Inari-Saariselkä talvilehti 2012-2013 by Lapland North Destinations

MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ERIKOISLEHTI

2/2012

Neurologian osastolta

REVONTULTEN MAAILMAAN s.14

MAKUJEN mosaiikkia s.8

30 VUOTTA KAAMOSJAZZIA s.24

JOULUPUKKI

muutti Kakslauttaseen s.32

SISÄLTÖ Pääkirjoitus s.3 Eskelisten yhteinen harrastus alkoi Saariselältä s.4

Makujen mosaiikkia s.8 Huipulla ruokakin on ilo silmälle s.12

Saariselällä hiihdetään kultaisilla laduilla s.28

Neljän kirkon seurakunta s.37

Inari-Saariselkä -alueen palveluhakemisto s.41

Lähemmäksi rinteitä ja revontulia s.30 Joulupukki muutti Kakslauttaseen s.32 Pohjois-Lapin tapahtumakalenteri s.42

Inari Saariselkä Matkailun ja vapaa-ajan erikoislehti

Neurologian osastolta revontulten maailmaan s.14

Nro 2/2012 Painosmäärä: 20 000 kpl

Poro – miehet erottavat, pedot verottavat s.20

Apua lomasuunnitelmien tekoon s.36

Idolissa suomalainen huippumuotoilu kohtaa erämaan s.22

Miten perille? s.42

30 vuotta Kaamosjazzia s.24

Paperi: Sisätaitto, Galerie Fine Silk Kansi, Galerie Art Silk

Julkaisija Pohjois-Lapin Matkailu Oy Kelotie/Siula 99830 Saariselkä

Päätoimittaja Markku Oravainen Pohjois-Lapin Matkailu Oy

Toimitus ja taitto Pohjois-Lapin Matkailu Oy Focus Flow Oy

Painopaikka PunaMusta Oy

Inari Saariselkä 2/2012

Hyvä lukija, Vilkas kesä- ja ruskasesonki on tältä vuodelta takanapäin ja siirrymme vuosikierron viimeiseen neljännekseen, aikaan jolloin maa jälleen peittyy valkoiseen lumivaippaan ja joka huipentuu Joulun ja Uuden Vuoden viettoon. On aika kunnostaa talviaktiviteetteihin liittyvät välineet ja valmistautua alkutalven tapahtumiin ja samalla yhteen vuoden kiireisemmistä ajanjaksoista. Keskiviikkona 10.10. klo 10 avattavan ensilumen ladun avajaistapahtuma järjestetään Saariselän laskettelukeskuksen pysäköinti-alueella. Kesän yli säilötystä reilun 20.000 kuution lumimassasta on siihen mennessä tehty 2,7 km pitkä ensilumen latu, joka on sekä hiihdon harrastajien että kotimaisten ja ulkomaalaisten hiihtojoukkueiden vapaassa käytössä. Kaamosjazzit, nyt jo 32. kerran, ajoittuvat marraskuun viimeiseen viikonloppuun. Avajaiskonsertti järjestetään torstaina 22.11. perinteiseen tapaan Tankavaarassa Wanhan Waskoolimiehen ravintolassa. Tankavaaran konserttien lisäksi musiikista voi viikonlopun aikana nauttia useammassa Saariselän ravintolassa ja sunnuntaina myös Tunturikappelissa. Lapin Keittiömestareiden Herkkupöytä on myös hyvä esimerkki perinteistä Inari-Saariselkä matkailualueella. Herkkupöytä katetaan jo 21. kerran Santa’s Hotel Tunturin tiloissa lauantaina 10. marraskuuta. Marraskuun viimeisenä lauantaina Talvikauden avajaisissa Ski Saariselkä pyöräyttää hiihtohissit käyntiin ja avaa laskettelurinteet. Rinteiden alaravintola on kesän aikana remontoitu entistä viihtyisämmäksi ja on hiihtokaudella avoinna päi-

vittäin. Yksi Kaamosjazz-tapahtuman konserteista pidetään uudistuneessa Sport Bistro Pilkussa avajaispäivänä alkaen klo 10. Konserttiin on vapaa pääsy! Joulukuu on Inari-Saariselkä alueen kiireisintä aikaa kun omilla autoilla, linja-autoilla ja reittilennoilla saapuvien matkailijoiden lisäksi talven charterlennot alkavat. Tänäkin talvena näitä lentoja saapuu Amsterdamista, Pariisista ja useammasta Brittein saarten kaupungeista. Adventin ja Joulun aikana kaikissa Inarin Seurakunnan neljässä kirkossa on tapahtumia, joissa matkailijat ja paikalliset asukkaat voivat hiljentyä kuuntelemaan Joululauluja ja Joulun sanomaa tai tulla mukaan laulamaan. Joulurauha julistetaan perinteisesti Kaunispään huipulla. Lisätietoja ajankohdan tapahtumista tässä lehdessä sekä: www.saariselka.fi

Markku Oravainen Pohjois-Lapin Matkailu Oy PS. Saariselälle avataan helmikuussa uusi Angry Birds™ -aktiviteettipuisto!

TEKSTI ANNA KAASINEN

KUVAT ESKELISTEN ALBUMI ja POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY

Eskelisten yhteinen harrastus alkoi

SAARISELÄLTÄ Vantaalla asuva kuusihenkinen Eskelisen perhe löysi itselleen yhteisen harrastuksen Saariselältä: vanhimpien lasten vuonna 2005 käymä laskettelukurssi on johdattanut koko joukon rinteeseen jo monena talvena.

Inari Saariselkä 2/2012

– Olemme lomailleet Saariselällä kolme kertaa koko perheen voimin. Ensimmäisellä kerralla nyt 18- ja 15-vuotiaat tyttäremme Heini ja Helmi pääsivät sattumalta laskettelun makuun, muistelee äiti Hannele Eskelinen.

– Rinteissä oli riittävästi tilaa ja rauhaa, eivätkä rinteet olleet liian isot. Kävi vielä hienosti, että tajusimme hankkia hiihdonopettajan antamaan tyttärillemme yksityistunteja. He hävisivät opettajan perässä rinteeseen saman tien ja oppivat laskettelemaan. On ollut ihanaa, että perheellä on yhteinen harrastus. Tuolla matkalla perheen toiseksi nuorin lapsi, nyt 11-vuotias Eero, vietti aikaa lasten lumimaassa. Nyt rinne kutsuu myös häntä ja 9-vuotiasta kuopusta Einoa. – Laskettelemme koko perhe suksilla. Lapset ovat kokeilleet lautaa, mutta sukset tuntuvat heistä mukavammilta. Pienimmät haaveilevat niin sanotuista temppusuksista, kertoo Hannele Eskelinen. Hippunen historiaa, ripaus ranskalaisuutta Kesällä 2011 Hannele ja Mikko Eskelinen lähtivät lastensa kanssa autolla Lappiin kierrokselle, joka suuntautui Kuusamoon, Kemijär velle, Pyhätunturille ja Saariselälle. Saariselällä he osallistuivat ohjelmapalveluyrityksen järjestämään venematkaan Ivalojoen historialliseen Kultalaan. Eskelisillä on loma-asunto Etelä-Päijänteellä Asikkalassa, ja he käyvät lomillaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Kevättalven 2012 Saariselän-matkalla tunnelma olikin kansainvälisempi. – Tulimme Saariselälle koko katraalla, ja mukanamme oli myös viisihenkinen ranskalainen tuttavaperheemme, joka ei ollut aiemmin käynyt Suomessa. Siitä tuli hauska reissu, muistelee Hannele Eskelinen.

Ivalojoen Kultalaan tutustui koko Eskelisten perhe eli vasemmalta Helmi, Eero, äiti Hannele, Eino, Heini ja isä Mikko.

Eskelisten kotimaisemissa Vantaalla tällainen kulkupeli liikkuu harvoin.

Eskeliset halusivat tarjota tuttavaperheensä vanhemmille hotelliasumisen helppouden. Niinpä he majoittuivat tuttavaperheensä lasten kanssa todella suureen loma-asuntoon ja varasivat näiden vanhemmille hotellihuoneen. – Lapsilla oli seuraa toisistaan sekä tilaa, ja tuttavaperheemme vanhemmat saivat omaa rauhaa, kuvaa Hannele Eskelinen.

Aktiviteetteihin pääsee myös ilman omaa autoa Vaikka laskettelu innostaa Eskelisiä eniten talviaikaan, Saariselän monet aktiviteetit eivät ole jääneet heiltä huomaamatta.

– Saariselällä on mielettömät murtsikka- ja patikointimaastot. Nuoret eivät välitä murtsikasta, mutta pulkkamäki on hieno. Siinä viihtyvät kaikki, emmekä ole kokeneet sellaista muualla, sanoo Hannele Eskelinen. 6

Inari Saariselkä 2/2012

Perhe ei ole vielä sattunut Saariselälle pulkkamäen MM-kisojen aikaan, mutta jos joskus niin käy, niin 1,2 kilometrin mittainen Kaunispään kisamäki kutsuu. – Me vanhemmat olemme käyneet hiihtelemässä ja haaveilemme pääsevämme patikoimaan kunnolla ruskaaikaan. Ehkä se onnistuu lähivuosina, pohtii Hannele Eskelinen. Vuonna 2005 Eskeliset kävivät Inarissa moottorikelkkailemassa ja pilkkimässä. Jälkimmäisellä matkallaan perhe kävi kelkkasafarilla ja kaasutteli kelkoilla porotilalle katsomaan poroja. Osa lap-

sista pääsi jo yksin menopelin ohjaimiin. Laskettelupäivät on kruunannut usein kylpyläkäynti. Hannele Eskelisen mukaan perhekeskeinen kuusikko viihtyy lomamökeissä ja laittaa siellä usein ruokaa. Hänen suosikkiravintoloitaan ovat Saariselällä Rakka ja Kaunispäällä hyvän palvelun Huippu. Lappi on hiipinyt perheen ruokapöytään kotona Vantaallakin. – Meillä on pakkasessa poroa ja syömme sitä ympäri vuoden. Myös rieska on hyvää. Eskeliset ovat käyneet talvilomillaan Pohjois-Suomessa Ylläksellä, Rukalla, Pyhällä ja Sallassa. Hannele Eskelisen mielestä Saariselän vahvuus on se, että kylässä ei juuri autoa tarvitse: kaikki on lähellä. – Lentokenttäkin on kohtuullisen lähellä, ja kuljetukset sinne toimivat. Kiitosta saa kylää ympäröivä luonto. Yhdistelmä takaa sen, että on helppoa mennä sekä ihmisten ilmoille että omaan rauhaansa. Myös kylpylän monipuoliset palvelut ilahduttavat perhettä. Mutta mikä tekisi Saariselästä vieläkin paremman talvikohteen? – Saariselkä voisi olla vähän lähempänä, sanoo Hannele Eskelinen.

Kylpyjä kuten haluat

Tule Holiday Club Saariselälle Holiday Club Saariselällä onnistuu niin hiihtokuin kylpyläloma. Kylpylä, hemmotteluhoidot ja ravintolat – tarjoamme täydelliset loman ainekset! Kysy majoitustarjousta mukavasta hotellihuoneesta tai isommalle joukolle tilavasta lomahuoneistosta! Varaa suoraan netistä holidayclub.fi tai soita 030 68 600 ma–pe 8–18, la 10–15. Hannele Eskelinen ja perheen nuorimmainen Eino ihastelivat Saariselän maisemia moottorikelkan selästä.

Holiday Club Saariselkä Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä

7 Saariselkä esite 84x254.indd 1

11.9.2012 15.04

MAKUJEN

MOSAIIKKIA On ensilumien aika ja isänpäivän aatto, marraskuun 10. päivä. Lapin keittiömestarit ovat kokoontuneet 21. kerran Saariselälle, Santa´s Hotel Tunturiin, herkkupöytätalkoisiin. TEKSTI MAARIT CEDERBERG

Inari Saariselkä 2/2012

KUVAT SANTA’S HOTEL TUNTURI

Krustadilusikassa avocado-limemajoneesia ja savustettuja sinisimpukoita.

