Kaukana Pohjoisessa

Page 1

POHJOISESSA KAUKANA

Löydä aito Lappi

Löydä Inarin aarteet

Hyvinvointia luonnosta –

Terapiaa tuntureilta

INARISAARISELKA.FI


150tvakuloriaa hist

KAUKANA POHJOISESSA KUSTANTAJA Inari-Saariselkä Matkailu Oy Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä www.inarisaariselka.fi

PÄÄTOIMITTAJA Tarja Manninen Inari-Saariselkä Matkailu Oy tarja.manninen@inarisaariselka.fi

INARISAARISELKA.FI LEHDEN ILME JA TAITTO Markkinointiosakeyhtiö i2 PAINOPAIKKA UPC Finland, Vaasa


LEHDESSÄ ”Tunturiterapia on joutenoloa, tuleen tuijottelua ja hetkestä nauttimista. Luonnon avaruudella on rauhoittava vaikutus.” Talven kaunein hiihtoretki

Autoillen ajan kanssa

sivu 16

sivu 26

Sukset luistavat sulavasti pakkaslumen päällä, mutta on vaikeaa katsoa vain latua, sillä joka puolella on niin satumaisen kaunista.

Halusin tällä kertaa tarjota heille jotain uutta ja virkistävää, eikä naisia tarvinnut kauaa suostutella rannalle – Jäämerelle.

Valokuvaajan pohjoinen paratiisi sivu 32 Saamelaiset jakavat vuoden perinteisesti kahdeksaan eri vuodenaikaan. Saat siis monta mahdollisuutta tutustua kunkin vuodenajan ihmeisiin.

@exploreinari #exploreinari inarisaariselka.fi

3


PÄ Ä K I R J O I T U S

Tarja Manninen

Luontoresepti

4 - KAUKANA POHJOISESSA

MEILLÄ SUOMALAISILLA uskotaan olevan sisäsyntyinen luontokaipuu. Sanotaan, että suomalainen liikkuu ja liikuttuu luonnossa. En tiedä moniko meistä voi vielä yhtyä näihin väitteisiin, sillä yhteiskunta muuttuu ja me suomalaiset, aivan kuten muutkin ihmiset maapallolla siirtyvät enenevässä määrin suuriin kaupunkeihin. Monet meistä ovat kadottaneet yhteyden luontoon ja samalla menettäneet kyvyn vähentää stressiä luonnossa liikkumalla. Monille arki on pääsääntöisesti sisätiloissa olemista työssä, kotona, autossa tai julkisissa kulkuvälineissä matkustamassa työpaikalle

tavat hyvin sitä, miten elämme koko elämämme. Jokainen kokee luonnossa liikkumisen eri tavalla. Tärkeintä on, että liikumme luonnossa, sillä tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen auttaa hallitsemaan stressiä, kohottaa itsetuntoa ja tuo monia muita hyviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveysvaikutuksia. Osalle hyvät terveysvaikutukset eivät ole tarpeeksi hyvä syy lähteä luontoon – kuten ei myöskään kalanmaksaöljyn juominen. Luonnosta voi nauttia niin monella tapaa, nykyisin myös omien harrastusten kautta. Omatoimisen luonnossa

tai sieltä pois. Oletko koskaan miettinyt, miten monta minuuttia sinä vietät päivästäsi ulkoilmassa? Olemmeko lumoutuneet enemmän kaikesta siitä, mitä oma puhelimemme voi meille tarjota, kuin mitä elämyksiä luonto voi meille antaa? Päivittäiset rutiinit kuvas-

liikkumisen rinnalle on tullut mielenkiintoisia tuotteita kuten Shinrin-Yoku metsäkylpyretkiä, metsäjoogatunteja sekä tunturijoogakursseja. Ehkä kaikkien terveysvaikutusten lisäksi olisi hyvä miettiä, miksi emme lähtisi luontoon, jos se tekee meidät onnelliseksi?


”Miksi emme lähtisi luontoon, jos se tekee meidät onnelliseksi?”

SISÄLLYS Pääkirjoitus

4

Sisällysluettelo 5 Inarijärvi – Saamenmaan meri

6

Hyvinvointia luonnosta

10

Tunturiterapiaa Utsjoella

12

Talven kaunein hiihtoretki

16

Vuoden hiihtokoulu

21

Lemmenjoen uusi kultareitti

22

Autoillen ajan kanssa

26

Kamera käy!

28

Unten mailla

30

Valokuvaajan pohjoinen paratiisi

32

Tapahtumat

36

Aluekartta 38 Palveluhakemisto

40


6 - 2018 KAUKANA POHJOISESSA


INARIJÄRVI – Saamenmaan meri

TEKSTI: Tuure Neitola | KUVAT: Jouni Männistö, Lapin Materiaalipankki, Juha Kauppinen, Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Ikiaikainen Inarijärvi huokuu historiaa. Karu, mutta kuvankaunis erämaajärvi on vuosisatoja houkutellut kulkijoita rannoilleen. Sen laineita ovat kyntäneet milloin mitäkin kieltä puhuneet matkamiehet. Kaikkien aikeet eivät aina ole olleet hyvät, mutta tarvittaessa järven pohjukoihin on ollut helppo myös kadota vierailta katseilta.

7


”Yleensä järvellä kulkija näkee toisen vain siintävänä pisteenä horisontissa.”

I

Inarijärveä kutsutaan täydestä syystä Saamenmaan mereksi. Se on koko maailman toiseksi suurin Napapiirin pohjoispuolinen järvi. Rantaviivaa sillä on 3300 kilometriä. Järvi ympäristöineen on inarinsaamelaisten perinteistä asuinympäristöä. Arkeologisten kaivausten perusteella järven alueella on kuitenkin vaikuttanut useita saamelaisten pyyntiyhteisöjä. Vanhimmat löydetyt ihmisasumusten jäljet ovat 10 000 vuoden takaa. Jylhä ja koskematon luonto on Inarijärven tärkein vetovoimatekijä. Rannat on pääasiassa säästetty rakentamiselta. Vesi on puhdasta ja raikasta, kun kurotat sitä veneen reunan yli ja siemaiset kupista.

Kalastajien ja retkeilijöiden paratiisi Puhtaassa vedessä viihtyy hyvin Inarin kalakantakin. Taimen, rautu, siika, harmaanieriä ja harjus kuuluvat kalastajien suosikkeihin. Taimenta Inarilta on uisteltu vuosisatoja. Kesäisin järvellä saattaa olla yhtä aikaa kymmeniä uisteluveneitä, mutta harvoin ne kohtaavat toisensa. Yleensä järvellä kulkija näkee toisen vain siintävänä pisteenä horisontissa. Pienemmillä veneillä, kanooteilla tai kajakeilla liikkuvien on syytä ottaa huomioon nopeasti vaihtelevat sääolosuhteet. Myrskytuuli saattaa nousta kahvin kiehumista odotel-

8 - KAUKANA POHJOISESSA


lessa. Silloin satunnaisen matkailijan on syytä olla mieluummin mantereen suojassa. Kovat tuulet saattavat puhaltaa päiväkausia ja aallot kohota parimetrisiksi. Sellaisissa olosuhteissa saarista irtaantuminen on vaarallista, usein jopa mahdotonta. Mutta vastavuoroisesti järvi voi olla leppoisa viikkokausia. Se loistaa ruskan, revontulten, auringon laskun, keskiyön auringon ja luonnon uskomattomissa väreissä ja sävyissä.

Satoja vuosia kulttuurihistoriaa Tunnetuimpia kulttuurikohteita ovat muun muassa Ukonsaari ja Pielpajärven erämaakirkko. Ukonsaari on ikivanha saamelaisten uhripaikka. Sitä pidetään suurseitana. Pielpajärven kirkko puolestaan on rakennettu 1760. Vanhin tiedossa oleva hautausmaa on kirkon ympäristössä, mutta jäl-

Mielenkiintoinen kohde Inarijärven eteläosassa on Korkia-Mauran jääluola. Kertomusten mukaan sen jää olisi pysynyt sulamattomana jo yli 500 vuoden ajan. Luola on yli 15 metriä pitkä, 1 – 3,5 metriä leveä ja korkeimmillaan 4 metriä. Luolaa tiedetään käytetyn kalakellarina jo 1600-luvulla. Inarijärvi ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri-, retkeily- ja kalastusmatkailukohde, joka tarjoaa kulkijalle monipuolisen ja unohtumattoman elämyksen. ■

Korkia-Mauran jääluolan kerrotaan pysyneen sulamattomana yli 500 vuoden ajan.

Pielpajärven kirkko on koonnut ihmisiä suojaansa jo vuodesta 1760 saakka.

jet siitä ovat jo kadonneet. Vainajat ryhdyttiin hautaamaan 1700 lähtien läheiselle saarelle pois petojen ulottuvilta. Saarta kutsutaan Vanhaksi hautasaareksi. Saaressa on runsaat 500 hautakuoppaa. Sen rannat ovat syöpyneet jyrkiksi ja rantatörmistä paljastuu edelleen hautoja. Viereistä Hietasaarta on käytetty hautausmaana 1793 – 1905. Sinne on päätynyt arviolta 1500 vainajaa. Molemmilla saarilla on ollut myös muinaista asutusta.

9


Hyvinvointia luonnosta TEKSTI: IrinaSalomaa | KUVAT: Inari-Saariselkä Matkailu Oy, Arctic Sky Lapland, Inari Cosmetics

Luonnossa liikkuminen on tehokasta täsmähoitoa moniin nykyajan yhteiskunnan ongelmiin. Luonnolla on tutkittuja positiivisia terveysvaikutuksia niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin.

METSÄSTÄ VOI saada helpotusta stressiin, ahdistukseen ja masennukseen. Lyhytkin luontoaltistus alentaa verenpainetta, madaltaa sykettä sekä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Tutkimusten mukaan kahden tunnin metsässä olon aikana elimistön puolustuskyky vahvistuu, autonominen hermosto tasapainottuu ja kognitiivinen suorituskyky paranee. Luonnossa leikkimisen on havaittu myös lieventävän lasten tarkkaavaisuushäiriöitä. Mielialan

10 - KAUKANA POHJOISESSA

lisäksi itsetunto ja myös itsetuntemus kohenevat. Luonnossa yksinäisyyden tunne vähenee ja valmius ottaa kontaktia muihin ihmisiin kasvaa.

