MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ERIKOISLEHTI
1/2013
Angry Birds Activity Park ™
uutta vauhtia
Saariselän matkailuun s. 10
KALTIO,
skandinaavisen keittiön keidas s. 12
Porokuninkuusajot – värikästä menoa Inarissa s. 22
MAGNEETTIMÄKI
on kappale Suomen historiaa s.30
SISÄLTÖ Aunesta tuli eläkepäivillä hurja hiihtäjä s. 4
Koltat ja ortodoksisuus s. 16 Vaskoolihiihdon hurmaa Saariselän ja Urho Kekkosen kansallispuiston tuntureilla s. 18 Pulkkamäen MM-kilpailut s. 19 Inari-Saariselkä -alueen palveluhakemisto s. 36 Miten perille? s. 41 Ladut ja rinteet s. 42
Inarin kunta matkailun kehittämisen rahoittajana s. 8 Angry Birds Activity ParkTM – uutta vauhtia Saariselän matkailuun s. 10
Vauhtia vapaa-aikaan s. 20 Porokuninkuusajot – värikästä menoa Inarissa s. 22 Menovinkit s. 24 Skibussin aikataulu s. 25 Saariselkä tunturialueen pelastuspalvelun edelläkävijä s. 26 Sähköautojen jäälläajon maailmaennätys Inarin Ukonjärvellä s. 28
Pohjois-Lapin tapahtumakalenteri s. 43
Inari Saariselkä Matkailun ja vapaa-ajan erikoislehti
Nro 1/2013 Painosmäärä: 20 000 kpl
Paperi: Sisätaitto, Galerie Fine Silk Kansi, Galerie Art Silk
Julkaisija
Kaltio, skandinaavisen keittiön keidas s. 12
Pohjois-Lapin Matkailu Oy Kelotie/Siula 99830 Saariselkä
Päätoimittaja Markku Oravainen Pohjois-Lapin Matkailu Oy
Toimitus ja taitto
Magneettimäki on kappale Suomen historiaa s. 30 Sattui ja tapahtui Ivalon lentoasemalla s. 34
2
Inari Saariselkä 1/2013
Pohjois-Lapin Matkailu Oy Focus Flow Oy
Painopaikka PunaMusta Oy
ISSN-L 2323-6590 ISSN 2323-6590 (painettu) ISSN 2323-6604 (verkkojulkaisu)
Kaamos – yksi Lapin erikoisuuksista kesäisen keskiyön auringon ja talvisten revontulien lisäksi, on takanapäin ja päivä päivältä lisääntyvä valo vie meidät hiljalleen toukokuun loppupuolelle, jolloin aurinko jälleen paistaa vuorokauden ympäri. Sydän- ja kevättalvi ovat alueellamme yksi vilkkaimmista ajankohdista, jolloin sekä kotimaiset että kansainväliset matkaajat tulevat kokemaan Lapin eksotiikkaa ja nauttimaan erityyppisistä ohjelmapalveluista joita alueellamme riittää kaikenikäisille. Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n yhtenä päätehtävänä alueen markkinointiyhtiönä on sekä kotimaisten että kansainvälisten lehdistö- ja matkanjärjestäjävierailujen ohjelmien järjestäminen yhdessä jäsenyritystemme kanssa ja lisäksi vieraiden isännöinti heidän ollessaan alueellamme. Tämän talven aikana olemme jo saaneet suomalaisten lisäksi vieraita mm. Alankomaista, Dubaista, Belgiasta, Englannista, Itävallasta, Japanista, Ranskasta, Saksasta ja Venäjältä. Tulevan kevään aikana erityisesti lehdistövieraiden määrä kasvaa ennen kaikkea hyvän revontulitalven vuoksi. Saamelaiskulttuuri ja poronhoito ovat myös merkittäviä kansainvälistä lehdistöä kiinnostavia aiheita. Tässä numerossa Inarin Kunnanjohtaja Reijo Timperi kertoo matkailun merkityksestä kunnalle sekä kunnan panostuksista matkailun kehittämiseen. Kaksi tärkeää mittaria, joilla kehitystä voidaan seurata, ovat Ivalon lentoaseman matkustajien sekä alueen rekisteröityjen yöpymisten määrä. Matkustajamäärä Ivalon lentoasemalla vuonna 2011 oli 12,3% suurempi kuin edellisenä vuonna ja vuoden 2012 tammi-marraskuun aikana kasvua on ollut 18,9% edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Rekisteröityjen yöpymisten määrä sekä Saariselän että Pohjois-Lapin (Inari, Sodankylä, Utsjoki) majoitusliikkeissä vuoden 2012 tammi-lokakuussa
NUORGAM UTSJOKI NÄÄTÄMÖ SEVETTIJÄRVI
KARIGASNIEMI
NELLIM
INARI MENESJÄRVI LEMMENJOKI
IVALO RAJA-JOOSEPPI
KAKSLAUTTANEN
SAARISELKÄ KIILOPÄÄ TANKAVAARA
oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 9,5% suurempi. Ennakkotietojen perusteella uskomme suotuisan kehityksen jatkuvan myös tulevana talvena. Nautinnollisia lukuhetkiä!
Markku Oravainen Pohjois-Lapin Matkailu Oy
3
Aunesta tuli eläkepäivillä
hurja
hiihtäjä TEKSTI Helena Sahavirta
4
Inari Saariselkä 1/2013
KUVAT HelEna Sahavirta ja Pohjois-Lapin Matkailu Oy
- Melkein joka kerta se kilpailu syntyy, kun ollaan ladulla, nauraa iloinen porukka Saariselällä, jo tutuksi tulleen mökin kahvipöydässä. Joukon varsinainen ”hiihtohirmu” on Aune Kärkkäinen, jonka taakse jää joka talvi latua yli tuhat kilometriä: viime talvenakin 1350 kilometriä. Hyviä kirittäjiä ovat muut pöydässä istujat: aviomies Matti Kärkkäinen sekä ystävät Alli ja Lauri Kaarakainen.
5
U
rheiluseura Vieremän Koittoon kuuluva joukko muistelee kahvin lomassa sujuvasti monia hiihtoreissuja, niin kotipuolessa kuin eri puolilla Lappiakin. Joskus alkuvuosina tuli ahnehdittua turhankin pitkiä laturetkiä, nykyään päivälenkkiä kertyy silti reilusti 30 kilometriä, hyvällä ilmalla jopa 45 - 50 kilometriä. - Pimeällä lähdetään ja pimeällä tullaan, pöydässä naureskellaan. Jo 80 vuotta täyttänyt Aune Kärkkäinen innostui hiihtämisestä sen jälkeen kun pariskunta jäi eläkkeelle 25 vuotta sitten. - Ennemmin ei ehtinyt, kun navetta kutsui iltaa, aamua, Aune Kärkkäinen selvittää. Perheen viidestä tyttärestä yk-
Alli (vas.) ja Lauri Kaarakainen sekä Aune ja Matti Kärkkäinen viihtyvät Saariselän laduilla.
6
Inari Saariselkä 1/2013
si jatkaa maatilan pitoa - ja kaikki ovat himohiihtäjiä hekin.
- Pimeällä lähdetään ja pimeällä tullaan, pöydässä naureskellaan. Kotona Vieremällä Matti Kärkkäinen ajaa perheelle oman hiihtoladun, pohjoisessa käydään silti hiihtämässä kolmekin kertaa talvessa: Saariselällä, Muonion Keimiötunturissa, joskus on käyty Levilläkin. - Latujen puolesta Saariselkä on ykkönen, mutta toinen mieluisa paikka on Keimiötunturi ja Ylläs-Pallas.
Levi taas on vanhemmille ihmisille liian markkinahenkinen, ystävykset arvioivat. - Tasaiset ladut ovat parempia vanhoille ja huonompijalkaisille, Matti Kärkkäinen vitsailee. Tälläkin reissulla on käyty jo kaksi kertaa Kiilopäällä ja mielessä siintää visiitti Kuukkelilammelle. Yksi toivomus heillä on kuitenkin latujen laittajille: myötämäen mutkissa jos voisi vähän levittää latua, niin valmiilla uralla olisi helpompi pysyä. Kärkkäiset ovat käyneet Saariselällä kymmenkunta kertaa, nyt he tulivat ”kaamosta katsomaan”. Itsenäisyyspäivä Kuukkelilammella on jo perinne ja Laanilan Monotanssit on käyty joka kerta.
Loma kuten haluat Aune Kärkkäinen taittaa joka talvi yli tuhat kilometriä latua.
- Ensimmäinen reissu tänne oli keväällä ja sen jälkeen olemme käyneet joka vuosi pari kertaa. Seuraavan kerran tullaan tyttären perheen kanssa huhtikuussa, Kärkkäiset kertovat. Nyt sää on ollut hieman sumuinen, mutta hiihtoporukka odottaa jo sen selkiämistä ja kaamoksen sinisenpunaisen taivaanrannan paljastumista Kaunispään laelta, Kuukkelilammen ladun varrelta.
Itsenäisyyspäivä Kuukkelilammella on jo perinne ja Laanilan Monotanssit on käyty joka kerta. ”Varustehulluus” ei ole iskenyt tähän porukkaan, Aune Kärkkäinenkin hiihtelee vielä vuonna 1984 hankituilla Peltosilla - tosin ne ovat senaikaiset kilpasukset. Matti on perheen voitelumestari, joka pitää luistosta huolen. Ainoa myönnytys ovat nykyaikaiset aluskerrastot, jotka pitävät kosteuden poissa iholta. - Muuten päällä on tuulenpitävää. Ei me tiukoissa trikoissa hiihdellä, Aune Kärkkäinen nauraa. Pakkasraja hiihtolenkille on -15 astetta, mutta sekin kuuluu olevan pukeutumiskysymys. Säännöllinen liikkuminen on tälle porukalle tärkeää, ilman sitä olo ei tunnu hyvältä. Hiihtämisen lisäksi Aune Kärkkäinen käy joka viikko vesijumpassa. Kesällä pyöräillään ja käveltyjä kilometrejäkin Aunelle on huhtikuun jälkeen kertynyt 850.
Tervetuloa Holiday Club Saariselälle Vietä unohtumaton loma Saariselän maisemissa. Rentoudu aktiivisen päivän jälkeen ja nauti tunnelmallisen kylpylähotellin palveluista kuten haluat – ja nyt myös huippu-uutuudesta: Angry Birds Activity Park, koko perheen sisäpuisto avaa ovensa juuri hiihtolomiksi Holiday Club Saariselkä Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä puh. 030 686 6000 hotelsales.saariselka@holidayclub.fi holidayclub.fi
Saariselän Matkailu 84x254FI.indd 1
17.12.2012 10.22
7
Inarin kunta
matkailun kehittämisen rahoittajana TEKSTI ja kuva Markku J. Nurminen
Inarin kunta on viime vuosina lisännyt merkittävästi panostusta erilaisiin matkailuelinkeinoa suoraan tai välillisesti tukeviin investointeihin. Tärkeä linjavalinta jouduttiin tekemään pari vuotta sitten, kun tiedostettiin matkailuelinkeinon tunnuslukujen laskeva suunta ja ryhdyttiin pohtimaan ratkaisukeinoja suunnan muuttamiseksi. - Kunta oli tuolloin puolittanut oman osuutensa aluemarkkinointiin käytettävästä rahasta. Se todettiin myöhemmin vääräksi ratkaisuksi. Alueen tunnettavuuden säilyminen vaatii jatkuvaa markkinointia ja tehokasta markkinointia ei voi harjoittaa ilman rahaa. Viime vuosikymmenen loppupuolella havaittiin, että lentoliikenteen matkustajamäärät olivat laskussa ja rekisteröidyt hotelliyöpymiset vähentymässä. Siitä tehtiin suora johtopäätös vuonna 2010, että kuntaaktiivisuutta on lisättävä ja on pyrittävä kannustamaan esimerkin voimalla myös yrityksiä lisäämään omaa panostusta, muistelee parin vuoden takaista taitekohtaa Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi. Hän kuvaa kunnan asemaa matkailuelinkeinossa veturina, joka vetää junan liikkeelle. Vertauskuva on osuva, sillä matkailu tuo leivän yli puoleen kunnan kotitalouksista ja se on ainoa elinkeinoala, jonka on ennakoitu jatkavan kasvua myös tulevaisuudessa. - Inari elää matkailusta ja siksi kunnan pitää olla mukana luomassa edellytyksiä matkailun kehittämiselle. Matkailun
kasvu tuo kuntaan tuloja ja niillä taas ylläpidetään kunnan peruspalveluja, tiivistä kunnanjohtaja. Kunnan aktiivinen panostus on tuottanut myös tulosta. Raja-Joosepin vartioasemalla juhlistettiin lokakuun 2012 lopussa 100.000:nnen vuotuisen maahantulijan rajan rikkoutumista, lentokentän matkustajamäärät lähestyvät jo viime vuosikymmenen ennätyslukuja ja myös yöpymistilastoissa näkyy tasainen kasvua. Aktiivinen markkinointityö tuottaa tulosta. Kunnan peruspanos matkailuun ohjataan Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n kautta aluemarkkinointiin. Sen lisäksi
kunta on mukana joissakin muissa matkailuhankkeissa, jolloin kunnan vuosipanostus matkailun kehittämiseen on kaikkiaan hieman alle 800 000 euroa. - Summa on iso, mutta se on silti huomattavasti pienempi kuin mitä talousarviossa on varattu peruspalveluiden ylläpitämiseen sosiaali-, terveys- ja koulupuolella. Matkailun kehittämisessä on myös tuotto-odotuksia, joilla näitä edellä mainittuja peruspalveluja voidaan tarjota vähintään saman tasoisena tulevaisuudessakin, selvittää Timperi. - Kunnan osuus Pohjois-Lapin matkailu Oy:n toiminnassa on tänä vuon-
Inarin kunnan panostukset 2013 matkailun kehittämiseen • Pohjois-Lapin Matkailu Oy - kuntapanos 250 000 - yritykset 250 000 €
• Lapland North of Finland imago - kuntapanos 22 750 €
• Saariselän yhteismarkkinointi - kuntapanos 100 000 € - yritykset 100 000 €
• Lentoliikenteen kehittäminen - kuntapanostus 100 000 €
• Juutuan ulkoilureitin rakentaminen - kuntapanos 72 000 €
• Ensilumen latujärjestelmä - kuntapanos 85 000 €
• Muut matkailuhankkeet - kuntapanos 90 440 €
• Info-ostopalvelut - kuntapanos 45 000 €
8
Inari Saariselkä 1/2013
• Kuntamarkkinointi - kuntapanos 20 000 €
Isomus – Inarin matkailualueen brändihanke Isomus?
