1
2026
Eko
PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI
BRUNBERGILLA
TULEVAISUUS RAKENTUU
KESTÄVISTÄ VALINNOISTA
Makeistehtaassa vastuullisuus näkyy arjessa
HALLITTAVUUTTA
JA VAKAUTTA
OMASTA TUOTANNOSTA
Tuotannon omavaraisuusaste on noussut tasaisesti
YMPÄRISTÖMERKKI ON KONKREETTINEN VIESTINTÄVÄLINE
EKOenergia-merkki on ehtinyt jo teini-ikäiseksi
Lue lisää mittarinvaihdosta ja katso tarkemmat aikataulut: pbe.fi/mittarinvaihto
www.pbe.fi
info@pbe.fi
5 ÄLYMITTARISTA UUSIA
MAHDOLLISUUKSIA
OHJATA SÄHKÖNKULUTUSTA
6 SÄHKÖVERKON SÄÄVARMUUTTA PARANNETAAN
UUDEN TEKNIIKAN AVULLA
Porvoon Sähköverkolla on käynnissä useita hankkeita toimitusvarmuuden parantamiseksi
8 HALLITTAVUUTTA
JA VAKAUTTA
OMASTA TUOTANNOSTA
Tuotannon omavaraisuusaste on noussut tasaisesti
10 SÄHKÖN HINTA
ELÄÄ SÄÄN JA MAAILMAN MUKANA
TÄSSÄ NUMEROSSA
11 VUODEN 2025 TULOS
NORMAALITASOLLA
12 BRUNBERGILLA
MAKEA TULEVAISUUS RAKENTUU KESTÄVISTÄ VALINNOISTA
Suomen vanhimmassa makeistehtaassa Porvoossa vastuullisuus on näkynyt arjessa vuosikymmenien ajan
16 YMPÄRISTÖMERKKI ON KONKREETTINEN VIESTINTÄVÄLINE
Suomalaislähtöinen EKOenergiamerkki on ehtinyt jo teiniikäiseksi
19 VASTUULLISUUS
Näin pidämme huolta ihmisistä ja ympäristöstä
20 KOHTI MONIPUOLISEMPAA
LÄMMÖNTUOTANTOA
Esittelemme Porvoon Energian nykyisiä ja rakenteilla olevia lämmön tuotannon monipuolistamiseen tähtääviä hankkeita
23 KOLUMNI
Sähköverkko yhteiskunnan selkäranka
24 PORVOON AJOT TÄYTTÄÄ 100 VUOTTA Juhlavuonna kisataan myös SMmitaleista
26 HYVÄ MIELI KASVAA
YHDESSÄ TEKEMISESTÄ
Roskatempaus on yhdessä tekemistä ja pieniä konkreettisia tekoja lähiluonnon hyväksi
Kestävä kasvu syntyy vastuullisista valinnoista
Pitkäjänteinen työ päästöjen vähentämiseksi, harkitut investoinnit ja jatkuva yhtiön kehittäminen sekä sitoutunut henkilöstö ja asiakkaidemme luottamus luovat vahvan perustan tulevalle. Porvoon Energian päästöt ovat jo sen verran alhaiset, että on aika katsoa vastuullisuutta laajemmin kuin vain päästöjen näkökulmasta. Siksi tavoitteemme on selkeä: edetä määrätietoisesti kohti vastuullisuuden edelläkävijyyttä samalla, kun pyrimme vahvistamaan rooliamme myös alueellisen vihreän siirtymän mahdollistajana.
Asiakkaamme lämmittävät kotinsa pienemmällä hiilijalanjäljellä ja käyttävät puhdasta energiaa, sillä kaikki yhtiömme myymä sähkö oli myös viime vuonna hiilidioksidipäästöttömästi tuotettua, ja kaukolämmöstä 99,1 prosenttia tuotettiin uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2025 ominaispäästömme olivat vain 1,6 gCO2/ kWh (scope 1 & 2, sähkö + kaukolämpö), mikä on selvästi alle Suomen keskiarvon. EU on globaali suunnannäyttäjä päästöjen vähentämisessä, ja Suomi on Euroopan parhaimmistoa. Globaalilla mittakaavalla pieni Porvoon Energia on Suomen kärkeä, mistä voimme olla iloisia ja ylpeitä!
Julkaisimme tänä keväänä ensimmäisen vastuullisuusraporttimme siitäkin huolimatta, että Euroopan unioni päätti lieventää vastuullisuusraportoinnin velvoitteita, ja vapautti Porvoon Energian kokoiset yritykset raportointivaatimuksesta. Haluamme nimittäin kertoa avoimesti, miten toimimme, ja miten vastuullisuus näkyy arjessamme ja päätöksenteossamme.
Vuosi 2025 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, mikä näkyi asiakkaidemme energiankulutuksessa ja heijastui sitä kautta myös energian kysyntään. Kolmen poikkeuksellisen vahvan vuoden jälkeen tuloksemme palautui odotetusti normaalille tasolle, ja Porvoon Energian tilikauden 2025 tulos oli 3,2 miljoonaa euroa verojen jälkeen (9,9 miljoonaa euroa vuonna 2024).
Jatkoimme myös yhtiön kehittämistä investoimalla peräti 32,0 miljoonaa euroa lähinnä omalle alueellemme. Yhtiön kehittäminen jatkuu, ja etsimme aktiivisesti uusia ratkaisuja päästöttömän sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Investoinneilla haluamme varmistaa pitkän aikavälin menestyksemme, kaikkien porvoolaisten hyväksi. Onnistuessamme voimme jatkossakin tarjota kilpailukykyisiä palveluja asiakkaillemme sekä olla luonnollinen valinta porvoolaisten omana energiayhtiönä. Lämpimät kiitokset uskollisille asiakkaillemme. Asiakastyytyväisyysmittausten perusteella onnistuimme myös viime vuonna palvelemaan asiakkaitamme erittäin hyvin, mikä ilahduttaa.
Måns Holmberg Toimitusjohtaja
Porvoon Energia -yhtiöt Tolkkisten satamatie 1 ja 3, 06750 Tolkkinen PL 95, 06101 Porvoo 019 661 411 www.pbe.fi info@pbe.fi
Päätoimittaja
Ella Kaasinen
Toimittajat
Maarit Gabrielsson, Rolf Gabrielsson, Annastiina Levola, Fredrika Sundén, Nita Torni, Janne Vaitomaa
Ulkoasu ja taitto
Creative Peak
Kansikuva
Fredrika Sundén
Paino PunaMusta
Painos 44 200 kappaletta
Paperit
Berga Classic 90 g UPM Fine 170 g Ekolehti tuotetaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja painotuotteeseen käytetty puuraakaaine on tuotettu vastuullisesti.
ÄLYMITTARI
Uusia mahdollisuuksia ohjata sähkönkulutusta
Lue lisää mittarinvaihdosta ja katso tarkemmat aikataulut: pbe.fi/mittarinvaihto
sovelluksen avulla voi seurata esimerkiksi sähköauton latausta tai aurinkopaneelien tuotantoa.
Kun Pontus Johanssonin kotiin Tolkkisiin asennettiin uusi älykäs sähkömittari, vaihto sujui vaivattomasti. Uusi
mittari avasi samalla paremmat mahdollisuudet seurata sähkönkulutusta, hyödyntää aurinkopaneelien tuotantoa ja ohjata kodin energiankäyttöä entistä fiksummin.
TEKSTI JA KUVAT: FREDRIKA SUNDÉN
Porvoon Sähköverkko vaihtaa toimialueellaan noin 40 000 vanhaa etäluettavaa sähkömittaria uusiin älymittareihin vuoden 2027 loppuun mennessä. Mittareita on asennettu jo yli 15 000.
Yksi uusista mittareista asennettiin syyskuussa 2025 Pontus Johanssonin kotiin Tolkkisiin. Asennuksesta vastasi Porvoon Sähköverkon kumppani Eltel.
VAIHTO SUJUI VAIVATTOMASTI
Mittarinvaihdosta viestitään hieman eri tavoin sen mukaan, sijaitseeko mittari ulkona vai asunnossa tai muussa lukitussa tilassa. Johanssonin mittari on ulkona, joten hänen ei tarvinnut olla kotona asennuksen aikana.
– Ennen mittarinvaihtoa sain kirjeen, jossa kerrottiin, että mittari ollaan tulossa vaihtamaan tietyn ajanjakson sisällä, Pontus Johansson sanoo.
– Itse mittarinvaihto sujui huomaamatto
masti; totesimme, että se oli tehty, koska meillä oli ollut lyhyt sähkökatko päivän aikana. Kaikki on toiminut hyvin, eikä mittarinvaihdon jälkeen ole ollut mitään ongelmia.
Johansson on sähkötekniikan opettaja ammattiopisto Prakticumin Porvoon yksikössä, joten uuden Aidonälymittarin ominaisuudet kiinnostavat häntä myös ammatillisesti. Hän toivoo voivansa hyödyntää mittareita opetuksessa, kun automaatiota opetetaan kolmannen vuoden opiskelijoille.
