Minustako yrittäjä? 2010 by Perhemediat Oy

Minustako

yrittäjä?

Valitse yrittäjien oma eläkeyhtiö

ALKAVAN YRITTÄJÄN TIEDOTUSLEHTI 2010

Eläke-Fennia on yrittäjien omistama eläkeyhtiö. Siksi tiedämme, miten tärkeää on järjestää YEL-vakuutuksesi kuntoon heti yrittäjyytesi alkumetreillä. Se on sekä sinun että perheesi perusturva.

Kaupanala kaipaa yrittäjiä

Kysy lisää numerosta 010 195 058. Voit myös ottaa yhteyttä Fennia-

tehokasta ja joustavaa palvelua! Lisätietoa www.elake-fennia.fi/yrittajaksi

Minustako yrittäjä?

ryhmän ja Lähivakuutus-ryhmän palvelupisteisiin. Saat yrittäjämäisen

Soita 8 95 05 010 1 uun! me alk

Autam

Verkkokauppaa 24/7

Alkavan yrittäjän

markkinointi digitalisoituu

Uusyrityskeskukset auttavat turvalliselle kehitysuralle

ALKAVAN YRITTÄJÄN TIEDOTUSLEHTI 2010

s y y j ä tt i Yr kannattaa Huolella suunniteltu

MY_kansi_2010.indd 1

15.6.2010 11.07

Minustako

yrittäjä?

rittäjien keyhtiö

ALKAVAN YRITTÄJÄN TIEDOTUSLEHTI 2010

eläkeyhtiö. Siksi tiedämme, miten

ksesi kuntoon heti yrittäjyytesi että perheesi perusturva.

Kaupanala kaipaa yrittäjiä

Voit myös ottaa yhteyttä Fennia-

avaa palvelua!

fennia.fi/yrittajaksi

Minustako yrittäjä?

velupisteisiin. Saat yrittäjämäisen

Verkkokauppaa 24/7

Alkavan yrittäjän

markkinointi digitalisoituu

PÄÄKIRJOITUS

Uusyrityskeskukset auttavat turvalliselle kehitysuralle

ALKAVAN YRITTÄJÄN TIEDOTUSLEHTI 2010

äj y y s Yrittkannattaa Huolella suunniteltu

15.6.2010 11.07

päätOIMIttaja Kimmo Kiviaho Puh. (09) 4282 1019 tOIMIttajat Anna Peltonen Iiris Penttilä Inderjit Kaur Khalsa Katariina Kääpä Maria Riivari Markku Summa Miia Vähähyyppä Nina Valjakka Sami J. Anteroinen Simo Raittila Tanja Lupari Tero Elsilä Tiina Rahkonen Jukka Savolainen ILMOItUsMYYntI Kimmo Kiviaho Puh. (09) 4282 1019 kimmo.kiviaho@perhemediat.fi taIttO Perhemediat Oy pOstIOsOIte Kustannusosakeyhtiö Perhemediat Oy Purpuripolku 6 00420 Helsinki Puh 09-4282 1000 paInOpaIkka Art-Print Oy, Helsinki

MY2010.indd 1

rityksen perustamisen lähtökohtana usein on palava halu toimia yrittäjänä. Yrittäminen vaatii riskinottoa, rohkeutta, yhteistyökykyä sekä laaja-alaista tietämystä käytännön asioista. Menestymisen tärkeimpiä edellytyksiä on vahva näkemys, jolla erotutaan kilpailijoista. Kilpailu on kovaa, yrittäminen on varsin haastavaa ja vaativaa, mutta samalla myös palkitsevaa. Alkavan yrittäjän kannattaa tehdä huolellisesti liiketoimintasuunnitelma ja punnita sitä monista eri näkökulmista ennen varsinaisen yrityksen perustamista. Valmis liiketoimintasuunnitelma kannattaa vielä antaa asiantuntijan arvioitavaksi – ulkopuolisten esittämät kommentit ja parannusehdotukset auttavat hankkeen parissa yksin puurtavaa yrittäjää kehittämään liikeideaa eteenpäin. Usein käy myös niin, että ensimmäinen versio liiketoimintasuunnitelmasta ei vastaa lopullista yritystoimintaa. Suomessa on varsin kattavasti yrittäjien ystäviä ja tarjolla on monenlaista ilmaista yritysneuvontaa. Mm. Uusyrityskeskukset ja ELY-keskukset arvioivat ja antavat maksutonta neuvontaa yrittäjiksi aikoville. Monissa kunnissa on maksutonta yrittäjäneuvontaa ja verovirastokin auttaa alkavia yrittäjiä mielellään, ilman että lompakkoa tarvitsee edes avata. Alkavan yrittäjän on mahdollista saada taloudellista tukea alkuvaiheen suunnittelutyössä käyttämäänsä ulkopuolisen asiantuntijan palveluihin. Alkava yrittäjä voi myös saada starttirahaa sekä erilaisia aluetukia. Hyvällä liiketoimintasuunnitelmalla on lisäksi mahdollista saada yrittäjälaina Finnveralta. Liiketoiminnan suunnitteluun ja sen paperille laittamiseen sekä jäsentämiseen kannattaa todella panostaa. Ensisijaisesti liiketoimintasuunnitelma toimii käsikirjoituksena yrittäjälle itselleen. Toissijaisesti sillä haetaan yritykselle rahoitusta. Mitä paremmin liiketoimintaa on suunniteltu ennen yrityksen perustamista, sitä suurempi mahdollisuus yrityksellä on menestyä. Kimmo Kiviaho

18.6.2010 16.16

Sisältö

Pääkirjoitus ...................................................................................................................... 1 Lupa Onnistua ................................................................................................................. 4 Uusyrityskeskukset antavat sparrausta ............................................................................. 6 Pienosuuskunnat ovat pienyrittämisen vaihtoehto ............................................................. 9 Innoplaza innostaa yrittämään ....................................................................................... 14 WSOYpro – ratkaisuja osaamisen kehittämiseen ............................................................. 18 Talentumin kirjatarjonta alkavalle yrittäjälle ..................................................................... 20 Alkavan yrittäjän kirjaesittelyt ......................................................................................... 22 Niskalenkki vakuutuksista .............................................................................................. 25 Eläke-Fennia on yrittäjän asialla ..................................................................................... 28 YEL on yrittäjän sosiaaliturvan perusta ........................................................................... 31 Yrittäjän työttömyysturva ................................................................................................ 34 Aloittavan yrittäjän kannattaa siirtyä omaan työttömyyskassaan ..................................... 38 Yrittäjä tarkasta yhteistyökumppanisi taustat .................................................................. 40 Kiinteistö-Tapiola – aito kumppani toimitilaratkaisuihin ................................................... 45 Datacenter tarjoaa ratkaisuja kaikenkokoisten yritysten tarpeisiin ................................... 48 Tietotekniikka on yrityksen työväline ............................................................................... 50 Alkavan yrittäjän markkinointi internetissä ...................................................................... 52 Yritys erottuu yksilöllisellä ilmeellä ................................................................................. 56 Miksi hankkisit postimaksukoneen? ............................................................................... 59 Lisäpuhtia työhön .......................................................................................................... 60 Matka kodin työpisteestä omaan toimistoon on yllättävän lyhyt ...................................... 62 Hyvässä yritysautossa hinta ja laatu ovat kohdallaan ...................................................... 66 Tulevaisuudessa jokainen on yrittäjä ............................................................................... 70 Innovatiivista yrittäjyyttä Espoossa ................................................................................. 72 Kaksikymmentä vuotta yrittäjyysoppia ............................................................................ 76 Opiskelijoiden yrittäjäorientaatio vahvistuu oikeassa oppimisympäristössä ..................... 78 Koneosaaminen kovassa kurssissa ................................................................................. 84 Puusta leipäpuu ............................................................................................................. 88 Franchisingyrittäjyys yleistynyt ripeästi ............................................................................ 92 Subway on Suomen suosikki .......................................................................................... 94 Yrittäjänä metroradan molemmissa päissä ..................................................................... 96 Rautakirja on vuoden 2010 Franchising-ketju ................................................................ 98 Energiatehokkuus korostuu taloteknisissä ratkaisuissa ................................................ 104 Tukkuliike on urakoitsijan tärkein yhteistyökumppani ................................................... 106 Uponor antaa urakoitsijalle ison yrityksen selkänojan .................................................. 110 Työvaatteet ja suojaimet takaavat turvallisuuden ......................................................... 112 Huiput yrittäjiksi .......................................................................................................... 114 Winpos on konsultoinut uusia yrittäjiä jo yli 20 vuoden ajan ........................................ 116 Nopeutta ja turvallisuutta korttimaksamiseen .............................................................. 118 Varkaushävikkiä vastaan ............................................................................................. 120 Napakka – Nauhat, pakkaukset & kassit ..................................................................... 122 Digitaalinen myymälämainonta kasvaa voimakkaasti ................................................... 124 Kauppiasuralle? .......................................................................................................... 128 Verkkokauppaliiketoiminta kasvaa voimakkaasti .......................................................... 132 Asiakkaan ostopäätöksiin vaikuttaa annettu informaatio ............................................. 134 Verkkokauppaa 24/7 .................................................................................................. 136 Lähtökohtana asiakkaan tunteminen, markkinointi ja maksutapojen monipuolisuus .... 138 Jokapäiväistä kaupankäyntiä verkossa ........................................................................ 140 Hyvän maineen kommunikointi luo kilpailuetua ........................................................... 144 Matkahuolto hoitaa verkkokaupan logistiikan täsmällisesti .......................................... 146 Nettisivut ilman kävijöitä ovat turhat ............................................................................ 148 Markkinointitoimisto on aloittavan yrittäjän paras kaveri .............................................. 150 Parhaat asiakaskontaktit syntyvät kasvotusten messuilla ............................................. 152 Painotyössä palvelu ja laatu ratkaisevat ...................................................................... 156 Yrittäjä tarvitsee painettuakin markkinointimateriaalia ................................................. 158 Sano se suoraan ......................................................................................................... 160 Metropoli.net rakentaa kaupungin verkkoon ................................................................ 167 Verkkomainonta tavoittaa kiireiset päättäjät ................................................................ 170 Lataa viestiin laatua .................................................................................................... 172 Yhä useampi PK-yritys hyödyntää alueellista TV- ja nettimainontaa .............................. 174 TV Viisi tavoittaa kustannustehokkaasti ....................................................................... 182 Alueellinen radiomainos tuo asiakkaita ....................................................................... 186 Kulttuuri- ja lifestyle-radio tavoittaa yleisönsä monen median kautta ........................... 191

MY2010.indd 2

18.6.2010 16.16

MY2010.indd 3

18.6.2010 16.16

Lupa onnistua EK:n tavoitteena on kannustava yrittäjyysyhteiskunta Teksti: Sami J. Anteroinen

Suomi elää yrittämisestä – ja yrittäjistä. Tilastokeskuksen yritysrekisterin tuoreimmat vuositiedot ovat vuodelta 2008, jolloin maassamme toimi 320 952 yritystä. Nämä yritykset työllistivät 1 502 213 henkilöä palkansaajina tai yrittäjinä. Yritysten liikevaihto oli yhteensä 396,6 miljardia euroa.

rittäjyys on siis mahtava voima suomalaisessa yhteiskunnassa lähes millä tahansa mittarilla mitattuna. Myös asennepuolella on menty eteenpäin, uskoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n PK-yrittäjyysasioista vastaava johtaja Antti Neimala. ”Yrittäjiä ja yrittäjyyttä arvostetaan tällä hetkellä selvästi enemmän kuin vielä takavuosina.” Neimala täsmentää, että eteenpäin on menty sekä valtiovallan että tavallisten ihmisten suhtautumisessa. ”Etenkin kansalaisten asenteissa on menty harppauksittain eteenpäin.” Perinteisesti Suomessa yrittäjiin on saatettu suhtautua kateellisena kyräillen, mutta nyt ihmisillä on realistisempi käsitys yrittäjän arjesta: yrittäjä saa vaurastua omalla työllään, sillä hän kantaa myös yrittäjänriskin. Mitään ei siis anneta hopealautasella, vaan kaikki on omien ponnistelujen tulosta. ”Valtaosalle suomalaisia palkansaajan rooli tuntuu edelleen läheisemmältä, mutta eri tutkimusten mukaan tämäkin tilanne on muuttunut olennaisesti viime aikoina – yrittäjyys koetaan yhä houkuttelevammaksi.”

Oman tarinansa tekijät

Neimalan mukaan yrittäminen on aina varteenotettava vaihtoehto. Hän muistuttaa lukuisista menestystarinoista, joissa omaan liikeideaan uskoen omasta – ensi alkuun hyvin vaatimattomasta – bisneksestä on rakennettu kenties maailmanluokan toimija. ”Lisäksi tänä päivänä painaa vaakakupissa paljon mahdollisuus vaikuttaa omaan ajankäyttöön ja omaan tekemiseen. Yrittämisen vapaus on hieno asia, eikä sitä himmennä yrittämiseen olennaisesti kuuluva yrittämisen vastuu – vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä.” EK on korostanut PK-sektorin tärkeyttä, sillä PK-yritysten merkitys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin luojana on

MY2010.indd 4

18.6.2010 16.16

huomattava. Lisäksi merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy jo nyt PK-yrityksiin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikista yrityksistä 99 prosenttia oli pieniä eli alle 50 henkilöä työllistäviä. Keskisuuria, alle 250 henkilöä työllistäviä oli 0,8 prosenttia ja suuria yli 250 henkilöä työllistäviä 0,2 prosenttia. Pienet yritykset työllistivät 46,4 prosenttia koko henkilöstöstä, keskisuuret 16,4 prosenttia ja suuret yritykset 37,2 prosenttia.

Yrittäminen on must

EK:n kaavailema road map yrittäjähenkisempään Suomeen lähtee yksinkertaisesti siitä, että maassa tunnustetaan ja hyväksytään yritysten yhteiskunnallinen merkitys ja taloudellisen menestymisen välttämättömyys. Yritysten kannattavuus, jatkuvuus ja menestyminen turvataan valtiovallan toimin mahdollisimman hyvin ja luodaan erilaisia yrittäjyyden kehittämishankkeita, jotta Suomeen saadaan lisää yrittäjiä ja yrityksiä. EK haluaa myös kannustaa yrityksiä kasvuun, jotta maahan saadaan nykyistä enemmän keskikokoisia PKyrityksiä. Tästä huolimatta Antti Neimala ei suinkaan ole syyllistämässä maan lukemattomia ”mies ja läppäri” -yrityksiä, joilla ei ole suuria visioita rakettikasvusta. ”Yrittäminen on aina arvokasta, vaikka yritystoiminta sitten toisikin elannon vain yrittäjälle itselleen – riskinottoa se on joka tapauksessa, mittakaavasta huolimatta. Kasvu täytyy mitoittaa omien halujen ja rahkeiden mukaan”, hän linjaa. PK-johtaja haluaa kuitenkin rohkaista kaikkia yrittäjiä arvioimaan oman bisneksen kasvumahdollisuuksia. Hänen mukaansa ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen yritykseen on usein se virranjakaja kasvun suhteen. ”Useampi tutkimus kertoo, että yritykset, jotka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa palkkaavat ensimmäisen työntekijän, ovat todennäköisemmin niitä, jotka tulevat lähtemään kasvu-uralle kaikkein kiivaimmin.” Mitä kauemmin ulkopuolisen työntekijän värväämisessä jahkaillaan, sitä todennäköisemmin bisneskin pysyy pienenä. Tämä havainto selittyy ainakin osittain

sillä, että yrittäjän tullessa jo alkuvaiheessa sinuiksi työnantajakoukeroiden kanssa, hänelle ei ehdi syntyä ”rimakauhua” vaan hän tulee pärjäämään työnantajan roolissa myös vastaisuudessa.

