Policy 2/2014

Pääkirjoitus Vastaava päätoimittaja Sara Sandström Pitää rapujuhlista, listoista, aamiaisista, Jan Anderssonista, Espoosta ja filmikameroista.

Vanhempani matkustivat ennen pääsiäistä Madridiin. Ennen matkaa äitini ilmoitti, että reissun jälkeen hän olisi käynyt kaikissa Euroopan pääkaupungeissa.

Hän on matkustanut paljon, mutta epäilin silti, ettei tämä ehkä silti täysin pitänyt paikkaansa. Kävikin ilmi, että äidiltä puuttui kaikki Balkanin pääkaupungit Zagrebia lukuun ottamatta. Myöskään mm. Latvian, Liettuan, Unkarin, Bulgarian, Romanian ja Valko-Venäjän pääkaupungeissa ei äitini ollut käynyt. Saivarteluuni hän kommentoi: ”Tarkoitin siis OIKEAA Eurooppaa”. Aivan.

Mikä sitten on se oikea Eurooppa? Äitini veti rajan aina niin kovin ajankohtaisen rautaesiripun kohdalta. Mutta se ehkä sallittakoon 50-luvulla syntyneelle.

Entä missä menevät koko Euroopan ra-

Jättimäinen lehmänpaskatissi hämmentää Kokemäellä Satakunnan kansa 28.6.2014

jat? Siis ne, joiden sisään myös entisen itäblokin maat mahdollisesti nykyään mahtuvat. Voiko mitaksi ottaa Euroopan unionin? Ei. Vaikka joku voisikin saada minut vakuuttuneeksi siitä, ettei Islanti kuulu Eurooppaan, niin jos Norja ei kuulu, silloin ei kyllä kuulu Ruotsi ja Suomikaan. Entä sitten Sveitsi? Sen eurooppalaisempaa valtiota on vaikea löytää.

Onko Eurooppa sitten helposti rajattavissa maantieteellisesti? Minulle opetettiin peruskoulussa, että Armenia, Azerbaidžan ja Georgia ovat osa Eurooppaa.

Lähinnä siksi, koska ne eivät oikein sovi Aasiaankaan. Ja miksi ei? Ovathan ne mukana Euroviisuissakin. Toisaalta niin on Israelkin. Israel on mukana myös monien urheilulajien Euroopan mestaruuskisoissa.

Vaikka Eurooppa ja eurooppalaisuus olisikin enemmän kuin maantieteellinen raja tai valtioiden välinen unioni, jotain rajaa sentään. Israelilla ei ole edes yhteistä rajaa Euroopan kanssa.

Entäs sitten kulttuuri? Tai politiikka?

Voisiko eurooppalaisuuden määrittää niiden avulla? Hyvä yritys, ei onnistu.

Tämän lehden teema on siis Eurooppa.

Lehden jutut ovat yhtä leveältä spektriltä kuin Euroopan määritelmä, mutta toivottavasti selkeämpiä kuin tämä pääkirjoitus.

Menneet Europarlamenttivaalit ovat luonnollisesti kiinnostuksen kohteenamme. Euroviisutkin tulivat ja menivät, mutta niistä emme kirjoita, ei hätää.

Lehti on luonnollisesti jälleen upea, kuten on mennyt kesäkin.

“Policysta tulee sit Raamattu. Yhtä vanhentunu ja yhtä paljon kuvia.”

Max Laihonen, Policyn taittaja 14.7.2014

Policy 2/14 | 3

Policy 2/2014 Pääkirjoitus - 3 Puheenjohtaja - 5 Opintovastaavien tärpit - 6 Arvot, tuotto ja huippuyliopisto - 7 MAPin pääsykoe keskeytettiin - 10 Valtio-opillinen petankkiklubi - 11 Vaihto-opiskelu osaksi tutkintoa - 12 Kolumni - 14 NES - 15 Patomäen eurovaalikuulumiset - 18 Patomäen eurovaalikommentit - 20 Kansammiäs - 21 Fuksisanasto - 22 Valtio-opin tuutorit - 23 Horoskoopit - 26 Politiikka puuhana - 27 Päätoimittajat Sara Sandström (vastaava pt.)

Joonas Aitonurmi Anniina Hillebrandt Iiro Toikka Kirjoittajat Ville Aula Juhana Aunesluoma Leena Malkki Jesse J. Jääskeläinen Niko Ruostetsaari Marja Pentikäinen Piia Susiluoto

”Paras asiantuntija yliopistoa koskevissa asioissa on yliopistolainen” Jaana Husu-Kallio s. 7

Monitieteinen Eurooppa-tutkimus kokoaa alan asiantuntijat Opiskele Eurooppaa s. 15

Taitto Max Laihonen Kannen kuva Joonas Aitonurmi Valtio-opin opiskelijat ry PL 54 00014 Helsingin Yliopisto Yhteystiedot policy@voo.fi HYY:n järjestölehtituella tuetaan Policy-lehteä.

Painos 140 kpl.

ISSN 1235-4031 (painettu) ISSN 2323-9468 (verkkojulkaisu)

Policy 2/14 | 4

Yksi, kaksi, sulle tuli fuksi Fuksisanasto s. 22

Puheenjohtaja ”Kuinka monta päivää on syksyyn?

Kuinka monta pitkää viikkoa täytyy oottaa?

Kuinka monta päivää on syksyyn?

Hyvän kesän jälkeen palaa takaisin” Kuinka monta päivää on syksyyn, kysyy Anssi Kela aivan liian harvoin soitetussa Karhusaari-kappaleessaan.

Vastaava kysymys lieni myös monen opiskelijan huulilla kesälaitumella kirmaillessa ja opintoystävien ilakoidessa ties missä päin Suomea ja jopa maailmaa. Kesän päättyessä VOOlainen laskee kuitenkin almanakkansa maahan ja nauttii alkusyksyn riennoista, sillä VOO ei ole karkaamassa minnekään. Tämä on VOOn vuosi 2014.

Syksyllä opiskelunsa aloittaville uusille opiskelijoille syksyn etäisyys on huomattavasti merkityksellisempi määre. Jo elo-

kuussa käyntiin pyrähtäneet fuksiriennot merkitsevät uuden opiskelijan ensikosketusta tähän järjestöistä pyhimpään.

Hekumassa kieriskelyä ei varmastikaan helpota viime kuukausina Valtiotieteellisen tiedekunnan käytävillä sitkeästi leijaillut huhu, jonka mukaan olisin Italian lomamatkallani ostanut Vatikaanista pullollisen pyhää vettä, jolla olisin siunannut tulevan vuosikerran nauttiman Varjokuulalaakerin. Tavaraa riitti myös jokuselle vanhemmalle opiskelijallekin, jotka toki hekin kaipaavat varjelusta tulostus- ja opintouudistuksen vitsausten koettelemusten lomassa. Valppaan edunvalvontamme ansiosta VOOlaisella on kuitenkin aihetta ja aikaa ottaa rennosti. Pääsykoerupeamasta suoriutuneelle (varsinkin MAP-linjan rumbasta selvinneille) uusille VOOlaisille suositan syksyn mittaan huolellista tempautumista

mukaan VOOlaiseen hyvään elämään opintoja kuitenkaan unhoittamatta.

Vaikka elokuun ilakointeinneista on aikaa jo pari viikkoa, voi innokas fuksi jatkaa syksyn rientojaan tuutoreitaan sosiaalisesta mediasta kytäten, VOOn nettisivuja kummastellen tai vaikkapa Policya lukien.

Kuinka monta viikkoa täytyy oottaa?

Useita, mutta se palkitaan.

Niko Ruostetsaari Puheenjohtaja 2014 Valtio-opin opiskelijat ry

Policy 2/14 | 5

Opintovastaavien tärpit VOOn opintovastaavat Jesse Jääskeläinen ja Marja Pentikäinen 1.

Uuden tutkintouudistuksen myötä kandidaatintutkielmaseminaariin voi siirtyä niin, että toinen metodiopinnoista on edelleen suorittamatta, mutta se tulee suorittaa samanaikaisesti kandidaatintutkielmaseminaarin kanssa. Voit siis suorittaa kandidaatintutkielmaseminaarin keväällä siten, että sinulla on kvalitatiiviset menetelmät -kurssi suoritettuna, mutta kvantitatiiviset menetelmät -kurssin suoritat kevätlukukaudella kandidaatintutkielmaseminaarin ohessa. Syksyllä tämä on mahdollista niin, että suoritat kvalitatiiviset menetelmät samaan aikaan kandidaatintutkielmaseminaarin kanssa. Muutos tutkintovaatimuksiin tehtiin opiskelijapalautteen perusteella, jota opintovastaavat hyödynsivät asiasta keskusteltaessa ja päätettäessä. Päätös mukailee myös tiedekunnan linjauksia tutkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista ja niitä vaikeuttavien pullonkaulojen vähentämisestä.

2.

Vuonna 2015 yleiseen valtio-oppiin otetaan kandidaattivaiheen opiskelijoita sisään jokaiselle linjalle 15 opiskelijaa. Lisäksi on kaavailtu, että vuodesta 2015 valtio-opin kaikille linjoille on sama pääsykoe.

3.

Kesäkuusta lähtien Helsingin yliopiston yökäyttötilat ovat pysyvästi kiinni kello 1:00–7:00. Keskustakampuksella tämä tarkoittaa, että Aleksandria ja Minerva eivät jatkossa ole käytössä läpi vuorokauden. Päätöstä on perusteltu tilojen vähäisellä käytöllä yöaikaan.

4.

Oppiainevastaavaksi on valittu yliopistonlehtori Ville-Pekka Sorsa. Vastaanotto tiistaisin kello 10:00-12:00. Jyri Mykkänen keskittyy jatkossa yliopistonlehtorin toimeen.

+1 Toukokuussa 2014 avoimena olleen opintokyselyn tulokset käsitellään kesän 2014 aikana ja tuloksia käytetään hyväksi opintoja kehitettäessä lukuvuonna 2014–2015.