änäkin vuonna 40 mestaria valmistaa hotellin ravintolan pääsaliin uniikin Herkkupöydän, jossa lähialueen raakaaineet muodostavat luonnonkiertoa mukailevan makujen mosaiikin. Herkkupöydästä on tullut ainutlaatuinen ruokanäytelmä, josta on vuosittain nauttinut noin 600 vierasta. Herkkupöytä paljastetaan vasta juhlapäivänä, kello 18 jälkeen. Juhla-ateria kestää klo 22.00 saakka. Mestarilliset talkoot Ensimmäinen Herkkupöytä toteutettiin illallismenuna taannoisen Tunturihotellin avajaisten kunniaksi. Paikalle oli silloin kutsuttu 23 Lapin keittiömestariyhdistykseen kuuluvaa keittiömestaria. Kutsujana ja tapahtuman isänä toimi Tunturihotellin silloinen keittiömestari Markku Lehtinen. Asiakkaita ensimmäiseen tapahtumaan saatiin 300. Vuodesta 1992 lähtien Lapin keittiömestarit ovat kokoontuneet joka vuosi Saariselälle ja koonneet herkkupöydän talkoohengessä. Sittemmin vetäjämiehitystä vahvistettiin keittiömestari Jorma Lehtisen, Markun veljen voimin. Idean isä on pysynyt mukana vieraiden kunniaisäntänä. Nykyään joukkueen kokoamisesta vastaa Santa’s Hotel Tunturin keittiöpäällikkö Petri Selander. Sekä Lehtisen veljekset että Selander ovat Suomen Keittiömestarit Ry:n

Gordon Bleu –käädyin palkittuja alansa ammattilaisia. Esillepanoon Santa’s Hotel Tunturiravintola on omiaan. Ruoat katetaan suuren salin keskiosaan noutopöydäksi ja mestarit itse opastavat ruokailijoita herkkujen äärellä. Kokoonkutsujille ja osallistuville ruoka-ammattilaisille tapahtuma merkitsee taitojen päivitystä ja uudistamista. Myös tapahtuman yhteistyökumppanit hyötyvät mestarillisesta osaamisesta. Mitä tänä vuonna tuleman pitää, on aistittavissa ainoastaan edellisten vuosien ruokalistoista, sillä tapahtuman sisältö pidetään mestarien keskinäisenä salaisuutena aivan viime hetkeen. Lähiluontoa vaalien Markku Lehtisen mukaan onnistumisen takaa luja luottamus Lapin raaka-aineiden omavoimaisuuteen. Herkkupöytä koostuu suur- ja pienriistasta, kaloista, sienistä ja marjoista. Tutut raaka-aineet ovat juhlatarjoilun perusta ja Herkkupöytä on luonnollinen, aito osa Saariselän luontoa. Lähipalkisten poroa pöydässä on takuuvarmasti, niin myös Inarin alueen viileiden ja hapekkaiden vesien antimia. Pienriista ja linnut saapuvat pöytään metsäonnen mukaan. Kun viime vuonna juhlapöydässä tarjottiin metsomoussea ruisnapeissa karpalokaviaarin kera, metso oli paikallisen pyytämä. ”Mitään puoliksi käsiteltyjä raaka-aineita emme keittiöön hyväksy. Mestarin täytyy itse käsitellä lihat, kalat tai äyriäiset, siivota sienet ja jalostaa marjat.”,

Petri Selander vahvistaa vannoutuneen eränkävijän äänenpainoin. Tapahtuma tarjoaakin talkoolaisille oivallisen mahdollisuuden seurata toistensa työtapoja ja oppia lisää kokeneemmilta. Mestarit jakautuvat työtiimeihin taitojensa mukaan. Markku Lehtisen omin paikka on ollut lämpimien paistien kääntäjänä. Hänen ruokasuosikkinsa on erityisellä tavalla valmistettu kotaliha. Viime vuonna asiakkaat saivat hänen valmistamaansa kotapaistia, joka kypsennettiin pekonikääreessä. Saattaa olla, että tänäkin vuonna sitä jossain muodossa tarjotaan.” Vain en mie tiiä”, mestari virnistää. Kotona tehdyn tuntua Herkkupöydästä on saanut maistella myös käsintehtyjä makkaroita, jonain vuonna myös karhunmakkaraa! ”Karhunmakkara saatiin meheväksi silavan ja sianlihan avulla eikä siihen tarvinnut muuta makua kuin katajaa ja rosmariinia , suolan ja mustapippurin lisäksi. Fasaanimakkaraan makua otettiin maltillisesti portviinistä ja kuivayrteistä. Sorsamakkaroihin lisättiin mausteeksi madeiraa”, keittiömestarimme Petri Selander innostuu muistelemaan. ”Makkaroihin ei lisätä jyvän jyvää eikä toisarvoisia ruhonosia. Lihasta ei tingitä”, miehet vakuuttavat yksituumaisina. Sinapitkin on tehty itse. Sienikastikkeilla, puolukkahyytelöllä sekä kermaisin riistakastikkein saatellut makkarat maistuvat kotoisilta. Toivottavasti makkara on mukana tänäkin vuonna. 9

Poronsatulaa

Vesien helmiä Pohjoisen vesistä pyydetyissä kaloissa ja äyriäisissä on puhtautta, jonka vuoksi nykyisin ollaan valmiita tulemaan paikalle kaukaakin. Perinteisten kalaruokien ohjein on nautittu Inarin valkolihaista, raikasta siikaa sekä punaoranssilihaista rautua, josta on tehty mm. suutarinlohta. Saariselän läheinen yhteys Jäämerelle ja Barentsin meren rannoille lisää vesiltä pyydettyjen raaka-aineiden kirjoa ja alleviivaa Herkkupöydän persoonallisuutta. Viime vuosina kuningasrapu, simpukat ja osterit, sammet ja mädit ovatkin tuoneet merellisen lisän Inarin vesien kalatarjontaan. Eräänä vuonna pöytään valmistettiin friteerattuja turskan kieliä. Uskaliaita uutuusmakuja Joka vuosi pöytään tuodaan Lapin alueelle rantautuneita uusia makuja ja työtapoja sekä ruokatuttavuuksia. Ensimmäisenä vuonna pöytään saatiin kiivihedelmiä, kerran tarjottiin kengurua, sitten saapuivat äyriäiset ja levät. Näin esimerkiksi sushikeittiön herkku, sashimilohi on päässyt viime vuoden herkkupöytään. Ostereista on vuosien saatossa muodostunut jo kiinteä osa herkkupöydän sisältöä. 10

Inari Saariselkä 2/2012

Mestarien tehtäväksi jää opastaa vieraat herkkujen äärelle. Ruokien taustatarinat ja reseptiikan jakaminen vieraiden kanssa on osa juhlanäytelmää. Ruokien suunnittelu- ja kokeiluvaiheessa talkoolaisten työpajassa syntyy mestareiden omiin ravintoloihin vietäviä oivalluksia. Yhteistyö on kasvanut myös koulutusmahdollisuudeksi. Viime vuosina talkoolaisia avustaa valikoitunut joukko ravintola-alan opiskelijoita. Markku Lehtinen on iloinen tietotaidon siirtymisestä seuraavalle ravintolasukupolvelle. Palasia joka makuun Ruoat on ajateltu kaikenikäisille ja runsaudesta saa mieluisia vaihtoehtoja, vaikka vieras joutuisi noudattamaan rajoitettua ruokavaliota. Ravintoarvoltaan Lapin ruoka-aineet ovat kiistatta suomalaista superruokaa. Esimerkiksi marjoissa ja mausteiksi käytetyissä katajissa, kuusenkerkissä ja männynsiemenissä tai väinönputkissa on ravinteita rohdokseksi asti. Riistassa maaston mineraalirikkaus, jäkälät ja marjat varpuineen lisäävät lihan hivenaineiden määrää. Sieniä ja marjoja himoitaan terveystuotteiksi ulkomailla asti. Veden elävien hyvälaatuiset öljyt saa-

vat ylimpien terveysviranomaistenkin siunauksen. Pitkän valoisan kesäkauden vaikutus tuntuu maussa ja suoja-aineiden määrässä. Herkkuruuista jää makumuistiin pysyvä hyvän olon tunne. Suut makeiksi Jälkiruokia vieraat saivat viime vuonna erityiseltä jälkiruokalautaselta, johon mosaiikkina levittäytyi tunturimarjoja, suklaata ja mitä erilaisimpia pieniä suloisia suupaloja. Erikseen saattoi nauttia myös jäätelöä. 10-vuotisjuhlaa koristi omalla keittiömestarilogolla varustettu suklaakoriste. Viime kerralla juhlan päätöskahveille valittiin Pauligin kahveista Tummaa Presidenttiä, jolle mestarit antoivat rakkaudella lempinimen ”Obamaa”. Kultamailla kun ollaan, kuppiin voisi norua myös vahvaa Gold Label- kahvia. Viime vuonna vieraille annettiin muistoksi jälkiruokien tarjoiluun teetetty vuosilautanen. Juhlamenun reseptit ovat vieraiden ulottuvilla heti juhlan alettua. Joitakin on tallennettu myös Lapin keittiömestareiden nettisivuille. Näin esimeriksi Jorma Lehtisen oma suosikki, kotapaisti, josta saa maukkaan palan omien ruokamuistojen kirjaan.

KÄÄTYJEN TAKANA • Paistinkääntäjien Veljeskunta Confrerie de la Chaine des Rotisseurs on alkujaan ranskalainen gastronomian järjestö, jonka päämaja on Pariisissa. • Järjestö on perustettu 1248 , jolloin Ludvig Pyhä antoi julistuksen erilaisten mestarikiltojen perustamisesta. Ranskan vallankumous vaiensi toiminnan aina vuoteen 1950 asti. Siitä alkaen järjestö on voinut hyvin yli 100 maassa, myös Suomessa ja Lapin alueella. • Järjestön toiminta keskittyy ruokakulttuurin ja ruokailutapojen vaalimiseen. Tavoitteena on saattaa maailmanlaajuisesti yhteen gastronomiaan vihkiytyneet ammattilaiset ja harrastelijat. • Toimintaan liittyy sekä ruoka että juoma vedestä viiniin.

Paremmat unet Santa’s Hotel Tunturin pehmeissä pedeissä odottavat Sinua!

22.-25.11.2012

18.-19.1.2013

Enemmän makua Ravintola Kaltio

HUIPULLA

RUOKAKIN

ON ILO SILMÄLLE Kaamoksen aikaan valaistu kota ja ruokailutilat tuikkivat lyhtyinä kinosten keskellä. Silloin on kiireettömän , tunnelmallisen herkuttelun aika. TEKSTI MAARIT CEDERBERG

uippu-Ravintola Saariselän Kaunispään laella jatkaa vuonna 1954 perustetun Ylämajan perinnettä. Ylämaja oli Saariselän ensimmäisiä ruoka- ja majoituspalveluyrityksiä. Ylämaja nökötti ja HuippuRavintola pysyy edelleen paljaslakisen tunturin laella ja tarjoaa 438 metrin korkeudessa avarat näkymät koko tunturialueelle. Saariselän keskusta on parin kilometrin päässä. Majan alkuvaiheessa laelle tultiin kävellen ja hiihtäen. Nykyään Huipulle hurautetaan myös moottorineuvoin ja siellä poiketaan läpikulkumatkalla varta vasten haukkaamassa herkulliset välipalat. Vaativampi

Inari Saariselkä 2/2012

KUVAT MAARIT CEDERBERG ja POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY

asiakas kuten Euroopan Unionin ulkoministerien seurue syksyllä 1999 saapuu tunturin laelle hienolle illalliselle. Vuonna 2000 Huippu-Ravintola sai Chaine des Rotisseurs –kilpensä. Nykyinen omistaja, keittiömestari Jorma Lehtinen isännöi ravintolaa, joka on kasvanut kahvilamaisesta majasta 90-paikkaiseksi näköalaravintolaksi, 50-paikkaiseksi Kravattikodaksi ja Tuliaistupa-myymäläksi. Kasvu on tapahtunut taiten. Ravintola-kahvila siintää somana ja tarjoaa kulkijalle lämpöisen tunnelmansa. Huippu- Ravintolaan kannattaa poiketa vieläkin aisteja hellivän ruokatarjonnan vuoksi.

Keittiömestari Jorma Lehtinen istahtaa hetkeksi Kravattikodassa vieraan seuraan, silmäilee pyöreän salin ikkunoista tunturilakien tapahtumia kuin lennonohjaaja. Pöydällä on vakiovarusteena kiikarit, vaikkei mestari niitä näytä tarvitsevankaan. Huomauttaa ohimennen viereiselle laelle vaeltaneen seurueen päässeen perille. Äkkiseltään tummat hahmot näyttävät laella tököttäviltä tikuilta. -Kyllä, mutta tikut liikkuvat, hän naurahtaa. Kahvilassa leijuu tuoreiden uppopaistettujen munkkien tuoksu. Kiireisen aamun ensimmäinen erä on jo mennyt. -Kerran eräs seurue kiskoutui laelle

venettä peräkärryssä vetäen. Tankkasivat ja varustivat mukaansa pussillisen juuri paistettuja munkkeja . Vene keikkuen jatkoivat matkaa kalastuskohteeseensa, Jorma Lehtinen muistelee. Tuiskutuulen viuhuessa kuuma munkki saa posket punoittamaan ja lämpö palaa jäseniin. Kahvikupposen tai kaakaon virkistämänä ja munkin murut suupielissä jaksaa jatkaa hiihtäjäkin matkaansa. Huipulla tarjotaan reilu lounas, johon kuuluu lappilaista lohi- ja porokeittoa tai päivän leike, kauden kala sekä poronkäristys. 14 sortin salaattipöydästä saa koota mieleisen salaattiaterian. Salaattipöydän vakiovarusteena on tuore leipä. Todellakin! Huipulla on oma leipomo, missä leivät, piiraat ja pikkulämpimät valmistetaan aamuvarhain ja päivän mittaan. Jorma Lehtinen on arvostettu keittiömestari. Huippu-Ravintolassa kotaruokailu ja illalliset järjestetään tilauksesta ja niissä mestarin oma kädenjälki on sananmukaisesti huippua. Varsinaisia makuhelmiä tarjotaan myös kahvilan kiireiselle asiakkaalle. Sellainen on esimerkiksi lohikurniekka, tukeva, lautasen täyttävä pala pehmeäkuorista kalakukkoa. Täällä kukko on tehty kaurapitoiseen leipätaikinaan. Kurniekka on Itärajan ruokaperinnettä. Se on ollut mutkaton vaelluseväs. Taikinakuoren sisään on asetettu kaksi kalaa vastasuuntiin, kokonaisina voin ja suolan kanssa. Joskus täytteeksi on lisätty tilliä ja keitettyä riisiä. Kun kurniekka on nostettu pöytään, sen kansi on koverrettu auki ja kalatäytettä on syöty taikinakuoren kanssa kuin padasta. Kuuma voisula on elvyttänyt jäähtyneen eväskurniekan. Huippu-Ravintolan lohikurniekka on täytetty peratulla ja paloitellulla lohella. Täyte on voisen mehevää ja leipäkuori muhevaa kuin rievä. Viipaletarjoilu helpottaa pikku ruokailua. Illanistujaisissa kokonainen kurniekka toimii ihastuttavana seurusteluruokana. Nam. Silmän ilo Huipulla on toinen avopiirakka, kaarnikkatorttu, jota nauttiakseen maksaa vaivan vaikka kävellä tunturin laelle. On aivan turha anella keittiömestarilta jalokiven lailla välkehtivän tortun re-

septiä. Se on maisteltava itse ja sitten voi hiippailla soveltamaan makukokemusta omien kakkutaitojen avulla. Mestari ansaitsee lisäkäädyt tällä kaarnikkatorttupalalla! Kaarnikka eli variksenmarja (Empetrum nigrum)on kerätty tunturimaastosta ruskan alkaessa, se on vahvasti tumman viininpunainen, lähes musta. Tämän torttutäytteen täytyy olla pohjanvariksenmarjaa (E.n.Hermaphroditum), joka on eteläisempää mehuisampi ja satoisampi. Pohjanvariksenmarja on myös eteläistä makeampi. Kanervaisten kankaiden varpuna variksenmarja viihtyy tunturiseudulla erinomaisesti. Hyvinä variksenmarjavuosina marjaa on maassa mustanaan ja ahkera poiminta turvaa koko talvikauden herkuttelun. Jorma Lehtinen on kehittänyt variksenmarjasta kermaisen täytteen keksipohjan päälle ja viimeistellyt avopiirakan kaarnikkamehusta tehdyllä hyytelöllä.