pintaa syvemmälle, kiitos

EK odottaa yhteiskunnan kehittävän lainsäädäntöä edelleen siten, että yrittämishalu ja kasvukannusteet vahvistuvat. Vanhasen hallitus saa Neimalalta sekä risuja että ruusuja. Noin päällisin puolin voisi luulla että yrittäjän asia on porvarihallituksen sydäntä lähellä, ja Neimalan mukaan juttu onkin juuri näin – mutta nimenomaan päällisin puolin. Hallitus on kyllä linjannut, että Suomesta tulee yrittäjille maailman paras toimintaympäristö – mutta kauniit sanat odottavat yhä tomeria tekoja. ”Verotuksen kehittäminen kannustavampaan suuntaan on yhä alkutekijöissään, samaten kuin muut yritystoiminnan kannusteet.” Neimala myöntää kuitenkin, että hallituksen tanssikortti on ollut varsin täynnä globaalin talouslaman pyöritellessä herroja ja narreja pitkin parketteja. ”Kansainvälinen talouskriisi ja sen hoito on vaatinut paljon voimavaroja hallitukselta ja laman torjunnassa hallitus onkin onnistunut hyvin”, hän toteaa, viitaten mm. oikein ajoitettuihin elvytystoimiin.

rakenteet remonttiin

Neimala näkee, että suurimmat edessä olevat haasteet liittyvät nimenomaan yritysten kasvun edellytyksiin. Verotuksen lisäksi painopisteinä ovat yritysten rahoituspalvelut sekä julkisten palvelujen rakenteet. EK haluaa myös saattaa julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat tasavertaiseen kilpailuasemaan. Samalla olisi myös korkea aika tunnustaa palvelut yhdeksi kansantalouden avainalaksi. Ulkomaiden markkinoista haaveileville yrityksille pitää niin ikään löytää eväitä reissureppuun. EK:n mukaan nykyisissä PK-yrityksille suunnatuissa viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluissa riittää vielä kehittämistä. ”Kansainvälistyminen jo varhaisessa vaiheessa vaatii rohkeutta ja yritykset ansaitsevat tukea tällä tiellä.” q

Digitaalinen myymälä - Kassapäätteet - Infokanavat - Digital Signage - Opastavan ostamisen päätteet - Digitaaliset näyteikkunat www.citidigi.net - Yrjönkatu 8, 28100 Pori - (02) 635 6366

MY2010.indd 5

CITIDIGI 18.6.2010 16.16

Uusyrityskeskukset antavat sparrausta ja neuvontaa Teksti: Miia Vähähyyppä Kuvat: Uusyrityskeskus, iStockphoto

Yrittäjäksi ryhtyminen voi tuntua hypyltä kylmään veteen. Talous- ja veroviidakossa seikkaileminen on varsinkin ensikertalaisille usein haastavaa, ja jo liiketoimintasuunnitelman tekeminen vaatii jonkinlaista ymmärrystä yritysmaailmasta. Yksin ei yritystä perustavan tarvitse kuitenkaan jäädä, sillä yrityksen alkumetreillä auttaa Uusyrityskeskus.

Suomen Uusyrityskeskukset on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintajärjestö, johon kuuluu 31 uusyrityskeskusta ympäri Suomea. Järjestön toimitusjohtaja Pia Backman sanoo, että keskusten tehtävä on auttaa tulevia yrittäjiä kaikessa yrityksen kannalta merkittävissä asioissa, kuten liikeidean kehittämisessä, kannattavuuslaskelmissa ja rahoituksen järjestämisessä. Järjestöllä on käytössä asiantuntijoita eri aloilta, esimerkiksi juristeja sekä vakuutus- ja pankkialan ammattilaisia. ”Tarkoitus on katsoa yhdessä asiakkaan kanssa, onko yritysidea kokonaisuutena elinkelpoinen”, Pia Backman sanoo. Uusyrityskeskusten palveluja saa käyttää maksutta kuka tahansa. Backmanin mukaan Uusyrityskeskuksilla on vuosittain 17 000 uutta asiakasta. Kaikki liki parikymmentätuhatta yritysideaa eivät näe päivänvaloa, sillä keskuksen kautta perustetaan vuodessa noin 8000 yritystä. Se on noin kolmasosa kaikista Suomessa perustetuista yrityksistä.

Apua suunnitteluun ja toteutukseen Toimitusjohtaja Pia Backman kertoo, että eniten apua kaivataan uuden yrityksen liiketoimintasuunnitelman tekemisessä, talouden ymmärtämisessä ja markkinoinnissa. Esimerkiksi talousasioissa ja markkinoinnissa yrityksen perustajaa auttavat Uusyrityskeskusten neuvojat ja yhteistyökumppanit. Backmanin mukaan yhteistyöyritykset haluavat auttaa oman alan aloittelevia yrittäjiä ja olla mukana yleishyödyllisessä toiminnassa. ”Toki on myös niin, että jos esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt antavat aloittavalle yrittäjälle hyvää asiantuntija-apua, ne saavat usein heistä myös asiakkaita. Mitä parempi asiantuntija on ollut, sen varmemmin aloittava yrittäjä kääntyy myöhemmässäkin vaiheessa hänen puoleensa.” Asiantuntija-avun lisäksi Uusyrityskeskukset järjestävät infoiltoja, joissa käydään läpi yrittämisen perus-

MY2010.indd 6

asioita. Apua voi saada myös esimerkiksi starttiraha- tai lainahakemuksen tekemiseen. Uusyrityskeskuksilla on suhteita ympäri yritysmaailmaa. Tarvittaessa asiakas ohjataan oikealle asiantuntijalle, kuten vaikka keksintöasioissa Keksintösäätiöön ja kansainvälistymisessä alan asiantuntijaverkostoon Finproon. ”Asiakkaan ei välttämättä tarvitse tietää näitä kaikkia reittejä. Meidän neuvoja osaa ohjata oikeaan paikkaan.” Backman myöntää, että suomalainen yrityspalvelu-

18.6.2010 16.16

Uusyrityskeskuksen kautta perustetut yritykset ovat keskimääräistä elinvoimaisempia, eli pysyvät toiminnassa muita pidempään.”

järjestelmä on vielä melko sekava. Tämän vuoksi Uusyrityskeskukset pyrkivät auttamaan tulevia yrittäjiä ruohonjuuritasolla.

Ensikertalaisille ja vanhoille tekijöille Suurin osa Uusyrityskeskusten asiakkaista tulee työelämästä, työttömiä on noin neljäsosa. Toimitusjohtaja Pia Backman kertoo, että asiakkaiden joukossa on jonkin verran myös maahanmuuttajia, varsinkin isoissa kaupungeissa. Palvelua saa normaalisti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta esimerkiksi Helsingissä saattaa päästä puhumaan myös harvinaisempia kieliä, kuten vaikka venäjää, ranskaa tai kurdia. Viime vuonna tehdyn taloustutkimuksen mukaan nuoret ovat entistä kiinnostuneempia yrittäjyydestä. Backmanin mukaan tämä johtuu siitä, että kouluissa nostetaan entistä enemmän yrittäjyyttä esiin. Lisäksi yrittäjyyden yleinen arvostus on noussut. Pia Backman pitää asiantuntijaneuvontaa erityisen tärkeänä ensimmäistä kertaa yritystä perustavalle, mutta siitä on hyötyä jokaiselle yritystä perustavalle. Järjestön tutkimuksen mukaan keskuksen kautta perustetut yritykset ovat keskimääräistä elinvoimaisempia, eli pysyvät toiminnassa muita pidempään. ”Kyllä suosittelen neuvontaa ihan kaikille. Oma liikeidea on hyvä tsekata vielä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tämä on kuitenkin maksuton palvelu, joten se kannattaa ilman muuta hyödyntää.” Jotkut käyvät Uusyrityskeskuksen neuvojalla vain kerran, jotkut kymmenen kertaa. Käynnit suunnitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan.

MY2010.indd 7

Eläkeläiset ovat uusi trendi Suurin osa Uusyrityskeskusten perustetuista yrityksistä on palvelualan yrityksiä, esimerkiksi fysioterapiapalveluita tai rakennusalan firmoja. Toiseksi eniten perustetaan kaupan alan ja kolmanneksi teollisen tuotannon yrityksiä. Nousevia trendejä ovat Pia Backmanin mukaan hyvinvointiala ja ekologisille arvoille perustuvat yritykset. Väestön ikärakenteen vuoksi vanhusten terveyspalveluita tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Ihmisten heräävä ympäristötietous puolestaan on innostanut esimerkiksi kemikaalittoman pesulan perustamiseen. Myös verkossa toimivat yritykset lisääntyvät jatkuvasti. Kaikki liikeideat eivät ole perinteisiä parturi-kampaamoja. Erään asiakkaan idea oli perustaa hiirenkasvatusfirma. Jos etsii kannattavaa liikeideaa, tällä hetkellä voi suunnata katseensa hyvinvointialalle ja varsinkin vanhuksiin. ”Nyt siirtyy eläkkeelle paljon ihmisiä, jotka ovat hyvätuloisia ja vetreitä senioreita. Heihin kannattaisi satsata, eikä pelkkään vanhustenhoitoon, vaan myös virkistys- ja matkailupalveluihin.” q

18.6.2010 16.16

www.softalent.com

“Ennen mulla meni varmaan puolet päivästä Excelin kanssa copypastetellessa ja soluja säätäessä. Sit me sähköpostilla kierrätettiin sitä failia. Jotenkin musta tuntu että mun todellinen talentti asiakkaiden kanssa hukkui ihan vääriin asioihin. Kun otettiin mukaan Softalentti ja hommat automatisoitiin älykkäästi niin nyt mä keskityn oikeisiin asioihin - myyntiin ja asiakaspalveluun. Asiakkaathan ne mun palkan lopulta maksaa - ei Excel jonka kanssa ennen vietin aikani. Yritys ja mä ollaan nyt uudessa kukoistuksessa.”

Älä käytä aikaasi jonninjoutavaan näpertelyyn hyvin suunniteltu ohjelmisto tekee duunin puolestasi!

* Henkilö ja tarina ovat anonymisoituja, sillä esimerkkiyrittäjämme

Aarne Nokso-Kanniaiaiselle sopii mainiosti se, että hänen toimialansa muut yritykset eivät soittaisi Softalentille ja ottaisi käyttöön Softalentin erittäin älykkäitä ja toimintaa tehostavia web -ohjelmistoratkaisuja.

Koodilla 434 aloittaville yrityksille 10 % alennus MY2010.indd 8 mainos-pienempi.indd 1

18.6.2010 16.16 9.6.2010 13:04:17

pienosuuskunnat ovat yksinyrittämisen vaihtoehto Osuuskuntamuotoinen yhteisyrittäjyys kytketään osaksi muita yritysneuvontapalveluita

me ialansa alentin uja.

Teksti: Markku Summa

Osuuskuntayrittäminen on hyvä vaihtoehto yksinyrittämiselle - ei välttämättä aina, mutta kuitenkin yllättävän usein. Sitä eivät tiedä monet yrittäjäksi aikovat eivätkä kaikki yritysneuvojatkaan. Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksen toiminnanjohtaja Niina Immonen uskoo, että jo muutaman vuoden kuluttua asiat ovat toisin. Kesäkuussa käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima hanke, jonka tavoitteena on hioa uuteen iskuun osuustoiminnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden asiantuntijapalvelut koko maassa. Kysymyksessä on Immosen mukaan viiden vuoden hanke, jonka toteuttamisvastuun sai kilpailutuksen tuloksena Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus.

- Kun projekti on saatu päätökseen, Suomessa on yritysneuvontapalveluiden verkosto, josta asiakkaat saavat pätevää neuvontaa myös osuuskuntiin liittyvissä kysymyksissä, osuuskuntien imago on kirkastunut ja osuustoiminnallinen yrittäjyys on integroitu tiiviiksi osaksi yrittäjyyskasvatusta. - Nämä muutokset ovat omiaan vahvistamaan positiivista kierrettä, joka tulee aikanaan näkymään pienosuuskuntien määrän merkittävänä kasvuna, Immonen sanoo.

Valtakunnallinen projekti Aikaisemmin Suomessa ei ole toteutettu osuustoiminnallisen yrittäjyyden edistämiseen tähtäävää hanketta, johon ministeriötasolla olisi sitouduttu yhtä vahvasti. - TEM tuottaa markkinointiin ja tiedotukseen liittyvää materiaalia. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin se, että hanke saadaan ministeriön kanavien kautta

13:04:17

MY2010.indd 9

18.6.2010 16.16

kytketyksi muihin yrittäjyyttä edisTyypillinen osuuskuntayrittäjä minkälaisessa tapauksessa täviin hankkeisiin ja pysyväksi osaksi hänen kannattaa ottaa esille on nelikymppinen, seudullisia yritysneuvontapalveluita. osuuskunta ja tarjota sitä varTampereen Seudun Osuustoi- akateemisesti koulutettu nainen. teenotettavana ratkaisuna. mintakeskus ryhtyy syksyllä ottaImmosen viesti kaikilNaisia kaikkien maan yhteyttä eri yritysneuvontale yrittäjäksi aikoville on, osuuskuntien jäsenistä on palveluorganisaatioihin, jotta saaettä kannattaa selvittää 60-70 prosenttia. taisiin selville, minkälaista kouluhuolellisesti, mitkä ovat eri tusta ja informaatiota tarvitaan. vaihtoehdot siirtää liikeidea - Tulemme tuottamaan Yrityskäytäntöön. Suomi –palvelukokonaisuuteen puhelinpalvelun tu- Vaatikaa yritys- neuvojaa kertomaan osuuskunkimateriaalia ja kouluttamaan henkilökuntaa. Myös nasta, jos hän ei itse ota asiaa esille. yritysneuvojan ammattitutkintoon tullaan toteuttaKaikista ei ole yksinyrittäjäksi eikä liioin yhteismaan osuustoiminnallisen yrittäjyyden osio. Lisäksi yrittäjiksi. Molemmat yrittäjyyden muodot vaativat tulemme kouluttamaan yritysneuvojia eri puolilla tietynlaisia ominaisuuksia. Suomea alkaen aivan perustasosta päättyen syvälli- Osuuskunta ei ole itseisarvo. Silloin kun näemseen kehittämäämme Coop Expert –koulutukseen. me, että asiakkaalle sopii paremmin osakeyhtiö tai Lisäksi Immonen pitää tärkeänä, että osuustoitoiminimi, ohjaamme hänet eteenpäin saamaan lisäminnallinen yrittäjyys ja yhteisötalous integroidaan neuvoja näistä yritysmuodoista. yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjäoppaisiin. - Hankkeeseen sisältyy sekin, että pyrimme löytämään uusia, innovatiivisia tapoja hyödyntää osuuskuntia. Neuvonta on palkitsevaa

Sopii myös pienyrityksille Tampereen seudulla perustetaan 10-20 osuuskuntaa vähän vuodesta riippuen. Osuuskuntaa perustamassa on keskimäärin kymmenen jäsentä. - Tyypillinen osuuskuntayrittäjä on nelikymppinen, akateemisesti koulutettu nainen. Naisia kaikkien osuuskuntien jäsenistä on 60-70 prosenttia. Paitsi henkilöt myös yritykset voivat perustaa osuuskunnan. Se on hyvä vaihtoehto pienyrityksille, joilla on tarve tehdä yhteistyötä. Esimerkkinä vaikkapa käsityöyrittäjien tai hammaslääkärien perustamat osuuskunnat. - Osuuskunnan keskeinen vahvuus pienyrityksen näkökulmasta on se, että sitä ei voi vallata sisältä- eikä ulkoapäin. Osuuskunta pysyy sellaisena yhteistyöverkostona, joksi se on suunniteltu. - Se tarjoaa yhteistyömuodon, jonka keskiössä ovat ihminen ja se työ, jota sen puitteissa tehdään. Se ei ole kovinkaan usein pääomakeskeistä yrittämistä. Osuuskunta toimii usein myös yrityshautomona. Joka neljäs osuuskunta toimiikin Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksen selvityksen perusteella yrityshautomona eli jäsen lähtee osuuskunnasta ja perustaa oman yrityksen, usein toiminimen tai osakeyhtiön.