Jesse J. Jääskeläinen & Marja Pentikäinen VOOn opintovastaavat 2014 opintovastaava@voo.fi +358 45 324 5805 (Jesse J. Jääskeläinen) +358 40 525 6890 (Marja Pentikäinen)

Mitä nyt tapahtui? Olen junassa ja seuraan Twitteristä tätä kokoomusdraamaa. Siis lähtikö Katainen sen takia kun Marko Ahtisaari lauloi?

Paula Noronen 5.4.2014 Maailmassa näemmä on sittenkin yksi asia, joka saa porvaritkin puolustamaan Paavo Arhinmäkeä: #astudio. @paavoarhinmaki #porvari #vasemmisto Maria Pettersson 26.3.2014

Policy 2/14 | 6

Kohtaamisia

Arvot, tuotto ja huippuyliopisto Teksti Joonas Aitonurmi Jaana Husu-Kallio saapuu Helsingin yliopiston kollegion kokouksesta, jossa on juuri päätetty vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Jutustelimme hetkisen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön kanssa yliopistouudistuksesta, opiskelijoista ja Twitteristä.

->

Policy 1/14 2/14 | 7

Kohtaamisia Hallitut muutokset Jaana Husu-Kallion innostus työhönsä tuntuu vilpittömältä ja asenteensa työhön ja opiskelijoihin positiivisen kannustavana. Husu-Kallio toimii toista kautta Helsingin yliopiston hallituksessa, jota hän pitää suuressa arvossa ja hän kertookin tuntevansa olonsa etuoikeutetuksi toimiessaan hallituksen puheenjohtajana. Positiviisesti Husu-Kallio suhtautuu myös yliopistouudistukseen. Tuohon akateemisen maailman Frendit-uusintaan, joka tulee tahtomatta ja palaa aina uudelleen. Piti siitä tai ei.

Vuoden 2009 yliopistouudistus (astui voimaan 2010) erotti yliopistot omiksi julkisoikeudellisiksi toimijoiksi tai säätiöiksi, ja toi yliopistolaisista koostuneen konsistorin tilalle Helsingin yliopistoon yritysmaailman opein hallituksen. Kokoonpanoon kuuluu yliopistolaisten, henkilökunnan ja kahden opiskelijaedustajan lisäksi ”talon ulkopuolisia”.

Julkisuudessa tunnetuimpia Helsingin yliopiston hallituksen jäseniä ovat öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ja Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. ”Hallitus edesauttaa yliopiston akateemista perustehtävää ja arvoja. Toiminta jakaa johtajuutta yliopistossa ja luo strategisia edellytyksiä yliopiston toiminnalle”, kuvaa Husu-Kallio hallituksen tointa ja jatkaa: ”Helsingin yliopisto on ainoa todella monitieteellinen yliopisto Suomessa ja sen ylläpitäminen vaatii johtajuutta ja johtamisen punaista lankaa. Johtaminen vaikuttaisi muutoin torikokoukselta, eikä sellainen kuulu yliopistoon!”. Husu-Kallio korostaa oikeudenmukaisuuden ja demokratian näkökulmaa yliopiston toiminnassa ja kuvailee sitä, miten yliopistolaiset otetaan huomioon päätöksenteossa. Hän huomauttaa, että on tärkeää ettei sivustakatsojia synny.

Strategista vastuunkantoa Jo esikouluikään ehtinyttä yliopistouudistusta Jaana Husu-Kallio pitää onnistuneena ja sanoo sen tuoneen monia parannuksia yliopiston toimintaan kokonaisuutta tarkastellen. ”Rakenteiden ei tarvitse olla kaikkialla yliopistotasolla samanlaisia, tärkeää on sen sijaan löytää paras mahdollinen raPolicy 2/14 | 8

kenne opettamiselle, opiskelulle ja tutkimustyölle. Yliopisto on ainutkertainen akateemisen toiminnan yhteisö”, täsmentää Husu-Kallio ja korostaa vastuun, vapauden ja suunnitelmallisuuden merkitystä niin hallinnossa kuin opiskeluissa. ”Oikeita valintoja on tehtävä, jotta Helsingin yliopistossa työskentelevät ja opiskelijat olisivat kaikkein parhaimpia.

Ylpeä olen kyllä koko yliopiston väestä”, kehuu Husu-Kallio ja kertoo yliopistouudistuksen näkyvän jo taloudellisena tuloksena ja vastuunkantona.

Yliopistouudistus on mahdollistanut mm. ”rahoituspohjan monipuolistamista”, ja Helsingin yliopisto on pyrkinytkin hyödyntämään näitä mahdollisuuksia.

Itse akatemian lisäksi Helsingin yliopisto -konserniin kuuluu mm. Helsingin yliopistokiinteistöt Oy ja Helsingin yliopiston rahastot, joiden vuosittainen budjetti on yli miljardi euroa. Pitkän laman ja talouskriisin myötä opetukseen tai tutkimukseen saatava rahoitus on kiven alla monissakin yliopistoissa ja tiedekunnissa. Samaan aikaan Helsingin yliopisto on rakentanut itselleen noin 30 miljoonan euron puskurirahastoa rahoituksen turvaamiseksi, ”pahan päivän varalle”, samalla yliopistokonsernin tuottaessa muutaman miljoonan euron voittoa.

Puskurirahaston olemassaolo herättää kysymyksiä, kun samaan aikaan esimerkiksi tuntiopetukseen ei kerta kaikkiaan tunnu löytyvän tarvittavia summia. Kysyn asiasta Husu-Kalliolta myöhemmin sähköpostitse. Husu-Kallion mielestä yliopisto ei kerää puskurirahastoa, vaan: “Hyvä taloushallinto luo puitteet yliopiston perustoiminnoille. Kädestä suuhun eläminen ei ole mahdollista ja koska yo on rahoituksessaan riippuvainen valtion osuudesta, vaikuttaa valtion taloustilanne siihen merkittävästi. Kuinka tiukoille voidaan suunnittelussa mennä toimintamäärärahojen käytön osalta suhteessa ”seuraavalle vuodelle säästyvään”, on taitolaji taloudenhoidossa myös yliopistolle. Meillä on ammattitaitoa ja kykyä saavuttaa se, ehdottomasti edellytykset ovat aiempaa paremmat”, vastaa Husu-Kallio.

Helsingin yliopiston strategiassa pidetään kiinni myös tavoitteesta päästä vuonna 2020 50:n parhaimman yliopiston joukkoon maailmassa, joka varmasti toteutuukin jossain vaiheessa. Strategias-

sa painotetaan myös Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin – tarkemmin nimettynä, Helsingin metropolin – yhteistyön tiiviyttä ja merkitystä. Husu-Kallio pitää Helsingin yliopiston menestystä myös koko pääkaupunkiseudun menestyksenä.

Yliopistouudistus on jättänyt ilmaan kysymyksen, mikä yliopisto on, jos se ei ole enää valtion virasto? Määrittääkö rahoitus, juridinen määrittely vai jokin aivan muu yliopiston aseman? Teivo Teivainen on esittänyt oikealla tavalla kysymyksen siitä, että jos Helsingin yliopisto sanoo kannattavansa yhteiskunta- ja yritysvastuun periaatteita, eikö yliopisto tällöin tunnustaudu olevansa liikekonserni, yritys tai muu yrityksen kaltainen instituutio?

Viimeisimpänä yhteiskuntavastuun periaatteita on haettu, aivan oikein tehden, kyseenalaistamalla yliopiston turvapalveluita hoitavan G4S:n kelpoisuus vastata Helsingin yliopiston vartioinnista. G4S:ää on syytetty osallisuudesta ihmisoikeusloukkauksiin Israelissa ja Palestiinan miehitetyillä alueilla. Helsingin yliopisto vaatii vastuullisuuden noudattamista strategiassaan, kuinka yliopiston hallitus suhtautuu G4S:n kelpoisuuteen hoitaa yliopiston turvapalveluita ja tulisiko yliopiston vaihtaa turvallisuusalanpalveluita tarjoava yritys? Husu-Kallio vastaa myöhemmin sähköpostitse, että tutustuu asiaa tarkemmin. Hänen mielestään vastuullisuus ulottuu myös ulkoistettuihin palveluihin ja se tulee huomioida hankinnoissa.

Kritiikkioptio Husu-Kalliota pidetään aktiivisena kansalaiskeskustelijana ja meitä opiskelijoita hän suorastaan tuntuu patistavan kritiikkiin ja julkisiiin esiintymisiin: ”Kyllä, kyllä, kannustan kritiikkin!

Suosittelen opiskelijoita rohkeasti menemään opiskelijapiirien ulkopuolella ja tuomaan osaamistaan muuallakin esille ja haastamaan meitä käppänöitä!

Rohkeasti kirjoittamaan Twitteriin tai Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksia”, innostaa Husu-Kallio ja kertoo pitävänsä Twitteriä paljon parempana kuin Facebookia, ikäänkuin akateemisena haasteena. ”Ei ole sellaista mediapäivää, ettei Hel-

singin yliopistolaista haasteltaisi”, ihailee Husu-Kallio, jota voi seurata Twitterissä nimimerkillä @jhusukallio.

Husu-Kallio on koulutukseltaan eläinlääketieteen tohtori Helsingin yliopistosta, hallituksessa hän kuitenkin edustaa yliopiston ulkopuolisia jäseniä. ”Paras asiantuntija yliopistoa koskevissa asioissa on yliopistolainen”, iloinen Husu-Kallio kommentoi ja vihjaisee opiskelijoita tarttumaan asioihin, joihin kannattaakin tarttua: ovatko kahden opiskelupaikan sääntö, valmistuminen seitsemässä vuodessa ja 55 opintopistettä vuoden aikana parhaita määriteltäviä mittareita ja tavoiteltavia. Nyhdän Husu-Kalliolta vastauksen 55 opintopisteestä sopivana rahoituksen mittarina.

Husu-Kallio myöntää, ettei se ole paras tavoite.

55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat yhtenä yliopistojen rahanjaon perusteena voisi yhtä hyvin olla 47,8 opintopistettä vuodessa suorittaneet opiskelijat tai muu satunnainen lukema. Yhtä satunnainen kuin valtiotieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten viisi opintopistettä kurssista. Todettakoon, ettei autonomisen yliopiston perustehtävänä liene opetus- ja valtiovarainministeriöiden mielihalujen tyydyttäminen tulosjohtamisen opein.