Isomus tarkoittaa suurta kultahippua. Nimi viittaa samalla Inari-Saariselkä matkailualueen kultahistoriaan ja alueen laajuuteen sekä suureen arvoon, jossa aluetta pidetään kävijöiden ja alueen toimijoiden keskuudessa. Mikä on Inarin matkailualue?
- Inari elää matkailusta ja siksi kunnan pitää olla mukana luomassa edellytyksiä matkailun kehittämiselle, perustelee kunnanjohtaja Reijo Timperi kunnan aktiivisuuden Saariselällä.
na 250 000 euroa. Yrityksiltä kerätään siihen vastaava summa. Saariselän yhteismarkkinointia rahoitetaan saman mallin mukaan ja kunnan osuus siitä on 100 000 euroa ja taas yritykset maksavat toisen mokoman. On tutkittu tosiasia, että matkailussa saavutettavuus on ensi arvoisen tärkeä asia ja siksi meillä on tänä vuonna budjetoitu myös 100 000 euron määräraha lentoliikenteen kehittämiseen. Lentoliikenteen säännöllisyys ja hyvät jatkoyhteydet ruokkivat ulkomaalaisten matkustajien saapumista ja siksi seuraamme tarkalla silmällä yhtiöiden suunnitelmia mahdollisista uusista reittivalinnoista tai lentojen supistamisista. Kahden - kolmen yhtiön lentäminen Ivaloon takaa matkailijoille vaivattoman tavan päästä tänne ja voidaan sanoa, että ilman säännöllisiä lentoyhteyksiä ei kannattaisi edes puhua Saariselän alueen kehittämisestä, pohtii kunnanjohtaja Reijo Timperi. Pohjoiset matkailukeskukset painivat samojen ongelmien parissa eivätkä keinot niiden voittamiseksi varmasti eroa kovin paljon toisistaan. Niitä syntyy vain ympäröivän alueen luonnonolosuhteista
ja resursseista, joita kullakin on käytössä erottautumiseen muista. - Minusta tuntuu, että Kittilän kunnassa panostetaan matkailun kehittämiseen enemmän kuin meillä, mutta verrattuna Kemi-Tornion alueeseen ollaan jo etunenässä ja luulenpa, että niin on myös Rovaniemeen nähden, pohtii Timperi. - On hyvä muistaa, että kunta tukee matkailun kehittämistä myös kaavoituksella ja sillä puolella haasteet ovat yhtä kovia. Saariselän keskustassa on rakennusoikeutta jäljellä 190 000 kerrosneliömetriä ja parhaillaan työn alla olevassa etelärinteen kaavassa sitä tulee olemaan 160 000 kerrosneliömetriä. Siihen liittyen jo kesällä 2013 pitäisi tehdä myös päätös uuden hissilinjan ja palvelukeskuksen rakentamisesta nykyisen pulkkamäen paikkeille, mikä olisi yksi uusi avaus matkailun kehittämiselle. Kunnan rooli on ikään kuin ketjureaktion käynnistäjä, jossa kunnan mukaantulo kasvattaa volyymeja, jolloin yritykset lähtevät yhä enemmän mukaan, elinkeino kehittyy ja kunnan verotulot kasvavat. Se on tietenkin meille ensi arvoisen tärkeää, summan Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi.
Inarin matkailualue kattaa Sodankylän kunnan pohjoisimman osan, sekä Inarin ja Utsjoen kuntien alueen. Alueen markkinoinnista vastaa Pohjois-Lapin Matkailu Oy, joka toimii yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Isomus-hankkeen myötä matkailualueen markkinointinimeksi otetaan Inari-Saariselkä. Mitä brändi tarkoittaa?
Lyhyesti: tavaramerkin ympärille muodostunut positiivinen maine. Miksi tämä tehdään juuri nyt?
Inarin kunnan Elinkeinoyhtiö InLike Oy on aloittanut vuoden 2012 alusta Isomus - brändihankkeen, jolla pyritään saamaan Inari-Saariselkä -matkailualueen yritykset ja yhteisöt yhteisen brändin alle. Brändin kirkastamisen myötä matkailuvyöhykkeen vetovoima ja tunnettuus lisääntyvät kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös alueen merkitys Lapin kohdekentässä kasvaa. Hankkeella vaikutetaan positiivisesti matkailijavirtojen kasvuun ja vauhditetaan investointi- ja kehittämistoimintaa. Hankkeen odotetaan myös luovan alueelle lisää työpaikkoja. Hankkeen tavoitteena on kirkastaa Inari-Saariselkä matkailualueen mielikuvaa, sen vahvuuksia ja omaleimaisuutta korostaen.
9
uutta vauhtia Saariselän matkailuun TEKSTI ja kuvat Holiday Club Resorts Oy
Holiday Club rakentaa Angry Birds -aktiviteettipuistot Saariselällä, Kuusamossa ja Saimaalla sijaitsevien kylpylähotelliensa yhteyteen. Myös Vuokattiin, Holiday Club Katinkullan läheisyyteen, valmistuu Angry Birds -puisto. Helmikuussa 2013, juuri hiihtolomaviikkojen aattona, linnut laskeutuvat Saariselälle.
A
ngry Birds -puistot ovat kolmen suomalaisen yrityksen yhteistyön tulos. Rovion maailmanmaineeseen lennättämät linnut, Lappsetin leikkipaikat ja Holiday Clubin koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen lomaosaaminen synnyttivät sisähuvipuistokonseptin kylpylähotellien yhteyteen. Holiday Clubille on tärkeää tarjota monipuolista tekemistä eri kohderyhmille kaikkina vuodenaikoina. Suomalaisten lomailijoiden lisäksi Angry
10
Inari Saariselkä 1/2013
Birds Activity Parkeihin odotetaan vierailijoita ulkomailta. Venäjän, Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Keski-Euroopasta ja Aasiasta kuten Kiinasta ja Japanista saakka on osoitettu kiinnostusta uusia puistoja kohtaan. Saariselän Angry Birds -puistossa teemana on Space ja Lapin tunnelma. Angry Birds ja pohjoinen taika ovat hyvä parivaljakko houkuttamaan asiakkaita kauempaakin. Kuten kaikissa puistoissa myös Saariselällä lähtökohtana on fyy-
sinen tekeminen, laitteet eivät liikuta ihmisiä vaan ihmiset laitteita. Itse tekemiseen yhdistyy Angry Birds -peleistä tuttu virtuaalimaailma. Toisena keskeisenä ideana on tarjota tekemistä kaikenikäisille. Esimerkiksi Saariselän seikkailuradan haasteet ovat moniulotteisia ja ne soveltuvat parhaiten yli kuusivuotiaille. Radan toimintoja on helppo varioida, joten se tarjoaa tekemistä niin perheille kuin työporukoillekin. Muutaman erilaisen suorituksen ohjeistus antaa hyvän pohjan käyttäjien omillekin ideoille. Myös torni- ja kiipeilyrakenteet mahdollistavat koko perheen yhdessäolon. Niissä kulkeminen antaa haasteita ikään katsomatta, ja toimintoja voi varioida esim. eri-ikäisten lasten mukaan. Vain mielikuvitus on rajana!
Angry Birds ja pohjoinen taika ovat hyvä parivaljakko houkuttamaan asiakkaita kauempaakin. Angry Birds -puiston suunnittelussa on otettu huomioon kokous- ja tyhy-matkailu. Areenalla pelataan palloa, kiekkoa ja sählyä sekä tanssitaan ja vaikka rusettiluistellaan. Interaktiivinen seinä tarjoaa erilaisia pallopelejä pelattaviksi yksin tai ryhmissä. Seinä soveltuu myös ammattilaiskäyttöön. Tarkkuusammuntaradalla pelataan yksin tai pareittain. Käytäväalueet soveltuvat mainiosti esim. yksityisbileiden tandemhiihtoradoiksi! Saariselän aktiviteettipuistossa voi myös hengähtää. Levähdyspaikat eri toimintojen läheisyydessä, ja pienten lasten leikkialueen vieressä sijaitseva oleskelualue, mahdollistavat lasten peräänkatsomisen välipalojen ja juomien nauttimisen ohella.
Lisätietoja: www.holidayclub.fi
11
Kaltio, skandinaavi TEKSTI Maarit Cederberg
KUVAT Maarit Cederberg ja SantA’s Hotel Tunturi
Saariselän Santa´ s Hotel Tunturin ravintola Kaltio on keittiöpäällikkö Petri Selanderin ja ravintolapäällikkö Petri Laukkasen laatima rauhallinen ruokakeidas. Nimi tarkoittaa lähdettä ja sitä se Gielas-hotellin kivijalassa muistuttaakin. Gielas tarkoittaa tunturin viettävää lakea.
S
elkeä ravintolatila ja keittiö kiiltävine teräspintoineen muistuttaa tyyntä vedenpintaa. Ravintolakalusteiden tummahkot puupinnat ja pöydille katetut valkoiset astiat maastoutuvat ikkunoista avautuvan tunturin värimaailmaan. Tunturin laen tunnelma on aito. Talvisin keltasävyinen kivitakka luo moderniin tilaan kutsuvan keitaan kajon. Valon lisääntyessä lasiluukuin rajattu tulipesä siivilöi päivää aulan ja ravintolan 12
Inari Saariselkä 1/2013
välillä. Takka rajaa ravintolaan yksityisen ruokailutilan tunnun. Kaltio edustaa Petri Selanderin ominta ruoka-ajattelua ja vuoromestarina siellä työskentelee Matti ”Eemeli”Seitamo. Ennen kaikkea ravintola on mestarille itselleen innoituksen lähde. Kaltiossa keittiö lähellä Kaltiossa keittiö on niin lähellä, että vieras saa heti vainun päivän parhaista paloista.
Keittiön läheisyys ja ruokien tekeminen alusta alkaen paikan päällä herättää ruokien aromit kutsuviksi. A la carte-listalla mm. kastikkeet toimivat tienviittoina. Santa´s Hotel Tunturin keittiöissä kastikkeen teko alkaa esimerkiksi riistaliemen valmistuksesta, jolloin liemi keitetään riistan luista. Kun tehdään esimerkiksi tatti-calvadoskastiketta, kastiketta varten paahdetaan sokeria karamellimaiseksi, joukkoon lohkotaan happamia omenoita ja lieki-
sen keittiön keidas tetään Calvadoksella. Sen jälkeen seos keitetään riistaliemen kanssa ja siivilöidään. Ja tähän pohjaan syntyy makoisa sienikastike kauden sienistä! Hyvän ravintolan tunnistaa kaikkialla maailmassa aidon ruoan tuoksusta. Heilurioven takaa vilahtava jämpti keittiönäkymä kestää katseita. Keittiöstä kieppuu valmistuvan kastikkeen tuoksu ja hellan paistolevyllä sihahtaa. On aika avata lautasliinat. Keittiömestarimme on saanut vahvan pohjan ravintolatyöhön mm. Rovaniemen Pohjanhovissa ja omaa Puolukka-kaupunkiravintolaa Aaro Kinnusen kanssa perustaessaan. Saariselälle keittiöpolku on käynyt Tromssan Radisson SAS -hotellin keittiön kautta, missä Petri Selander perehtyi aitoon skandinaaviseen keittiöön 6 vuoden ajan. ”Se oli ammatillisen kasvun aikaa”, Petri muistelee ja
ynnää Saariselälläkin vierähtäneen jo seitsemän vuotta. (Puolukka-ravintola on muuten nykyään Nili, toim.huomautus)
Heilurioven takaa vilahtava jämpti keittiönäkymä kestää katseita. Keittiöstä kieppuu valmistuvan kastikkeen tuoksu ja hellan paistolevyllä sihahtaa. On aika avata lautasliinat. Kaltio houkuttaa viihtymään Japanilaisia matkailijoita tuntuu viehättävän ruokien ja sisustuksen eleetön tyylikkyys ja pohjoismaisuus. Nykyään ruoan puhtaus ja ainesten jäljitettävyys
on ravintolaruoan lisäarvo. Nyt myös ruoka-aineiden villi alkuperä, marjoja ja neulasia ja villivihanneksia myöten oikeuttaa kutsumaan ruokaa osaksi kulttuuriamme. Äyriäiset vievät matkailijan pohjoisemmas, aina Barentsin merelle asti. Jälkiruoat kuljettavat tunturin rinteillä ja kuruilla. Inarin kunnan alueen omien vesistöjen laajuus maustaa kalat ja mädit ainutkertaisen raikkaiksi. Tromssan vuosinaan Petri Selander sai työtuntuman Jäämeren kala- ja äyriäistarjontaan. Ravintola Kaltion listalta löytyy mm. sinisimpukoita. Läheiseltä ”Saamen mereltä”, Inarin vesistöstä, pyydetty rautu ja siika maistuvat niin koti-kuin ulkomaisillekin asiakkaille. Kalojen ja mätien aromissa on suuhun sopivaa purojen solinaa. 13
Vieraat nauttivat ruokansa leppoisasti yhdessä. Erityisen mukavaa Petristä on huomata lasten viihtyvän ruokapöydässä, aikuisten kanssa samoja ruokia nauttien. Viime aikoina myös venäläiset ovat löytäneet Kaltiossa slaavilaisen ruokakulttuurin kaltaista yhdessä syömisen tunnelmaa. Ravintolaan on turvallista tulla lasten ja isovanhempien kanssa kuin pyhäpöytään konsanaan. Mies kävelee niin kuin puhuu Petri metsästää ja kalastaa. Metsästykseen vetää erityisesti saksanmetsästysterrieri Arvi, jolla kuuluu olevan tahtoa vähintään yhtä paljon kuin isännällään. Arvin erikoisalaa
14
Inari Saariselkä 1/2013
on luolapyynti. Parivaljakko lähtee metsälle riistakannan säätelyn periaattein. ”Pyydetään sitä, mikä luonnossa on päässyt ottamaan ylivoimaa ja mihin lupia saadaan. Eniten tällä hetkellä huolettaa supikoiran leviäminen myös pohjoiseen, Petri kertoo. Metsästyksen myötä riistankäsittelytaito on hioutunut ja pien- ja suurriistaa pidetään Kaltion listoilla sesonkien mukaan. ”Hirveäkin löytyy, vaikka viime metsästyskaudella hirvilupien vähyys rajoitti omaa metsästystä”, Petri huomauttaa. Viime syksynä pidetyssä Lapin keittiömestareiden herkkupöydässä tarjolla oli mm. metsoa.