Ensimmäinen suupala on pumpulinen, kuin ottaisi suuhunsa palan auringon värittämää pilveä hetki ennen auringon katoamista tähtikirkkaaseen yöhön. Tunturikuruissa syksy enteilee juuri tuloaan kevyinä usvajuonteina, torttu tarjotaan usvan kaltaisena, raikkaan viileänä, muttei kuitenkaan kylmänä. Jorma Lehtinen tietää kaarnikan taianomaiseksi silmien parantajaksi ja kertoo, että paljon marjoja poimineet ovat saaneet heittää silmälasit menemään. Variksenmarjan ravintoseloste puolustaa poimijan kokemusta. Marjan vesiliukoiset väriaineet ovat antosyaaneja, joita kasvi itse tarvitsee suojautuakseen auringon haitalliselta UV-säteilyltä. Tunturimaastossahan aurinkosuojaa tarvitaan. Ihmiselle antosyaanit ovat monella tapaa hyväksi, ne alentavat mm. verenpai-

netta ja kohottavat vastustuskykyä. Silmiä antosyaanit suojaavat myös kaihilta. Huipun kaarnikkatortun ääreen sopii käydä pelkästään kunnon vuoksi ja - silmien iloksi. Ps. Huipulla toimiva Tuliaistupa on keräilijän kohde. Valikoimassa on paikallisia kulta- ja hopeakoruja, mutta myös mielenkiintoisia vintage- korulöytöjä. On myös Ylä-Lapin käsitöitä, tauluja ja lappilaisia keittokirjoja. Seinälautasten keräilijää saattaa kiinnostaa Alarieston lappisaagoihin perustuva sarja, jota täältä löytyy ruokalautaskokona. Neulomisen harrastajalle puoti tarjoaa ihania villalankoja, joista osa on värjätty kasveilla. Tumpelompi saa pipot ja tumput valmiiksi neulottuina. Lisää tietoa: www.saariselka.fi/huippu Kaunispään Huippu-Ravintola puh. 016-668 803 Tuliaistupa puh. 016-668 322

Jorma Lehtinen, keittiömestari, jonka hyppysissä pöllyää taikurimaista jauhopölyä aamuvarhaisiin leivonnaisiin..

Neurologian osastolta

WWW.GREATAURORAHUNT.COM

REVONTULTEN MAAILMAAN

Inari Saariselkä 2/2012

Kamppailu vakavaa sairautta vastaan, kävelemään oppiminen uudelleen 21-vuotiaana ja revontulten metsästys jopa 45 asteen pakkasessa on Andy Keenin tarina toivosta, sitkeydestä ja rakkaudesta valokuvaukseen ja revontuliin.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen yllä leiskuvat revontulet.

evontulet syntyvät, kun maapallon magneettikehässä liikkuu auringosta peräisin olevia sähköisiä hiukkasia, jotka törmäävät ilmakehään. Avaruudesta syöksyvä hiukkanen virittää törmäyksen aikana ilman atomin korkeampaan energiatilaan. Hetken kuluttua atomi palaa perustilaansa ja säteilee samalla viritysenergian tietynvärisenä valona. 16

Inari Saariselkä 2/2012

Tällaista tietoa voi lukea internetistä, mutta useimmille ihmisille revontulet ovat vain taivaalla olevat taianomaiset valot, joita he eivät ehkä koskaan näe todellisuudessa. Andy Keen kiinnostui revontulista nelisen vuotta sitten nähtyään BBC’n esittämän dokumenttiohjelman ‘In the land of the Northern Lights’, jonka päätähtenä ja juontajana toimi TV-näyttelijätär Joanna Lumley. Kuten Andy itse sanoo, hän ‘jäi koukkuun‘ saman tien. Hän yhdisti kiinnostuksensa valokuva-

ukseen sekä intohimonsa revontuliin ja toimii nykyään valokuvaajana ja revontulten metsästäjänä. Vaikka hänen kotinsa on Walesissa (U.K.), Keen’in yritys, Aurorahunters, toimii tällä hetkellä Inarissa. Suurimman osan ‘revontulisesongista’ hän viettää Pohjois-Lapissa pyrkien täyttämään ihmisten toiveet revontulten näkemisestä.

Andy Keen viettää suurimman osan talvea Inarissa valokuvatakseen lisää revontulia ja pyrkien tavoitteeseensa näyttää kauniit revontulet mahdollisimman monelle heidän ikäänsä, kykyihinsä tai sosiaaliseen / taloudelliseen taustaansa katsomatta.

Andy päivittää Aurorahunters Facebook -sivustoaan uusimmilla matkakuvillaan rohkaisten ja innostaen yhä useampia matkustamaan pohjoiseen.

Seikkailunhaluinen 21-vuotiaana ääreishermostollinen sairaus (periferaalinen neuropatia) halvaannutti minut vyötäröstä alaspäin. Periferaalinen neuropatia on MS-taudin kaltainen, mutta kuten nimestäkin voi päätellä se vaikuttaa ensisijaisesti ääreishermostoon. Siihen aikaan tulevaisuuteni vaikutti epävarmalta ja synkältä. Onneksi kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisten avulla aloin vähitellen kuntoutua. Kun olin oppinut uudelleen kävelemään, ymmärsin että olin pitänyt monia asioita elämässä itsestään selvyyksinä ja halusin antaa jotakin takaisin maailmalle. Tästä syystä perustin rekisteröidyn hyväntekeväisyysjärjestön nimeltään ‘Neuropathy Trust’ jonka tehtävänä on lisätä 18

Inari Saariselkä 2/2012

taudin tunnettuutta. Tähän mennessä olemme auttaneet yli kahta miljoonaa henkilöä maailmassa ja keränneet yli 1,5 miljoonaa puntaa hyväntekeväisyyteen. Ymmärsin kuinka paljosta olisin voinut jäädä paitsi ja kuinka arvokas elämämme on. Olin ollut onnekas ja silloin päätin arvostaa jokaista hetkeä ja nauttia elämän pienistä iloista. Yksi elämäni tavoitteista oli nähdä revontulet. Niinpä halvalla digitaalikameralla varustettuna matkustin Norjaan katsomaan, josko voisin todistaa erästä luonnon vaikuttavimmista näytöksistä. Haaveeni toteutui ja löysin revontulien valokuvaamisesta rakkaan harrastuksen, joka osaltaan auttoi kuntoutuksessani.

Taianomaiset valot... Intohimoni revontuliin on niin voimakas että voisin jopa sanoa etten pystyisi elämään ilman niitä. Kuvailen niitä mielelläni ‘Yön lapsiksi’ - aina leikkisät, kirkkaat, iloiset ja täynnä rajatonta energiaa ja intoa. Revontulten näkeminen on virkistävä ja innostava kokemus vailla vertaa ja mielestäni jokaisella tulisi olla mahdollisuus nähdä ne elämänsä aikana. Revontulet eivät koskaan ole samanlaiset vaan aina on jotain uutta tallennettavaa. Tämä on mielestäni revontulten valokuvaamisen erityinen haaste. Vaikka muuttuvasta valon intensiteetistä ja liikkeestä johtuen lopputulos ei koskaan ole taattu, on mielenkiintoista yrittää ennustaa liike ja miettiä maisemaa jotta kuvat miellyttäisivät silmää.

Revontulten metsästys... Etsin ahkerasti sopivia maisemia jotka olisivat ihanteellisia revontulien näkemiselle ja kuvaamiselle. Avoimet, mielenkiintoisia yksityiskohtia sisältävät alueet toimivat hyvin. Katselupaikkojen etsimisessä on kuitenkin haastavaa se että revontulten kulkua on hankalaa ennakoida, joten joskus parhaat tulokset saavuttaa arvioimalla miten revontulet kiemurtelevat taivaalla ja toimimalla mahdollisuuksien mukaan. Tästä syystä minulla on aina mukanani jalustalla varustettu kamerani. Usein nähdessäni revontulten kehittyvän, pysäytän auton ja etsin hyvän kuvauspaikan. Joskus tämä tarkoittaa kahlaamista vyötärönsyvyisessä lumessa, seisomista jääkylmässä joessa tai maassa makaamista tuijottaen taivasta.

Uhmata kylmiä talvisiä öitä... Ilman lämpötila vaihtelee yleensä - 15 ja - 45 asteen välillä töissä ollessani. Olosuhteet voivat joskus olla armottomat ja sen vuoksi pukeudun aina asianmukaisesti kiinnittäen erityistä huomioita herkkiin äärialueisiin, käsiini, kasvoihini ja jalkoihini.

Aloitan työni yleensä kahdeksan maissa illalla, olen ulkona 5-8 tuntia ja otan satoja kuvia. Valotus on kriittinen ja voi vaihdella kolmesta sekunnista kolmeensataan suurimmalla mahdollisella aukolla. Työni tuloksien näkeminen on jännit-

tävää ja usein valvon aamuun saakka kuvia tutkien. En koskaan ylikäsittele kuvia koska mielestäni luontoa ei voi parannella. Toiveiden täyttymys... Tämänhetkinen tavoitteeni on mahdollistaa revontulien näkeminen niille ihmisille, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin minä. Haluan tuoda heidät Lappiin jotta heidän toiveensa toteutuisi. Tapaan mielelläni uusia ihmisiä oppiakseni heiltä samalla tavalla kuin he oppivat minulta. Ajatusten ja oivallusten jakaminen pitää elämää yllä.

PORO TEKSTI ANNA KAASINEN

KUVA ANNI-SAARA PALTTO

– miehet erottavat, pedot verottavat Kun tunturikoivut pudottavat lehtensä ja matkailijat palaavat koteihinsa syyskuun viimeisinä päivinä, alkaa poromiesten työteliäs syystalvi.

Inari Saariselkä 2/2012

emmenjoella asuva poromies ja matkailuyrittäjä Heikki Paltto perheineen siirtää syksyllä muun muassa jokiretkivarusteet talviteloille. – Me lähdemme porotöihin saman tien, hyvä kun ennätämme vetää veneet kuiville, sanoo Paltto. Syystalven ensimmäinen askar on poroaitojen kunnostus. Lokakuun alkupuolella alkaa luonnossa vapaasti liikkuvien porojen kokoaminen yhteen poroerotusta varten.