Metsäkylpyjä japanilaisittain ja hiljaisuusretriittejä Suomen ensimmäinen Association of Nature and Forest Therapy Guides & Programs koulutuksen käynyt ShinrinYoku metsäterapiaopas Mari Rotko

toimii pääosin pohjoisimman Lapin alueella. Shinrin-Yoku metsäkylpymenetelmä tulee Japanista ja perustuu tutkimustuloksiin luonnon vaikutuksista ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Metsäkylpykävelyiden aikana luontoyhteyttä vahvistetaan aisteja avaavien läsnäoloharjoitusten avulla, hitaasti edeten ja luontoa havainnoiden. - Shinrin-Yoku metsäkylpy on paras kylpy, jonka olen kokenut. Luonto on terapeuttimme, me oppaat avaam-


me oven, toteaa Shinrin-Yoku Finlandia luotsaava Mari. - Tutkittuja terveysvaikutuksia saavutetaan jo lyhyen luonnossa oleilun aikana. Ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyky paranee. Japanissa tälle jo kansalliselle terapiamuodolle on perustettu omia terapiametsiä ja lääkärit määräävät hoidoksi metsäkylpyjä, jatkaa Mari. Rakkaus Lapin hiljaisuutta ja hidasta elämän-

paikallinen ruoka ja erilaiset pehmeät aktiviteetit yhdistyvät eheyttäväksi kokonaisuudeksi. - Haluamme tarjota asiakkaillemme kokonaisvaltaisia kokemuksia Lapin luonnon keskellä, pienissä ryhmissä, vailla kiireen tuntua. Palveluihimme kuuluvat retriittien lisäksi asiakkaan toiveiden

tahtia kohtaan on keskeistä Saariselän kupeessa toimivan hyvinvointimatkailuyrityksen Arctic Sky Laplandin omistajille Minna Katajalle ja Aarno Heikkiselle. Arctic Sky Lapland tarjoaa hyvinvointi-, hiljaisuus- ja puhdistavia detoxretriittejä, joissa jooga,

mukaan räätälöidyt luontoa kunnioittavat lomapaketit ja erilaiset hyvinvointitapahtumat kuten metsäjoogatunnit sekä villiyrtti- ja kotikosmetiikkakurssit, Minna kertoo. ■

”Luonto on terapeuttimme, me oppaat avaamme oven.”

Luonto hoivaa myös etänä Arktisen pohjoisen koskematon luonto kiinnostaa myös ihonhoidossa. INARI Arctic Beauty on Inarin alueen puhtaan ilmaston ja kristallinkirkkaan Inarijärven inspiroima uusi luonnonkosmetiikan kasvohoitosarja. Karussa pohjoisessa selviävät vitamiini-, mineraali- ja antioksidanttipitoiset kasvit kuten marjat, ruusunjuuri ja pakurikääpä ovat todistetusti hyväksi iholle. Luonnollinen ihonhoito yhdistettynä ulkoiluun ja monipuoliseen ruokavalioon vähentävät kehoomme kohdistuvaa stressiä ja näin auttavat meitä voimaan paremmin. Luonto parantaa ja ylläpitää hyvinvointiamme monipuolisemmin kuin arvaammekaan.

11


Tunturiterapiaa Tenojokilaakso on vastakohta kiivaalle kaupunkielämälle. Siellä kulkija törmää aitoon luonnonrauhaan. Ympäristö on hiljainen, kunnes opit kuuntelemaan. Sen jälkeen voit kuulla tuulen huminaa, veden solinaa, lintujen laulua. TEKSTI: Tuure Neitola | KUVAT: Arctic Photo, Pertti Turunen

12 - KAUKANA POHJOISESSA


LU O N TO E H E Y T TÄ Ä

Utsjoella KUULET pakkasen paukahtelua, lumen narskahtelua, oksien rapsahtelua lumisessa metsässä. Jos annat itsesi rauhoittua, voit ehkä tuntea, kuinka luonto hiipii lähelle sinua. Se ohjaa ajatuksesi muualle. Se silittää päätäsi ja eheyttää mieltäsi. Se lataa sinuun voimaa, koska tietää sinun tarvitsevan sitä. – Nykyajan kiireinen elämä tarvitsee vastapainoa, jota kutsumme täällä tunturiterapiaksi, hymyilee matkailuyrittäjä Marjatta Holmberg Utsjoen Nuorgamista.

Hän pitää yhdessä miehensä kanssa matkailuyritystä Nuorgamin Lomakeskusta Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa.

Tuleen tuijottelua ja joutenoloa Varsinkin kaupungeista tulevat matkailijat hakevat hiljaisuutta, jollaista kansoitetut matkailu- ja hiihtokeskukset eivät pysty tarjoamaan. Slow down –teema on matkailumarkkinoilla kysytympi tuote vuosi vuodelta.

13


Sen vahvistavat tutkimukset, joiden mukaan ihmiset haluavat elämäänsä rauhallisia hetkiä ja siksi hakeutuvat paikkoihin, jossa saavat ihan vain olla. Matkanjärjestäjät etsivät tällaisia paikkoja. –Tunturiterapia on joutenoloa, tuleen tuijottelua ja hetkestä nauttimista. Luonnon avaruudella on rauhoittava vaikutus. Se saa ajatukset siirtymään ongelmista muualle, jolloin ihmisen sielu saa hetken lepoaikaa, jatkaa Marjatta Holmberg.

olla vain paikallaan, kertoo perheyrityksen isäntä Petteri Valle. Vallen perheen lomakylässä slow down – teemaan liittyy vahvasti mahtava luonto. Sen voimallisuuden tajuaa, kun vain vilkaisee hotellihuoneen tai ravintolan ikkunasta ulos. Joka puolella kohoaa toinen toistaan jykevämpiä tuntureita. Silkalla olemassa olollaan ne viestivät, että kiire on päättynyt. Ainakaan niiden rinteillä ei voi kiirettä pitää.

Aktiiviteetit ja slow down Vallen lomakylän ohjelmapalvelut ovat sopusoinnussa slow down –teeman ja normaalin elämän kanssa saamelaiskulttuurisessa ympäristössä.

”Luonnon avaruudella.”

Tunturissa ei ole muita Saamelaisenemmistöisessä Utsjoen kunnassa slow down –teemoitus matkailussa koskettaa erityisesti talviaikaa ja ulkomaisia vieraita. Toki enenevässä määrin myös suomalaiset kaupunkilaiset etsivät rauhoittumiskehtoja. Pienissä matkakohteissa asiakkaita ei ole paljoa yhtä aikaa. Kun mennään tunturiin, siellä ei ole yleensä ketään muita. Siinä täyttyy monen talvimatkailijan tärkein toive. Täydellistä luonnonrauhaa tarjoilee myös Holiday Village Valle Utsjoen kirkonkylässä. Kaamosaikana on niin rauhallista, että jokainen saa varmasti olla rauhassa. Se on Utsjoella käännetty voimavaraksi. –Tarjoamme sitä, mitä täällä oikeasti on, hiljaisuutta. Täällä ihminen voi rauhoittua ja

14 - KAUKANA POHJOISESSA

Kun saamelainen ihminen haluaa rentoutua, hän lähtee pilkille tai patikoimaan tunturiin. Niin voi tehdä vieraskin, jos haluaa ja ohjatusti. Vieras voi mennä myös vaikkapa lumikenkäkävelylle metsään, sinne saamelainenkin menee, kun hän haluaa selvitellä ajatuksiaan. Kolme vuotta Nuorgamissa toiminut ja ensisijaisesti aktiiviteettien tarjontaan keskittynyt yritys Alma Arktika ei ole markkinoinut slow down –ideaa sanallakaan julkisuudessa. Yrityksen toimintaidea on ikään kuin aktiivisuuteen kannustava, mutta silti lähes kolmannes yrityksen asiakkaista on luokiteltavissa ns. slow down –asiakkaiksi. Yrittäjä Reetta Koski oli alkuun asiakkaiden tarpeista hieman ihmeissään. –Kävin usein houkuttelemassa majapaikassa asiakkaita, että lähdetään kalalle tai patikoimaan tunturiin, jotta lomalla olisi jotakin virikkeitä. Mutta monet sanoivat, että ei, eivät he halua tehdä mitään. Mökki ja palju riittävät. Siellä he vain kutoivat, lukivat lehtiä tai lepäsivät, naurahtaa Reetta Koski. Slow down –asiakkaita on aktiiviteettifirmalla yllättävän paljon. Varsinkin vanhemmat saksalaiset matkailijat ja yllättävästi nuoret parit mielellään jäävät omiin oloihinsa jättäen aktiivisen osallistumisen kokonaan. Tämä on saanut yrittäjän miettimään slow down –teeman liittämistä tavalla tai toisella omiin ohjelmapalveluihinsa. n


Kaikki, mitä lomaltasi tarvitset! Majoitus

Ravintola

Inarijärven risteilyt, kesäaktiviteetit Kysy lisää ja varaa paikkasi: sales@visitinari.fi tel. +358 40 179 6069 www.visitinari.fi

Majoitus-, ravintola- ja kokouspalvelut Tunturissa Saariselän keskustassa Santa’s Hotel Tunturin yhdestätoista erilaisesta huonetyypistä löytyy sopiva jokaiselle. Myyntipalvelumme auttaa niin majoituksen, ruokailuiden kuin kokouspalveluidenkin suunnittelussa! Ota yhteyttä!

www.santashotels.fi saariselka@santashotels.fi +358 16 681 501 15


TALVEN KAUNEIN HIIHTORETKI TEKSTI JA KUVAT: Eeva Mäkinen On helmikuinen iltapäivä, kun retkeilijäseurue vastaa valkean tunturin kutsuun ja pakkaa ahkiot viikonlopun yli kestävälle erämaaretkelle. Ajatuksissa siintävät öiset revontulinäytelmät, kuurassa kimmeltelevät vaivaiskoivut sekä illalla varpaita lämmittävä tulen liekki.

”Lapin puhdas luonto on täällä niin täydellisen läsnä.”


REISSUUN LÄHDETÄÄN Kiilopäältä Urho Kekkosen kansallispuiston laidalta ja suuntana on Suomunruoktun autiotupa. Retkeilijöiden suunnitelmana on viettää viikonloppu tunturissa tehden tuvalta päiväretkiä lähimaastoon ja nauttia luonnon rauhasta. Kaikki tarvittava on pakattu mukaan ahkioihin, jotta kulkeminen lumella olisi mahdollisimman kevyttä. Makuupussit, villasukat ja ruokakassit matkassa seurue aloittaa hiihdon kohti ensimmäistä taukopaikkaa. HANKI Sukset luistavat sulavasti pakkaslumen päällä, mutta on vaikeaa katsoa vain latua, sillä joka puolella on niin satumaisen kaunista. Välillä onkin pakko pysähtyä vain ihailemaan ja hengittämään syvään. Lapin puhdas luonto on täällä niin täydellisen läsnä.

