”Tulin siihen tulokseen, että täällä osataan bilettää kunnolla ja siisteyttä murehditaan vasta juhlien jälkeen!”
HEIDI JYLHÄ-OLLILA MERI LAHTINEN
På Hankens årsfest Olin jo monta viikkoa hehkuttanut Hankenin vuosijuhlia. Sain houkuteltua ystäväni ja kämppikseni Merin mukaani. Turun SEFE- ja Kylteripäivillä meillä oli Merin kanssa tavoitteena tutustua muutamaan SHS:n edustajaan, jotta olisi mukavampi mennä heidän juhlilleen tuntien sieltä jo muutaman kasvon. Tavoite saavutettiin Kypän illallisen jatkoilla ja silliksellä. Astuimme sisään Svenska handelshögskolanin ovesta iltapuvuissamme ja hämmästyneen näköinen infopisteen rouva tuli tiedustelemaan aikeitamme, ruotsiksi tietenkin. Olin aivan varma, että olimme väärässä paikassa. Kohta joku ystävällinen tyttö tuli käytävän päästä ja ohjasi meidät edessämme avautuvan foajén läpi narikkaan, jossa tapasimme kaksi boomaria. Tällä kertaa heidän näkemisensä oli huojennuttavaa pelottavan korrektien suomenruotsalaisten keskellä. Kirjoitimme korttiin vielä pikaisesti ja ytimekkäästi ”Grattis!”, kun emme siinä hädässä enää muuta keksineet. Tervehdyksen hankenlaisille olimme viimeistelleet jo paria viikkoa aikaisemmin erään ruotsia paremmin puhuvan ystävän avustuksella. Hänen mielestään puheen kohta ”som två singeltjejer” ei välttämättä tulisi poikimaan ystävyyssuhteita hankenlaisiin tyttöihin årsfestin aikana. Halusimme kuitenkin sisällyttää tuon kohdan puheeseemme aivan ehdottomasti, sillä komeisiin suomenruotsalaisiin aviomiesehdokkaisiinhan me halusimme lähteä tutustumaan. Mahdollisuutena oli tietysti löytää tyylikäs, komea ja rikas osakkeenomistajamies SHS:n riveistä. Kaksi marsalkkaa aloitti cocktailtilaisuuden kopauttamalla sitä pitkää puukeppiä maahan. Edustajaryhmät kutsuttiin vuorotellen SHS:n hallituksen eteen esittämään tervehdyksensä. Sovimme Merin
28
”EN GÅNG HANKEITEN, ALLTID HANKEITEN”. KATSOIN VIERESSÄNI ISTUVAA BOOMARIA, JOKA TIETYSTI NUKKUI LÄHESTULKOON LEUKA RINTAA VASTEN. kanssa, että jätämme kyseenalaiset kohdat varmuuden vuoksi pois ja lausumme vain pakolliset toivotukset. Tervehdyksiä kuunnellessamme jännitysmomentti kasvoi, sydän hakkasi sataa ja pelkäsin pyörtyväni. Haaveilin takanani olevasta boolista, mutta Meri ei kannattanut ajatusta lähteä kesken kaiken hakemaan rohkaisua. Päätimme kuitenkin lukea koko tervehdyksen kaikkine kohtineen ihan huumorilla. Se meni näin: ”Bästa
hankeiter. Vi vill tacka er för inbjudan till er årsfest. Före Kylteripäivät hade vi några fördomar mot studenter vid Hanken. Men där hade vi äran att tala med några hankeiter som var mycket trevliga och öppna. Som två singeltjejer hoppas vi att skapa fler kontakter. Vi är glada att vara hos er här i Helsingfors och vi hoppas att även få se er i framtiden i Jyväskylä. För hela Pörssis del vill vi överräcka er en liten gåva till äran av er hundraförsta årsfest.”
Meri ja Heidi sekä Boomin miehet Joni Larvanto ja Topias Nurminen.