– Varsinainen erotuskausi alkaa porojen rykimäajan jälkeen lokakuun loppupuolella. Yksi erotus kestää yleensä kaksi päivää tokalta ja tehdään kuusi–seitsemän kertaa, kertoo Paltto. Aikaa vierähtää silti jouluun asti, sillä välillä poromiehet lähtevät metsään kokoamaan uutta tokkaa aitaukseen. Maastossa liikkumista hidastavat lyhenevät päivät ja kaamos, mutta erotusaidalla valot mahdollistavat pitemmät työrupeamat. Erotus työllistää poromiesten perheetkin. – Emme erityisesti tiedota poroerotuksesta, mutta jos joku haluaa sen ajankohdan tietää ja tulla katsomaan, niin ilmoittelemme hänelle. Syystalvella turisteja on kuitenkin vähemmän, sanoo Paltto. Palkan eli maksut lihan ja nahkojen ostajilta poromiehet saavat vuodenvaih-

teen tienoilla. Vaikka poronliha on kaupassa monen kuluttajan mielestä tyyristä, ei tuottajille liikene Palton mukaan suuria summia. – Ehkä välikädet nostattavat liikaa lihan hintaa. En tiedä, onko poronlihan jalostaminen sen työläämpää kuin muiden eläinten lihan, pohtii Paltto. Pedot uhkaavat arvokkaimpia poroja Poroerotuksessa erotetaan teuraaksi lähtevät yksilöt jäljelle jätettävistä ja laskettavista siitosporoista eli eloporoista. Valtioneuvosto määrittelee suurimman sallitun poromäärän kullekin paliskunnalle kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Sen, millaiset yksilöt jäävät henkiin ja pääsevät siirtymään talvilaitumille erämaahan, ratkaisee Palton mukaan poromiehen silmä. – Parhaat jätetään siitosporoiksi. Poromiehen täytyy oppia katsomaan, mitkä porot ovat oikeanlaisia jätettäviksi – toiset poromiehet jättävät huonompia poroja, toiset parempia. Hyvä eläin selviää talvesta. Kesän lehdillä ja syksyn tateilla pulskistuneet porot ovat jouluun asti parhaimmillaan, eikä niiden taljassa ole kurmuja eli koteloituneen loisen aiheuttamia jälkiä. Terveetkään eläimet eivät ole kuitenkaan turvassa pedoilta, joita on ollut Palton mukaan liikaa jo yli kymmenen vuoden ajan. – Ahmoja ja ilveksiä on ollut aina, mutta nyt kanta on kasvanut liian suureksi. Karhumäärät ovat suuret, koska täällä on suuret erämaat. Lemmenjoen kansallispuiston pin-

ta-ala on 2860 neliökilometriä ja siihen Norjan puolella yhtyvän Övre Anárjohka -kansallispuiston 1390 neliökilometriä. Palton mukaan ne muodostavat yhdessä Euroopan laajimman kansallispuiston. Lähellä on myös 1825 neliökilometriä kattava Hammastunturin erämaa-alue. Etenkin kevättalvella tokkia hätistelevät petoeläimet tappavat arvokkaita siitosporoja. – Peto tappaa suurimman poron, ahma ottaa vaatimen. Poro ei pääse pakoon paksussa lumessa, kuvaa Paltto. Valtioiden rajat eivät jarruta petoja Paltto vaikuttaa saamelaisten asioihin Saamelaiskäräjillä toista kauttaan ja toimii Saamelaiskäräjien toisena varapuheenjohtajana. Hän haluaisi muun muassa vähentää petoeläinten määrää. – Jos petovahinkoja on paljon, porotalouden tuotto heikkenee, mikä heikentää saamelaisten mahdollisuutta harjoittaa elinkeinoaan. Se vaarantaa saamelaiskulttuurin. Vuoden 2011 marraskuussa Paltto esitti valtakunnallisella Petofoorumilla muun muassa yhteistyötä naapurimaiden eli Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. – Pedot eivät tunne rajoja, joten ongelmat pitäisi ratkaista yhdessä. Norjassa jopa viranomaiset vähentävät petoja helikopterien avulla. Ruotsissakin sitä tehdään ja Suomessakin pitäisi tehdä. Venäjä on vaikeampi kumppani. En esimerkiksi tiedä, lasketaanko siellä petojen määrää, sanoo Paltto.

Heikki Paltto on syntyperäinen saamelainen, ja porotalous on hänen viisihenkisen perheensä pääelinkeino.

IDOLISSA suomalainen huippumuotoilu kohtaa erämaan

elkkahirrestä ja Lapin luonnonkivistä suunniteltu ja rakennettu työ –ja harrastustila syntyi parisen vuotta muuton jälkeen, kertovat Hanneli ja Pekka Ajattelimme, että olisi melkoinen etuoikeus tehdä työtä ja harrastaa itse suunnitellussa tilassa, pitkospuiden päässä, Inarijärven rannassa – työmatkaa vajaat sata metriä, Pekka kertoo Näin tapahtuikin ja syksyllä 1996 “Pajaksi” ristitty rakennus oli valmis ja aloitti “ensimmäisen elämänsä” – Pekka teki markkinointiviestinnän konsultin töitä

Inari Saariselkä 2/2012

TEKSTI HANNELI JA PEKKA SILFORS

KUVAT VERIA OY

Hanneli ja Pekka Sillfors löysivät toisensa ja Inarin parikymmentä vuotta sitten. Kodiksi kunnostettiin Inarijärven eteläisimmän lahden rannalle aikoinaan Kutturasta sinne siirretty vanha tukkikämppä. Kiireinen pääkaupunkiseutu vaihtui arktisen erämaan rauhaan.

ja Hanneli keramiikkaa harrastusmielessä. Pajasta IDOLIksi Kaksituhatta luvun alussa, pohtiessamme alueen matkailun palvelutarjontaa, mieleemme tuli, voitaisiinko suomalainen huippumuotoilu ja matkailu kytkeä toisiinsa, Hanneli ja Pekka valoittavat Design House IDOLIn syntyvaiheita. Melko pian meille selvisi, että sellainen konsepti voisi hyvinkin toimia. Oli jo olemassa matkailijoita, jotka haluaisivat inspiroitua Lapin vierailullaan sekä arktisesta luonnon hiljaisuudesta, että siitä varsin usein innoituksensa saavasta

suomalaisesta huippumuotoilusta, Pekka kertoo. Tärkeätä meille oli, että toisimme alueen matkailutarjontaan jotain sellaista uutta, joka ei ole keneltäkään muulta yrittäjältä pois. Myös upean Saamelaisen käsityökulttuurin reviirille emme halunneet poiketa, sanoo Hanneli Lapin karu lumo inspiroi muotoilua Hanneli ja Pekka uskovat, että juuri erämaisessa ympäristössä suomalainen muotoilu esittäytyy väriensä, muotojensa ja innoituksensa alkulähteillä. Näyttelyssämme muotoilun aika ja

ajattomuus, ikuisuus ja tämä hetki kohtaavat keskellä erämaaluonnon rauhaa. Traditio, materiaalit ja niiden erityispiirteiden kunnioitus sekä pelkistetty esteettisyys ovat yhtä ympäristönsä kanssa, sanoo Hanneli. Näytteilleasettajiksi haimme 10 suomalaisen nykymuotoilun kärkinimeä: seitsemän henkilöä ja kolme designyritystä. Avasimme syksyllä 2005 ja palvelemme 4 – 12 hengen ryhmiä tilauksesta. Vierailu kestää 2 – 2,5 tuntia ja se sisältää DVD – filmin Idoleista, opastetun näyttelyn, kuohuviini & herkkupala –tarjoilun HELMI –lasikodassa sekä

mahdollisuuden ostaa ja tilata designesineitä. Näyttely uudistetaan vuosittain ja siellä esitellään vakituisten Idolien lisäksi kulloiseenkin näyttelyteemaan liittyviä vierailevia Idoleita. Talvikaudeksi 2012 – 2013 uusitun näyttelyn teema on “BUBBLES – elämäsi juhlat” ja mukana ovat muotoilijat: Harri Syrjänen, Brian Keaney, Markku Salo, Eero Hyrkäs, Juha Luukkonen, Ritva Puotila, Harri Koskinen – ARTEK, IITTALA, FISKARS ja vierailevat muotoilijat ovat: Eero Aarnio, Nathalie Lahdenmäki, Petteri Laiti, Ca-

milla Moberg, Jesse Pietilä, Oiva Toikka sekä PAPERIVALO, Hanneli kertoo. Näyttely on ainutlaatuinen kokemus, joka avaa kävijälle arktisen luonnon ja suomalaisen muotoilun yhteyden. Hiljaisen erämaan huomassa voit olla osa tätä yhteyttä vakuuttavat Pohjois-Lapin muotoilugalleristit; Hanneli ja Pekka Sillfors Lähteet: www.idoli.fi +358 40 019 7181

Inari Saariselk채 2/2012

TEKSTI KAUKO LAUNONEN

KUVAT KAUKO LAUNONEN, PLM OY

30 VUOTTA

KAAMOSJAZZIA Jazzia tunturissa? Ja vielä pakkasessa kaamoksen keskellä, mitä hullua? Nämä epäuskoiset kysymykset pyörivät ilmassa runsaat kolmekymmentä vuotta sitten, kun idea maailman pohjoisimmasta jazzfestivaalista syntyi. Eipä idean isälläkään ollut tavoitteena Pohjois-Lapin merkittävin tapahtuma, alkuperäinen ajatus oli vain kuunnella itse ja antaa naapureillekin mahdollisuus kuulla hyvää jazzia Lapissa.

apahtuman idea ei syntynyt loistavan projektityön tuloksena. Se syntyi parin oluen jälkeen kuunnellessani Olli Ahvenlahden orkesteria matkailumessujen aikana helsinkiläisessä jazzravintola Groovyssä. Muuallapa ei jazzia livenä silloin tainnut kuullakaan. En muista mitä kappaletta bändi soitti, mutta muistan ahaa-elämyksen: ”Miksi nuo eivät voisi soittaa Tankavaarassa, Wanhan Waskoolimiehen Kahvilassa?”. Ja näin kävi, jo seuraavan marraskuun lopulla jazz saapui tunturiin! Kuinka tähän tultiin? No, idea syntyi oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Seuraavana päivänä ystäväni Jouko Blomberg vieraili messuilla. Hän sattui tarvitsemaan paikkaa yhteispohjoismaiselle jazzohjelmalle ja Lapin ystävänä innostui ideastani. Kun Jouko sai mukaan vielä maailman jazz-estradit kiertäneen Ylen jazztoimittaja Matti Konttisen, ei muuta kuin tuumasta toimeen. Mutta miksi kaamoksen pakkasiin? Alkuperäinen ajatus oli järjestää tapah-

tuma, jonka yleisö koostuisi lappilaisista, ei haluttu häiritä perinteisiä turistisesonkeja. Tiedustelin silloisen Saariselän harvojen ravintoloiden ja majapaikkojen hiljaisinta aikaa. Se osui marraskuun loppuun, tunturi oli täysin autio ja tyhjä. Marraskuun viimeisen perjantain iltana Wanhan Waskoolimiehen Kahvila muuttui jazzklubiksi. Sali ei ollut täynnä, mutta yllättävän moni oli löytänyt paikalle. Tunnelma nousi nopeasti kattoon, sen takasivat Parooni Paakkunaisen Bigband, Nono Söderbergin trio, Nils-Aslak Valkeapää, Ailu Gaup ja Yleisradion yhteispohjoismainen Workshop. Jo illan puolivälistä alkoivat spontaanit jamit, muusikot sekoittuivat kuulijoiden joukkoon eikä orkestereiden rajoja tunnettu. Kappaleet kestivät kymmeniä minuutteja ja yhden solistin lopettaessa jatkoi seuraava improvisointia. Jazz soi valomerkkiin asti ja taisi mennä mannermaiseen tapaan ”hieman” sen ylikin! Ensimmäinen Kaamosjazz käsitti vain kolme ravintolakonserttia, Tankavaaran lisäksi

päiväkonsertin Kelohovissa ja ”pääkonsertin” Retkeilykeskuksen ravintolassa. Tie menestykseen Parin vuoden kuluessa viesti Kaamosjazzista kiiri kautta Suomen ja yleisöä alkoi saapua myös Etelä-Suomesta. Tämä nähtiin haasteena tapahtuman musiikilliselle tasolle. Esiintymään kutsuttiin suomalaisten huippumuusikoitten lisäksi parhaimmistoa aina New Orleansia myöten. Mainiona apuna kontaktien luomisessa oli Matti Konttinen, jonka opissa lienen oppinut jotain vuosien mittaan. Ulkomaan matkoilla tuli tavaksi viettää aikaa jazzklubeissa ja niistä löytyi monia Kaamosjazzin suosikkiesiintyjiä. Näitä kontakteja luodessa oli etua tapahtumamme eksoottisesta sijainnista, palkkioksi saattoi riittää matkat ja ylöspito. Vastineeksi pyrimme sisällyttämään mahdollisimman paljon nähtävää ja koettavaa täällä pohjoisen napapiirin takana. Kaamosjazzin yhdeksi ohjenuoraksi muodostui sanonta 25

”Kun muusikoilla on hauskaa, niin sitä on yleisölläkin”. Kaamosjazzin juhliessa 10-vuotistaivaltaan, tapahtumasta oli tullut Porin jälkeen Suomen tunnetuin jazzfestivaali. Se oli tunnettu kautta maailman muusikkopiireissä ja tarjouksia esiintyjistä tuli lähes päivittäin. Sama toistui yleisön suhteen, esiintyjistä ollut vielä tietoakaan, mutta ensimmäiset konsertit myytiin loppuun 2. päivä tammikuuta, myynnin alkamispäivänä. Toukokuussa saattoivat kaikki paikat olla täynnä. Yleisöä, kuten muusikoitakin kiinnosti se, että Kaamosjazz oli aito jazztapahtuma, jossa ei monen muun tapaan käytetty vetonaulana popmusiikin suosikkeja. Kaamosjazzin tasokas ohjelmisto, huippuesiintyjät ja hyvät järjestelyt takasivat, että kaikki liput saadaan myytyä. Tämä taas helpotti ohjelmistonsuunnittelua, budjetti oli helppo laatia, koska tulot tiedettiin etukäteen. Periaatteena pidettiin, että kaikki tulot käytettiin tapahtuman järjestämiseen, mitään ei rahastoitu eikä sijoitettu kalustoon. Avustuksia ei saatu, mutta ei niitä anottukaan. Kaamosjazz vaikutti Pohjois-Lappiin monin tavoin. Saariselän aiemmin täysin hiljaisesta viikonlopusta tuli vuoden taloudellisesti merkittävin, hotellit ja ravintolat täyttyivät jazzvieraista ja heidän mukanaan tieto mm. ensilumen mah26