HAN-PORTTI TUO JOUSTOA KULUTUKSEEN
Uudessa mittarissa on RJ12liittimellä varustettu HANportti eli kotiautomaatioliitin. HANportti aktivoidaan erikseen asiakkaan pyynnöstä. Aktivointi on maksuton ja tilataan Porvoon Energian kotisivuilla: pbe.fi/hanportti
Kun portti on aktivoitu, siihen voi liittää kolmannen osapuolen lukijalaitteen. Sen
– Kotiautomaatiojärjestelmän avulla kulutusta voi ohjata niin, että lämminvesivaraaja käynnistyy silloin, kun aurinkopaneelit tuottavat paljon sähköä. Näin tuotannon voi hyödyntää itse sen sijaan, että sähkö syötetään verkkoon, kertoo Porvoon Sähköverkon asiakkuuspäällikkö Tomas Nordström
– Myös sähköauton latausta voi ohjata HANportin kautta siten, että latausteho laskee automaattisesti, kun sähkösauna tai pesukone on päällä. Näin pääsulake ei pala ylikuormituksen vuoksi. Pontus Johanssonin omakotitalossa on 7,75 kilowatin aurinkopaneelit ja pörssisähkösopimus. Hän tilasi HANportin aktivoinnin tammikuussa, ja on jo liittänyt siihen lukijalaitteen.
– Tavoitteeni on optimoida sähkönkulutustani, jotta voin hyödyntää aurinkopaneelien tuotantoa ja edullisia pörssihintoja sekä pienentää sähkölaskuani.
NOPEAMMIN TIETOA VIOISTA
Uusi mittari lähettää verkkoyhtiölle automaattisesti tietoa myös vikatilanteista, kuten nollaviasta ja sähkökatkoista. Tiedot häiriöistä saadaan tulevaisuudessa toimitettua suoraan asiakkaan kännykkään. Tästäkin Pontus Johanssonilla on kokemusta.
– Eräänä viikonloppuna vanha pääsulake paloi eikä valaistus toiminut. Sain teiltä tekstiviestin ja osasin tarkistaa sulakkeen. Se toimi hyvin, hän sanoo.
Pontus Johanssonin tavoite on optimoida sähkönkulutusta uuden älykkään sähkömittarin avulla.
SÄHKÖVERKON SÄÄVARMUUTTA
PARANNETAAN
UUDEN TEKNIIKAN AVULLA
YPorvoon Sähköverkolla on käynnissä useita hankkeita toimitusvarmuuden parantamiseksi, mistä suurimpia on Pellingin maakaapelointi. Verkon säänkestävyyttä parannetaan myös
Sarvisalossa sekä
Saksanniemi–Tuorila–Kerkkooalueilla.
TEKSTI JA KUVAT: FREDRIKA SUNDÉN
Yksi Porvoon Sähköverkon merkittävimmistä hankkeista on Pellingin 20 kilovoltin keskijänniteverkon säävarmuuden parantaminen. Alueelle asennetaan yli 23 kilometriä uutta maakaapelia ja puretaan 28 kilometriä vanhaa ilmajohtoverkkoa.
Hankkeen kokonaiskustannus on noin 2,25 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2027 loppuun mennessä. Porvoon Sähköverkko on ollut yhteydessä kaikkiin töiden vaikutuspiirissä oleviin maanomistajiin.
KAUKO-OHJAUSTA LISÄTÄÄN
Maakaapeloinnin ohella Pellingissä käytetään uutta tekniikkaa säävarmuuden parantamiseksi.
– Nykytilanteessa, jos esimerkiksi kaapeli Rabbakselle rikkoutuu tai puu kaa -
tuu Bastön saarella myrskyn yhteydessä, koko johtolähtö Grännäsin asemalta laukeaa. Tulevaisuudessa laukeaa vain se osa, jossa vika on, Porvoon Sähköverkon rakennuttamispäällikkö Rasmus Lindqvist kertoo.
– Rakennamme katkaisijoita kriittisiin kohtiin ja lisäämme kauko-ohjausta, jotta voimme löytää vikapaikat nopeammin ja rajata ne pienemmille alueille. Näin sähköt saadaan palautettua asiakkaille entistä nopeammin.
Samankaltainen hanke on käynnistynyt myös Loviisan Sarvisalon puolella Horslök–Rösundin alueella. Tavoitteena on johtolähdön turvaaminen. Sarvisalossa Porvoon Sähköverkko asentaa noin kuusi kilometriä 20 kilovoltin maakaapelia.
Hankkeen kustannusarvio on noin 760 000 euroa, ja sen on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.
Saaristossa koko sähköverkon maakaapelointi ei ole mahdollista, joten joitakin ilmajohtopätkiä jää. Investointien myötä verkosta ei tule täysin säävarmaa, mutta se muuttuu merkittävästi vakaammaksi. Pellinki ja Sarvisalo ovat tähän mennessä olleet katkoherkkiä alueita, mikä johtuu muun muassa siitä, että vikapaikat sijaitsevat usein vaikeasti saavutettavissa saarissa.
MAAKAAPELOINTI ETENEE MYÖS POHJOISESSA
Myös Porvoon pohjoisosissa, alueella Saksanniemi-Tuorila-Kerkkoo, on asennettu maakaapelia vilkkaaseen tahtiin kevään aikana. Alueelle asennetaan yhteensä noin kymmenen kilometriä uutta 20 kilovoltin maakaapelia, ja vanhoja ilmajohtoja puretaan. Hankkeen kustannusarvio on 850 000 euroa, ja sen arvioidaan valmistuvan kesällä 2026.
– Periaatteessa verkko on ollut maakaapeloitu Hattulan sähköasemalta Saksalaan asti, ja sen jälkeen loppuosuus on ollut ilmajohtoa. Nyt saamme saneerattua laajemman alueen, minkä myötä säävarmuus paranee ja katkoherkkyys vähenee myös Kerkkoossa, Rasmus Lindqvist sanoo.
Porvoon
Sähköverkon maakaapelointiaste oli jo 55 prosenttia vuoden 2025 lopussa.
Maakaapelointia on tehty vilkkaaseen tahtiin Saksanniemi-Tuorila-Kerkkoo-alueella kevään aikana.
Tapani pisti vauhtia maakaapelointiin
TEKSTI: ROLF GABRIELSSON
Sähköverkkoa on maakaapeloitu määrätietoisesti jo parin vuosikymmenen ajan Porvoon Sähköverkon toimialueella. Vielä 2000luvun alussa kaapelointi eteni hitaasti, mutta erityisesti vuoden 2011 Tapanimyrskyn jälkeen tilanne muuttui nopeasti. Kaapeloinnista tuli keskeinen osa verkon kehittämistä, kun viranomaisten vaatimukset ja asiakkaiden odotukset sähkön toimitusvarmuudesta kasvoivat.
Maakaapeloinnin osuus onkin lisääntynyt voimakkaasti: vuonna 2005 verkosta oli kaapeloitu 28 prosenttia, nyt luku on valtakunnallisen keskiarvon tasolla, noin 55 prosenttia. Toimialueen sähköverkko on noin 3 850 kilometriä pitkä, ja siitä maakaapelia on runsaat 2 100 kilometriä.
– Uutta kaapelia asennetaan vuosittain noin 40–50 kilometriä, vilkkaimpina vuosina tahti oli jopa 70–80 kilometriä, Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo.
Vaikka kehitystä on tapahtunut paljon, kaikki häiriöherkät alueet eivät vielä ole maakaapeloituja.
– Tämä nähtiin myös viimeisimmässä Jarimyrskyssä, jossa ilmajohtoverkot tietyillä alueillamme osoittautuivat haavoittuviksi. Meneillään olevat investoinnit parantavat siltä osin tilannetta merkittävästi.
Pelkästään maakaapeloinnilla ei varmisteta sähkön luotettavaa toimitusta, eikä ole edes realistista ajatella täysin maakaapeloitua verkkoa. Maasto ja kustannukset asettavat omat rajoituksensa.
– Tavoitteemme on, että 65 prosenttia sähköverkostamme on maakaapeloitu vuonna 2036, johon mennessä viranomaisten vaatimukset katkosten enimmäiskestosta tulee olla täytettyinä. Uskon, että onnistumme siinä tällä maakaapelointiasteella ja muilla toimenpiteillä.
Nylander kertoo, että verkon automaatiota lisätään jatkuvasti, mikä sekä nopeuttaa vikojen paikantamista että korjaamista, ja lyhentää katkojen kestoa.
– Häiriötilanteissa vikaa ei tarvitse enää lähteä etsimään maastosta yhtä laajasti, kuin aikaisemmin, vaan vika voidaan paikantaa järjestelmien avulla ja korjata nopeammin.
Sähköverkon kehittämistä ohjaa nykyisin myös yhä enemmän datakeskusten ja erilaisten sähkövarastojen aiheuttaman sähkönkulutuksen kasvu, minkä seurauksena euroja tarvitaan esimerkiksi uusiin sähköasemiin ja korkeajännitejohtoihin.
Samaan aikaan alalla kamppaillaan osaajapulan kanssa. Nylander muistuttaa, että yhtiön sähköverkosta suuri osa tulee jatkossakin koostumaan ilmajohdoista, joten sähköasentajia tarvitaan esimerkiksi niitä huoltamaan, uusimaan ja korjaamaan.
Katse on hänen mukaansa haasteista huolimatta, ja niiden takia, vahvasti tulevaisuudessa. Verkkoa kehitetään määrätietoisesti ja samanaikaisesti sekä toimitusvarmuuden että kasvavan sähkön tarpeen näkökulmasta.
Hallittavuutta ja vakautta
OMASTA TUOTANNOSTA
Porvoon Energian myymästä sähköstä jo yli puolet tulee joko omista tuotantolaitoksista tai osakkuusyhtiö
Suomen Voima Oy:n kautta.
Tuotannon omavaraisuusaste on noussut tasaisesti: vuosituhannen alussa itse tuotettuna tai osakkuusyhtiöiden kautta hankittuna saatiin noin 20 % myydystä, kotimaassa tuotetusta energiasta, kun tänä päivänä luku on jo yli 56 %.