Niilanpään päivätuvalle on matkaa nelisen kilometriä ja hiihto sinne sujuu yllättävänkin leppoisasti. Taukotuvalla istuskelee toinen toistaan iloisempia hiihtäjiä nauttimassa kahvia ja eväitä, mutta heistä suurin osa on vain päiväretkellä. Evästauon jälkeen on aika jatkaa matkaa kohti edessä siintävän tunturin huippua. Talviretkellä tärkeää on huomioida energian suurempi tarve ja muistaa juoda ja syödä jopa tunnin, parin välein. Kaikki seurueen retkeilijät ovatkin ottaneet juomat valmiiksi lämpiminä mukaan, että elimistön ei tarvitse kuluttaa

VALO Auringon valo alkaa pehmetä iltapäivän kuluessa ja lumi heijastaa keltaisen, sinisen ja oranssin eri sävyjä retkeilijöiden iloksi. Tykkylumeen peittyneet puut seisovat ylväinä, kuin näyttäen reitin tunturin toiselle puolelle kohti laaksoa. Sininen taivas, auringon valaisema tunturimaisema ja hiljaisuus saavat kokeneemmankin retkeilijän sanattomaksi. Silmät aurinkolasien takana jopa hieman kostuvat hetken kauneudesta. Miten täydellistä, yksi retkeilijöistä huokaisee.

ylimääräistä energiaa nesteen lämmittämiseen. Ylöspäin lähdettäessä matkanteko hidastuu hieman, mutta onneksi ylämäki ei ole pitkä ja nousukarvat helpottavat menoa. Maisema paranee jokaisen hiihtoaskeleen jälkeen, ja huipulle tultaessa pohjoisen tunturijonoa näkyy jo silmänkantamattomiin.

Hentoinen pakkasviima laittaa vauhtia seurueen hiihtotahtiin ja varaustupa häämöttää metsän keskellä. Tuvalle päästessä pakkasmittari on tippunut jo lähes kolmeenkymmeneen asteeseen, joten on tärkeää saada tupa ensimmäisenä lämpimäksi ja kaikille lämmintä vaatetta päälle. Jokainen retkeilijä valikoi heti oman tehtävänsä, ja pian tupa onkin jo lämmin, vedet haettu läheisestä purosta ja polttopuut pilkottuna.

PAKKANEN

17


Ulkona on tullut hetkessä pilkkopimeää. Taivas on kirkastunut ja pakkanen kiristynyt entisestään. On niin mukava syödä illallista lämpimässä tuvassa ja olla silti keskellä erä-

Muut laittavat nopeasti kengät jalkaan ja seuraavat perässä ulos. Vaaleanpunaisen ja vihreän sävyttämä uskomaton näytös kestää usean minuutin ajan, kunnes värit tasaantuvat tähtien päällä

koja ei kannata kulkea heti alkuun, ja ruokaa pitää varata mukaan huomattavasti enemmän, kuin kesällä lähimetsään mentäessä. Pitkä päivä alkaa pian tuntua silmissä,

maista luontoa. Nauttia olostaan paikassa, jossa ei ole mitään muuta rakennettua, vain pelkkää luontoa ympärillä, miettii yksi tytöistä.

leijailevaksi pilveksi. Tällaista näkyä harvoin näkee oman majapaikan pihalta, ilman mitään valosaasteita kuten ylimääräisiä talojen tai autojen valoja, miettii seurue yhteen ääneen. Talvella retkeily on palkitsevaa ja turvallista, kun hyödyntää varaus- tai autiotupia ja tekee selkeät suunnitelman kartan perusteella. Kovin pitkiä välimat-

ja seurue käpertyy makuupussien suojaan yöunille. Seikkailu on viimein aloitettu parhaalla mahdollisella tavalla, ja kaikki odottavat innolla viikonlopun tarjoamia elämyksiä.■

TAIVAANTULET Illallisen jälkeen yksi seurueesta lähtee hakemaan lisää vettä illaksi. Heti ulos astuessaan hän huomaa taivaan olevan kuin tulessa – revontulia!

Vieläkö nähtäisiin revontulia uudelleen? 18 - KAUKANA POHJOISESSA


www.inarisaariselka.fi

SAAMELAISMUSEO | LUONTOKESKUS

#exploreinari

www.siida.fi

19


SCENIC VIEW HOTEL R E S TA U R A N T / B A R ACTIVITIES SHOP

stararctichotel.com

reception@stararctichotel.com

Slow Down in Saami Village exploreutsjoki.fi

+358 (0) 44 4194000

MAJOITUS

1-7 vrk

Kelotalohuoneet aamiaisella. Lomahuoneistot Saariselän ydinkeskustassa ja Laanilassa 1-6 hengelle - myös ryhmille. AAMIAISELLA!

Vuokraukset: majoituskuukkeli.fi Puhelinvaraukset: 044 3636 972, 0443636 060 email: kuukkeli@saariselka.fi Reception: Kauppakeskus Kuukkeli, Saariseläntie 1

Löydä aito Lappi! @exploreinari | #exploreinari

inarisaariselka.fi

20 - KAUKANA POHJOISESSA


VUODEN HIIHTOKOULU TEKSTI: Ida Katajamaa | KUVA: Juha Kauppinen SUOMEN PARAS hiihtokoulu löytyy Saariselältä, sillä Saariselän hiihtokoulu valittiin vuoden 2018 hiihtokouluksi Suomen Hiihtokeskusyhdistys Ry:n kokouksessa huhtikuun lopulla. Raati perusteli valintaansa muun muassa Saariselän hiihtokoulun ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella asenteella, joka näkyy erityisesti

sevät kehittämään taitojaan hiihtokoulun tunneilla ja lajiklinikoilla. Hiihdonopettajat ovat tsemppareita, joiden seurassa on turvallista kokeilla ja ylittää rajojaan ja oppia uusia lajeja. Saariselässä on parasta hyvä lumi ja rento ilmapiiri. Jokainen vieras otetaan omana itsenään vastaan ja opettajat muuntavat tunnit juuri sinua

ulkomaalaisia ja aloittelijoita palvelevina uusina suorituspaikkoina, opetusmetodeina ja hiihtokoulutuotteina. Saariselän hiihtokoulu on aktiivisesti tukenut hiihdonopettajiksi haluavien kouluttautumista, ja monet ovat muuttaneet pohjoiseen ja löytäneet kutsumus­ ammattinsa laskettelun opetuksen parista. Saariselän hiihtokoulun kausiopettaja Valtteri Marjamäki on yksi heistä. ”Päätin kouluttautua hiihdonopettajaksi, koska laskettelu on aina ollut minulle enemmän elämäntapa kuin harrastus, ja halusin auttaa mahdollisimman montaa ihmistä löytämää saman ilon ja vapauden tunteen, jonka saa kun tulee mäkeä alas, olipa jaloissa sitten sukset, lumilauta taikka bi-ski kelkka”, Valtteri kertoo. Perinteisesti hiihtokoulu ajatellaan vain lasten ja aloittelijoiden jutuksi, mutta Saariselällä ajatellaan asiasta toisin. Saariselän hiihtokoulu tarjoaa monipuolisen lajikattauksen, ja jo kokeneetkin laskettelijat pää-

kehittäväksi ja innostavaksi.

Tapahtumia taitojen mukaan Yksi Saariselän hiihtokoulun suurimmista urotöistä on tapahtumien järjestäminen kaikenikäisille laskijoille. Jo perinteeksi muodostuva Saariselän hiihtokoulun ykköstapahtuma, Girls Go Shred, on erityisesti räätälöity nuorille tytöille ja naisille. Vuosittainen pitkän viikonlopun mittainen tapahtuma kokoaa yhteen naislaskijoita eri lajien piiristä, mukana on ollut sekä alppihiihtäjiä, lumilautailijoita että telemark-laskijoita. Muita tapahtumia ovat mm. pääsiäisenä Retro Ski -päivä, jolloin laskijat pukeutuvat menneiden vuosikymmenten varusteisiin ja testaavat taitojaan paripujottelussa ja skibaletissa 80-luvun hittibiisien soidessa taustalla. Vappuviikolla ohjelmassa ovat Pulkkamäen MM-kilpailut, VappuSlalom -pujottelukilpailu, parkkisessarit, Banked Slalom -kilpailu ja FatBike Enduro -alamäkipyöräilyä.

21


LEMMENJOEN UUSI KULTAREITTI avaa 150-vuotista kultahistoriaa Kesällä 2018 käyttöönotettu uusi kultareitti Lemmenjoella avaa mielenkiintoisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla kullankaivuun 150-vuotista historiaa. TEKSTI: Tuure Neitola | KUVAT: Inari-Saariselkä Matkailu Oy, Irina Salomaa

22 - KAUKANA POHJOISESSA


RETKEILYYN TARKOITETULLA reitillä kulkijat pääsevät tutustumaan turvallisesti keskeisiin Lemmenjoen kullankaivuualueen kohteisiin ja kullankaivuun menetelmiin. Kultareitti kulkee tärkeimpien kulta-alueiden läpi ja se on pituudeltaan pisimmillään noin 50 kilometriä. Lyhyempikin reitti on valittavissa.

Kultakuume puhkesi Inarin perukoilla 1860-luvun lopulla. Pitäjä oli hyvin harvaan asuttua ja tietöntä erämaata, kun-

Rivinteerauksia ja kultakämppiä

ta reitiltä on nostettu esiin merkittäviä kullankaivuun kohteita. Niistä saa tietoa uusien opastetaulujen avulla. Uutta merkittyä osuutta reitillä on noin seitsemän kilometriä. Lemmenjoen kullan ensimmäinen löytöpaikka on hyvin mielenkiintoinen kohde. Tällä kohdalla kultareitti kulkee korkealla harjulla, mutta alas jyrkähköön purolaaksoon pääsee varta vasten rakennettuja portaita pitkin. Morgamojan Kultala on nähtävyys jo sinällään kaikkine rakennuksineen ja rakennelmineen. Reitillä on nähtävänä myös kullan konekaivuuta esitteleviä työmaa-aluei-

nes väkiluku hetkessä kaksinkertaistui. Erämaihin ryntäsi talollisia, merimiehiä, aatelisia, kartanonomistajia ja virkamiehiä – kaikilla kullankiilto silmissään.

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Kirsi Ukkosen mukaan kultareitti noudattelee suurimmaksi osaksi ennestään olemassa olleita retkeilyreittejä, mut-

ta. Konekaivuun menetelmiä esitellään rekonstruktioiden avulla, jotka sijaitsevat edelleen toimivien kaivospiirien alueella. Kultareitin avulla osoitetaan

Ranttilan veljekset löysivät hippuja

Ranttilan veljekset löysivät kultahippuja Morgamojalta kesällä 1945. Nuo hetket löivät aivan uuden luvun Lapin kullankaivuun historiaan. Ajatus Lemmenjoen kultareitistä syntyi kullankaivajien Pirjo Muotkajärven ja Jouko Korhosen vieraillessa Klondyken kultamailla Pohjois-Amerikassa. Välillä pysähdyksissä ollut kultareitti valmistui sopivasti Lapin kullan 150-vuotisjuhlavuonna.