”Rakenteiden ei tarvitse olla kaikkialla yliopistotasolla samanlaisia, tärkeää on sen sijaan löytää paras mahdollinen rakenne opettamiselle, opiskelulle ja tutkimustyölle.”

-

375 arvon vuotta Vuonna 2015 Helsingin yliopisto täyttää 375 vuotta. Husu-Kallio katsoo juhlavuoteen ylpeästi: ”Juhlitaan historiaa ja mennyttä kunnioittaen, mutta eteenpäin katsoen. Kaikki timantin reunat on hiottava hohtaviksi. Ensi vuosi on kunniakas juhlavuosi HY:n kaltaiselle instituutiolle”. Jaana Husu-Kallio kehuu mm. Tiedekulman konseptia loistavaksi, Helsingin yliopiston olemista osana aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja toivoo, että yhä enemmän opiskelijoita näkyisi tapahtumissa puhumassa.

Yliopistouudistuksenkin jälkeen autonomia, kritiikki ja avoimuus ovat edelleen yliopiston keskeiset vaalittavat arvot? Husu-Kallio vakuuttaa näiden arvojen säilyneen osana yliopistoinstituutiota, mutta näkyvätkö ne hallituksen tai yliopistokollegion työssä yliopistolaisille, henkilökunnalle ja opiskelijoille?

Policy 2/14 1/14 | 9

MAAILMANPOLITIIKAN PÄÄSYKOE KESKEYTETTIIN ”inhimillinen virhe” ”YLIOPISTOLTA MEGAMUNAUS” julistaa Iltalehti. Suomen parhaan ja kansainvälisesti arvostetuimman yliopiston moka ei jää mediassa käsittelemättä. Huomio keskittyi kerrankin valtio-oppiin, mutta aivan väärästä syystä. Kokonaan uudet maailmanpolitiikan pääsykokeesen tehdyt tenttikysymykset oli tehty vuoden 2013 tenttikirjan perusteella. Mikä meni vikaan?

Valtio-opin opintovastaavat Jesse ja Marja tiedustelivat valtio-opin oppiaineelta tapahtunutta. Kesäkuun alussa tehdyssä selvityksessä oppiaine pahoittelee inhimillistä virhettä, jollaista ei saisi eikä olisi saanut päästä tapahtumaan. Opintovastaavien selvityksessä kerrotaan virheiden kasaantuneen ja varmistusten jääneen tapahtumatta koetta tehdessä. Sekaviin ja itkuisiin tunnelmiin päättynyt koe keskeytettiin virheen havaittua ja päätettiin siirtää parilla päivällä eteenpäin, järkevien aineistokysymysten aikaansaamiseksi. Maailmanpolitiikan pääsykoetta tehtiin lähes kaikissa Suomen yliopistoissa ja muutamassa suurlähetystössä ulkomailla, jotta mahdollisimman moni kokeeseen osallistunut olisi pystynyt suorittamaan kokeen oikeilla kysymyksillä uudelleen. Kokeeseen osallistuneisiin otettiin yhteyttä puhelimitse ja yliopisto varautui maksamaan mahdollisia korvauksia.

Vuonna 2015 valtio-opin linjoille tulee yksi yhteinen pääsykoe.

Pääsykokeen valmisteluprosessi tullaan käymään kokonaan uudelleen läpi ja mahdollisuudet virheisiin välttämään.

Lue opintovastaavien selvitys osoitteesta: http://blogs.helsinki.fi/voo-ry/yleisen-valtio-opin-maailmanpolitiikan-tutkimuksen-paasykoe-2014/

Policy 2/14 | 10

Valtio-opillinen petankkiklubi: petankin riemun ja hyvän elämän puolesta Valtio-opin opiskelijoiden kunniakkaita petankkiperinteitä edustaa Valtio-opillinen petankkiklubi, jonka avoimiin kokoontumisiin ovat tervetulleita kaikki valtio-opillisiksi itsensä tuntevat ja kiinnostusta petankin jaloa peliä kohtaan kokevat. Kotikentällämme Karhupuistossa järjestetyt pelisessiot tunnetaan koko VOOta elävöittävinä karnevaaleina. Pelipäivä on juhlapäivä.

Syksyllä klubimme keskiössä ovat uudet opiskelijat, joiden parissa petankki on perinteisesti saavuttanut suuren suosion. Syksyllä klubiimme jäseniksi liittyneiden kesken arvotaan kahden hengen illallinen klubin hallituksen puheenjohtajan kanssa vapaavalintaisessa UniCafe-ravintolassa.

Lisätietoa klubistamme ja tapahtumiemme ajankohdasta löydät totutusti ennen kaikkea Facebook-sivuamme seuraamalla. Kokouksistamme tiedotetaan myös Valtio-opin opiskelijoiden sähköpostilistalla.

Petankkiterveisin, Valtio-opillisen petankkiklubin hallitus

Kansainvälinen media seuraa petankkiklubin pelejä Karhupuistossa.

Policy 2/14 | 11 Kuva Ville Aula

Vaihto-opiskelu osaksi tutkintoa – fiksusti!

Teksti Piia Susiluoto Kuva Joonas Aitonurmi Vaihto-opiskelu on opiskelijalle hyvä mahdollisuus yliopistoilmapiirin haistelemiseen uudesta näkökulmasta. Nykyisin vaihtoon hakeudutaan usein Euroopan ulkopuolelle. Erityisesti Pohjois-Amerikan ja Venäjän kohteet ovat nousseet yleisen valtio-opin opiskelijoiden suosioon, ja vaihtopaikkoja on tarjolla myös afrikkalaisissa, aasialaisissa ja latinalaisamerikkalaisissa yliopistoissa. Monen vuoden hiljaisuuden jälkeen myös muut Pohjoismaat ovat taas alkaneet kiinnostaa opiskelijoita. Yleisen valtio-opin Nordplus-verkosto tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tuettuun vaihtoon muissa Pohjoismaissa. Jos sivuaineopinnot kiinnostavat, voi pohjoismaiseen vaihtoon hakea Nordlys-paikkaa.

Haluan tässä kuitenkin mainostaa erityisesti Euroopppalaisen opiskelijavaihdon tarjoamia mahdollisuuksia. Uudistunut Erasmus+ vaihto mahdollistaa ulkomailla opiskelun Euroopan Unionin alueella useampaan otteeseen. Syksystä 2014 alkaen opiskelijalla on mahdollisuus saada Erasmusstipendi sekä kandidaatti-, maisteri- että tohtoriopintojen aikana.

Oman opetusohjelmamme ja vaihto-opintojen yhteensovittamista on pohdittu paljon. Täysin pulmitta opiskelija harvoin selviää vaihto-opintojen suunnittelemisesta, mutta rohkenen suositella vaihtoa hyvällä omallatunnolla. Kunhan opiskelijavaihdon miettiminen ajoitetaan tarpeeksi varhaiseen vaiheeseen, löytyy mielekkäästi omaan tutkintoon sijoittuvaan opiskelijavaihtoon useita vaihtoehtoja.

Ainoa konkreettinen rajoitus on, että ensimmäisenä opiskeluvuotena vaihtoon ei voi lähteä. Lisäksi usein edellytetään, että perusopinnot ovat suoritettuna siitä oppiaineesta, jonka paikkaa aikoo hakea.

Aikaisintaan vaihtoon voi siis hakea toisen opintovuoden syksyksi.

Yleisessä valtio-opissa kandidaattivaiheen vaihdon pullonkauloja on ryhdytty tietoisesti purkamaan: esimerkiksi kvalitatiivisten menetelmien kurssin suorittaminen ennen kandidaatintutkielmaseminaaria ei enää jatkossa ole ehdoton edellytys seminaariin osallistumiselle, vaan ko. opinnot voi suorittaa myös samanaikaisesti.

Vaihdon ajoituksen pulmia Hyviä vaiheita vaihto-opinnoille on monia, ja riippuu opiskelijan omasta tilanteesta, milloin vaihtoon kannattaa lähteä.

Vaihtopaikkatarjonta Yleisen valtio-opin vaihtopaikkatarjonta Euroopassa on laajaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: Itä-Euroopan

Policy 2/14 | 12

kohteita meillä ei juurikaan ole, sillä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimukseen erikoistuneella Aleksanteri-Insituutilla on idässä runsaasti Erasmus+ partneriyliopistoja, joihin myös valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat saavat hakeutua. Eteläisen Euroopan kohteita on niukasti lähinnä harvinaisempien opetuskielten takia. Useimmissa italialaisissa ja portugalilaisissa yliopistoissa opetus on kotikielellä, ja meiltä vaihtoon lähtijöillä ei useimmiten ole näihin maihin vaadittavaa kielitaitoa. Espanjan kielen taitajia on jonkin verran, ja Universidad Complutence de Madrid onkin yksi suosituimmista vaihtokohteistamme. Uutena Etelä-Euroopan kohteena on työn alla sopimus istanbulilaisen Bogacizin eliittiyliopiston kanssa. Kyseinen yliopisto on amerikkalaista perua ja pääasiallisena opetuskielenä on englanti. Myös opetustarjonta näyttää kokeilemisen arvoiselta.

Ranskan- ja saksankielisessä Euroopassa meillä on maineikkaita yhteistyötahoja esimerkiksi Berliinissä, Pariisissa, Genevessä ja Nürnbergissä. Myös pienempien kaupunkien yliopistot ovat usein erinomaisia, joskus opetuksen laadun puolesta jopa pääkaupunkiyliopistoja tasokkaampia. Esimerkiksi Grenoble, Bordeaux, Marburg ja Tübingen ovat tasokkaita yliopistokaupunkeja. Lisäbonuksena pienemmässä kaupungissa asuminen on usein edullisempaa ja liikkuminen helpompaa: opiskelulle (ja elämälle) jää enemmän paukkuja. Tietyllä tapaa vaihto vähemmän tunnetussa kaupungissa voi olla ainutlaatuista: saa kokea paikan, johon halpalentoyhtiöt eivät välttämättä väkeä lennätä Irlannissa ja Iso-Britanniassa, tarjonta on kokemassa vaihdoksia: Manchester Metropolitan Universityn sopimus on päättynyt, Brunel University of Londonin sopimus katkolla, mutta palaamassa

voimaan lukuvuodeksi 2015-16. Trinity College Dublin on maineikkaan kovatasoinen ja meille jo vakiintunut vaihtokohde. Uusia avauksia ovat esimerkiksi erittäin lupaava University of Strathclyde Skotlannissa ja Pohjois-Irlannin Queen’s University of Belfastin vireillä oleva sopimus.