TEKSTI: NITA
TTuotannon omavaraisuusasteen kasvattaminen on ollut Porvoon Energialle tietoinen valinta. Oma, ennustettavissa oleva tuotanto lisää toiminnan hallittavuutta ja vakautta, ja näkyy myös loppuasiakkaille esimerkiksi energian toimitusvarmuudessa ja hinnassa. Tuotannon rinnalla hukkaenergian hyödyntäminen ja erilaiset energian varastointiratkaisut ovat nousemassa tärkeään asemaan.
OMA TUOTANTO LÄHES PÄÄSTÖTÖNTÄ
Porvoon Energia on strategiansa mukaisesti panostanut vahvasti tuotannon päästöttömyyteen. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan mm. Tolkkisten biovoimalaitoksessa ja Strömsbergin vesivoimalassa Porvoossa, minkä lisäksi päästötöntä energiaa saadaan myyntiin mm. Pohjanmaalla sijaitsevista tuulivoimapuistoista. Sähkökattilat, lämpöakut sekä Tolkkisiin juuri valmistunut lämpöpumppulaitos varmistavat osaltaan, että kestävästi tuotettua energiaa voidaan varastoida ja ottaa käyttöön esimerkiksi markkinasähkön hintapiikkien aikana. Kotimaisen tuotannon rinnalla merkittävä osa Porvoon Energian myymästä uusiutuvasta energiasta tuotetaan Norjassa sijaitsevissa vesivoimaloissa. Suomen Voima Oy:n kautta omistettujen voimaloiden vuosituotannosta Porvoon Energialle päätyy yli 82 gigawattituntia (GWh), mikä vastaa noin 16 %:a Porvoon Energian myymän sähkön määrästä. Omavaraisuusaste nouseekin yli 69 %:iin, mikäli Norjan tuotanto-osuudet lasketaan mukaan omaan energiantuotantoon.
KASVAVA SUOMEN VOIMA
Vuonna 2025 Porvoon Energia hankki kaiken kaikkiaan noin 48 %:a myymästään sähköenergiasta osaomistamaltaan Suomen
Voimalta. Suomen Voiman omistaa 18 kunta- ja yksityisomisteista pientä ja keskisuurta energiayhtiötä, ja Porvoon Energia on yhtiön suurin yksittäinen omistaja 20 %:n omistusosuudellaan. Yritys toimii niin sanotulla
Tuotannon omavaraisuusaste, Suomi
5 6 %
Tuotannon omavaraisuusaste, Suomi + Norja 69 %
Omavaraisuusaste nousee yli 69 %:iin, mikäli Norjan tuotanto-osuudet lasketaan mukaan omaan energiantuotantoon.
Sähkön alkuperä
Päästöjen vähentämisen vaiheet
Mankala-periaatteella, eli se hankkii sähköä omistajilleen omakustannushintaan. Suomen Voiman tuotantoportfolio on kasvanut viimeisen seitsemän vuoden aikana viisinkertaiseksi. Yhtiöllä on Norjassa vesivoimaa, Ruotsissa vesi- ja tuulivoimaa sekä Suomessa tuuli-, lämpö- ja ydinvoimaa. Hankekehityksessä on lisäksi kymmeniä vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaloita. Edellytykset yhtiön kautta hankitun sähkön määrän merkittäväänkin kasvattamiseen ovat vahvat.
– Meitä voisi ajatella omistajayhtiöiden sähkömarkkinaosastona. Tarjoamme mahdollisuuksia, joita on järkevämpi toteuttaa yhdessä kuin yksin. Yhdessä toimien voimme osallistua esimerkiksi isompiin investointeihin ja laajempaan valikoimaan tuotantotapoja, kommentoi Suomen Voiman toimitusjohtaja Pekka Saijonmaa
VIHREÄN SIIRTYMÄN MAHDOLLISTAJA
Porvoon Energia on onnistunut päästövähennystavoitteissaan erinomaisesti, ja on yksi kokoluokkansa vastuullisimmista energiayhtiöistä Suomessa. Yhtiön päivitetty strategia julkaistiin syksyllä 2025.
– Olemme määrätietoisesti alentaneet energiantuotannon kielteisiä ympäristövaikutuksia panostamalla uusiutuvaan energiaan ja päästöjen vähentämiseen. Tuotantomme ominaispäästöt ovat vain murto-osa alamme kansallisesta keskiarvosta, Porvoon Energian toimitusjohtaja Måns Holmberg taustoittaa.
– Koska olemme saaneet päästömme jo lähes nollattua, olemme uudessa strategiassamme ottaneet kunnianhimoisemman suunnan: haluamme olla vastuullisuuden edelläkävijä ja koko alueemme vihreän siirtymän mahdollistaja.
SÄHKÖN HINTA elää sään ja maailman mukana
Kulunut talvi muistutti jälleen, että ennusteet ja toteuma eivät aina kohtaa. Aika pitkään talvesta ennustettiin lauhaa, mutta lopulta kovat pakkaset tulivat kuitenkin. Tähän on jo totuttu: talvet eivät ole toistensa kaltaisia, ja usein muistamme parhaiten edellisen talven. Kokonaisuutena talvet ovat keskimäärin aiempaa leudompia, mutta samalla ääri-ilmiöt korostuvat.
Sää näkyi selvästi myös sähkömarkkinoilla. Tuulivoimatuotanto oli poikkeuksellisen pitkään erittäin vähäistä tammikuun puolesta välistä alkaen, kun voimaloiden lapojen jäätyminen rajoitti tuotantoa. Tämä heijastui suoraan talven hintoihin, ja esimerkiksi helmikuun keskihinta oli 17,2 c/kWh (sis. alv), kun vuotta aiemmin se oli 5,93 c/kWh. Uusiutuva sääriippuva tuotanto on yhä merkittävämmässä osassa hinnanmuodostuksessa. Myös jatkossa tuuliolosuhteet tulevat näkymään sekä hinnassa että sen vaihtelussa.
Yksi asia, millä voimme tasata hintavaihtelua, on sähkökattilat. Energiayhtiöt ovat investoineet sähkökattiloihin, joilla korvataan
polttolaitosten lämmöntuotantoa. Sähkökattiloita voidaan ajaa joustavasti silloin, kun markkinahinta on edullista. Tämä vähentää päästöjä ja lisää kulutuksen joustavuutta, mikä puolestaan tasaa hintavaihtelua.
Kevään aikana sähkömarkkinat ovat olleet poikkeuksellisen epävarmat. Kylmän talven jälkeen markkinoita ovat heiluttaneet ennen kaikkea geopoliittiset tapahtumat maailmalla. Yhdysvaltojen puheet uusista Eurooppaa koskevista tulleista ja Iranin konfliktin kiristyminen ovat lisänneet epävarmuutta ja nostaneet hintoja. Näiden vaikutus sähkömarkkinoiden tulevaisuudennäkymiin on ollut suurempi, kuin esimerkiksi vesitilanteella, joka on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhainen.
Vesitilanne voi muuttua yllättävänkin nopeasti, ja sitä seurataan tarkasti. Sen sijaan globaalien kriisien kehitystä on vaikeampi arvioida ja ennustaa. Markkinat ovat hinnoitelleen epävarmuuden riskilisänä hintoihin. Myös öljymarkkinat ovat olleet herkät ja voimakkaasti nousevat, mikä on näkynyt nopeasti esimerkiksi polttoaineiden hinnoissa.
Nichlas Lindström on sähkökaupan uusi lisäresurssi Porvoon Energialla. Hän on työskennellyt yhtiössä vuodesta 2016 ja toiminut vuosien varrella useissa eri rooleissa, viimeksi asiakasvastaavana yritysmyynnin puolella. Nykyisin hän työskentelee sähkökauppapäällikkönä sähkökaupan ja
suurasiakasmyynnin parissa. Tähän tehtävään hän siirtyi alkuvuodesta. Nichlas asuu perheensä kanssa Porvoossa Bosgårdin kylässä. Hän on kahden lapsen isä, neljävuotiaan tytön ja yksivuotiaan pojan. Vapaaaikaansa hän viettää kesäisin veneillen sekä puuhastellen moottoriajoneuvojen parissa.
Kaasun hinta on myös noussut, mikä vaikuttaa Euroopan kautta myös pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Tilanteen odotetaan kuitenkin rauhoittuvan kesää kohti. Ydinvoimaloiden vuosihuollot ovat alkaneet, ja jatkuvat taas syksyllä. Olkiluoto 3 ja Loviisa 1 ovat huollossa vielä lokakuussa, mikä tulee osaltaan vaikuttamaan hinnanmuodostukseen myös loppuvuodesta.
Janne Vaitomaa
Riskienhallinta- ja sähkökauppapäällikkö
Sähkön keskihinta, snt/kWh (alv. 25,5%)
KUVA: FREDRIKA
Vuoden 2025 tulos NORMAALITASOLLA
Porvoon Energia -konsernin tilikauden 2025 tulos oli 3,2 miljoonaa euroa verojen jälkeen (9,9 miljoonaa euroa vuonna 2024). Kolmen poikkeuksellisen hyvän vuoden jälkeen yhtiön tulos palasi odotetusti normaalille tasolle.
Vuosi 2025 oli Suomessa mittaushistorian toiseksi lämpimin, mikä näkyi energian kysynnässä. Astepäivälukuina mitattuna vuosi oli 19 prosenttia lämpimämpi kuin niin sanottu normaalivuosi, ja lämpimän sään myötä sähkönsiirto laski 3 prosenttia ja lämmönkulutus 7 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Sähkön myynnissä Porvoon Energia oli kilpailukykyinen ja asiakasmäärä pysyi vakaana.