23


retkeilijöille alueet, joilla on turvallista liikkua.

Venematka osaksi reittiä Lemmenjoen kultareitti alkaa Njur-

”Venematka Lemmenjoella on unohtumaton elämys.”

24 - KAUKANA POHJOISESSA

gulahden kylästä ja aluksi se noudattelee Lemmenjokivartta noin 22 kilometriä Kultahaminaan. Kultahamina on vaihtoehtoinen aloituspiste, jos haluaa patikointireittiä hieman lyhyemmäksi. Kultahaminaan on mahdollista matkustaa venekuljetuksella. Lemmenjoella liikennöi säännöllinen vuorovene. Kultareitillä patikointiin kannattaakin yhdistää venekuljetus meno- tai paluumatkalla, sillä se on itsessään jo unohtumaton elämys. Kultahaminasta reitti alkaa Hengenahdistuksen mäkenä tunnetulla nousulla, jota

jatkuu kolmisen kilometriä. Aluksi reitti kulkee vanhan mäntymetsän sisällä ja saavuttaa avotunturialueen Pellisenlaella. Tunturin nimi muistuttaa edesmenneestä kullankaivajasta Jukka Pellisestä, joka löysi Morgamojasta 162 grammaa painaneen Pellisen hipun.

Kullervo Korhonen ensimmäinen konekaivaja Pellinen kaivoi Lemmenjoella ja Morgamojalla kultaa yhdessä Kullervo Korhosen, Heikki Kokon ja Jaakko Isolan kanssa 1940-luvun lopulta lähtien. Morgamojalle miehet rakensivat yhdessä asuinkämpän, josta tuli kuuluisa kultamiesten keskuspaikka. Rakennusta sanotaan nykyisin Morgamojan Kultalaksi ja se on Metsähallituksen autioja varaustupa.


”Ensimmäisenä kesänä kultaa tuli niin paljon, että Korhonen pystyi maksamaan työmiestensä palkat.” Karhu-Korhosen kirjasto Jäkäläpään laella

Tunturissa maisema avautuu

Kullervo Korhonen onnistui hankkimaan rahoituksen seitsemän tonnin kaivinkoneelle, joka kuljetettiin Lemmenjoelle 1951 suurien vaikeuksien saattelemana. 70 kilometrin erämaamatkaan aikaa kului kaksi viikkoa. Ensimmäisenä kesänä kultaa tuli niin pal-

käläpään kulttuurikeskukseksi nimetyn rakennuksen kautta Jäkälä-äytsissä sijaitsevalle konekaivuuta esittelevälle alueelle. Kultareitti päättyy Lemmenjoen varteen Ravadasjärvelle, jonne matkaa Kultahaminasta tulee noin 27 kilometriä.

jon, että Korhonen pystyi maksamaan työmiestensä palkat, mutta sen jälkeen löydökset hiipuivat. Korhonen joutui lopettamaan yrityksensä ja poistui kultamailta. Myöhemmin konekaivajia on tullut alueelle useita. Kullan konekaivuu päättyy näillä näkymin 2020.

Lemmenjoki on Suomen suurin kansallispuisto ja sen valtauomaa Lemmenjokea kutsutaan kultaiseksi jokilaaksoksi. Uusi kultareitti vie kulkijansa suoraan puiston ja Saamenmaan sydämeen. Se on helposti saavutettavissa, mutta siitä huolimatta valtava erämaa on retkeilijälle todella rauhallinen. Lemmenjoelta saadaan kultaa edelleen vuosittain jopa 20 – 30 kiloa. Lähes kaikki uudet löydetyt isommushiput ovat tältä alueelta peräisin. n

Kultaa löytyy vieläkin Kultareitti tunturialueella kulkee historiallisen Pihlajamäen kautta Kullankaivajain liiton omistaman Karhu-Korhosen kirjaston eli Jä-

Aluksi reitti kulkee vanhan mäntymetsän sisällä

25


Helteisen heinäkuun loppupuolella, juuri parahiksi hillankeruun aikaan, siskoni tyttärineen ja äitini tulivat joka kesäiselle pohjois-Lapin visiitilleen. Suolla kulkemisen lisäksi halusin tällä kertaa tarjota heille jotain uutta ja virkistävää, eikä naisia tarvinnut kauaa suostutella rannalle – Jäämerelle.

AUTOILLEN AJAN KANSSA – kolmen sukupolven roadtrip rannalle

KUVAT JA TEKSTI: IRINA SALOMAA


U

Uimarengas, rantapyyhkeet ja vaelluskengät oli nopeasti pakattu, ja viikonlopun koittaessa suuntaamme auton keulan kohti pohjoista. Kaamasesta käännymme Karigasniemelle vievälle luotisuoralle tielle, jonka eteläpuolta hallitsevat Muotkan tunturihuiput ja pohjoista Paistunturin erämaa. Lounasajan lähestyessä kurvaamme Kaamasen ja Karigasniemen välissä sijaitsevan Giellajohkan pihaan. Giellajohka on Anita ja hänen lastensa Anni ja Jouni Järvelinin omistama majoitus- ja ravintola-alan yritys kalaisan Kielajoen varrella. Giellajohkasta saa kalastuslupia alueelle ja tarvittaessa myös kalastusopastusta, jolla päästä harrastuksessa alkuun. Seurueemme nuorin innostuu heittelemään Jounin ohjaamana ja muutamien heittojen jälkeen homma alkaakin sujua. Kala-

ympärille on muodostunut Stabbursdalenin kansallispuisto. Lyhyen kävelymatkan päässä Stabbursdalen Lodgelta sijaitsee myös Stabbursnesin luontotalo, jonka alueen luonnosta ja elämästä kertovissa näyttelyhuoneessa ja videossa riittää ihmettelemistä kaiken ikäisille. Luontotalon nurkalta lähtevä luontopolku tutustuttaa kulkijan upeiden vuonomaisemien lisäksi Stabbursnesin luonnonsuojelualueeseen. Seuraavana päivänä lähdemme Stabbursdalen Lodgen henkilökunnan suosituksesta Trollholmsundiin, peikkojen valtakuntaan. Ajo läpi Kolvikin kalastajakylän on juuri niin pittoreski kuin norjalaiselta seesteiseltä kalastajakylältä voi odottaa. Vapaana laiduntavia lampaita kulkee siellä täällä teiden varsilla, lammaskellot kalkattavat verkkaisesti merituulen säes-

”Trollholmsund on peikkojen valtakuntaa.”

onni ei tällä erää osu kohdallemme mutta maittavat lounaat kyllä! Lounaan lomassa Anita suosittelee tutustumaan Suomen suurimpaan lähteeseen Sulaojaan, jonka ympäristössä kiertää lapsiperheille sopiva kahden kilometrin mittainen luontopolku. Kevon reittien lähtöpaikalta alkavan luontopolun opasteet kertovat alueen luonnosta, kulttuurihistoriasta ja geologiasta. Lähteen jääkylmä vesi raikastaa oloa paremmin kuin mikään kaupan virvoke. Lähde luontopolkuineen on ehdottomasti käynnin väärti, koko retkikunnan mielestä.

Rajan ylitse jylhään Norjaan Siirryttyämme Karigasniemeltä rajajoen yli Norjan puolelle, muuttuu maisema pikkuhiljaa jylhemmäksi. Ilmastoidusta autosta ei tee mieli poistua ennen Porsangin vuonon pohjukassa sijaitsevaa Lakselvia jossa saamme ensikosketuksen Jäämereen. Vuonon rantaviivaa pitkin kiemurtelevaa maisematietä pitkin ajamme määränpäähämme Stabbursnesiin, jossa majoitumme Stabbursdalen Lodgen hulppeassa hirsimökissä. Kuuluisan lohijoen Stabburslevan varrella sijaitsevan mökin ruohokatto ja koristeelliset hirret lumoavat, mökin mukavuuksista puhumattakaan. Muissa mökeissä majoittuu etupäässä kalasaaliiden perässä alueelle useammaksi vuorokaudeksi tai jopa viikoiksi tulleita norjalaisia. Illan mittaan Lodgen yhteydessä olevalle leirintäalueelle kerääntyy matkailuautoilijoita ja tunnelma on leppoisan rauhallinen. Alueen erikoisuus Stabburselvan lohijoen lisäksi on maailman pohjoisin mäntymetsä, jonka

Kielajoki

täessä taustalla.

Tarunhohtoinen Jäämeri

Muutaman kilometrin ajoa seuraa vajaan kahden kilometrin kävely uskomattomissa maalaismaisemissa, Jäämerta ihaillen. Vanhan saamelaisen sadun mukaan perillä odottavat dolomiittikivimuodostelmat olivat auringonvalon kivettämiä peikkoja. Satu pelottaa retkikuntamme pienintä ja vasta useiden maanittelujen jälkeen uskaltautuvat kaikki seikkailijattaret tutustumaan näihin peikkoihin lähemmin. Kristallinkirkas vesi mahdollistaa myös vedenalaiseen elämään tutustumisen kallioilta käsin – näemme kaloja, rapuja, meduusoja ja merisiilejä. Löydämme kivikkoiselta rannalta kohdan jota merisiilit eivät syystä tai toisesta olleet miehittäneet ja pulahdamme kukin tyylillämme hyytävän kylmään Jäämereen. Emme valita, näissä hellelukemissa otamme jokaisen uimamahdollisuuden kiitollisina vastaan. Simpukoita ja kiviä kerätessämme alkaa vesi nousta reipasta vauhtia ja vetäydymme kauemmas kalliolle ihmettelemään vuorovettä ja muita luonnonvoimia. Monet matkaajat jatkavat kohti Euroopan pohjoisinta autoteitse saavutettavaa pistettä, Nordkappia. Samalla reissulla voi patikoida myös Knivskjeloddenille eli manner-Euroopan oikeasti pohjoisimmalle niemenkärjelle. Näkymät maailman laidalla ovat epäilemättä upeat mutta jäävät meidän reissuporukalta seuraavaan kertaan. Suuntaamme Lakselvin ruokakaupan jäätelöaltaalle, josta jatkamme kohti kotisuomea monta ihanaa yhdessä koettua elämystä rikkaampana. n

Sulaoja

Stabbursdalen

Trollholmsund

Uimaan!

