PBE lehti Eko 022018 fi

2 2018

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI MITÄ KUULUU JANINA?

MUUTAMME TOISEN KERRAN

LUNDINKADUN PALVELUPISTE

Asiakaslehti täytti 20 vuotta

Jos vain seinät voisivat kertoa...

Olemme entistä lähempänä Porvoon toria

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEEN EI AINA TARVITA TYÖLÄITÄ TEKOJA

Valitsemalla Porvoon Energian hiilineutraalia ja päästötöntä energiaa välität kanssamme tulevista sukupolvista, ja voit olla varma, että kuluttamasi energia ei rasita ympäristöä.

KAIKKI MYYMÄMME SÄHKÖ ON 100 % UUSIUTUVAA JA ALKUPERÄTAKUIN VARMENNETTUA puh. 019 661 411 info@porvoonenergia.fi | www.porvoonenergia.fi

Tässä numerossa

9

Kaksikymmentä vuotta on kulunut, mitä kuuluu Janina Fry? Porvoon Energia -yhtiöiden asiakaslehti täyttää 20 vuotta.

Tässä numerossa voit lukea lehdestämme ja sen tekijöistä!

21

Osallistu kilpailuun

22

17

12

4

17

24

Vaiheikkaita lehtivuosia.

Avaamme loppusyksystä uuden palvelupisteen Porvoon keskustassa.

Käytämme läheltä tullutta metsätähde- ja puuhaketta.

KUN SÄHKÖLAITOKSESTA TULI OSAKEYHTIÖ

18

28

Roy Granroth kertoo toimitusjohtajakaudestaan vuosina 1981–2006.

Anja Laitimo-Strengell oli asiakas­ lehtemme ensimmäinen päätoimittaja.

Kuninkaanportin Ropo uudisti laskutuksemme 1.6.2018.

PÄÄKIRJOITUS

16

LUNDINKATU 7

KIPINÖIVÄ KYNÄ

LÄHIPUUHAKE JA HIILINIELU

LASKUTUKSESTA JA ROPOSTA

PÄ Ä K I RJ O I T U S

Vaiheikkaita lehtivuosia

Paljon on tapahtunut Porvoon Energian asiakaslehden 20 ilmestymisvuoden aikana. Lopulta ehkä ei kuitenkaan itse lehden osalta. Lehti on löytänyt paikkansa tärkeänä yhteyslinkkinä yhtiön ja asiakkaiden välillä. Ulkonäöllisesti modernisointia on toki tapahtunut vuosien mittaan, mutta sisällöltään lehti on aina ollut sekoitus yhtiöön liittyviä i­nformatiivisia artikkeleita ja yleisempää energia-alan materiaalia. Reportaaseilla ja haastatteluilla lukuarvoa on lisätty.

KUVA: LOTTA ÅBERG

Sitäkin vaiheikkaimpia kuluneet 20 vuotta ovat olleet ­energia-alan ja Porvoon Energian osalta. Vähän sen jälkeen, kun olimme perustaneet asiakaslehden vuonna 1998, saivat kaikki sähkön käyttäjät oikeuden kilpailuttaa sähkön­hankin­ tansa. Tästä koitui suuria vaikeuksia Porvoon Energian kaltaisille pienemmille yhtiöille niiden joitain vuosia aikaisemmin uudistettujen energianosto­sopimusten ollessa silloin voimassa vielä 4–8 vuotta, joskin nyt merkittävästi pörssisähköä korkeammalla hintatasolla.

Kovalla työllä ja tehostamistoimenpiteillä selvisimme, ja esimerkiksi viime vuonna saimme iloita sähkön myyntimme melkein 20 prosentin kasvusta.

Porvoon Energian osalta 20 lehtivuotta ovat uuden sähkömarkkinalain mukanaan tuomien haasteiden lisäksi leimanneet muun muassa suuret satsaukset ympäristöystävälliseen tuotantoon, jonka tuloksena yhtiö täyttää jo nyt EU:n vuoden 2050 ympäristövaatimukset. Kaikki myymämme sähkö on hiilidioksiditonta ja kaukolämpömme melkein 100-prosenttisesti uusiutuvalla polttoaineella tuotettu.

Porvoon Energian kehittäessä toimintaansa yhä ympäristöystävällisempään suuntaan tulee asiakaslehdellä olemaan paljon raportoitavaa myös tulevina vuosina. .

Patrick Wackström toimitusjohtaja

Porvoon Energia -yhtiöt Tolkkisten satamatie 1 ja 3 06750 Tolkkinen PL 95 06101 PORVOO puh. 019 661 411 porvoonenergia.fi info@porvoonenergia.fi

4 Eko 2/2018

Päätoimittaja Ella Kaasinen

Taitto FPW Firmaservice

Toimittajat Patrick Wackström Rolf Gabrielsson Marika Kangaskolkka Pamela Westerlund

Kansikuva Janina Fry kuvaaja Oscar Lindell

Ulkoasu Sherpa

Paino Painoyhtymä Oy Painos 32 000 kappaletta

PBE UUTISET

HUKKALÄMPÖ

Voimmeko hyödyntää Kilpilahden hukkalämmön?

NESTEEN JA BOREALIKSEN laitoksilta Kilpilah­ dessa syntyy merkittävä määrä matala­ lämpöistä hukkalämpöä, jota ei tähän mennessä ole pystytty jalostamaan hyöty­ käyttöön. Hyödyntämisedellytysten selvittäminen on nyt ajankohtaista tekno­ logioiden kehittyessä, joten hukkalämmön käyttömahdollisuuksista on käynnistetty teknis-taloudellinen esiselvitys. Porvoon Energian lisäksi selvityksessä ovat mukana Power and Heat Oy, Helen Oy ja Vantaan Energia Oy. Selvityksen toteuttaa Neste Engineering Solutions Oy yhteistyössä Gaia Consulting

PORVOOSSA

Oy:n kanssa.Selvityksen on tavoite valmis­

Energisesti Porvoon Päivillä ja Jump In -tapahtumassa

tua kevään 2019 aikana.

Yhteistyö Kilpilahden kanssa tarjoaisi mah­ dollisuuksia lämmönhankinnan hiilijalan­ jäljen pienentämiseen.

KUVA: LOTTA ÅBERG

15,0 kg

KÄVITKÖ OSASTOLLAMME Porvoon Päivillä lauantaina 9. kesä­ kuuta? Osastollamme oli mukana yhteistyökumppanimme Playgreen Finland Oy kertomassa aurinkoenergiasta.

Porvoon Sähköverkko Oy tarjosi halukkaille mahdollisuuden testa­ ta EeGo -sähköskootteria. Monta upeaa tapahtumaa ja ihmistä.

Osastollamme olleeseen kilpailuun vastanneiden kesken arpo­ mamme Jopon voitti Eeva Vuorihuhta Porvoosta – onnea vielä kerran Eevalle!

KUVA: OLLI VANIALA

JUMP IN Porvoon Energia osallistui VOITTAJA

sunnuntaina 2. syyskuuta

Suklaakilpailun voittaja

Uusimaa Areenassa, Kokon­ niemessä, järjestettyyn Jump In -tapah­t umaan.

Päivän tehokkain polkija oli Miska Hirvelä – onnea

KEVÄÄN SUKLAAKILPAILUN ”suklaapala”

Miskalle ja kiitos kaikille

painoi 15,0 kg. Arvauksia tuli lähes 200,

wattipyöräilijöille!

joista vain yksi osui desimaalilleen oikein!

Onnea Brita Wilander ja kiitos Pieni Suklaa­ tehdas Porvoo kakkukahveista sekä Britalle kokoamastanne lahjakorista käsintehtyä porvoolaista suklaata!

PALVELEMME TEITÄ ARJESSA. YHDESSÄ ENEMMÄN HYVÄÄ

Eko 2/2018 5

PBE UUTISET

KAUKOLÄMPÖ

Korjaustöitä Gammelbackantiellä­ KAUKOLÄMPÖVERKON KORJAUSTYÖT Jos asut tai olet liikkunut Peippolassa kesän aikana, olet ehkä joutunut keskelle kauko­ lämpöverkkomme suurta työmaata Gammelbackantiellä.

Liikkuminen työmaa-alueilla vaatii aina tarkkaavaisuutta, sillä erilaisia liikennemerkkejä, rajaavia ja ohjaavia aitauksia on paljon, mikä tuo kulkemiseen omat haasteensa.

Suurimmat alueelle asennettavat kaukolämpöputket ovat 16 metriä pitkiä ja niiden halkaisija on lähes metrin. Yksi putki painaa noin kaksi tuhatta kiloa, joten niiden liikuttelu ja asen­ taminen on vaativaa työtä. Lisäksi putkien tulee kestää suurta painetta, joten myös hitsaaminen edellyttää tarkkuutta: Yksi

Hitsaaminen vaatii tarkkuutta ja vie aikaa.

Hitsaustyöt tehdään aina paikan päällä.

hitsaaja hitsaa noin neljä saumaa päivässä. Gammelbackantien työmaan odotetaan valmistuvan syksyn 2018 aikana.

KUVAT: JANNE EKMAN

KAATOPAIKKAKAASU

Kaatopaikkakaasu lämmittää porvoolaisten taloja PORVOON DOMARGÅRDIN jätekeskuksen kaatopaikalta kerättävästä

Suomen kovimman pyöräilykisan palkintopallilla 10.6.2018 voittaja Pung Peeter, Cycling Tartu, 3:43:02, Tipper Jacob Memil Pro Cycling, 3:43:10 ja Andersson Emil, Giro Cycle Team 3:43:16. Kisan matka 154 km.

kaasusta valmistetaan nyt lämpöenergiaa Porvoon Energian kaukolämpöverkkoon. Kaatopaikkakaasusta saatava energia riittää noin 500

LAHJOITUS

omakotitalon lämmitykseen. Rosk’n

Uusi palkinto Porvoon Ajoille

Roll -jätehuoltopalvelun uusi biokaa-

– Uudella näyttävällä palkinnolla

90. kerran ajettu Porvoon Ajot, sai

halutaan myös nostaa perinteik-

tänä vuonna uuden palkinnon.

kään pyöräkilpailun profiilia, toteaa

Palkinnolla halutaan kunnioittaa

vuoden 1979 Porvoon Ajojen voit-

Porvoon Ajojen loistokasta historiaa

taja, nykyisin Porvoon Energia Oy:n

sekä kaikkia voittajia koko kunnioitet-

toimitusjohtajana työskentelevä

tavan kilpailu­h istorian aikana.