Herkkupöydässä oli kystä kyllin Lapin keittiömestarien Herkkupöytä-tapahtuma isänpäivän aattona oli Petri Selanderin kapteenitehtävä. Viime numerossa kerroimme tapahtuman odotuksista, nyt on aika kurkistaa tapahtuman antiin. Ruokavieraita saatiin tilaisuuteen tavoitteen mukaisesti. Isäntähotellin edustajana Petri vastasi järjestelyistä ja kiittelee tapahtumaan osallistuneita talkoolaisia hienosta yhteispelistä. Mestareita saapui talkoisiin ympäri Lappia, myös ammattiin opiskelevia nuoria saatiin mukaan. Odotimme mielenkiintoisia ruokia ja niitä myös saimme. Petrin omat suosikit maistuvat vieläkin kielen päällä: Savurautugalantiinia, metsoa Granny Smith eli savustettua, roseeksi paahdettua lintua mousseksi vaahdotettuna kokonaisen lihapalan ja omenan kera. Nämä kisasivat suosiosta vähintään yhtä kiehtovien ruokien kuten kylmäsavuhauen, tervamarinoidun marmorihärän, lohipastramin, Pernod-liekitettyjen äyriäisten, chilillä ja mangolla maustetun, paahdetun hanhenrintafileen kanssa. Makeutta toivat itse tehty valkosuklaa- salmiakkituutti, italialaistyyppiset mustaherukka- ja pistaasijäätelö sekä Valion Kappeli-juusto. Myös puolukkavalkosuklaavaahto ja kaarnikkatuorejuustokakku olivat unohtumattomia. Hmmmnn- nam. Eikä herkkujen kavalkadissa makkaraodotuksissakaan petytty. Näissä talkoissa hurmaannuttiin taimenkorvasienimakkaraan! Ainekset oli pyydetty ja kerätty lähistöltä. Erityistä iloa tuotti vieraiden kanssa jaettu juhlan tuntu. Tällä kertaa joukossa oli mukana myös nuorta polvea. Kerran vuodessa tapahtuvasta tilaisuudesta on kasvanut arvostettu juhlapäivä ruokaa kunnioittavien kesken. ”Ruokaa arvostava vieras on paras kiitos tilaisuuden järjestäjille”, Petri Selander sanoo kumartaen. Kaltiossa talvi tuntuu taittuneen valoisin mielin. Kaamosjatsien aikaan pidettiin kahden illan esitykset hyvän ruoan säestyksellä. Brittivieraat saivat joulubuffetinsa ja erilaiset autoilutapahtumat ovat rytmittäneet talvea. Kohta on taas parsa- ja valkosipuliviikkojen aika. Kevään odotuksissa on saada mökeillään ja majoissaan asustavat hiihtolomalaisetkin nauttimaan Petrin keittiön antimia. Isänpäivän aikaan kokoonnuttiin miehissä, äitienpäivän lähestyessä on vaimoväen vapaapäivän vuoro. Eikö vain? Kaltiossa keväinen valo kiertää jo malttamattomana ravintolan panoraamaikkunoissa. Pian on mahdollista siirtyä ulkoterassille kevätvalokylpyyn. Tiedustelut: Santa’s Hotel Tunturi Saariselän Tunturihotellit Oy Lutontie 3, PL 4, 99831 Saariselkä puh. 016-681 509 www.santahotels.fi
Lukuvinkki Petri Selander on mukana Mestareiden riistaherkut- kirjan ( A la carte kirjat ) mestareiden joukossa ja esittelee kirjassa vuodelta 2005 oman herkullisen riekkoja poroannoksensa. Kirjan ohjeessa hän valmistaa riekon rintafileiden ja poronkareen seuraksi tatti-calvadoskastikeen.
15
Koltat ja ortodoksisuus Teksti isä Rauno Pietarinen kuvat Pohjois-Lapin Matkailu Oy ja isä Rauno Pietarinen
Kolttasaamelaiset poikkeavat muista saamelaisista paitsi kielensä, myös uskonsa osalta. He ovat ortodokseja ja kuuluvat Suomen ortodoksiseen kirkkoon, joka on yleensä tunnettu luostareistaan Heinävedellä, Uspenskin katedraalista Helsingin Katajanokalla tai värikkäistä praasniekka-juhlista eri puolilla Pohjois-Karjalaa.
Yllä: Nellimin ortodoksinen kirkko Keskellä: Kolttaperinteen mukaan tehdyt ehtoollispeitteet Sevettijärven kirkossa Alla: Pappi ja seurakuntalaisia Nellimin kirkossa
16
Inari Saariselkä 1/2013
K
oltat ovat perinteisesti asuneet Kuolan niemimaalla. Toisen maailmansodan seurauksena luovutetulla alueella kuten Petsamon seudulla ja Suonikylässä asuneet koltat sijoitettiin nykyisen Suomen puolella pääasiassa Inarin kunnan Sevettijärvelle, Nellimiin ja Keväjärvelle. Sodan jälkeen Suomen ortodoksinen kirkko Suomen valtion tuella rakensi ortodoksiset pyhäköt Ivaloon (1959) ja Sevettijärvelle (1951). Sittemmin rakennettiin keräysvaroilla kaunis Nellimin kirkko (1987) ja aivan hiljattain Keväjärven tsaouna l. rukoushuone (2008). Ortodoksisuuteen liitetään usein mielikuvia ikoneista ja juhlavista ( ja pitkistä) jumalanpalveluksista. Ikonit kuuluvatkin oleellisesti pyhäkköihin ja ortodoksien koteihin. Ikoni esittää pyhää ihmistä tai tapahtumaa. Ikonin erityinen tyyli johtuu siitä, että ikonissa ihmistä ei esitä sellaisena kuin me hänet tavallisesti näemme vaan pyhittyneessä muodossa. Ikoni tavallaan esittää meille jokaiselle tavoitteeksi annettua pyhyyden tilaa. Ortodoksiset jumalanpalvelukset taas voivat olla hyvinkin yksinkertaisia ja lyhyitä. Usein ajatellaan pääsiäisyön jumalanpalvelusta, kun puhutaan toimitusten pituudesta. Muina aikoina jumalanpalvelukset ovat toki lyhyempiä. Pääsiäisyönä papisto ja kirkkokansa kiertävät kirkon ympäri saapuen sitten kirkon ovelle ikään kuin Kristuksen tyhjän haudan eteen. Vaikka juhlaa vietetään keskellä yötä, tuntuu kuin joka paikka olisi täynnä valoa ja iloa. Pääsiäisyötä alkaen 40 päivän ajan ortodoksit tervehtivät toisiaan pääsiäistervehdyksellä ”Kristus nousi kuolleista”, mihin vastataan ”Totisesti nousi!” Yksi elementti ortodoksisessa uskossa poikkeaa selkeästi suomalaisesta valtakulttuurista. Se on vainajien muisteleminen, joka kuuluu vahvasti myös kolttien perinteeseen. Omaisen kuolinpäivänä toimitetaan haudalla tai pyhäkössä tai kotona muistopalvelus, jossa Jumalalta pyydetään poisnukkuneelle lepoa ja iankaikkista muistoa. Kolttahautajaisissa on omia erityispiirteitä, kuten muuten myös Alaskassa ortodoksiheimojen hautajaisissa. Sellaisia paikallisia erityis-
Kieli on vaarassa kadota kokonaan, mutta nyt kielipesät Sevettijärvellä ja Ivalossa opettavat taaperoille kolttaa. piirteitä ortodoksinen kirkko on sallinut liitettävän niin hautausten kuin kasteitten ja vihkimistenkin yhteyteen. Vainajia muisteltaessa on huomattava, että ortodoksinen tapa ei ole puhutella vainajaa, vaan ainoastaan Jumalaa, johon vedotaan vainajan puolesta. Tämä on ikivanha kristillinen tapa, joka pohjoisessa on erityisen hyvin säilynyt. Hautausmaan puuristi, jonka tekee vainajan kummilapsi, sekä pienet haudan päällä olevat majat (grobut) kertovat ohikulkijalle, että tässä on kolttien hautausmaa.
Kolttahautajaisissa on omia erityispiirteitä, kuten muuten myös Alaskassa ortodoksiheimojen hautajaisissa. Viime vuosikymmeninä on kolttien jumalanpalveluksissa alettu käyttää suomen kielen rinnalla kolttasaamea. Kieli on vaarassa kadota kokonaan, mutta nyt kielipesät Sevettijärvellä ja Ivalossa opettavat taaperoille kolttaa. Kieltä voi opiskella myös Sevettijärven ja Ivalon kouluissa sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kursseilla. Koltat ovat joutuneet 1900-luvulla monella tavoin kaltoin kohdelluiksi. Heihin on kohdistunut myös aiheettomia syytöksiä ja epäluuloa. Vuosisadat alueella elänyt kolttakansa on rauhaa rakastava, saumattomasti luonnon kanssa elävä ja syvästi harras. Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Euroopan Unionissa ja koltat ovat yksi osa saamelaisia. Heidän elämäntapaansa sisältyy suurta viisautta ja oivalluksia, joita valtaväestö vasta etsii. Sivistysvaltiota voi arvioida sen perusteella kuinka se huolehtii kult-
tuurisista vähemmistöistään. Koltat ovat kulttuurisesti, uskonnollisesti ja kielellisesti vähemmistö. Heille kuuluu oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti Lapissa. Petsamon seudun ortodoksisuus on lähtöisin Petsamon luostarista, jonka pyhä Trifon Petsamolainen (+1585) perusti. Trifon oli kotoisin Novgorodin seudulta, mutta vietti elämänsä pohjolassa kilvoitellen. Toinen koltille tärkeä henkilö on pyhä Feodorit, kolttien valistaja (+1571), jonka kerrotaan kääntäneen jumalanpalvelustekstejä koltan kielelle. Trifonin juhlaa vietetään 15.12. jolloin vietetään siis myös Sevettijärven kirkon vuosijuhlaa, praasniekkaa. Inarin kunnan ortodoksit kuuluvat Lapin ortodoksiseen seurakuntaan, jonka keskus on Rovaniemellä. Ivaloon on kuitenkin sijoitettu valtion ylläpitämä matkapapistopiiri, joka pääasiassa huolehtii alueella jumalanpalveluksista ja sielunhoidosta. Matkakanttorina toimii tällä hetkellä diakoni Erkki Lumisalmi, joka on itsekin koltta. Ortodoksisen perinteen mukainen hengellinen elämä on syvällistä, mutta silti ilon täyttämää. Ihmisiä kehotetaan katsomaan ylös kohti taivaan korkeutta ja valoa eikä niinkään alas ja omia heikkouksia. Ihmistä tuetaan aina ja kaikissa tilanteissa vaikka hänen tekonsa todettaisiinkin vääräksi. Ortodoksipappien, joita sanotaan isiksi (he ovatkin yleensä perheellisiä) kuuluu pysytellä lähellä kansaa. Kun pappi tuntee seurakuntalaiset ja heidän sukunsa, syntyy välitön ja luottamuksellinen suhde. Ihmiset lähestyvät pappeja luontevasti ja papit ovatkin luontevasti mukana erilaisissa kolttaperheiden ja -sukujen tapahtumissa.
