Vain köyhät laskevat rahojaan TEKSTI JANNE HEPOLA
Kun juttelin eräänä iltana vanhan kunnon Jaska-ystäväni kanssa, kertoi hän umpinerokkaista sijoitusstrategioistaan. Ongelmana oli vain se, että hän on tavallinen ja rahaton opiskelija. Tämä tarkoittaa, että ainut sijoitustoiminta, jota hän käytännössä voi harrastaa on kaljapullojen kerääminen ja niistä panttien lunastaminen paikallisessa Siwassa. Nyt ajattelin kuitenkin opastaa Jaskan kohti suurempia urotöitä kertomalla muutaman sijoitusvinkin, joilla kuka tahansa pääsee sijoittamisen makuun. Taloudellisesti sorretun ja jurrissa olevan opiskelijan on helpointa aloittaa laittamalla kuukausittain erilliselle tilille tietty määrä rahaa (vrt. alkoholisti laittaa pullon jemmaan pahan päivän varalle) ja sijoittamalla se. Nordnetistä löytyy esimerkiksi ETF:iä (pörssinoteerattu rahasto), joihin voi laittaa 50 euroa kuukaudessa. ETF:ssä on edullisemmat (jopa ilmaiset) hallinnointi- ja toimeksiantopalkkiot kuin vaikkapa tavallisissa rahastoissa. Suuri osa ETF:stä on passiivisia sijoitusrahastoja, eli ne pyrkivät seuraamaan jonkun tietyn indeksin kehitystä. Esimerkiksi OMX Helsinki 25 –indeksi koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta yhtiöstä. Sijoittamalla ETF:iin saa pienelläkin pääomalla hyvän hajautuksen, koska raha jakautuu usean sijoituskohteen kesken ETF:n sisällä. Näin myös sijoittamisen riski pienenee. Osakkeita ei kannata suoraan ostaa kerralla kovin pienellä summalla, sillä toimeksiantopalkkiot kasvavat hyvin suuriksi suhteessa sijoitettuun pääomaan. Nordnetissä osakkeen ostaminen maksaa alhaisimmalla
14
Pörssikurssi IV/13
palkkiotasolla 9 euroa kauppaa kohti. Itse en ole ostanut kerralla vähemmällä kuin tuhannella eurolla osakkeita – näin ostaminen syö pääomaa vain alle prosentin verran. ETF:stä osakkeisiin voi halutessaan siirtyä sitten, kun on saanut kasaan tarpeeksi ison köntän rahaa. Osakkeissa voi sitten vapaammin valita sijoituskohteensa ja osakesijoittaminen on kuluiltaan edullisempaa verrattuna ETF:iin. Käsittämättömän alhaisen opintotuen ohella valtio tarjoaa kuitenkin syntisen edullista opintolainaa. Tähän houkutukseen on helppo langeta. Opintolainan korko muodostuu viitekorosta ja pankin korkomarginaalista. Viitekorkona käytetään yleensä 12 kk Euriboria, joka on tällä hetkellä n. 0,5 %. Edullisimman korkomarginaalin olen huomannut olevan Nordealla – 0,2 %. Maksettava kokonaiskorko on siis tällä hetkellä 0,7 % haarukoilla. On kuitenkin huomattava, että korkotaso elää jatkuvasti. Tällä hetkellä korot ovat alhaiset, mikä kannustaa lainanottoon. Kun tätä vertaa esimerkiksi osakemarkkinoilla historiallisesti saavutettuun vuosituottoon (n. 8 %), alkaa opintolaina kuulostaa houkuttelevalta. Maksuvaikeuksiakaan ei lainanlyhennyksistä hyvin asiansa hoitavalle opiskelijalle synny, sillä opiskeluaikana lainasta maksetaan takaisin puolivuosittain maksimissaan vain 1 % korkoa; ylimenevä osa lisätään lainapääomaan. ”Syntisen ihanaa”, sanoi Jaska ja täytti pankin tädin kanssa lainahakemusta – dollarin kiilto silmissä. Opintolaina on lisäksi myös osittain verovähennyskelpoinen, mikäli valmistuu tavoiteajassa. Ja Kauppakorkeakoulustahan on
lähes mahdotonta olla valmistumatta tavoiteajassa, vaikka koettaa suorittaa pakolliset kieliopinnot useammallakin eri kielellä, kuten eräs nimeltä mainittu Karttu Peuppinen. Verovähennyskelpoista on 30 % lainasummasta, joka ylittää 2500 euroa. Toisin sanoen viidessä vuodessa jokaisen lainaerän nostavalle lainaa kertyy 13 500 euroa, ja verovähennys on tästä summasta 3300 euroa. Lainanottaja saa siis 3300 euron hyvityksen valmistumisen jälkeen siitä hyvästä, että otti opintolainan ja valmistui ajoissa. Tämäkin on itse asiassa hyvin todennäköisesti menossa vielä parempaan suuntaan lähitulevaisuudessa, mutta siitä en kerro enempää, ettei mennä ihan sekaisin. Ei olla kuitenkaan mitään matemaatikkoja, vaan ihan tavallisia kyltereitä. Onko opintolainan sijoittaminen sitten kuitenkaan loppujen lopuksi fiksua? Jos kysyt Sylvi-mummolta tai Raipe-sedältä niin ei varmasti ole: velka on aina pahasta ja sitä tulee vältellä. Kyseessä on kuitenkin erittäin hyvä mahdollisuus ansaita vähällä vaivalla hieman ylimääräistä rahaa. Varmaa voittoa ei tietenkään voi kenellekään luvata. Sen olen oppinut, että mikään ei ole tässä maailmassa varmaa: Nokian matkapuhelimet myytiin jenkeille ja kortsutkin puhkeavat. Jokainen tekee kuitenkin omat päätöksensä, kantaa riskit ja nautiskelee voitoista. Moni on kehottanut nostamaan opintolainan ja tuhlaamaan sen hulppeaan opiskelijaelämään kaljapullo kädessä. Siihen nähden riskit ovat tässä melko matalat. Tässä on vain vaarana vaurastua. Vastuuta en ota edes itsestäni saati sitten sijoitusneuvoistani. Enkä totisesti etenkään Karttusesta.