27


KAMERA KÄY! Kun kansainvälisen Ivalo -rikossarjan päätähdet taistelivat kevättalvella kuolettavaa virusta vastaan, odotteli joukko ivalolaisia elokuva-avustajia omaa vuoroaan filmikameroiden edessä - vaikka ohikulkijoina tai baaritiskillä notkuvina asiakkaina. TEKSTI: Helena Sahavirta | KUVAT: Juha Kauppinen ja MRP Oy

- KOKO PÄIVÄ niissä hommissa menee. Mutta on se mukavaa nähdä, miten kameralla tehdään pienestä isoa ja katsoja kuvittelee itse loput, kertoo useammankin kerran elokuvantekoa avustanut taksiyrittäjä Jukka Aittokoski. Ivalo -sarjassa hän voi vilahtaa asiakkaana inarilaisen Papanan baaritiskillä tai poliisien kuskina poliisiasemaksi lavastetun Ivalon Kirppiksen edessä. Odottelun lomassa Aittokoski ehti jututtaa myös sarjan päätähtiä Iina Kuustosta, Maximilian Brückneriä, Clemens Schickiä ja Pihla Viitalaa. - Lappi pehmittää myös julkisuuden ihmisiä, kun saavat täällä kulkea rauhassa, hän kommentoi ja ennakoi filmille menestystä: - Saksalais-suomalainen rikossarja voi olla kova sana: ehkä sitä viitsii katsoa ennemmin kuin amerikkalaista räminää ja pauketta. Ja joka tapauksesa sarja on kovaa mainosta Inarille ja Saariselälle.

28 - KAUKANA POHJOISESSA

Ensi-ilta vuoden lopulla Kymmenosaisen Ivalo (Arctic Circle) -rikossarjan kuvauksia tehtiin kevättalvella 2018 myös muun muassa Saariselällä Kaunispään huipulla ja Magneettimäessä. Sarjan tapahtumat sijoittuvat lähes kokonaan Lappiin. Ivalo (Arctic Circle) on Elisa Viihteen saksalais-suomalainen, kymmenosainen alkuperäissarja, jonka tuottavat Yellow Film & TV ja Bavaria Fiction, sen ohjaaja on Hannu Salonen. Ensi-ilta on loppuvuodesta 2018, kuten myös suomalais-ranskalaisen Matila Röhr Productions´in elokuvalla Ailo - pienen poron suuri seikkailu. Molemmat ovat esimerkkejä siitä, kuinka uusi audiovisuaalisen tuotannon kannustinjärjestelmä on saanut kansainväliset elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöt kiinnostumaan Lapista. Av-kannustinjärjestelmä aloitettiin vuonna 2017 ja se palauttaa kolmen vuoden ajan tuotannoille joka vuosi 10 miljoonaa euroa.


- Kannustinjärjestelmä ei ollut Ivalo-sarjan kuvauksille täysin ratkaiseva, mutta sen avulla pystymme tekemään laadukkaamman sarjan ja sijoittamaan enemmän tapahtumia ulos aitoon ympäristöön, kertoo Yellow Film & TV:n vastaava tuottaja Jarkko Hentula. Sarjan budjetti on kotimaisia tv-sarjoja suurempi ja kannustin kattaa siitä yli 10 %. Hentulan mielestä Suomen järjestelmä on kansainvälisesti kilpailukykyinen, sillä se hyvittää tuotannolle 25 % Suomen kustannuksista. Seuraava parannus voisi Lapissa olla alueellinen rahasto, joka esimerkiksi Turussa ja Tampereella palauttaa tuotannoille 10 - 15 % paikkakunnalla käytetystä rahasta. - Isojen kansainvälisten tuotantojen ensimmäinen kysy-

ti kuvauspaikoille, tähdentää viestintä- ja markkinointitoimisto House of Laplandin elokuvakomissaari Anna Niemelä. Lapin elokuvakomissio on tehnyt vuosia töitä kuvausryhmien saamiseksi, mutta vasta kannustinjärjestelmä on johtamassa useiden draamasarjojen ja elokuvien toteutumiseen: se on pääsylippu kansainvälisiin tuotantoihin. Elokuun alussa 2018 Lapissa kuvattiin yhtä pitkää elokuvaa, lisäksi suunnitteilla on useita pitkiä elokuvia ja draamasarjoja. - Majoituksen ja ruokailujen lisäksi kuvausryhmät tarvitsevat muitakin paikallisia palveluita: cateringia, avustajia, paikallista työvoimaa kuvausryhmälle, vuokra-autoja, safaripalveluita ja vuokratiloja, Niemelä luettelee.

mys kuitenkin on, onko alueella studiotilaa ja kuinka kaukana se on kuvauspaikoilta, Hentula painottaa.

- Lappiin toivotaan myös alueellista rahastoa, mutta sen keräämisessä on omat haasteensa, komission markkinointi-

Valo ja lumi houkuttelevat Lappiin Valo on televisiotuotannoissa merkittävä asia ja Lapissa se on erilaista kuin Etelä-Suomessa: auringon nousut ja laskut ovat erilaisia ja kestävät kauemmin, lisänä tulee talvi-iltapäivien sininen hetki. - Selkeät vuodenajat ja sadan prosentin lumivarmuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka houkuttelevat kuvausryhmiä pohjoiseen, Hentula vahvistaa. Matkakustannukset ja ulkokuvausten hitaus taas lisäävät kuluja. - Tieverkosto on tärkeä ja Lapissa se on suhteellisen hyvä. Infra konkretisoituu etäisyyksissä: jos kuvauspaikalta on 50 kilometriä majapaikkaan, niin se on pitkä ajo kuvausten jälkeen. Myös avustajien saanti on Lapissa toistaiseksi helppoa: elokuvanteko kiinnostaa lappilaisia ja he haluavat olla mukana. - Lapin elokuvakomissio on ollut erittäin aktiivinen ja sieltä on saatu tarpeeksi apua esimerkiksi kuvauspaikkojen etsimisessä, Hentula kiittää.

Kannustin tukee tuotantoja - Lapin erikoisuuksia ovat koskematon luonto ja vuodenaikojen erilaisuus. Hyvä infrastruktuuri on ensisijaisen tärkeä: palvelut ovat lähellä ja raskas kalusto ja ihmiset saadaan helpos-

päällikkö Kristiina Werner kertoo. - Lapissa luonto on oleellisin asia. Monenlaisia paikkoja ja erilaisia maastoja löytyy läheltä toisiaan. Matkailun kasvu lisää Lapin vetovoimaa ja saa aikaan positiivisen kierteen: nyt halutaan kuvata arktisissa maisemissa. n

29


Hillagammi

UNTEN MAILLA Pohjois-Lappi on monipuolinen matkailualue. Laaja ja monipuolinen on myös alueen majoitustarjonta. Castillo

TEKSTI: Tuure Neitola | KUVAT: yritykset OLIPA TULIJA satunnainen matkaaja tai Lappiin hurahtanut ”elinkautinen” sopiva tyyny löytyy jokaisen pään alle. Majapaikkoja, joissa viivähtäminen on jättänyt jälkensä kävijän sydämeen, on mitä erilaisempia. Alma Arktikan Hillagammi on kaunis ja ainutlaatuinen piilopirtti aivan omassa rauhassa Avvatsohkan laaksossa Nuorgamissa. Mökkinaapureita saa hakea useamman kilometrin päästä ja lähimmälle tielle on viisi kilometriä. Hillagammin ovelta lähimmälle tammukkapurolle sen sijaan on 25 askelta.

30 - KAUKANA POHJOISESSA

Hillagammi on arkkitehdin luomus. Siinä on avoin tupa, jonka laajoista ikkunoista näkyvät Kaldoaivin ja Norjan tunturit. Mökin molemmissa päädyissä on tunnelmallinen makuualkovi kahdelle hengelle. Pihassa eräsauna ja grillikota noudattavat samaa kaunista arkkitehtuuria. Hän, joka on kerran päässyt nauttimaan Hillagammin ja sen ympäristön suomasta ylellisyydestä, palaa sinne helposti takaisin. Tämän vahvistaa myös yrittäjä Reetta Koski. Samoja asiakkaita on paljon.


–Joskus ulkomaalaisilla on harhakäsityksiä, mutta suomalaiset tietävät, mikä paikka on. He ovat yleensä yllättyneitä, että erämaassakin voi olla luksusta, kertoo Reetta.

Yrityksille ja perheille laatua Ylellisyyttä on luvassa myös Saariselällä yrityskäyttöön soveltuvissa Castillo –lomahuoneistoissa. Varsinainen Villa Castillo on 20 hengelle tarkoitettu paritalo Kaunispään etelärinteellä puurajan korkeudella. Luontoelämykset ympäröivät huvilaa. Tunturi alkaa, kun avaat oven ja vierestä kulkee maastopyöräverkosto. Huoneistot ja mökit käyvät erinomaisesti myös perheille ja tarvittaessa samaan pihapiiriin voi majoittaa useammankin bussilastillisen matkalaisia. Matkailuyrittäjinä Castillossa toimivat Ari ja Terhi Suominen. Ari Suominen arvioi, että asiakkaat tulevat suurelta osin ”puskaradion” vaikuttamina. Nettimarkkinoinnin ansioksi hän lukee 25 prosenttia. –Tyytyväinen asiakas on paras mainospuhe. Hyvät kokemukset kiirivät kauas. Sama pätee sosiaalisessa mediassa. Siellä kerrottu hyvä kokemus on parempi kuin 20 valokuvaa, kertoo Suominen. Luksusta yrityksille ja perheille tarjoaa myös Kaunispään Kiisa. Se on matkailuyrittäjä Kari Saaren omistama suuri lomahuvila, jossa on kaksi hyvin varusteltua huoneistoa 8-11 hengelle tai 11 – 14 hengelle. Kiisa sijaitsee lähellä tunturin huippua, latuja ja laskettelurinteitä ja jokainen voi arvata, että Kiisasta on loistavat näkymät ympäröivään luontoon. Suomalaiset perheet ja pariskunnat ovat Saariselän Skaidi -mökkien tärkeimpiä asiakasryhmiä. Korkeatasoiset, laadukkaat ja kattavasti varustellut ja sisustetut vapaa-ajan asunnot kutsuvat kokemaan kaamoksen sinisen hetken tai kevätauringossa hohtavat hanget. Mökkejä on kolme ja kaikissa 7 vuodepaikkaa. Hiihtämään pääsee suoraan pihalta ja kelkkareittikin on lähellä. – Suurin osa kävijöistä on hiihtäjiä, vaeltajia tai muuten luonnossa liikkumisesta pitäviä ihmisiä. He löytyvät Nettimökin tai omien sivujen kautta, kiteyttää matkailuyrittäjä Eeva Niittyvuopio-Vihervirta.