Patrick Wackström.

Hellraceriksi nimetyn palkinnon on

Palkintoalustan hopeisille laatoille

suunnitellut ja toteuttanut kultasep-

on kaiverrettu voittajien nimet ja

pämestari Jyrki Karvinen. Palkinnon

seurat aina vuodesta 1926 lähtien.

lahjoitti Porvoon Energia Oy.

Lisää luettavaa porvoonajot.fi

6 Eko 2/2018

KUVA: TARJA SALOJÄRVI

SUOMEN VANHIN pyöräkilpailu –

sulaitos vihittiin käyttöön 26.3.2018.

Avaamme pian osoitteessa

Lundinkatu 7

Uusi palvelukonttorimme avautuu pian osoitteeseen Lundinkatu 7, Porvoo Seuraa muuttoaikataulua kotisivuiltamme!

KAIKKI MYYMÄMME SÄHKÖ ON 100 % UUSIUTUVAA JA ALKUPERÄTAKUIN VARMENNETTUA puh. 019 661 411 Energiani verkkopalvelu 24/7 asiakaspalvelu@porvoonenergia.fi www.porvoonenergia.fi Eko Eko 1/2017 2/2018 7 7

8  Eko 2/2018

URA

Mitä kuuluu Janina?

TEKSTI Rolf Gabrielsson KUVA Oscar Lindell

P

aikka on sama. Niin on myös seinässä oleva peili.

Pöydän ääressä istuva nainen on niin ikään sama, kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Mutta paljon on ehtinyt tapahtua Janina Fryn elämässä sen jälkeen, kun häntä haastateltiin Porvoon Energian asiakaslehden ensimmäiseen numeroon. Vuosi oli 1998.

Hänen nimensä oli silloin Janina Frostell. Nyt sukunimi on Fry. Yksi niistä monista porvoolaiskaunottarista, jotka ovat niittäneet menestystä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin kilpailuissa.

Janina voitti 20-vuotiaana Suomen Neito -kauneuskilpailun vuonna 1993 ja sijoittui samana vuonna kuudenneksi Miss World -kilpailussa. Porvoon Energian asiakaslehden haastattelussa kuusi vuotta myöhemmin otsikkona oli kuitenkin ”Janina Frostell laulajauran kynnyksellä”. Hänen ensimmäisen levyn julkistamiseen oli pari kuukautta.

Kyllähän Janinalle aukeni myös laulajanura hänen tehtyään paljon mannekiinityötä kauneuskilpailumenestysten jälkeen. Kysymykseen, mitä kaikkea hän on tehnyt asiakaslehtihaastattelun jälkeen, hän vastaa, samalla paikalla kuin kaksikymmentä vuotta sitten, että ensimmäistä levyä seurasi useampi levy.

– Sain toteuttaa lapsuuden unelmaani. Tosi jännittävää se oli, ja tietysti ihminen on siinä iässä myös vähän naiivi, kun on tosi innostunut jostakin. Haluaa herkästi uskoa pilvilinnoihin ja sellaisiin.

Janinan toivomusten mukaan alkoikin mennä vasta ensimmäisen levyn jälkeen, kun taustalla oli ammattimainen levy-yhtiö.

– Harva tietää, että tein myös live-keikkoja seitsemän vuotta. Keräsimme seitsemän hengen oman bändin, Janina and the Band, jonka kanssa kiersimme festivaaleilla ja yökerhoissa Suomessa. Esiinnyimme omilla biiseillä, mutta repertoaarilla oli myös covereita.

Moni sen sijaan ehkä muistaa Janinan olleen mukana myös Euroviisuyhteyksissä. Laulu, jolla Laura Voutilainen voitti Suomen karsinnat vuonna 2002, oli Janinan tekemä.

Kuva on skannaus artikkelista Janina Frostellista energiayhtiön asiakaslehdestä 1/1998.

Eko 2/2018 9

Mallivuosiani en ikävöi, minusta on tullut eräänlainen ”kotikissa”

– Kirjoitin biisejä tiimin kanssa omaa levyä varten, ja jotenkin tuo Addicted to You tuntui itselleni vähän vaikealta, teksti meni vähän ihon alle, joten ajattelin, että jos joku muu haluaa sen, niin siitä vaan. Ja Laura halusi.

Laura sijoittui kahdeksikymmeneksi finaalissa, jonka­ Latvia voitti.

Musiikki on edelleen osa Janinan elämää, joskaan hän ei enää sitä itse aktiivisesti harrasta. Aviomies Mark Fry sen sijaan on hyvinkin aktiivinen musiikkialalla. Hänet valittiin viime vuonna Warner Music Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. Yhtiön palveluksessa Mark oli jo silloin, kun he ­Janinan kanssa tapasivat. Naimisiin he menivät vuonna 2007 ja heillä on kaksi lasta, yksitoistavuotias Sophie ja kahdeksanvuotias Brandon.

OMA VAATEMERKKI Janinalle naisten muoti ja oma tavaramerkki ovat nyt perheen jälkeen tärkein asia. Hänellä on ollut oma mallisto yksitoista vuotta. Se on myynnissä K-Citymarketeissa ja pienemmässä mittakaavassa myös hänen omassa webshopissaan.

– Olen tosi onnellinen siitä, että minulla on K-Citymarketketju myyntikanavana. Se mahdollistaa riittävän suuret volyymit. Mallistot käsittävät suurimmaksi osaksi sisävaatteita ja kenkiä. Joskus suunnittelen myös uimapukuja kesäkausiksi.

Oli aika, jolloin Janina liitettiin hyvinkin läheisesti uimapukumuotiin. Porvoon Energian asiakaslehtihaastattelun jälkeen vuosina 1999–2003 hän oli tunnetun Panos Emporion

Kypärättömiä asentajia On hienoa, että lehti herättää tunteita.

10 Eko 2/2018

URA

mallina. Kreikkalaissyntyinen Panos Papadopoulos perusti vuonna 1986 Panos Emporion Ruotsiin ja tuli kertaheitolla kuuluisaksi uimapuvuistaan. – Mallivuosiani en ikävÜi, minusta on tullut eräänlainen kotikissa, viihdyn kotona. Kiva, kun ei tarvitse matkustaa minnekään.

Janina hymyilee sanavalinnalleen �kotikissa� ruotsiksi käytävässä haastattelussa ja toteaa, että hänestä tulee täysin porvoolainen myÜs kielten osalta, kun hän tulee Porvooseen. Puhekieleen sekoittuu sanoja molemmasta kotimaisesta kielestä.

JA KUINKA USEIN KÄYT PORVOOSSA? – Melko harvoin, valitettavasti. Minulla on täällä serkkuja ja kaksi tätiä, mutta erityisesti nyt, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet, on vaikeaa muistojen kanssa. Molempien kuolema niin lyhyen ajan sisällä on traagista, historiasta katoaa niin paljon. Koko ajan tulee mieleen asioita, joista haluaisi kysyä tai puhua. Riittää, että ajan sillan yli, niin tunnekuohut lyÜvät päälle, varsinainen �Memory Lane�. – Mutta tämä on ollut oikein kivaa, Janina toteaa haastattelutuokiosta. Ehkä minun pitäisi terapiatarkoituksella tulla tänne vähän useammin.

Melko pian edellisen haastattelun jälkeen Janina muutti Porvoosta Helsinkiin. Nykyään Fryn perhe asuu Espoossa.

Kuten haastattelussa kaksikymmentä vuotta sitten sivutetaan myÜs Porvoon Energiaa. Toimitusjohtaja Patrick WackstrÜm

oli läsnä silloin kuten nytkin ja muistuttaa Janinaa siitä, että hän vähän haastattelun jälkeen esiintyi juontajana y ­ htiÜn satavuotisjuhlassa vuonna 2000 yhdessä edesmenneen P-H. Nymanin kanssa.

STRUKA PORVOON ENERGIASTA? – Ja niin äskettäin kuin viime vuonna Janina ja Porvoon Energia tekivät jälleen yhteistyÜtä, Patrick toteaa. – Niin, spiikkasin yhtiÜn esittelyvideon, Janina muistaa.

Siitä puheen ollen pääsevät Janina ja Patrick sähkÜenergia­ myyntiaiheeseen. Janina sanoo suhtaututuvan hieman kriittisesti asiakkaita metsästäviin sähkÜnmyyjiin esimerkiksi ostoskeskuksissa. – Vie vähän fiilistä, jos tulee sähkÜnmyyjän kaappaamaksi, kun on tullut vain arkipäivän ostoksia tekemään.

Janina halusi vielä vahvistuksen sille – ja myÜs sai – että hän voi ostaa sähkÜnsä esimerkiksi Porvoon Energialta, vaikka asunto on Espoossa. – Ja, mitä minun tulee tehdä, jotta saisin strukani Porvoon Energialta? – Ihan helppoa, lähetä meille kopio viimeisestä sähkÜ­ laskusta, saamme siitä kaikki tarvitsemme tiedot ja voimme lähettää sinulle tarjouksen, Patrick selitti ja korosti, että verkkomaksun laskuttaa kuitenkin aina alueen verkkoyhtiÜ, tässä tapauksessa Caruna.

muistaa, kun kokeilumielessä tehtiin

tapahtunut kahdenkymmenen lehti­

lehti kahtena eri painoksena, toinen

vuoden aikana. Entinen päätoimit-

suomeksi ja toinen ruotsiksi.

taja, Anja Laitimo-Strengell muistelee hauskahkon episodin.

KUVA: LOTTA Ă…BERG

PALAUTE Yhtä sun toista on tiet ysti

đ&#x;”˛

– Kokeilu ei ollut menestys. Saimme paljon valituksia, koska monessa

– Asiakaslehti oli menossa painoon,

­t aloudessa toinen osapuoli on suo-

kun huomasimme, että sähkÜtolpassa

menkielinen ja toinen ruotsinkielinen,

kiipeilevillä asentajilla ei ollut kypäriä.

ja oltiin oltu tyytyväisiä siihen, että

Kiireen vilkkaan viime tingassa heil-

mo l e m ma t k i e l et o l i va t s a mo i s s a

le sellaiset kyhättiin kuvankäsittely­

kansissa. Tultiin jopa tänne toimistoon

ohjelmalla. Lehden ilmestyttyä eräs

kertomaan, että olimme tehneet huo-

asiakas soitti ja huomautti asiasta.

non ratkaisun jakaessamme lehden

Kiitin häntä tarkkaavaisuudesta ja

kahteen eri painokseen.