17
Vaskoolihiihdon hurmaa
Saariselän ja Urho Kekkosen kansallispuiston tuntureilla
Kirkas kevätaurinko, hohtavat Saariselän ja Urho Kekkosen kansallispuiston hanget sekä sankka joukko maastohiihdosta nauttivia kaikenikäisiä ihmisiä. Siinä ainekset, jotka takaavat Vaskoolihiihdon onnistumisen. Viimeinen tae onnistumisesta on n. 100 hengen talkooporukan valmistelut tapahtumaa edeltävinä päivinä ja itse Vaskoolihiihdon aikana. Vaskoolihiihto hiihdetään Saariselän ja UK-puiston upeissa tunturimaisemissa pitkäperjantaisin. Kilpailualue sijaitsee tunturikeskuksen ytimessä: Lähtöpaikka löytyy Santa´s hotelli Tunturin läheltä Saariselän latujen lähtöpisteestä ja maali puolestaan kappelin edestä hotelli Gielaksen vierestä. Kisakanslia palvelee puolestaan hotelli Riekonlinnan tiloissa. Vaskoolihiihdolla on 30-vuotinen historia takana. Hiihdettävät reitit ovat vaihdelleet lumitilanteen ja tarjolla olevien reittien mukaan. Viimeiset 20 vuotta on kuitenkin jo hiihdetty suurin piirtein näillä reiteillä. Pisin 60 km:n reitti vie yli tuntureiden ja on varmasti haastavimmillaan Kiilopään ylityksessä. Ei kuitenkaan tarvitse olla kilpahiihtäjä osallistuakseen hiihtoon. Vaskoolihiih-
18
Inari Saariselkä 1/2013
to on laturetkityyppinen hiihtotapahtuma jonne kaikki ovat tervetulleita, vaikka kilpasarjatkin löytyvät. Osallistujista löytyy vuosi toisensa jälkeen Saariselän vakituisia kävijöitä, joille osallistuminen on jo perinne ja kunnia-asia. Viime vuosina osallistujia on ollut n. 700. Onnistuneen Vaskoolihiihdon takana sitoutumista ja vankkaa kokemusta Vapaaehtoiset talkoolaiset tekevät Saariselän huippuolosuhteiden lisäksi Vaskoolihiihdon mahdolliseksi. Talkoolaiset valmistelevat tapahtumaa koko pääsiäisviikon. Pitkäperjantaiaamuna ensimmäiset huoltokelkat lähtevät liikkeelle jo heti kuuden jälkeen. Hiihtoreittien varsilla on useita huoltopisteitä, joilta löytyy juotavaa, syötävää sekä suksiin lisää pitoa tarvittaessa. Useille talkoolaisille Pääsiäinen alkaa vasta kunnolla tunturissa huoltopisteellä innokkaiden ja tyytyväisten hiihtäjien parissa Ilman sitoutumista tällaista tapahtumaa ei saisi aikaankaan. Vaskoolihiihdon järjestää inarilainen urheiluseura Lapin Sudet ry. Seu-
ra on vuonna 1926 perustettu n. 400 jäsenen yleisseura. Varsinainen toiminta keskittyy kunnan keskustaajaman Ivalon ympäristöön. Vaskoolihiihto toimii seuran pääasiallisena tulonlähteenä. Sillä rahoitetaan seuran nuorisotoimintaa, joka on viime vuosina ollut varsin runsasta. Esimerkiksi lentopalloilijoiden c-junnut pelaavat tänä vuonna SM-sarjaa. Takaamme.. Vaskoolihiihdon osallistujille takaamme hiihtotapahtuman, joka jää mieleen maisemien, järjestelyjen ja osallistujien yhteishengen vuoksi. Tai ainakin näistä järjestäjät saavat aina vilpittömän kiitoksen. Tietenkin joskus voi olla niin, että aurinko ei ihan koko aikaa paistakaan ja luntakin voi välillä sadella. Tunturissa kaikki on mahdollista. Maalissa suorituksen jälkeisen hyvän olon kruunaa kuitenkin porokeitto ja tunne siitä, että tuntureiden lisäksi on ylitetty muutakin! Tervetuloa Vaskoolihiihtoon! www.lapinsudet.net/v/index.php
Pulkkamäen MM-kilpailut
Vuodesta 2011 alkaen Saariselällä, tarkemmin sanottuna Kaunispään etelärinteessä, on järjestetty pulkalla laskemisen maailmanmestaruuskilpailut Suomen pisimmässä pulkkamäessä. Yhteensä 1200 – metrinen taidon ja uskalluksen koettelemus on jo vuosia houkutellut ihmisiä ympäri maailman kokeilemaan, pystyvätkö he taltuttamaan mäen laskemalla muovisella menopelillään kaatumatta ja spinnaamatta aina huipulta alas asti. Pulkkamäestä tekee haastavan erityisesti sen monipuolisuus: Kaunispään rinne on melko loiva yläosastaan, mutta puolivälistä alaspäin vauhti kiihtyy voimakkaasti ja reitti muuttuu mutkaiseksi puiden reunustamaksi Pohjois-Lapin Bulevardiksi. Pulkkamäki on suurimmaksi osaksi noin 6 metriä leveä, joten reittivalinnoilla ja etukäteen kävellen rataan tutustumalla voi aloittelijakin löytää parhaat laskulinjat. Vuoden 2013 Pulkkamäen MM-kilpailut järjestetään huhtikuun 19.–20. päivä. Perinteisesti tuohon aikaan Pohjois-Lapissa on parhaat mahdolliset olosuhteet laskea mäkeä auringonpaisteessa ja nauttia lähestyvästä kesästä. Innokkaimmat hankien ystävät suuntaavat pulkkamäen lisäksi huippukuntoisille laduille suksimaan ja toiset moottorikelkalla kevätpilkille jalokaloja narraamaan. Pulkkamäen MM-kilpailuissa on kuusi eri sarjaa, lasten sarjat 4-7 –vuotiaille ja 8-12 –vuotiaille, nuorten sarja (13-17 v.), yleinen sarja, seniorisarja (+60v.), joukkuesarja ja legendaarinen ”Tuunaa pulkka”– sarja.
Paremmat unet Santa’s Hotel Tunturin pehmeissä pedeissä odottavat Sinua!
Tanssi enemmän! Leikkaa tämä mainos saat pääsyliput tanssiravintolaan kaksi yhden hinnalla! Voimassa 7.3.2013 asti.
Enemmän makua Ravintola Kaltio 19
Vauhtia vapaa-aik
TEKSTI Pekka Tavi KUVAT Action Park
Saariselällä löytyy aktiivisille lomalaisille muutakin vauhdikasta viihdettä kuin laskettelu ja moottorikelkkailu. Action Park tarjoaa ajokokemuksia erilaisilla kulkuneuvoilla aina jääkarteista aitoihin ralliautoihin. Talviautoilu tuo erilaisia haateita liikkumiseen kuin kesäautoilu. Kesällä opittu ajotyyli ei sovi kaikin osin talveen. Ensilumi ja jäätyneet tienpinnat muistuttavat usein karulla tavalla, että olisi syytä palauttaa mieleen edellisen talven aikana hankittuja taitoja. Uusi tekniikka autoissa auttaa selviytymään sellaisistakin tilanteista,
20
Inari Saariselkä 1/2013
jotka ilman niitä johtaisivat lompakon kevenemiseen peltitöitä maksettaessa. Ajovakausjärjestelmään tottumaton saattaa reagoida väärin luiston alkaessa. Lukkiutumattomat jarrut vaativat käyttäjiltään osaamista. Ne eivät yksin takaa optimaalista jarrutusmatkaa. Monet autoilijat ovat opetelleet ajamista takavetoisella autolla. Etu-
vetoiset ovat ylivoimaisia talviolosuheissa, mutta niiden hallinta edellyttää ymmärrystä niiden käyttäytymisestä luistotilanteissa. Talviautoilussa riittää opeteltavaa kokeneemmallekin kuljettajalle. Action Park, joka sijaitsee Saariselän keskustan tuntumassa, tarjoaa erinomaiset puitteet talviajon har-
kaan
Jääkarteilla voit ajella yksin tai porukassa tai vaikkapa haastaa kaverit kisaan, jolloin mukaansa saa täydelliset tulosliuskat kierros kierrokselta.
Ralliautoiluun voi tutustua apukuskin penkillä tai auton ratissa. Molemmat tarjoavat ikimuistoisen elämyksen.
joitteluun lumella ja jäällä turvallisissa olosuhteissa. Kokeneet opettajat neuvovat useita niksejä auton hallintaan ja tiukoistakin tilanteista selviämiseen. Tarkoituksena on tarjota hyödyllistä oppia mutta myös viihdyttäviä temppuja, jotka auttavat ymmärtämään ajoneuvon käyttäytymistä ääritilanteissa. Jää- ja lumikarteilla ajaminen on hauskaa ja myös opettavaista. Jääkartilla ajaminen on melko erilaista kuin mikroautolla ajaminen asfaltilla. Pitkät sivuluisut jääkartilla saavat hien pintaan kovemmallakin pakkasella. Ajamisen kruunaa mahdollinen kilvanajo kaveriporukan kesken. Automaattinen ajanottolaitteisto mittaa ajat kierros kierrokselta ja antaa hyvät eväät jälkipelille. Täydellinen ajovarustus toimitetaan talon puolesta, joten ajoon lähtemiseen ei tarvita mitään erikoisvarusteita omasta takaa.
Pitkät sivuluisut jääkartilla saavat hien pintaan kovemmallakin pakkasella. Todellisen ajoelämyksen tarjoaa mahdollisuus hypätä oikean ralliauton kuppipenkkiin ja tuntea kuinka 300 hevosvoimainen auto kiihtyy nelivedon avulla erilaisiin ajoharjoitteisiin. Ralliautoilu on kallis harrastus, johon vain harvalla on varaa. Action Parkin neliveto Subarulla saat aidon ralliautoilukokemuksen huomattavasti halvemmalla kuin ne, jotka asiaa harrastavat omilla autoillaan. Jos ralliautolla ajaminen pelottaa, niin maistiaisia voi saada hyppäämällä kyytiin, kun Action Parkin ammattilainen polkee Subarun täyteen vauhtiin metsäisellä rallipolulla. Kypäräpuhelimen välityksellä voi harjoitella kartanlukutaitoja ja antaa ohjeita kuljettajalle. Tosin käytännössä ohjeet usein typistyvät pelkästään kiljumiseen.
21
Porokilpailuissa tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia.
P
Kilpailijalta vaaditaan syöksylaskijan ominaisuuksia.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila on itsekin porokarjan omistaja.
orokuninkuusajot
TEKSTI Helena Sahavirta KUVAT Ukko-Media
- värikästä menoa Inarissa
Inarissa maalis-huhtikuun vaihteessa järjestettävät Porokuninkuusajot ovat ehkä tunnetuin Suomessa järjestettävistä porokisoista: ensi keväänä ne juostaan jo 61. kerran. Kuninkuusajot ovat paitsi kilpailut, myös värikäs poroihmisten tapaamispaikka ja markkinat, joiden myyntikojuista myydään monenlaisen syötävän lisäksi ”kaiken sortin kampetta”.
I
narilaisen Sallivaaran paliskunnan poromies Oula Sara on ollut mukana porokisoissa jo 30 vuotta, sekä hengessä että kilpailemassa omilla poroillaan. Saran omat kilpaporot ovat menestyneet kisoissa vaihtelevasti: kaksi kertaa parhaat ovat yltäneet kuninkuusluokassa kolmannelle sijalle. - Viime aikoina pohjoisen paliskunnat ovat menestyneet ylivoimaisesti parhaiten, hän kehaisee. Inarin Porokuninkuusajoissa on kuninkuuslähtöjen lisäksi monia muitakin sarjoja: sprintti- ja haasteajot sekä yleinen ja kuuma sarja, joihin kumpaankin yltävät edellispäivän karsintojen 12 parasta poroa. Lisäksi naiset ja miehet kilpailevat paremmuudesta suopunginheitossa. Vuoden Kuningasporo valitaan nykyisin kahden mat-
22
Inari Saariselkä 1/2013
kan perusteella: ryhmäajon pituus on 1000 metriä ja yksittäisajon pituus 2000 metriä, kuninkuuden ratkaisee niiden yhteenlaskettu aika. - Kuninkuusajot järjestettiin pitkään yksittäisajona, johon kuka tahansa pääsi porollaan mukaan. Nyt mukaan pääsee vain 24 kilpaporoa, jotka ovat saaneet parhaat pisteet ennen kuninkuuskisoja järjestetyissä viidessä cup-kilpailussa, Sara kertoo. Valmennus monipuolista Porokisoissa juostut ajat ovat vuosien myötä parantuneet aika hurjasti, Saran mukaan suurin vaikutus on ollut välineillä. - Sukset voidellaan niin kuin maailman huiput tekevät, hän kertoo. Osa ajajista käyttää murtomaasuksia, osa lasket-
Porojen valmennusmenetelmä on jokaisen oma salaisuus, josta ei muille sanantarkasti kerrota.
telusuksia. Mutta myös poroja valmennetaan paljon paremmin kuin ennen: on intervalliharjoituksia, painojen vetämistä ja juoksettamista. Ja kun ennen juostiin pelkän jäkälän voimalla, on nykyään valittavissa vaikka minkälaista rehua. - Porojen valmennusmenetelmä on jokaisen oma salaisuus, josta ei muille sanantarkasti kerrota, Sara paljastaa. Kilpaporon valmentaminen vaatiikin kokemusta ja aikaa. Nuoresta urosporosta näkee jo yhden talven jälkeen, onko siitä juoksijaksi - tuloksia saadaan kuitenkin vasta 2–3 talven jälkeen. Hyvä poro voi kilpailla jopa 12 vuoden ikäiseksi.
Porojen kanssa kisataan kaikissa niissä maissa, joissa porotalouttakin harjoitetaan. Saran mukaan kisahistoria on pitkä varsinkin Norjassa mutta varmasti myös Venäjällä. Suomessa on nykyään satoja lajin harrastajia, kilpatalleja tai niihin verrattavia noin 60 ja kilpaporoja noin 500. Kymmenkunta vuotta sitten cup- ja kuninkuuskisoihin tulivat mukaan porojen verestä tehtävät dopingtestit, joihin porot valitaan arpomalla. - Mutta ei porourheilun parissa ole niin tyhmää ihmistä, että alkaisi dopingilla värkätä. Se on kallista touhua ja palkinnotkin pieniä, Sara kuittaa asian.
Testeissä ei olekaan löytynyt yhtään positiivista näytettä. Inarin Porokuninkuusajot järjestää Paliskuntain yhdistys ry., muista porokisoista vastaavat yleensä paliskunnat sekä kylä-, urheilu- ja muut seurat. - Porokisojen hyödyt ovat samat kuin harrastustoiminnalla yleensä: ne kokoavat ihmisiä yhteen ja tarjoavat tilaisuuden ajatusten vaihtoon, arvioi Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Kilpaporojen kauppaan liittyy myös jonkin verran kaupantekoa, mutta se on pienimuotoista eikä sillä ole elinkeinon näkökulmasta merkitystä.
