Viking Amorellan pelastustoimet

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: SLMV ja Lehtikuva/Niclas Nordland

Viking Amorellan pelastustoimet

Vähäinen matkustajamäärä ja hyvä sää olivat onni onnettomuudessa.

Viking Linen matkustaja-alus M/S Amorella ajoi karille Ahvenanmaalla Hjulgrundin kapeikossa sunnuntaina 20.9.2020. Pohjakosketus tapahtui noin kello 12.35 laivan ollessa matkalla Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan.

Pelastusoperaatiota olivat tukemassa muun muassa Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivat Tursas ja Uisko.

Korona-ajan rajoituksista johtuen aluksella oli vain 207 matkustajaa ja 74 miehistön jäsentä. Normaalioloissa laiva voi ottaa mukaansa lähes 2 500 matkustajaa. Pelastustoimien kannalta pieni matkustajamäärä oli onni onnettomuudessa, samoin kuin vallitseva hyvä sää: aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja meri oli rauhallinen, tuulen nopeus oli 6 m/s.

Karilleajossa laiva kallistui, mutta siitä ei aiheutunut mitään henkilövahinkoja. Tilanne aluksella oli melko rauhallinen muun muassa hyvän tiedotuksen ansiosta.

Karilleajon yhteydessä laivan pohjakerroksiin pääsi jonkin verran vettä. Tilanteen vakauttamiseksi alus ohjattiin matalaan veteen, läheisen Järsön saaren rantaan. Uppoamisvaaraa aluksella ei ollut.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) käynnisti heti sunnuntaina onnettomuuden tutkinnan karilleajon syiden selvittämiseksi. Tutkimusmateriaalina käytetään mm. teknisiä tallenteita.

Pelastusyksiköt paikalle

Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä merellä.

Meripelastus tarkoittaa vaarassa olevien ihmisten etsimistä ja pelastamista, heille annettavaa ensihoitoa sekä vaaratilanteeseen liittyvän radioviestinnän hoitamista. – Saimme hälytyksen onnettomuudesta heti karille ajon jälkeen. Itse sain ilmoituksen tapahtuneesta klo 12.46, ja merivartioston ensimmäiset omat pelastusyksiköt olivat onnettomuuspaikalla noin kello 13.30, kertoo pelastustoimien johtamiseen osallistunut Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja, komentaja Kimmo Ahvonen. Ahvonen toimi onnettomuushetkellä Länsi-Suomen merivartioston yleisjohtajana.

Rajavartiolaitoksesta onnettomuuspaikalle saapui neljä veneyksikköä, kaksi vartiolaivaa, kolme meripelastushelikopteria ja valvontalentokone. Pelastustoimiin osallistui lisäksi Ahvenanmaan meripelastusseuran yksiköitä sekä Ahvenanmaan pelastuslaitoksen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alukset ja maakuntalautta M/S Viggen.

Viking Amorellalle nimettiin Rajavartiolaitoksesta onnettomuuspaikan johtaja (OSC, On Scene Coordinator), jonka tehtävänä on meripelastusjohtajan (SMC, Search and Mission Coordinator) alaisuudessa johtaa pelastustoimia onnettomuuspaikalla. Lisäksi alukselle hälytettiin Varsinais-Suomen ja Helsingin pelastuslaitosten meripelastukseen erikoiskoulutettu MIRG-ryhmä (Maritime Incident Response Group).

Matkustajien evakuointi

Matkustajien evakuointi aloitettiin noin kello 15.20 ja se saatiin valmiiksi kello 17.01. – Meillä oli valmius aloittaa evakuointi huomattavasti aikaisemminkin, mutta aluksen päällikkö teki päätöksen evakuoinnista vasta kello kolmen jälkeen. Viranomaiset eivät voi pakkoevakuoida alusta, vaan päätöksen tekee aina aluksen päällikkö, Ahvonen huomauttaa.

Laivalla miehistö ohjaili matkustajia pelastusaluksiin ja jakoi heille pelastusliivit. Myöhemmin myös osa miehistöstä evakuoitiin, mutta osa pysyi aluksella aina Naantalin korjaustelakalle asti, jonne alus muutamaa päivää myöhemmin hinattiin.

Maarianhaminan merivartioasemalle oli kokoontunut paikallinen johtoryhmä, joka vastasi evakuoinnin valmisteluista maissa. Maarianhaminaan, Strandnäsin koululle, perustettiin evakuoitujen kokoamiskeskus, jossa tulijat rekisteröitiin ja terveydenhuoltoviranomaiset sekä SPR:n ryhmä varmistivat heidän fyysisen ja henkisen tilansa.