Vaihto-opinnot pääaineena...

Pääaineen opiskelijavaihdossa vaihto-opintojen sijoittuminen Helsingin yliopiston tutkintoon kannattaa miettiä huolella etukäteen. Yleisessä valtio-opissa on linjakohtaisia eroja siinä, missä laajuudessa ulkomaisia opintoja voi lukea hyväksi pääaineen opintoihin. Politiikan- ja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen opintolinjakohtaisia opintoja voi suorittaa ulkomailla 15 opintopistettä, puolet yhden vaihtolukuvuoden opinnoista. Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla opintolinjakohtaisia aineopintoja voi suorittaa ulkomailla viiden opintopisteen verran. Lisäksi kaikille opintolinjoille yhteisiä aineopintoja voi korvata vaihto-opinnoilla, jos kyseisen opintojakson vastuuopettaja pitää sisällöllistä vastaavuutta riittävänä.

Maisteritasolla vaihto-opintoja varten on varattu 30 opintopisteen, puolen vuoden opintojen, laajuinen osio. Myös syventävien opintojen opintojaksoja voi suorittaa ulkomailla, jos sisällöllinen vastaavuus on vastuuopettajan mielestä riittävä. ...ja sivuaineena Sivuaineen suorittaminen opiskelijavaihdossa on pitkälti vaiettu, mutta olemassa oleva mahdollisuus. Valtiotieteellinen tiedekunta hyväksyy ulkomailla suoritettuja opintoja sivuainekokonaisuuksiksi kandidaatin tutkintoon. Hyväksyttävän kokonaisuuden ei tarvitse muodostaa ko-

konaisuutta vaihtoyliopistossa, kunhan kaikki opinnot ovat samasta oppiaineesta. Ulkomailla voi tutkinnon osaksi suorittaa joko perusopinnot 25 op, kahdet perusopinnot 25 op + 25 op tai perus- ja aineopinnot yhdessä aineessa, 25 op + 35 op. Kotimaassa suoritettujen perusopintojen päälle ei voi suorittaa ulkomailla aineopintoja. Sivuaineen opiskelijavaihdon aloittaminen on niin ikään mahdollista jo toisen vuoden syksynä, jos valitsee vaihtopaikkansa huolella. On vaihtoyliopistoja, joissa vaihtarin opinto-oikeus ei rajoitu omaan pääaineeseen, vaan opiskella saa myös muita aineita. Myös Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin rakenne tarjoaa mielenkiintoisia vaihtoehtoja sivuaineopiskeluun ulkomailla.

Monet Erasmus+ yhteistyökumppanimme tarjoavat myös johtamisalan tai Eurooppatutkimuksen opintoja, joista voi muodostaa mielekkään sivuainekokonaisuuden. Ulkomailla voi suorittaa sivuaineen myös aineesta, joka on Helsingissä yleisen valtio-opin opintolinjaa vastaava: esimerkiksi maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelija voi suorittaa ulkomailla sivuaineen kansainvälisistä suhteista, politiikan tutkimuksesta tai hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksesta, vaikkapa rauhan- ja konfliktin tutkimuksestakin, mikäli kyseinen erikoistumisvaihtoehto ei täällä Helsingissä ole juuri se oma.

Jos vaihdon mahdollisuudet eivät suorastaan rajattomia ole, niin joka tapauksessa niitä on paljon sellaiselle opiskelijalle, joka on valmis tekemään opiskelijavaihtonsa taustatyön huolellisesti. Tukea opintojen suunnitteluun on myös tarjolla. Yleisen valtio-opin Erasmusvaihto-asioista vastaa allekirjoittanut, tervetuloa vastaanotolle!

Policy 2/14 | 13

Kahvipöytäkeskustelua politiikasta Ville Aula

Vaalikevät ja lähestyvät eduskuntavaalit ovat tuoneet jokaiselle suomalaiselle jälleen kerran mahdollisuuden olla oman elämänsä valtio-oppineita. Lonkalta heitettyjä pika-analyyseja on tarjolla joka puolella. Kerrankin kahvipöydässä sukulaisten kanssa on korrektia puhua politiikkaa, iloitsee valtiotieteilijä.

Riemua riittää vain siihen asti, kunnes puheenvuoro siirtyy sukulaissarjan valtiotieteilijälle. Voi sitä toisaalta-toisaalta -pompottelun ja besserwisseröinnin määrää, mikä seuranneeseen monologiin on sisällytetty! Monista asioista keskusteleminen on hauskaa niin pitkään kuin asiasta ei tiedä liikaa. Ilo murenee jonkun paikallaolijan tietäessä aihepiiristä enemmän kuin muut.

Tekniikan uusista keksinnöistä on usein mielenkiintoista keskustella; voi ihmetellä erikoisuuksia ja päivitellä miten kehitys kehittyy. Sävy on aivan toinen, mikäli paikalla sattuu olemaan aiheeseen perehtynyt diplomi-insinööri. Muut tuntevat itsensä tyhmiksi ja insinööri yrittää pohtia miten saisi asiat selitettyä maallikkojen kielellä. Keskustelu jumiutuu johonkin yksityiskohtaan.

Liian helposti samoin käy valtio-opin

Policy 2/14 | 14

opiskelijan keskustellessa politiikasta aiheeseen laajemmin perehtymättömien kanssa, eli lähes kenen tahansa muun kanssa. Valtio-oppinut selittää innoissaan mielenkiintoista anekdoottia ja opponoi muiden ajatuksia mielestään joviaalisti. Muiden mielestä keskustelun punainen lanka hukkuu ja ajatustenvaihto muuttuu yhden henkilön pätemiseksi.

Toisena vaihtoehtona valtio-oppinut pystyy puhumaan asioista vain niin yleisellä tasolla ja mielipiteitä vältellen, ettei henkilön uskoisi opiskelleen politiikan tutkimusta.

Ongelma ei koske vain opiskelijoita vaan myös ammattilaisia. Politiikan tutkijoiden puheenvuoroja valtakunnan medioissa on parjattu niiden yleisluonteisuudesta ja sisällöttömyydestä.

Puoluekannatuksia arvioitaessa tutkijat osaavat usein antaa yhtä oivaltavia analyyseja kuin kuka tahansa lukiolainen ylioppilaskirjoituksissa: opposition kannatus nousee, koska hallituksen suosio laskee, ja liberaali-konservatiivi -akselin molemmat ääripäät vahvistuvat vastareaktioina toisilleen. Mieleen palaa Studio Julmahuvin päivystävä dosentti, jolla on kaikkiin kysymyksiin sama vastaus: ”Tie-

teellistä näyttöä asiasta ei ole, mutta voihan se periaatteessa noinkin olla”.

Ympäripyöreys ei tyydytä ketään ja besserwisseröinti ärsyttää kaikkia, mutta suoraankin puhuminen on hankalaa.

Poliittisiin prosesseihin perehtyneen valtiotieteilijän on vaikeaa ottaa kantaa asiapolitiikkaan, vaikka annettavaa olisikin väittelyn historian ja poliittisten positioiden arvioinnissa. Silloin paljastuisi, että hänen näkemyksensä on luultavasti aivan yhtä mielipidepohjainen kuin toistenkin, sillä eihän valtio-opin opiskelu perehdytä useimpiin substanssipolitiikan lohkoihin yhtään sen enempää kuin kirjallisuustiede tekee ihmisistä hyviä kirjoittajia.

Politiikasta väiteltäessä valtio-oppineen tulisi tunnustaa, että hän on useimmissa asiakysymyksissä aivan yhtä tavis kuin kuka tahansa muukin, ellei harrastuneisuuttaan ole perehtynyt aiheeseen.

Kiertelyn ja besserwisseröinnin välimaastosta pitäisi löytää tasapaino oman tietämättömyytensä tunnustamisessa ja tietämyksen esiin nostamisessa. Kun nämä elementit saa itselle selvitetyksi on paljon helpompaa keskustella asioista samalla aallonpituudella muiden kanssa ja kahvipöydässäkin kaikilla on hauskaa.

NES (Network for European Studies) – Eurooppa-tutkijoiden ja opettajien verkosto Helsingin yliopistossa Juhana Aunesluoma & Leena Malkki Tieteidenvälisyys ja monitieteisyys puhuttavat tutkijoita ja opiskelijoita. Euroopan unionin tutkimus on kypsynyt vaiheeseen, jossa unionia ja Eurooppa-politiikkaa tutkitaan paitsi pääasiallisena tutkimuskohteena myös olennaisena kontekstina keskeisille yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen alueille.

Yhteiset teemat yhdistävät Eurooppa-tutkijoita yhdistää yhteinen tutkimuskohde: eurooppalaisten yhteiskuntien ja poliittisten järjestelmien vuorovaikutus sekä erityisesti Euroopan unionin olemus, toiminta ja muutos.

Suppeimmillaan Eurooppa-tutkimus mielletäänkin usein Euroopan unionin ja Eurooppa-politiikan tutkimukseksi.

Hallitsevia tutkimusaloja ja -suuntauksia ovat EU-tutkimuksessa perinteisesti edustaneet politiikkatieteet, oikeustiede ja kansainvälisen talouden tutkimus.

Tarkastelukulmaa laventamalla ja tieteenalakirjoa lisäämällä avautuu kuitenkin perinteistä EU-tutkimusta laajempi kenttä: monitieteinen Euroopan ja eurooppalaisten yhteiskuntien, politiikan ja kulttuurien tutkimus. Aluetutkimuksen näkökulmista Eurooppaa ja eurooppalaisuutta on tarkasteltu sen historiaa ja ajallista muutosta vasten. Kulttuurimaantieteilijät, kielitieteilijät ja sosiaaliantropologit ovat jäsentäneet inhimillisen kanssakäymisen ja identiteettien Eurooppaa.