INVESTOIMME TULEVAISUUTEEMME
Porvoon Energia -konserni investoi 32,0 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Porvoon Sähköverkko käytti 11,6 miljoonaa euroa maakaapelointi- ja muihin investointeihin. Vuonna 2025 asennettiin 50 kilometriä maakaapelia ja vuoden lopussa maakaapeloinnin osuus oli 55 prosenttia. Tavoitteena on, että 65 prosenttia verkosta on maakaapeloitu vuoden 2036 loppuun mennessä.
Sähköverkon mittarinvaihtoprojekti käynnistyi keväällä 2025. Yhteensä vaihdetaan noin 40 000 mittaria uusiin älykkäisiin sähkömittareihin vuoden 2027 loppuun mennessä. Projekti etenee suunnitelman mukaisesti.
Porvoon Energia jatkaa lämmöntuotannon monipuolistamista. Vuoden 2025 lopulla testikäyttöön otettu lämpöpumppulaitos ja kesään 2026 mennessä valmistuva Enston hukkalämpöprojekti etenevät suunnitellusti. Lisäksi kahden sähkökattilan hankinta kilpailutettiin vuoden 2025 alussa, ja ensimmäisen kattilan odotetaan valmistuvan kesällä 2026.
UUTTA KAUKOLÄMPÖ- JA SÄHKÖVERKKOA
Porvoon Sähköverkolla on noin 3 850 kilometriä sähköverkkoa ja 38 500 asiakasta. Vuonna 2025 yhtiö siirsi asiakkailleen 2 351 gigawattituntia sähköä. Asuntorakentamisen piristyminen näkyi sähköverkon puolella liittymien lievänä kasvuna: uusia sähköliittymiä avattiin 98.
Sähkönjakelun osalta vuosi oli selvästi aiempia vuosia parempi, ja suurimmilta myrskyvahingoilta vältyttiin. Silti pitää panostaa toimitusvarmuuteen – Jari-myrsky 2024 aiheutti suurta tuhoa alueellamme ja osoitti, miten häiriöaltis verkko vielä on.
Porvoossa rakennettiin 1,5 kilometriä uutta kaukolämpöverkkoa ja saneerattiin 1,1 kilometriä. Uusia lämpösopimuksia tehtiin 32, ja vuoden lopussa kaukolämpöliittymiä oli 2 130, mikä tarkoittaa noin 35 300 loppuasiakasta.
makea tulevaisuus rakentuu kestävistä valinnoista
Suomen vanhimmassa makeistehtaassa Porvoossa vastuullisuus on näkynyt arjessa vuosikymmenien ajan. Kestävästä toiminnasta on tullut tärkeä kilpailutekijä, etenkin kun ilmastonmuutos uhkaa kaakaon saatavuutta.
TEKSTI JA KUVAT: FREDRIKA SUNDÉN
Brunbergin Suukot täyttävät 75 vuotta. Tätä juhlitaan kolmella juhlamaulla.
1155-vuotiaalle Brunbergille kestävä toiminta on pitkään ollut luontevaa, ja 2020-luvulla vastuullisuudesta on tullut yksi perheyrityksen kolmesta arvosta. Toimitusjohtaja Katarina Enholmin mukaan se on myös menestyksen edellytys.
– Ilman kestävää toimintaa emme olisi enää olemassa.
Myydyistä tuotteista 80 prosenttia on suklaatuotteita, ja trooppisissa olosuhteissa kasvava kaakao on Brunbergin tärkein raaka-aine. Ilmastonmuutos, siitä johtuvat rankkasateet ja kuivuus sekä epävarmuus kaakaon tulevasta saatavuudesta vaikuttavat koko alaan.
– Siksi meidänkin on tehtävä oma osamme päästöjen vähentämiseksi, Enholm sanoo.
ALANSA EDELLÄKÄVIJÄ
Hävikin osalta Brunberg on ollut alansa edelläkävijä vuodesta 1965, kun Tarmolan tehtaanmyymälä avattiin. Ulkonäöltään ei-priimalaatuisia makeisia myytiin halvemmalla ja niitä alettiin pakata ruskeisiin paperipusseihin, joista tuli myöhemmin osa Brunbergin brändiä. – Olemme todella ylpeitä ruskeista pusseistamme. Monet tulevat myymälään varta vasten niitä ostamaan, esimerkiksi joululahjoiksi, Katarina Enholm sanoo.
Hävikkiä vähennetään muillakin keinoil-
Toimitusjohtaja Katarina Enholm katsoo, että perinteikkäällä perheyrityksellä on valoisa tulevaisuus.
la, kuten myymälöissä perinteisesti tarjolla olevilla ilmaisilla maistiaisilla.
– Näillä toimenpiteillä hävikin määrää on saatu vähennettyä, mutta biojätettä syntyy jonkin verran muun muassa tuotannon aloituksissa ja lopetuksissa.
Kestävyys huomioidaan aina pakkaussuunnittelussa. Muun muassa pakkausten koot optimoidaan, jottei niissä olisi liikaa ilmaa.
– Suukko- ja tryffelirasioiden muovi-ikkuna on poistettu, jolloin rasioista tuli kokonaan kartonkisia kierrätettävyyden parantamiseksi. Lisäksi Suukkojen kääreiden materiaali on hieman ohuempi kuin ennen, millä on suuri vaikutus vuositasolla, Brunbergin markkinointiasiantuntija Laura Lönnberg kertoo.
Myymälässä suklaanapit on myyty pienissä muovirasioissa, mutta rasiat ovat vaihtumassa paperipusseihin.
– Aloite tuli työntekijältä, mikä on todella mukavaa, Katarina Enholm sanoo.
KESTÄVYYTTÄ UUDESSA TEHTAANMYYMÄLÄSSÄ
Uusi tehtaanmyymälä valmistui Brunbergin 150-vuotisjuhlavuonna toukokuussa 2021. Kestävyys huomioitiin rakennuksen suunnittelussa. Myymälä rakennettiin puusta, ja yritys suosi kotimaisia ja paikallisia toimittajia. Myymälää lämmitetään maalämmöllä, ja
käytetty sähkö on CO2-päästöttömästi tuotettua EKOenergiaa.
Katarina Enholmin mukaan esteettömyys oli erityisen tärkeää.
– Vanhassa tehtaanmyymälässä oli portaat ja kapeat ovet, mutta uudessa ei ole portaita, ja ovet avautuvat automaattisesti. Sisällä käytävät ovat leveitä, jotta kaikki voivat liikkua vapaasti.
– Perhenäkökulma on otettu entistä paremmin huomioon, ja myymälän ulkopuolella on keinut lapsille.
PÄÄSTÖJÄ VÄHENNETÄÄN ERI KEINOILLA
Suurimmat päästövähennykset ovat syntyneet kevyen polttoöljyn ja dieselin käytön vähentämisestä sekä kierrätyksen lisäämisestä.
Tuotannossa haasteena on höyrykattila, jota käytetään muun muassa toffee- ja lakritsimassan sekä Suukkojen vaahdon valmistamiseen. Kattila toimii kevyellä polttoöljyllä, ja virtaamamittarin avulla höyryntuotantoa on kohdennettu paremmin, mikä vähentää päästöjä.
Kestävyys on osa 155-vuotiaan porvoolaisen perheyrityksen menestysreseptiä.
Markkinointiasiantuntija Laura Lönnberg ja toimitusjohtaja Katarina Enholm suukkopakkauslinjalla.
Makeistehtaan tuotantoprosessien laitteet toimivat pääosin sähköllä. Yritys on ostanut Porvoon Energialta uusiutuvaa sähköä vuodesta 2011 lähtien: Norppa-sähköä vuoteen 2012 asti ja vuodesta 2013 EKOenergiaa. Katarina Enholmin mukaan EKOenergia on ollut hyvä valinta, koska se on Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioima ja kansainvälisesti tunnettu.
Energiatehokkuutta on parannettu myös LED-valaistuksella, liiketunnistimilla ja hukkalämmön hyödyntämisellä.
VASTUULLISUUSTYÖ ETENEE
Vuonna 2022 Brunberg alkoi rakentamaan vapaaehtoista vastuullisuusraportointia ja huomasi tarvitsevansa siihen ulkopuolista apua. Seuraavana vuonna yritys lähti mukaan Posintran ja Porvoon kaupungin EU-rahoitteiseen Co2Jump-projektiin ja laski sen tuella ensimmäisen hiilidioksidijalanjälkensä vuodelle 2023.
– Vaikka työtä on tehty pitkään, hanke auttoi jäsentämään työtä ja tunnistamaan, mistä päästöt syntyvät, ja mihin kannattaa keskittyä, Katarina Enholm kertoo. Brunbergista tuli yksi Porvoon kaupungin
ensimmäisistä ilmastokumppaneista vuonna 2024, ja hiilidioksidijalanjäljen laskentaa käytettiin pohjana kumppanuuden tavoitteelle. – Meillä on tavoitteena hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 50 prosentilla tuotettua kilogrammaa kohti vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen pitää suhteuttaa tuotettuun määrään, koska yrityksellä on kasvutavoite, Enholm sanoo.
Vuoden 2023 tasosta päästöjä on saatu vähennettyä 12 prosenttia, ja Brunberg valittiin Vuoden ilmastokumppaniksi vuonna 2025.