Ninni Ukkola-Suuronen on ollut Porvoon Energian tuttu puhelinääni ennen puhelinvaihteen ulkoistamista.

kerroin, mitä oli tapahtunut. Juttelim-

– Saattoihan olla niin, että perheen

me melko pitkään energia-asioista.

mies oli suomenkielinen ja sähkÜsopi-

Lopuksi hän totesi, että puhun hyvin

mus hänen nimissään, jolloin he saivat

kaisu. YhtiÜssä päätettiinkin nopeasti

suomea. Kiitin häntä siitäkin.

suomenkielisen lehden. Hänen ruotsin-

siirtyä takaisin vanhaan järjestelmään,

Ninni Ukkola-Suuronen, joka on hoi-

kielinen vaimo olisi halunnut edelleen

jossa molemmat kielet ovat samoissa

tanut Porvoon Energian vaihteen siitä

lukea lehden omalla äidinkielellään,

kansissa.

asti, kun asiakaslehden ensimmäinen

mutta ei sitä enää voinut.

numero ilmestyi ja yhdistänyt myÜs

– Totesimme, että lehden jakaminen

lukuisia lehteä koskevia puheluja,

kahteen painokseen ei ollut hyvä rat-

Ukkola-Suurosen mukaan suurin osa asiakkaista on pitänyt lehdestä ja sen informaatiosta.

 Eko 2/2018 11

Kuvassa vasemmalta Ninni Ukkola-Suuronen, Nichlas Lindström ja Markus Weckström.

12 Eko 2/2018

HISTORIALLISIA MUUT TOJA

Muutamme toisen kerran 120 vuodessa

Oikeat valinnat ovat kautta aikojen vahvistaneet energiayhtiötämme.

Myös toimipaikoille on ollut luonnollinen selitys. .

TEKSTI Rolf Gabrielsson KUVA Lotta Åberg Eko 2/2018 13

Porvoon Sähkö Osakeyhtiö aloitti toimintansa Jokikadun varrella olevan talon pihalla vuonna 1900. Vuonna 1903 otetussa kuvassa näkyy sähkö­ keskuksen savupiippu. Sähköä tuotettiin siihen aikaan höyryvoimalla.

Kuva: Natalia Linsén. Porvoon museo.

 Sisäkuva uudesta sähkökeskuksesta.

Kuva: Georg Christierninin kokoelma, Porvoon museo.  Sähköosakeyhtiön siirryttyä Porvoon kaupungin omistukseen rakennettiin uusi sähkökeskus Tarmolaan johtavan tien varteen (nykyinen Mannerheiminkatu) 1910-luvun alussa.

Kuva: Georg Christierninin kokoelma, Porvoon museo.

P

orvoon Energia Oy:n historia ulottuu aina vuoteen 1900. Suurimman osan kohta 120 toimintavuotensa ajasta yhtiön päätoimipaikka on ollut nykyinen Mannerheiminkadun varrella oleva vuonna 1913 valmistunut toimitalo. Sieltä muutetaan myöhemmin tänä syksynä, jolloin myös toimistotoiminnot siirretään Tolkkisiin, missä pääosa tuotannosta on jo kauan aikaa ollut ja mistä oma sähkön- ja kaukolämpötuotantotoiminta kokonaisuudessaan ohjataan ja valvotaan.

Jokikadulta kaikki alkoi. Porvoon Sähkö Osakeyhtiö käynnisti siellä 3. syyskuuta vuonna 1900 sähköntuotannon ja -jakelun. Sittemmin tehtailija R.W. Ekblomin perustaman yksityisen yhtiön osti Porvoon kaupunki, joka muutti sen ensin kunnalliseksi sähkölaitokseksi ja myöhemmin eri vaiheiden kautta nykyiseksi kaupungin sataprosenttisesti omistamaksi energiayhtiöksi.

Ajalle tyypillisesti sähkön tuotanto tapahtui diesel- ja höyryvoimalla. Vuoteen 1912 tultaessa oli sähkön kulutus noussut jo niin suureksi, että tuotantokapasiteetti oli käynyt riittämättömäksi. Voimalaitosta laajennettiin 180 hevosvoimaisella dieselmoottorilla, mutta silti laitos kaksine dieselkoneineen

14 Eko 2/2018

oli pian niin kuormitettu, että höyrykone ei enää riittänyt varakoneeksi. Samalla todettiin, ettei kaupungin kannattanut sijoittaa enempää rahaa vanhaan vuokrakeskusrakennukseen.

Päätettiin rakentaa uusi sähkökeskus Tarmolaan johtavan tien varteen. Rakennukseen sijoitettiin konesali, akkuhuone, korjaamo ja varastohuone sekä konttorihuoneisto, huone isännöitsijälle ja kaksi huonetta vesilaitokselle.

TUNNETTU ARKKITEHTI Uuden rakennuksen suunnitteli Selim A. Lindqvist, yksi maan eturivin arkkitehteja 1800–1900-luvun vaihteessa. Hän käytti ensimmäisenä Suomessa monia uusia teknisiä ratkaisuja, osa niistä myös sähkökeskusrakennuksessa Porvoossa.

Rakennuksen julkisivuissa näkyy Lindqvistin myöhäisemmän jugendajan arkkitehtuuri, jossa tiili yhdistyy osittain sileisiin ja osittain koristeltuihin rapattuihin pintoihin.

Uuden sähkökeskuksen suunnittelussa huomioitiin myös tulevia laajennustarpeita. Hanke edistyi nopeasti ja 25. lokakuuta 1913 rakennus oli täysin valmis nykyisessä Mannerheiminkatu 24:ssä, jossa Porvoon Energia tulee toimineeksi 105 vuotta, kun muutto Tolkkisiin lähiaikoina tapahtuu.

HISTORIALLISIA MUUT TOJA

Arvorakennuksessa ei ole vuosikymmeniin tuotettu sähkÜä, eikä siinä liioin aikoihin ole ollut sen enempää akkuja, kauppaa kuin vesilaitoksen tilojakaan. Rakennus on ollut yksinomaan toimistokäytÜssä.

Vuosien mittaan rakennusta on moneen otteeseen muutettu ja laajennettu, mutta alkuperäinen arkkitehtuuri on säilynyt hyvin.

Tolkkisissa Porvoon Energialla on kaksi biovoimalaitosta, vuonna 1995 Etelä-Suomen Voimalta ostettu ja myÜhemmin biovoimalaitokseksi uudistettu hÜyryvoimalaitos sekä yhtiÜn itse vuonna 2013 rakennuttama biovoimalaitos.

Kaksi vuotta aikaisemmin yhtiÜ oli ostanut Tolkkisissa olevan konttorirakennuksen, joka oli ollut tyhjillään Stora Enson lopetettua sahatoiminnan vuonna 2009. Kaupaaan Stora Enson kanssa sisältyivät myÜs vanha selluloosatehdasrakennus ja muita rakennuksia sekä maata.

Konttorirakennus koostuu kahdesta, eri aikoihin rakennetusta yhteen liitetystä talosta. Vanhempi on 1950-luvulta.

Se rakennettiin alun perin sosiaalirakennukseksi sellutehtaan tyÜntekijÜille, joille oli osoittautunut vaikeaksi järjestää sosiaalitiloja tehtaan seinien sisällä.

SOSIAALIRAKENNUKSESTA KONTTORI Sosiaalirakennuksessa oli pesuhuoneita suihkuineen, vaate­ kaappeja ja vessoja yli 200 henkilÜlle kaikista tyÜntekijäryhmistä. Naisille oli erilliset sosiaalitilat. Kellarikerrokseen sijoitettiin vuorotyÜntekijÜille kanttiini.

Sosiaalirakennuksen sanottiin olevan aikansa modernein.

Kerrotaan, että tyÜntekijät alussa arkailivat käyttää hienoja tiloja ja jatkoivat kotiin lähtemistä peseytymättÜminä tyÜpäivän jälkeen. Tehtaan isännÜitsijä, Tor EklÜf, keksi silloin kutsua tyÜntekijÜiden vaimoja tutustumaan tiloihin, jotka kuulemma sen jälkeen olivat ahkerassa käytÜssä.

Talon rakensi rakennusmestari Willberg ja se vihittiin käyttÜÜn 3. toukokuuta 1952. Tietoja ­siitä, kenen käsialaa arkkitehtoninen suunnittelu on, ei ole lÜytynyt.

Vuonna 1964 Aug. EklÜf Oy:n selluloosatehtaineen, rakennuksineen ja koko Tolkkisten tehdas­ a luei ne en ost a nut Ta mpel la päätti vuonna 1979 muuttaa sosiaali­­rakennuksen konttoritiloiksi. Sitä ennen oli ­yhtiÜn johto päättänyt lakkauttaa selluloosatehtaan ja perustaa moderni suursaha.

InsinÜÜri L. Nylund ja arkkitehti Anneli Suvanto vastasivat rakennuksen käyttÜtarkoitusmuutoksen suunnittelusta.

MuutostyÜt aloitettiin loppuvuodesta 1979 rakennustoimisto P-O Johanssonin toimesta ja seuraavana keväänä kaikki oli valmista.

Porvoon Energian uusi pääkonttori on muuttovalmis syksyllä 2018.

Sosiaalirakennukseksi aikoinaan sanottu kiinteistÜ edusti nykyaikaisuutta ja uudenlaista ajattelua. EnergiayhtiÜn henkilÜkunta toivoo pystyvänsä samoihin tunnuslauseisiin. (Kuva Rolf Gabrielsson)

Konttorikysymystä ei kuitenkaan saatu tällä toimenpiteellä täysin ratkaistu. Osa toiminnoista oli edelleen vanhassa EklÜfin ajoilta olevassa konttorirakennuksessa. Nylund ja Suvanto jatkoivat suunnittelua, joka johti uudisrakennuspäätÜkseen. Uusi rakennus liitettäisiin kohtisuoraan länteen entiseen sosiaalirakennukseen.

Tälläkin kertaa rakennustÜistä vastasi rakennustoimisto P-O Johansson. Uusi konttoriosa valmistui loppukesästä vuonna 1983.

Sahan siirryttyä Stora Enson omistukseen vuonna 1993 kiinteistÜ toimi metsäkonsernin konttorina aina sahan lakkauttamiseen saakka. Porvoon Energian omistuksessa rakennusta on käytetty muun muassa biovoimalaitosurakoitsijoiden konttorina ja varastona. Uuden biovoimalan valmistuttua vuonna 2013 siihen muutti myÜs voimalaitoskonttori vanhasta konttorirakennuksesta. Se on nyt peruskorjattu lattiasta ja kattoon ja on valmis ottamaan vastaan Mannerheiminkatu 24:n henkilÜkunnan vuoden loppupuolella.