Inari Saariselkä 2/2012

dollisuuksista levisi. Jazzviikon vaikutus ulottui laajalle, taksit Utsjokea myöten olivat tapahtumassa mukana - taksimiehen toteamus, ”jazzkansa ei hiihdä eikä kävele, se ajaa taksilla”. Myös Finnair sai osansa Kaamoksesta, parhaina vuosina jazzvieraita saapui lentokentän kautta neljä ylimääräistä koneellista, huomattavasti yli 1000 henkeä. Tapahtuman taustajoukot, haasteet ja tulevaisuus Kaamosjazzin järjestelyistä vastasi 30 vuoden ajan sama tapahtuman synnyttänyt organisaatio. Aluksi taustalla toimi Saariselän yhteistyöryhmä, mutta sen hajottua perustettiin Kaamosjazz ry, jonka sääntöjen mukaisena tavoitteena on kehittää ja edistää jazzmusiikkia Lapissa. Yhdistys onkin jakanut stipendejä, järjestänyt kursseja ja avustanut lappilaisia nuoria muusikoita vuosien mittaan. Huomattavin saavutus on ollut ranskalaisen Hirsonin kaupungin nuorten muusikoitten Lapin kiertue ja kymmenen lappilaisen esiintymis- ja opintomatka Ranskaan, missä opettajana toimi mm. huippuviulisti Didier Xavier. Kaamosjazz on ollut ponnahduslauta myös monelle nykyiselle suomalaiselle jazzmuusikolle. Nuorina, vielä tuntemattomina täällä esiintyivät mm. Severi Pyysalo, Jukka Perko, Iiro Rantala ja

Pepe Ahlqvist. Lappilaisilla muusikoilla on ollut etuoikeus esiintyjiä valittaessa, mainittakoon suositut AAHO ja Jokke Knuutisen Trio. Kaamosjazz oli vielä 25-vuoden iässä kansainvälinen kulttitapahtuma. Ongelmaksi muodostui kuitenkin sen liian suuri suosio yritysten ja heidän vieraidensa suhteen. Aiemmin luonnollisena pidetty yritysten liiketuttaville ja sidosryhmien edustajille tarjoamat kulttuuritapahtumien pääsyliput katsottiin verottajan ja viranomaisten toimesta olevan korruptiota. Kaamosjazzin lippujen ostamisesta vastasivat yli 50% osuudella yritykset ja näiden tulojen poisjääminen romahdutti koko tapahtuman talouden ja muutaman vuoden jälkeen todettiinkin yhdistykselle olevan mahdotonta sen järjestäminen. Onneksi Kaamosjazz ei kuitenkaan kuollut, vaan vetovastuun ottivat ne, jotka siitä hyödynkin saavat eli alueen matkailuyritykset. Kun mukaan on saatu myös Pohjois-Lapin Matkailu Oy, voidaan katsoa uuden tulevaisuuden olevan edessä. Maailman pohjoisin festivaali se ei enää ole, se kunnia kuuluu Huippuvuorille, mutta kyllä EU:n pohjoisimmallakin on oma eksotiikka-arvonsa! Tietäen tapahtuman järjestämiseen liittyvät haasteet, toivotan sen jatkajille pitkää pinnaa ja rakkautta jazziin!

KAAMOSJAZZ 2012 OHJELMA Kaamosjazz 2012 järjestetään Tankavaarassa ja Saariselällä 22.11.-25.11.2012 Perinteikkään tapahtuman esiintyjinä ovat kotimaiset huippuartistit. Tänä vuonna Kaamosjazzeilla tullaan kuulemaan, näkemään ja kokemaan: • Mariska & Pahat Sudet (Jaakko Jakku, Klaus Suominen ja Luis Herrero) • Uusrahvaanomainen jazzorkesteri (M.A. Numminen, Pedro Hietanen, Jani Uhlenius ja Pekka Sarmanto) • Swingstett (Jaana Raivio, Kari Veisterä, Taisto Kangas, Aaro Niemelä, Esko Granroth ja Nappi Oksa) • Jarkko Niiranen & Terho Keskitapio • Kaamosjazz House Bandin (Lasse Sirkko, Antti Ikola, Tuomo Dahlblom ja Topi Kurki) kanssa esiintyvät Johanna Iivanainen ja Niko Ahvonen.

Liput myynnissä: lippu.fi 0600 900 900 (1,97 €/min+pvm)

TORSTAI 22.11.2012

LAUANTAI 24.11.2012

klo 20.00 Tankavaara Jazz Club - avajaisjamit

klo 15 Ski Saariselkä, Sport Bistro Pilkku

• Kaamosjazz House Band • Kaamosjazz House Band feat. Niko Ahvonen • Swingstett

• Uusrahvaanomainen Jazzorkesteri • Ilmaiskonsertti

klo 22 Santa’s Hotel Tunturi

• Django Special • Mariska & Pahat Sudet PERJANTAI 23.11.2012 klo 20.00 Hotelli Riekonlinna Linnajazz - illalliskonsertti

• Jarkko Niiranen & Terho Keskitapio • Uusrahvaanomainen Jazzorkesteri klo 21.00 Kaunispään Huippu –Ravintola -illalliskonsertti

• Kaamosjazz House Band • Kaamosjazz House Band feat. Niko Ahvonen klo 20.30 Tankavaara Jazz Club

• Django Special • Swingstett • Uusrahvaanomainen Jazzorkesteri klo 22 Pirkon Pirtin yöjamit

• Jarkko Niiranen & Terho Keskitapio • Django Special • Kaamosjazz House Band feat. Niko Ahvonen

klo 21 Kaunispään Huippu – Ravintola -illalliskonsertti

• Kaamosjazz House Band feat. Johanna Iivanainen • Jarkko Niiranen & Terho Keskitapio klo 21 Santa’s Hotel Tunturi – Lutto

• Uusrahvaanomainen Jazzorkesteri • Swingstett • Kaamosjazz House Band feat. Johanna Iivanainen SUNNUNTAI 25.11.2012 klo 11 Saariselän Kappelin päiväkonsertti

• Kaamosjazz House Band feat. Johanna Iivanainen klo 20 Linnan Vintin päätösjamit

• Kaamosjazz House Band • Kaamosjazz House Band feat. Johanna Iivanainen Oikeudet muutoksiin pidätetään.

TEKSTI PIRJO KOUVO

KUVAT PLM JA PIRJO KOUVO

SAARISELÄLLÄ

HIIHDETÄÄN KULTAISILLA LADUILLA Saariselän latujen vankkumaton suosio perustuu niiden huolellisen kunnostuksen lisäksi vaihtelevaan maastoon, suojaisiin metsälatuihin ja maisemallisiin tunturilatuihin. Hiihtokausi on pitkä, se alkaa 10.10. säilölumella ja loppuu toukokuun hankikantoon. Koneellisen latujen kunnostus lopetetaan n. 6.5. keleistä riippuen.

lueen 200 km:n kunnostettavasta latuverkostosta löytyy jokaiselle hiihdettävää. Latuja kunnostetaan tuntureille ja outamaille, Urho Kekkosen kansallispuistoon ja kultamaille, kelistä riippumatta. Kujamaiset luontoladut vievät avotunturiin Ladun voi valita hiihtotavan mukaan. Moottorikelkalla ja latuhöylällä huollettavat perinteisen hiihtotavan kujamaiset luontoladut vievät poroja eräkämpille, kuruihin ja avotunturiin. Leveillä ”baanoilla”, joita suurin osa laduista on,

Inari Saariselkä 2/2012

pääsee huoletta hiihtämään sekä perinteisesti että luistellen, kahteen suuntaan. Laanila-Kakslauttasen suunnan poroportti välillä jopa kaverin kanssa rinnakkain, molemmat omilla laduillaan. Varhain aamulla tai myöhään illalla. 35 km laduista on valaistuja. Hämärä- ja kellokytkimet ohjaavat latuvalojen syttymistä ja sammumista. Valot syttyvät aamukuudelta ja sammuvat illalla kymmeneltä. Lapin kultaa latujen alla Ladun voi valita myös mm. sään, oman kunnon ja kiinnostuksen mukaan. Laduilta löytyy niin tasamaata kuin huikeita laskuja ja uuvuttavia nousuja. Suurin osa laduista on helposti hiihdettäviä, ylös ja alas hiihdetään loivasti ja nautiskellen. Kiiruna- ja poroja – maisemabongarit suuntavat tunturiladuille, päivätanssi-

bongarit Saariselän ja Laanilan väliselle ”parfyymiladulle”. Taiteesta kiinnostuneet hiihtävät Kakslauttaseen, jossa puutaideteoksiin voi tutustua ladulta käsin. Kulmakurun ladulla ei välttämättä tule ajatelleeksikaan, että hiihdetään kultamailla, Lapin kullan synnyinsijoilla. Kiilopäälle hiihdetään savusaunomaan, Luulammelle nauttimaan erämaakahvilan antimista. Latujen varsilta löytyy talvisia geokätköjä, poroaitoja, tulistelupaikkoja, kämppiä ja hiihtäjän lepokeitaita, lukuisia latukahviloita. Latujen takana on Saariselän alueen hoito-osuuskunta Kahden latuhoito-osuuskunnan, Saariselän hoito-osuuskunnan ja KiilopääKakslauttanen-Hangasojan latuhoitoosuuskunnan, yhdistämisneuvottelut alkoivat v. 1990 esitellystä latuverkos-

Latuosuuskunnan latuvinkit: Vinkki 1:

• Latukartta (6 e/kpl)auttaa löytämään oikeat ladut. Latukarttoja on myytävänä mm. hotellien vastaanotoissa, kaupoissa ja Metsähallituksen infopisteessä Kiehisessä. Latukarttojen tuotto käytetään lyhentämättömänä latujen kunnostukseen. Vinkki 2:

• Tunturiladut kannattaa jättää tyynille päiville, metsäladut ovat tuulisten ja tuiskuisten päivien valinta. Ennen hiihtolenkkiä on hyvä selvittää tuulen suunta ja suunnata hiihtolenkki niin, että tuuli puhaltaa takaa tai sivusta. Saariselän laduilla sekin on mahdollista. Vinkki 3:

• Jos tarvitset apua ladulla ja olet valaistuilla laduilla, niin paras tapa kertoa pelastuspalvelulle sijaintisi on käydä katsomassa lähimmän valotolpan numero. Kaikki valaistujen latujen tolpat on numeroitu.

ton kehittämissuunnitelmasta. Vuonna 1994 osuuskunnat fuusioituivat, perustettiin Saariselän alueen hoito-osuuskunta. Laduilla ja latujen kulisseissa alkoi tapahtua. Saariselän alueen hoito-osuuskunnan päätehtävä on alueen latujen kunnostuttaminen. Itse kunnostamisen hoitaa osuuskuntaan sopimussuhteessa oleva latu-urakoitsija. Nykyinen latuhuoltosopimus on voimassa kevään 2017 loppuun asti. Kunnat osallistuvat kiitettävästi Saariselän alueen latuhuoltoon Erinomaiset ladut eivät synny ilmaiseksi, latujen huoltoon tarvitaan rahaa. Toimintansa rahoittamiseksi osuuskunta kerää latumaksua alueen kiinteistöiltä ja yrityksiltä. Saariselällä latulaskutuk-

sen perustana ovat kunkin kiinteistön vedenkulutus ja rakennettujen neliöiden määrä. Inarin ja Sodankylän kunnat osallistuvat latuinfran kunnostamiseen ja rakentamiseen, mm. ensilumenlatu ja säilölumilatu, ja rahoittavat latuvaloista aiheutuvat kustannukset. Latujen kunnostuksen lisäksi osuuskunta kustantaa alueen latukartan ja latuihin liittyvää muuta markkinointimateriaalia. Tuotot käytetään lyhentämättömänä latujen kunnostukseen. Uusi, päivitetty latukartta ilmestyy joulukuun 2012 alussa, Saariselän ladutSaariselkä Nordic Ski Facebooksivu lanseerataan syksyllä 2012.

jaisesti. On yksittäisen mökin omistajia, yrityskiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden hallinnoijia, alueen yritysten edustajia. Hallitukseen voivat nimetä edustajansa myös Inarin ja Sodankylän kunnat sekä Metsähallitus. Hotelli Kakslauttasen yrittäjä Jussi Eiramo on toiminut osuuskunnan hallituksessa sen perustamisesta lähtien. Talvinen Saariselkä elää laduista; maastohiihto on alueen tärkein talvinen vetovoimatekijä. Laduilta ja niiden varsilta löytyy elämyksiä, syitä miksi Saariselälle kannattaa tulla aina uudelleen ja uudelleen.

Latuhoito-osuuskunnassa päätetään demokraattisesti Osuuskunnan hallituksessa on edustettuina osuuskunnan jäsenistöä laajapoh29

TEKSTI ANNA KAASINEN

KUVA JKMM ARKKITEHDIT

Monipuolisempi ja ympärivuotisempi Uusi Saariselkä rakenteille

LÄHEMMÄKSI RINTEITÄ

JA REVONTULIA Haluaisitko lähteä lastesi kanssa laskettelemaan upean lomahuoneiston ovelta? Houkuttelisiko kirkkaana talviyönä revontuliajelu Kaunispäälle? Kiehtoisiko kesällä nousu yöttömän yön valoon?

os vastauksesi on myönteinen, suunnitelmat uudistaa Saariselkää jopa sadoilla miljoonilla euroilla vastaavat toiveitasi. – Pyrimme vahvistamaan Saariselkää ympärivuotisena, omaleimaisen luonnon ympäröimänä matkailukeskuksena, sanoo Inarin kunnan elinkeinoyhtiön InLike Oy:n toimitusjohtaja Janne Seurujärvi. Lähivuosina Saariselän kappelin vastapäätä Kaunispäälle nouseva uusi neljän hengen tuolihissi saattaakin palvella talviöisin ja kesäisin luontokokemusten etsijöitä ja reitti hotelleista hissin alaasemalle lyhentyä mukavaksi kävelymatkaksi. Seurujärven mukaan Saariselälle on tarkoitus houkutella paitsi nykyistä kävijäkuntaa, niin myös uusia tulijoita sekä kotimaasta että ulkomailta.