Tähän asti mukana ovat olleet omien toimintojen päästöt, mutta seuraavaksi Brunberg aikoo laskea arvoketjunsa hiilidioksidijalanjäljen.
UUSIA SUUKKOJA JUHLAVUODEN KUNNIAKSI Brunbergin Suukko täyttää 75 vuotta, ja tätä juhlitaan kolmella juhlamaulla.
– Ensimmäinen oli vihreä omena ja toinen skumppa, sopivasti vappuun ja kevään juhliin. Kolmas julkaistaan syksyllä, markkinointiasiantuntija Laura Lönnberg kertoo.
Samalla Brunberg on aloittanut kokonaisvaltaisen brändiuudistuksen uuden yhteistyökumppanin kanssa. Uudistus näkyy en-
BRUNBERG OY
• Perheyritys ja Suomen vanhin makeistehdas, joka perustettiin vuonna 1871
• Tuotteet valmistetaan Porvoossa, ja vanhimmat reseptit ovat 100 vuoden takaa
• Tunnettu erityisesti Suukoista, suklaasta ja lakritsista
• Suomen ainoa laktoosittoman maitosuklaan valmistaja
• Yhdistää modernin tuotantotekniikan ja käsityöosaamisen
• Vuonna 2025 Brunbergin liikevaihto oli 13,8 miljoonaa euroa, ja yrityksessä työskenteli 71 henkilöä
simmäisenä digitaalisissa kanavissa ja hiipii pikkuhiljaa pakkauksiin ja myymälöihin.
– Haluamme olla houkutteleva kaikille kuluttajille ja tavoittaa etenkin uudet sukupolvet, joilla ei ole vielä omaa tunnesidettä Brunbergiin, Lönnberg jatkaa.
Vuonna 2025 Brunberg oli Taloustutkimuksen brändimittauksessa Suomen neljänneksi arvostetuin makeisbrändi ja sijoittui vastuullisuudessa kolmanneksi.
– Kuluttajat mieltävät meidät vastuulliseksi. Saavutus tuntuu erityisen merkitykselliseltä, sillä olemme kokoluokaltamme pieni toimija isojen joukossa, Katarina Enholm sanoo.
VALOISA TULEVAISUUS
Katarina Enholmin mukaan Brunbergilla on valoisa tulevaisuus alan haasteista huolimatta. Kestävän toiminnan lisäksi yrityksen vahvuus on ainutlaatuinen valikoima. – Esimerkiksi olemme Suomen ja Pohjoismaiden ainoa laktoosittoman maitosuklaan valmistaja.
Brunbergilla on muitakin erityisruokavalioihin sopivia tuotteita, kuten vegaanisia ja gluteenittomia tuotteita. Kaikki tuotteet paitsi lakritsit ja Suukot ovat gluteenittomia. – Meillä on oma profiili, ja olemme kiinnostava kuluttajien silmissä, joten emme ole yhtä haavoittuvia kilpailun kiristyessä ja kaakaon hinnan noustessa, hän kiteyttää.
Makeistehtaan tuotantoprosessien laitteet toimivat pääosin sähköllä. Brunberg ostaa EKOenergiaa Porvoon Energialta.
Suomen ensimmäinen ”pusukone” on näytteillä tehtaanmyymälässä.
ASIAKASPALVELUN AUKIOLOAJAT juhannuksena
Juhannusaaton aattona, torstaina 18.6.
Asiakaspalvelu ja laskutus palvelevat puhelimitse klo 14.00 asti.
Muuttopuhelin (019) 661 4230 palvelee normaalisti klo 18.00 asti.
Ropon puhelinpalvelu on auki klo 16.00 asti.
Juhannusaattona, perjantaina 19.6.
Asiakaspalvelu ja laskutus, muuttopuhelin sekä Ropon puhelinpalvelu ovat kiinni.
Itsepalvelukanavissa – PBE Online sekä MyRopo – monien asioiden hoitaminen onnistuu myös pyhien aikana.
Onlinepalvelussamme voit tehdä uusia sopimuksia, päivittää asiakastietojasi ja tarkastella kulutustietojasi. MyRopossa hoidat laskuasioitasi.
pbe.fi/online
myropo.fi
Sähköverkon ja kaukolämmön vikapäivystykset palvelevat normaalisti pyhien aikana.
pbe.fi/vikapalvelut
Hyvää juhannusta!
Tuemme Porvoon seudulla urheilua, kulttuuria ja muuta vastuullista toimintaa. Painopisteemme on ensisijaisesti lapsissa ja nuorissa.
Viimeistään 31.7. jätetyt tukihakemukset käsittelemme elosyyskuussa
Lue lisää ja hae:
pbe.fi/sponsorointi
YMPÄRISTÖMERKKI on konkreettinen viestintäväline
Yritysvastuusääntelyn lisääntyessä ja kuluttajien vaatimusten kasvaessa kestävyysajattelu ja -teot halutaan tuoda yrityksissä esille entistä selvemmin, uskottavammin ja konkreettisemmin. EKOenergia-merkityn energian ostaminen on kansainvälisestikin tunnustettu tapa kertoa vastuullisuudesta.
SGustav Nygrén koordinoi EKOenergia-merkin avainasiakkuuksia maailmanlaajuisesti.
Suomalaislähtöinen EKOenergia-merkki on ehtinyt jo teini-ikäiseksi. Tänä vuonna 13-vuotta täyttävä voittoa tavoittelematon ympäristömerkki on käytössä jo yli 80 maassa. – Kysyntä ajaa meidät jatkuvasti uusille markkinoille ja alueille. Suuri osa yrityksistä toimii useilla eri markkinoilla samanaikaisesti, ja EKOenergiaa hankkimalla ne voivat varmistaa, että samat kestävyyskriteerit täyttyvät toiminta-alueesta riippumatta,
Juoksevaa vettä ruoantuotantoon: Myanmar.
kertoo Gustav Nygrén, EKOenergia-merkin globaali avainasiakaspäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitosta.
SELKEYTTÄ VÄITTÄMÄVIIDAKKOON
EU:n viherpesu- eli ns. Green Claims -direktiivi on säädös, jonka tarkoituksena on kieltää harhaanjohtavat ympäristöväittämät ja tehdä tuotteiden kestävyydestä kertovista merkinnöistä luotettavampia. Direktiivin pohjalta mm. yleisluontoiset, ilman selkeitä perusteluja esitetyt ympäristöväittämät kielletään, ja vain kolmannen osapuolen sertifioimat tai virallisten elinten luomat kestävyysmerkinnät ovat sallittuja. Tämä auttaa kuluttajia tekemään aidosti kestäviä valintoja.
– Direktiivin tavoite kitkeä harhaanjohtava ja perusteeton kestävyysviestintä on erittäin tärkeä. Toivomme ja uskomme, että EKOenergia-ympäristömerkki toimii yrityksille jatkossa entistä vahvemmin turvallisena ja luotettavana viestintätyökaluna, joka samalla takaa konkreettisen lisävaikutuksen, Nygrén sanoo.
Yritysten kestävyystiimit haluavat nähdä konkreettisia tekoja, ja EKOenergia on tähän erinomainen väline.
– Monet yritykset ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja merkkimme avulla ne voivat edistää käytännössä monia näistä tavoitteista, kuten puhdas energia, terveys, koulutus, puhdas vesi ja sukupuolten tasa-arvo. Lisäksi kansainväliset raportointiviitekehykset, kuten GHG Protocol, CDP ja SBTi, tunnistavat EKOenergian, minkä vuoksi monet yritykset löytävät meidät, Nygrén jatkaa.
Naiset aurinkopaneelien äärellä: Aurinkovoimaa naisvetoiselle viljamyllylle Intiassa.
Ennallistamisprojekti Karkkilassa: Virtavesien hoitoyhdistys Virho huolehti joen ennallistamisesta.
Mikä EKOenergia?
• EKOenergia on ainoa maailmanlaajuinen ympäristömerkki uusiutuvalle sähkölle, kaasulle, lämmölle ja jäähdytykselle. Ympäristömerkki auttaa kuluttajia valitsemaan energiasopimuksen, joka takaa 100 % uusiutuvat energianlähteet sekä täyttää ympäristöjärjestöjen hyväksymät ympäristökriteerit.
• EKOenergiamerkin juuret ovat 1990 ja 2000luvuilla ja Suomen luonnonsuojeluliiton uusiutuvan sähkön Norppaympäristömerkissä. Suomen luonnonsuojeluliiton aloitteesta käynnistettiin hanke, jolla pyrittiin kansainvälisen ympäristömerkin lan
seeraamiseen. Lopputuloksena syntyi EKOenergiaympäristömerkki, joka otettiin käyttöön 2013. Ympäristömerkkiä käytetään jo yli 80 maassa.
• Vaikka merkki on kansainvälinen, Suomen luonnonsuojeluliitto huolehtii edelleen ympäristömerkin hallinnosta ja johtamisesta. Päätökset tehdään yhteistyössä eri maiden ympäristöjärjestöjen kanssa sekä kansainvälisten asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta.
Lue lisää: www.ekoenergy.org
Tavaratoimitus veneellä Sabahin projektissa, Malesiassa: Paikalliset pienverkot (minigrids) ja aurinkopaneelit tuovat sähköturvaa alkuperäiskansojen yhteisöille ja auttavat kattamaan arjen perustarpeita.
SUUNNANNÄYTTÄJÄLLÄ TÄRKEÄ ROOLI
Porvoon Energia oli yksi ensimmäisistä EKOenergia-ympäristömerkin käyttöön saaneista energiayhtiöistä Suomessa ja ensimmäinen, joka sai EKOenergia-merkinnän myös kaukolämmölleen.