23
menovinkit
Laanihovin
monotansseissa hiihtojalalla koreasti Hotelli Laanihovissa on tauotta tanssittu monotansseja vuodesta 1984. Perinne on jatkunut katkeamatta ja monotanssit Laanilassa ovat jo tunnettu käsite maan rajojen ulkopuolellakin. Monotanssiperinne on lisäksi levinnyt myös sulan maan tapahtumaksi, jonne vaeltajat ja retkeilijät poikkeavat tanssimaan elävän musiikin tahdissa. Laanihovissa on tanssittu hiihtoretkien päätteeksi jo hotellin alkuajoista, 1960-luvulta lähtien mutta virallisten Laanilan Monotanssien historia juontaa juurensa 1980-luvun alusta. Vaikuttajina perinteen syntyyn ovat olleet Monotanssien Grand Old Man Anssi Lankila ideallaan orkesteri-päivätans-
seista hiihtoretken lomassa Hotelli Laanihovissa. Silloinen Suomen Matkailuliiton hallinnoiman Hotelli Laanihovin johtaja Kaarina Yrjänheikki haki luvan Inarin nimismieheltä päivätanssien järjestämiseksi. Päivätanssit Laanilassa alkoivat levyautomaatin voimin ja saivat nimekseen monotanssit, koska väki tansseihin saapui Laanihoviin hiihtäen. Sittemmin Hotelli Laanihovin monotansseista on saanut nostetta uralleen monet tämän päivän suosikkiorkesterit, kuten Lasse Hoikka & Souvarit, joka pitää Laanihovia kotipesänään vieläkin esiintyen Saariselällä ainoastaan Laanihovissa. Tanssiorkesteri juhlistaa ensi marras-
Savusaunoja tunturissa • Kiilopään Kuurakaltion saunamaailmassa savusauna lämpiää yleisövuorolla, joka tiistai, keskiviikko ja perjantai kello 15-20 ( 13.11.2012 - 1.1.2013 ja 10.2. - 4.5.2013). www.kiilopaa.fi • Muotkan Majan sähkösavusauna sopii hyvin pienille ja vähän isommillekin ryhmille varauksesta. www.muotkanmaja.fi • Kakslauttasen savusaunan pehmeästä, tuoksuvasta lämmöstä voi nauttia suurimmassa saunassa yhdessä jopa 100 henkeä. Pienemmät saunat ovat maksimissaan 15 hengelle. www.kakslauttanen.fi
Kiilopään savusauna
24
Inari Saariselkä 1/2013
kuussa 35-vuotista uraansa Laanihovin juhlakonserteissa kahtena iltana. House Band, Oiva Suutarin johtama Zorbas on viihdyttänyt yli 20 vuotta Laanilan kävijöitä riehakkaissa monotansseissa, jotka soivat sesongin jokaisena päivänä klo 14 -17.
Uutta Saariselällä!
Laanilan Kievari Saariselän Laanilaan on avattu uusi,mutta perinteikäs ravintola Laanilan Kievari. Ravintolatoiminnan lisäksi Kievarissa on mahdollisuus päästä saunomaan ja pulahtamaan avannossa. Kievarin yhteydessä laiduntaa kolme suomenhevosta, jotka kuljettavat asiakkaita Kievariin ja takaisin. www.laanilankievari.fi
SUKSIbussin aikataulu talvikaudella 2012-2013
Suksibussi liikennöi 24.11.2012-1.5.2013 ja 4.-5.5.2013
9:15
IVALO BUS STATION
13.50
SKI CENTRE
9:40
SIULA
13.55
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
9:45
HOLIDAY CLUB
14:00
HOLIDAY CLUB
9:55
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
10.00
SKI CENTRE
14.15
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
10:05
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
14.20
HOLIDAY CLUB
10:10
HOLIDAY CLUB
10:10
SHOPPING CENTRE KUUKKELI
X
X 14.30
KUUKKELI, SIULA KAUNISPÄÄN HUIPPU
x
LAANIPALONTIE (LAANILA)
X
KAKSLAUTTANEN,TIEVATUPA,MUOTKAN MAJA
14:40
HOLIDAY CLUB
10:30
x
LAANIPALONTIE (LAANILA)
SIULA, KUUKKELI
KIILOPÄÄ
14:45
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
X
MUOTKAN MAJA AND TIEVATUPA-CROSSROADS
14:50
SKI CENTRE
X
LAANILA
15:00
SKI CENTRE
X
LUTTORINNE, LAANILAN-LAANIPALONTIE ROAD
15:05
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
10:50
HOLIDAY CLUB
15:10
HOLIDAY CLUB
X
HOLIDAY CLUB
X
10:55
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
11:00
SKI CENTRE
11.05
SUOPUNKITIE ROAD
15:30
HOLIDAY CLUB
11.10
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
15.35
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
11.15
HOLIDAY CLUB
15:40
SKI CENTRE
KUUKKELI, SIULA
15:45
SUOPUNKITIE
KAUNISPÄÄN HUIPPU
15:50
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
X 11:25 X
15:20
KUUKKELI, SIULA
X
KAUNISPÄÄN HUIPPU SIULA, KUUKKELI
SIULA
15:55
HOLIDAY CLUB
11.35
HOLIDAY CLUB
16:00
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
11.40
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
16:05
SKI CENTRE
11.45
SKI CENTRE
16:10
SKI CENTRE
11.50
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
16:15
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
11.55
HOLIDAY CLUB
16:20
x 12.00 X
HOLIDAY CLUB
KUUKKELI, SIULA
X
KUUKKELI
KAUNISPÄÄN HUIPPU
X
LAANIPALONTIE (LAANILA)
SIULA
X
KAKSLAUTTANEN,TIEVATUPA,MUOTKAN MAJA
12.10
HOLIDAY CLUB
12.15
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
X
MUOTKAN MAJA, TIEVATUPA
12.20
SKI CENTRE (lunch break)
X
KAKSLAUTTANEN
13.10
SKI CENTRE
X
LAANIPALONTIE (LAANILA)
13.15
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
17:00
HOLIDAY CLUB
13.20
HOLIDAY CLUB
17:05
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
KUUKKELI,S
17:10
SKI CENTRE
KAUNISPÄÄN HUIPPU
17:15
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
SIULA
17:20
HOLIDAY CLUB
X 13.30 X 13.40
HOLIDAY CLUB
13.45
SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS
16:40
X 17.50
KIILOPÄÄ
KUUKKELI, SIULA IVALON MH
Voit matkustaa suksibussilla koko päivän Saariselkä-Kiilopää -alueella 5 eurolla (käteismaksu). X= pysähtyy tarvittaessa. Pidätämme oikeudet muutoksiin.
25
TEKSTI Helena Sahavirta
KUVAT Saariselän pelastuspalvelu
Saariselkä
tunturialueen pelastuspalvelun
edelläkävijä Saariselkä on ollut edelläkävijä tunturialueiden pelastuspalvelussa, sillä vapaaehtoinen pelastusryhmä aloitti alueella jo vuonna 1976 ja maan ensimmäinen tunturialueen pelastuskeskus nousi Saariselälle 1990.
26
Inari Saariselkä 1/2013
”Tämä on merkittävä päivä. En ole koskaan ennen ollut helikopterin enkä poliisiauton kyydissä, mies totesi pelastajille.” Teuvo Katajamaa
Järki on paras turva erämaassa Tunturiin eksyneen miehen menehtyminen johti 36 vuotta sitten siihen, että Suomen Latu ry. kutsui koolle pelastuspalveluseminaarin. Viranomaiset ja vapaaehtoiset perustivat alueelle vapaaehtoisen pelastusryhmän, joka kouluttautui, hankki kalustoa, päivysti hätätapausten varalta ja järjesti vuosittain UKK-puistossa pelastusharjoituksia. - Pelastusryhmän jäseniksi kutsuttiin henkilöitä, joilla oli taitoa liikkua maastossa. Joukkoon kuului kymmenkunta Saariselällä eri tehtävissä toiminutta henkilöä, kertoo alusta lähtien mukana ollut matkailuyrittäjä Teuvo Katajamaa, joka myös veti pitkään Saariselän pelastustoimintaa. Jo 1980-luvun alussa Saariselän matkailijamäärä oli kuitenkin kasvanut niin suureksi, että pelastustoimeen piti panostaa enemmän. Ivalon Vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikallistoimikunnan (1985) painopistealueet olivat talvella Saariselän tuntureilla ja kesällä Inarijärvellä. Sen aloitteesta ja Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin tuella käynnistettiin koko maata hyödyttävä tunturipelastuksen suunnittelu. SPR:n vuoden 1987 suurkeräyksen tuella ryhdyttiin kehittämään tunturipelastukseen sopivaa kesä- ja talviajan maastosairaankuljetuskalustoa, ensiapu- ja
kylmänsuojausvarusteita sekä pelastajien varustusta ja viestiyhteyksiä. Keräystuotolla Lappiin hankittiin myös lämpökamera. Saariselän pelastusryhmän esityksestä toiminnan koordinointi siirrettiin palo- ja pelastusviranomaisille ja ryhmästä tuli Ivalon VPK:n Saariselän sammutus- ja pelastusosasto. Se aloitti Saariselällä pääsiäisenä 1987, varusteinaan kaksi moottorikelkkaa ja kaksi katettua pelastusrekeä. Harjoituksissa toden tuntua Laajempi Tunturipelastusprojekti toteutettiin vuosina 1988-91 Raha-automaattiyhdistyksen ja SPR:n tuella. Ensimmäinen suuri pelastusharjoitus oli keväällä 1988 UKK-kansallispuistossa. Seuraavan syksyn ensimmäisestä Pelastuspalveluseminaarista on otettu mallia muuallakin Suomessa. Pelastuspalveluseminaarit on järjestetty lähes vuosittain kolmipäiväisinä. Luennot ja harjoitukset ovat kattaneet matkailun pelastustoimelle aiheuttamia erityisongelmia hotellipaloista joukkoliikenteen onnettomuuksiin, kylmänsuojausta, maastosairaankuljetusta ja Lapin ylipitkiä sairaankuljetuksia. Tunturipelastusprojektilla oli alusta lähtien kansainvälisiä yhteyksiä. Barents Rescue 2007 oli suurin Suomessa järjestetty pelastuspalveluharjoitus, jo-
hon osallistui yksiköitä myös Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Saariselän pelastuspalvelu siirtyi uuteen aikaan, kun Inarin kunnan rakennuttama ja maan ensimmäinen tunturikeskuksessa toimiva pelastuskeskus valmistui 1990. Sen kalustossa on nykyään sammutusauto varusteineen, kaksi moottorikelkkaa ja pelastusrekeä, mönkijä sekä kaksi miehistönkuljetusmaasturia, joista toinen on ensivasteauto. Sammutus- ja pelastusosastosta tuli vuonna 1999 Lapin pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, Saariselän VPK, kertoo sen päällikkö Olli Vasala. Muita suuria muutoksia ovat olleet hätäkeskusuudistus, pelastushelikopterin sijoittaminen Rovaniemelle ja Aslakin toiminnan lakkauttaminen. - Meillä on 150-200 tehtävää vuodessa, pääasiassa kevät- ja ruskasesonkien aikana, Vasala kuvaa VPK:n kiireitä. Hän painottaa perinteisten eränkäyntitaitojen merkitystä. Nyt luistellaan leveillä baanoilla kilometrit mielessä ilman tuntumaa luontoon - ja kun jotakin sattuu, ollaankin äkkiä omillaan. - Kartan ja kompassin käyttötaito pitäisi olla aina erämaassa liikuttaessa, Katajamaa tähdentää. Vaikka nykyisin on käytettävissä monia apuvälineitä GPSpaikantimista matkapuhelimiin, heikkenevät niiden akut nopeasti pakkasessa ja muutkin häiriöt ovat mahdollisia.
27
TEKSTI ja kuvat Nokian Renkaat OYJ
Sähköautojen jäälläajon
maailmanennätys
Inarin Ukonjärvellä Suomalaisen sähköauton nopeusennätysyritys maaliskuisen Ukonjärven jäällä oli taistelua luontoa ja tekniikkaa vastaan. Luonnolle ei ihminen voi mitään Lapissa, sitä voi korkeintaan myötäillä ja elää sen ehdoilla. Välillä tekniikkakin yltyi ennätyskokeessa luonnottomaksi ja sähköä löytyi vain ennätysyritystä yrittävien ihmisten ilmapiiristä. Mutta kun päivä oli lopuillaan, iski Nokian Renkaiden testikujettaja Janne Laitinen Ukonjärven jäällä Ivalossa Metropolia Ammattikorkeakoulun projektiauto E-RA:lla uudet maailmanennätyslukemat. Uusi ennätys on nyt 252,09 km/h, tehty vakiorenkailla, Nokian Hakkapeliitta 7 -nastarenkailla. Metropolia Ammattikorkeakoulun sähköauto E-RA (Electric RaceAbout) on opiskelijoiden kehittämä luomus, jonka opiskelijavetoinen kehittäminen käynnistyi vuonna 2007. Projekti sai pian kumppanikseen Nokian Renkaat, joka voi käyttää sähköautoprojektista saatua tietoa omien renkaidensa kehittämiseen. E-RA on pyritty tekemään mahdollisimman tavalliseksi autoksi, siksi se on rekisteröity tieliikenteeseen eli sillä voi ajel28
Inari Saariselkä 1/2013
la normaalisti yleisiä teitä pitkin. Se on myös pitkälti suomalaisluomus, oikeastaan vain akkuteknologia on ulkomailta. Erikoiseksi sen tekee muun muassa se, että jokaista Nokian -renkaalla varustettua pyörää pyörittää oma sähkömoottorinsa ja se taas lisää auton vakautta. - Meillä on autossa n. 280 kW moottoritehoa ja vaikka nopeutta on yli 200 km/h, ei tässä kovin paljoa luistoa esiinny, jos ollenkaan, painottaa E-RA:n teamin vetäjä Sami Ruotsalainen. Guinnessin ennätyskriteereillä Nokian Renkaiden testikuljettaja Janne Laitisen mukaan ennätyskokeessa koetellaan ajajan, auton ja renkaiden rajoja, erityisesti pitoa sivuttais- ja pitkittäissuunnassa. - Vähän tuuli haittasi ennätyskoetta. Olihan siinä tietysti jo vaikeusastetta ihan riittävästi. Kun koko ajan kiihdytetään, tulee 150 km/h:n jälkeen luistoa, kertoo testiajaja Laitinen. Testi Ukonjärven jäällä ajettiin sitä varten auratulla kuuden kilometrin pituisella jäätiellä. Radasta oli mitattu tarkasti kilometrin osuus, joka piti ajaa autolla mo-
lempiin suuntiin tunnin sisään ja tästä laskettiin nopeuden keskiarvo – Guinnesin maailmanennätyskriteerien mukaan. Kyseessä ei ole virallinen Guinnesin ennätys, koska sähköautoille ei ole vielä olemassa omaa ennätysluokkaa.