Eurooppa-tutkimus eroaa kuitenkin olennaisesti muusta monitieteisestä aluetutkimuksesta. Toisin kuin on laita

muiden kulttuuristen alueiden osalta, Eurooppa-tutkimus voi tukeutua omaan teorianmuodostukseen ja -kehittelyyn.

Tästä saamme kiittää integraatiotutkimusta, joka on jo vuosikymmenten ajan tuottanut eurooppalaisen yhteiskunnan ja politiikan tutkimukseen omintakeista käsitteistöä ja teoriaa.

Teoriakehitystä on vienyt eteenpäin tarve hakea syitä ja selityksiä sille, miksi eurooppalaiset ovat kehittäneet EU:n kaltaisen toimijan oman yhteistyönsä välineeksi ja politiikanteon areenaksi. Lisäksi integraation vaikutusmekanismien analysointi on synnyttänyt oman tutkimusalansa: eurooppalaistumisen tutkimuksen.

Eurooppa-tutkimuksen teoriapohja ja empiirinen tarkastelu herättää kiinnostusta myös muualla. Onko unionin kehityksestä, kokemuksista ja sen luomista institutionaalisista malleista ja yhteistyön käytännöistä opittavaa myös Euroopan ulkopuolella?

Yhteistyö syntyy harvoin itsestään Tutkijoiden yhteistyö syntyy ja sujuu harvoin itsestään. Aktiivisten tutkijoi-

den lisäksi tarvitaan resursseja, aikaa ja yhteistyön edistämiseen pitkäjänteisesti sitoutuneita ihmisiä. Toimiva tutkijaverkosto tarvitsee organisaation, joka pitää huolta sen käytännön toiminnasta, uusien jäsenten hankkimisesta ja yhteistyösuhteiden muodostamisesta. Verkoston johtoryhmä puolestaan määrittelee sille yhteiset tavoitteet ja päättää resurssien jakamisesta.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkosto – eli NES, Network for European Studies – on sen koko 10-vuotisen olemassaolonsa ajan tukenut, rahoittanut ja koordinoinut Euroopan unionia ja eurooppalaisuutta koskevaa tutkimusta ja opetusta. Tällä hetkellä kaksi tutkimusryhmää saa joko osittain tai kokonaan rahoituksensa verkoston jakamista 3-vuotisista tutkimusmäärärahoista. Lisäksi verkosto tukee tutkijoita ja tutkimusryhmiä järjestämällä konferensseja, seminaareja ja tutkijakoulutusta.

Dosentti Kimmo Granqvistin projekti ”Language, Identity and Authenticity among the Roma in Eastern Europe” tarkastelee kielitieteen ja sosiaaliantropologisen tutkimuksen keinoin EurooPolicy 2/14 | 15

pan romaneiden asemaa ja identiteettiä nyky-Euroopassa. Professori Pauli Kettusen projektissa “The Political Rhetoric of ‘Isms’: Ideology and Rhetoric in European Comparison” puolestaan tutkimuskohteena ovat eurooppalaisen aatehistorian keskeiset aatevirtaukset ja niiden käsitehistoriallinen tarkastelu.

NES on myös merkittävä asiantuntijaorganisaatio, jonka jäsenet osallistuvat aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen Eurooppa-keskusteluun, esiintyvät mediassa sekä antavat koulutusta omilla erikoisaloillaan myös yliopiston ulkopuolella.

Eurooppa-tutkijoiden asiantuntijahautomo Verkoston aloittaessa toimintansa 2003 sen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Teija Tiilikainen, joka nykyisin toimii Ulkopoliittisen Instituutin johtajana.

UPI:ssa työskentelee myös monia muiPolicy 2/14 | 16

ta verkostolaisia, joita löytyy runsaasti myös hallinnon ja muiden yliopistojen tehtävistä.

Tyypillisesti verkostoon tullaan työskentelemään ja opettamaan määräaikaisiin projekteihin, joista aikanaan siirrytään joko omassa yliopistossa eteenpäin, tai vaativiin asiantuntijatehtäviin muualle. Hallinnon- ja organisaatioiden tutkimuksen apulaisprofessori Tero Erkkilä on tällainen pitkän työrupeaman verkostossa tehnyt Eurooppa-tutkija. UPIn Euroopan unioni tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela toimi aiemmin verkostossa tutkijatohtorina.

Vuonna 2010 verkostossa aloitti sen nykyinen johtotiimi, jonka muodostavat tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma ja yliopistonlehtori Leena Malkki. Molemmilla on laaja kokemus Eurooppa-tutkimuksesta sekä tutkimukseen pohjautuvan opetuksen ja opintokokonaisuuksien kehittämisestä. Heidän lisäksi verkos-

tossa työskentelee tällä hetkellä puolisen tusinaa muuta tutkijaa ja opettajaa. Verkostolla on myös yliopiston senioritason tutkijoista ja professoreista koostuvat johtoryhmä sekä kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta, joka avustaa verkostoa merkittävissä taloudellisissa päätöksissä ja tutkimuspoliittisissa linjauksissa.

Olennainen osa verkostoa on eri puolilla yliopistoa ja sen tiedekuntia työskentelevät tutkijat ja opettajat, jotka ovat mukana tutkimushankkeissa sekä opettavat verkoston järjestämissä opintokokonaisuuksissa. Tätä kautta verkoston toiminnassa on aktiivisesti mukana yli kolmekymmentä yliopiston tutkijaa ja opettajaa. Kun tähän lisätään vielä eri tutkijoiden omat kansalliset ja kansainväliset verkostot, muodostuu näistä jo varsin laaja verkostojen verkosto, jonka asiantuntemus kattaa Eurooppa-tutkimuksen pienimmätkin erikoisalat.

Opiskele Eurooppaa EU-opintokokonaisuus EU-opintokokonaisuus on monitieteinen kokonaisuus, joka soveltuu sivuainekokonaisuudeksi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Opintokokonaisuus valottaa Euroopan unionia usean eri tieteenalan näkökulmasta sekä tarjoaa ajankohtaisen ja monipuolisen paketin Euroopan yhdentymisen ympärillä käytävään tieteelliseen keskusteluun. Kokonaisuudesta voi suorittaa perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Opintokokonaisuuden rakenne sisältää paljon valinnaisuutta, joten opintoja on mahdollista suunnata voimakkaasti oman kiinnostuksen mukaisesti.

Kokonaisuuden voi suorittaa kuka tahansa Helsingin yliopiston opiskelija.

Ensimmäisenä tulee suorittaa opintojakso EU1, joka toimii kokonaisuuden sisäänpääsytenttinä. Opinto-oikeutta ei tarvitse erikseen hakea.

Lisätietoja opintokokonaisuudesta antaa Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Leena Malkki

Master in European Studies Are you interested in Europe? Do you enjoy studying in a multidisciplinary and international atmosphere? The programme gives you a profound understanding of Europe in all of its historical, political and cultural diversity. You will not only study your major subject, but you will also learn to know how European history, society and politics have been studied in other disciplines.

Major subjects: Political Science (Politics or Administration and Organisations), General History, Economic and Social History, Political History and Area and Cultural Studies (Specialisation areas: European Studies, Nordic Studies, or East Central European, Balkan and Baltic Studies).

The application period for the programme is annually in December-January. For more information about the programme, please contact Leena Malkki (Network for European Studies).

Eurooppa-aiheista tutkimusta Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa ja tutkimusryhmissä tehdään monipuolista Eurooppa-tutkimusta. Valtio-opin oppiaineessa on jo pitkään tehty uraa uurtavaa tutkimusta Euroopan unionin toimielimistä ja institutionaalisesta kehityksestä, päätöksenteosta sekä hallinnan käytänteistä ja rakenteista. Uudempia avauksia ovat olleet Euroopan maailmanpoliittisen toimijuuden ja roolien tarkastelu sekä integraation ja Eurooppa-politiikan vaikutukset demokratian tilaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen.

Vahvoja tutkimusperinteitä ovat myös olleet eurooppalaisten ja kansallisten identiteettien ja poliittisten kulttuurien tutkimus sekä Euroopan kansainvälisen valtiojärjestelmän historiallisen kehityksen ja integraatiohistorian tutkimus.

Oikeustieteisiin on muodostunut vahva keskittymä Eurooppaoikeuden historiallisen perustan ja oikeuskulttuurien

eurooppalaistumisen tutkimusta. Lisäksi Helsingin yliopistossa on tehty merkittäviä avauksia Euroopan käsite- ja aatehistorian aloilla sekä poliittisten yhteisöjen teoreettisessa ja filosofisessa tarkastelussa. Eurooppalaisina pidettyjen arvojen universaalisuus ja identiteettipohjainen politiikka tarjoaa uusia tutkimushaasteita.

Tyypillistä Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimukselle ovat monitieteiset tutkimusryhmät, joissa samaa teemaa tai ilmiötä tarkastellaan eri tieteenalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Toinen leimallinen piirre on Euroopan unionin tutkimuksen kytkös muuhun Eurooppa-tutkimukseen, jossa tarkastelun kohteena ovat eurooppalaisten yhteiskuntien, identiteettien, kulttuurien poliittisten yhteisöjen kytkökset integraatioon, eurooppalaiseen politiikkaan ja EU:n institutionaaliseen ja oikeudelliseen kehitykseen.

Eurooppa-tutkimuksen verkoston uusissa hankkeissa tarkastellaan näiden teemojen lisäksi eurooppalaisia poliittisia ääriliikkeitä ja poliittista väkivaltaa, sekä kylmän sodan päättymisen seurauksia eurooppalaisissa yhteiskunnissa ja kansainvälisissä suhteissa. Suomen EU-politiikka ja EU-jäsenyyden vaikutukset kuuluvat myös verkoston tutkimuksen ja opetuksen painopisteisiin. Aikaisempia tutkimushankkeita EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on kehitetty edelleen muuttamalla näkökulmaa EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden sekä ETYJ-järjestelmän toiminnan ja kriisienhallinnan tutkimukseen.