– Kestävää energiaa kysytään nykyään paljon, ja Tolkkisissa tuotetun biovoiman ohella voimme myydä EKOenergia-merkittynä myös tuottamamme tuulivoiman. Myös meille EKOenergia-merkki on alusta asti ollut tärkeä tapa viestiä vastuullisuu-
destamme, Porvoon Energian sähkön kuluttajamyynnin myyntipäällikkö Janette Englund kertoo.
– EKOenergia-merkin alkutaipaleen yhteistyö Porvoon Energian kanssa oli EKOenergialle elintärkeää: oli ratkaisevaa, että vakiintuneet toimijat sitoutuivat ja luottivat uuteen ympäristömerkkiin ja näkivät sen tuovan lisäarvoa asiakkailleen. Odotamme innolla tulevia vuosia ja uusia konkreettisia tuloksia yhteistyömme kautta, EKOenergian Nygrén vahvistaa.
EKOenergia -merkittyä tuulija biovoimaa
Porvoon Energian myymää EKOenergiaa tuotetaan sekä Porvoon Tolkkisten biovoimalaitoksessa että yhtiön omistamissa tuulipuistoissa. Tolkkisissa EKOlämmön ja sähkön tuottamiseen käytetään metsähaketta, josta valikoidaan ainoastaan soveltuvat osat kuten metsätähde, kuori ja puru. EKOenergiakriteerit täyttävien tuulipuistojen sijoittelussa on puolestaan huomioitu suojellut luontokohteet ja tärkeät lintualueet. EKOenergian sihteeristö tarkistaa vuosittaisessa auditoinnissa, että kaikki EKOenergiana myyty energia ja sen tuotanto täyttävät EKOenergian kriteerit ja vaatimukset.
Olethan muistanut tarkistaa -palvelusta kaivualueella sijaitsevien johtojen sijainnit?
Tarkistamalla voit suunnitella työt tehokkaasti ja välttää vahingot ja viivästykset! kaivulupa.fi
Aurinkovoimaa koulukeskukselle: Tansania.
VASTUULLISUUS
Vastuullisuus
näkyväksi: Näin pidämme huolta ihmisistä ja ympäristöstä
Keskustelu vastuullisuudesta on muuttunut. Haemme tasapainoa tilanteessa, jossa osa odottaa energia-alalta nopeita teknologiaja ilmastoratkaisuja, kun taas toiset ovat ymmärrettävästi huolissaan kustannuksista ja muutoksen vauhdista maailmassa, joka tuntuu entistä epävakaammalta. Tässä jännitteisessä asetelmassa yksi asia nousee ratkaisevaksi, ja se on luottamus.
Luottamus ei synny korulauseista tai isoista lupauksista, vaan tiedosta, avoimuudesta ja rehellisen kokonaiskuvan tarjoamisesta – myös silloin, kun asiat ovat monimutkaisia tai keskeneräisiä. Tästä syystä Porvoon Energia julkaisi ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa, vaikka laki ei sitä meiltä edellytä. Halusimme avata toimintamme isoa kuvaa entistä kattavammin ja vastata kysymykseen, jota moni asiakas pohtii: mistä energia tulee, miten se tuotetaan, ja millä ehdoilla energiajärjestelmää kehitetään tulevaisuudessa.
Energia on enemmän kuin tuote – se on arjen ja koko yhteiskunnan toiminnan perusta. Asiakkaillamme on perusteltu oikeus tietää, millaista sähköä tai lämpöä he käyttävät sekä millaisia valintoja ja toimia näiden hyödykkeiden taustalta löytyy.
Vuonna 2025 sähkön ja lämmön ominaispäästömme olivat 1,6 gCO₂e/kWh, mikä on selvästi alle alan kansallisen keskiarvon*. Kaikki myymämme sähkö oli CO₂-päästöttömästi tuotettua ja tuottamastamme kau-
kolämmöstä lähes kaikki (99,1 %) oli uusiutuvaa. Nämä luvut eivät kuitenkaan synny itsestään. Ne ovat seurausta pitkäjänteisistä investoinneista ja tietoisista valinnoista, joilla taas on vaikutuksia kustannuksiin, tuotantorakenteeseen ja riskienhallintaan. Yrityksen valintojen ja toimien takana ovat aina ihmiset. Päätökset syntyvät arjen työssä, usein tilanteissa, joissa ei ole tarjolla täydellisiä ratkaisuja tai täysin riskittömiä vaihtoehtoja. Vastuullisuus tarkoittaa meille myös sitä, että huolehdimme ihmisistämme. Tyytyväiset sekä yhteisiin pelisääntöihin sitoutuneet työntekijät, yhteistyökumppanit ja urakoitsijat ovat edellytys sille, että sähkö kulkee ja lämpöä riittää – myös poikkeustilanteissa. Viime vuosina olemme panostaneet erityisesti työturvallisuuskulttuuriimme ja henkilöstömme hyvinvointiin.
Keväällä 2025 pysähdyimme tarkastelemaan toimintamme kokonaiskuvaa kaksoisolennaisuusanalyysin kautta. Arvioimme vaikutuksiamme yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä sitä, millaiset ilmiöt vaikuttavat meihin toimintaympäristöstämme käsin. Ilmastoriskit, luontokato, kustannuspaineet, sääntely, kyberturvallisuus ja osaavan työvoiman saatavuus ovat kaikki tekijöitä, joilta emme voi ummistaa silmiämme. Niitä voi kuitenkin ennakoida ja hallita paremmin, jos muutosvoimat tunnistetaan ajoissa.
Mitä merkitystä vastuullisuusraportilla sitten on? Meidän näkökulmastamme pal-
jonkin erityisesti silloin, jos onnistumme lisäämään ymmärrystä siitä, mitä vastuullisuus meille tarkoittaa, ja mihin valintamme perustuvat. Vastuullisuusraportti kokoaa yhteen onnistumistemme lisäksi myös asiat, joissa meillä on vielä työtä tehtävänä. Julkaisemme vastuullisuusraportin jatkossa vuosittain. Lupauksemme on, että keskustelu jatkuu.
Annastiina Levola
Vastuullisuusasiantuntija
*Suomen kansalliset keskiarvot (Energiateollisuus) vuonna 2025 olivat 26 gCO₂/kWh sähköntuotannossa ja 50 gCO₂/kWh lämmöntuotannossa.
pbe.fi/vastuullisuusraportti
Kohti monipuolisempaa lämmöntuotantoa Porvoossa
Porvoon Energia monipuolistaa lämmöntuotantoaan vähentääkseen polttoon perustuvaa energiantuotantoa ja korvatakseen elinkaarensa päähän tulleen vanhan biovoimalaitoksen. Suurin osa tätä tavoitetta tukevista hankkeista on jo valmistunut tai parhaillaan valmistumassa.
EEsittelemme Porvoon Energian nykyisiä ja rakenteilla olevia lämmön tuotannon monipuolistamiseen tähtääviä hankkeita, joiden lisäksi etsimme myös muita hukkalämmön hyödyntämiseen tähtääviä ratkaisuja.
LÄMPÖAKKU
Tuotannon monipuolistamisen ensimmäinen askel otettiin rakentamalla Kipinätien lämpölaitoksen yhteyteen lämpöakku. Vuonna 2022 käyttöön otetulla lämpöakulla tasataan lämmöntuotannon vaihteluita, ja se toimii myös kaukolämpöveden varmuusvarastona esimerkiksi putkirikkotilanteissa. Lämpöakun rinnalle Kipinätielle on valmistumassa myös Porvoon Energian ensimmäinen sähkökattila.
Vuonna 2022 käyttöön otettu lämpöakku oli ensimmäinen askel kohti monipuolisempaa lämmöntuotantoa.
TEKSTI: FREDRIKA SUNDÉN || KUVAT: FREDRIKA SUNDÉN, ANSSI VUOHELAINEN, ENSTO
SÄHKÖKATTILAT
Kahden noin 10 megawatin sähkökattilan hankinta kilpailutettiin vuonna 2025. Kattiloista ensimmäinen saapui Kipinätielle Haapavedeltä, ja nostettiin paikoilleen maaliskuun 2026 alussa. CTI:n toimittama kattila valmistuu näillä näkymin kesällä 2026.
Sähkökattiloiden avulla voidaan tuottaa kaukolämpöä joustavasti sähkön hintavaihtelut huomioon ottaen. Lisäksi sähkökattilat parantavat kaukolämmön toimitusvarmuutta mahdollisissa vikatilanteissa.
Toisen sähkökattilainvestoinnin hankinta-aikataulu on vielä avoin.
Porvoon Energian ensimmäinen sähkökattila nostetiin paikoilleen Kipinätiellä kevättalvella.
LÄMPÖPUMPPULAITOS
Porvoon Energian uusi, sähköteholtaan kahden megawatin lämpöpumppulaitos otettiin testikäyttöön vuoden 2025 lopussa. Lämpöpumppulaitos tilattiin espanjalaiselta insinööritoimisto Aranerilta lokakuussa 2023.
Rakentaminen alkoi vuoden 2024 aikana ja valmistui viime kesänä. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan kesän 2026 aikana.
Lämpöpumppulaitos koostuu noin 800 neliömetrin suuruisesta elementtihallista sekä neljästä lämpöpumpusta, joista jokainen painaa 20 tonnia eli noin saman verran kuin kymmenen isompaa henkilöautoa.