Eri vaihtoehdot näkyviin Osuuskuntaneuvontaan liittyy lukuisia erityispiirteitä. Haastavaksi sen tekee jo se, että henkilöjäsen on osuuskunnassa kaksoisroolissa eli hän on sekä osuuskunnan työntekijä että omistaja. Henkilöstöomisteisuus asettaa haasteita niin työn tekemiseen kuin yrityksen johtamiseen ja hallintoon. - Neuvoja joutuu harkitsemaan huolellisesti myös,

MY2010.indd 10

Niina Immonen on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori, joka on väitellyt yhteisötaloudesta vuonna 2006. Hän käsitteli väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa suomalaisen yhteisötalouden muotoutumista. Näkökulmina olivat sen jäsentäminen suhteessa eurooppalaiseen keskusteluun, suomalaisen yhteisötalouden juridiset toimintamuodot, sen taloudelliset vaikutukset sekä suomalaisen yhteisötalouden käsitteellistäminen. Maisteriksi valmistuttuaan Immonen toimi ensin tutkijana. Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksessa hän aloitti osuuskuntaneuvojana vuonna 1998. Toiminnanjohtajaksi Immonen nimitettiin vuonna 2002. - Keskus toimii kevyellä organisaatioilla. Meitä on vain kolme henkilöä, joilta yhdeltä saa alueellista neuvontapalvelua Pirkanmaalla ja kaksi henkilöä toimii nyt käynnistyneessä hankkeessa yritysneuvojien tukena valtakunnallisesti. Toiminta perustuu mahdollisimman laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Immonen arvioi olleensa auttamassa alkuun lähes kahtasataa osuuskuntaa ja konsultoineensa noin 1 400 osuuskuntien perustajajäsentä. - Tätä työtä jaksaa tehdä silloin, kun uskoo asian tarpeellisuuteen ja näkee tuloksia menestyvinä osuuskuntina, hän kiteyttää. Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksen toiminnanjohtaja Niina Immonen on hyvillään siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut vahvasti edistämään osuustoiminnallista yrittäjyyttä. - Osuuskuntien perustamisneuvonta on siinä määrin haastava laji, että liian usein osuuskuntavaihtoehto on jäänyt esittelemättä asiakkaalle, hän sanoo.

18.6.2010 16.16

TEM:n erikoissuunnittelija Pertti Linkola:

”Neuvonnan kehittäminen avainhaaste” Joustavaa yhteisyrittämistä Usein omaa liiketoimintaa suunnitteleva henkilö pohdiskelee lähinnä sitä, onko juuri hänestä itsestään yritystoiminnan starttaajaksi. Huomattavasti harvempi miettii, olisiko minusta kehittämään liiketoimintaa toisten kanssa osuuskunnan jäsenenä. Erikoissuunnittelija Pertti Linkola TEM:n työllisyys- ja yritysosastolta sanoo, että yhdessä toteutettavaa osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä ei ensinnäkään tunneta riittävästi ja toiseksi sen imago ei vastaa todellisuutta. Osuuskunta on yritysmuoto, johon voi suhtautua neutraalisti. Pienosuuskuntien määrä Suomessa on lisääntynyt 1990-luvulta lähtien, mutta niille on entistä suurempi tilaus työmarkkinoilla menossa olevan rakennemuutoksen johdosta. Euroopassa Englanti, Italia ja Belgia ovat maita, joissa pienosuuskuntia on paljon ja niistä on myös hyviä kokemuksia. Osaltaan tämä tieto sai EU:n komission asiassa aktiiviseksi. Komissio kehotti tiedonannolla jäsenvaltioita jo vuonna 2004 edistämään osuustoiminnallista yrittäjyyttä työllistymisvaihtoehtona.

Palveluverkosto vahvistuu TEM:n käynnistämä hanke on nimeltään osuustoiminnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden asiantuntijapalvelut. - Tavoitteena on osuustoiminnallisen yrittäjyyteen ja yhteisötalouteen liittyvän tietotaidon ja neuvontamallin levittäminen valtakunnallisesti yritysneuvonta- ja urapalveluiden hyödynnettäväksi, lisätä osuuskunnan tunnettavuutta yritysmuotona ja varteenotettavana vaihtoehtona yritysmuotoa valittaessa. Projektissa etsitään menetelmiä yhteisötaloudellisten liikeideoiden löytämiseksi. Lisäksi valtakunnallisella tasolla selvitetään mahdollisuuksia sellaisten valtakunnallisten asiantuntijaosuuskuntien tukemiseen, joissa asiantuntijat voisivat testata liikeideoita. - Tätä kautta tavoitteena on lisätä alkavien yritysten määrää sekä yritystoiminnan ja uravaihtoehtojen monimuotoisuutta. Linkola lisää, että myös yritysneuvojien määrää ja urapalvelujen verkostoa tullaan vahvistamaan ja laajentamaan siten, että osuustoiminnalliseen yrittäjyyteen syvällisemmin kouluttautuneita ja yhteistyöorganisaatioita löytyy eri alueilla.

MY2010.indd 11

Osuuskuntien laajempaa suosiota on Linkolan mukaan haitannut se, että osakeyhtiömuotoista yrittämistä pidetään modernimpana ja parempana vaihtoehtona kuin pienosuuskuntaa. Uuden tulemisen osuuskunta koki Suomessa lähinnä sen vuoksi, että sen avulla yritystoiminnan aloittaminen on lähes riskitöntä ja toimintaan kannattaa alusta pitäen ottaa merkittävästi enemmän henkilöitä kuin mitä muiden yritysmuotojen piirissä on tapana. - Myös työttömyysturvan säilymisen mahdollisuus on liitetty nimenomaan osuuskuntiin, vaikkakin saman asian soveltaminen voisi tulla kysymykseen myös esimerkiksi osakeyhtiöissä. - Pienosuuskunta on monessa tilanteessa varteenotettava vaihtoehto ratkaisu yritystoiminnan harjoittamiseen. Se on joustava yhteisyrittämisen muoto. Luottamus on avainsana osuustoiminnallisessa yrittämisessä. Linkola korostaakin, että on syytä miettiä, keiden kanssa ryhtyy yrittämään, onko valmis panostamaan yhtä paljon kuin muut ja haluaako ottaa vastuun yhteistyön pelaamisesta.

Osuuskunnat innovatiivisia Osuuskuntaneuvontaa on vuosien saatossa kehitetty, mutta nyt uusi toimintamalli on tarkoitus ulottaa koko valtakuntaan ja vakiinnuttaa se. - Tavoitteena on kytkeä se myös Yritys-Suomi palvelukokonaisuuteen. Kysymyksessä on käyttäjille maksuton verkkopalvelu, joka kertoo, minkälaista apua yritys tai yrittäjä voi saada yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Linkolan työssä ministeriössä painottuvat yrittäjyyteen liittyvät kysymykset sekä uudet ilmiöt yrittäjyydessä. Hän sanoo, että yrittäjyysasioiden painoarvo yhteiskunnassa ja hallinnon agendalla on kasvanut koko ajan. - Edellisestä lamasta selvisimme panostamalla teknologiainnovaatioihin. Nyt yrittäjien pitäisi nähdä mahdollisuuksia muissakin kuin korkean teknologian tuotteissa. Euroopassa on markkinapotentiaalia myös tavanomaisemmille tuote- ja palveluinnovaatioille. Osuuskunnat yritysmuotona edistävät Linkolan mukaan innovaatioita monella tavalla. Lisäksi hän muistuttaa, että kielitaito ja kulttuuriosaaminen auttavat suomalaisia pärjäämään Euroopassa. q

18.6.2010 16.16

MY2010.indd 12

18.6.2010 16.16

MY2010.indd 13

18.6.2010 16.17

Innoplaza

innostaa

yrittämään

Innoplaza on tarjonnut jo usean vuoden ajan pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluopiskelijoille koulutusta yrittäjyyteen ja mahdollisuuden kehittää omia liikeideoita eteenpäin. Koulutuksen avulla on syntynyt kymmeniä liiketoimintasuunnitelmia ja useita yrityksiä. Innoplazassa on mukana kaikki pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut ja syntynyt verkosto on yhdistänyt aiemmin hajanaista yrittäjyyskoulutusta. Innoplazassa ei edellytetä aikaisempia liiketalouden opintoja ja opiskelijoita on esimerkiksi tekniikan, liiketalouden, matkailun, ravintola- ja hotellialan, kulttuurin, tietotekniikan ja terveydenhoidon aloilta. "Liiketoimintasuunnitelmissa on ollut teknisiä innovaatioita, palvelukonsepteja, ravintola- ja hotellialan suunnitelmia ja hoiva-alan oppilailla on ollut esimerkiksi vanhuksille suunnattuja palveluideoita. Syksyllä 2009 parhaasta yksin tehdystä liiketoimintasuunnitelmasta palkittu Walid El Cheikh kehitti ravintola-alalle

Timo Riikkilä toimii Innoplazan projektipäällikkönä.

14 MY2010.indd 14

18.6.2010 16.17

Innoplaza pähkinänkuoressa: Jokaiseen Innoplaza-opintokokonaisuuteen valitaan 40 eri alojen opiskelijaa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista. Innoplazan tavoitteena on yrittäjyyden edistämisen lisäksi erilaisten yrittäjyyspolkujen hahmottaminen ja tukeminen, kasvukykyisten ja -haluisten yritysaihioiden tunnistaminen ja tukeminen, elinkelpoisten ja menestyvien yritysten lisääminen sekä alueen ammattikorkeakoulujen verkostoituminen. Koulutuksessa ovat mukana Arcada, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Innoplazaa hallinnoi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Innoplazan neuvottelukunnassa ja ohjausryhmässä ovat edustettuina ammattikorkeakoulujen lisäksi Helsingin Yrittäjät ry, Uudenmaan yrityshautomoverkosto, Uudenmaan ELY-keskus, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Naisyrittäjyyskeskus, Aalto Start-Up Center, Yrityshautomo Arabus, YritysHelsinki ja Helsingin työ- ja elinkeinotoimisto. Lisätietoja: www.innoplaza.fi

Petteri Jokila on saanut laajaa tunnusta Innoplazassa kehittämästään liikeideasta.

Barisma-virtuaaliverkoston, jonka avulla asiakkaat löytävät heille sopivia palveluita", kuvailee Innoplazan projektipäällikkö Timo Riikkilä. Innoplaza saa osarahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) Uudenmaan ELY-keskuksen kautta. Innoplaza on koostunut kahdesta hankkeesta, joista ensimmäinen projekti toimi vuosina 2006-2007. Nykyinen projekti alkoi vuonna 2008 ja se päättyy vuoden 2010 lopussa. Yhden lukuvuoden aikana järjestetään kaksi opintokokonaisuutta, molemmat kestoltaan kahdeksan kuukautta. Edellisen projektin aikana syntyi 12 yritystä, mikä on hyvä tulos, koska Innoplazan ensisijaisena tavoitteena ei ole yrityksen perustaminen. "Koulutuksessa yrittämisestä kiinnostuneita kannustetaan ja kylvetään yrittäjyyden siemen. Valmistumisen jälkeen voi olla töissä jonkin aikaa ja perustaa yrityksen sitten, kun on tullut lisäkokemusta työelämästä. Yritysalkiot ohjataan Uudenmaan yrityshautomoverkoston hautomoihin", lisää Riikkilä.

mintasuunnitelmasta vuonna 2007. Hänen pintakäsittelyyn ja pinnoitukseen liittyvä yritysideansa on palkittu Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailussa ja on saanut Keksintösaatiöltä Runar Bäckströmin säätiön apurahan. Innovaatiolla on arvioitu olevan merkittävää kansainvälistä potentiaalia. Jokilalla on taustalla automaatioinsinöörin ja markkinointimerkonomin opintoja. "Ilman Innoplazaa idea olisi jäänyt vain korvien väliin hautumaan. Innoplazan ensimmäisessä tapaamisessa opiskelijat esittelivät omia hyviä liikeideoitaan. Kun tuli minun vuoroni kerroin tästä pinnoitukseen liittyvästä ideasta, joka oli ollut vain ajatus päässä, en edes ajatellut sen toteuttamista. Ryhmässä ideasta oltiin heti kiinnostuneita ja haluttiin ostaa osakkeita tulevaan yritykseeni", kertoo Jokila ja lisää, että myös yhteydenotto Keksintösäätiöön ei olisi syntynyt ilman Innoplazaa ja Timo Riikkilää.

Monipuolinen koulutuspaketti

Petteri Jokila palkittiin Innoplazan parhaasta liiketoi-

Innoplaza-opinnot koostuvat luennoista, tietoiskuista, yritysvierailuista ja itsenäisestä työskentelystä nimetyn mentorin ohjauksella. Innoplazassa opiskelijat muodos-

Liikeidealla kansainvälistä potentiaalia

15 MY2010.indd 15

18.6.2010 16.17

tavat noin neljän hengen monialaisia ryhmiä. Jokainen ryhmä tekee vähintään yhden liiketoimintasuunnitelman, joka arvioidaan. Yrittäjäperheessä kasvanut Petteri Jokila piti Innoplazaa kokonaisuudessaan monipuolisena täsmäkoulutuksenä. "Innoplaza kehitti kokonaisvaltaista ajattelua ja suunnitelmallisuutta, esimerkiksi verotuksellisissa kysymyksissä ja kannattavuuslaskelman tekemisessä. Luennoilla oli hyviä vierailijoita ja asiantuntijoita. Ryhmätyöskentely oli sopiva malli. Meidän ryhmässä jokainen teki oman liiketoimintasuunnitelman, meillä oli paljon hyviä keskusteluja ja syntyi elinikäisiä kavereita." Parhaillaan Jokila on osaomistajana Suomen Pikapumppaus Oy -yrityksessä, joka toteuttaa linjasaneerausten laattapohjien laastityöt kehittämällään "kerralla valmiiksi" pikapumppausjärjestelmällä ja tarkoitusta varten kehitetyillä pikalaasteilla. Lisäpalveluna on pikapurku, joka nopeuttaa purkutöitä merkittävästi. Taantuma ei ole vaikuttanut yrityksen tilauskantaan, päinvastoin. Jokilan mukaan yrittäjältä vaaditaankin optimismia, riskinotto- ja paineensietokykyä ja pitkäjänteistä ajattelua.

pitää myös osata myydä. Ihmisillä saattaa olla hyvä ammattikoulutus, mutta yrittäjyydessä on tärkeätä lähteä rohkeasti markkinoimaan tuotetta tai palvelua sekä rakennettava toimivaa verkostoa." Koulutuksella on kolme teemaa: ensimmäisenä yrittäjyys ja liikeidea, toisena asiakaslähtöisyys, kilpailukyky ja markkinointi sekä kolmantena kannattavuus, rahoitus ja sidosryhmät. Tärkeä elementti koulutuksessa on Innoplazan opiskelijoille ja opettaja- ja mentoritiimin jäsenille rakennettu virtuaalinen oppimisympäristö, jota käytetään sisäiseen tiedottamiseen, keskusteluun, oppimateriaalien jakoon ja tehtävien palautukseen.

Monikansallisia opiskelijaryhmiä

Innoplazan opiskelijoissa on monen kansallisuuden edustajia, mitä helpottaa se, että osa luennoista ja materiaalien tiivistelmät ovat englanniksi. Liiketoimintasuunnitelmastaan keväällä 2009 palkittu Tida Charoenpornpimonkul opiskelee parhaillaan hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon englanninkielisessä koulutusohjelmassa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. Tida Charoenpornpimonkul kiittelee erityisesti Innoplazan mentorijärjestelmää. "Parhaiten pystyy maksimoimaan mentorin antaman avun ja osaamisen, kun opiskelija miettii jo alussa tarkasti mitä tahtoo. Oma liiketoimintasuunnitelmani oli rakentaa kaupallinen biojätelaitos 25 000 asukkaan yhteisöön kotimaahani Thaimaahan. Minulla oli tukena kolme mentoria: yksi selvensi liikeideaa, toinen auttoi biojäte-teknologiassa ja kolmas avusti talous- ja tuottavuuslaskelmissa." q

Totuudellinen kuva yrittämisestä

Innoplazan projektipäällikkö Timo Riikkilä korostaa, että koulutuksessa pyritään antamaan totuudenmukainen kuva yrittämisestä. "Harhakuvana saattaa olla esimerkiksi se, että riittää kun on hyvä tuote. Mutta tämä ei riitä, tuotetta

ui Mess

(Vasemmalta) Jouni Leino, Niklas Sluijter ja Fandi Yacine palkittiin Innoplaza 4 -opintokokonaisuuden parhaasta ryhmän tekemästä liiketoimintasuunnitelmasta. Heidän kehittelemänsä Shopping Buddy on paikkatietoja hyödyntävä mobiilimarkkinointikanava, joka tarjoaa yrityksille kustannustehokasta näkyvyyttä. Projektipäällikkö Markus Kinkku palkitsi Helsingin Yrittäjien puolesta parhaat liiketoimintasuunnitelmat.

