Vieraassa kulttuurissa

Hallittu kaaos

Teksti & Kuvat Pieta Tuononen Vaikka Suomi ja Japani ovat maantieteellisesti kaukana toisistaan, maiden kulttuurien välillä koetaan usein olevan samankaltaisuuksia - ainakin Muumi-intoilu ja hiljaisuus. Mutta kuinka paljon suomalaisen ja japanilaisen lukio-opiskelijan arki eroaa toisistaan?

Ennen vaihtoon lähtemistä osasin jo jotakuinkin odottaa sitä, miten erilaista kaikki tulisi olemaan. Olinhan sentään lähdössä toiselle puolelle maailmaa. Yllätys kuitenkin oli, miten paljon minulta vietäisiin itsenäisyyttä ja valinnanvaraa liittyen kouluun - paikkaan, jossa vietän kuitenkin aika suuren osan ajastani. yllätys, ja itse asiassa odotin niitä innolla. Tavallaan koulupuku helpottaa arkea. Aamurutiini nopeutuu paljon, kun ei tarvitse miettiä uutta asua joka päivälle. Ajan myötä asia rupeaa kuitenkin turhauttamaan, koska ei pääse pitämään itselle sopivia vaatteita.

”Tapahtumien ja lukuisten kerhojen takia koulu vie Japanissa suurimman osan vapaa-ajasta.”

Käyn Musashino Daigaku Joshi Koukou -nimistä tyttölukiota, jonka yhteydessä on myös yläkoulu, yliopisto ja lastentarha. Koulun oppilaiden määrää on vaikea arvioida, koska kaikki tapahtumat ja kokoukset ovat vain lukion ekaluokkalaisten kanssa. Tämä lukio on myös buddhalainen, joten joka aamu pidämme “aamurukoukset”. Koulupukujen käyttö ei ollut Koulupuvun kanssa ollaan myös todella tiukkoja, ja sukat ja hiusponnarit lasketaan osaksi asua. Ensimmäisen viikon aikana sain kuulla opettajilta kommentteja, koska vahingossa pidin punaista ponnaria asuun kuuluvan mustan tai tummansinisen sijasta. Koulupukuun liittyvien sääntöjen lisäksi japanilaisissa kouluissa kaikki on tarkasti määrättyä ja rajoitettua. Jos suomalaisessa lukiossa ei tiedä, saako tehdä jotain, voi luultavasti kokeilla ja selittää myöhemmin, ettei tiennyt. Jos Japanin lukioissa taas ei ole varma, onko jokin sallittua, on luultavasti turvallisempaa jättää kokeilematta.

Sain itse kokea sääntöjen tiukan noudattamisen tärkeyden kouluretkellä, jolla seurasimme tarkasti laadittua aikataulua. Olin kavereiden kanssa jäänyt ostamaan ruokaa pitkää ajomatkaa varten, ja myöhästyimme aikataulusta minuutin. Tästä saimme läksytystä koko matkan loppuajan. Suomeen verrattuna lukiolaisten toimintaa ohjataan Japanissa hyvin tarkasti, mikä suomalaisesta tuntuu joskus holhoamiselta. Tästä huolimatta oppilaat toimivat tarvittaessa hyvin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Japanilaisen kouluvuoden tärkeä osa on koulufestivaali Bunkasai, johon oppilaat valmistautuvat tekemällä itse erilaisia tapahtumia tai näyttelyjä.

allittu kaaos - japanilainen lukio

Tänä vuonna minun luokkani teki Disney-teemaisen minipeliradan, jossa tavoitteena oli kerätä pisteitä. Oppilaat tekivät itse kaikki osat, mukaan lukien vaunut, jossa “asiakkaita” vedettiin, ja koristelivat luokan itse tapahtumaa edeltävänä iltana. Onnistuisikohan tällainen Mikkelin lukiossa? Tapahtumien ja lukuisten kerhojen takia koulu vie Japanissa suurimman osan vapaa-ajasta. Koulu tuntuukin sisältävän myös harrastukset pelkän opiskelun lisäksi. Vaikka itse koulupäivä loppuu joka päivä noin klo 15.30 (riippuen tietenkin siitä, kuinka paljon sanottavaa opettajalla on päivän lopussa), kerhon takia oppilaat pääsevät yleensä kotiin vasta 18.00 aikoihin.

Suomessa taas koulu voi loppua eri aikoihin eri päivinä, ja heti kun viimeinen kello soi, oppilaat ryntäävät ulos. Japanissa valitet

tavasti ei voi näin tehdä, ja sinun ajateltaisiin olevan epäsosiaalinen, jos näin toimit. Japanissa koulu jatkuu lauantaisinkin, vaikkakin vain päivälliseen asti. Tällainen ei Suomessa onnistuisi, eikä kukaan varmaan haluaisi edes koettaa.

” Japanissa koulu jatkuu lauantaisinkin ”

Koska koulu on näin suurena osana japanilaisen lukiolaisen elämää, suomalaiseen lukiolaiseen verrattuna vapaa-aika on myös hyvin erilaista. Koulun myöhäisen loppumisajan ja pitkien kotimatkojen takia oppilaat eivät oikein pysty viettämään aikaa kavereiden kanssa. Vaikka itselläni vaihto-oppilaana läksyjä ei juurikaan ole, niiden määrä vaikuttaa sellaiselta, ettei niiden lisäksi arkipäivänä muuta ehdi tehdä. Lauantaisin koulun jälkeen voi kavereiden kanssa viettää aikaa kotiin palatessaan. Silloinkin pitää saada lupa opettajilta, jotta voi mennä edes kauppaan koulupuku päällään. Eli kaikki hauska pitää saada mahtumaan yleensä vain yhden päivän sisään. ”Laiskottelupäivää” ei viikkoon mahdu.

Koska arki on näin uuvuttavaa koululaisille, oppilaat pitävät kunnolla hauskaa koulunkin aikana. Välillä tuntuu, että käy koulua päiväkodissa kaiken kiljumisen ja riehumisen takia. Se on kuitenkin jotenkin keventävää ja loppujen lopuksi hauskaa, vaikka välillä voi ottaa vähän hermoille.

Tokio, Japani ��

Musashino Daigaku Joshi Koukou -tyttölukio Sää yleensä melko samanlainen kuin Suomessa. Tuulee paljon eikä lämpötila laske alle nollan. Syksyllä useita taifuuneja - sekä ympäri vuoden maanjäristyksiä!

Kouluretkellä lukion ykkösten kanssa Nagayossa. Taustalla näkyvät vuoret ovat Mori no yama.

Vastassa Japaniin saapuessa oli vuoden ensimmäinen isäntäperheeni sekä Rotareiden edustajia.