Vähän tuuli haittasi ennätyskoetta. Olihan siinä tietysti jo vaikeusastetta ihan riittävästi. Kun koko ajan kiihdytetään, tulee 150 km/h:n jälkeen luistoa. Ennätyskokeen ensimmäinen päivä päättyi rajuun tuuleen ja teknisiin vaikeuksiin. Siitäkin huolimatta ERA:n nopeus hipoi 250 km/h. Seuraava aamu koitti kirkkaana, ilmassa oli pakkasta neljä astetta ja ennenkaikkea sää oli tuuleton. Siksi uusi ennätys syntyi varsin kivuttomasti. Se on nyt 252,09 km/h, mutta ERA pyyhälsi parhaimmillaan yli 260 km/h. Sadan kilometrin tuntinopeuteen tämä sähköjänis loikkii kuudessa sekunnissa.
- Energiansäästö on ensijaista. Energiaa pitää säästää mm. auton rungon ilmanvastuksessa, mutta renkaillakin on siinä oma tärkeä merkityksensä. Juuri renkaiden vierintävastus on tärkeää energian säästämisessä. Toisaalta tarvitaan pitoa, kun jäällä kitkakerroin on noin 0,1 verrattuna asvaltin 1,0:aan eli vain kymmenesosa siitä, korostaa Ruotsalainen. Akut kehittyvät E-RA-sähköautolla voi ajella rauhallisella menolla yli 200 km yhdellä latauksella. Ennätyskokeessa kaasu- tai tässä tapauksessa sähköpoljinta painetaan sen verran raskaasti, että akut hupenevat 30-40 km:n revitysten jälkeen. Uutta potkua uusiin ennätysyrityksiin toi jäälle tuotu aggregaatti. Vertailun vuoksi: E-RA-sähköauto kuluttaa sadalla kilometrillä n. 14,5 kwh eli 1,6 litrassa bensaa on sama energia, kuin mikä ERA tarvitsee. - Tällainen ennätyskoe toimii ennen kaikkea tekniikan kirittäjänä ja demonstraattorina, voimme näyttää mihin sähköauto pystyy. Uskon, että me voimme vielä tämän kevään aikana osoittaa, kuinka akut voidaan pikaladata 10:ssä minuutissa, visioi Ruotsalainen. Melko hiljaisena miehenä tunnettu testiajaja Janne Laitinen yltyy ennätyskokeen jälkeen hänelle epäsovinnaisella tavalla kertaamaan tunteitaan: - No ihan hieno homma, että taas onnistui!
Talvitestausta ääriolosuhteissa Pohjois-Lapissa, Ivalossa, n. 270 km napapiirin pohjoispuolella sijaitsee yli 700 hehtaarin kokoinen Nokian Renkaiden testikeskus, jossa tuotekehitys- ja testaustiimit sekä tuntuma-ajajat ottavat mittaa renkaista. Nokian Renkaat on maailman johtava pohjoisten olosuhteiden asiantuntija juuri Lapissa tehtävän kattavan ja huolellisen testauksen ansiosta. Korkeatasoinen laitteisto, erilaiset testit ja asiantunteva henkilöstö varmistavat, että Ivalossa käydään läpi kaikki talviautoilun ääritilanteet marraskuusta toukokuulle.
Katso video ennätysajosta: http://youtu.be/Ix8TN4jMAeo
29
Magneettimäki on kappale Suomen historiaa TEKSTI HELENA SAHAVIRTA
KUVAT Ukko-Media
Urupään takarinteitä kiemurteleva tieosuus, Saariselän pohjoispuolella, valmistui 1910-luvun alkupuolella, kun Kyrön kylää eli Ivaloa yhdistettiin Lapin läänin pääkaupunkiin Rovaniemeen. Kun maantietä vielä Tarton rauhan jälkeen 1920 jatkettiin Ivalosta Petsamon suuntaan, niin pohjoista valtaväylää ryhdyttiin kutsumaan Jäämerentieksi. Nopeusrajoitukset astuivat voimaan vuonna 1921 ja ne olivat päivällä 20 ja pimeällä 15 kilometriä tunnissa.
A
jokuntoon tie Petsamon Liinahamariin valmistui lopullisesti vasta 1933 ja Jäämerentien käyttäjien määrä alkoi lisääntyä, koska satamaa pystyttiin käyttämään ympäri vuoden. Ympärivuotisuutensa takia se oli nuoren valtakunnan kehittyvälle ulkomaankaupal30
Inari Saariselkä 1/2013
le elintärkeä. Sataman merkitys kasvoi edelleen sotavuosina ja Jäämerentiestä muodostui Suomelle henkireikä, koska sen kautta pystyttiin jatkamaan lähes keskeytyksettä elintarvikkeiden ja teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden kuljettamista. Tien käyttäjät, rahtia kuljettavat autoilijat, olivat kuitenkin jo hyvin pian sen valmistumisen jälkeen ehtineet havaita, että Urupään kohdalla tuntu-
rin rinnettä kapuava tie oli raskaassa lastissa olevalle ajoneuvolle vaikea ylitettävä. Automiesten keskuudessa alettiin puhua mäen magneettisuudesta, joka hyydytti auton moottorin niin, että toisinaan matkan teko katkesi kokonaan ja uutta vauhtia piti lähteä hakemaan mäen juurelta. Puheet magneettisuudesta vakiintuivat myös kansan käyttöön ja muutaman kilometrin mittaisesta Urupään noususta
Vuonna 1993 museotien varteen pystytettiin Petsamon liikenteen muistomerkki.
alettiin yleisesti käyttää nousun hankaluutta kuvaavaa nimitystä Magneettimäki. Ja samalla nimellä se tunnetaan edelleen vaikka nykyinen Nelostie rinnettä kiertäessään ei enää noudata vanhan tien pohjaa, vaan on kokonaan linjattu kulkemaan muutama sata metriä sen itäpuolelle. Paljakaisen majatalo Magneettimäen juurelle, sen pohjoispuolella kulkevan Palkisojan rannalle, rakennettiin vuonna 1920 Paljakaisen majatalo. Saksalaissodan aikana majatalon rakennukset poltettiin, mutta asuinkenttä on edelleen jäljellä ja se aukeaa Nelostien notkelmassa pohjoiseen ajettaessa tien vasemmalla puolella. Suunnilleen samalla kohdalla, missä porot usein palkivat ajotiellä autoilijoiden riesana. Kesäaikaan kentällä voi vielä käydä etsimässä rakennusten jyhkeitä kivijalkoja, joita siellä on säilynyt heinittyneen niityn kätköissä. Paljakaisen majatalosta tuli luonnollisista syistä yksi rahtimiesten kokoontumispaikoista ja Veikko Rajala (s. 1926) muistaa, kuinka autoja seisoi pihapiirissä usein samaan aikaan useampiakin.
- Isä oli muutaman vuoden majatalon hoitajana ja majatalo oli minun lapsuudenkotini 1930-luvun puoliväliin asti. Muistan kuinka autoja kulki molempiin suuntiin, mutta enemmän rahtimiehet kuitenkin pysähtyivät lähempänä Magneettimäkeä Inkerin kämpällä, jossa he hörppäsivät kahvit ja siellä sai talvisaikaan laitettua renkaisiin lumiketjut, muistelee Veikko Rajala. Rajala ei muista kuka tämä salaperäinen kämpänpitäjä Inkeri oli, mutta epäilee vahvasti hänen tulleen Vuotson suunnasta. Kämppä kuitenkin lahosi tienvarteen jo ennen sotia eikä Rajala enää sotien jälkeen muista kuulleensa Inkeristä mitään. - Olisiko silloin jo kuollut tai sitten lopettanut vanhuuttaan, hän aprikoi. Pohjolan Liikenne Jäämerentiellä Talvisodan jälkeen liikennöinti Jäämerentiellä kasvoi räjähdysmäisesti ja tiellä oli autoja ruuhkaksi asti. Euroopassa riehuva suursota oli motittanut kaikki Suomen eteläiset satamat ja ainoaksi avoimeksi rahtauspaikaksi jäi Liinahamari. Kuljetuksia varten perustettiin valtion omistama Oy
31
Autojen noustessa hitaasti kohti Urupäätä jäi arvokas lasti helposti varkaiden armoille. Nämä nousivat röyhkeästi lavalle ja kevensivät kuormaa pudottamalla sieltä tavaraa.
Nykyisen Mangneetimäen varrelta avautuvat hienot tykkylumimaisemat ympäröivään luontoon.
Pohjolan Liikenne Ab, jonka johtajaksi istutettiin kenraali Paavo Talvela. Hallitus lupasi tarvittaessa järjestää hänelle diktaattorin oikeudet sotatilalain nojalla. Yhtiö kuljetti välirauhan aikana, kesästä 1940 kesään 1941, Jäämerentiellä noin 330 000 tonnia tuontitavaraa, joka käsitti etupäässä elintarvikkeita ja teollisuuden raaka-aineita, sekä 203 000 tonnia vientitavaraa, joka käsitti pääasiassa puunjalostusteollisuuden tuotteita. Erikoisin lasti oli valtionvelan maksuksi Suomen Pankista Yhdysvaltoihin rahdattu kultalähetys. 32
Inari Saariselkä 1/2013
Liikennöintiä varten yhtiöllä oli käytössään 517 omaa ja niiden lisäksi 1 000 yksityisiltä vuokrattua autoa. Liikenteen ollessa vilkkaimmillaan kevättalvella 1941 yhtiöllä oli käytössään 1 517 autoa ja noin 3 000 liikenne-, varasto- ja vartiomiestä huolehtimassa liikenteen sujumisesta. Kaikkiaan välirauhan ajan kestäneen operaation on laskettu työllistäneen noin 10 000 ihmistä. Yksi edestakainen matka Rovaniemeltä Liinahamariin merkitsi 1 100 kilometrin ajoa pitkin sorapintaista Jäämerentietä. Osa autoista oli 10
tonnin kuorman kuljettavia rekkoja, osa pienempiä kuorma-autoja. Autojen noustessa hitaasti kohti Urupäätä jäi arvokas lasti helposti varkaiden armoille. Nämä nousivat röyhkeästi lavalle ja kevensivät kuormaa pudottamalla sieltä tavaraa, koska kuljettaja, vaikka olisi tapahtuman huomannutkin, ei uskaltanut pysäyttää autoa ylämäessä. Kun varkaiden taktiikka huomattiin, niin kuljetukset pyrittiin ajamaan saattueina ja varmuuden vuoksi tie jaettiin tarkastuspisteisiin 50 kilometrin välein.
Yllä: Museotien levikkeellä on infotaulu, jossa kerrotaan Jäämeren tien historiasta. Nykyisin läpiajon estää liikennemerkin lisäksi tien päähän asetettu puomi. Ajaminen mäkeen on kielletty, koska paluu mäestä muodostuu vaaralliseksi optisen harhan vuoksi. Alla: Vanhan Magneettimäen ajouraa on vaikea talviaikana huomata, mutta se eroaa Nelostiestä Urupään poroaidan kohdalta, sähkölinjan alta, vasemmalle.
Vippaskonsteilla mäkeä ylös Magneettimäki oli Jäämerentien pullonkaula, koska pitkä nousu pisti autot ja miehet puuskuttamaan, puhumattakaan työntöhommiin joutuneista apumiehistä. Moottorin salaperäisen hyytymisen syyksi keksittiin kansaan hyvin uponnut selitys - tunturin magneettisuus, mutta asiaa lapsuudessa itse seuranneella Veikko Rajalalla on asiaan toinen vastaus. - Ei tunturissa mitään magneettia ollut, vaan autojen moottorit olivat niin tehottomia, varsinkin puukaasulla toimivien, ja vaihteiden välitykset
liian suuria, etteivät ne jaksaneet viedä raskaita kuormia jyrkäksi rakennettua mäkeä ylös. Automiehet keksivät kääntää auton mäen alla ympäri ja sitten ylös ajettiin takaperin. Siinä ei silloin ollut paljoa varaa väistellä, jos alaspäin tulijoita oli samaan aikaan liikkeellä. Näki siellä myös kuinka autot hinasivat tai työnsivät toisiaan, selvittää Magneettimäen kupeessa poikasena asunut Veikko Rajala. Vanha Magneettimäki jäi uuden tieoikaisun valmistuttua 1970-luvulla syrjään yleisestä tiestä ja läpiajo estettiin alarinteen puomilla. Sen nimi on
kuitenkin jäänyt uusiinkin karttoihin, mutta myös tiehistoriaan muistoksi välirauhan vuosilta, jolloin Petsamon liikenne oli Suomen ulkomaankaupan napanuora. Veteraanikuorma-autoseura ry:n aloitteesta noin kolmen kilometrin mittainen pätkä vanhaa Magneettimäkeä nimettiin museotieksi vuonna 1992 ja mäen juurelle pystytettiin tien historiasta kertova muistomerkki.
33
Sattui ja tapahtui
IVALON
LENTOASEMALLA TEKSTI Saariselkä Nyt / Ritva Savela
KUVAT Finavia ja Pasi Ruotsalainen
- Sorvari, Te olette suuruudenhullu! Näin rohkaisi Ilmailuhallituksen pääjohtaja Kaarlo J. Temmes kenttämestarista lentoaseman päälliköksi noussutta Matti Sorvaria, kun Ivalon uudistettua lentoasemaa juhlittiin vuonna 1976. - Olin sanonut Temmekselle, että laajennus ei tule riittämään kasvavan lentoliikenteen tarpeisiin, vaan uusia suunnitelmia pitäisi alkaa tehdä samantien. - Toki silloinenkin rakentaminen avasi aivan uuden kauden Ivalon lentoasemalla. Saimme muun muassa sisävessat. Siihen asti käytössä olleet ulkohuoneet olivat ehdottomasti kansainvälisesti kuvatuimmat kohteet, hymyilee Matti Sorvari. Nuori päällikkö oli oikeassa. Seuraavat laajennukset tehtiin vuosina 1988 ja 34
Inari Saariselkä 1/2013
1994. Nykyisen muotonsa lentoasema sai 1999, jolloin Saariselälle odotettiin ja saatiin - EU-kokouksia. - Nämäkään tilat eivät enää riitä, lisää tarvitaan nopeasti, sanoo Matti Sorvari, joka myöntää olevansa ”terminaalivaiheessa”: - Haluaisin vielä antaa oman panokseni uuden terminaalin suunnitteluun, jotta liikenne saataisiin sujumaan mahdollisimman kitkattomasti. Jos suunnitelma ei ole hyvä, rakennusaikana sille ei enää voi mitään.