16 MY2010.indd 16

18.6.2010 16.17

Messuilta potkua yritystoimintaan. ohtaat kasvotuste uilla k n juur Mess i oikea n kohderyhmäsi!

Tule näytteilleasettajaksi alasi messuille. Parhaat asiakaskontaktit syntyvät kasvotusten messuilla tehokkaammin kuin missään muussa mediassa. Messuilla saat näkyvyyttä, uusia kontakteja ja asiakkaita sekä edistät myyntiäsi.

Messujen mahdollisuudet. • • • • • • •

Lisäät yrityksesi tunnettuutta juuri oikeassa kohderyhmässä Esittelet uutta liiketoimintaasi Tavoitat uusia asiakkaita Teet messumyyntiä ja edistät myyntiäsi myös pitkällä tähtäimellä Saat välitöntä palautetta uudelle tuotteelle tai palvelulle Voit löytää jälleenmyyjiä Rakennat ja täydennät asiakasrekisteriäsi

Erotu eduksesi messuilla. Selkeä messutavoite, ennakkomarkkinointi ja aktiivinen mukanaolo sekä tehokas jälkimarkkinointi ovat avaimia messumenestykseen. Apua ja vinkkejä messutoteutukseen saat meiltä, totta kai kasvokkain tai vierailemalla ”näin onnistut messuilla” – verkkosivulla.

yntyvät parhaiten kasvo äätökset s kkain Ostop .

Tule mukaan Face to Face messuvalmennukseen. Messuvalmennuksesta saat ideoita, vinkkejä ja käytännön työkaluja messuosallistumisen suunnitteluun, toteutukseen ja hyödyntämiseen. Face to Face messuseminaarit järjestetään Helsingin Messukeskuksessa kahdesti vuodessa: maaliskuussa ja lokakuussa. Katso ohjelma ja lisätiedot netistä. Osallistujan kertomaa: ”Uutena yrityksenä uusille tuotteille on pakko saada kontakteja ja jakeluteitä. Messuilla se onnistuu. Messuvalmennuksen avulla aloittelija välttää monet karikot ja saa messuista parhaan tuloksen”

Muista messut, yrityksesi ei jää yritykseksi. www.finnexpo.fi/facetoface

MY2010.indd 17

18.6.2010 16.17

Yrittäjyyskirjat

WSOYpro Oy – ratkaisuja osaamisen kehittämiseen Teksti: Katja Kangasniemi Kuvat: WSOYpro Oy

Kuva: Eine Kakkonen

MY2010.indd 18

18.6.2010 16.17

WSOYpron Ammattitieto ja yrityspalvelut -yksikkö tarjoaa Minustako yrittäjä -lehden kohderyhmälle monipuolisia ratkaisuja erilaisiin yrittäjän tarpeisiin sekä yritystoiminnan alkuvaiheessa että jatkossakin.

SOYpron laaja yritys- ja lakikirjavalikoima, ajantasainen online-palvelu ja muut sähköiset sisällöt sekä koulutukset – joita järjestetään niin avoimina kuin yrityskohtaisinakin – palvelevat nimenomaan yritystoiminnan alkuvaiheessa olevia tai yrityksen perustamista suunnittelevia. WSOYpro-nimi on monelle tuttu jo kouluajoilta.

Syventävää tietoa

WSOYpro Oy WSOYpro Oy tuottaa ratkaisuja, sisältöjä ja työvälineitä elinikäiseen osaamisen kehittämiseen – varhaiskasvatuksesta työelämään, esikoululaisesta talousjohtajaan. WSOYpro Oy on Suomen suurin oppimateriaalikustantaja, joka tuottaa painettuja ja sähköisiä oppimateriaaleja perusopetukseen, lukioon, ammatilliseen koulutukseen ja yliopisto-opintoihin sekä ylläpitää ja kehittää kouluille suunnattua internet-pohjaista sähköisen oppimisen Opit-palvelua. Liike-elämälle WSOYpro Oy on arvostettu ja aktiivinen b-to-b-palveluistaan tunnettu kumppani, joka tuottaa työelämän osaamistarpeisiin ratkaisuja kirjojen, koulutusten ja online-palvelun muodossa. Kuluttajamarkkinoilla tuotemerkkejämme ovat WSOY:n Oppi&ilo ja sanakirjat sekä Docendo. www.wsoypro.fi

”WSOYpro Oy on lehden lukijakunnalle todennäköisesti tuttu jo opiskeluajoilta: olemme Suomen suurin oppimateriaalien kustantaja", sanoo Ammattitieto ja yrityspalvelut -yksikön johtaja Hannu Palmu, ja lisää: ”Olemme jatkossakin eli työelämään siirryttäessä tai yrityksen perustamis- ja liiketoiminnan kasvuvaiheessa hyvä kumppani, mitä tulee osaamisen kehittämiseen liittyviin tarpeisiin. Meidän avullamme on mahdollista löytää kulloiseenkin tarpeeseen sopiva ratkaisu, onpa kyse sitten ajankohtaisen ja asiantuntevan tiedon hankkimisesta vaikkapa taloushallintoon tai työoikeudellisiin asioihin liittyviin kysymyksiin tai oman tai työntekijöiden osaamisen kehittämisestä johtamisen, strategian, esimiestyön, työhyvinvoinnin, myynnin, markkinoinnin, viestinnän ym. aiheiden tiimoilta.” Palmun mukaan saatavilla oleva tieto jakautuu tekniseen (mm. kirjanpito ja laskutus) ja sellaiseen, jossa tarkastellaan, mitä yrittäjyys käytännössä tarkoittaa. Yrittäjyys on loppujen lopuksi vuorovaikutustaitoja vaativaa myyntiä ja markkinointia sekä erilaisten sidosryhmien kanssa toimimista. ”Ensin mainittua ammattikirjallisuutta on tarjolla varsin laajalti sähköisessäkin muodossa, mutta WSOYpro tarjoaa myös syventävää tietoa esim. lainmuutoksista. Lisäksi WSOYpron julkaisuissa annetaan syvällistä tietoa yrittäjyydestä – tietoa, joka on peräisin suoraan kentältä. Tätä ei ole saatavilla yhtä helposti mistään muualta, ja kyse on nimenomaan suomalaisesta tiedosta, joka soveltuu tilanteisiin, joihin käännöskirjallisuus ei istu", Palmu korostaa.

Kattava kokonaisuus

Jos aikoo yrittäjäksi, Palmun mukaan kannattaa asiaa punnita tarkkaan eri kanteilta. ”Yrittäjyyttä on hyvä hahmotella ajatusleikin tavoin. WSOYpro tulee apuun erityisesti silloin, kun on vain vähän aikaa pyöritellä tällaisia kysymyksiä. Tarjontamme muistuttaa siitä, mitä pitää huomioida mutta auttaa myös analysoimaan sitä, soveltuuko yrittäjäksi?” Palmu lisää, että WSOYpron kaltaista kokonaisuutta ei Suomen markkinoilla ole toista. ”Kirjojen lisäksi tarjoamme yrittäjälle tärkeää tietoa online-muodossa sekä koulutuspäivissä. Järjestämme niin avoimia kuin yrityksille räätälöityjäkin koulutuksia, joissa käsitellään esim. taloushallinnon, työoikeuden tai esimiestyön kysymyksiä. Tarjontaamme kuuluvat myös suositut, osallistujille ilmaiset Taloussanomat/ IT-viikko -seminaarit, jotka toimivat yhteistyökumppaneillemme erinomaisina asiakastilaisuuksina.” q

MY2010.indd 19

18.6.2010 16.17

Talentumin

kirjatarjonta alkavalle yrittäjälle

Mediayhtiö Talentumin kirjakustantamon myydyimmät kirjat ovat vuosittain eri Suomen laki -kokonaisuuksia tai siihen liittyviä kommentaari- ja muita juridisia teoksia. Yrityskirjojen tarjonta on kuitenkin myös suurta ja kustannuspäällikkö Heikki Hiltusen mukaan Talentum on myös tässä Suomen johtava ammattikirjallisuuden erikoiskustantamo.

alentum julkaisee eri ammattialoille suunnattuja kirjoja. Vaikka juridiikkakirjasarjoja julkaistaankin paljon opiskelijatasoisina, ei kaikkia teoksia ole suunnattu vain kirjaoppineelle yleisölle. “Mitäs menet sanomaan, että luepa tästä tämä 500-sivuinen teoriapainoinen teos, niin sitten sinusta on yrittäjäksi”, kommentoi Talentumin kustannuspäällikkö Heikki Hiltunen. “Palvelemme asiakasta. Erityisesti uudemmissa kirjoissa näkyy konkreettinen ote.” Hänen mielestään aloittelevalle yrittäjälle hyvissä kirjoissa edetään esimerkkien kautta. “Ei tehdä bisnestä vain kauppakorkeaopiskelijoille”, hän tiivistää. Opiskelijat kyllä lukevat kirjoja, mutta heidän oma ostamisensa on vähäisempää.

Miksi ostaa kirja?

Mutta onhan meillä netti?

“Kirja on mitä loistavin ja helpoin käyttöliittymä”, vastaa Hiltunen. Vaikka lukutottumukset voivat muuttua tulevaisuudessa, Hiltunen uskoo yhä kirjojen tarjoamaan pitkään sisältöön. “Junassa kirjan lukeminen on helppoa. Ei tarvitse huolehtia virtajohdoista tai langattomasta internet-yhteydestä. Kirja tarvitsee vain valoa ja löytyy myös siksi useiden yöpöydältä”, hän valaisee. Tällä hetkellä suosittuja kirjoja ovat itsensä kehittämiseen liittyvät. Itsensä brändääminen, oman erikoisosaamisen esiintuominen ja onnellisuutta tukeva ajankäyttö kiinnostavat nyt suurta yleisöä. “Kirjan avulla yrittäjä pystyy pienellä panostuksella välttämään isoimmat virheet”, kertoo Hiltunen. Kirjallisuus voi auttaa teoreettisuuden viennissä käytäntöön. Se voi motivoida omaa bisnestä luodessa ja pyörittäessä. “Bisneskirjojen hyötyjä mietittäessä niiden hinta on aika pieni panos”, sanoo Hiltunen. Hän arvelee Talentumin kirjojen kirjastolukemisen olevan vähäistä. Omaan kirjaan on helppo palata ja sitä voi käyttää aktiivisesti.

“Nettihän mullistaa markkinoinnin ja meidänkin kirjailijoissa on näitä, jotka on tehnyt internetmarkkinointia käytännössä”, toteaa Hiltunen. Talentum ei varsinaisesti kilpaile internetin tarjonnan kanssa, vaan toimii sähköiselläkin puolella. Talentumin lehdet ovat tarjolla myös internetissä ja samoin osa kirjoista. Internet mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa voidaan ehkä paremmin seurata kirjojen elämää ostopäätöksen jälkeen. Talentum saa paremmin palautetta ja tieto siitä, miten kukin on ostamaansa kirjaa lukenut ja käyttänyt. “Internetin verkostoissa hyvä puheenaihe voisi olla myös kirjat”, arvioi Hiltunen. “Me voitaisiin olla välittämässä lukijoille suorempaa yhteyttä kirjailijoihimme.” Talentum myy kirjojaan pääosin suoraan. Oma verkkokauppa ja Helsingin keskustassa sijaitseva Talentum Shop -kirjakauppa ovat tärkeitä. Hiltusen mukaan myös kirjakauppaketjut ja alan verkkokaupat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. q Sivulla 22 kirja-esittelyjä

20 MY2010.indd 20

18.6.2010 16.17

voice_mu

21 voice_musa_190x277.indd 1 MY2010.indd 21

8.6.2010 16:14:53 18.6.2010 16.17

Alkavan yrittäjän

kirjaesittelyt Yrittäjille soveltuvia kirjoja on laajasti. Valikoimista löytyy paljon hyvää tietoa yrityksen perustamista suunnittelevalle. Keräsimme muutamia uutuuksia, joista ammentuu tietoa taipaleen alkuvaiheeseen.

Uuden yrittäjän käsikirja

Uuden yrittäjän käsikirja on tiivis, yksien kansien sisään koottu tietopaketti ja rohkaiseva tarina, joka kiteyttää yritystoiminnan aloittamiseen ja kannattavan liiketoiminnan rakentamiseen liittyvät tärkeimmät lähtökohdat. Käsikirja helpottaa uuden yrittäjän arkea ja tekee yrittämisestä helpommin lähestyttävän.

Tuotteistaminen

Palvelubisnes on petollisen helppo käynnistää. Siksi kilpailua riittää ja katteet kutistuvat. Joukosta selviää voittajina ne, jotka panostavat tuotekehitykseen. Tuotteistaminen teos kuvaa käytännössä hyväksi havaitun menetelmän, jonka avulla yrittäjä kääntää myyntikatteen kasvuun. Oppaan sisältö perustuu Suomen kokeneimman tuotteistajan Jari Parantaisen havaintoihin lukuisista eri alojen tuotteistamisprojekteista.

Brändi kulmahuoneeseen!

Brändi takahuoneeseen käsittelee runsain esimerkein brändin eri rajapintoja, markkinoinnin suhdetta tutkimukseen, tuotekehitykseen, myyntiin ja viestintään. Kirjassa puretaan brändin käsitteen ympäriltä turha mystiikka ja pureudutaan käytännön valintoihin ja ratkaisuihin. Esimerkkeinä käytetään kymmeniä suomalaisia brändejä perinteisistä vahvoista bränditaloista omaperäisiin kansainvälisiin menestystarinoihin.

MY2010.indd 22

Uutuusteos: Uutuusteos: Minustako yrittäjä? Minustako yrittäjä?

Yrittäjyyttä harkitsevat tarvitsevat selkeän kuvan siitä, mitä yrittäjäksi ryhtyminen ja meYrittäjyyttä nestyminenharkitsevat vaativat. Onko tarvitsevat olemassa sel-sellaisia keän valmiuksia, kuvan siitä, joita mitä ilmanyrittäjäksi ei kannataryhtyedes harkita minen yrittäjäksi ja menestyminen ryhtymistä? Millainen vaativat.toiminta On- johko taaolemassa erinomaisiin sellaisia suorituksiin? valmiuksia, Miten joita yrittäjyysilman taitojaan ei kannata voi kehittää? edes harkita yrittäjäksi ryhtymistä? Tähän kirjaan Millainen on koottu toiminta kaikkia johtaayrittäjiä erinomaisiin koskevia asioita, suorituksiin? alasta riippumatta. Miten yrittä- Kirjasjyystaitojaan sa opastetaan voimistä kehittää? asioista muodostuu hyväTähän liikeidea kirjaan ja mitäonominaisuuksia koottu kaikkia menestys yrittäjiä vaatii yrittäjältä koskevia itseltään. asioita, alasta Kirjanriipavulla opit pumatta. välttämäänKirjassa tilanteita, opastetaan joissa liikeidean mistä riskit asioista tai epävarmuustekijät muodostuu hyvä sekäliikeidea omat heikkoudet ja mitä realisoituvat ominaisuuksia täysimääräisesti. menestysMenestys vaatii synyrittäjältä tyy yhdistämällä itseltään.oman Kirjan liikeidean avulla opit mahdollivälttämään suudet ja yrittäjän tilanteita, vahvuusalueet joissa liikeidean kilpailuetua riskit tuottavaksi tai epävarmuustekijät kokonaisuudeksi. sekä omat heikkoudet Tilaa syksyn realisoituvat kirjauutuus täysimääräinyt ennakkoon sesti. (hintaMenestys 42 euroa). syntyy Näin yhdistämällä varmistat, että saat oman uunituoreen liikeidean kirjanmahdollisuudet ensimmäisten jajoukossa käyttöösi. vahvuusalueet kilpailuetua yrittäjän tuottavaksi kokonaisuudeksi.