Policy 2/14 | 17

Patomäen eurovaalikuulumiset Joonas Aitonurmi Heikki Patomäen työhuoneen kirjahylly Unioninkatu 37:ssä pursuaa kirjoja ja työpöytä on täynnä luettavia muistioita ja papereita. Professori Patomäki oli myös ehdolla europarlamenttivaaleissa viime keväänä, kuten yli 250 muutakin ehdokasta. Aiemmin ehdolla Patomäki on ollut eduskuntavaaleissa 2011, vasemmistoliiton puheenjohtaja, ex-tennariministeri Paavo Arhinmäen pyydettyä häntä ehdokkaaksi. Haastattelu tehtiin toukokuun 2014 alussa ennen eurovaaleja.

Globaalisti, rakas Watson ”Päätös ehdolle asettumisesta ei loppujen lopuksi ollut vaikea seurattuani taas hetken yhteiskunnallista kehitystä Suomessa”, kertoo Patomäki ajasta, jolloin hän oli muuttanut takaisin Suomeen Melbournesta, Australiasta. Puolueväki, ja kiinnostus suurten linjojen pohdintaan, kannusti Patomäkeä asettumaan ehdolle myös eurovaaleihin. Patomäki ihmettelee, miksi kysymys tieteentekijän ja poliitikon roolien yhdistämisestä nousee

Policy 2/14 | 18

usein esille haastatteluissa: ”Hyvä demokraattinen ja republikaaninen politiikka vaatii osallistumista.

Habermasilaisessa mielessä julkinen demokraattinen keskustelu on parhaimmillaan paljolti ”samaa” mitä tehdään yhteiskuntatutkimuksessa. Puoluetoiminta on myös asteittain muuttumassa siten, että itsekritiikille annetaan tilaa sen yli, mitä ennen kuvailtiin lojaalisuutena. Samaan kuuluu myös dogmaattisuudesta irrottautuminen ja valtiosuhteen muuttuminen kosmopoliittisemmaksi”. Yksinkertaisista totuuksista irtipääsemistä Patomäki kuvailee yhdeksi modernin vasemmistolaisuuden merkittäväksi piirteeksi ja korostaa vasemmistolaisuutta olemisena osana kokonaisuutta ja historiaa, nöyrästi mutta kuitenkin systemaattisesti. Sanat globaali ja demokratia toistuvat usein Patomäen puheessa: ”Demokratia on tärkeää itsemääräämisen vuoksi, ja pyrkimyksenä on aina ymmärtää mahdollisimman laajoja kokonaisuuksia, vaikka kokonaisuus ei yksin määrääkään osia, ja vaikka kokonaisuu-

desta on aina monia tulkintoja. Globaali näkökulma juontaa osaltaan lapsuuteeni 1970-luvulle: ydinsodan uhka, kehitysmaiden nälänhätä ja Rooman klubin raportti kertoivat, ettei vain yhden valtion kautta voida ajatella”.

Millainen eurooppalainen Heikki Patomäki sitten nykyisin on? Vuonna 1994 Patomäki vastusti Suomen EU-jäsenyyttä. ”Eurooppalaisuuteni kuitenkin valkeni minulle jo vähän aiemmin, kun tulin 1990-luvulla Yhdysvalloista takaisin Eurooppaan ja ajattelin tulevani kotiin”, kuvailee Patomäki. ”Kansanäänestyksessä olin silti Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. Ajatuksenani oli enemminkin kosmopoliittinen Suomi globaalissa maailmassa. Heti jäsenyyspäätöksen jälkeen aloin tutkia vaihtoehtoisia Eurooppa-malleja Ulkopoliittisessa instituutissa. Henkilökohtainen kokemus ja tuntuma saivat ajattelemaan, haluanko Suomen osallistuvan juuri tähän EU-projektiin. Tutkin myös eurooppalaisen identiteetin muodostumista, ei

vain sijoittumisena ”historian loppuun” vaan osaksi globaalia identiteettiä, ollen osa refleksiivistä ja itsekriittistä eurooppalaisuutta”, Patomäki täsmentää.

Talouden korjaussarja Nyttemmin loppuunmyydyn Uusliberalismi Suomessa -kirjan (WSOY) pohjalta Paavo Lipponen julisti Patomäen ”Suomen johtavaksi anti-intellektuelliksi”.

Vuonna 2012 Patomäki julkaisi Eurokriisin anatomia -kirjansa (Into; uusittu pokkaripainos ilmestyi lokakuussa 2013).

Uusliberalismikriitikon kanssa ajaudumme nopeasti keskusteluun talouspolitiikan tulevaisuudesta. Tällä kertaa erityisen iskevästi Patomäki tyrmää laaditut 2-, 5- ja 6-packit ja konvergenssi- ja kilpailukykysopimuksen (CCI:n).

Ne murentavat hyvinvointivaltiota ja talouspoliittisesti kääntyvät myös omia tavoitteitaan vastaan. Patomäki kritisoi 60% velkaantumisasteen perustumista bruttomääräiseen velkaan, eikä nettomääräiseen velkaan, vaikka moni muu organisaatio käyttää sitä velka-arvioiden

perusteena. Patomäki ei säästele opiskelijaa kun hän selittää kerroinvaikutusten toimintaa ja millä perustein kertoimia tulisi laskea. ”Nämä luvut ovat hatusta vedettyjä, kuten Suomen kerroin 0,5”, kertoo Patomäki ja kuvailee kriisimaiden talousennusteiden perustuneen liian alhaisille kertoimille. Kertoimen merkitystä Patomäki selventää myöhemmin myös blogissaan (23.4.), että mikäli todellinen kerroin ”on tarpeeksi suuri, spartalainen säästökuuri vain pahentaa velkaantumista. Toisaalta talouden piristäminen voi jo parin vuoden viiveellä mahdollistaa velkasuhteen paranemisen”.

Patomäki on hahmotellut demokraattisen globaalikeynesiläisyyden visiotaan paitsi kirjoissaan niin myös Vasemmistoliiton EU- ja talouspoliittisissa ohjelmissa. Lyhyen aikavälin toimenpiteeksi Patomäki ehdottaa julkisten budjettien tukemista keskuspankkirahoituksesta.

Pidemmän aikavälin mekanismeista Patomäki listaa muun muassa eurooppalaisen sosiaaliturvan ja minimipalkan ja

tietenkin – globaalit verot. ”Poikkikansalliset verot ovat olleet politiikan päiväjärjestyksessä jo 20 vuotta, ja vähitellen EU:ssa on positiivisia merkkejä rahoitustransaktioveron osalta, vaikka muutoin komissio edelleen harjoittaa destruktiivista politiikkaa. Parlamentin tuki uusille aloitteille on ensiarvoisen tärkeää”, toteaa Patomäki ja jatkaa: ”EU:n suunta muutetaan luomalla mahdollisuuksia. Kriisien kautta voi valjeta tilaisuus muutokselle”.

Viimeinen kysymykseni saa professorin mietteliääksi. Hän ei ollut ajatellutkaan tällaista kysymystä ja ideaa. ”Heititpä pahan!” Patomäki nauraa samalla, kun pohtii mikä olisi hänen kampanjabiisinsä. Lopulta Patomäki valitsee pari vastikään löytämäänsä kappaletta: ”Jimmy Pagen ja Robert Plantin yhteislevy No Quarterilta afrikkalaisvaikutteiset Yallah ja City Don’t Cry voisivat toimia hyvin”.

Haastattelun päätyttyä voi kai todeta, että kyllä professori on myös ihan tuttavallisesti toveri.

Policy 2/14 | 19

Policy on tunnettu ajankohtaisiin ilmiöihin pureutuvasta laadukkaasta journalismistaan ja ajattomuuteen pyrkivästä toimituksestaan. Policyn päätoimitus pahoittelee lehden viivästymistä ja julkaisee tässä Heikki Patomäen kommentin eurovaaleista (heinäkuu 2014).

“Vasemmistoliiton odotettu vaalivoitto toteutui: 9,4% äänistä. Nousua viime eurovaaleista tuli 3,5 prosenttiyksikköä ja eduskuntavaaleistakin 1,3 yksikköä. Tulos on vasemmistoliiton kannalta hyvä.

Muutoin vaaleissa ei ollut paljon hurraamista. Äänestysprosentti jäi 40,9%:in ja kokoomus sekä miljonäärien ja median suosikki Alexander Stubb nousivat vaalien äänikuninkaiksi. Laajasti ymmärretyt punavihreät ryhmät menettivät Suomessa asemiaan ja jäivät yhteensä vähän reiluun 30 prosenttiin äänistä.

Myöskään eurooppalaisen vasemmiston ”jytky” ei näytä toteutuneen aivan odotetulla tavalla. Kreikan Syriza kyllä menestyi erinomaisesti ja muualtakin tuli lisäpaikkoja, mutta kokonaisuutena GUE-NGL ryhmä hieman ennakoidusta ja sai lopulta kaikkiaan 52 paikkaa, kun myös uusia ryhmiä tuli mukaan. Merkittävä vaalivoitto joka tapauksessa.

Monissa maissa kansallismielinen oikeisto tai äärioikeisto lisäsi merkittävästi kannatustaan, tai ylsi jopa ykköseksi,

Policy 2/14 | 20

samalla kun uusliberaalin oikeiston EPP jatkaa parlamentin suurimpana ryhmänä (vaikka menettikin kolmisenkymmentä paikkaa). Nämä voimat tulevat syventämään unionin talousongelmia ja legitimaatiokriisiä.

Henkilökohtaista tulostani voi arvioida monelta kannalta. Äänien keskittyminen vasemmistoliiton sisällä oli paljon suurempaa kuin mitä etukäteen otaksuin, vaikka ennakoinkin median huomion ja ennusteiden vaikuttavan juuri tähän suuntaan. YLE-uutisissa kerrottiin vaali-iltapäivänä kuinka epävarma äänestäjä ”katsoo lehdestä ketä muutkin äänestävät” ja päättää omasta valinnastaan sen mukaan.

Vaalivalvojaisissa keksittiin nopeasti, että jos ajatellaan erillinen ”vas-miesten sarja”, niin ylsin sen kärkeen 3628 äänellä.

Tällä äänimäärällä pääsin vertailusijalle 60 vihreiden Jyrki Kasvin (jonka kanssa olimme samassa paneelissa tai keskustelutilaisuudessa puolenkymmentä kertaa) ja demarien Mitro Repon väliin.