– Haluamme valloittaa uusien kävijöiden sydämet, ja tässä panostamme etenkin lapsiperheisiin. Saariselkä on myös hyvin kansainvälinen matkailukeskus – lähes puolet matkailijoista tulee jo maamme rajojen ulkopuolelta – joten haluamme tarjota ulkomaalaisille elämyksiä, jotka siivittävät alueen mainetta eteenpäin ja tuovat meille uusia asiakkaita.

Inari Saariselkä 2/2012

Vuodepaikkojen määrä tuplaantuu Inarin kunta on aloittanut Uuden Saariselän kaavoittamisen 160 hehtaarin laajuisille rinnealueille eli Kaunispäälle ja Iisakkipäälle. Kaksi ensimmäistä askelta tähän suuntaan kunta otti vuosi sitten. Ensinnäkin se sopi Metsähallitus Laatumaan kanssa rinnealueiden hallinnasta ja tulevasta kehittämisestä. Järjestelyssä osa rinnealueille kaavoitettavista tonteista siirtyy valtiolta kunnan omistukseen. Maan jalostamisesta saamillaan rahoilla kunta jatkaa Saariselän kehittämistä. Toinen askel kohti rinnealueita oli Saariselän hiihtokeskuksen ostaminen Holiday Club Resorts Oy:ltä. Seurujärven mukaan rinnealueille on mahdollista rakentaa palveluja majoitustiloja jopa 160 000–170 000 kerrosneliömetriä eli saman verran kuin Saariselän keskustassa on nyt kerrosneliöitä. Yösijojen määrä Saariselällä yli kaksinkertaistuu: nyt niitä on noin 13 500, mutta jos suunnitelmat toteutuvat, nukkumaan mahtuu jopa 29 000 tunturiilman uuvuttamaa matkailijaa. Seurujärvi korostaa, että kyseessä ei ole vuoden tai kahden rupeama. – Tämä jättiläismäinen projekti on kahden–kolmen vuosikymmenen operaatio, jonka taloudellinen arvo nousee jopa 450 miljoonaan euroon. Uuden Saariselän rakentaminen etenee kysynnän mukaan.

Majoituksesta suoraan rinteeseen Inarin kunta pyrkii siihen, että Saariselän uudistamisen ensimmäinen vaihe Kaunispään rinnealueella ja Saariselän kappelia vastapäätä sijaitsevassa eturinteessä valmistuu kymmenessä vuodessa. Asemakaavoitus on käynnissä. Tälle alueelle kaavaillaan rakennusoikeutta noin 70 000 kerrosneliömetriä ja vuodepaikkoja 3 500. Ensimmäisten asemakaavaluonnosten mukaan ylimmäksi Kaunispäälle saisi pystyttää maastoon sulautuvia matalia loma-asuntoja. Nykyisten pulkkamäen ja rinnekeskuksen väliin nousisi maastoa mukailevaa kaksikerroksista Ski-Innmajoitusta, josta pääsisi sujuvasti rinteeseen ja muihin aktiviteetteihin. Pulkkamäen länsipuolelle saisi tehdä maastoa mukailevia mökkejä. Kaksi uutta hotellia sijoittuisivat kappelin lähettyville Kullanhuuhtojantien kahta puolen. – Jos kaavoitusaikataulu pitää, aluerakentaminen alkaa ensi kesänä ja tonttien myynti ensi vuoden jälkipuoliskolla, sanoo Seurujärvi. Hiihtokeskuksen välinevuokraamo ja huoltotilat, lipunmyynti, Ski Shop, hiihtokoulu ja rinneravintola muuttavat eturinteeseen rakennettavaan palvelukeskukseen. Saman katon alle kaavaillaan myös ympäri vuoden toimivaa keilahallia. Palvelukeskuksen lähelle rakennetaan 150-paikkainen pysäköintihalli, jonka

420 415

410

425

430 425

420

415

Maastoon sulautuvaa matalaa majoitusta - 1krs 2900 kem 145 vp

435

410

400

275 56 m

0525G1

40 405

390

430

395

390

57:119

57:114

385 385

34 31

46 32

390

435

57:109

385

380

430

0203

57:89

0204

430

72 29

59 27

375

57:88

425

57:79 12

425

18 20 88

420

Valtionmaa

58 87

420

415

370

57:83 22

415

Yläasema

0205

410

365

0 405

400

0206 60

410

57:63

57:128

Maastoa mukailevaa Ski-Inn majoitusta - 2krs 24000 kem 1200 vp

614

405

57:134

57:107

400

26 47 99

57:72

395

79 60

79 87

0207

11 59

Valtionmaa Valtionmaa

390

57:110

395

57:93

390

390 25 43

370

385

0224

57:129

0 33

5 37

0222

0212

57:121

57:80

370

57:94

0 66

365

12 0429

360

57:95

360 36

385

375

370

365 365

355 35

375

390

52 60

380

12 56

375

57:68

7 594 000

57:106

57:67

485

22 19

375

0428 24

85 42 38

380

72 97

385

294

380

0223

12 0

75 420

57:74

229:2

57:59

0 69

291

288

3 518 000

0431

385 385

0432

484

rp1

57:93

0 0

Maastoa mukailevaa mökkirakentamista - 1-2krs 9300 kem 465 vp

380

97 23

355

0211

375

0 46

57:103

350

609

370

57:2

340

57:104 92 54

9028

320

360

340

325

Korkeapuustoinen jyrkkä rinne säilytetään. Perustetaan rinteidenväliset siirtymäreitit.

1757:21

365

57:65

355

29 89

57:19

57:20

350

345

8313 8313

L L

57:85

Hotelli 9000 kem 450 vp

330

335

57:70

58 59

1014

345

350 35

34 335

315

310

305

290

340

335 280

325

315

310

330 330

285

320

330

9029

L L

305

8314 8314

300

325 325

295

L L

320

285

L L

280 270

290

8315 8315

275 0520

L 275

275

8302

25 kV

Maastoa mukailevaa Ski-Inn majoitusta - 2krs 15200 kem 760 vp

300

310 310

290

275

295 305 305

300 300

529

15 43

Vp Vp 291.6 291.6

290 285

280

8301

60 290

57:127

236

305

38 69

295 295

300 300

290 29

335

320

345

5 285 28

tto 280 28

Lttou

411

57:127

285 28

280 28

3001 3001

355

350

3002 3002

325

19 0801

3 518 000

57:127

330

409

370

L L

360

365

310

517

281.6

3003

415

Hotelli 5000 kem 250 vp

290

Palvelukeskus 1000 kem 3003

340

310

295

305

57:73

300

7 593 000

majoitusrakentaminen

puuraja 400m merenpinnasta

uusi rinne

uusi tielinjaus

suunnittelualueen raja

olemassa oleva rinne

lasten toiminta/rinne

moottorikelkkojen lähtöpaikka

uusi hissilinja

säilytettävä rinneosa

ALUEELLA YHTEENSÄ 71400 kem 3520 vp

S AA R I S E L Ä N EHDOTUSPIIRUSTUS ARKKITEHTITOIMISTO JKMM OY

O S AY L E I S K AA V A N

TAR K I STAM I N E N

VYÖHYKETUTKIELMA LAP I N R I N N E 3

0 0 1 0 0 H E L S I N K I P. + 3 5 8 ( 0 ) 9 2 5 2 2 0 7 0 0 F. + 3 5 8 ( 0 ) 9 2 5 2 2 0 7 1 0

16.8.2012 WWW.JKMM.FI

Uuden Saariselän rakentaminen alkaa Kaunispään etelärinteeltä ja nykyisen pulkkamäen ympäristöstä. Hiihtokeskuksen toiminnot siirtyvät uuteen palvelukeskukseen aivan Saariselän keskustan tuntumaan, ja uusia vuodepaikkoja syntyy noin 3500. Kuva on luonnos Kaunispään rinnealueen asemakaavasta.

päälle piirretään 70 pysäköintiruutua. Alueen kasvu vaatii lisää pysäköintipaikkoja, joten nykyiset parkkialueet säilyvät. Werneri Park tarjoaa lapsille puuhaa Lasten laskettelumahdollisuuksia parantavat uusi, loiva perherinne sekä sen yhteyteen rakennettava Werneri Park. Sinne sijoittuvat hiihtokoulun harjoittelurinne ja pulkkamäki sekä kesäkaudellakin käytettävät liukumäet ja ulkoleikkipaikkavälineet.

Uusien yhdysrinteiden kautta perherinteestä voi sujutella sekä uuteen palvelukeskukseen että nykyisiin rinteisiin. – Laskettelun osalta haluamme, että Saariselkä vahvistuu monipuolisena ja tasokkaana, erityisesti perheiden suosimana hiihtokeskuksena. Maastohiihtokohteiden ykköseksi Seurujärvi määrittelee Saariselän jo nyt, mutta aseman vahvistamiseksi suunnitteilla on uusia, monipuolisempia reittejä, hiihtostadion-tapahtuma-alue sekä lisää erilaisia taukopaikkoja.

KANNATTAVUUS SELVILLE JA TONTTEJA MYYMÄÄN Inarin kunta päätti tehdä syksyllä 2012 Saariselän uudistamisesta kannattavuuslaskelman yhdessä alueen yritysten kanssa. Rinnealueen asemakaavoituksen ensimmäisen vaiheen kunta pyrkii saamaan kunnanvaltuustonsa käsiteltäväksi viimeistään vuoden 2013 alussa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, aluerakentaminen alkaa kesällä 2013 ja kunta sekä Metsähallitus Laatumaa pääsevät myymään tontteja saman vuoden toisella puoliskolla. Rinnealueen rakentaminen käynnistyy kappelin edustalla, kun hotellin ja palvelukeskuksen rakennuttava yksityinen kiinteistösijoittaja sekä hotellin toiminnasta vastaava operaattori varmistuvat. Elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta Inarin kunnan tärkeimpiä tehtäviä on sysätä Saariselän uudistaminen liikkeelle ja houkutella muun muassa kiinteistösijoittajat alueelle. Lisäksi kunta kaavoittaa alueita ja rakentaa niille esimerkiksi kunnallistekniikan. – Uusien kaavojen myötä rakentajille on avautumassa upeita tunturimaisemia. Odotamme alueelle uusia hotellitoimijoita sekä yrityksiä, kiinteistösijoittajia ja yksityishenkilöitä mökkien ja lomahuoneistojen omistajiksi, sanoo kunnan elinkeinoyhtiön InLike Oy:n toimitusjohtaja Janne Seurujärvi. Hänen mukaansa kunta valmistautuu sijoittamaan yhteensä 40 miljoonan euron arvoiseen ensimmäiseen vaiheeseen kolmisen miljoonaa euroa. Uuden Saariselän valmistumisen vaatimat loput eurot, jopa 400 miljoonaa, investoidaan rinnealueille tulevien 20–30 vuoden aikana kysynnän mukaan.

TEKSTI ANNA KAASINEN

KUVAT KAKSLAUTTANEN

Joulupukki muutti

KAKSLAUTTASEEN Miten Joulupukilla on varaa lähettää lahjoja miljoonille lapsille ympäri maailmaa? Pohjoisen valkoparta paljastaa osan salaisuudestaan, johon liittyy hänen uusi kotipaikkansa Saariselän eteläpuolella Kakslauttasessa. Iäkäs, mutta ikivireä Joulupukki muutti Joulumuorinsa kanssa Kakslauttaseen vuonna 2009.

Inari Saariselkä 2/2012

Joulupukin talossa on lämmin tunnelma.

täisessä Lapissa Korvatunturilla syntynyt Joulupukki käy edelleen lapsuudenkodissaan ja asustaa välillä muuallakin, mutta kaikkien maailman lasten jouluilon takaamiseksi hän valitsi oikean kotinsa paikaksi Kakslauttasen. Joulupukki oli nimittäin kuullut, että Kakslauttasessa virtaavassa Kultaojassa on nimensä mukaisesti kultaa. – Pähkäilimme tonttujen kanssa, miten sitä voisi hyödyntää uudella tavalla. Kehitimme sitten sellaisen sammon, jolla kultahipuista voi tehdä lahjoja, kertoo Joulupukki. Kesäisin hän huuhtoo Kultaojasta tuota jaloa metallia yhdessä Kultatontun ja muiden tonttujen kanssa.