18.6.2010 16.17

Miksi tehdä asioita puolella teholla?

Asioiden hoitaminen tehokkaan keskitetysti vapauttaa voimavaroja olennaiseen. Ota yhteyttä niin rakennetaan yhdessä yrityksesi pankki- ja vakuutusasioista toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus. Lisää myös osoitteessa op.ﬁ/yritysratkaisut ja pohjola.ﬁ

MY2010.indd 23

18.6.2010 16.17

Osta netistä, hae lähikaupasta.

Tiesitkö, että Matkahuolto kuljettaa jo satojen etä- ja verkkokauppojen toimitukset. Pyydä nettiostoksesi Matkahuollon kuljettamana lähelle, valitsemaasi Matkahuollon toimipaikkaan tai asiamiespisteeseen tai mihin tahansa Siwaan, Valintataloon tai Euromarketiin – yhteensä 1.200 Pakettipisteeseen. Lue lisää osoitteessa matkahuolto.fi

MY2010.indd 24

18.6.2010 16.17

Niskalenkki vakuutuksista Pohjolalla on kosolti kokemusta uusien yritysten kanssa toimimisesta, sillä joka vuosi noin 3 000 alkavaa yritystä vakuuttaa yrityksensä Pohjolassa. Osuuspankeissa alkaville yrityksille avataan tilejä noin 10 000 vuodessa. Teksti: Sami J. Anteroinen Kuva: Sini Pennanen

Harva yrittäjä perustaa yrityksen päästäkseen tuskailemaan vakuutussavotan ja pykäläviidakon kanssa. On kuitenkin helpottavaa tietää, että yrityksen kaikki vakuutukset voi saada kerralla reilaan ilman jatkuvaa juoksua luukulta toiselle. OP-Pohjolan Starttipaketti on kasattu juuri aloittavaa yrittäjää silmällä pitäen. Paketti sisältää alkavan yrityksen maksuliikenteen hoitoon sekä yritystoiminnan ja yrittäjän itsensä vakuuttamiseen ja turvaamiseen liittyvät avainpalvelut. Keskeisenä ideana on tukea uuden yrittäjän yritystoimintaa ja turvata yrityksen tärkein voimavara: yrittäjä itse. Porkkanana Pohjola tarjoaa starttaavalle yrittäjälle vuoden ajaksi mukavat edut, joiden ansiosta yrittäjä voi keskittyä liiketoiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen täysin rinnoin. Pohjolan Palvelu- ja toimintamallit -yksikön päällikkö Ville Tossavainen muistuttaa, että yrittäjällekin on kätevintä, kun yrityksen pankki- ja vakuutuspalvelut hoituvat kerralla kuntoon. ”Alkavalla yrittäjällä kun on varmasti paljon muutakin mietittävää yrityksen perustamisvaiheessa.”

Kokenut tanssipartneri

MY2010.indd 25

Tossavainen toteaa, että yrittäjät

18.6.2010 16.17

ovat Pohjolalle erittäin tärkeä kohderyhmä. ”Pohjola haluaa menestyä ja kasvaa yhdessä yritysten kanssa. Lisäksi Osuuspankeilla on vielä paljon Pohjolaa suurempi markkinaosuus alkavista yrityksistä, joten toki haluamme palvella kaikkia ryhmämme asiakkaita OP-Pohjolan laajalla palvelutarjonnalla.” Starttipaketin kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että Pohjola tarjoaa kaikki lakisääteiset vakuutuspalvelut. Sen lisäksi paketilla on haluttu korostaa erityisesti sitä, kuinka tärkeässä roolissa itse yrittäjä on koko yrityksen menestymisen kannalta. ”Siksi tarjoammekin yrittäjälle henki- ja keskeytysturvaa, jotta yrittäjä voisi keskittyä oman bisneksensä pyörittämiseen.”

Koko kattaus yrittäjälle

Pakettiin on kerätty osia Maksuliikepalveluista, Vahinkovakuutuksista, Työeläkevakuutuksista ja Henkivakuutuksista. Tossavaisen mukaan erityisesti vapaaehtoiset henkilövakuutukset jäävät usein hoitamatta. ”Se on sääli, sillä usein myös yrittäjän perhe on taloudellisesti riippuvainen yrittäjän työkyvystä”, hän pohtii. Paketti tarjoaa parannusta tilanteeseen heittämällä peliin yrityksen ottaman henkivakuutuksen maksutta vuoden ajaksi (korvaussumma 30 000 e). Myös keskeytysvakuutus tapaturman varalta heilahtaa kehiin ilmaiseksi yhdeksi vuodeksi.

Uusi tuote

Starttipaketti on suhteellisen tuore tuttavuus, sillä paketti tuli valtakunnalliseen myyntiin vasta vuoden alusta. Sitä ennen hanketta pilotoitiin pari kuukautta Tampereen ja Lappeenrannan seudulla. Esimerkiksi Tampereella yhteistyötä aloittavien yrittäjien parissa on tiivistetty uusyrityskeskus Ensimetrin kanssa. Uusyrityskeskus on tutustunut pakettiin ja vienyt vuorostaan viestiä eteenpäin tuleville yrittäjille. Tätä kautta uudet yrittäjät ovatkin kiinnostuneet ja tulleet Tampereen Seudun Osuuspankkiin juttusille. Tossavainen vahvistaa, että Starttipaketin lanseeraus on sujunut mallikkaasti: ”Kokemukset ovat olleet erinomaisia ja paketti luo asiakkaalle positiivista yrityskuvaa OP-Pohjolasta, joka haluaa tukea yritystä erityisesti sen alkumetreillä.” Lisäksi Starttipaketti on avannut monen yrittäjän silmiä sen suhteen, kuinka riippuvainen yritys on itse yrittäjän työpanoksesta ja millä tavalla tuota riskiä voidaan hallita, Tossavainen summaa. q

MY2010.indd 26

Yrittäjän starttipaketin edut pähkinänkuoressa Maksuliikepalvelut - Maksuliikepalvelut alennettuun pakettihintaan vuodeksi 4,90 /kk. - OP-verkkopalvelu - Yritystili - 100 tilitapahtumaa /kk verkkopalvelussa Vahinkovakuutukset - Keskeytysvakuutus tapaturman varalta maksutta vuodeksi. - 20 % aleneva alennus omistajayrittäjälle Mittaturvan kotivakuutuksista. Työeläkevakuutukset - 25 % alennus yrittäjän työeläkevakuutusmaksusta ensimmäisen 48 kk aikana. Henkivakuutus - Yrityksen ottama henkivakuutus maksutta vuodeksi (korvaussumma 30 000).

18.6.2010 16.17

MY2010.indd 27

18.6.2010 16.17

on yrittäjän asialla Työntekijän eläkevakuutus tuo tulevaisuudenturvaa Yrityksen kasvaessa eläke- ja vakuutusasioiden määrä lisääntyy. Keskittäminen tuo tässäkin etua. Aikaa säästyy, kun kaiken tarvittavan saa yhden tiskin takaa. Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläkevakuutus on kasvavan yrityksen tärkeimpiä vakuutuksia. Kun yritys palkkaa ulkopuolisia työntekijöitä, on aika hoitaa heidän sosiaaliturvansa kuntoon. Se tarkoittaa työntekijän työeläkevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen järjestämistä. ”TyEL takaa työntekijän eläketurvan. Se pitää sisällään vanhuus-, työkyvyttömyys-, kuntoutus- ja osa-aikaeläkkeen sekä perhe-eläkkeen, jos yrittäjä kuolee",palvelupäällikkö Inari Heimo-Eränen EläkeFennista kertoo. TyEL:n mukaisesti vakuutetaan 18–67-vuotiaat työntekijät, joiden ansiot ovat vähintään 51,57 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Käytännössä TyEL-vakuutus konkretisoituu työnantajalle ensimmäisen palkanmaksun jälkeen. ”Palkansaajan eläketurva on hoidettava viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Se tapahtuu ottamalla TyEL-vakuutus, jonka piiriin vakuutettavat työntekijät liitetään", yhteyspäällikkö Mauno Hietikko Eläke-Fenniasta selvittää. Työntekijöiden eläke- ja vakuutusturva on kasvavissa yrityksissä yleensä hyvin hoidossa. Jos yrittäjä joskus omasta turvastaan tinkii, niin hän ei voi tehdä sitä työntekijöiden kohdalla. ”Yrittäjät ymmärtävät hyvin työntekijöiden vakuuttamisen. Tietoa työntekijöiden turvasta on hyvin saatavilla ja yrittäjät myös aktiivisesti sitä hakevat, ” Heimo-Eränen vahvistaa.

Teksti: Katariina Kääpä Kuva: iStockphoto

Eläke-Fennia

TyEL-maksusta. Vuonna 2010 alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 4,5 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneen 5,7 prosenttia. ”53 -vuotta täyttäneen eläkkeen karttumisprosentti on suurempi, ja siksi myös hänen oma maksuosuutensa kasvaa, ” Hietikko selvittää. Työnantajan on tehtävä TyEL-vakuutussopimus, jos työntekijän työsuhde on vakituinen tai yrityksen puolen vuoden aikana maksama palkkasumma ylittää vuonna 2010 yhteensä 7 386 euroa. Jos työsuhteet ovat määräaikaisia tai maksetut palkat jäävät alle tämän, työnantaja on tilapäistyönantaja. Hän hoitaa TyEL-vakuuttamisen näppärästi verkossa, vaikka palkanmaksun yhteydessä. ”Eläke-Fennian palvelu tilapäistyönantajalle löytyy osoitteesta www.vakuutakeikkatyö.fi", Hietikko kertoo. ”Kirjautuminen tapahtuu omilla pankkitunnuksilla, joten maksaminenkin tapahtuu saman kirjautumisen yhteydessä.”

Reilut 20 prosenttia TyEL-maksu perustuu yrityksen maksamien palkkojen kokonaissummaan. Vuonna 2010 pientyönantajalla se on 21,8 prosenttia. Työnantaja perii työntekijän palkasta hänen osuutensa

MY2010.indd 28

18.6.2010 16.18

TyEL-vakuutusvelvollisuus ei koske alle 18-vuotiaita työntekijöitä, kuten nuoria kesätyöntekijöitä.

Ennakko- tai kuukausi-ilmoitus Työnantajalla on valittavana kaksi tapaa hoitaa TyELvakuutustaan. Hän voi joko valita vuosi- tai kuukausiilmoittamisen. ”Perinteinen tapa on vuosi-ilmoitus. Työnantaja antaa ennakkoarvion koko vuoden palkkojen yhteismäärästä, jonka perusteella lasketaan maksun määrä. Asiakas myös valitsee, millä aikataululla hän haluaa maksut suorittaa, vaikkapa kerran kuukaudessa tai neljä kertaa vuodessa", Hietikko selvittää. Kuukausi-ilmoittaja maksaa vakuutusmaksut palkanmaksukuukautta seuraavana kuukautena ja ilmoittaa samalla työntekijöiden ansiotiedot. Kummassakin tavassa on etunsa: jos vuosi-ilmoittajan palkkasumma muuttuu vuoden varrella, muutos eläkevakuutusyhtiöön kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Tällöin arviolaskutus pysyy ajan tasalla. Päättyneen vuoden lopullinen TyEL-maksu lasketaan sen jälkeen kun työnantaja on ilmoittanut lopulliset palkkatiedot. Vuosi-ilmoitus on tehtävä eläkeyhtiöön vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Elleivät ennakkomaksut ole riittäneet, peritään asiakkaalta tarkistusmaksu. ”Kuukausi-ilmoittamisen etuna on se, että vakuutusmaksut seuraavat hyvin palkoissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia", Hietikko toteaa. Kuukausi-ilmoittajan ei tarvitse tehdä erillistä vuosiilmoitusta, koska palkkatiedot ovat jo eläkeyhtiön tiedossa. Myös eläkemaksujen maksuajankohdalla on merkitystä. Erityisesti jos summa on suuri. ”TyEL-maksuja säätelee perustekorko, joka on tällä hetkellä 3,5 prosenttia. Sen perusteella työnantaja voi saada korkohyvitystä eläkemaksuista. Hyvitystä annetaan vuoden ensimmäiseltä puoliskolta.” ”Jos työnantaja maksaa tammikuussa ennakkoon koko vuoden työeläkemaksut, saa hän täyden korkohyvityksen eli puolet 3,5 prosentin vuosikorosta heinäkuun alusta tammikuun alkuun asti", Hietikko opastaa.

tusturvaan että helpottaa ja nopeuttaa asiointia.” ”Eläke-Fennia tarjoaa kumppaneidensa kanssa jokaiselle yrittäjä- tai yritysasiakkaalle nimetyn yhteyshenkilön, jonka kanssa on helppo hoitaa kaikki vakuutustarpeet kokonaisvaltaisesti. Sähköisillä palveluillamme yrittäjä voi hoitaa myös verkossa kaikki tarvitsemansa asiat.” ”Yritys voi myös valtuuttaa tilitoimistonsa hoitamaan vakuutusten muutostietoja vakuutusyhtiöön. Arkea helpottaa, kun vakuutusten ohella voi näin ulkoistaa myös niiden hoidon.” Eläke-Fennia toimii myös aktiivisesti yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseksi Suomessa. ”Joustomaksut, joilla yrittäjä voi poiketa pakollisista YEL-maksuistaan huonoina tai hyvinä vuosina on puhtaasti Eläke-Fennian aikaansaama lakimuutos", Hietikko kertoo yhden esimerkin tästä työstä. ”Kuluvan vuosikymmenen aikana on yrittäjän sosiaaliturvaan tullut paljon muutoksia. Nytkin on pöydällä paljon uusia asioita, joissa meillä on vahva ote tämän turvan kehittämiseksi.” www.elake-fennia.fi

Palvelu helpottaa vakuutusrumbaa Yrityksen eläke- ja muut vakuutukset kasvavat helposti mittavaksi viidakoksi. TyEL:n päälle tulevat työntekijän pakolliset tapaturmavakuutukset ja erilaiset vahinkovakuutukset. Puhumattakaan yrittäjän omasta vakuutusturvasta. Varsinkin pienellä yrittäjällä näiden asioiden hoitamiseen voi kulua paljon aikaa. Apua löytyy vakuutusyhtiöistä. Eläke- ja vakuutusasioissa keskittäminen kannattaa. ”Se tuo sekä mahdollisuuden edullisempaan vakuu-

MY2010.indd 29

18.6.2010 16.18

Kauppalehti.fi Yritykset

Kaikki yrityksistä yhteen koottuna

Yrityshaku Luotettavat taustatiedot kaikista suomalaisista yrityksistä ja yhteisöistä.

Yrittäjäblogit

Asiakirjat ja raportit

Lue yrittäjien omat kommentit maailman menosta.

Saatavana myös ajantasaiset asiakirjat kaikista yrityksistä.

2 000 suurinta yritystä

Yrityskaupat Suomen suurin yritysten markkinapaikka. Yritysten osto- ja myyntiilmoitukset ympäri maan.

Vertaile Suomen suurimpien yritysten tilannetta.

Yritysuutiset

Menestyjät

Tuoreet uutiset pk-yrityksistä joka päivä.

Tarkista paikkakunnittain ja toimialoittain Suomen menestyneimmät yritykset.

Keskustelu Keskustele yrityksistä ja yrittämisestä.

Tutustu palveluun www.kauppalehti.fi/yritykset MY2010.indd 30

18.6.2010 16.18

git

tit sta.