Yli sata vuotta vanha arvorakennus Mannerheiminkadun varrella tullaan myymään ja tontille myÜhemmin rakennettu talo puretaan, kun rakenteilla oleva uusi sähkÜkeskus on valmistunut.

Viimeinen muuttokuorma lähtee vuoden lopussa.

đ&#x;”˛

Lähteitä: Tolkkinen sanoin ja kuvin I–III, Tolkis Gillet r.f. 1996, 1998 ja 2001; Kiinni sähkÜssä, Etelä-Suomen Voima Oy:n historia ja kuvia 75 vuoden ajalta, Risto Valkeapää 1991; Energia ajan virrasta, SähkÜä Porvoossa 100 vuotta, Risto Valkeapää 2000; Borgü cellulosafabrik 1893–1975, Tom EklÜf 1975; Porvoon Energia, Katsaus vuosiin 2000–2009, Rolf Gabrielsson 2009; SähkÜlaitoksesta energiataloksi, Arvorakennuksen muodonmuutokset; Rolf Gabrielsson 2013; Henning Johansson; Hans HÜgstrÜm.

 Eko 2/2018 15

Kun sähkÜlaitoksesta tuli osakeyhtiÜ Roy Granroth muistelee aikaansa toimitusjohtajana vuosina 1981–2006 TEKSTI JA KUVA Rolf Gabrielsson

P

orvoon Energia on aina asettanut etusijalle alhaisia energiahintoja asiakkaille. Tällä ei kuitenkaan ole mitään arvoa, jos asiakkaat eivät tiedä sen olevan tavoite eivätkä usko siihen, Roy Granroth toteaa muistellessaan aikaansa yhtiÜn toimitusjohtajana vuosina 1981–2006 ja aikaa, jolloin sähkÜmarkkinamonopolit avattiin vapaalle kilpailulle 1990-luvulla. – Olimme tilanneet ensimmäisen oman voimalaitoksemme, maakaasuvoimalan Harabackaan vuonna 1991 ja muutimme siinä yhteydessä energialaitoksen Porvoon Energia Oy:ksi pystyäksemme nopeasti reagoimaan markkinakehitykseen. Muistan vieläkin, kuinka hämmästynyt olin hitaista kunnallisista menettelytavoista, kun tulin yhtiÜÜn.

Mutta myÜs yhtiÜittämisen jälkeen oltiin yleisesti sitä mieltä, että Porvoon Energiaa muiden entisten kunnallisten energialaitosten tapaan leimasi edelleen kunnallinen tehottomuus, Granroth sanoo. – Siinä tilanteessa katsoimme, että aktiivinen tiedottaminen asiakkaille ja poliitikoille oli se, mitä tarvittiin.

Päätimme perustaa oman, paikalli­sen lehden, jossa pystyimme valaisemaan toimintaamme ja päämääriämme, kertomaan keitä olemme ja mitä teemme, mutta myÜs selvittämään tuohon aikaan yleisten yhtiÜmyyntien seurauksia.

Markkinat olivat Granrothin mukaan todella sekavat, kun monopolitoiminta purettiin. Agentteja oli liikkeellä kunnallisten energiayhtiÜiden suuntaan sekä

16  16  Eko Eko 1/2018 2/2018

osto- että myyntiaikeissa. He lÜysivät tiensä myÜs Porvoon Energiaan, jossa he kuitenkin vetivät vesiperän, vaikka lÜytyikin poliitikkoja, jotka suhtautuivat myÜnteisesti mahdolliseen myyntiin.

Porvoon Energian alhaiset kuluttaja­ hinnat miellyttivät kuluttajia, mutta houkuttelivat myÜs ostajaehdokkaita, Granroth selittää. – Alhaiset hinnat merkitsivät heille mahdollisuuden nostaa hintoja rahoittaakseen kauppaa, joka olisi sillä tavoin lyhyessä ajassa maksettu kuntalaisten toimesta nostettujen energiahintojen muodossa.

SähkÜenergiamyynnin avaaminen vapaalle kilpailulle oli yksi monista Roy Granrothin toimitusjohtajavuosia leimanneista suurista tapahtumista.

Vapaassa kilpailussa Porvoon Energia on pärjännyt hyvin. – Porvoon Energian kaltaiselle pienelle yhtiÜlle on tärkeää, mitä mieltä sukulaiset ja ystävät ovat. Jos he ovat tyytyväisiä on monesti luontevaa seurata heidän esimerkkiään. Toki hintojenkin on oltava kilpailukykyisiä.

KaukolämpÜtoiminnan laajentaminen vuosituhannen vaihteessa oli toinen suuri tapahtuma Granrothin aikana.

Taustalla oli johdon käsitys, että koko Porvoon seudulle pitäisi luoda yhteinen energiapolitiikka ja yhtenäisiä sähkÜ- ja kaukolämpÜverkkoja. – Tämä hanke vaati paljon aikaa ja siinä, kuten monessa muussakin yhteyksissä, minulla oli suuri hyÜty kontakteis-

ta ja ystävistä, joita minulla oli alan eri strategisilla tahoilla, Granroth kertoo.

Lopputulemana Porvoon Energia osti vuonna 1995 Etelä-Suomen Voiman sähkÜverkon Porvoon maalaiskunnasta, Pernajasta ja Pornaisista sekä seuraavana vuonna myÜs Tolkkisten lämpÜvoimalaitoksen ja kaukolämpÜtoiminnan Porvoon maalaiskunnasta. – Olimme jo vuonna 1981 solmineet kaukolämpÜsopimuksen Etelä-Suomen Voiman kanssa. Tämä oli ensimmäinen suuri päätÜkseni toimitusjohtajana, Granroth muistelee. Muitakin vaihtoehtoja oli, muun muassa kaukolämpÜhuollon hoitaminen erillisillä lämpÜkeskuksilla kaupungissa tai Nesteen Kilpilahden laitosten hukkalämmÜn hyÜdyntäminen.

Valinta osui Etelä-Suomen Voimaan yhtiÜn tarjouduttua rakentamaan kaukolämpÜputkiston omalla kustannuksellaan Tolkkisista kaupungin rajalle asti. Sittemmin yhtiÜ rahoitti putkiston vetämisen aina Mannerheiminkadun siltaan asti.

2000-luvun alussa Porvoon Ener­ gian asiakaslehdestä voitiin lukea yhtiÜn etabloitumisesta kaukolämmÜntoimittajana myÜs Loviisassa ja Askolassa.

Viimeistään siinä vaiheessa askel paikallisesta sähkÜlaitoksesta ja energialaitoksesta alueelliseksi energiayhtiÜksi oli otettu.

Mutta paikallisuus on silti edelleen a ja o yhtiĂśssä, kuten Roy Granroth nyt myĂśs eläkeläisenä painottaa. đ&#x;”˛

PA LV E L U P I S T E

Uusi toimipisteemme avaa loppusyksyn aikana.

Toivotamme sinut tervetulleeksi!

Vasemmalta: Josefine WalldĂŠn, Nichlas LindstrĂśm, Camilla Ek, Niina Kokko, Iida WillstrĂśm, Patrick WackstrĂśm ja Janette Englund

KESKELLĂ„ PORVOOTA Lundinkatu 7 TEKSTI Marika Kangaskolkka KUVA Lotta Ă…berg

P

orvoon Energian tunnuslause on: Aina lähellä, aina paikallisesti, myÜs jatkossa. Pääkonttori muuttaa tänä syksynä keskustasta Tolkkisiin, jossa energiayhtiÜllä on jo laajasti toimintaa. Muutto tuo tullessaan pieniä uudistuksia, kuten aivan keskustassa, osoitteessa Lundinkatu 7, avattavan uuden palvelupisteen energia-asiakkaille. Toimitusjohtaja Patrick WackstrÜmin sanoin: – Arvoihimme kuuluu olla paikallisesti läsnä. Emme voi jättää keskustaa ilman toimipistettä, olemmehan olleet täällä jo 3.9.1900 lähtien.

PIDEMMÄT AUKIOLOAJAT Lundinkadun asiakaspalvelussa on arkisin 2–3 henkilÜä tÜissä ja toimipisteeseen tulee myÜs kokousnurkkaus, minne myyjät ja suunnittelijat voivat sopia tapaamisia asiakkaidensa kanssa.

Asiakaspalvelussa kaikki vuorottelevat keskustan tyÜpisteen ja Tolkkisten konttorin välillä. Keskeisen sijainnin lisäksi, myÜs aukioloajat muuttuvat. Useampana päivänä viikossa asiakaspalvelu tulee olemaan avoinna kello 17.00 asti. – Haluamme tarjota palvelua kaikkien kanavien kautta ja kaikille asiakkaillemme. Siksi on itsestäänselvää avata henkilÜkohtaisen palvelun toimipiste keskustassa, kertoo Janette Englund, myyntipäällikkÜ ja tulevan keskustatoimipisteen vastaava. Palvelu kummallakin kotimaisella kielellä on meille periaatekysymys ja tarvittaessa palvelemme myÜs

englanniksi, hän lisää. Asiakaspalvelua saa edelleen tietenkin puhelimitse ja myÜs verkossa, jossa Energiani -palvelu on käytettävissä kaikkina viikonpäivinä kellon ympäri.

APUA JA HYVIĂ„ NEUVOJA Lundinkadun asiakaspalvelupiste palvelee kaikissa energiaan liittyvissä asioissa, kuten sähkĂś- ja kaukolämpĂśsopimuksissa, verkko- ja myyntisopimuksissa, liityntäasioissa sekä neuvoo energiankäytĂśssä. Laskutukseen liittyen Porvoon Energia palvelee sopimuksia ja sähkĂśnkulutusta koskevissa kysymyksissä, kun taas maksu- ja eräpäivää koskevissa asioissa palvelee Ropo Capital. – Kaikki energiaan liittyvä vaatii perusteellisen perehtymisen. Asiakaspalvelun tulee osata antaa hyviä neuvoja ja auttaa asiakkaitaan, sanoo Englund. đ&#x;”˛

Ma

nn

ei erh

n Lu

mi

din

nka

k at

tu

u7

Tori

 Eko 2/2018 17

PORVOOLAINEN

Kipinöivä kynä Asiakaslehden perustaminen oli Patrick Wackströmin ja minun idea. Olimmehan jo harjoitelleet julkaisemalla henkilöstölehteä nimeltä Kipinä, joten eiköhän päällikkömme hyväksyisi ehdotuksemme.

