Kohti yliopistokeskuksen tilauudistuksia

Yliopistokeskus on ollut toiminnassa Porin Pohjoisrannassa vanhan kehräämön seinien sisäpuolella jo kaksikymmentä vuotta. Yhtä kauan opiskelijat ja henkilökunta ovat taivaltaneet Pori siltaa pitkin Kokemäenjoen, luennoille ja töihin. Reilu viisi vuotta sitten yliopistokeskuksella työskennelleet seurasivat, kuinka Puuvillan kauppakeskuksen punainen rakennus valmistui ja lisäsi liikennettä Isosannan kaupunginosassa. Aivan rannan tuntumassa sijaitseva kehräämörakennus on ollut paikallaan rauhassa jo reilun vuosisadan, vaikka sen seinien sisäpuolella ihmiset ja tilat ovat muuttuneet. Väki on vaihtunut puuvillatehtaan tehdastyöläisistä tieteelliseen, tutkijoista, muusta henkilökunnasta ja usean alan yliopisto-opiskelijoista koostuvaan työyhteisöön. Tiilisen tehdasrakennuksen sisällä sijaitsevissa yliopistokeskuksen tiloissa suunnitellaan parhaillaan uudistuksia. Tulevien uudistusten taustalla on tarve vähentää hieman Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan tiloja. Yliopistokeskuksen tiloissa ovat vuokralla Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto on sen sijaan irtisanonut vuokrasuhteensa. Kehräämöstä, kauppakeskuksesta ja viereisistä rakennuksista koostuvan Puuvillan kaupunkikorttelin omistaa keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Porin Puuvilla Oy, jossa mukana yhtä suurin osuuksin ovat Renor ja Ilmarinen. Tilauudistuksia koskevat neuvottelut yliopistokeskuksen ja Porin Puuvillan välillä käynnistyivät loppukeväästä 2019. Yliopistokeskuksella on ollut toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, jossa yliopistot ovat sitoutuneita nykyisiin tiloihin vuoden 2020 kesään saakka ja sen ehdoissa on kirjattuna, että mikäli muutoksia tahdotaan, niistä on neuvoteltava vuotta aikaisemmin. Tulevien uudistusten ehtona on, että yliopistot jälleen sitoutuvat tiloihin seuraavaksi viideksi vuodeksi ensi kesästä alkaen. Yliopistokeskuksen johtaja Tarmo Lipping kertoo, että syksyn aikana asian tiimoilta kokoontui tilatyöryhmä ja tällä hetkellä yliopistot ja omistajayhtiö ovat allekirjoittaneet esisopimuksen tulevista töistä ja niiden kustannuksista. Remontin on tarkoitus pyörähtää käyntiin kesällä 2020. Kustannuksista, arkkitehdin ja remontin toteuttavan toimijan palkkaamisesta vastaa Porin Puuvilla Oy. Yliopistokeskuksella on tällä hetkellä tilaa käytössään noin 8000 neliömetriä, josta uudistusten myötä lähtee pois suunnilleen 400 neliötä. Tarve tilalle vähenee sen takia, että opetusta on nykyään paljon verkossa, mikä on ollut tärkeä peruste Tampereen yliopiston tekniikan puolen toiveille saada tiloja karsittua. Tilojen vähentämisen yhteydessä jäljelle jääviä tiloja on tarkoitus suunnitella uusiksi. -Tilojen karsimisen lisäksi meillä on useita muitakin tavoitteita. Haluaisimme, että tilat tukisivat yhteisöllisyyttä. Alustavien suunnitelmien mukaan tiloihin olisi tulossa hieman isompi sosiaalitila ja lisää avoimuutta, kertoo Lipping uudistusten teemoista. Lipping mainitsee, että yliopistojen ainejärjestöiltä on tullut yhteydenottoja, joissa ne ovat toivoneet ryhmätyötiloja ja käyttöönsä omia huoneita. Myös pienempiä tilauudistuksia on tehty ajoittain. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tiloissa Ravintola Sofian yläpuolella on kuluneena syksynä avattu PLOP-monitoimitila, joka liittyy Pori Laboratorio of Play -tutkimustoimintaan. Luokasta 103 taas muokkautui keväällä 2018 uudenlainen ryhmätila August, joka on nimetty alkuperäiset piirustukset tehdasrakennuksista laatineen arkkitehti August Krookin mukaan. Näissä uudistuksissa näkyy tämän ajan rento, joustavuutta ja yhteisöllisyyttä henkivä työilmapiiri, jota kohti yliopistokeskus on siis jo näkyvästi ja tavoitteellisesti ollut luovimassa. Avoimuus huokuu yliopistokeskuksen kolmeen kerrokseen sijoitetuista tiloista ja kohtaaminen opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä on vaivatonta. Luokka- ja toimistotilat sijaitsevat lähellä toisiaan. Aulassa on runsaasti rennosti sijoitettuja sohvia, joille on mukava laskea laukkunsa ja käydä istumaan, isot avoimet ikkunat pääoven kohdalla näyttävät ohitse kulkeville mitä aulassa tapahtuu. Toisinaan käynnissä on tapahtuma ja aukea on täynnä ihmisiä, toisinaan vain yksittäinen opiskelija vaeltaa aution tilan läpi kohti käytäviä ja luokkia. Opiskelu, työnteko ja ihmiset mukautuvat uuteen aikaan, mikä näkyy tilojen käytössä ja niiden ilmeessä, mutta historiallinen perusta säilyy. Vanha ja uusi kohtaavat kiinteistöalueessa, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, joihin Museovirasto on inventoinut. Jäämme jännityksellä odottamaan, millaisiksi yliopistokeskuksen tilat muuntuvat uuden vuosikymmenen alussa.