Sinun kanssasi – kahden

Romanttisesti kahden – vaikkapa revontulia katsellen, silloin mielipaikka saattaisi olla Giellajohka –uudet mökit jokivarressa ovat varustelultaan ja arkkitehtuuriltaan nykyaikaisia 6:n, 5:n tai 2-hengen asuttavia. Järvelinin perhe on pitänyt Giellajohkaa vuodesta 2016. Perheen kuopus, Jouni Järvelin kertoo markkinoinnin onnistuneen, sillä tulijat tietävät, mihin ovat saapumassa. Paikka Muotka- ja Paistunturien erämaiden keskellä houkuttaa kalastajia, vaeltajia ja eräilijöitä niin Suomesta kuin ulkomailta. Talvisin aasialaiset ja eurooppalaiset revontulimatkailijat ovat tärkeitä. –Hyvää palautetta meille on tullut erityisesti henkilökohtaisesta palvelusta. Siihen olemme panostaneet ja onnistuneet. Palvelun sallii paikan pienuus, max 30 henkilöä. Jopa kiinalaisasiakkaista olemme saaneet huomata, että hyvä kello kuuluu sielläkin kauas, iloitsee Jouni Järvelin.

G i el l a j o h

ka

Nuorgam Hillagammi Utsjoki Näätämö

Kullankaivuuhengessä Tunnelmallisen majapaikan tarjoaa Laanilan Savottakahvila, jossa nukutaan vaatimattomassa kullankaivuuhengessä. Tarjolla on 1949 rakennettu vanha savottakämppä, joka on remontoitu retkeilymajakäyttöön. –Yleensä savotassa asuu samanhenkistä porukkaa. Siellä on otettava huomioon toisetkin asujat. Hyvin yöpyjät tietävät, mihin hakeutuvat, kertoo Savottakahvilan emäntä Kaisa Särkelä. Savotassa yöpyvät satunnaiset matkailijat, pitempään alueella viipyvät, kullankaivajat ja järjestetäänpä kämpässä joskus syntymäpäiviäkin. n

Karigasniemi Giellajohka Kaamanen Inari Ivalo Castillo Kaunispään Kiisa Saariselkä Skaidi Savottakahvila

31


LAPIN KAHDEKSAN VUODENAIKAA

valokuvaajan paratiisi ympäri vuoden TEKSTI: Eeva Mäkinen | KUVAT: Jan-Eerik Paadar, Inari-Saariselkä Matkailu Oy, Mikael Kunnari, Vastavalo, Pertti Turunen, Juha Kauppinen

Lapista löytyy sopiva vuodenaika jokaiselle, niin talvesta kuin kesästä nauttiville. Saamelaiset jakavat vuoden perinteisesti kahdeksaan eri vuodenaikaan. Sinulla on siis monta upeaa mahdollisuutta matkustaa Lappiin tutustumaan kunkin vuodenajan ihmeisiin. Ota kamera mukaasi ja tule ihastumaan syksyn väriloistoon ja talvitaivaan

V

pehmeisiin sävyihin. Samalla pääset nauttimaan luonnon rauhasta. Vuoden aloittaa ja lopettaa kaamos. Silloin päivät ovat sinisen ja violetin sävyisiä, ja öisin revontulet loistavat taivaalla. Kaamos on täynnä taikaa, mutta vuoden aikana on myös paljon muuta nähtävää. Pakkastalvella lämpötila laskee -30 asteeseen. Vuodenaika on erittäin kuvauksellinen, ja Inarin alue on talvisin kuin sadusta. Kaamoksen jälkeen ensimmäisten

32 - KAUKANA POHJOISESSA

auringonsäteiden näkeminen tammikuun puolivälissä on jännittävä hetki. Aurinko nousee, ja parissa minuutissa se jälleen laskee. Ehditkö napata kuvan? Sinisen ja violetin sävyt alkavat muuttua keltaiseksi, oranssiksi ja punaiseksi. Värit ovat unohtumattomia, kun valo heijastuu lumesta ja paistaa suoraan kameran linssiin. Hankikantokeväällä aurinko lämmittää päivä päivältä enemmän ja luonto alkaa valmistautua jäiden lähtöön. Pohjoisen linnut laulavat ja lentelevät iloisesti ilmassa, joten nyt on oikea aika ikuistaa ne kuviin. Ankara talvi on viimein ohi, eikä enää tarvitse murehtia kohmeisista sormista tai jäätyneistä kameravarusteista. Toukokuun lopusta lähtien aurinko pysyy koko yön horisontin yläpuolella ja yötön yö alkaa.


Yötön yö alkaa

sikkikohteisiin. Valokuvaustyöpaja on huipputapahtuma kaikille, jotka haaveilevat keskiyön auringon kuvaamisesta. Opit lisää ja saat mahtavia kokemuksia. Jokaisen pitäisi nähdä keskiyön aurinko edes kerran elämässään. Täällä Inarin alueella keskiyön aurinkoa voi tulla katsomaan lähes koko kesän ajan. Oletko jo kokenut sen?

PERTTI TURUNEN

ti mahdollisuuksia valokuvaukseen. Voit kuvata järvien heijastuksia tai hakeutua korkealle paikalle kuvaamaan tunturien rinteitä. Ympäristö näyttää ja tuntuu todelliselta erämaalta. Upeita kuvauspaikkoja on Kiilopää-tunturin lähellä ja Pyhä-Nattasen alueella. Molempien laelle on lyhyt patikointi, mutta ylhäältä avautuva maisema korvaa vaivannäön hetkessä. Matkalla ylös saatat törmätä riekkoihin tai poroihin, mutta pidä kamera valmiina, sillä ne karkaavat näkyvistä nopeasti. Vuosittainen yöttömän yön valokuvaustyöpaja järjestetään näissä maisemissa. Silloin on upea tilaisuus tulla tutustumaan ammattivalokuvaajien suo-

TARJA MANNINEN

Keskiyön aurinko tarjoaa loputtomas-

Luonto kypsyy syksyyn Kesän vaihtuessa vähitellen syksyksi sadonkorjuu käynnistyy ja marjat alkavat kypsyä. Metsässä voisi viettää päiväkausia vain nauttimalla luonnon antimista, mutta muista myös ikuistaa ne ja jakaa kuvasi muiden kanssa. Kun viimeiset lehdet muuttuvat vihreistä keltaisiksi, alkaa yksi kuvauksellisimmista vuodenajoista: hehkuva ruska. Värien kirjo on uskomaton, ja mahtavia maisemia voisi ihastella väsyksiin asti. Tuntureilla voi patikoinnin sijaan liikkua myös melomalla jokia pitkin. Alueen kaksi pääjokea ovat Ivalojoki sekä Lemmenjoki kansallispuiston alueella. Molemmissa paikoissa on mahdollisuus kanootin vuokraukseen ja oman reitin suunnitteluun. Liikuitpa joella miten tahansa, pääset nauttimaan häikäisevän kauniista ja rauhallisesta ympäristöstä. Keltaiset lehdet kelluvat veden pinnalla, ja kuukkelit tarkkailevat sinua metsästä toiveenaan napata pala eväistäsi.

33


”Jokivarsien väriloisto painuu mieleen pitkäksi aikaa. Puissa hehkuvat oranssit lehdet, ja maa on hohtavan punainen.”

34 - KAUKANA POHJOISESSA


Jokivarret ovat täynnä mahtavia telttailupaikkoja kultaisilla hiekkarannoilla. Vesi näyttää mustalta, mutta älä anna sen hämätä, vaan katso tarkemmin: se on itse asiassa yhtä maailman puhtaimmista. Jokivarsien väriloisto painuu mieleen pitkäksi aikaa. Puissa hehkuvat oranssit lehdet, ja maa on hohtavan punainen. Taustalla siintävät pienet järvet ja tunturit vievät ajatukset toiseen maailmaan. Syksyn upeat värit on helppo vangita kuviin.

Nyt ei ole oikea hetki unohtaa kameraa kotiin Vaikka puut pudottavat lehtensä lokakuussa, se on silti erittäin valokuvauksellista aikaa. Myöhäissyksyn luonto lumoaa koskemattomalla kauneudellaan, kuten aamu-usvalla ja kuuran kuorruttamilla marjoilla. Järvet ja joet eivät ole vielä jäässä, joten voit onnistua kuvaamaan revontulten heijastuksen veden pinnasta. Osan mielestä juuri tämä on paras vuodenaika matkustaa Lappiin. Kahdeksan vuodenaikaa vierähtävät lopulta melko nopeasti ja on aika alkaa odottaa hetkeä, jolloin maisema verhoutuu ensilumeen.n

35


TAMMI-HELMIKUU n SKÁBMAGOVAT

TAPAHTUMAT Paikalliseen elämänmenoon pääset parhaiten mukaan tapahtumien kautta.

-elokuvafestivaalit Skábmagovat -alkuperäiskansojen elokuvafestivaalit tuo esille saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen elokuva- ja tv-tuotantoa. Näytökset ovat Siidassa ja Sajoksessa Inarissa.

Tässä esittelemme alueella vuosittain järjestettäviä tapahtumia. Tutustu ajankohtaiseen kalenteriin:

inarisaariselka.fi/tapahtumat n SAAMELAISTEN

KANSALLISPÄIVÄN JUHLALLISUUDET Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6.2.

MAALIS-HUHTI -TOUKOKUU n SKI SAARISELKÄ

Rinteillä riittää tekemistä! Girls go Shred, Pulkkamäen MM-kisat, Saariselkä HillClimb ja paljon muuta. n Koiravaljakkokisa

GOLD RUSH RUN Gold Rush Run on kolmen luokan ja kolmen matkan koiravaljakkokisa, joka järjestetään Tankavaaran Kultakylässä.

36 - KAUKANA POHJOISESSA


n SAARISELKÄ

FATBIKE MTB Ajetaan hohtavilla hangilla Saariselällä.

rihulinaa, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, tanssia, teatteria sekä Gamas Blues -festarit.

n INARIN

POROKUNINKUUSAJOT Sadat porot ajajineen, huoltojoukkoineen ja kannustajineen luovat tästä tapahtumasta kauden värikkäimmän tapahtuman.

n IVALO WATERCROSS

-kelkkakisat Koko perheen iloinen tapahtuma Pohjoismaiden kovimpien vesikrossaajien kisaillessa.

ELO-SYYSKUU n JÄNKHÄLLÄ JYTISEE

n VASKOOLIHIIHTO

Vaskoolihiihto hiihdetään joka vuosi pitkäperjantaina Saariselällä.