TEKSTI Rolf Gabrielsson KUVA Maarit Gabrielsson

18 Eko 2/2018

ANJA LAITIMO-STRENGELL kertaa tapahtumia,

jotka johtivat päätökseen ryhtyä julkaisemaan omaa asiakaslehteä vuonna 1998. Päällikkö, johon hän viittaa, oli Porvoon Energian silloinen toimitusjohtaja Roy Granroth ja Wackström ­puolestaan Porvoon Energian tytäryhtiön Porvoon­seudun Sähkö Oy:n toimitusjohtaja.

– Granroth oli heti mukana.

Vaihtoehto olisi Laitimo-Strengellin mukaan ollut liittyä yhteiseen, Voimatori Oy:n julkaisemaan lehteen. Voimatori perustettiin sähkökauppaa varten yhdeksän sähkönhankintayhtiön toimesta, niiden joukossa Päijät-Hämeen Energia Oy, josta Porvoon Energia omisti kolmanneksen ja, jonka toimitusjohtajana Patrick Wackström myös oli.

– Voimatori-vaihtoehto olisi maksanut melkein yhtä paljon kuin oma lehti, ja käytettävissämme olisi silti ollut vain osa lehden sivuista, Laitimo-Strengell selvittää.

Hän oli asiakaslehtipäätöksen aikoihin toiminut muutaman vuoden ajan Porvoon Energian ensimmäisenä tiedotuspäällikkönä ja sai nyt lisätehtäväkseen hoitaa uuden lehden päätoimittajuuden samalla, kun hän jatkoi henkilöstölehden päätoimittajana ja vastasi myös viikoittaisesta henkilöstölle suunnatusta infolehtisestä.

On helppoa kuvitella, kuinka työlästä sen on täytynyt olla, varsinkin kun Laitimo-Strengell kantoi vastuun myös markkinoinnista.

– Saattoihan se olla vähän stressaavaa välillä, mutta pidin työstäni, se oli vaihtelevaa ja molemmista lehdistä tykättiin, hän kertoo.

Lukijoiden tyytyväisyydestä asiakaslehteen kertoivat säännölliset lukijatutkimukset.

– Numerolle 1 vuonna 2002 annettiin esimerkiksi keskimääräiseksi arvosanaksi 8,5. Lehden kaksikielisyys oli, mielenkiintoista kyllä, sekin useimpien mieleen. Meille kerrottiin sen jopa sopivan erinomaisesti kieliopetusmateriaaliksi.

MIELENKIINTOISIA KANSIA Oman lehden nimeksi päätettiin yksinkertaisesti PBE, Porvoon Energian asiakaslehti. ­Ensimmäisen numeron kannessa ylpeili Porvoon missi Janina Frostell, uuden uran kynnyksellä, kuten hänestä kertovassa artikkelissa sanottiin.

Ensimmäisen numeron tuotti Allpress Oy Riihi­mäeltä, mutta tuotantovastuu siirtyi sittemmin Tom Kalimalle ja yhteistyö Allpressin kanssa lakkasi. Yhteistyö Kaliman kanssa jatkui vuoden 2008 loppuun asti.

– Kalima kirjoitti suurimman osan ja haastatteli minun ensin oltuani yhteydessä haasta-

Kuka?

NIMI Anja Laitimo-Strengell TYÖ Porvoon Energian tiedotus­ päällikkö eläköitymiseensä asti 2008 ASUU Porvoossa HARRASTUKSET Kirjoittaa lasten pyynnöstä omaa elämäntarinaansa.

Rotary PIILEVÄ KYKY Astrologia ja syntymä­ karttoja SUOSIKKISÄHKÖLAITE hiusten­ kuivaaja

Eko 2/2018 19

}}}

Lehti vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa

teltaviin henkilÜihin. Toki kirjoitin myÜs itse, Laitimo-Strengell kertoo ja lisää, että Seppo J. Sirkka osallistui lehden tekoon kuvaajana useita vuosia. – Jo ensimmäisessä numerossa pyysimme lukijoita kertomaan, mikä lehden artikkeleista oli heille eniten mieleen. Kysyimme myÜs, ­m istä he haluaisivat lukea seuraavassa numerossa.

Houkuttelimme vastaamaan lupaamalla arpoa kaikkien vastanneiden kesken romanttisen kartanoyĂśn Haikon kartanossa.

Laitimo-Strengellin mukaan vastauksia tuli melko runsaasti ja myÜs artikkeliehdotuksia, silloin, ja myÜs jatkossa. – Kerroimme mielenkiintoisista yrityksistä, henkilÜistä, musiikkiyhtyeistä ja rakennushankkeista sekoitettuina tärkeään informaatioon

e­ nergia-alalta ja energiayhtiÜmme eri yksikÜiltä.

Vuorovaikutuksen lukijoiden kanssa koin erittäin tärkeänä ja antoisana.

Asiakaslehden ensimmäisinä vuosina ryhdyttiin myÜs järjestämään Avointen ovien -päivää markkinointitempauksena. – Siitä tuli heti menestys kuten myÜs seinä­ kalenterin julkaisemisesta jouluksi Porvoo-­ aiheisilla kuvilla. Kasvatimme painosta vuodesta toiseen ja silti kalenterit loppuivat ennen joulua. Moni asiakas poikkesi tai soitti etukäteen kysymään, joko kalenterit oli jo painettu.

Anja Laitimo-Strengell siirtyi eläkkeelle vuonna 2008. HenkilĂśstĂślehti Kipinä oli lakkautettu vuonna 2002, mutta infolehtisen, PBE Expressin toimittamisen hän jatkoi aina eläkĂśitymi­seensä asti. đ&#x;”˛

MONTA MUKANA LEHTEÄ KEHITTÄMÄSSÄ Anja Laitimo-Strengellin siirryttyä eläkkeelle hänen seuraajansa tiedotuspäällik­ kÜnä aloitti Nina Fransas, joka otti hoitaakseen myÜs lehden päätoimittajuuden.

Nina hoiti tehtävät vuoteen 2016, jonka jälkeen ne siirtyivät uudelle viestintäpäälli­ kÜlle Cilla Mattheiszenille. Cillan päätoimittajuuden aikana lehdelle luotiin uusi layout ja lehden uudeksi nimeksi tuli Eko. Hänen seuraajakseen sekä viestintä­ päällikÜksi että päätoimittajaksi valittiin vuoden 2018 alusta Ella Kaasinen.

Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick WackstrÜm on hänkin ehtinyt päätoimit­ taa lehteä kahden numeron verran.

Vuoteen 2008 asti lehtisivujen valmistelusta vastasi Tom Kalima, jonka jälkeen loviisalaisyritys Peak Press vastasi suunnittelusta, layoutista ja jonkin verran myÜs artikkelintuottamisesta vuoteen 2015 asti. Sen jälkeen lehden tuotannosta vastuussa on ollut FPW Firmaservice Porvoosta, joka myÜs on avustanut artik­ keleilla yhdessä Maarit ja Rolf Gabrielssonin kanssa. Lehden levikki oli alussa 26 000 kpl, tänä päivänä lehdellä on lukijoita noin 32 000 taloudessa ja yrityksissä Porvoossa ja Loviisassa lähialueineen.

Lehdet on arkistoitu digitaalisesti vuodesta 2004 lähtien osoitteessa porvoonenergia.fi  Yritys  Ajankohtaista

20  Eko 2/2018

Po rvo o n En e rg ia -y ht iÜ n le ht i o ilm e st ynyt n ka Tä m ä ka ns ks i ke rt a a vu o d e ss a. i o n nu m e ro st a 2/20 14 .

K I L PA I L U

Osallistu kilpailuun

Kumpi on vanhempi

SIMOLIN VAI PORVOON ENERGIA KAUPPIAS LEONARD SIMOLIN perusti vuonna 1854 tavaratalon Rihkamakadun ja Välikadun kulmaukseen.

Talo tunnetaan edelleen ”Simolinin talona” ja on merkittävä osa k ­ aupunkimme historiaa ja yksi kaupunkikuvassa pysyneistä maamerkeistämme. Rautakauppana ja puutavaraliikkeenä Porvoossa edelleen toimiva Simolin Oy Ab kuuluu Rautanet -ketjuun ja palvelee asiakkaitaan nykyisin Hornhattulassa, Simolinintiellä.

Simolin Oy Ab kuuluu kymmenen vanhimman Suomessa toimivan kauppaliikkeen joukkoon, ja on Porvoon toiseksi vanhin yritys.

ARVAA JA VOITA Kumpi yrityksistä on vanhempi – Simolin Oy Ab vai Porvoon Energia Oy? Lähetä vastauksesi ja yhteystietosi 30.11.2018 mennessä sähköpostilla eko@porvoonenergia.fi (otsikoi vastauksesi ”Arvaa ja voita”) TAI Tekstiviestillä numeroon 13131 ”PBE + vastauksesi + nimesi” (Malli: PBE Yritys Oy Etunimi Sukunimi) Arvomme kaikkien vastanneiden kesken Ryobin akkuporakoneen, jonka lahjoittajana toimii Simolin Oy Ab.

 Simolinin kuva on vuodelta 1979 (Studio Lindell)  Porvoon museon arkistossa on useita vanhoja kuvia Energiatalosta. Tämä talvinen kuva on sotavuosilta, jolloin ikkunat olivat suojattu laudoituksilla.

(Georg Christierninin kokoelma, Porvoon museo) Eko 2/2018 21

SÄHKÖHISTORIAN HAVINAA SARVISALOSSA TEKSTI JA KUVAT Marika Kangaskolkka

Vanha puinen sähkömuunto­ asema kunnostettiin viime kesänä Horslökissä. Monien ohikulkijoiden mielestä tämä oli todellinen kulttuuriteko.

22 Eko Eko 2/2018 2/2018 22

M

aanomistaja Zarah Holmström otti yhteyttä ­Porvoon Sähköverkkoon koskien uuden ja vanhan sähkömuuntamon ympäristön raivausta.

Samalla hän kertoi aikeista kunnostaa vanha puinen sähkö­ muuntoasema Horslökissä. Porvoon Sähköverkko innostui projektista ja yhteistyö aloitettiin viime talvena ympäristön raivauksella. Isot puut ja pusikot olivat vuosien saatossa taitavasti naamioineet rakennuksen niin ettei siitä näkynyt juuri mitään Horslökintielle, joka kulkee aivan vieressä.