Lahjojen synnyn tarkempaa tapaa Joulupukki ei suostu paljastamaan, mutta hänen kotonaan käyvät vieraat saattavat nähdä valoilmiön, joka syntyy, kun Seppätonttu heittää kultahiput ahjoonsa. Ahjossa hiput muuttuvat lahjoiksi, jotka lentävät eri puolille maailmaa samalla tavalla kuin tekstiviestit. – Seppätonttu on päätonttuna lahjojen tekemisessä, ja hänen pajassaan on modernia tekniikkaa. Minulla ei ole ko-

tonani uutta tekniikkaa, tunnustaa Joulupukki. Maailmaan syntyy yhä enemmän lapsia ja väestömäärä kasvaa. Kultaojasta on kaivettu kultaa yli sata vuotta, mutta riittääkö siinä himoittua arvometallia kaikkien pienten ihmisten iloksi? – Kyllä riittää. Kaikki lapset saavat lahjat. Kultaoja on niin rikas kullasta, että me kaivamme kultaa siitä lapiotyönä. Emme tarvitse kaivinkoneita, sanoo Joulupukki. Joulupukki keskittyy syystalvella vieraisiinsa Joulupukki ei asu Kakslauttasessa kaksin Joulumuorinsa kanssa, vaan lähitaloissa majailee paljon tonttuja. Kultatontun ja Seppätontun lisäksi joukkoon kuuluvat muiden muassa Joulupukin kodissa ja 33

Seppätonttu vastaa lahjojen valmistamisesta yhdessä muiden tonttujen kanssa.

hänen juhlatalossaan uuneista huolehtiva Uunitonttu sekä Kokkitonttu ja Tarjoilijatonttu työtovereineen. Pihalla näkyy tietenkin poroja, mutta myös huskyja ja hevosia. Jouluun valmistautuminen kestää koko syksyn ja saa Joulupukin kotinurkat kuhisemaan liikettä. – Kultaa huuhdomme syyskuun loppuun asti. Sitten ryhdymme valmistautumaan talveen: laitamme esimerkiksi porojen reet kuntoon ja liiterit täyteen polttopuita, kertoo Joulupukki. Joululahjatoiveita hänelle tulee ympäri maailmaa kautta vuoden, mutta syys–lokakuussa niitä alkaa saapua yhä 34

Inari Saariselkä 2/2012

useammin, kun eurooppalaisten lasten vanhempien kesälomat loppuvat. Mitä lähempänä joulu on, sitä tiheämmin toiveita tupsahtelee. Viimeiset niistä joutuvat Joulupukin silmien alle vasta joulupäivänä, sillä Englannissa lahjat sujahtavat kotien savupiipuista vasta joulupäivän aamuna. Lahjatoiveet saa haltuunsa Seppätonttu, joka hoitaa lahjojen valmistamisen yhdessä toisten tonttujen kanssa. Näin Joulupukki voi keskittyä vieraisiinsa, joita käy Kakslauttasessa maailman eri kolkilta. Onpa juhlatalo täyttynyt joskus kolmestasadastakin vieraasta, jotka kaikki halusivat tavata Joulupukin.

– Juttelen vieraiden kanssa tonttujen avustuksella: tontut osaavat kiinaa, japania, espanjaa, italiaa, venäjää, englantia, ranskaa, saksaa, tsetseniaa, thaikieltä ja filippiinien kieltä. Jotkut vieraat jäävät juhlataloon syömään, ja jotkut haluavat ajaa poroilla, moottorikelkoilla tai huskyilla. Hevosilla he voivat ratsastaa tai käydä rekiajelulla, tarinoi Joulupukki. Aattona Joulupukki keskittyy vierailuihin Jouluaaton lahjojenjakokierrokselle Joulupukki lähtee Petteri Punakuonon vetämällä reellä, sen näkevät tänä-

Lasi-igluista voi seurata revontulten leikkiä taivaalla..

kin vuonna miljoonat television katsojat ympäri maailman. – Yle ja MTV3 antavat kuvamateriaalin lahjaksi kaikille maailman televisiokanaville, mainitsee Joulupukki. Mutta miten ihmeessä poron vetämällä reellä liikkuva Joulupukki ennättää jakaa lahjat yhtenä iltana lukemattomiin koteihin? – Aatto on pyhitetty vain vierailuille. Salaperäisellä tavalla pystyn käymään yhtenä päivänä hyvin monessa paikassa, myhäilee Joulupukki. Hän myöntää, että on olemassa apupukkeja, jotka käyvät esimerkiksi tavarataloissa ennen joulua, mutta aaton

matkustustavan valkoparta pitää visusti salassa.

revontulia, tähtitaivasta ja maailmankaikkeutta.

Joulupukki lepää revontulten kajossa Kullanhuuhdonta, lahjatoiveiden ja vieraiden vastaanotto sekä jouluaatto tekevät Joulupukin vuoden syyspuolesta sen verran kiireisen, että hän aloittaa kevättalven lepokauden heti joulupäivänä. – Torkahtelen siellä sun täällä...

– Osaan rytmittää työn ja vapaa-ajan oikein. Pitkäikäisyyteni perustuu siihen, samoin kuin Kakslauttasen puhtaaseen ilmaan, hyvään lähdeveteen sekä luonnon antimien syömiseen. Mikäpä on Joulupukin lepäillessä kotitanhuvillaan, kun niin monet lapset ovat saaneet toiveidensa joulun. Saattavatpa valkoparran päiväunissa vilahtaa lapsuuden joulut Korvatunturilla, kun lahjapaketeista paljastui käsin tehtyjä sukkia, nutukkaita, villahousuja ja puisia kelkkoja.

Tonttujen kanssa rakentamassaan lasi-iglukylässä Joulupukki seuraa

Saariselän matkailuneuvontapiste sijaitsee Siula-talossa palvelupiste Kiehisessä

APUA LOMASUUNNITELMIEN TEKOON

Pohjois-Lapin alueen matkailuneuvonnat:

itä Pohjois-Lapissa voi tehdä ja missä käydä? Missä ruokailla ja minne majoittua? Näihin ja moniin muihin askarruttaviin kysymyksiin löydät avun Inarin kunnan matkailuneuvontapisteistä Saariselältä, Ivalosta, Inarista ja kesäisin myös Lemmenjoelta. Matkailuneuvonnasta saa tietoa alueen nähtävyyksistä, käyntikohteista, tapahtumista, aktiviteeteista ja palveluista. Esitehyllyistämme löydät alueen matkailutoimijoiden esitteitä mukaan otettavaksi. Matkailuneuvontapisteet löydät Saariselän Siulasta Palvelupiste Kiehisestä, Ivalossa Metsähallituksen palvelupisteen yhteydestä ja Inarista Luontokeskus Siidasta. Kesäisin palvelemme myös Lemmenjoen luontotuvalla Njurgulahden kylässä. Palvelemme paikan päällä matkailuneuvontapisteissä sekä lisäksi puhelimitse ja sähköpostitse. Matkailuneuvontapisteitä hoitaa Metsähallitus.

Kiehinen Kelotie 1 / Siula 99830 Saariselkä Puh. 040 168 7838 tourist.info@saariselka.fi

Inarin kunnan alueella toimivia majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä löydät seuraavilta sivustoilta: www.inarilapland.org

www.saariselka.fi

MITEN PERILLE? • Finnair lentää Helsingistä Ivaloon ympäri vuoden. • www.finnair.fi • Norwegian lentää Helsingistä Ivaloon 28.10.2012-28.3.2013 tiistaisin, torstaisin sekä sunnuntaisin. • www.norwegian.com • Blue1 lentää Ivalo-Kööpenhamina välillä 12.12.2012-24.3.2013 • Lentopäivät ovat keskiviikko ja sunnuntai. • www.blue-1.com

Inari Saariselkä 2/2012

• Joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle. • Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen. • Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-Lappiin.

Saariselkä

Saariselän matkailuneuvonta avoinna: 18.6.–23.9. ma–pe klo 9–17, la–su klo 9–16 24.9.–9.12. ma–pe klo 9–17 10.12.–31.12. ma–pe klo 9–17, la–su 10–16 1.1.–10.2. ma–pe klo 9–17 Poikkeukset: Itsenäisyyspäivänä 6.12., Jouluna 24.-25.12. ja Loppiaisena suljettu

Inari Siida Inarintie 46 99870 Inari Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi

Inarin matkailuneuvonta avoinna: 1.6.–19.9. ma–su klo 9–20 20.9.–31.12. ti–su klo 10–17, ma suljettu 1.1.–31.5. ma–su klo 9-20 Poikkeus: Jouluna 24.–25.12. suljettu.

Ivalo Metsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi

Inarin matkailuneuvonta avoinna: arkipäivinä klo 9–16

Pielpajärven erämaakirkko

TEKSTI JOUKO LEPISTÖ – KIRKKOHERRA, LÄÄNINROVASTI

Neljän kirkon seurakunta

Pyhän Paavalin kappeli

Inarin seurakunta on perustettu 7.3.1881. Väkiluku on nykyisin noin 5000 henkeä. Pinta-alaltaan seurakunta on Suomen suurin, kokonaispinta-ala on 17 000 neliökilometriä. Seurakunnalla on neljä kirkkoa tai kappelia. Pääkirkko Ivalossa saamelaiskirkko Inarissa, vanha erämaakirkko Pielpajärvellä ja uusimpana tulokkaana tunturikappeli Saariselällä.

eurakunnan toiminta painottuu päiväkerho-, partio-, nuoriso- ja perhetyöhön ja diakoniaan. Seurakunnassa on neljä pappia, kaksi nuorisonohjaajaa Vanhin kirkoista on Pielpajärven erämaakirkko, joka on ainutlaatuinen jo siinä mielessä, että sinne ei ole tietä. Kirkolle kuljetaan Inarista tai Pielpavuonosta kivisiä ja kosteikoissa pitkostettuja polkuja pitkin. Kirkko rakennettiin vanhalle markkinapaikalle, johon ensimmäinen Inarin kirkko rakennettiin jo vuonna 1648. Tämä pieni kuningatar Kristiinalle omistettu kirkko lahosi paikalleen ja uusi kirkko rakennettiin 1760. Kirkossa vietetään virallista jumalanpalvelusta kaksi kertaa vuodessa. Keväisin ulkoilu ja luontokirkkona pääsiäislauantaina ja kesäisin juhannuksena. Kirkko jäi käytöstä 1890 luvulla, jolloin ensimmäinen Inarin kirkonkylän

kirkko valmistui. Tämä kirkko tuhoutui neuvostoliittolaisten lentokoneiden talvisodan pommituksessa 4.2.1940. Juhannuksena 1940 pidettiin 1900-luvun ensimmäinen juhannuskirkko Pielpalla. Uusi kirkko rakennettiin Inariin 1951 ja viimeksi peruskorjattiin 2011. Seurakunnan nykyinen pääkirkko rakennettiin Ivaloon 1966. Ivalo oli tällöin asukasluvultaan ohittanut jo Inarin kirkonkylän.

Kirkko korvasi Ivalon rukoushuoneen, joka ainoana rakennuksena Ivalon kylällä jäi saksalaisilta polttamatta Lapin sodan aikana. Rukoushuone toimi pääkirkkona uuden kirkon rakentamiseen saakka. Rukoushuoneen hirsistä rakennettiin Sodankylän

puolelle Tievatuvalle Tievakappeli. Ivalon kirkko peruskorjattiin vuonna 1999. Uusin, nykyisin seurakunnan kokonaan omistama, kappeli, Pyhän Paavalin kappeli rakennettiin Saariselälle 1996. Kappelin rakensi yksityisin varoin Tunturikappelit Oy, jonka silloin omistivat Kansan Raamattuseura, Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys ja Inarin seurakunta. Vuonna 2012 Inarin seurakunta osti kaikki yhtiön osakkeet. Kappeli rakennettiin palvelemaan erityisesti matkailijoita ja se on yksi tunturikappeleiden ketjusta, johon kuuluvat Revontulikappeli Pyhätunturilla, Marian kappeli Levillä ja Pyhän Laurin kappeli Ylläksellä. Saariselällä Pyhän Paavalin Kappelissa on tilastoituja toimituksia eli jumalanpalveluksia, vihkimisiä, kasteita, hautaansiunaamisia, hartauksia ja konsertteja noin 210 vuodessa ja kävijöitä näissä on noin 13 000. Hiljentymässä kappelissa käy vuosittain noin 50 000 henkeä. 37

TALVIMATKAILUN KATTAVAT PALVELUT Pohjois-Lapin alueen palvelut matkailijalle ovat kattavat. Monipuoliset ohjelma- ja opaspalvelut takaavat aidon ja turvallisen kosketuksen luontoon. Tekemistä ja kokemista riittää kaikenikäisille. Majoitusvaihtoehtoja ovat hotellit, huoneistot, mökit ja leirintäalueet.

INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO

Ravintola/kahvila

Leirintäalue tai vaunupaikkoja

Sauna

Catering

Kauppa

Uima-allas

Kahvila

Kalastuslupia

Hotelli tai muu majoitus

Matkailu- tai retkeilyinfo Opaspalveluita

Metsästyslupia

Mökkimajoitus

Posti

Laskettelurinne

Inari Saariselkä 2/2012

Moottorikelkkasafareita tai -vuokrausta Porosafareita ja/tai porotila Huskysafareita ja/tai huskytila Lumikenkävaelluksia ja/tai vuokrausta Hiihtovaelluksia

Ratsastus

Tilausajot

Kalastus

Autovuokraus

Lahjatavaroita

Kokouspalvelut

Taksi

Jää- ja lumikarting

Suksivuokraus

Metsästys

SAARISELKÄ MATKAILUNEUVONTA & LUVAT METSÄHALLITUS/ PALVELUPISTE KIEHINEN Puh.+358 20 564 7200 Fax +358 20 564 7210 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Saariselkä tourist.info@saariselka.fi

MAJOITUS & RAVINTOLAT HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. +358 306 866 000 Fax +358 16 682 328 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä hotelsales.saariselka@hcresorts.com www.holidayclub.fi /kohteet/saariselka/ esittely/ Myös kosmetologi- ja hierontapalvelut, sisäpelit ja sisäpelivälineiden vuokraus.

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Fax +358 16 559 4456 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com. Myös Feel Good Streetin hyvinvointipalvelut ja HealthEx-terveyskuntosali.

APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349, +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi /9

ARCTIC FRIENDS OY Puh. +358 400 733470 Saariselkä apheikkila33@gmail.com henrik.berg@pp.inet.fi www.arcticfriends.com

CAFE RAVINTOLA KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi

HOTELLI KAKSLAUTTANEN JA SANTA’S RESORT Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä hotel@kakslauttanen.fi www.kakslauttanen.fi www.santasresort.fi. Majoitusta myös lasi- ja lumi-igluissa.