Mitään erillistä miesten sarjaa ei vaaleissa kuitenkaan ole. Merja Kyllönen, Li Andersson, Annika Lapintie, Hanna Sarkkinen ja Silvia Modig saivat ylivoimaisesti suurimman osan vasemmiston äänistä. Onnittelut heille!

Kaikkiaan eurovaaleissa ei vielä saatu aikaan muutosta vallitsevaan talouspoliittiseen linjaan tai oikeaoppiseen EU-politiikkaan. Talouskriisin ja legitimaatio-ongelmien pelästyttämä euroeliitti on kuitenkin antanut aiempaa jonkin verran enemmän tilaa vaihtoehtojen pohdinnalle.

Tällä hetkellä aloitteet julkisista investointiohjelmista, eurooppalaisesta työttömyysturvajärjestelmästä ja eurooppalaisesta minimipalkasta ovat myötätuulessa – ainakin jossakin muodossa. Olemme uuden polun alussa, mutta polun toteutuminen edellyttää aktiivisen muutoshakuista toimijuutta ja merkittävää lisäoppimista.”

Kansammiäs Eurooppavaalit lähestyy taas. Kohkataan taas kauhiast lehdissä, telkkarissa ja radiossa. Tossa eukon kanssa yks ilta juteltiin, ettei oikeen ymmärretä että mikä se iso juttu oikeen siinä Euroopassa on. Että minkä vuoks siitä koko asiasta nii hirveesti messutaan puolin ja toisin. Yhet haluu olla Euroopassa ja toiset haluu siitä eroon ja vähän äkkiä. Sen mää tiedän ettei se EU ole hirveästi mun elämässä näkyny, ei niin hyvässä eikä pahassa. Samalla tavalla mää meen Siwaan aamusin hakee mallun punaset Rekun kaa. Oli siinä tossa jonku aikaa sit ne ärsyttävät paperilappuset sisällä mitkä EU oli laittanu missä luki et EU yrittää rajottaa mun tupakoimista mut ihan yhtä kivasti mä vieläki oon kessut saanu ostettuu. Ja lappuset sopi hyvin takkaan sytykkeeks. Ja on siitä EU:stä hyötyäki. Sen avulla myö saadaan poikain kanssa tuotuu Virosta viinaa halvalla. Ne on ne herrat Helsingin jotka sitä koittaa rajottaa, ties toi naapurin Pera. Tietäis sit ketä pitäis äänestää. Kylhän se Soini ois varmasti hyvä, juttelee niin että ihmisetki joilla ei oo tohtorin arvoo ymmärtää. Toisaalta ei mulla mitään isompaa EU:ta vastaan ole. Ja on se Alex Stubbikin kyl mukavan olonen kaveri. Se ku siellä Euroopassa on nii paljon ollu nii kai se siitä jonki verran tietänee. Ja propsit tuli kyllä siitä kun kaveri oli Putouksessa. Kaveri tietää mistä kansa tykkää!

Toukokuusta asti uutispimennossa ollut Kansammiäs pohtii kotimaan ja maailman asioita epäkoherentisti poliittisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta vinkkelistä. Kyseessä on heikkotasoinen pastissi maamme nettikeskusteluista ja Metro-lehden tekstiviestiosiosta.

Tossa eukon kanssa yks ilta juteltiin, ettei oikeen ymmärretä että mikä se iso juttu oikeen siinä Euroopassa on.

– Huomaan, että tv-ohjelmien tapahtumista tviittaaminen on median nouseva trendi. Itse olen ajatellut alkaa tviittamaan Frasierin uusintoja.

Janne Zareff 10.4.2014.

Poliittinen ruumis on vahvasti elinvoimainen Timo Haapala 11.4.2014

Policy 2/14 | 21

Fuksisanasto Opiskelijaelämä on täynnä vaikeaa jargonia, mutta tässä pieni, vaikkakin puutteellinen lista vaikeista sanoista ja niiden merkityksistä. Toivottavasti uudet tuutorit osaavat auttaa myös muiden hankalien sanojen kanssa. Onnea fuksisyksyyn!

Valtio-opin opiskelijat ry Tuttavallisemmin VOO on Valtsikan suurin ja kaunein ainejärjestö.

Policy VOO ry:n julkaisema hieno lehti, joka pyrkii tulemaan ulos neljästi vuodessa.

Kannunvalajat Tuttavallisesti Kannu on Valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntajärjestö, joka pyrkii järjestämään melkein yhtä upeita juhlia ja tapahtumia kuin VOO. Tsekkaa syksyllä esimerkiksi fuksisitsit ja kannugames.

VOOn hallitus Se porukka, joka hiki hatussa järkkää juhlia ja tapahtumia, apunaan joukko virkailijoita ja muita apureita. Hallitus on ehkä myös se ryhmä, joka bileissä pitää eniten hauskaa. Rankka työ vaatii rankat huvit. VOOn hallitus on myös jokaisen poliittisen (tai vähemmän poliittisen) broilerin ensiaskel kohti maailmanhallintaa.

VOOlainen Valtio-opin jalo opiskelija ja VOO ry:n jäsen. (Myös sivuaineopiskelijat saavat liittyä.)

Varjokuulalaakerit Syksyn ensimmäinen fuksitapahtuma.

Jännää! Mystisen kuulalaakerin resepti on huippusalainen.

Vuosijuhlat eli vujut Yleensä helmikuun puolivälissä järjestettävä jumalainen frakkijuhla on VOOlaisen vuoden odotetuin ja hienoin tapahtuma. Ensi vuonna VOO täyttää jo 55 vuotta!

Policy 2/14 | 22

POT Politiikan tutkimuksen linja. PottilainenPOT-linjan opiskelija

viihdyttävimmät vessanseinäkirjoitukset. Varo ylimääräistä älykkyystestiä nimeltä “Porthanian pyöröovet”.

HOT Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja. Hottilanen- Hot-linjan opiskelija

Metsis Metsätalo, aiemmin Maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan asuttaman rakennuksen ovat sittemmin vallanneet humanistit ja jotkut valtiotieteilijätkin!

Täältä löydät mystisiä lukusaleja, joiden olemassaolosta kuulet vain huhuja. Hyvällä tuurilla löydät ne joskus gradua kirjoittaessasi. Varo UniCafen luvattoman pahaa kahvia.

MAP Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

Mappilainen- MAP-linjan opiskelija.

PreWappu VOOn perinteinen vapputapahtuma 29.4. josta vappu vasta todella alkaa.

Jormat VOOn miesten urheilujoukkue, pelaavat jalkapalloa ja saunovat.

Irmat VOOn naisten urheilun jälkeiseen toimintaan keskittynyt seura.

Petankkiklubi Valtio-opillinen petankkiklubi on VOOlaisten petankki-intoilijoiden harrastejärjestö.

SYY-HY Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) opiskelijayhdistyksen Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaiden (SYY) Helsingin yliopiston (HY) osasto. On täysin sallittua olla ymmärtämättä tätä, joku VOOlainen SYY-HY-aktiivi selvittää varmasti asiaa lähemmin.

Matkis Toisen vuoden opiskelijoiden perinteinen matka järjestetään mahdollisimman kauas ja mahdollisimman mielenkiintoiseen paikkaan. Tavoitteena on käyttää noin neljän vuoden opiskelubudjetti neljässä viikossa.

Portsu Porthania. Täältä löydät kampuksen suurimman luentosalin, suurimmat egot ja

Kuppala Valtsikan opiskelijajärjestöjen käytössä oleva tila. Jos sohvat osaisivat puhua, ne menisivät vaihtoon hyvin nopeasti.

Klusteri Uudella ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5) A-rapun kolmannessa kerroksessa on neljä huonetta, jotka ovat Kuppalan tavoin valtsikan opiskelijajärjestöjen (ja joidenkin muiden järjestöjen) käytössä. Ensimmäisen vuoden vietät opetellessa mikä huoneista nyt olikaan Marx, mikä Weber ja mikä Beauvoir. Seuraavan vuoden mietin, miksi yksi huoneista on nimetty oluen mukaan…

Sossukom Soc o kom eli Svenska social- och kommunalhögskolan on valtsikan ruotsinkielinen pikkusisar. Se löytyy ihan valtsikan naapurista ja sen UniCafe on auki tunnin pidempään kuin valtsikan.

Aleksandria eli Allu Talo täynnä tietokoneita. Hanki yöavain ja voit tulla facebookkaamaan jo 07:00 ja lähteä vasta 01:00. Jokaisen opiskelijan kuuluu olla närkästynyt siitä, ettei Allussa saa enää olla 24/7. Mihin me sitten muutamme, kun matkiksen jälkeen ei ole varaa asua solussa Kivikossa?

Valtio-opin tuutorit 2014-2015

Hei! Olen Olavi, toisen vuoden maailmanpolitiikan opiskelija ja VOO ry:n taloudenhoitaja.

Maailmanpolitiikan opintojen ohella minulle tärkeitä asioita ovat kuntosaliharrastus, kielten opiskelu sekä terveellinen elämä! Fuksivuonna ehdottomasti parasta on ollut valtsikalainen yhteishenki ja suunnaton määrä uusia mahtavia tuttavuuksia. Opiskeluelämästä kannattaakin ottaa alusta asti kaikki irti ja lähteä opintojen ohella rohkeasti mukaan tapahtumiin ja tutustua yliopiston laajaan järjestötoimintaan!

Essi Olen Essi, toisen vuoden maailmanpolitiikan opiskelija. Lähellä sydäntäni ovat kaikki makea syötävä ja matkustelu. Todennäköisimmin minuun kuitenkin törmää UniSportilla tai suhaamasta yliopiston ja Aallon väliä, missä suoritin ensimmäisen fuksivuoteni, ja eksynpä joskus sitsaamaankin. Syksyllä kuitenkin lupaan, että ensimmäinen prioriteettini olette te, fuksit!