KUVA: ZARA HOLMSTRĂ–M

K U LT T U U R I T E K O

Muuntoasema oli todella huonossa kunnossa kun tyÜt aloitettiin. Mustunut puu katonrajassa kertoo tulipalonalusta, joka onneksi ei tuhonnut tätä asemaa.

– Vaikuttaa siltä, että muuntoasema on ollut paikallaan jo 1930-luvulta, kertoo paikallisten kanssa puhunut HolmstrÜm.

Uusi puuverhous on tehty aiempaa tyyliä noudattaen, ja esimerkiksi ovi ja ylempi katto ovat alkuperäisiä. Ja koska muuntoasema oli maalattu keltamullalla, niin mekin käytimme sitä, hän lisää.

Tarkkaa tietoa Sarvisalon puisen sähkÜmuuntoaseman rakentamisesta ei ole enää saatavilla. Alue kuului aiemmin Kymenlaakson SähkÜlle ja heidän 1920-luvun piirustustensa mukaan tämän tyyppinen muuntoasema oli vakio 1930-luvulle asti. Varhaiset muuntajat tarvitsivat suojaa tuulelta ja sateelta, ja puu oli rakennusmateriaalina siihen aikaan sekä tuttua että saatavilla. MyÜhemmin, kun sähkÜjakeluverkosto laajeni ja muuntoasemia rakennettiin yhä tiuhempaan tahtiin, myÜs asemien malli muuttui yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi rakentaa. – Olimme mielellämme mukana hankkeessa, sanoo Porvoon SähkÜverkko Oy:n Magnus Nylander. Puisia sähkÜ­ muuntoasemia ei ole enää kovin montaa jäljellä, sillä niillä oli ikävä kyllä tapana palaa. Tulipalojen jälkeen osa asemista rakennettiin uudelleen esimerksiksi tiilestä.

Magnus Nylander uskoo, että Sarvisalon muuntoasema on viimeisiä yhtiÜn alueella olevia, mutta hän kuulee mielellään mikäli lähistÜltä vielä lÜytyy unohduksiin vaipunut puinen sähkÜmuuntoasema.

MyĂśs Sarvisalon muuntoasema on kokenut tulen voiman historiansa aikana. – Huomasimme, että osa puutavarasta katon yhdessä kulmassa oli hiiltynyttä. Pieni tulipalonpoikanen on kytenyt siellä. Jätimme mustuneen puun näkyviin, muistoksi, toteaa HolmstrĂśm. Kunnostuksen aikana hän sai vastata monen ohikulkijan kysymyksiin. – Monet, usein ohiajaneet, eivät olleet huomanneet rakennusta aikaisemmin lainkaan ja osa tuli varta vasten katsomaan muuntoasemaa. Kunnostus oli heidän mielestään kulttuuriteko, kertoo HolmstrĂśm. đ&#x;”˛

Muuntoasemien jäljillä Muuntoasemat herättävät kiinnostusta. Samaa kertoo niinkin tuore kuin viime vuonna julkaistu kirjailija Maarit Verrosen (Aviador kustantamo) kirja Puutorni­ muuntamot – tarinoita sähkÜnsiirrosta. Kirjailija, kaksinkertainen Finlandia-­ ehdokas sekä vuonna 2010 Runeberg-palkinnon ehdokas, kiersi ympäri ­S uomea valokuvaamassa ja keräämässä tietoa sekä tarinoita puumuuntoasemista.

Tulos on kutakuinkin sähkÜnjakelun seikkailukirja omassa lähimenneisyydes­ sämme. Ikävä kyllä Verronen ei saanut vihiä Sarvisalon muuntoasemasta, mutta toki se ei ole mikään ihme, sillä asema oli niin piilossa kasvillisuuden seassa.

ISBN 978-952-7063-33-0  Eko 2/2018 23

KAUKOLĂ„MPĂ–

Lähipuuhake

M

etsähakkuiden myÜtä syntyy niin kutsuttua tähdettä, joka ennen jätettiin metsään maatumaan.

Kyseessä on suhteellisen nopeasti maatuvaa ainesta, kuten muun muassa puiden latvuksia ja oksia. Biovoimalaitoksissa hakkuutähde on kuitenkin oivaa polttoainetta, uusiutuvaa, kotimaista ja lähellä tuotettua puuainesta. – Hake tulee läheltä, noin 40 km kilometrin säteellä sekä Porvooseen että Loviisaan, kertoo Jukka Rouhiainen, Porvoon Energian kehitysjohtaja.

Puita ei kuitenkaan kaadeta pelkästään kaukolämpÜä ajatellen, vaan hakkuutähde on muun toiminnan sivutuotetta. Biovoima­laitoksissa käytetään myÜs metsäteollisuuden ja metsätalouden muita sivutuotteita, eli esimerkiksi purua ja kuorta sekä teollisuudelle kelpaamatonta puuta.

Tolkkisten biovoimalaitos ja Loviisan biolämpÜkeskus käyttävät polttoaineena läheltä tullutta metsätähde- ja puuhaketta.

HIILINIELU Hiili kiertää ilmakehän ja maaperän sekä vesistÜjen välillä. Suomen metsät ovat hiilinieluja eli varastoivat hiiltä ilmakehästä fotosynteesin kautta. Kun puu maatuu, vapautuu ilmakehään taas hiiltä. – Kun hakkuutähdettä poltetaan biovoimalaitoksessa, vapautuu ilmakehään tasan tarkkaan sama määrä hiiliä, kuin jos puuaines olisi jätetty metsään maatumaan, kertoo Tage Fredriksson, Bioenergia ry:n toimialapäällikkÜ. Aikajänne on hiukan erilainen, mutta hakkuutähde maatuu yleensä nopeasti, hän toteaa.

Poltettaessa ilmakehään vapautuva hiili puolestaan sitoutuu taas metsään, ja koska Suomessa metsähakkuut ovat metsän kasvua pienemmät, niin hiilitase on plussan puolella. Hiiltä siis varastoituu enemmän metsiimme, kuin mitä sitä vapautuu ilmakehään. – Sekä puita, että puumassaa syntyy Suomessa enemmän kuin mitä sitä käytetään, täsmentää Fredriksson.

TEKSTI JA KUVA Marika Kangaskolkka

TUHKASTA SYNTYY LANNOITETTA Poltettaessa biovoimalaitoksessa syntyy myÜs tuhkaa. Mikäli puu­ aines on puhdasta, eli ei sisällä käsiteltyä puuta, niin tuhkaa voidaan hyÜdyntää lannoitteena. Tolkkisten voimalaitoksen tuhka haetaan Ecolan Oy:n toimesta, joka rakeistaa tuhkan metsälannoitteeksi.

Lannoitteena tuhka lisää metsän kasvuvoimaa ja siten edistää hiili­ nielun toimintaa. Todellista biokiertotaloutta. đ&#x;”˛

PUUHAKE Porvoon ja Loviisan kaukolämpÜ­ laitoksissa käytetään puuhaketta puiden latvuksista, oksista, purusta ja kuorista.

24  Eko Eko2/2018 2/2018 24 

Lähde: Porvoon Energia

KULJETUSMATKA keskimäärin noin

40 km

KUORMA-AUTOLASTEJA vuonna 2017

4458

KOLUMNI

Terveisiä Brysselistä

USKO JA TODELLISUUS

T

KUVA: OSCAR LINDELL

otesin aikaisemmin tänä vuonna Östnyland lehden haastattelussa, että on valtava kuilu sen välillä, mitä EU-taholla uskotaan ja mikä todellinen tilanne on. Tarkoitin silloin lähinnä energia-alaa ja erityisesti sähkÜalaa, jota Brysselissä pidän silmällä Suomen Energiateollisuuden ET:n puolesta eurooppalaisen sähkÜteollisuuden etujärjestÜn Eurelectricsin loppu­ käyttäjämarkkinakomitean jäsenenä.

Kuilua on kuitenkin myÜs ilmasto- ja ekologiakysymysten kohdalla. Esimerkistä käy viime aikojen keskustelu siitä, saavatko EU-maat sisällyttää metsän kaltaisia hiilinieluja päästÜvähennyksiinsä. Uusi tulkinta voi johtaa siihen, että suomalaisia metsiämme ei enää hyväksytä mukaan päästÜlaskentaan, vaan maamme aktiivista metsätaloutta saatetaan päinvastoin ryhtyä laskemaan päästÜiksi.

Tähän kysymykseen olen tÜrmännyt muun muassa ryhmässä, joka koordinoi Eurelectricsin eri monikansallisten komiteoiden toimintaa ja jossa ryhmässä niinikään edustan ET:a. Monella taholla vallitsee väärinkäsitys, että Suomen metsänhakkuut ovat liian suuret ja johtavat metsävarojen kutistumiseen. Näin ajatellaan myÜs ja ennen kaikkea EU-parlamentissa.

Suomi ei täysin ole onnistunut yrityksissään selittää, että samalla, kun metsää hakataan istutetaan myÜs uutta metsää, eikä enempää oteta kuin mitä kasvu sallii.

Tällä voi puolestaan olla jotain tekemistä sen kanssa, mitä Keski-Euroopassa ymmärretään sanalla metsä.

Keskieurooppalaisten puhuessa metsästä moni ajattelee puistometsää, eikä voi kuvitellakaan millaisia valtavia luonnollisia metsäalueita Pohjolassa on. Vaikka tämä asia ei varsinaisesti minun toimenkuvaani Brysselissä kuulukaan, olen aina tilaisuuden tullen yrittänyt selittää eroa eurooppalaisen puistometsän ja oikean metsän välillä.

Ja myĂśs kertonut, että metsien osuus tuhansien järvien maan alasta on melkein 80 prosenttia. đ&#x;”˛

Patrick WackstrĂśm, toimitusjohtaja, Porvoon Energia

 Eko  Eko 2/2018 25 2/2018 25

HENKILĂ–SUOJA

GDPR

EU:N TIETOSUOJA-ASETUS Vaikean kirjainyhdistelmän takana on rutkasti tietoa siitä miten säilytämme henki­lÜtietojasi. Kannattaa tutustua Porvoon Energian rekisteriselosteeseen!

TEKSTI JA VALOKUVA Marika Kangaskolkka

U

usi EU:n yleinen tietosuoja-­ asetus astui voimaan toukokuussa 2018. Asetuksesta käytetään myÜs englanninkielistä lyhennystä GDPR, eli General Data Protection Regulation.