Autotestausta Ivalon lentoaseman lähihistoriaan liittyy oleellisesti autojen talvitestaus. Siihenkin Sorvari on ehtinyt mukaan, aivan alusta alkaen. - Paavo Holopainen soitteli ja kyseli, olisiko meillä mahdollisuus olla mukana, kun BMW halusi aloittaa testitoiminnan. Meillä oli sopiva paikka, yöaikana tapahtuva testaus ei millään tavalla häirinnyt muuta elämää, ja saimme vielä erittäin hyvän korvauksen.
-Nukuttuani yön yli hyväksyin asian perusteluina muun muassa, että tällainen toiminta lisää aseman rahti- ja henkilöliikennettä. Tiesin jo siinä vaiheessa, että toimin vastoin budjettimääräyksiä – niissä ei siihen aikaan, 1980-luvun alkupuolella todellakaan mainittu testitoiminnasta yhtään mitään. Kaikki meni hienosti, liikennemäärät kasvoivat, ja rahaa tuli. Asiasta tehtiin kuitenkin kantelu, ja sain kirjallisen muistutuksen, kertoo Matti Sorvari. - Tämän hetkisen tietämyksen perusteella sen voisi pistää raameihin ja kunniapaikalle seinälle, sillä siitä päätöksestä alkoi Inarissa tapahtuva talvitestaus, joka oli nimenomaan Paavo Holopaisen ansiota. Tippaleipiä Kekkoselle – puukko Ahtisaarelta Ivalon lentoaseman päällikön tehtäviin on luonnollisesti kuulunut arvovieraiden vastaanotto. - Ensimmäisen kerran tapasin presidentti Kekkosen, kun hän lensi Ivaloon Hollannin kuningatar Julianan kanssa vuonna 1974.
Kun hän sitten tuli ensimmäistä kertaa tänne tasavallan presidenttinä, hän huomautti veitikka silmäkulmassaan, kuinka tyylikäs kravatti minulla oli. Kekkonen vieraili Lapissa usein, ja Ivalossa oltiin palveluvalmiina silloinkin, kun matka suuntautui Enontekiölle: - Presidentin ohjelmaan oli merkitty vapun aikoihin nokipannukahvit ja tippaleipiä. Presidentin seurueesta soitettiin, ja kyseltiin pystyisinkö järjestämään matkasta unohtuneet tippaleivät Ivalosta Enontekiölle. Lähimmät vappuleivonnaiset löytyivät silloin kuitenkin Rovaniemeltä. - Täällä sattui olemaan paikalla ansiolentäjä suksikoneella, pyysin häntä lentämään mutkan Rovaniemellä, saimme Enontekiöltä laskeutumiskoordinaatit, ja tippaleivät ehtivät ajoissa perille. Presidentti Koiviston mustien autojen letkan perässä Sorvari ajeli vaaleansinisellä virka-Ladallaan kunniatehtävänään toimittaa Hotelli Ivaloon presidentin matkalaukun. Sorvari naureskelee, että tehtävä sopi hänelle hyvin; laukun väri oli juuri sävysävyyn sopivan vaalean sininen. Sorvarin täyttäessä 50 vuotta hänet yllätettiin täysin: - Presidentti Ahtisaari oli silloin käymässä Inarissa. Paluumatkalla, mennessään koneelle, hän piti pienen puheen ja lahjoitti minulle puukon, jossa on presidentin vaakuna. Tarja Halonen puolestaan antoi ulkoministerikaudellaan Sorvarille harmaan EU-solmion hyvin onnistuneen ulkoministerikokoksen kunniaksi. - Kun hän sitten tuli ensimmäistä kertaa tänne tasavallan presidenttinä, hän huomautti veitikka silmäkulmassaan, kuinka tyylikäs kravatti minulla oli. Lemmenjoen kultaa ja lentoetsintöjä Suomen yhdeksänneksi vilkkaimman lentoaseman päällikön tehtävät ja vaiheet ovat olleet moninaiset. Milloin on tilattu Lemmenjoen kultamaille 18 pulloa Koskenkorvaa jonkin juhlan kunniaksi. Milloin annettu samaisilta kultamailta tuotavaksi kymmenien tuhansien arvoinen isomushippu, milloin kuskattu
Matti Sorvari on luonut näköisensä lentoaseman hirsiseinineen. Persoonallisen tuloaulan koristeisiin kuuluu muun muassa täytettynä kettu, jonka hän juoksi kiinni kolmisenkymmentä vuotta sitten.
perunoita ja muuta provianttia niin täydellä koneella, että lentäjänä toiminut Sorvari on joutunut istumaan eväslaatikoiden päällä. Erämaahan eksyneitä on haettu lentokoneiden ja helikoptereiden avulla. - Kerran jouduttiin tuomaan Helsingistä Suomen silloin ainoa, Vietnamin sodan perua oleva lämpökamera, jonka avulla löydettiin neljä eksynyttä naista. - Kaikki tämä ja taivas myös, voisi todeta Ivalon lentoaseman päällikkö Matti Sorvari, joka on määrätietoisesti kehittänyt työpaikkaansa neljänkymmenen vuoden ajan, markkinoinut sitä kotimaahan, Eurooppaan ja Kauko-Itään. - Inari on täydellinen lomapaikka kesällä ja talvella. Täältä ei puutu mitään. Meidän tehtävämme on ollut ja on kertoa alueen mahdollisuuksista matkailijoille. Meidän kaikkien yhdessä. 35
TALVIMATKAILUN KATTAVAT PALVELUT Pohjois-Lapin alueen palvelut matkailijalle ovat kattavat. Monipuoliset ohjelma- ja opaspalvelut takaavat aidon ja turvallisen kosketuksen luontoon. Tekemistä ja kokemista riittää kaikenikäisille. Majoitusvaihtoehtoja ovat hotellit, huoneistot, mökit ja leirintäalueet.
INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO
36
Ravintola/kahvila
Leirintäalue tai vaunupaikkoja
Sauna
Catering
Kauppa
Uima-allas
Kahvila
Kalastuslupia
Hotelli tai muu majoitus
Matkailu- tai retkeilyinfo Opaspalveluita
Metsästyslupia
Mökkimajoitus
Posti
Laskettelurinne
Inari Saariselkä 1/2013
Moottorikelkkasafareita tai -vuokrausta Porosafareita ja/tai porotila Huskysafareita ja/tai huskytila Lumikenkävaelluksia ja/tai vuokrausta Hiihtovaelluksia
Ratsastus
Tilausajot
Kalastus
Autovuokraus
Lahjatavaroita
Kokouspalvelut
Taksi
Jää- ja lumikarting
Suksivuokraus
Metsästys
SAARISELKÄ MATKAILUNEUVONTA & LUVAT METSÄHALLITUS/ PALVELUPISTE KIEHINEN Puh.+358 20 564 7200 Fax +358 20 564 7210 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi
SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Saariselkä tourist.info@saariselka.fi
MAJOITUS & RAVINTOLAT HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. +358 306 866 000 Fax +358 16 682 328 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä hotelsales.saariselka@hcresorts.com www.holidayclub.fi /kohteet/saariselka/ esittely/ Myös kosmetologi- ja hierontapalvelut, sisäpelit ja sisäpelivälineiden vuokraus.
SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi
LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Fax +358 16 559 4456 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com. Myös Feel Good Streetin hyvinvointipalvelut ja HealthEx-terveyskuntosali.
APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349, +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi /9
ARCTIC FRIENDS OY Puh. +358 400 733470 Saariselkä apheikkila33@gmail.com henrik.berg@pp.inet.fi www.arcticfriends.com
CAFE RAVINTOLA KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi
Ravintola Petronella Puh +358 16 668 930 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä petronella@ravintolapetronella.fi www.ravintolapetronella.fi
HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi
Ravintola Pirkon Pirtti Puh. +358 16 668 050 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä pirkonpirtti@ukolo.fi www.pirkonpirtti.fi
HOTELLI KAKSLAUTTANEN JA SANTA’S RESORT Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä hotel@kakslauttanen.fi www.kakslauttanen.fi www.santasresort.fi. Majoitusta myös lasi- ja lumi-igluissa.
Laanilan Kievari Puh. +358 400 239 868 Rovaniementie 3410, 99830 Saariselkä info@laanilankievari.fi, www.laanilankievari.fi Avantouintimahdollisuus sekä rekiajelut suomenhevosella
KAUNISPÄÄN KIISA Saariselkä kiisa@kiisa.net, www.kiisa.net HOTELLI KIEPPI Puh. +358 16 554 4600 Fax +358 16 554 4700 Raitopolku 1, 99830 Saariselkä reservations@hotellikieppi.fi www.hotellikieppi.fi
HOTELLI LAANIHOVI Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818, Hotelli Laanihovi, +358 16 667033 Viskitie 1, 99830, Saariselkä laanihovi@saariselka.fi, www.laanihovi.fi Myös ulkoiluvaatteet, retkeilyvarusteet, kalastusvälineet, curling, potkukelkat sekä majahuolinta.
MUOTKAN MAJA WILDERNESS LODGE Puh. +358 671 83 37, +358 400 416 989 Muotkantie 204, 99830 Saariselkä jouko.lappalainen@nellim.fi www.muotkanmaja.fi Avantouintimahdollisuus
RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU JA TULIAISTUPA Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä huippu@saariselka.fi www.saariselka.fi /huippu
KELOPIRTTI Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi, www.kelopirtti.com
KULTAKELO Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä ari.hottinen@kullankaivaja.com www.kultakelo.com
LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi
LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistövälitys.
LAPIN LUMO OY Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) lapinlumo@saariselka.fi www.saariselka.fi/lapinlumo
37
Ravintola/kahvila
Leirintäalue tai vaunupaikkoja
Sauna
Catering
Kauppa
Uima-allas
Kahvila
Matkailu- tai retkeilyinfo
Kalastuslupia
Hotelli tai muu majoitus
Opaspalveluita
Metsästyslupia
Mökkimajoitus
Posti
Laskettelurinne
LOMATÄHDET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä, info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi
PIKKURIEKKO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko@elisanet.fi www.pikkuriekko.com
Moottorikelkkasafareita tai -vuokrausta Porosafareita ja/tai porotila Huskysafareita ja/tai huskytila Lumikenkävaelluksia ja/tai vuokrausta Hiihtovaelluksia
TUNTURIYÖ OY Puh. +358 40 547 5630, Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi, www.tunturiyo.com
VILLA KAIKU Puh. +358 45 131 3895 posti@villakaiku.fi, www.villakaiku.fi
OHJELMAPALVELUT SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500 Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com
SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043, Saariselkä marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi
SAARISELÄN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891, +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi
SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi, www.kiilopaa.fi Myös lapsiahkiot ja rinkat, retkeilyvarusteet sekä geokätköt.
TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI Puh. +358 17 465 2752, +358 400 674 721 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.saariselka.fi /tunturikoivu
TUNTURIKUKSA Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa
38
Inari Saariselkä 1/2013
ACTION PARK IVALO OY Myös Saariselkä Tyres rengaskauppa Puh. +358 44 700 8600 Rovaniementie 3222, 99830 Saariselkä office@actionpark.fi, www.actionpark.fi
HUSKY & CO. Puh. +358 400 693 071, +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä husky@huskyco.fi, www.saariselka.fi /huskyco
JOIKU-KOTSAMO SAFARIT Puh. +358 16 667 218, +358 400 398 935 +358 400 138 911 99830 Saariselkä joikukotsamo@saariselka.fi www.saariselka.fi /joikukotsamo
IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT KY Puh. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo anissilaari@gmail.com www.ivalojoki-travellers.fi
LAPLAND SAFARIS Puh. +358 16 668 901, Fax +358 16 668 923 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@lapinsafarit.fi www.laplandsafaris.fi
LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, Fax +358 16 668 950 Lutontie 3, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.saariselka.fi /luontoloma
Ratsastus
Tilausajot
Kalastus
Autovuokraus
Lahjatavaroita
Kokouspalvelut
Taksi
Jää- ja lumikarting
Suksivuokraus
Metsästys
SKI SAARISELKÄ Puh. +358 16 668 882 99831 Saariselkä skisaariselka@skisaariselka.fi www.skisaariselka.fi Laskettelu ja lasketteluvälineet.
TOP SAFARIS OY Puh. +358 40 506 2854 +358 45 2565 818 Top Safaris safari club 99830 Saariselkä. topsafaris@saariselka.fi www.topsafaris.fi
OSTOKSET JA TULIAISET GALLERIA & KÄSITYÖ LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä pirkko.kortelainen@luukku.com www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja Jäämeren löytöjä.
HIPPUPUOTI OY Puh. +358 40 525 6853 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi /hippupuoti
KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP Puh. +358 40 509 5218 Siula, 99830 Saariselkä meimi.kautovuori@gmail.com
SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi Urheilu-ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.
TAVARATALO SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi Myös lääkekaappi.