KESÄ-HEINÄKUU n YÖTTÖMÄN YÖN

AGILITYKISAT Suomen pohjoisimmat agilitykisat houkuttelevat koiraharrastajia ympäri Suomen kisaamaan Saariselän maisemiin. Santa’s Hotel Tunturin tapahtumatori.

Pohjois-Suomen suurin moottoripyörätapahtuma järjestetään Santa’s Hotel Tunturissa. n IJAHIS IDJA

-musiikkifestivaali Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja (suomeksi Yötön yö) järjestetään vuosittain Inarin kirkonkylällä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

MARRAS-JOULUKUU n ENSILUMEN LATU

n RAUTAA RAJALLE

Kiilopäähiihto on uusi alkukauden hiihtotapahtuma kaikille hiihtoa harrastaville.

Saariselällä hiihtokausi alkaa jo marraskuun alussa, kun ensilumen latu aukaistaan. n LAPIN KEITTIÖMESTAREI-

DEN HERKKUPÖYTÄ Lappilainen ruokakulttuuri ja kotimaisista raaka-aineista valmistettu juhlapöytä kaikkien herkkusuiden ulottuvilla Santa’s Hotel Tunturissa, Saariselällä.

n PERINTEINEN JOULU

Virittäydy joulutunnelmaan mm. ruoan parissa tai joulumyyjäisissä.

n FIS-HIIHDOT

Perinteisesti kisaan osallistuu todellisia kovan tason hiihtäjiä, jotka tulevat harjoittelemaan Saariselän laduille jo hyvissä ajoin ennen kisoja. n SAAMELAISMUSEO n Luontokuvatapahtuma

CAMERA BOREALIS Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa vietetään vuosittain viikonloppu luontovalokuvien ja -elokuvien parissa. n SAAMENKÄSITÖIDEN

n NIGHTLESS NIGHT

-valokuvaustapahtuma Tapahtumassa yhdistyvät valokuvaus, sosiaalinen media, pohjoisen kesä ja yötön yö. Inari-Saariselkä alue.

n KIILOPÄÄHIIHTO

MARKKINAT Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen kokoontuu myyjiä ympäri Saamenmaata ja tämä on hyvä paikka tutustua saamenkäsitöiden uusiin tuuliin.

SIIDAN NÄYTTELYT Siida tarjoaa kävijälle sekä moniaistisia elämyksiä että asiantuntevaa tietoa. Kesäkaudella sisätilojen näyttelytarjontaa täydentää ulkomuseoalue. Siidassa voi tutustua ympäri vuoden useisiin kulttuuri-, taide- ja luontoaiheisiin vaihtuviin näyttelyihin, joiden lisäksi Siidassa järjestetään ympäri vuoden kulttuurija luontoaiheisia tapahtumia.

-jenkkiautotapahtuma Tapahtuma kokoaa jälleen maamme sielukkaimmat kulkuneuvot Saariselälle Santa’s Hotel Tunturiin. n SAARISELKÄ MTB STAGES

Saariselkä MTB Stages on kolmipäiväinen Lapin pyöräilykesän huipentuma Saariselällä. n INARIVIIKOT

Perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, to-

Lisää tapahtumia: inarisaariselka.fi/tapahtumat

37




AITO LAPPI LÖYTYY TÄÄLTÄ Minne Pohjois-Lapissa voi majoittua, missä ruokailla ja hoitaa ostokset? Palveluhakemistostamme löydät kätevästi itsellesi sopivat palvelut monipuolisen tarjonnan joukosta. Mahtava Lapin luonto on täällä kaikkialla ympärillä. Tutustu siihen omatoimisesti tai ota yhteyttä ohjelmapalveluiden tarjoajiin, jolloin saat luontoelämyksestä paljon enemmän irti.

Matkailuneuvontapisteet

Miten perille?

Inari-Saariselkä alueella matkailuneuvonta ja Metsähallitus tekevät saumatonta yhteistyötä . Inarin Matkailuneuvonta / Siida Inarintie 46, 99870 Inari Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi Ivalon Matkailuneuvonta / Metsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10, 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi

Arktinen Inari-Saariselkä on vain muutaman tunnin päässä Etelä-Suomesta. Perille pääset hetkessä Helsingistä Finnairin ja talvisin myös Norwegianin siivillä. Talvisin Ivaloon lentää myös Lufthansa Frankfurtista sekä Finnair Lontoosta. Joka reittilennolta ja -lennolle on lentokenttäbussiyhteys Saariselän ja Kakslauttasen kautta Kiilopäälle. › www.eskelisen.fi Ivaloon ja Inarin suuntaan lentokenttäkuljetus järjestyy ennakkovarauksella. › www.kuljetusliikeilmarislant.fi Taksilla pääset kätevästi haluamaasi kohteeseen ja lentoasemalta voit myös vuokrata auton. Junalla pääsee Rovaniemelle asti. Rovaniemeltä on päivittäiset linja-autovuorot Saariselän ja Ivalon kautta Utsjoelle, Karigasniemelle ja Nuorgamiin.

Saariselän matkailuneuvonta / Palvelupiste Kiehinen Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä 1.6.18 lähtien Saariseläntie, Gielas Puh. 040 168 7838 tourist.info@saariselka.fi

PALVELUKUVAUSTEN SELITYKSET info

Nähtävyys

Ostokset

Posti

Kahvila

Ravintola

Catering

Majoitus

Mökkivuokra

Camping

Kokouspalvelut

Sauna

Hyvinvointi

Kulttuuri

Taksi

Bussikuljetus

Opaspalvelut

Eräluvat

Kalastus

Metsästys

Kullanhuuhdonta

Porosafarit

Huskysafarit

Hevoset

Veneily

Melonta

Vaellus

Sauvakävely

Hiihto

Lumikenkäily

Laskettelu

Moottorikelkka

Pyöräily

Uinti

Revontuliretket

40 - KAUKANA POHJOISESSA


majoitus ja ravintolat MAJOITUS JA RAVINTOLAT SAARISELKÄ ARCTIC FRIENDS OY Puh. 040 576 2820 99830 Saariselkä annemarita.heikkila@gmail.com www.arcticfriends.com

CASTILLO CHALETS Puh. 040 082 2527 Koivutie 11, 99830 Saariselkä info@castillo.fi www.castillo.fi

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. 040 588 0785 99830 Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi

HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. 030 686 6000 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä asiakaspalvelu@holidayclub.fi www.holidayclubresorts.com Muista myös: Angry Birds Activity Park!

KUUKKELI LOMAHUONEISTOT, MAJOITUS KUUKKELI,INARI-SAARISELKÄ VUOKRAHUONEISTOT OY Puh. 016 668 741 , 044 363 6972 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi www.accommodationkuukkeli.com

KAHVILA-RAVINTOLA KUUKKELI Puh. 044 363 6970, 016 668 741 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi www.accommodationkuukkeli.com

KELOPIRTTI LOMAHUONEISTOT Puh. 0400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi www.kelopirtti.com

KIISA LOMAMÖKIT Puh. 044 200 2963 99830 Saariselkä kiisa@kiisa.net www.kiisa.net

LAANILAN KIEVARI Puh. 0400 239 868 Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä info@laanilankievari.fi www.laanilankievari.fi

LAANILAN SAVOTTA Puh. 0400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. 0400 287 744 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.lapinkutsu.fi Myös kiinteistönvälitystä

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. 016 559 4455 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com

LOMAHUONEISTOT SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. 040 589 0043 marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi

41


LOMATÄHDET Puh. 045 235 7464 99830 Saariselkä info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. 016 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi www.kiilopaa.fi

NORTHERN LIGHTS VILLAGE SAARISELKÄ Puh. 040 750 6225 Rovaniementie 3222 E, 99830 Saariselkä sales@nvl.fi www.northernlightsvillage.com

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI LOMAHUONEISTOT Puh. 017 465 2752, 0400 674 721 99830 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.rantatuuli.fi/tunturikoivu

jääcarting MAINIOT MAJAT Puh. 044 964 0048, +32 468 46 58 56 lapinsatu8@gmail.com www.mainiotmajat.com

PIKKURIEKKO LOMAHUONEISTO Puh. 0500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko3@gmail.com www.pikkuriekko.com

RAVINTOLA PETRONELLA Puh. 016 668 930 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä petronella@ravintolapetronella.fi www.ravintolapetronella.fi

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. 016 554 0500 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com

SAARISELÄN UNIPUUT Puh. 040 571 8891, 050 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. 016 681 501 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi

SKAIDI LOMAMÖKIT Puh. 040 760 2255, 040 849 7406 99830 Saariselkä eevam.niittyvuopio@hotmail.fi www.skaidimokit.com

STAR ARCTIC HOTEL Puh. 044 4194000 Kaunispää, Saariselkä reception@stararctichotel.com www.stararctichotel.com

42 - 2018 KAUKANA POHJOISESSA

TUNTURIKUKSA LOMAHUONEISTO Puh. 0400 623 602, 040 824 282 Teerenpesue, Saariseläntie 5 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

TUNTURIYÖ LOMAHUONEISTOT Puh. 040 547 5630 99830 Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com

WILDERNESS HOTEL MUOTKA Puh. 0400 415 989 Muotkantie 204, 99830 Saariselkä sales@nellim.fi www.nellim.fi

INARI, IVALO AURORA VILLAGE Puh. 040 580 4218 Jokikuja 250, Posovuopaja, Ivalo info@auroravillage.fi www.auroravillage.fi

jääcarting HOTELLI UJEVAARA Puh. 0400 80 44 66 Inarinjärventie 480 Ivalo, 99800 info@hotelliujevaara.fi www.ujevaara.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 0400 670 561 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi välinevuokraus

TRADITION HOTEL KULTAHOVI Puh. 016-511 7100 Saarikoskentie 2, 99870 Inari inarin.kultahovi@co.inet.fi www.hotelkultahovi.fi


VISIT INARI / LOMAKYLÄ INARI / HOTELLI INARI Puh. 040 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi

WILDERNESS HOTEL NANGU Puh. 0400 809 949 Veskoniementie 1320, 99800 Inari sales@nellim.fi www.nellim.fi

WILDERNESS HOTEL INARI Puh. 0400 809 949 Inarijärventie 2, 99870 Inari sales@nellim.fi www.nellim.fi

UTSJOKI, NUORGAM, NELLIM, KARIGASNIEMI ALMA ARKTIKA Puh. 050 3703 093 / 050 3697 971 Nuorgamintie 4047, 99990 Nuorgam reetta@almaarktika.fi www.almaarktika.fi

ARCTIC - SIIDA Puh. 040 541 3617 Nuorgamintie 2994, 99990 Nuorgam arctic@arcticsiida.fi www.arcticsiida.fi