Pian nähdään :)

Veera Moikka! Mie olen Veera, toisen vuoden maailmanpolitiikan opiskelija. Kaisa-kirjaston kellarin ohella viihdyn 20 metriä pinnan alla, näppäimistön ääressä ja teidän fuksien kanssa kahviloissa. Omassa fuksivuodessani parasta oli sen tajuaminen, että aika paljolti saa itse päättää, millaisen tutkintosopan itselleen kasaa. Miksi poimia rusinat, jos voi saada koko pullan?

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja

Olavi

Policy 2/14 | 23

Konsta

Hallinnon ja organisaation tutkimuksen linja Policy 2/14 | 24

Moi! Olen Konsta(ntinos), kreikkalais-suomalainen, toisen vuoden hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelija. Kyllä, luitte oikein, puoliksi kreikkalainen organisaatiotutkija. Uskottavaa. Toimin tällä hetkellä VOO:n hallituksessa yrityssuhde- ja urheiluvastaavana. Erityistä arvostusta elämässäni nauttivat jalkapallo, kreikkalainen ruoka ja hienot ihmiset. Toivotan teidät tulevaisuuden toivot lämpimästi tervetulleiksi. Muistakaa, että parasta fuksina olemisessa on tietämättömyys.

Vaalikaa sitä pitkään.

Marja Onnea mitä mainioimmasta opiskelupaikasta uusille fukseille! Olen toisen vuoden Marja yleisen valtio-opin hoteimmalta eli hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta.

Kuulun ainejärjestömme VOOn hallitukseen ja olen toinen opintovastaavista. Tulkaa siis vetämään hihasta mistä tahansa opintoihin liittyvästä asiasta vaikkapa UniCafen ruokajonossa tai fuksisyksyn opiskelijatapahtumissa!

Opintoihin liittyvien asioiden lisäksi olen haka opastamaan kaikkia kehä kolmosen ulkopuolelta muuttaneita, miten ensimmäisestä opiskeluvuodestaan selviää kunnialla stadilaisten keskellä. Minua ei ehken saa enää pois Helsingistä, mutta tamperelaisuutta ei ainakaan saa pois minusta. Fuksivuoteni kohokohtia on ehdottomasti ollut ihaniin ja omaperäisiin valtsikkalaisiin tutustuminen, joten en maltakaan saada tutustua taas uusin tulokkaisiin eli teihin!

Raakel Moi fuksi! Olen Raakel, yleisen valtio-opin HOT-linjan tuutori. Aloitin syksyllä toisen opiskeluvuoteni ja toimin virkailijana Valtio-opin opiskelijat Ry:n hallituksessa. Olen kotoisin Helsingistä, mutta ”loistavan” suuntavaistoni vuoksi pystyn samaistumaan myös ulkopaikkakuntalaisen fuksin hämmennykseen.

Fuksivuoteni oli kokonaisuudessaan huippu, ja sen kruunasivat upeat valtsikalaiset tyypit.

Lupaan tehdä parhaani jotta sinun vuodestasi tulee ainakin yhtä hyvä kuin minun!

Santeri

Joonas Moi! Olen Joonas, kolmannen vuoden politiikan tutkimuksen linjan opiskelija ja valtio-opillisen petankkiklubin puheenjohtaja.

Minulle tärkeitä asioita tässä elämässä teidän fuksien lisäksi on hiihto, kahvi ja musisointi.

Olen kotoisin Raumalta ja suomen kielellä puhuminen tuottaa joskus hankaluuksia, mutta ei anneta sen haitata kun käydään yhdessä läpi Foucault’a tai ruotsinlaivan buffet-tarjontaa!

Politiikan tutkimuksen linja

Tere! Nimeni on Santeri ja olen neljännen vuoden opiskelija valtio-opin ja politiikan tutkimuksen linjalta. Kaverini ovat kuvanneet minua mm. Itä-Helsingin Nietzscheksi, mitä ikinä se sitten tarkoittaakin. Intohimoni ja kiinnostukseni kohteita löytyy kaikkea opiskelusta, kaljotteluun ja Viking Mariellan kakkoskanteen. Näin syksyllä puuhalistallani olette erityisesti te tulevat fuksit!

Sara Hei! Olen Sara, nyt kolmannen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelija. Pidän kavereista, kahvista, saivartelusta ja venähtäneistä lounaista. Politiikka ja sen opiskelukin on ihan kivaa.

Parasta fuksiudessa on, että saa luvan kanssa olla täysin pihalla. Yliopistolla on niin paljon uutta ja jännittävää. Lupaan pyrkiä olemaan mitä erinomaisin opas ja kaveri. Ihmetellään yhdessä kurssitarjontaa, luentosaleja ja tietenkin mahtavia juhlia ja vielä mahtavampia uusia ihmisiä!

Policy 2/14 | 25

Horoskoopit Tarjoilijan puhelinnumerosta ennustukset saivat ”Marccu” ja ”Jartsa”.

Oinas Kotoinen Hindenburgisi korventaa luentokalvojasi. Syksyinen Uranus heijastaa piirtoheittimen valoa sisinpääsi.

Neitsyt Rollon Rillosi on tupaten täynnä. Bingo-onnesi kääntynee kohti nelostietä. Ruuhka kuitenkin latistaa volttilähtösi.

Härkä Valitse viisaasti, sillä väärällä valinnalla voit joutua fuksiluennolle. Tilastotiede on opintiesi boucherie.

Vaaka Alelaarista löydät Putin-riisipiirakan. WebOodi hylkää läsnäoloilmoituksesi. Russarö-Kalbådagrund vain 25 euroa, kirjaudu sisään Veturi-tunnuksillasi.

Kaksonen Orionin tähdistö lämmittää infrapunasaunasi. Rakkauselämässäsi pilkistää erilainen Syksy. Muista unohdettu klassikko!

Skorpioni Volga, Volga, rakkaus tai kuolema, pelkoa ja vainoa, ohhohhohhohhooo. Volga, Volga, villinä ja vapaana, sua ei voi vangita, ahhahhahhahhaa

Rapu Veditkö vesiperän? Älä huoli, sillä Ruotsissa tämäkin toimii paremmin. Carola, Karlstad ja käsipallo. Systembolaget, mellanöl ja Absolut.

Jousimies Et tiedä miten päin olisit, et tiedä kuinka päin olisit. Olet kiihkeä ja tulinen. Arvosta juuriasi, sillä mielipiteesi pehmentyvät ajan myötä.

Leijona Ohjaat TV-draaman Lipposen muistelmista, ja teet sopimuksen Jasper Pääkkösen, Kati Outisen ja Mika Salon kanssa. Missä on jatkot?

Kauris Pikkutarkkuutesi arkipäiväistää romantiikan nälkääsi. Heittäydy kepeään elon taikaan. Ilosi lähde löytyy Mustamäe linnaosast.

Policy 2/14 | 26

Policy 2/14 | 27

! n y y s k y s Intoa

Hanna Moilanen, Jukka Peltokoski, Jaana Pirkkalainen & Tero Toivanen:

UUSI OSUUSKUNTA – Tekijöiden liike 2000-luvun ihmiskunta kamppailee ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kriisien keskellä.

Osuuskunnassa kasvaa uudelleen lupaus vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta, jossa työtä tehdään ihmisten tarpeita eikä sijoittajien voittoja varten.

Syed Saleem Shahzad:

Kalle Kniivilä:

KUOLEMAN SISÄPIIRI – Terroristijohtajat bin Ladenin jälkeen

PUTININ VÄKEÄ Tämä ei ole kirja Vladimir Putinista – sellaisia on jo liikaakin. Vähemmän on kerrottu tavallisista venäläisistä, jotka Putinia kannattavat.

Ja heitä on paljon.

23 € (ovh 26 €)

Kuoleman sisäpiiri raottaa mysteeriä ääriliikkeiden ympärillä ja paljastaa terrorismin kasvot.

23 € (ovh 26 €)

Juha Suoranta & Sanna Ryynänen:

25 € (ovh 26 €)

Ha-Joon Chang:

TAISTELEVA TUTKIMUS

Attila Csernok:

23 TOSIASIAA KAPITALISMISTA (pokkari)

Ensimmäinen suomenkielinen esitys kantaa ottavista ja toiminnallisista tutkimusperinteistä sekä tutkimuksesta aktivismina.

KATKENNUT SILTA

Tilaan rastilla merkitsemäni kirjat

(halutessasi useampia, merkitse lukumäärä kirjan kohdalle)

Täytä yhteystietosi, irrota sivu, taittele, teippaa kiinni ja postita.

Voit tilata myös netissä www.intokustannus.fi, puh. 040 179 5297 tai kurvata Kurvin Kirjaan, Hämeentie 48, HKI. Tervetuloa!

Nimi

Into Kustannus maksaa postimaksun

0 € (ovh 34 €)

Tilaan Diplon tällä lomakkeella ja saan Maailman kuvat -karttakirjan tilaajalahjaksi.

Osoite

25 € (ovh 34 €)

Into Kustannus Oy Tunnus 5020570 00003 VASTAUSLÄHETYS

Jokainen kulttuuri pitää itseään maailmannapana. Kirja esittelee näyttävästi maailmankarttoja eri kulttuureista ja eri aikakausilta.

Postinro

MAAILMAN KUVAT – Mitä kartat kertovat meistä ja muista

Puhelin

Ari Turunen:

Sähköposti

34 € /vuosi

(määräaikainen tilaus, sisältää digilehden)

Allekirjoitus

30 € /vuosi

(toistaiseksi voimassa oleva tilaus, sisältää digilehden ja tilaajalahjan)

Hintoihin lisätään postikulut, max. 5 €/tilaus. Tilaajana saat myös Into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää mm. kutsuja tapahtumiin ja tietoa kirjatarjouksista.

POLICY 2/14

Le Monde diplomatique on maailmanpoliittinen aikakauslehti, jota on julkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Suomenkieliseen Diploon käännetään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta -lehdestä.

Policy 2/14 | 28

29 € (ovh 33 €)

8 € (ovh 10 €)

24 € (ovh 27 €)

Tilaa nyt, saat tilaajalahjaksi Maailman kuvat -kirjan!

Katkennut silta tarttuu moniin Unkarin historiaa ja tulevaisuutta koskeviin kipeisiin kysymyksiin.

Hilpeä kirja, jonka vakava päämäärä on paljastaa uusliberaalin talousajattelun taustaoletukset.