Laitos hyödyntää hukkalämpöä Porvoon keskustan paluuvedestä. Kun pumput alentavat paluuveden lämpötilaa, siitä saatu lämpö siirretään takaisin kaukolämpöverkkoon. Voimalaitos saa viileämpää paluuvettä, mikä tehostaa lämmöntalteenottoa savukaasuista.
Vuoden 2025 lopussa testikäyttöön otettu lämpöpumppulaitos hyödyntää hukkalämpöä Porvoon keskustan paluuvedestä.
ENERGIAKESKUS
ENSTON TEHTAALLA
Enston Porvoon tehtaalle rakentuvan energiakeskuksen toteutus etenee suunnitellusti. Enston tehtaan tuotantotilojen jäähdytysputkiston ja -laitteiston asennus valmistui kevättalvella 2026, minkä jälkeen viimeistelytyöt aloitettiin. Kevään aikana jäähdytysratkaisu, lämpöpumput ja liittymä kaukolämpöverkkoon yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi.
Uusi hukkalämpöä hyödyntävä energiaratkaisu valmistuu täysin käyttövalmiiksi kesän aikana.
Energiakeskuksen valmistuessa Porvoon Energia jäähdyttää Enston tuotantotiloja ja ohjaa talteen otetun lämpöenergian kaukolämpöverkkoon, jossa se hyödynnetään Porvoon lämmityksessä.
Energiakeskus toteutetaan Porvoon Energian ja Enston yhteistyönä, ja sen teknologia sekä toteutus perustuvat Iotoin kolmiputkiratkaisuun.
Energiakeskus Enston tehtaalla valmistuu kesällä 2026. Tuotantotilojen putkisto ja laitteisto asennettiin keväällä.
Sähköveroon
sisältyvä valtion huoltovarmuusmaksu nousi
Eduskunta hyväksyi sähköverolakia ja polttoaineverolakia koskevat muutokset. Sähköveron yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu on 1.4.2026 alkaen 0,085 senttiä per kilowattitunti.
Esimerkiksi kerrostaloasunnossa, jossa sähkönkulutus on 2 000 kWh vuodessa, muutoksen vaikutus on noin 2 euroa vuo
dessa. Sähkölämmittäjän sähkölasku kasvaa noin 10 eurolla vuodessa.
Huoltovarmuusmaksu ei ole Porvoon Sähköverkon hinnankorotus, vaan maksu peritään osana valtion määrittämää sähköveroa, ja sen taso on sama kaikille sähköasiakkaille Suomessa. Sähkövero muodostuu sähkön valmisteverosta ja sen yhteydessä kannettavasta huoltovarmuusmaksusta.
Ennen 1.4.2026 toimitetusta sähköstä peritään aiemman tasoinen (0,013 snt/ kWh) huoltovarmuusmaksu, ja 1.4.2026 tai sen jälkeen toimitetusta sähköstä uusi (0,085 snt/kWh) maksu.
Hankekartta
Pornainen
SIPOO
ASKOLA
Kerkkoo
PORVOO
Kulloo
2025 2025-2026 2026 2027
Isnäs Epoo Koskenkylä
Olemme jo asentaneet 15 000 älykästä sähkömittaria!
Lue lisää ja tarkista, milloin on sinun vuorosi: pbe.fi/mittarinvaihto
Tarkista sähköverkon tai lämpöverkon jakelutilanne • Tee vikailmoitus jakeluhäiriöistä, myös linjoille kaatuneet puut • Tee vikailmoitus katuvalaistuksesta • Ota käyttöösi sähköverkon häiriövahti • Katso häiriötiedotteet
LOVIISA
Sähköverkko -
yhteiskunnan selkäranka
Kun sähkö katkeaa, yhteiskunnan riippuvuudet tulevat yhtäkkiä näkyviksi. Se, mikä muuten on itsestään selvä taustatoiminto – että lamput syttyvät, että lämpö pysyy tasaisena ja että viestintä sujuu –paljastuu täydessä merkityksessään vasta silloin, kun se lakkaa toimimasta. Sähköinfrastruktuuri ei ole pelkästään tekninen selkäranka, vaan perusedellytys lähes jokaiselle modernin elämän osaalueelle.
Ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä sääilmiöitä. Myrskyt vahingoittavat ilmajohtoja raskas lumi ja jää painavat niitä alas ja kaatuvat puut aiheuttavat laajoja sähkökatkoja. Kuvat toistuvat: kaatuneita pylväitä, kilometritolkulla vaurioituneita johtoja – kotitalouksia ja yrityksiä tuntikausia tai pahimmillaan päiviä ilman sähköä.
Tätä taustaa vasten maakaapelit ovat nousseet tärkeäksi osaksi ratkaisua. Kaivamalla sähköverkot maan alle, niiden altistuminen säälle ja tuulelle vähenee merkittävästi. Se, mikä maan päällä on altista myrskyille ja jäälle, on maan alla huomattavasti paremmin suojassa. Kokemukset osoittavat myös, että alueilla, joilla on suuri osuus maakaapeleita, sähkökatkot ovat yleensä harvempia ja lyhyempiä.
Maakaapelit eivät kuitenkaan ole yleisratkaisu. Niiden rakentaminen on kalliimpaa, erityisesti harvaan asutuilla alueilla, missä etäisyydet ovat pitkiä ja maasto voi olla haastavaa. Edelleen on alueita, joissa ilmajohdot ovat kustannustehokkain vaihtoehto. Näissä kohteissa lisääntynyt automaatio on tullut avuksi helpottamaan vikojen paikantamista.
Kehityssuunta on selvä: sääolosuhteisiin liittyvien riskien kasvaessa investoinnit maakaapeleihin ovat perusteltuja. Kyse ei
ole pelkästään katkojen määrän vähentämisestä ja keston lyhentämisestä, vaan katkojen vaikutuksista yhteiskuntaan. Kun sähkö pyörittää kaikkea vedenjakelusta digitaaliseen infrastruktuuriin, jokainen parannus toimitusvarmuudessa vahvistaa yhteiskunnan kestokykyä.
Samalla koko sähköjärjestelmä on muutoksessa. Lisääntyvä uusiutuva ja hajautettu tuotanto asettaa uusia vaatimuksia verkkojen rakenteelle. Maakaapelit voivat yhdessä älyverkkojen ja paikallisen energiavarastoinnin kanssa edistää joustavampaa ja vakaampaa järjestelmää.
Kyse ei ole jokotaivalinnasta, vaan siitä, miten eri tekniset ratkaisut toimivat yhdessä kokonaisuuden luomiseksi.
Kysymys on viime kädessä poliittinen ja taloudellinen. Kuinka paljon olemme valmiita maksamaan säävarmasta verkosta?
Kaapeleiden maahan kaivaminen vaatii suuria investointeja, mutta vähentävät samalla sähkökatkojen kustannuksia. Kotitalouksille ja yrityksille, joita toistuvat häiriöt koskettavat, vastaus on usein selvä, mutta järjestelmätasolla tarvitaan priorisointia.
Lopulta sähköinfrastruktuurin merkitys on resilienssikysymys. Maakaapelit eivät ole koko vastaus, mutta ne ovat keskeinen osa sitä. Aikana, jolloin sää on muuttunut arvaamattomammaksi, ja yhteiskunnan riippuvuus sähköstä kasvaa, näyttäytyvät maakaapelit yhä vahvemmin vaihtoehtona ja välttämättömänä investointina toimivaan yhteiskuntaan.
Rolf Gabrielsson
KOLUMNI
SPONSOROINTI
Suomen vanhin pyöräkilpailu
Porvoon Ajot täyttää
100 vuotta, ja järjestetään 13.–14.6. Juhlavuosi saa entistä arvokkaamman sävyn, kun kilpailu toimii samalla maantiepyöräilyn SM-kilpailuna.
PORVOON
– juhlavuonna kisataan myös SM-mitaleista
JJärjestäjä, Porvoon Akilleksen pyöräilyjaosto, on ottanut juhlavuoden huomioon muun muassa reittisuunnittelussa. Tänä vuonna kilpailijat ajavat uudella reitillä.
– Ennen ajettiin pidempi mutka Helsinkiin, mutta se vaati liikaa liikennejärjestelyjä, kertoo kilpailun johtaja Mathias Hannus Noin 93 kilometrin pituinen reitti kulkee Askolan ja Pukkilan kautta Myrskylään, josta pyöräilijät palaavat Porvooseen Loviisantietä eli maantie 170:tä pitkin. Miesten ja alle 19-vuotiaiden miesten sarjoissa ajetaan lisäksi lyhyempiä kierroksia kaupungissa.
– Aikuiset kisaavat pidemmällä reitillä ja juniorit omalla kaupunkireitillään, jotta yleisölle riittää seurattavaa, kertoo Hannus.
– Lisäksi kisat kuvataan, joten SM-lähtöjä voi seurata netissä tai maalialueen jättinäytöltä.
SM-KISAT VAIKUTTAVAT JÄRJESTELYIHIN
Tänä vuonna Porvoon Ajojen yhteydessä ajetaan myös maantiepyöräilyn SM-kisoja. Porvoon Ajot on jo vuosia järjestetty SM-kisojen vaatimalla tasolla, mutta tänä vuonna
SM-ohjelma on poikkeava: kaikki luokat kilpailevat samana päivänä. Järjestäjä ei halua muuttaa Porvoon Ajojen luonnetta, jossa naisten ja miesten kilpailut käydään samana päivänä.
– Lauantaina, päivää ennen maantiepyöräilyn SM-kisoja, järjestämme SM-aikaajot eli tempot. Niiden lähtö on Mäntsälän Sääksjärvellä, mistä pyöräilijät ajavat Pukkilantietä pitkin, Mathias Hannus sanoo.