YeL on yrittäjän

sosiaaliturvan perusta Yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus (YEL) kattaa kaikki elämäntilanteet. Eläkevakuutus turvaa yrittäjän toimeentulon, kun yritystoiminta päättyy työkyvyttömyyden tai ikääntymisen vuoksi. Viimeisimmässä hädässä vakuutus toimii perheen eläketurvana jos yrittäjä kuolee. ”Uuden yrittäjän kannattaa ottaa YEL-vakuutus mahdollisimman aikaisin. Eläkevakuutuksessa ei ole kyse vain vanhuuseläkkeestä, vaan se on yrittäjän koko sosiaaliturvan perusta", markkinointipäällikkö Jussi Peltonen Varmasta korostaa. ”Silti YEL mielletään edelleenkin vain vanhuuden turvaksi. Varsinkin nuoret yrittäjät kokevat, että van-

ysten a. yyntimaan.

nittain omen ät

sistä ä.

huuseläke on jossakin hyvin kaukana", Peltonen jatkaa ja muistuttaa edelleen, että näin käsitys turva on liian suppea. ” YEL-vakuutuksen työtulon taso ratkaisee niin yrittäjän sairauspäivärahat, vanhempainrahan kuin työkyvyttömyysturvankin.”

työtulo kaiken a ja O Eläkevakuutus rakentuu YEL-työtulon varaan. Jotta yrittäjän turva on mitoitettu oikein, työtulon tulee vastata hänen työpanoksensa taloudellista arvoa. Työtulon perusteella lasketaan sekä eläkkeen ja kaikkien sosiaaliturvaetuuksien määrä että vakuutusmaksu. YEL-vakuutus on otettava, mikäli työtulo vuonna 2010 ylittää 6 775,60 euroa. Työtulonsa määrän yrittäjä päättää itse. Oman tulon määrittämiseen löytyy sekä yleisiä että alakohtaisia ohjeita ja erilaisia työkaluja esimerkiksi verkosta. Varsinkaan aloittavalle yrittäjälle sopivan tulosumman laskeminen ei aina ole helppoa. ”Realistinen tapa on miettiä, paljonko jollekin toiselle pitäisi maksaa tästä hommasta", Peltonen antaa ohjeeksi. ”Suurin osa siirtyy yrittäjäksi toisen palvelusta. Kerron heille, että yrittäjänä sama turva on saatavilla samaan hintaan kuin palkansaajana. Vain maksaja vaihtuu.” ”Itse maksettuna yrittäjän eläkevakuutuksen menee kuitenkin paljon rahaa. Se on yksi kalleimmista vakuutuksista.” Siksi YEL-vakuutus on edelleen paikka, jossa moni yrittäjä pyrkii nipistämään kuluja. Työtulo ja vakuutusmaksut pidetään alhaisempina, kuin järkevää olisi. Eläke- ja sosiaaliturvaa kannattaa kuitenkin pohtia ajoissa. Kun jotakin sattuu, silloin on yleensä myöhäistä. ”Valitettavasti paljon tulee eteen tilanteita, joissa yrittäjä pettyy saamaansa turvaan, kun jotakin tapahtuu", Peltonen toteaa. Jotta yrittäjän YEL olisi alusta lähtien kohdallaan, porkkanana aloittavalle yrittäjälle tarjotaan 25 prosentin suuruinen vakuutusmaksualennus. Alennuksen saavat kaikki uudet yrittäjät ja se on voimassa yrittäjätoiminnan ensimmäisen 48 kuukauden ajan.

MY2010.indd 31

Teksti: Katariina Kääpä

18.6.2010 16.18

Ota ja korota ajoissa Uuden yrittäjän on otettava lakisääteinen eläkevakuutus viimeistään kuuden kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta. YEL-vakuutuksia myöntävät sekä työeläkevakuutusyhtiöt että eläkekassat. Varman Jussi Peltonen kehottaa uutta yrittäjää huolehtimaan vakuutuksestaan mahdollisimman pian yritystoiminnan aloittamisen jälkeen. Yrityksen alkuvaihe on usein hyvin kiireistä ja moni yrittäjä unohtaa oman eläkevakuutuksensa. Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista. Mikäli yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta, keskus kehottaa kohtuullisessa ajassa korjaaman asian. Jos yrittäjä ei noudata kehotusta, Eläketurvakeskus pakkovakuuttaa yrittäjän tämän omalla kustannuksella. Laiminlyönti korottaa vakuutusmaksuja. Vakuutuksen ottamisen ohella toinen asia, josta yrittäjän on syytä huolehtia, on YEL-työtulon säännöllinen korottaminen. ”Ihan yritystoiminnan alussa voi olla vaikea määritellä työtuloa, kun ei ole tietoa, miten liiketoiminta lähtee tuottamaan.” Kun yritystoiminta lähtee rullaamaan, on aika tarkastella myös oman eläke- ja sosiaaliturvansa tasoa. ”Työtulon määrä on hyvä tarkistaa ensimmäisen

kerran kahden vuoden päästä yritystoiminnan aloittamisesta. Ja sen jälkeen aina viiden vuoden välein.” ”Sekä silloin, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia: palkataan työntekijöitä, ostetaan toinen yritys tai vaikkapa rakennetaan uusi tuotantolinja", Peltonen antaa ohjeeksi. ”Myös meidän vakuutusyhtiöiden tulisi nykyistä enemmän muistuttaa yrittäjiä tästä työtulonsa tarkistamisesta", hän myöntää.

sujuvaa palvelua Pakollisen YEL-eläkkeen hinta on sama kaikissa vakuutusyhtiössä tai eläkekassoissa. Myös aloittavan yrityksen alennuksen saa niistä kaikista. Kun hinta on sama, keino jolla vakuutusyhtiö voi erottua markkinoilla, on monipuoliset ja hyvät palvelut. ”Meiltä löytyy kattava verkkopalvelu. Yrittäjä voi hoitaa verkossa kaiken tarvitsemansa, esimerkiksi maksuajat, työtulon korotuksen tai vaikkapa urakoissa tarvittavat vakuutustodistukset.” ”Yleiset verkkosivumme antavat hyvin paljon tietoa, mitä yrittäjän pitää ottaa huomioon. Sieltä löytyy useita apureita, joilla voi testata työtulon vaikutusta sosiaaliturvaan", Peltonen listaa. ”Ja tietenkin kaikki nämä asiat voi hoitaa myös puhelimessa tai paikanpäällä kumppaniverkostomme Ifin ja Nordean konttoreissa.” ”Me myös kehitämme jatkuvasti palveluitamme, jotta ne vastaavat entistä paremmin yrittäjän tarpeisiin. Asiakastyytyväisyysmittauksemme kertoo, että yrittäjät ovat tyytyväisiä palveluihimme.” q

Asi risk yht

Ha sek vel

Va suk dot erit

www.varma.fi

Kok

MY2010.indd 32

18.6.2010 16.18

minustako

Asiakasvalinta.fi Tehoa myyntiin, markkinointiin ja luottoriskien hallintaan.

Asiakasvalinta.fi on kaikille avoin palvelu, josta saat luotettavaa tietoa markkinointiin, myyntiin ja luottoriskien hallintaan. Etusivun veloitukseton yrityshaku löytää kaikki 1,6 miljoonan suomalaisen yrityksen tai yhteisön yhteys- ja taustatiedot toimitusjohtajineen. Haluatko lisää asiakkaita? Kohderyhmähaku sisältää aktiiviset suomalaiset yritykset ja julkisen sektorin päättäjineen; 340 000 organisaatiota ja 430 000 päättäjää. Voit suunnitella kohderyhmiä veloituksetta ja halutessasi hankkia ajantasaisen osoitteiston käyttöösi. Varmista asiakkaan maksukäyttäytyminen! Voit tarkistaa reaaliaikaisesti 1– 500 yrityksen maksukäyttäytymisen Intrum Justitian luottotietorekisteristä. Pikaluottopäätös sisältää kaikki olennaiset tiedot luottoriskien hallintaan: yrityksen perustiedot ja voimassaolevat rekisteröinnit, julkiset maksuhäiriöt, eritellyt tiedot perinnässä olevista laskuista sekä yrityksen vastuuhenkilöt ja nimenkirjoittajat. Kokeile jo tänään! Klikkaa www.asiakasvalinta.fi

MY2010.indd 33 minustako_yrittaja.indd 1

Kohderyhmät Krista Liuttu krista.liuttu@jmtieto.fi 040 3579 013 Riku Niemi riku.niemi@jmtieto.fi 0400 395 731

Maksukäyttäytyminen ja pikaluottopäätös Minna Spaak minna.spaak@intrum.com (09) 2291 1609 Anne Kaplas anne.kaplas@intrum.com (09) 2291 1606

18.6.2010 16.18 4.6.2010 10:42:39

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA

Antero Tala kassanjohtaja AYT-kassa

34 MY2010.indd 34

18.6.2010 16.18

3. henkilö, joka työskentelee yhtiössä, jossa hänellä tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet äänivallasta

1990-luvun alkuvuosina, jolloin työttömyys oli Suomessa huipussaan, todettiin, että suhdanteet kohtelevat pieniä yrittäjiä yhtä kaltoin kuin palkansaajiakin. Tällöin nähtiin välttämättömäksi luoda ansioturvajärjestelmä myös yrittäjille. Lainsäädäntöä uudistettiin niin, että vuoden 1995 alusta tuli mahdolliseksi perustaa yrittäjille työttömyyskassa. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT aloitti tuolloin toimintansa ja olemme siis olleet toiminnassa yli 15 vuotta. AYT-kassan jäsenmäärä vuoden 2010 alussa oli yli 10 000 ja uusia jäseniä liittyy jatkuvasti. Vuonna 2009 päivärahoja maksettiin 6,6 %:lle jäsenistä yhteensä yli 4 milj. euroa. AYT-kassa on ottanut ensimmäisenä työttömyyskassana käyttöön internetin kautta tapahtuvan asiointipalvelun, joka mahdollistaa myös päivärahojen sähköisen hakemisen. Seuraavassa esitellään muutamiayrittäjän työttömyysturvajärjestelmän peruskysymyksiä: 1990-luvun alkuvuosina, jolloin työttömyys oli Suomessa huipussaan, todettiin, että suhdanteet kohtelevat pieniä yrittäjiä yhtä kaltoin kuin palkansaajiakin. Tällöin nähtiin välttämättömäksi luoda ansioturvajärjestelmä myös yrittäjille. Lainsäädäntöä uudistettiin niin, että vuoden 1995 alusta tuli mahdolliseksi perustaa yrittäjille työttömyyskassa. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT aloitti tuolloin toimintansa ja olemme siis olleet toiminnassa yli 15 vuotta. AYT-kassan jäsenmäärä vuoden 2010 alussa oli yli 10 000 ja uusia jäseniä liittyy jatkuvasti. Vuonna 2009 päivärahoja maksettiin 6,6 %:lle jäsenistä yhteensä yli 4 milj. euroa. AYT-kassa on ottanut ensimmäisenä työttömyyskassana käyttöön internetin kautta tapahtuvan asiointipalvelun, joka mahdollistaa myös päivärahojen sähköisen hakemisen. Seuraavassa esitellään muutamia yrittäjän työttömyysturvajärjestelmän peruskysymyksiä:

Yrittäjän perheenjäseneksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (sekä avio- että avo-), lapset ja vanhemmat.

Yrittäjällä on oltava lakisääteinen eläkevakuutus

AYT-kassaan liittymisen ehtona on lain mukaan se, että harjoitettu yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista. Olennaiseksi katsotaan yritystoiminta sinä aikana, jona yrittäjä on eläkevakuuttanut itsensä lakisääteisessä järjestelmässä (YEL-, MYEL-, TyEL) vähintään 710 euron työtulosta kuukautta kohden. Eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistetun työtulon on siis oltava vähintään 8.520 euroa/vuosi. Todettakoon, että myös Kelan kautta maksettavassa perusturvassa on sama eläketason vaatimus harjoitetulle yrittäjyydelle. YEL-vakuutuksen merkitys yrittäjille on kasvanut entisestään, kun sairausvakuutuslakia on muutettu yrittäjien osalta niin, että myös tämän lain mukaisen päivärahan perusteena käytetään nykyään YEL-työtuloa. Tämä koskee sairausajan päivärahan lisäksi myös äitiys-, isyys-, vanhempain-, erityisäitiys-, erityishoitorahaa ja kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa (aiemmin on yrittäjän päivärahat määrätty viimeisimmässä verotuksessa vahvistettujen ansiotulojen mukaan).

Milloin yrittäjä on työtön? Työttömyysturvalla ei kompensoida yritystoiminnan kausivaihteluita. Niinpä turvan saaminen edellyttää yleensä, että yritystoiminta on todistettavasti kokonaan lopetettu. Työttömän yrittäjän tulee ilmoittautua kotipaikkansa työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Päätöksen työttömyydestä tekee työvoimatoimikunta, joka antaa asiasta ns. työvoimapoliittisen lausunnon päivärahan maksajalle (AYT-kassa). Lausunto on aina kassaa sitova.

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Työttömyysturvalaissa asia on määritelty siten, että yrittäjäksi katsotaan:

1. pääasiallisen toimeentulonsa yritystoiminnasta saava henkilö, joka on YEL-(tai MYEL-) vakuutusvelvollinen (Tällaisia ovat ammatinharjoittajat, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies sekä osakeyhtiön enemmistöosakas).

Yrittäjän katsotaan lopettaneen yritystoiminnan esimerkiksi silloin, kun: • • •

2. henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen) yhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 % tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 % äänivallasta.

•

yritys on joutunut konkurssiin tai selvitystilaan yritys on myyty yritys on lopetettu ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksesta sekä tehnyt toiminnan lopettamisesta ilmoitukset vero- ja muille viranomaisille yleensä edellytetään myös, että yrityksen vaihto- ja käyttöomaisuudesta on

35 MY2010.indd 35

18.6.2010 16.18

Työttömyyskassa

Työttömyyskassojen kassanjohtajia vuotuisessa koulutustilaisuudessan.

luovuttu tai sen arvosta on tehty selvitys työttömyyskassalle

Yrittäjä katsotaan työttömäksi myös sen jälkeen, kun yrityksen toiminta on todisteellisesti keskeytynyt yli neljän kuukauden ajaksi. Keskeyttäminen tulee osoittaa työvoimaviranomaisille.

tYÖtULO

jäsenMaksU

päIväraHa

€ / vuosi 8.520 15.000 30.000 60.000

€ / vuosi 73,44 248,40 618,40 1.218,40

€ / päivä 28, 96 40,26 66,42 91,90

alaikäisistä huollettavista tulee päivärahaan lisäksi lapsikorotusta

Kassassa oltava jäsenenä vähintään 18 kuukautta

Jäsenmaksu, jonka vakuutusvalvontavirasto vuosittain vahvistaa, on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen yrittäjän henkilökohtaisessa tuloverotuksessa. Tasoltaan yrittäjäkassan jäsenmaksu on selkeästi suurempi kuin palkansaajakassoissa, johtuen järjestelmien erilaisesta rahoituksesta. Palkansaajakassoissa päivärahoista katetaan jäsenmaksuilla kiinteä 5,5 % ja yrittäjäkassassa keskimäärin n. 40 %.

Ansiopäivärahan saamisen edellytys on lakisääteisen työssäoloehdon täyttäminen kassan jäsenenä. Työssäoloehto täyttyy, kun on ollut kaksi vuotta jäsenenä AYTkassassa ja toiminut saman ajan yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista (eläkevakuutus vähintään 710 euroa/kk). Työssäoloehtoon voi saada 6 kuukauden hyvityksen sellainen palkansaajakassan jäsenenä ollut henkilö, joka 1 kk:n kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta liittyy yrittäjäkassaan.

Päivärahan maksaminen

Mikä katsotaan yrittäjän palkaksi – jäsenmaksun ja päivärahan suuruus?

Ansiopäivärahaa maksetaan seitsemän (7) päivän omavastuuajan jälkeen viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli yrittäjälle syntyy lopettamisen yhteydessä puhdasta myyntivoittoa, se voi siirtää päivärahan alkamisaikaa.