Uuden lainsäädännÜn tavoite on parantaa henkilÜtietojen suojaa ja asiak­

26  Eko 2/2018

kaan oikeuksia uuden entistä kehit­ tyneem­män teknologian myÜtä. Asetus myÜs yhtenäistää tietosuojasääntelyä EU:n alueella sekä lisää yritysten informointivastuuta.

Suomessa yksityishenkilÜiden tietosuojasta on säädetty jo ennen EU:n tietosuoja-asetusta eli henkilÜtietojen käsit­telyyn ja säilytykseen on meillä kiinnitetty huomiota aiemminkin.

Porvoon Energia Oy:n asiakas­ rekisteriseloste on kaikkien luettavissa yh­t iÜn kotisivuilla. Asiakasrekisterin tiedot kerätään tietokantoihin, jotka on suojattu palomuurein, salasanoin sekä muilla teknisillä keinoilla. Mikäli henkilÜ­t ietoja lÜytyy paperimuodossa, niin niitä säilytetään yrityksen lukituissa tiloissa. Tietoihin pääsy on vain yrityksen henkilÜkunnalla sekä yrityksen valtuuttamilla toimijoilla. Asiakassuhteen hoidolle epäolennainen tieto tuhotaan

ja asiakassuhteen päätyttyä tarvittavia tietoja säilytetään vielä kirjanpitolain sekä energiateollisuuden vaatimusten mukaisesti. Porvoon Energia on panostanut henkilĂśkuntansa koulutukseen tietosuoja-asioissa sekä myĂśs asiakkaan turvalliseen tunnistamiseen. HenkilĂśtietoja ei luovuteta ulkopuolisille. đ&#x;”˛

Lyhyesti • Asiakasrekisteriseloste lÜytyy osoitteesta porvoonenergia.fi • HenkilÜtiedot sähkÜisessä muodossa on suojattu palomuurein, salasanoin sekä muilla teknisillä keinoilla. • HenkilÜtiedot paperi muodossa säilytetään yrityksen lukituissa tiloissa.

PBE UUTISET

PORVOON SÄHKÖVERKKO OY

HINTAKEHITYS

Tulossa useita parannuksia sähköverkossa

Sähköenergian hintaan vaikuttaa monta tekijää snt 8,0 7,0

PORVOON SÄHKÖVERKKO parantaa siirtoverk-

6,0

konsa luotettavuutta ja sähkön toimitusvar-

5,0

muutta vaihtamalla muun muassa ilmajohtoja

4,0 3,0

maakaapeliverkoksi. Samalla pylväsmuunta-

2,0

moita korvataan puistomuuntamoilla.

1,0

Parhaillaan kaapelointeja tehdään kymmenien kilometrien matkalla alueilla Saksala–Haksi, Grännäs–Tirmoo, Grännäs–Vessöö, Grännäs– Seitlahti, Kerkkoo, Henttala ja Nietoo. Työt nyt

0,0 v. 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018 ennuste

Sähkön toteutunut markkinahinta ja ennuste Suomessa 21.8.2018, snt/kWh (alv 24%). Vuoden markkinahinnat ilman kuluja kuten tase- ja profiilikuluja eikä myöskään myyntikatteita.

aloitetuilla alueilla valmistuvat syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana.

SÄHKÖN HINTA vaihtelee jatkuvasti. Hinta on monen tekijän summa, joten voi olla vaikea ymmärtää sitä miksi hinta voi olla jopa saman vuorokauden aikana huomattavan erilainen.

Pohjoismaissa sähkön markkinahinta muodostuu tunneittain ja päivää ennen sähkön toimitusta Nordpool -sähköpörssissä, kun sähköpörssiin myytäväksi tarjottu sähkön tarjonta ja kulutuksen tarve ostopuolella kohtaavat.

Sähköpörssiin tarjotun sähkön tuottajahintoihin vaikuttavat muun muassa Pohjoismaiden niin sanottu hydrobalanssi eli vesitilanne, polttoaineiden- ja päästöoikeuksien hinnat, tuuli- ja/tai aurinko­ sähkön tuotantomäärät sekä keskieurooppalainen hintataso.

Hintaan vaikuttaa myös verkon siirtokyky eri alueverkkojen välillä sekä ostajan näkökulmasta tarvitsemamme sähkön määrä ja kulutusajankohta.

PORVOON SÄHKÖVERKKO OY MÖKKISÄHKÖ

Katkaise mökin sähköt sähkömittarista

Anttila–Kilpilahti -voimajohdon rakentaminen PORVOON SÄHKÖVERKKO OY:N omistama Alueverkko Oy ja Vat-

KATKAISETKO mökiltä lähtiessäsi sähköt pää-

tenfall Service Nordic Oy allekirjoittivat sopimuksen Anttila-Kilpi-

katkaisimesta?

lahti -voimajohdon rakentamisesta. Voimajohdon rakentaminen

Tee se mieluummin etäluettavasta sähkömit-

alkaa syksyllä ja sen on määrä valmistua toukokuussa 2019.

tarista. Silloin mahdolliset viat ja katkokset kul-

Voimajohto rakennetaan nykyiseen voimajohtokatuun Fingrid

keutuvat tietoomme ja pystymme korjaamaan

Oyj:n Anttilan sähköasemalta Nesteen jalostamoalueelle Kilpi-

ne nopeammin. Jos sähköt katkaistaan pää-

lahteen. Uuden voimajohdon tarkoitus on korvata vanha voima­

kytkimestä, emme myöskään saa ajankohtais-

johto ja lisätä johdon siirtokapasiteettia Nesteen Kilpilahden

ta tietoa mökkisähkön kulutuksesta,

alueen sähkönkulutuksen kasvaessa. Vattenfall Services Nordic

jolloin joudumme laskuttamaan vuosiarvion

Oy valikoitui urakoitsijaksi tarjouskilpailun perusteella, jossa

mukaan. Helpot ohjeet virran poiskytkemiseen

hinnan lisäksi tärkeänä kriteerinä olivat vaativien voimajohto­

sähkömittarista löytyvät täältä:

projektien toteutukseen kykenevät kokeneet resurssit ja kalusto,

porvoonenergia.fi » sahkonsiirto

sekä kokenut aliurakoitsijaverkosto.

Eko 2/2018 27

LASKUTUS

KUNINKAANPORTIN ROPO UUDISTI LASKUTUSPROSESSIMME Kauan odotettu palvelu arki-iltaisin ja lauantaisin toteutui.

Sähkölasku uudistui 1.6.2018.

Samalla muutettiin sekä laskun ulkonäköä että ulkoistettiin koko laskutuksen elinkaari.

Uudistuksen seuraavassa vaiheessa on vuorossa kaukolämpölaskut.

TEKSTI JA KUVA Marika Kangaskolkka

O

ma reskontraohjelmistomme oli jo niin vanha, että investointi uuteen alkoi olla välttämätöntä, kertoo Porvoon Energian talousjohtaja Merja Wilkman.

Vaihtoehdoksi nousi myyntireskontran ulkoistaminen. Reskontran eli maksuseurannan ja perinnän hoito kilpailutettiin, mutta hintaakin tärkeämpiä valintakriteerejä olivat paikallisuus ja toisten sähköyhtiöiden kokemukset sekä valmius kehittymiseen uusien maksu- ja palvelukanavien tehdessä tuloaan.

– Ropo Capitalilla on moderni ja toimiva prosessi, ja he tekevät tätä tosissaan. Ropo on kuopiolainen yritys, mutta heillä on asiakaspalvelukeskus energiatiimeineen täällä Porvoossa.

Kävimme myös kuuntelemassa Ropon muiden sähköalan asia­kasyritysten kokemuksia ja palaute oli positiivista. Ropon laskujen tulostuspalvelukin oli jo meille entuudestaan tuttu, eli kaiken kaikkiaan ei pelottanut lähteä tälle tielle, summaa Wilkman.

ASIAKASPALVELUA MYÖS ILTAISIN JA LAUANTAISIN Laskunhoidon ulkoistaminen hyödyttää Porvoon Energian sähköasiakkaita muun muassa asiakaspalvelun joustavammilla aukioloajoilla. Sähkölaskujen maksamiseen liittyvissä asioissa yhteyden saa nyt arkisin kello 20 asti ja lauantaisin-

28 Eko 2/2018

Ropo Capitalin toimitusjohtaja Artti Aurasmaan mukaan Porvoo on erinomainen paikka monikieliselle asiakaspalvelukeskukselle.

kin kello 10–15. Lisäksi Porvoon Energia on voinut lisätä resursseja omaan myyntipuoleen sekä varsinkin energia­ tehokkuusneuvontaan.

– Laskujen hoidon ulkoistaminen tapahtuu vaiheittain eli myös kaukolämpölaskut tulevat siirtymään Ropon hoitoon tulevaisuudessa. Porvoon Energian asiakkaista 54 prosenttia saa paperisen laskun, eli melkein puolet asiakkaistamme ovat jo siirtyneet ympäristöystävälliseen sähköiseen laskuun sen eri muodoissa. Sähköisen laskun osuus on noussut selvästi viime vuosien aikana, mistä olemme iloisia, kertoo Wilkman.

MUUTOKSET LASKUN ULKONÄÖSSÄ PIENIÄ Kun jokin taho keskittyy hoitamaa vain yhtä asiaa, niin yleensä silloin prosessit ovat selkeitä ja käsittelyajat lyhyempiä.

– Aiemmin laskutusasioiden hoitoon liittyi enemmän käsityötä vanhan reskontraohjelmiston vuoksi, kertoo Porvoon Energian laskutuspäällikkö Alexander Lökfors.

– Lisäksi meillä oli käytössämme useampia tilinumeroita, mikä hankaloitti käsittelyä. Suurin muutos sähkölaskullamme onkin, että nyt meillä on käytössämme vain yksi uusi tilinumero. Muita muutoksia ovat muun muassa tilisiirto­ lomakkeen poistuminen sekä lähinnä yritysten käytössä olevan

KYSYTTÄVÄÄ SÄHKÖLASKUSTA? Arkisin klo 8–20 Lauantaisin klo 10–15 puh. 09 2315 468 (pvm/mpm)

Sopimuksen viitetieto -osion uusi sijainti laskun yläosassa.

Laskun erittelyosa on lähes ennallaan. Laskun yleisilme on kuitenkin muutosten myötä nykyaikaisempi ja ilmavampi, lisää Lökfors.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖINEN LASKU – Suosittelemme siirtymistä paperisesta laskusta sähköiseen versioon myös jakeluteknisistä syistä, muistuttaa Lökfors.