HOTELLI KIEPPI Puh. +358 16 554 4600 Fax +358 16 554 4700 Raitopolku 1, 99830 Saariselkä reservations@hotellikieppi.fi www.hotellikieppi.fi

HOTELLI LAANIHOVI Puh. +358 40 506 2854 +358 45 2565 818, Hotelli Laanihovi +358 16 667033 Viskitie 1, 99830, Saariselkä laanihovi@saariselka.fi www.laanihovi.fi Myös ulkoiluvaatteet, retkeilyvarusteet, kalastusvälineet, curling, potkukelkat sekä majahuolinta.

RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU JA TULIAISTUPA Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä huippu@saariselka.fi www.saariselka.fi /huippu

KELOPIRTTI Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi www.kelopirtti.com

KULTAKELO Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä ari.hottinen@kullankaivaja.com www.kultakelo.com

LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistövälitys.

LAPIN LUMO OY Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) lapinlumo@saariselka.fi www.saariselka.fi/lapinlumo

LOMATÄHDET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä, info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi

PIKKURIEKKO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko@elisanet.fi www.pikkuriekko.com

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500 Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com

KAUNISPÄÄN KIISA Saariselkä kiisa@kiisa.net www.kiisa.net

INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO Ravintola/kahvila

Leirintäalue tai vaunupaikkoja

Sauna

Catering

Kauppa

Uima-allas

Kahvila

Kalastuslupia

Hotelli tai muu majoitus

Matkailu- tai retkeilyinfo Opaspalveluita

Metsästyslupia

Mökkimajoitus

Posti

Laskettelurinne

SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043, Saariselkä marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi

SAARISELÄN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891, +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi www.kiilopaa.fi Myös lapsiahkiot ja rinkat, retkeilyvarusteet sekä geokätköt.

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI Puh. +358 17 465 2752, +358 400 674 721 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.saariselka.fi /tunturikoivu

TUNTURIKUKSA Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

TUNTURIYÖ OY Puh. +358 40 547 5630, Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com

VILLA KAIKU Puh. +358 45 131 3895 posti@villakaiku.fi www.villakaiku.fi

Inari Saariselkä 2/2012

Moottorikelkkasafareita tai -vuokrausta Porosafareita ja/tai porotila Huskysafareita ja/tai huskytila Lumikenkävaelluksia ja/tai vuokrausta Hiihtovaelluksia

OHJELMAPALVELUT ACTION PARK IVALO OY Myös Saariselkä Tyres rengaskauppa Puh. +358 44 700 8600 Rovaniementie 3222 99830 Saariselkä office@actionpark.fi www.actionpark.fi

HUSKY & CO. Puh. +358 400 693 071 +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä husky@huskyco.fi www.saariselka.fi /huskyco

JOIKU-KOTSAMO SAFARIT Puh. +358 16 667 218, +358 400 398 935 +358 400 138 911 99830 Saariselkä joikukotsamo@saariselka.fi www.saariselka.fi /joikukotsamo

IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT KY Puh. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo anissilaari@gmail.com www.ivalojoki-travellers.fi

LAPLAND SAFARIS Puh. +358 16 668 901 Fax +358 16 668 923 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@lapinsafarit.fi www.laplandsafaris.fi

LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706 Fax +358 16 668 950 Lutontie 3, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.saariselka.fi /luontoloma

Ratsastus

Tilausajot

Kalastus

Autovuokraus

Lahjatavaroita

Kokouspalvelut

Taksi

Jää- ja lumikarting

Suksivuokraus

Metsästys

SKI SAARISELKÄ Puh. +358 16 668 882 99831 Saariselkä skisaariselka@skisaariselka.fi www.skisaariselka.fi Laskettelu ja lasketteluvälineet.

TOP SAFARIS OY Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818 Top Safaris safari club 99830 Saariselkä. topsafaris@saariselka.fi www.topsafaris.fi

OSTOKSET JA TULIAISET GALLERIA & KÄSITYÖ LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä pirkko.kortelainen@luukku.com www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja Jäämeren löytöjä.

HIPPUPUOTI OY Puh. +358 40 525 6853 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi /hippupuoti

KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP puh. 0405095218 Siula, 99830 Saariselkä meimi.kautovuori@gmail.com

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi Urheilu-ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.

TAVARATALO SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi Myös lääkekaappi.

ULTIMA GIFT Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448 Saariseläntie 13 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

ULTIMA JEWELRY Puh. 040 728 8448 Lutontie 16, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

TAKSI- JA KULJETUSPALVELUT KATAJAMAAN TAKSI Puh. +358 400 731 973 99830 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi

MUUT PALVELUT MEDINARI OY Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi Pohjoisen LKV Oy Teija Kunnari Puh. 040 735 5021 Kelotie 1, 99830 Saariselkä tkk@pohjoisenlkv.fi www.pohjoisenlkv.fi Kiinteistövälitystä SAARISELÄN SANOMAT Puh. 040 191 9919 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi SAARISELKÄ NYT-LEHTI Puh. 040 5745 310 pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi www.saariselka.net

INARI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

KOSKISEN TAKSI Puh. +358 400 394 862, Saariselkä koskisentaksi@saariselka.fi

PAJARIN TAKSI JA BUSSIPALVELU Puh. +358 400 158 809, Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

TILAUSLIIKENNEBUSSI LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.luontoloma.fi

INARI EVENT LAPLAND Puh +358 40 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi

INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339502 +358 45 2396135 +358 40 5152658 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) inarin.poropirtit@gmail.com www.inarinporopirtit.fi

GIELLAJOHKA KY Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825 Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi

LAKE & SNOW INARI LOMAKYLÄ INARI Puh. +358 16 671 108 Fax +358 16 671 480 Inarintie 26, 99870 Inari info@lakesnowinari.fi www.lakesnowinari.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 016 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi Myös lapsiahkiot ja -rinkat.

RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 16 661 662, +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari ravintola@sarrit.inet.fi

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi

SIIDA SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Fax +358 16 671 486 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi Metsähallituksen luontopalvelut Puh. +358 205 64 7740 Fax. +358 205 64 7750 siida@metsa.fi INARIN MATKAILUINFO Puh. +358 40 168 9668 tourist.info@inari.fi

URUNIEMI CAMPING KY Puh. +358 50 371 8826 Fax +358 20 6402 6570 Uruniementie 7, 99870 Inari pentti.kangasniemi@uruniemi.com www.uruniemi.com

OSTOKSET JA TULIAISET INARIN HOPEA Puh. +358 16 671 333, +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari info@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com http://kuukkeli.lappi.fi Elintarvikkeet, polttoaineet ja lääkekaappi.

INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT + OSTOKSET AHKUN TUPA LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Puh. +358 16 673 435 +358 40 755 4306 Fax +358 16 673 435 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi

ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA /ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. +358 16 673 413 +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki tmipaltto@ukolo.fi www.lemmenjoki.org

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339, Fax +358 16 673 000 Meneskartanontie 71, 99870 Inari menesjarvi@menesjarvi.fi www.menesjarvi.fi

VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

KAMMIGALLERIA Puh. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A, 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi

IVALO MATKAILUNEUVONTA METSÄHALLITUS /IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Fax. +358 20 564 7734 Ivalontie 10, 99800 Ivalo ivalo@metsa.fi www.luontoon.fi

MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT KAMISAK HUSKY & HORSE EXPEDITIONS Puh. +358 50 570 7871+358 50 596 5031 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kamisak.com www.kamisak.com

DESIGN HOUSE IDOLI Puh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Fax +358 16 667 710, Ukonjärvi, Ivalo idoli@idoli.fi www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja ”Helmi”-lasikota avoinna tilauksesta 4–12 hengen ryhmille

IVALO RIVER CAMPING Puh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo info@ivalorivercamping.com www.ivalorivercamping.com

MUUT PALVELUT INARILAINEN/UKKO-MEDIA Inarin ja Utsjoen paikallislehti Puh. +358 20 710 9050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134, Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

UTSJOKI MAJOITUS JA RAVINTOLAT HOTELLI UTSJOKI puh. 016 321 2100, 040 517 3178 myynti@hotelli.utsjoki.fi Luossatie 4, 99980 Utsjoki

Inari Saariselkä 2/2012

MEDINARI OY Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

POHJOIS-LAPIN OPPAAT RY OPASTUKSET POHJOIS-LAPN ALUEELLA Puh. +358 45 341 6067 pohjoislapinoppaat@gmail.com

TANKAVAARA NÄHTÄVYYDET JA OHJELMAPALVELUT KULTAMUSEO puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi

KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251 Fax +358 20 564 7250 Tankavaarantie 11 B 99695 Tankavaara ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

TANKAVAARAN KULTAKYLÄ Puh. +358 16 626 158 Fax 016 626 261 99695 Tankavaara info@tankavaara.fi www.tankavaara.fi

NELLIM MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT ERÄHOTELLI NELLIM Puh. +358 400 415 989 Nellimintie 4230 99860 Nellim jouko.lappalainen@nellim.fi www.nellim.fi

SAFARI SERVICE Puh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 aimo@safariservice.fi www.safariservice.fi

APARTMENTS KUUKKELI

LOMAHUONEISTOT

Saariselän ydinkeskustassa, 1-6 heng.

Vuokraus: http://kuukkeli.lappi.fi

044 3636 913, kuukkeli@saariselka.fi

Pohjois-Lapin

TAPAHTUMAKALENTERI

10.10.2012 Hiihtokauden avajaiset Saariselällä 10.11.2012 Lapin Keittiömestareiden Herkkupöytä Saariselällä • www.tunturihotelli.fi

10.-12.11. 2012 FIS -hiihtokisat Saariselällä 17.18.11 2012 Camera Borealis Inarissa • Luontovalokuva- ja elokuvatapahtuma Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa • www.siida.fi

22.-25.11.2012 Kaamosjazz Saariselällä ja Tankavaarassa • www.kaamosjazz.fi

24.11.2012 Talvikauden avajaiset: Countdown to Kaamos 20.12.2012 Lapin kamariorkesterin konsertti Kakslauttasen Joulupukin kodissa klo 19.00. 18.-19.1.2013 Tunturiblues Saariselällä • www.tunturihotelli.fi

31.1.-4.2.2013 Skábmagovat Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Inarissa • www.skabmagovat.fi

Helmikuu 2013 Uusi Angry Birds™ -aktiviteettipuisto avataan Saariselälle

Talven luistavin tunturiloma! Lapland Hotel Riekonlinna keskellä kylän palveluja tarjoaa sivakoijille mukavat oltavat! Kokoa oma hiihtotiimisi ja räätälöi lomasi osoitteessa Laplandhotels.com. Saariselän maisemat = hiihtäjän paratiisi! Lomalla muuten luistaa erityisen hyvin, kun hyödyntää ammattilaisten suunnittelemaa suksien huoltotilaamme. Ja hotellimme korkeatasoiset lomahuoneistot, uusitut huoneet sekä viihtyisä ravintola takaavat viihtymisesi.

Ensilumen tarjous

Hiihtäjäpaketti

alk.

110,-

32250

/ hlö / lomahuoneisto kahdelle / vrk

/ hlö / 2 hh / 5 vrk

Sis. majoitus aamiaisella hyvin varustellussa lomahuoneistossa kahdelle sekä suksien huoltohuoneen vapaa käyttö. Voim. 30.11. asti.

Sis. majoitus aamiaisella, päivällinen, retkieväät ja iltasauna sekä suksien huoltohuoneen vapaa käyttö. Voim. 1.11.2012–2.5.2013

29.3.2013 Vaskoolihiihto Saariselällä 30.-31.3.2013 Porokuninkuusajot Inarissa 19.-20.4.2013 Pulkkamäen MM-kilpailut Saariselällä

Suoraan verkkokauppaamme: Shop.laplandhotels.com Liity I Love Lapland -yhteisöömme Facebookissa!

• Suomen pisimmässä (1,2 km) pulkkamäessä kisaillaan kolmannet Pulkkamäen MM-kilpailut • www.saariselka.fi/pulkkamaenmm

30.4.2013 Saariselän Vappu

Lisätietoa tapahtumista: www.saariselka.fi Pidätämme oikeudet muutoksiin

LEVI • YLLÄS • SAARISELKÄ • OLOS • RO VANIEMI PALLAS • KILPISJÄRVI • HETTA • LUOSTO

ALLI

KETTU

1050 m

1000 m

1200 m

Rinteen pituus

KAUNISPÄÄ 437,5 m

RINTEET ALLI PULMUNEN

RIEKKO TILHI VARPUNEN HUUHKAJA

PULMUNEN

RIEKKO

Rinteen pituus

700 m

METSO

800 m

LUNNI

NAAKKA

100 m

720 m

PÖLLÖ

100 m

KUUKKELI

HAUKKA

HUUHKAJA

TILHI

PORO

VARPUNEN

SIIRTYMÄT KETTU

PORO

HUUHKAJA

Keskitaso

VARPUNEN TILHI

HAUKKA

Vaikea

NAALI

Erittäin helppo

NAALI

Helppo

LUNNI

ANKKURIHISSI

SOMPAHISSI

850 m

700 m

100 m

TUOLIHISSI, 3 hlöä 950 m

PÖLLÖ

ANKKURIHISSI

HISSIT

Hissin pituus

KUUKKELI

METSO

NAAKKA

IISAKKIPÄÄ 415,5 m

Merkkien selitykset

Pulkkamäki

Kahvila

Ravintola

Parkkipaikka

Tulipaikka