AYT-kassassa voi vakuuttaa itsensä enintään lakisääteisen eläkevakuutuksensa (YEL, MYEL, TEL LEL tai TaEL) mukaisesta työtulosta. Valittu työtulo katsotaan yrittäjän palkaksi päivärahaa ja jäsenmaksua määritettäessä. Verotettava tulo tai yrityksen liikevaihto eivät siis suoranaisesti vaikuta päivärahan tai jäsenmaksun suuruuteen. Oheisessa taulukossa on muutamia esimerkkejä siitä, mikä on jäsenmaksun ja päivärahan suuruus eri työtulotasoilla (vuonna 2009):

Palkansaajan ryhtyminen yrittäjäksi Jos AYT-kassaan liittynyt yrittäjäksi ryhtynyt henkilö on ollut palkansaajakassan jäsen välittömästi ennen yrittäjyyttä, hänellä on 18 kuukauden jälkisuoja-aika. Tämä tarkoittaa sitä, että hänelle maksetaan päivärahaa 36

MY2010.indd 36

18.6.2010 16.18

yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön tulojen perusteella, jos hän joutuu lopettamaan yrityksensä ennen yrittäjän työssäoloehdon täyttymistä. Palkansaajakassan jäsenenä ollut henkilö saa yrittäjän työssäoloehtoon 6 kk hyvitystä, jolloin työssäoloehto täyttyy jo 12 kuukaudessa. Palkansaajakassasta voi siirtyä AYT-kassaan ilman katkosta työttömyysturvassa. Todettakoon, että vuoden 2005 alusta lähtien vastaavanlainen jälkisuoja ja hyvitysjärjestelmä on säädetty koskemaan myös yrittäjän ryhtymistä palkansaajaksi.

Eräs tärkeistä tehtäväalueista on kassan taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Kassan omaisuutta on hoidettu turvatusti ja tuottavasti niin, että AYT on selkeästi Suomen vakavaraisimpia työttömyyskassoja. Kassan maksukykyisyys ja toimintavalmius on turvattu. AYT-kassa toimii aktiivisesti yrittäjän työttömyysturvasäännösten kehittämisessä. Kassa tekee jatkuvasti esityksiä ja aloitteita sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kautta että suoraan viranomaisille ja poliittisille päättäjille. Luonnollisesti AYT kehittää jatkuvasti omia toimintamenetelmiään (mm. atk-järjestelmät). Sähköinen arkistointi on ollut toimintarutiinina jo vuosia, internetsivuja ja -toiminteita kehitetään jatkuvasti nykyajan vaatimusten mukaisesti. AYT-kassa käynnisti jo vuonna 2003 ensimmäisenä kassana Suomessa internetin kautta toimivan asiointijärjestelmän (eAsiointi), jonka avulla jäsenet voivat mm. hakea päivärahaa sähköisesti. Tällä hetkellä järjestelmää käyttää jo yli 30 % päivärahan saajista. q

Kannattaako liittyä AYT-kassaan? Työttömyyskassaan liittyminen on yrittäjälle selkeä riskivakuutus – verrattavissa vaikka palovakuutukseen. Yrittäjän riski jäädä työttömäksi on tällä hetkellä n. 7 %, kun tulipalon riski on enimmillään 0,3 %:n tasossa. Kannattaa siis liittyä AYT-kassaan. Vielä on syytä painottaa sitä, että kassaan kannattaa liittyä silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, on liittyminen usein jo liian myöhäistä, koska AYT:ssa on oltava jäsenenä vähintään kaksi vuotta, jotta oikeus päivärahaan syntyy.

Yhteystiedot

Mitä muuta AYT tekee kuin maksaa päivärahoja?

AYT-kassasta ja yrittäjien työttömyysturvasta saa tietoa internetsivuilta: www.ayt.fi. Internet-sivujen kautta voi myös liittyä kätevästi jäseneksi.

AYT-kassan tehtäväkenttään kuuluu päivärahojen maksamisen lisäksi paljon muutakin. Tiedotustoimintaa harjoitetaan julkaisemalla jäsenille toimitettavaa omaa lehteä, nimeltään AYT-lehti. Lisäksi kerrotaan yrittäjien työttömyysturvasta kaikissa mahdollisissa medioissa, erityisesti eri järjestölehdissä. AYT-kassa harjoittaa myös laajamittaista koulutustoimintaa. Kassan edustajat käyvät erilaisissa yrittäjätilaisuuksissa, yrittäjäkursseilla, erilaisissa oppilaitoksissa ym. kertomassa kassasta ja työttömyysturvasta yleensäkin.

Tietoja saa myös ilmaisesta puhelinpalvelunumerosta 0800 9 0888, joka on avoinna arkisin klo 08 – 18. AYT-kassa Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki puh.: 09 2535 3100 fax: 09 2535 3131 e-mail: asiakaspalvelu@ayt.fi

37 MY2010.indd 37

18.6.2010 16.18

Aloittavan yrittäjän kannattaa siirtyä

omaan työttömyyskassaan Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa ehdottomasti säilyttää työttömyyskassan jäsenyys–mutta vaihtaa omaan kassaan. – Aloittavan yrittäjän kannattaa siirtyä kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta yrittäjien SYT-kassaan. Niin saa parhaat edut, korostaa SYT-kassan johtaja Maritta Onnela.

JOKAISEN YRITTÄJÄN KANNATTAA luonnollisesti kuulua SYT-kassaan. –Yrittäminen voi päättyä monien ulkoisten tekijöiden esim. kilpailutilanteen äkillisen muutoksen, tapaturman tai sairastumisen vuoksi. Silloin on hyvä olla olemassa työttömyysturva. Yrittäjä voi myös lopettaa itse yritystoiminnan ja silloinkin hän on SYT-kassan jäsenenä oikeutettu työttömyysturvaan. Kassanjohtaja Maritta Onnela mukaan on järkevää, että yrittäjä liittyy heti yrittäjyyden alussa työttömyyskassaan. Näin esimerkiksi ammattiliiton kassaan aikaisemmin kuulunut saa 18 kuukauden jälkisuojan. – Eli jos yrittäjyys loppuu jostain syystä nopeasti, lasketaan työttömyyskorvaus entisten palkkatulojen mukaan. Muualta kuin palkansaajakassasta tulevalta vaaditaan kahden vuoden jäsenyys ennen kuin työttömyysetuisuuksia voidaan myöntää.

Yrittäjä määrittää kassaan tullessaan, miten suuren työttömyysturvaan hän pyrkii. – Yrittäjän ansiosidonnainen työttömyysturva perustuu vapaaehtoiseen työttömyysvakuutukseen. Sen avulla yrittäjä voi harkita rauhallisesti, mihin ryhtyy jatkossa. Yrittäjä valitsee itse työtulon, josta hän maksaa työttömyysvakuutusta. Minimi on 8 520 euroa vuodessa, maksimi eläkevakuutuksen pohjana oleva vuositulo. Vakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Työttömyysvakuutus ei kuitenkaan voi ottaa suurempi kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-työtulo.

Omaa kassa Palkansaaja lähtee yrittäjäksi

Yrittäjän työttömyysturva säilyy ilman pidempiä katkoksia, jos hän liittyy SYT-kassaan kuukauden sisällä oman yrittäjyyden alkamisesta. – Jälkisuoja eli oikeus palkansaajakassassa kerrytettyyn päivärahaan säilyy 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta. Aloittava yrittäjä saa myös kuuden kuukauden hyvityksen kahden vuoden jäsenyysvaatimuksesta eli oikeus yrittäjän päivärahaan kertyy jälkisuoja-ajan ohessa. Jos yrittäjyyden alkamisesta ehtii kuitenkin kulua yli kuukausi ja palkansaajakassan jäsenyys on yhä voimassa, kannattaa silti tehdä siirtyminen mahdollisimman pian. Jälkisuoja-ajan jäljellä olevat kuukaudet ovat voimassa myös SYT-kassassa ja sen ohella alkaa kertyä SYT:n kahden vuoden jäsenyysaika. Yrittäjä voi olla palkansaajakassan jäsen koko jälki-

Suomen suurin yrittäjäkassa

SYT –kassa on Suomen suurin yrittäjiä ja vapaiden ammattien harjoittajia yhdistävä työttömyyskassa. Sen jäsenmäärä on jo yli 14 000. – Näyttää siltä, että yrittäjät ovat havainneet kassan antaman turvallisuuden erittäin tärkeäksi. Siitä on osoituksena, että SYT-kassaan on liittynyt viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana erittäin paljon uusia jäseniä. SYT -kassa on yrittäjien perustama ja riippumaton työttömyyskassa. Kassan jäseninä on yrittäjiä kaikkialta Suomesta ja eri toimialoilta: ammatinharjoittajia, freelancereita, aliurakoitsijoita, yrityksen osaomistajia ja yrityksessä työskenteleviä perheenjäseniä.

MY2010.indd 38

18.6.2010 16.18

suoja-ajan eli 18 kuukautta ja liittyä vasta silloin SYTkassaan. Tällöin hänen ansioturvaansa tulee kuitenkin kahden vuoden katkos. Myös yrityksen työskentelevä yrittäjän puoliso katsotaan työttömyysturvan osalta yrittäjäksi, vaikkei hän omistaisikaan yritystä. – Siksi on äärimmäisen tärkeää, että myös puoliso on SYT-kassan jäsen ja kerryttää näin omaa työttömyysturvaansa. Muuten on vaarana, että hän putoaa aivan tyhjän päälle yrittäjyyden äkillisesti loppuessa, korostaa Maritta Onnela. Perheenjäseniä ovat yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat puoliso, lapset ja vanhemmat. Välillinen, toisten yritysten tai yhteisöjen kautta tapahtuva omistus yrityksessä otetaan huomioon, jos oma tai perheen omistus (tai määräämisvalta) väliyhtiöstä on yhteensä vähintään puolet.

työvoimatoimistoon. Työvoimatoimisto päättää, mistä päivästä lähtien kassa voi maksaa ansiosidonnaista päivärahaa (työvoimapoliittinen lausunto). Omavastuuaika on kaikilla 7 arkipäivää.

Pääsenkö minäkin? Jäsenkelpoinen on Suomessa asuva 17–68 -vuotias yrittäjä • • • • • • • •

Aina voi liittyä

a a

SYT-kassaan voi liittyä myös jo jonkin aikaa tai pitkäänkin toiminut yrittäjä. – Viimeksi kuluneen parin vuoden aikana kassaan on liittynyt paljon esim. rakennus- ja sisustusalan pienyrittäjiä. Sen lisäksi pienet erikoistavarakaupan yrittäjät tai ammatinharjoittajat haluavat turvata tulevaisuutensa kassan jäsenyydellä, sanoo Maritta Onnela. Kassaan voi liittyä milloin tahansa. Jäsenyys alkaa, kun liittymislomake saapuu kassaan. Päivärahaan oikeuttava jäsenyysaika on lyhimmillään kaksi vuotta. Pienin työtulo kassaan liittymiselle on 8 520 e/vuosi. Kaikissa tapauksissa kun yritystoiminta on todisteellisesti päättynyt, on yrittäjällä mahdollisuus hakea ansiopäivärahaa SYT-kassasta. Ennen päivärahan maksamista pitää ilmoittautua

MY2010.indd 39

Omassa tai perheen yrityksessä työskentelevä YEL- tai MYEL-vakuutettu yrittäjä YEL-/MYEL-työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa. Omassa tai perheen yrityksessä työskentelevä, johtavassa asemassa oleva henkilö (toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen), jonka TyEL-eläkepalkka (aiemmin TEL-, LEL- tai TaEL) on vähintään 710 euroa kuukaudessa (8 520 e/vuosi) jos: Omistaa itse yrityksestä vähintään 15 % tai omistaa yhdessä perheen kanssa yrityksestä vähintään 30 % tai perhe omistaa vähintään 30 % yrityksestä Työntekijänä omassa tai perheen yrityksessä työskentelevä TyEL-vakuutettu henkilö, jonka eläkepalkka on vähintään 710 euroa kuukaudessa (8 520 e/vuosi) omistaa itse yrityksestä vähintään 50 % tai omistaa yhdessä perheen kanssa yrityksestä vähintään 50 % tai perhe omistaa vähintään 50 % yrityksestä. q

www.syt.fi

39 18.6.2010 16.18

Teksti: Katariina Kääpä Kuvat: Kauppalehti, iStockphoto

Yrittäjä, tarkista yhteistyökumppanisi taustat Onko tulevan yhteistyökumppanin liiketoiminta kunnossa? Tulisiko asiakkaiden luottotiedot tarkistaa? Etsitkö hyviä vinkkejä tai uusia ideoita yritystoimintasi käynnistämiseksi? Kaikki nämä tiedot löydät kätevästi osoitteesta www.kauppalehti.fi/yritykset.

MY2010.indd 40

Yrtyshaku ja ePortti Kauppalehti.fi Yrityshaku -palvelusta löytyvät kaikkien suomalaisten yritysten elinkeinonharjoittajien, asunto-osakeyhtiöiden ja rekisteröityjen yhteisöjen tiedot. Palvelu kertoo esimerkiksi yrityksen virallisen nimen, y-tunnuksen, toimialan, rekisteröinnit ja taloudelliset tiedot. Tiedot palveluun tulevat suoraan viranomaisten rekistereistä ja ne ovat aina ajan tasalla.

”Yritystoiminnan alkuvaiheessa on tärkeää löytää oikeat kumppanit. Vääränlainen kumppanivalinta voi olla uudelle yritykselle kohtalokas.” ”Meidän palveluidemme kautta yritys pystyy hakemaan kumppaneistaan tietoa. Onko luottokelpoisuus kunnossa, miltä tausta ja liikevaihto näyttävät. Kauppalehti.fi/yritykset on kokonaispalvelu yrittäjän päivittäiseen käyttöön", liiketoiminnan kehittämispäällikkö Mikko Saastamoinen Kauppalehdestä kertoo.

18.6.2010 16.18

”Meillä on mielenkiintoinen keskustelupalsta, jossa yrittäjät ja aloittelevat yrittäjät keskustelevat. Sieltä uusi yrittäjä saa hyviä vinkkejä ja voi kysyä neuvoja",

MY2010.indd 41

18.6.2010 16.18

Tiedontuottajia ovat muun muassa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ, Kaupparekisteri, GoogleMaps. Balance Consutling ja Ficora. Monet näistä tiedontuottajista tarjoavat rekisteritietonsa myös omissa verkkopalveluissaan. Yrittäjältä kuluu kuitenkin aikaa ja vaivaa, kun hän etsii tietoja useista eri osoitteista. Kauppalehden tietopalvelu tarjoaa eri rekistereiden parhaat palat näppärästi samasta paikasta. Palvelu on nopea ja käytettävissä milloin vain. ”Yrityshaku on maksuton ja tarkoitettu kaikkien käyttöön. Maksuttomien perustietojen ohella tarjoamme myös maksullisia lisäpalveluja.” Näitä ovat esimerkiksi yritysten tilinpäätöstiedot, kaupparekisteriote tai luottokelpoisuusraportti. Asiakirjat voi tulostaa verkosta saman tien muutaman euron maksulla. Maksu tapahtuu helposti verkkopankissa, luottokortilla tai puhelimella. ”Jokaisen yrittäjän tulisi tarkistaa yhteistyökumppaninsa tausta. Muutaman euron hinta on pieni vakuutus verrattuna siihen, että myy kolmen tonnin tappiolla.” ”Varsinkin viime aikoina tietojen tarkistaminen on ollut erityisen tärkeää. On paljon surullisia tarinoita, joissa isojen konkurssien yhteydessä pienille alihankkijoille on jäänyt pelkkä luu käteen. Pieni yrittäjä uskoo helposti ison yrityksen kauniiseen ulkokuoreen tai tunnettuun nimeen, vaikka se ei kerro mitään", Saastamoinen muistuttaa. Yrityshaku palvelee Saastamoisen mukaan parhaiten yrittäjää, jolla on muutamia yhteistyökumppaneita ja tietoja tarvitaan satunnaisesti. Kun yhteistyökumppaneiden määrä kasvaa tai yritys myy velaksi, rekisteritietojen etsimisestä tulee osa päivittäistä työtä. ”Tällöin käyttöön sopii sopimuspohjainen ePorttipalvelu. Siellä volyymikäyttäjälle yksittäisten tuotteiden hinta tulee edullisemmaksi.” EPortti antaa käyttöön Yrityshakua laajemmat tiedot. Sieltä löytyvät lähes 20 viranomaisen tuottamat tiedot ja asiakirjat yrityksistä, kiinteistöistä, ajoneuvoista ja henkilöistä. Palvelussa on myös hyödylliset välineet myyntiin ja markkinointiin sekä lainsäädännön seuraamiseen.