E-lasku on tällä hetkellä tavallisin, ja monet verkkopankit tarjoavatkin aina laskua maksettaessa vaihtoehdoksi e-laskusopimusta. Suoramaksu taas on nimensä mukaisesti suora veloitus asiakkaan tililtä eräpäivänä ja asiakkaalle lähetetään tätä ennen paperinen muistutus tapahtumasta.

– Tänä päivänä on mahdollista saada lasku myös sähköpostin kautta. Ota yhteyttä meihin Porvoon Energialla, niin teemme muutoksen järjestelmään. Myös silloin, jos sähköpostiosoitteesi jostain syystä vaihtuu, kehottaa Lökfors.

}}} Eko 2/2018 29

LASKUTUS

Joka kuudes lasku Suomessa kulkee Ropon kautta

Sinun laskusi

Asiakastiedot Kunduppgifter

– Meillä on täällä Porvoossa hyvä ­porukka ja mahtava yhteishenki. Toimi­ pisteemme on ollut täällä jo vuodesta 2010. Porvoosta lÜytyy osaavaa ja kieli­ taitoista porukkaa – palvelemme suomen ja ruotsin lisäksi myÜs englanniksi, kertoo Ropo Capitalin toimitusjohtaja Artti Aurasmaa. Ja lisää, että Ropo rekrytoi parhaillaan Porvoossa, ei vaihtuvuuden takia vaan yrityksen vauhdikkaan kasvun vuoksi.

Ropo Capitalin asiakkaina on noin 8 000 yritystä eli joka kuudes lasku Suomessa lähetetään Ropon palvelun kautta.

Energia-alan yritysten lisäksi asiakkaista lÜytyy esimerkiksi terveyshuoltoalan yrityksiä ja lehtitaloja. Suomessa suurin osa laskun saaneista asiakkaista maksaa laskun ajallaan ja maksuviiveet ovat suhteellisen lyhyitä. – Suomalaiset ovat tunnollisia maksajia, mutta aina välillä voi olla tarvetta eräpäivän siirrolle tai maksusuunnitelman tekemiselle. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ottaa meihin heti yhteyttä niin selvitämme tilanteen. Mitä nopeammin on yhteydessä meihin, sen parempi, sanoo Aurasmaa.

UUDISTUKSIA JAKELUSSA JA ASIAKASPALVELUKANAVISSA Ropo Capital tulostaa yhä noin 30 miljoonaa paperista laskua vuodessa ja laskut jaellaan asiakkaille kirjepostina.

Energia-alallakin yli puolet laskuista on edelleen paperisia. Tulevaisuudessa uudet jakelukanavat tulevat olemaan Postille vaihtoehto. – Mutta aikaa kuluu vielä kauan ennen kuin paperinen lasku on marginaali­ tuote, ennustaa Aurasmaa.

Ropo hoitaa myĂśs laskujen maksamiseen liittyvän asiakaspalvelun. Omien 30  Eko Eko1/2018 2/2018 30 

asiakaspalvelukeskustensa kautta Ropo voi tarjota laajat aukioloajat ja monipuoliset yhteydenottokanavat tulevaisuudessakin.

Suurin osa yhteydenotoista tulee puhelimitse ja monesti asiakkaat eivät halua tai ehdi hoitaa laskuasioita tyÜaikana, siksi ilta-aukioloajat ovat tulleet entistäkin tärkeämmiksi. SähkÜposti on myÜs suosittu kanava ja reaaliaikainen chattikin tekee tuloaan. – Tulevaisuudessa puhutaan toden­ näkÜisesti myÜs online -itsepalveluportaalista, mutta ensin perustoiminta pyÜrimään ja sen jälkeen kehitetään, summaa Aurasmaa.

PYSYMME AJAN HERMOLLA Ropon palvelujohtaja Sami Pyylampi listaa asiakkaan eduiksi pidempien auki­ oloaikojen ja järjestelmien jatkuvan kehittämisen lisäksi myÜs hyvin koulutetun henkilÜkunnan. Porvoon palvelukeskuksessa toimivan energiatiimin koulutukseen panostetaan jatkuvasti, jotta tiimin energia-alan tietämys ja osaaminen syventyvät.

Ropon laatujärjestelmä on ISO9001 sertifioitu ja kattaa myĂśs a­ siakaspalvelun. – Laaduntarkkailua tehdään syste­ maattisesti muun muassa asiakas­ puheluiden jälkeen lähetettävien teksti­ viestikyselyiden avulla. Koulutuksen ja palvelun kehittämisen kannalta on todella tärkeää, että palautetta saadaan suoraan asiakkaalta, kertoo Pyylampi. – Porvoo kasvaa ja on meidän näkĂśinen paikka. Haluamme jatkossakin olla kiinnostava tyĂśllistäjä Porvoossa ja ylläpitää toimiston hyvää ilmapiiriä. Perusasioiden pitää olla kunnossa, kiteyttää Pyylampi. đ&#x;”˛

Yhteystiedot koskien maksua Kontaktuppgifter angĂĽende betalningen

Laskun sisältÜ: • sähkÜnkulutusmaksu • sähkÜnsiirtomaksu • verot • laskun loppusumma

totavat Vastaanlaosktu

ri • Pape sähkÜpostiinkkiin u k s a L kopan • ku verk • e -las maksu • Suora

Tilinumero ja pankki Viitenumero Viimeinen maksupäivä Kontonummer och bank Referensnummer Sista betalningsdagen Viivakoodi Streckkod

KILPAILU

Vaihda e-laskuun ja voita leffaliput Arvomme marraskuussa ja joulukuussa viiden lipun leffalippupaketin kaikkien jo sähkÜisen laskun valinneiden tai jo käyttÜÜn­ ottaneiden kesken. Arvomme yhden paketin pien­asiakkaillemme ja yhden yritysasiakkaillemme.

Voittajille ilmoitetaan henkilÜ­ kohtaisesti. Tiedotamme arvonnasta omilla kotisivuillamme ja Facebook -sivuillamme.

FA K T U R E R I N G

Din faktura Lasku-, asiakas- ja sopimusnumerot sekä käyttÜosoite Faktura-, kund- och avtalsnummer samt fÜrbrukningsadress Yhteystiedot koskien sähkÜn kulutusta Kontaktuppgifter angüende elfÜrbrukning Fakturans innehüll • elfÜrbrukning • nätÜverfÜringsavgift • skatter • fakturans slutsumma

Mottagnin gssätt

• Pa p p • Fak tu ersfak tura • e -fak ra per e -post • Direk tura till nätba nken tbetaln ing

Porvoon Energian ja Ropon yhteystiedot BorgĂĽ Energis och Ropos kontaktuppgifter

TĂ„VLING

Byt till e-faktura och vinn biobiljetter Vi lottar ut i november och december tvü paket med fem biobiljetter mellan alla som valt e-faktura nu eller redan tidigare. Vi lottar ut ett paket bland vüra smü­kunder och ett bland vüra fÜretags­ kunder. Vinnarna med­delas personligen. Vi informerar om utlottningen pü vüra webb- och Facebook-sidor.

Var sjätte finländsk faktura gür via Ropo – Vi har ett trevligt gäng här i Borgü och en bra laganda. Ända sedan 2010 har vi funnits i Borgü och här finns gott om kompetenta och sprükkunniga människor. Vi betjänar, fÜrutom pü finska och svenska, även pü engelska, berättar Artti Aurasmaa, verkställande direktÜren pü Ropo Capital. Han tillägger att rekryteringen ännu är i full güng, inte pü grund av att personalen skulle bytas ofta, utan tack vare en snabb tillväxt.

Ropo Capital har redan ungefär 8 000 kundfÜretag, med andra ord gür var sjätte faktura i Finland via Ropo.

Till kunderna hÜr, fÜrutom flera fÜretag i energibranschen, ocksü till exempel hälsovürdsfÜretag och tidningshus. De flesta fakturor i Finland betalas exemplariskt. – Finländarna är samvetsgranna betalare, men nu och dü finns det behov fÜr att flytta pü fÜrfallodagen eller gÜra upp en betalningsplan. Dü lÜnar det sig att genast vara i kontakt med oss, sü reder vi ut saken. Ju snabbar man tar kontakt, desto bättre, säger Aurasmaa.

NYTT INOM UTDELNINGEN OCH KUNDSERVICEKANALER Ropo Capital skriver fortfarande ut ungefär 30 miljoner pappersfakturor per ür och utdelningen skÜts som brev­ post. Även inom energibranschen, är Üver hälften av fakturorna utskrivna pü papper. I framtiden kommer nya utdelningskanaler att vara ett alternativ till den traditionella postutdelningen. – Men det kommer att ta en lüng tid ännu innan pappersfakturan är en marginalprodukt, fÜrutspür Aurasmaa.

Ropo skÜter även om kundservicen i samband med fakturabetalning. Via

sina egna kundservicecenter kan Ropo erbjuda längre Üppethüllningstider och müngsidiga servicekanaler även i fortsättningen.

Att ringa är alltjämt det vanligaste sättet att ta kontakt, men münga kunder vill inte eller hinner inte skÜta betal­n ingsärenden under arbetstid, därfÜr blir kvällsÜppet allt viktigare. Även e-post är en populär kanal fÜr münga och en chatt i realtid är ocksü i antügande. – I framtiden kommer vi troligen även att tala om online självbetjäningsportaler, men fÜrst müste dock grundverksamheten rulla, därefter utvecklar vi, summerar Aurasmaa.

VILL AKTIVT VARA MED I UTVECKLINGEN Till kundens fÜrdelar räknar Ropos servicechef Sami Pyylampi upp, fÜrutom längre Üppethüllningstider och ständig utveckling av systemet, även en välskolad personal. Energiteamet i servicecentret i Borgü utbildas kontinuerligt fÜr att fü genomgripande kunskaper inom energibranschen.

Ropos kvalitetssystem är ISO9001 certifierat och det täcker även kundbetjäningen. – Kvalitetskontroller gÜrs systematiskt, bland annat skickas efter kundsamtal ett textmeddelande med länk till ett responsverktyg. Det är väldigt viktig ur skolningssynpunkt att fü feedback direkt av kunden, berättar Pyylampi. – Borgü är en växande ort och i vür smak. Vi vill även i fortsättningen vara en intressant arbetsgivare här och upprätthülla den goda lagandan pü kontoret.

Grunderna mĂĽste vara i skick, sammanfattar Pyylampi. đ&#x;”˛

 Eko 30 2/2018 31 Eko 2/2018