Hänen mukaansa suurin haaste on ollut kisojen siirtäminen myöhemmäksi. Porvoon Ajot on yleensä järjestetty kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, mutta tänä vuonna tapahtuma on 13.–14.6. ja kaksipäiväinen.
– Päätös SM-kisojen järjestämisestä tuli suhteellisen myöhään, ja tarkoittaa, että järjestämme myös tempot lauantaina. Jouduimme neuvottelemaan kaupungin kanssa suunniteltujen tietöiden takia.
YLEISÖ TERVETULLUT
Mathias Hannus kannustaa yleisöä saapumaan Jernbölentien varteen.
– Tule mielellään pyöräillen tai kävellen ja jätä auto kotiin. Jos kuitenkin saavut autolla,
KUVA 1: Porvoon Ajot Porvoossa kesäkuussa 1971. Pyöräilijöitä toisella kierroksella heti Myyraksen kääntöpaikan jälkeen. Kuvaaja: Museovirasto / JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Leif Wikström
TEKSTI: FREDRIKA SUNDÉN || KUVA: JONATHAN EWALDS
kannattaa pysäköidä hieman kauempana.
Porvoon Energia on yksi tapahtuman pääsponsoreista ja mukana kisojen aikana. Yleisö ja kilpailijat ovat tervetulleita Porvoon Energian teltalle Jernbölentiellä.
Pitkään mukana olleelle Hannukselle Porvoon Ajot ovat sekä kunnia että vastuu.
– Minulle on kunnia saada olla mukana järjestämässä niin vanhoja kisoja kuin Porvoon Ajoja. Harvalla urheilutapahtumalla on yhtä pitkä historia.
– On myös iso vastuu järjestää kisat siten, että ne ovat turvalliset sekä pyöräilijöille että muille tienkäyttäjille.
Kisaohjelma ja lisätietoa
Porvoon Ajoista:
KUVA 2: Porvoon Ajot vuonna 1928. Edessä keskellä vaaleassa lippalakissa ajaa Raul Hellberg. Kuvaaja: Museovirasto / Historian kuvakokoelma
KUVA 3: Porvoon Ajot toukokuussa 1969. Kuvassa palkintopallilla pyöräilijät Pekka Hovi, Raimo Suikkanen ja Eero Karhu. Kuvaaja: Museovirasto / JOKA
Journalistinen kuva-arkisto, Leif Wikström
Voitto, joka jäi
Patrick Wackströmin mieleen
Ensimmäiset Porvoon Ajot ajettiin vuonna 1926. Kilpailu sai alkunsa Porvoon Akilleksen pyöräilylegenda Raul Hellbergin aloitteesta – ja Hellberg oli myös historian ensimmäinen voittaja.
Alkuvuosien 120 kilometrin reitti kulki Porvoosta Helsinkiin ja takaisin ja loi perustan tapahtumalle, joka juhlii nyt satavuotista historiaansa suomalaisena pyöräilyklassikkona.
Porvoon Energian pitkäaikainen, sittemmin eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja ja entinen huippupyöräilijä Patrick Wackström voitti Porvoon Ajot vuonna 1979.
– On todella hienoa, että sain voittaa ajot, Wackström sanoo.
SUOMENMESTARUUTTA TÄRKEÄMPI
Hänen mukaansa Porvoon Ajojen voittaminen oli vaikeampaa kuin suomenmestaruuden. Hän voitti ne vain kerran, mutta maantiepyöräilyn SMkisat kahdesti, vuosina 1980 ja 1981.
– Porvoon Ajot oli suurin ja maineikkain pyöräilykilpailu – ehkä jopa tärkeämpi kuin suomenmestaruus. Osallistujia tuli myös ulkomailta.
Voitto oli tärkeä kannuste, joka auttoi jatkamaan harjoittelua.
– Vuonna 1980 lähdin olympialaisiin ensimmäistä kertaa veljeni Sixtenin ja Harry Hannuksen kanssa, ja jatkoimme yhdessä, kunnes he lopettivat vuonna 1984. Itse lopetin pyöräilyurani vuonna 1986. Wackström arvioi, ettei Porvoon Akilles ilman Porvoon Ajoja ehkä olisi nykyään niin vahva pyöräilyseura kuin se on.
– Raul Hellberg on ollut todella tärkeä porvoolaiselle pyöräilylle. Myös isäni Ole Wackström voitti kilpailun kerran 1960luvulla. Kaikki seurasivat Akilleksen pyöräilijöitä.
PYÖRÄILY VIELÄ OSANA ELÄMÄÄ
Patrick Wackström pitää yhä pyöräilystä, ja täytettyään 60 vuotta hän osti uuden, modernimman kilpapyörän.
– Golf on kuitenkin mennyt sen edelle. Pelaan sitä vaimoni ja ystävieni kanssa. Se on terveellistä, eikä syke nouse yhtä korkealle kuin pyöräillessä.
Kun hän ei ole ollut mukana Porvoon Ajoissa jakamassa palkintoja, Wackström on usein mennyt tien varteen pyöränsä kanssa seuraamaan kilpailua. Niin hän aikoo tehdä tänäkin vuonna, jos sää suosii. – Nykyään pyöräilen vain auringon paistaessa, hän naurahtaa.
Porvoon
yhdessä tekemisestä Hyvä mieli kasvaa
Huhtikuisena myöhäisenä iltapäivänä Porvoon Energian ympäristössä liikkui iloinen joukko energialaisia auringonkeltaisissa huomioliiveissään. Lisämaustetta toi keväinen, napakka tuulentuiverrus.
TEKSTI JA KUVAT: MAARIT GABRIELSSON
Meneillään oli jo toista kertaa järjestetty työntekijöiden oma roskatempaus.
Idea tapahtumasta syntyi arjen keskellä, ruokapöydän ääressä.
Heidi Mielikäinen muistelee, kuinka ajatus lähti liikkeelle yhdessä Annastiina Levolan, Jessica Blomqvistin ja Jonna Anderssonin kanssa.
– Huomasimme, että työmatkoilla ja lenkkipoluilla näkee paljon roskia. Mietimme, miksei kukaan kerää niitä – ja päätimme, että me voimme tässä omassa ympäristössä tehdä asialle jotain.
Viime vuoden ensimmäinen tempaus innosti jatkamaan.
– Se oli niin onnistunut, että halusimme ehdottomasti järjestää tämän uudelleen, kertoo Annastiina Levola.
Parin tunnin mittaiseksi suunniteltu ulkoiluhetki sujui nopeasti. Samalla kun ympäristö siistiytyi, osallistujat saivat raitista ilmaa ja viettivät aikaa yhdessä.
– Tämä on pieni, mutta merkityksellinen teko. Tulee aina hyvä mieli, kun voi laittaa kortensa kekoon, Mielikäinen kuvailee.
Myös Porvoon Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander oli mukana keräämässä roskia ripeään tahtiin. Hänen mukaansa yhteinen tempaus sopii luontevasti yhtiön vastuullisuusarvoihin.
Tänä vuonna mukaan lähti kymmenen energialaista. Monelle tapahtuma oli jo tuttu, kuten Janne Malinille. – On kiva olla ulkona, saa raitista ilmaa ja samalla tekee jotain hyvää, hän toteaa.
Toisille osallistuminen oli uusi kokemus. Pitkän linjan energialainen Ninni Ukkola-Suuronen oli odottanut tilaisuutta, sillä viime vuonna hän ei päässyt mukaan. Työn lomassa hän ihmetteli löydöksiä:
– Miten täällä voi olla näin paljon lasinsirpaleita?
Saman havainnon teki myös Mia Tackman, jonka jätesäkki täyttyi nopeasti paperista ja muovista.
Roskien määrä yllätti monet osallistujat.
Luonnossa liikkuva Jessica Blomqvist tunnistaa ilmiön arjesta.
– Lenkkipolkujen varrella näkee välillä tölkkejä ja muuta roskaa. Minulla on usein
poika mukana, ja hän on hyvä bongaamaan tölkkejä – niistä kun saa pantin, hän kertoo hymyillen.
– Lisäksi ulkona liikkuessa luontoon syntyy aivan omanlainen yhteys.
Roskatempauksessa kiteytyi paljon enemmän kuin pelkkä siivoustyö. Se oli yhdessä tekemistä, välittämistä ja pieniä konkreettisia tekoja lähiluonnon hyväksi.
– Toiminta lisää toivoa aikana, jolloin elämässä on paljon epävarmuutta, Levola pohtii.
– Tässä arvostetaan omaa ympäristöä ja luontoa. Pitää vain ryhtyä tekemään hyviä juttuja.
Ja hyväksi todettu perinne jatkuu: osallistujat lupasivat jo nyt palata saman tempauksen pariin ensi vuonna.
Lähtövalmiudessa. Vasemmalta: Annastiina Levola, Ninni Ukkola-Suuronen, Mia Tackman, Johanna Kronvall, Heidi Mielikäinen, Nina Helin, Janne Malin, Katja Penttinen, Magnus Nylander ja Jessica Blomqvist.
Kaikkea sitä löytyykin! Jessica Blomqvist löytönsä äärellä.
Sähköverkon toimitusjohtaja Magnus Nylander totesi roskatempauksen sopivan luontevasti yhtiön vastuullisuusarvoihin.
Ja niin roskapussit täyttyivät. Tyytyväiset kerääjät Ninni Ukkola-Suuronen ja Janne Malin.