Matkustajat evakuoitiin useaan rajavartioston veneeseen.

Laivasta evakuoidut kuljetettiin ensin Långnäsin sataman läheisyyteen ja sieltä Maarianhaminaan Strandnäsin koululle perustettuunevakuointikeskukseen.

Osana merivartiostojen suuronnettomuussuunnitelmia on suunnitelmat evakuoitujen kokoamiskeskuksista. Pitkin rannikkoa ja Ahvenanmaata on katsottu valmiiksi paikat, jonne voidaan evakuoida tarvittaessa isoja määriä ihmisiä.

Evakuoinnin jälkeen Viking Linen varustamo hoiti matkustajien jatkokuljetukset ja muut tarvittavat toimenpiteet.

Evakuoinnin jälkeen onnettomuusalukseen jäi vielä miehistön jäseniä ja muita toimijoita, minkä takia merivartiosto oli pelastusvalmiudessa ainasiihen saakka kunnes Amorella oli korjaustelakalla.

Pelastustoimet johdettiin Turusta

Pelastusoperaation johtaminen tapahtui Turun meripelastuskeskuksesta. – Meripelastuskeskuksen henkilöstövahvuus on normaalisti muutamia ihmisiä ja hälytimme heti ihmisiä töihin vapaalta. Lähes kaikki, joille soitettiin, vastasivat ja moni ilmoitti olevansa käytettävissä. Tämä kertoo korkeasta sitoutumisen asteesta sekä hyvästä merivartiohengestä, toteaa Ahvonen.

Meripelastuskeskuksessa (MRCC Turku) operaatiota olivat tukemassa MIRG-palomestari sekä ANS Finlandilta hälytetyt ACO:t (Aircraft Coordinator). ACO:jen tehtävänä on ohjata ilma-alusliikennettä, mikäli useita ilma-aluksia joutuu operoimaan samalla alueella samanaikaisesti. Tällä kertaa ilma-aluksia ei tarvittu evakuointiin, sillä ihmismäärä oli sen verran pieni, että evakuointi voitiin tehdä venekalustolla. Myöskään aikapainetta ei ollut Amorellan tilanteen ollessa kohtuullisen vakaa. Johtokeskukseen tuli myös merenkulun tarkastaja Traficomista sekä vapaalta hälytetty toisen Viking Linen aluksen päällikkö. He tukivat omalla asiantuntemuksellaan päätöksentekoa.

Lisäksi keskukseen saapui pelastusyhtiö Alfons Håkansin edustaja. – Hänen kanssaan ryhdyttiin suunnittelemaan, kuinka laivan pelastustoimet siirretään heidän vastuulleen sen jälkeen, kun matkustajat ja osa miehistöstä on saatu evakuoitua, kertoo Kimmo Ahvonen.

Monitahoista osaamista

– Rajavartiolaitoksen vastuulla oleva meripelastus on ihmisten pelastamista eikä siihen kuulu materiaalin pelastaminen. Evakuoinnin jälkeen onnettomuusalukseen jäi kuitenkin miehistön jäseniä sekä muita toimijoita, minkä takia olimme meripelastusvalmiudessa ja ulkovartiolaivamme saattoi Amorellan korjaustelakalle saakka. Olimme samalla tukemassa Ahvenanmaan maakunnan ja VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmiutta, mikäli jostain olisi päässyt öljyä mereen, toteaa Ahvonen.

Amorellan karilleajo sai paljon huomiota mediassa. – Perustimme heti alkuun 3–5 hengen viestintäryhmän, jossa kaikilla oli käytössään yhteinen tiedotusnumero median yhteydenottoja varten. Oma tiedottamisemme, lähinnä Twitterissä, oli kuitenkin niin aktiivista, että soitot tyrehtyivät melko pian.

Rajavartiolaitos järjestää vuosittain vähintään yhden suuronnettomuusharjoituksen. Tänä vuonna harjoituksia ei ole voitu järjestää, koska harjoittelu isojen ihmismäärien kanssa olisi mahdotonta koronarajoitusten takia.

– Saimme hälytyksen onnettomuudesta heti karille ajon jälkeen. Itse sain ilmoituksen tapahtuneesta klo 12.46, ja merivartioston ensimmäiset omat pelastusyksiköt olivat onnettomuuspaikalla noin kello 13.30, kertoo pelastustoimien johtamiseen osallistunut Länsi-Suomen