AURORA HOLIDAYS Puh. 040 7625 005 Nuorgamintie 815, 99980 Utsjoki contact@auroraholidays.net www.auroraholidays.net

CAMPING LAPINKYLÄ Puh. 040 559 1542 Ringinvatro 14 C, 99980 Utsjoki nilla.tapiola@luukku.com www.arctictravel.fi

GIELLAJOHKA Puh. 040 738 6825 Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi

INTO THE WILD Puh. 040 752 9662 Karigasniemi, Utsjoki heikki@intothewild.fi www.intothewild.fi

NUORGAMIN LOMAKESKUS Puh. 0400 294 669 Nuorgamintie 4401 A, 99990 Nuorgam info@nuorgaminlomakeskus.fi www.nuorgaminlomakeskus.fi

TENON LOHIRANTA Puh. 040 671 5800 Olenjoentie, 99990 Nuorgam info@tenonlohiranta.fi www.tenonlohiranta.fi

WILDERNESS HOTEL NELLIM Puh. 0400 809 949 Nellimintie 4230, 99860 Nellim sales@nellim.fi

LEMMENJOKI AHKUN TUPA Puh. 016 673 435, 040 755 4306 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. 040 777 4339 Meneskartanontie 71 99870 Inari korpikartano@korpikartano.fi www.korpikartano.fi

LOMAKYLÄ VALKEAPORO Puh. 0400 394 682 Lemmenjoentie 134 99870 Inari valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

PALTTO ELÄMYSRETKET / ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. 040 756 9075, 0400 287 544 99885 Lemmenjoki paltto@paltto.fi www.paltto.fi

NORJA LOMAKYLÄ VALLE DEATNU RAVINTOLA Puh. 0400 948 210 Ellintie 25, 99980 Utsjoki info@holidayvillagevalle.fi www.holidayvillagevalle.fi

STABBURSDALEN LODGE Puh. +47 909 16 485 Stabbursnes, 9700 Lakselv, Norge post@stabbursdalenlodge.no www.stabbursdalenlodge.no

43


ohjelmapalvelut OHJELMAPALVELUT ARCTICA LAPLAND Puh. 050 505 8746 Rovaniementie 944, 99800 Ivalo arctica.lapland@gmail.com www.arcticalapland.com

ARCTIC SKY Puh. 040 1559 700 Ruijankeino 2, 99830 Saariselkä minna@arcticskylapland.com www.arcticskylapland.com Hiljaisuuden ja hyvinvoinnin retriittejä

GALDDOAIVI SAFARIS Puh. 040 831 1737 Sevettijärventie 12245, 99940 Näätämö info@galddoaivi.com www.galddoaivi.com

IVALO SAFARIS 040 158 95 15 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo www.ivalosafaris.fi

IVALO TREK LAPLAND Puh. 040 8433794 Leiritie 23, 99800 Ivalo ivalotrek@gmail.com www.ivalotrek.com

JOIKU-KOTSAMO SAFARIS Puh. 0400 138 911, 040 0398 935 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä joikukotsamo@saariselka.fi www.joikukotsamo.fi

LAP ADVENTURES Puh. 040 700 81 46 Jääjärventie 30 A, Sevettijärvi info@lapadventures.com www.lapadventures.com

LAPIN LUONTOLOMAT OY LUONTOLOMA PRO-SAFARIS Puh. 016 668 706 Lutontie 3, 99830 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.lapinluontolomat.fi välinevuokraus

LAPLAND DELIGHT SAARISELÄN LOMA- JA OHJELMAPALVELU Puh. 040 572 2903 info@laplanddelight.fi www.laplanddelight.fi Trubaduuripalvelut LAPLAND SAFARIS NORTH Puh. 016 3311 280 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@laplandsafaris.fi safaris.fi/saariselka välinevuokraus, DMC

LAPLAND WELCOME SAARISELKÄ Puh. 040 534 7693 Kelotie 1, Siula, 99830 Saariselkä ivalo@laplandwelcome.fi info@laplandwelcome.fi www.laplandwelcome.fi Aurora and Nature Experts in Lapland, DMC

LAPLANDLIFE Puh. 0 45 188 2222 Pounulantie 40B, 99800 Ivalo info@laplandlife.net https://www.laplandlife.net/ Trubaduuripalvelut

44 - KAUKANA POHJOISESSA


POLAR CREEK puh. 040 683 9804, 040 683 8690 Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä info@polarcreek.fi www.polarcreek.fi välinevuokraus

POROFARMI INARI Puh. 050 066 6444 Kittiläntie 1445, 99870 Inari kaksama@reindeerfarm.fi www.reindeerfarm.fi

SAARISELKÄ SKI & SPORT RESORT Puh. 016 668 882 Kullanhuuhtojantie, 99830 Saariselkä skisaariselka@skisaariselka.fi skischool@skisaariselka.fi www.skisaariselka.fi Rinnekeskus, välinevuokraus, hiihtokoulu

SAARISELKÄ BOWLING Puh. 020 791 9600 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä info@saariselkabowling.fi www.saariselkabowling.fi Keilaus

POROTILA PETRI MATTUS Puh. 0400 193 950 Kittiläntie 3070 B Kortamo-oja 99870 Inari petri.mattus@netti.fi www.petrimattus.com

RAYANN ELZEIN PHOTOGRAPHY info@rez-photography.com www.rez-photography.com

SHINRIN-YOKU FINLAND Puh. 040 130 6632 marirotko@gmail.com www.shinrin-yoku.fi

TUNDRASAFARI FINLAND OY Puh. 045 130 5852 Tenontie 549 99980 Utsjoki johannes.vallivaara@tundrasafari.com www.tundrasafari.com

valokuvaustyöpajat

kuljetukset KULJETUKSET BRIITTA PAJARI TAKSI Puh. 0400 696914 99830 Saariselkä briitta.pajari@saariselka.fi KATAJAMAA TAKSI Puh. 0400 731 973 99830 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi KOSKINEN TAKSI Puh. 0400 394 862 99830 Saariselkä heikki.koskinen@taksi.inet.fi KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY Puh. 0400 696 678, 0400 981 243 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

PAJARIN TAKSI Puh 0400 394375 99830 Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi

SIXT AUTOVUOKRAAMO Puh. 020 11 22 57 Ivalo lentoasema Saariselkä Santa’s Hotel Tunturi, 99830 Saariselkä ivalo@sixt.fi www.sixt.fi autonvuokraus TAXI JOHANNA Puh. 040 410 7768 laplandtaxi.johanna@gmail.com www.taxijohanna.fi

Aina palveluksessa!

45


46 - KAUKANA POHJOISESSA


ostokset ja matkamuistot OSTOKSET JA MATKAMUISTOT DESIGN HOUSE IDOLI Opastettu näyttely, myymälä ja Helmi-lasikota avoinna tilauksesta Puh. 040 569 2011, 0400 197 181 Ukonjärvi, 99800 Ivalo idoli@idoli.fi www.idoli.fi

HIPPUPUOTI GIFT SHOP Puh. 040 525 6853 Saariseläntie, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi/hippupuoti

INARI COSMETICS Puh. +49 151 41962972 hei@inari-cosmetics.com https://www.inari-cosmetics.com/fi/ Luonnonkosmetiikkaa arktisista raaka-aineista

K-MARKET INARI Puh. 016 671 500 Inarintie 54, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com www.supermarketinari.com matkahuolto, lääkekaappi, bensa-asema, pankkiautomaatti K-MARKET KUUKKELI Puh. 016 668 741, 040 545 1349 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi www.accomodationkuukkeli.com lääkekaappi

SHAMAAN DESIGN - LAPPI SHOP Puh. 040 718 4340 Saariseläntie 14, 99830 Saariselkä www.shamaandesign.fi

INARIN HOPEA Puh. 016 671 333 Inarintie 61, 99870 Inari asiakaspalvelu@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. 0400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi Urheilu- ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike

KAMMIGALLERIA Puh. 040 744 3763 Lemmenjoentie 650 A 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi

ULTIMA GIFT / ULTIMA JEWELRY Puh. 040 728 8448, 0400 165 448 Saariseläntie 13, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

KIRSIN LAHJA Puh. 040 679 6355 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä kautovuori@gmail.com

Pieni pala Lappia mukanasi!

47


muut palvelut MUUT PALVELUT AHAVAISEN AYURVEDA Puh. 045-2264282 hieronta@ahavaisenayurveda.fi ahavaisenayurveda.fi

AURORA LAPLAND TRAVEL LTD Puh. 040 550 8295 Seitatie 16, 99980 Utsjoki eila.kautto@auroralaplandtravel.fi www.auroralaplandtravel.fi Incoming agency, DMC AURORA SPA Puh. 045 113 8101 Ivalontie 34 99800 Ivalo Holiday Club Saariselkä Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä auroraspalappi@gmail.com www.auroraspa.fi

ARCTIC AGENCY Puh.050 431 3999 Ivalo info@arcticagency.fi www.arcticagency.fi räätälöidyt palvelukokonaisuudet KULTAMUSEO Puh. 016 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi

MEDINARI OY Ajanvaraus: 0207 205 830 Ivalo: Piiskuntie 5 Saariselkä: Lutontie 3 (Sopuli) www.medinari.fi

PAIKALLISLEHTI INARILAINEN Puh. 020 7109050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Puh. 040 723 7309 kanslia@sogsakk.fi www.sogsakk.fi

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. 010 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi

SAARISELKÄ NYT-LEHTI pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi www.saariselka.net

SAARISELÄN SANOMAT Puh. +358 40 191 9919 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi

kullanhuuhdonta LAURIN HIERONTAPALVELU Santa’s Hotel Tunturi Puh. 016 681501 saariselka@santashotels.fi

48 - KAUKANA POHJOISESSA

SIIDA – SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. 0400 898 212 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi


m

t a m n inu

i n ka

Tilaa muistiinpanoillesi

Nuorgam Hillagammi Utsjoki Näätämö Karigasniemi

Kaamanen Inari Ivalo Castillo Saariselkä

INARISAARISELKA.FI

49


50 - KAUKANA POHJOISESSA


Löydä aito Lappi Matkailuneuvontapisteet Inari-Saariselkä alueella matkailuneuvonta ja Metsähallitus tekevät saumatonta yhteistyötä . Inarin Matkailuneuvonta / Siida Inarintie 46, 99870 Inari Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi Ivalon Matkailuneuvonta / Metsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10, 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi Saariselän matkailuneuvonta / Palvelupiste Kiehinen Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä 1.6.18 lähtien Saariseläntie, Gielas Puh. 040 168 7838 tourist.info@saariselka.fi

INARISAARISELKA.FI

51


LÖYDÄ AITO LAPPI @exploreinari | #exploreinari

INARISAARISELKA.FI


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.