ULTIMA GIFT Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448 Saariseläntie 13 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi
ULTIMA JEWELRY Puh. 040 728 8448 Lutontie 16, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi
TAKSI- JA KULJETUSPALVELUT EROLA TAKSI Puh. +358 400 718 021, 99830 Saariselkä erolantaksi@saariselka.inet.fi
MUUT PALVELUT MEDINARI OY Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi Pohjoisen LKV Oy Teija Kunnari, Puh. 040 735 5021 Kelotie 1, 99830 Saariselkä tkk@pohjoisenlkv.fi, www.pohjoisenlkv.fi Kiinteistövälitystä SAARISELÄN SANOMAT Puh. 040 191 9919 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi SAARISELKÄ NYT-LEHTI Puh. 040 5745 310 pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi www.saariselka.net Mainoslinja Puh. 0400 153 277 heikki.orava@saariselka.fi www.mainoslinja.fi
INARI JA YMPÄRISTÖ KATAJAMAAN TAKSI Puh. +358 400 731 973, 99830 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi
KOSKISEN TAKSI Puh. +358 400 394 862, Saariselkä koskisentaksi@saariselka.fi
PAJARIN TAKSI JA BUSSIPALVELU Puh. +358 400 158 809, Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi
MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT INARI EVENT LAPLAND Puh +358 40 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi
INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339502 +358 45 2396135 +358 40 5152658 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) inarin.poropirtit@gmail.com www.inarinporopirtit.fi
KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com
GIELLAJOHKA KY Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825 Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi
TILAUSLIIKENNEBUSSI LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.luontoloma.fi
LAKE & SNOW INARI LOMAKYLÄ INARI Puh. +358 16 671 108 Fax +358 16 671 480 Inarintie 26, 99870 Inari info@lakesnowinari.fi www.lakesnowinari.fi
NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 016 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi Myös lapsiahkiot ja -rinkat.
RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 16 661 662, +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari ravintola@sarrit.inet.fi
SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi
SIIDA SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Fax +358 16 671 486 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi Metsähallituksen luontopalvelut Puh. +358 205 64 7740 Fax. +358 205 64 7750 siida@metsa.fi INARIN MATKAILUINFO Puh. +358 40 168 9668 tourist.info@inari.fi
URUNIEMI CAMPING KY Puh. +358 50 371 8826 Fax +358 20 6402 6570 Uruniementie 7, 99870 Inari pentti.kangasniemi@uruniemi.com www.uruniemi.com
OSTOKSET JA TULIAISET INARIN HOPEA Puh. +358 16 671 333, +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari info@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi
INARIN KUUKKELI Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com http://kuukkeli.lappi.fi Elintarvikkeet, polttoaineet ja lääkekaappi.
39
INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT + OSTOKSET AHKUN TUPA LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Puh. +358 16 673 435 +358 40 755 4306 Fax +358 16 673 435 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi
ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA /ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. +358 16 673 413 +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki tmipaltto@ukolo.fi www.lemmenjoki.org
HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339, Fax +358 16 673 000 Meneskartanontie 71 99870 Inari menesjarvi@menesjarvi.fi www.menesjarvi.fi
VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi
UTSJOKI MAJOITUS JA RAVINTOLAT HOTELLI UTSJOKI puh. 016 321 2100, 040 517 3178 myynti@hotelli.utsjoki.fi Luossatie 4, 99980 Utsjoki
IVALO
MEDINARI OY Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi POHJOIS-LAPIN OPPAAT RY OPASTUKSET POHJOIS-LAPN ALUEELLA Puh. +358 45 341 6067 pohjoislapinoppaat@gmail.com
MATKAILUNEUVONTA METSÄHALLITUS /IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Fax. +358 20 564 7734 Ivalontie 10, 99800 Ivalo ivalo@metsa.fi www.luontoon.fi
MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT KAMISAK HUSKY & HORSE EXPEDITIONS Puh. +358 50 570 7871+358 50 596 5031 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kamisak.com www.kamisak.com
DESIGN HOUSE IDOLI Puh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Fax +358 16 667 710, Ukonjärvi, Ivalo idoli@idoli.fi www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja ”Helmi”-lasikota avoinna tilauksesta 4–12 hengen ryhmille
IVALO RIVER CAMPING Puh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo info@ivalorivercamping.com www.ivalorivercamping.com
TANKAVAARA NÄHTÄVYYDET JA OHJELMAPALVELUT KULTAMUSEO puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi
KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251 Fax +358 20 564 7250 Tankavaarantie 11 B 99695 Tankavaara ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi
TANKAVAARAN KULTAKYLÄ Puh. +358 16 626 158 Fax 016 626 261 99695 Tankavaara info@tankavaara.fi www.tankavaara.fi
NELLIM KAMMIGALLERIA Puh. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi
Porotila Petri Mattus Puh. 0400 193 950 Kortamo-oja, Kittiläntie 3070 99800 Ivalo petri.mattus@netti.fi www.petrimattus.com
40
Inari Saariselkä 1/2013
MUUT PALVELUT INARILAINEN/UKKO-MEDIA Inarin ja Utsjoen paikallislehti Puh. +358 20 710 9050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134, Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com
MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT ERÄHOTELLI NELLIM Puh. +358 400 415 989 Nellimintie 4230 99860 Nellim jouko.lappalainen@nellim.fi www.nellim.fi
SAFARI SERVICE Puh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 aimo@safariservice.fi www.safariservice.fi
Saariselän matkailuneuvontapiste sijaitsee Siula-talossa palvelupiste Kiehisessä
APUA LOMASUUNNITELMIEN TEKOON
Pohjois-Lapin alueen matkailuneuvonnat:
itä Pohjois-Lapissa voi tehdä ja missä käydä? Missä ruokailla ja minne majoittua? Näihin ja moniin muihin askarruttaviin kysymyksiin löydät avun Inarin kunnan matkailuneuvontapisteistä Saariselältä, Ivalosta, Inarista ja kesäisin myös Lemmenjoelta. Matkailuneuvonnasta saa tietoa alueen nähtävyyksistä, käyntikohteista, tapahtumista, aktiviteeteista ja palveluista. Esitehyllyistämme löydät alueen matkailutoimijoiden esitteitä mukaan otettavaksi. Matkailuneuvontapisteet löydät Saariselän Siulasta Palvelupiste Kiehisestä, Ivalossa Metsähallituksen palvelupisteen yhteydestä ja Inarista Luontokeskus Siidasta. Kesäisin palvelemme myös Lemmenjoen luontotuvalla Njurgulahden kylässä. Palvelemme paikan päällä matkailuneuvontapisteissä sekä lisäksi puhelimitse ja sähköpostitse. Matkailuneuvontapisteitä hoitaa Metsähallitus.
Kiehinen Kelotie 1 / Siula 99830 Saariselkä Puh. 040 168 7838 tourist.info@saariselka.fi
M
Inarin kunnan alueella toimivia majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä löydät seuraavilta sivustoilta: www.inarilapland.org
www.saariselka.fi
MITEN PERILLE? • Finnair lentää Helsingistä Ivaloon ympäri vuoden. • www.finnair.fi • Norwegian lentää Helsingistä Ivaloon 28.10.2012-28.3.2013 tiistaisin, torstaisin sekä sunnuntaisin. • www.norwegian.com • SAS lentää Ivalo-Kööpenhamina välillä 12.12.2012-24.3.2013 • Lentopäivät ovat keskiviikko ja sunnuntai. • www.flysas.com
• Joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle. • Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen. • Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-Lappiin.
Saariselkä
Saariselän matkailuneuvonta avoinna: 14.1.-10.2 ma-pe klo 9-17 11.2-21.4. ma-pe klo 9-17 ja la-su 10-16 22.4.-16.6. ma-pe klo 9-17 17.6.-29.9. ma-pe klo 9-17 ja la-su 10-16 30.9.-8.12. ma-pe klo 9-17 Poikkeukset: 10.1. ja 1.2. suljettu koulutusten vuoksi
Inari Siida Inarintie 46 99870 Inari Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi
Inarin matkailuneuvonta avoinna: 1.1.–31.5.2013 ti–su klo 10-17, ma suljettu 1.6.–19.9. ma–su klo 9–20 Poikkeus: Jouluna 24.–25.12. suljettu.
Ivalo Metsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi
Ivalon matkailuneuvonta avoinna: arkipäivinä klo 9–16
41
Ladut & rinteet Pohjois-Lapin hiihtokausi hellii hiihtäjää, sillä lumille pääsee yleensä lokakuusta toukokuuhun asti. Polveilevat tunturimaastot ja kansallispuistot mahdollistavat erilaisen hiihtoretken vaikka joka päivälle. Pelkästään Saariselän alueella huollettuja latukilometrejä on 200, joista valaistuja 34 km. Saariselän hyvinhoidettu, monipuolinen latuverkosto lähtee heti hotellien ovelta ja kiertelee tunturilta toiselle ja sukeltaa sopivin väliajoin metsän siimekseen ja sieltä taas uudelle tunturille.
Levennetyt latu-urat ovat välillä Saariselkä - Laanila- Kakslauttanen. Puolet latuverkostosta kiertää Urho Kekkosen kansallispuiston koskemattomissa ja ainutlaatuisissa tunturimaisemissa. Inarin lähialueen retkihiihtolatuja ylläpidetään helmikuun puolenvälin ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Ladut kunnostetaan 1-2 kertaa viikossa. Kevättalvisen hiihtokauden pituus riippuu lumiolosuhteista. Saariselän rinteet Ski Saariselkä on lumivarma hiihtokeskus, joka on rakennettu kahden tunturin, Kaunispään ja Iisakkipään rinteille. Rinteet sopivat kaikentasoisille laskijoille. Kaikille laskettelijoille, välineistä riippumatta, löytyy haastetta 1 200 metriä pitkästä streetistä, jossa on paljon eritasoisia boxeja, reilejä ym. Streetiä muotoillaan kauden aikana lumitilanteen ja tarpeen mukaan. Suksien ja lautojen lisäksi tunturista tullaan alas myös pulkalla: yli kilometrin mittainen pulkkamäki alas kylään on koettava! Ski School Saariselkä antaa opetusta aloittelijoista ratalaskun harrastajiin. Laskettelun lisäksi voit opetella lumilautailua, telemarkia sekä tietenkin maastohiihtoa kuten myös soveltavaa alppihiihtoa ja snowkitingia, joiden opetusajankohta on aina sovittava etukäteen. Hiihdonopettajamme ovat päteviä, innostavia ja kielitaitoisia ammattilaisia.
Inari-Saariselkä latuverkosto • Saariselän latuverkosto 200 km • joista valaistuja latuja 34 km • Ensilumenlatu avataan 10.10. Latutiedot netistä: www.saariselka.fi Inarin retkihiihtolatureittejä • Juutuanjoki 9 km • Inari-Otsamo 19 km • Inari-Pielpajärven erämaakirkko 19,5 km • Juutuanvaran hiihtostadion 3/5/10 km • Ivalon läheisyydessä Jänkävaarassa sijaitsee useita 2-10 km mittaisia latureittejä. Rinnefakta • 15 rinnettä, joista 7 valaistuja • pisin rinne 1300 m • suurin korkeusero 180 m • hissejä 5 kpl, kapasiteetti 6500 hlö/tunnissa • lautailijoille Suomen pisin streetti • lapsille oma harjoittelurinne Ski Saariselän vuokraamon valikoima koostu pääasiassa Atomic-tuotteista, joista löydät itsellesi takuulla sopivat välineet. Valikoimaan kuuluvat: • lasketteluvälineet • lumilaudat ja kengät • telemarkvälineet • kypärät • snowscoot Voit kokeilla Atomicin suksiuutuuksia ilmaiseksi keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 15–17. Välinevuokraamo on avoinna aina rinteiden ollessa auki. Rinteet ovat auki joka päivä kello 10.00–17.00. Iltamäet tiedotetaan erikseen. www.skisaariselka.fi
42
Inari Saariselkä 1/2013
Pohjois-Lapin
TAPAHTUMAKALENTERI
31.1.– 4.2. XV Skábmagovat alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Inarin kirkonkylällä Sajoksessa 4.2. The Choir – kuorokonsertti Inarissa Sajoksessa Helmikuu Angry Birds™ -aktiviteettipuisto avataan Saariselälle 9.-10.3.
PoroCup 3.osakilpailu (Kultakelloajot) ja suopunginheiton SM-kilpailut Ivalossa
29.3. Vaskoolihiihto Saariselällä 30.–31.3 Porokuninkuusajot Inarissa 12.–13.4. 60–70 – luvun illat Saariselällä 10.4. Stand-Up Kelekka Lapland Hotel Riekonlinnassa Saariselällä 19.–20.4.
Pulkkamäen MM-kilpailut Saariselällä
10.-11.5. Climax- Salibandy turnaus Ivalossa 18.–28.7. Inari-viikot 19.–21.7. Kullanhuuhdonnan SM – kilpailut Tankavaarassa 15.–18.8.
XVI Jänkhällä jytisee 2013 Saariselällä
16.–18.8. X Ijahis Idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Inarin kirkonkylällä 23.–25.8. VIII Rautaa Rajalle Saariselällä Pidätämme oikeudet muutoksiin. Lisää tapahtumia: www.saariselka.fi
www.siida.fi
SAAMELAISMUSEO & LUONTOKESKUS puh. 0400 898 212, Inarintie 46, 99870 Inari
Ravintola Sarrit puh. 016 661 662 Matkailuinfo puh. 040 168 9668
43
Poroajelu tu n Tunturiloma
turissa
alk. 65€
Saariselällä
/ tunti / hlö
0€ alk. 322,5
/ 2 hlöä rees sä
Voimassa 10 .1.-30.4.2013 .
/ hlö / 5 vrk
väät ällinen, retkie miainen, päiv uoltohuoneen aa s. si ta in H ka. sekä suksienh ja iltasauna . Voimassa 2.5.2013 saak tö yt kä a vapa
KOKO LOMA YHDEN OVEN TAKAA Tasokkaana lomakohteena tunnettu hotellimme palvelee monipuolisesti lomalaisia sekä kokousasiakkaitaan. Lapland Hotel Riekonlinna sijoittuu keskelle tunturikylää eikä Jäämerikään ole kuin päivämatkan päässä Saariselästä. Majoitusvaihtoehdoista löytyvät myös korkealaatuiset lomahuoneistot. Katso lisää lomia ja hyviä tarjouksia osoitteessa LaplandHotels.com. Varaa talven lomasi sekä loma-aktiviteetit kätevästi verkossa tai soita numeroon 016 3232.
|
016 559 4455 LEVI
|
YLLÄS
|
ROVANIEMI
|
OLOS
|
riekonlinna@laplandhotels.com PALLAS
|
HETTA |
KILPISJÄRVI
|
SAARISELKÄ
|
LUOSTO