Keskusteluja, vinkkejä ja uutisia Koska kyse on uutistuotantoon painottuvan talouslehden verkkopalvelusta, Kauppalehden yritystietopalvelu tarjoaa viranomaistietojen lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä sisältöä yrittäjille. Tietopalvelu on kätevä väline esimerkiksi kilpailijan liikkeiden tarkasteluun. ”Menestyjät-palvelusta voi tarkastella eri paikkakuntien, alueiden tai toimialojen menestyneitä yrityksiä. Esimerkiksi ravintola-alalla voi seurata oman alueen ravintolayritysten liikevaihdon kasvua.” ”Palveluun on listattu yli 6000 menestyjää. Ne ovat yrityksiä, jotka menestyvät kaikilla mittareilla, ei vain liikevaihdossa tai myynnissä vaan kannattavuuden,

”jokaisen yrittäjän tulisi tarkistaa yhteistyökumppaninsa tausta. Muutaman euron hinta on pieni vakuutus verrattuna siihen, että myy kolmen tonnin tappiolla.”

vakavarauden, maksuvalmiuden ja kaiken on oltava kunnossa.” ”Meillä on mielenkiintoinen keskustelupalsta, jossa yrittäjät ja aloittelevat yrittäjät keskustelevat. Sieltä uusi yrittäjä saa hyviä vinkkejä ja voi kysyä neuvoja", Saastamoinen kertoo. Yritykset-palvelu kulkee käsi kädessä Kauppalehden yritysuutisiin kanssa. Palvelun etusivulta voi suoraan lukea päivän polttavat asiat. Kun uutinen herättää mielenkiinnon jotakin yritystä kohtaan, pääsee kiinnostaviin lisätietoihin pureutumaan heti parilla hiirenklikkauksella. ”Palvelumme tarjoaa kaikki tiedot yrityksestä samasta paikasta. Enää ei kiinnostavan uutisen perässä tarvitse lähteä surﬀailemaan sinne tänne, vaan lisätiedot saa saman tien helposti.” Yritykset ovat ottaneet Kauppalehden tietopalvelun hyvin vastaan. Saastamoisen mukaan käyttäjät ovat antaneet hyvää palautetta. Hyvä yritystietopankki on noteerattu myös muualla. Sanomalehtien liitto palkitsi sen vuoden verkkoinnovaationa vuonna 2009. Palkitsemisperusteluissa todettiin muun muassa, että palvelu on kehitetty ja paketoitu asiakaskeskeisesti. Sen eteen on nähty huomattavan paljon vaivaa. Kauppalehti kehittää yrityspalveluaan entistä laajemmaksi ja paremmaksi. ”Me kartoitamme koko ajan uusia tiedontuottajia. Tavoitteenamme on Suomen laadukkain hakupalvelu, jossa jatkossa myös yritykset voisivat kertoa itsestään. ”Nyt kaikki tieto on viranomaisilta. Kattava kokonaisuus syntyy, kun myös yritys itse pääsee ääneen. Se on hyvä tapa yrityksen markkinoida itseään.” ”Tavoitteena on myös erittäin kustannustehokas palvelu, jotta myös alkavat yritykset ja pk-yritykset voivat tehokkaasti kertoa itsestään", Saastamoinen kertoo palvelun tulevaisuudesta. q www.kauppalehti.fi/yritykset

MY2010.indd 42

18.6.2010 16.18

Maksutavat ja luottamus yhdessä paketissa verkkokauppaasi Käyttökustannukset vain:

39,00 €/kk + 1,9% ostoksen arvosta

Maksuturva Gold Ainutlaatuinen turva verkkokauppasi maksuliikenteeseen.

Tilaa

Kampanjakoodilla YRITTAJA201 kaksi ensimmäistä kuukausimaksua ilmaiseksi!

Ole asiakkaittesi luottamuksen arvoinen Kaikkien suomalaisten pankkien verkkomaksupainikkeet Visa, Visa Electron ja MasterCard -maksukortit Tilausten peruutuspalvelu Kotimaisten ja kansainvälisten logistiikkayritysten toimitusten seuranta Tilastointi ja raportointi Ilmainen asiakaspalvelu ja tekninen tuki

www.maksuturva.fi

Ole asiakkaittesi luottamuksen arvoinen MY2010.indd 43

18.6.2010 16.19

Oletko tehnyt testin: ”Arvioi onko juuri sinusta yrittäjäksi”? Unohda koko juttu.

Hae kumppaneita. Yhdessä olette enemmän. Osuuskunta on yhteisöllinen yritysmuoto. Tampereen seudun osuustoimintakeskus tarjoaa Työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyökumppanina ura- ja yrityspalveluorganisaatioille koulutusta ja materiaalia osuustoiminnallisen yrittäjyyden tukemiseksi. Palvelu on pääosin maksutonta. Kehitteillä on lisää osuustoiminnallisen yrittäjyyden neuvontaa tukevaa sekä yhteisötalouteen laajemmin liittyvää toimintaa.

Tehdään yhdessä osuuskunnista menestyviä yrityksiä!

Yhdessä yrittämään -hanke Hämeenkatu 17 A 17, 33200 Tampere projektijohtaja Niina Immonen puh. 010 6025 883 ja 050 3950 111 kehittämispäällikkö Kirsi Niskala puh. 010 6025 884 ja 050 3950 112 Palvelupiste aloittaville osuuskuntayrittäjille Pirkanmaalla Pirkanmaan TE-keskuksen palvelupiste, Kauppakatu 4 (PL 467), 33101 Tampere, puh. 050 3955 226 www.osuustoimintakeskus.net

MY2010.indd 44 Osuustoimintakeskus_190x277mm.indd 1

18.6.2010 16.19 2.6.2009 10:24:12

Teksti: Katja Kangasniemi Kuvat: Sini Pennanen

Kiinteistö-Tapiola Oy – aito kumppani toimitilaratkaisuissa Etsitkö uutta toimitilaa? Kiinteistö-Tapiola tarjoaa monipuolisia toimitiloja keskeisillä paikoilla ja sekä ymmärtää että ratkaisee asiakkaiden tarpeita aktiivisesti ja asiantuntevasti. Kun yhtälöön lisätään Tapiola-ryhmän pankki-, rahoitus- ja sijoituspalvelut, asiakasyrityksille kertyy todellista lisäarvoa.

”Kiinteistö-Tapiolassa yhdistyvät vankka kokemus ja asiantuntemus, ketterä kilpailukyky ja pitkät luottamukselliset asiakassuhteet.”

ja lu h-

Arto Nummela

10:24:12

MY2010.indd 45

18.6.2010 16.19

“Pyrimme löytämään asiakkaillemme parhaat – tehokkaat ja toimivat – tilaratkaisut asiakkaan haluamalta sijainnilta. Tarvittaessa järjestämme tiloihin asiakkaan tarvitsemat palvelut yhteistyökumppaneidemme kautta”, sanoo Arto Nummela Kiinteistö-Tapiolasta.

”Kiinteistö-Tapiolan kiinteistöliiketoiminta-arvoketjun kaikki osat liittyvät saumattomasti yhteen”, sanoo Kiinteistö-Tapiolan Kiinteistöjohtaja Arto Nummela: ”Meillä on hyvä ja pitkä kokemus sekä kiinteistösijoittamisesta että -johtamisesta.” Kiinteistö-Tapiolassa yhdistyvät vankka kokemus ja asiantuntemus, ketterä kilpailukyky ja pitkät luottamukselliset asiakassuhteet. ”Olemme toimitilavuokrauksen asiantuntijoita ja ymmärrämme hyvin asiakkaidemme yksilöllisiä tarpeita. Ymmärrämme, minkälaisia tiloja he tarvitsevat ja osaamme auttaa heitä löytämään juuri heidän tarvitsemansa toimitilaratkaisun”, Nummela jatkaa.

kiinteistö-tapiola Oy: ◆ Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiolan ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolan puoliksi omistama kiinteistösijoitus- ja kiinteistöjohtamispalveluita tarjoava yritys ◆ Toimitusjohtaja Vesa Immonen ◆ Työntekijöitä noin 50 henkeä ◆ Hallinnoitavan kiinteistökannan arvo n. 2,2 miljardia euroa ◆ Kiinteistö-Tapiola Oy:n hallinnoima kiinteistökanta sisältää toimisto-, liike-, logistiikka-, teollisuus-, hotelli- ja asuinkiinteistöjä. Vuokrattava pintaala on yhteensä noin 1 000 000 m²; suurimman osan muodostavat toimistoja liikekiinteistöt ◆ Hallinnoitavista kiinteistöstä noin 70 % pääkaupunkiseudulla ja 30 % keskeisissä alue –ja kasvukeskuksissa Suomessa.

Toimitilaratkaisuja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin... ”Kun toimitilaa etsivä yritys ottaa yhteyttä KiinteistöTapiolaan, me tarjoamme erilaisia vaihtoehtoja. Pyrimme löytämään asiakkaillemme parhaat – tehokkaat ja toimivat – tilaratkaisut asiakkaan haluamalta sijainnilta. Tarvittaessa järjestämme tiloihin asiakkaan tarvitsemat palvelut yhteistyökumppaneidemme kautta. Asiakkuus- ja kohdepäällikkömme vastaavat vuokrasopimusneuvotteluista ja asiakassuhteiden hoidosta Kiinteistö-Tapiolan huolenpitomallin mukaisesti. Huolenpitomallimme avulla varmistamme, että asiakkaan tarpeet huomioidaan koko asiakkuuden elinkaaren ajan”, toteaa Nummela. Yritykset hyötyvät myös muista Tapiola-ryhmän palveluista. ”Tapiola-ryhmä tarjoaa kattavat finanssipalvelut, eli pankki-, rahoitus- ja sijoituspalvelut”, Nummela lisää. 46 MY2010.indd 46

18.6.2010 16.19

”Kiinteistöjen kehittäminen on olennainen osa Kiinteistö-Tapiolan liiketoimintaa. Ideoimme hallinnoimiemme kiinteistöjen kaupallista ja teknistä kehittämistä yhteistyössä suunnittelijoiden ja erityisasiantuntijoiden kanssa”, Nummela jatkaa. Kiinteistö-Tapiola myös rakennuttaa toimitiloja asiakkailleen. Se on muun muassa toteuttanut isoja logistiikkakeskuksia Helsinki–Vantaan lentokentän kupeeseen, jossa houkuttelevat luonnollisesti lentokentän läheisyys ja yhteydet satamista. Lentokentän lisäksi vetovoimaisia alueita ovat muun muassa Helsingin keskusta ja Espoon Leppävaara. Nummelan mukaan myös pääkaupunkiseudun business parkit ovat hyvin kysyttyjä. Business Parkit tarjoavat tehokkuutta ja palveluita, joita yritykset arvostavat.

...kustannustehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen Nummelan mukaan yritykset eivät tulevaisuudessakaan tule itse omistamaan tiloja, ja palvelut tulevat toimitilaratkaisujen osana entisestään korostumaan. ”Me Kiinteistö-Tapiolassa pystymme huomioimaan nykyi-

set ympäristö- ja tehokkuusvaatimukset. Kun asiakkaat etsivät ’vihreää’ toimijaa, Kiinteistö-Tapiola pystyy huomioimaan asiakkaan tarpeet”, korostaa Nummela. Kiinteistö-Tapiolan ympäristöohjelmassa – osana koko Tapiola-ryhmän yhteiskuntavastuuraportointia – panostetaan keinoihin, joilla saadaan etenkin vanhat rakennukset energiatehokkaimmiksi. Samalla etsitään tapoja, joilla käyttäjät voivat itse vaikuttaa siihen, kuinka kuluttaa vähemmän. Nummela muistuttaa, että rakennusten ympäristökuorma on loppujen lopuksi monen osatekijän summa. Rakentaminen itsessään kuormittaa ympäristöä, mutta myös käyttö näyttelee isoa osaa – itse asiassa työmatkatkin ovat iso osa rakennusten ympäristökuormitusta. Uusissa rakennushankkeissaan Kiinteistö-Tapiola pyrkii tulevaisuudessa yhä voimakkaammin noudattamaan erilaisia ympäristöluokituksia. Toimitilojen tehostaminen on Nummelan mukaan toinen – oikeansuuntainen – tulevaisuuden trendi, jossa vuokranantaja voi ottaa aktiivisen opastajan ja neuvojan roolin. ”Osoittamalla asiakkaalle tehokkaan toimitilan pystymme tarjoamaan todellisia kustannushyötyjä. Tapiola on tässä mielessä aito kumppani”, Nummela kiteyttää. Tapiola haluaa olla asiakkailleen välttämätön! q

Kysele toimitilavaihtoehtoja Kiinteistö-Tapiolasta (www.tapiola.fi) – ota yhteyttä asiakkuuspäällikkö Heli Jaloseen (040 823 3490).

MY2010.indd 47

18.6.2010 16.19

Kalusto ja palvelut

Pienyrittäjyydestä 50 hengen kasvuyritykseksi ponnistanut DataCenter Finland tarjoaa sekä aloittavalle että jo kasvuvauhtiin päässeelle yritykselle kaikki tarvittavat tietotekniikkapalvelut, yrityksen omiin tarpeisiin räätälöitynä.

Datacenter

tarjoaa ratkaisuja kaikenkokoisten yritysten tarpeisiin ”Asiantuntijamme koostavat asiakkaan tarpeisiin sopivan kokonaisuuden, joka voi koostua esimerkiksi työasemista, palvelimista, tietoliikenneyhteyksistä, sovellusten ylläpidosta tai vain osasta näistä. Tällä tavoin asiakas voi keskittyä ydinliiketoimintaansa ja saavuttaa selkeitä kustannushyötyjä keskitetyllä ICT-ulkoistuksella, ” Ville Arponen Datacenteristä kertoo. Palveluportfolio koostuu energiatehokkaista konesalipalveluista, käyttötuesta ja asiantuntijapalveluista, järjestelmänvalvonnan- ja palvelunhallinnan ratkaisuista sekä ohjelmistoja laitteistoratkaisuista.

Kasvu lisää myös vaatimuksia

”Yksinkertaisimmillaan aloittava yhden miehen tai naisen yritys tarvitsee vain reitin ulkomaailmaan: internetyhteyden, kännykän ja läppärin", Arponen toteaa. Vaatimustaso nousee yrityksen kasvaessa ja työntekijöiden määrän lisääntyessä.” Yrittäjyyden riskit kohdistuvat tietotekniikkaan asti. Kasvua tavoittelevan yrityksen

MY2010.indd 48

kannattaa välttää lyhytnäköisiä hankintoja ja sijoittaa kunnon työvälineisiin jo alussa. Yrityskäyttöön tarkoitetut laitteistot maksavat toki kuluttajaversioita enemmän, mutta paremman kestävyyden ja laajennusmahdollisuuden huomioivat investoinnit tulevat pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi.” Erityisesti ohjelmistohankinnoissa on tärkeää panostaa yrityskäyttöön tarkoitettuihin ohjelmistoihin. ”Opiskelija- tai kuluttaja-versio tekee kyllä työn, mutta liiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä tulee lisenssipolitiikan olla kunnossa”, Arponen muistuttaa. Hänen mielestään on tärkeää, että yrityksessä käytettävä laitteisto on samanlaista ja laitteet toimivat yhteen. Samankaltaisen laitteiston korjaaminen ja päivittäminen säästää aikaa ja kustannuksia. Arponen korostaa myös tietoturvan merkitystä.” Hyvin suunniteltu ja toteutettu tietoturvasuunnitelma on tärkeää, yrityksen koosta riippumatta. Yrityksen järjestelmissä sisällä olevan tiedon tulee olla varmistettua ja

18.6.2010 16.19

suojattua. Oikeilla laitteilla tietoturvan uhat saadaan minimoitua, ja ajantasalle päivitettyjen ohjelmien avulla vältetään tietoturva-aukot."

Tietoa kaikille

”Henkilömäärän kasvaessa kannattaa harkita suunnitelmallisempaa toiminnanohjausta; työryhmä-ohjelmistoa, jonka kautta on vaivatonta jakaa useiden ihmisten kalenterinäkymät tai vaikkapa neukkarin varaustilanne. Esimerkiksi Microsoftin Small Business Server – ohjelmistot tarjoavat tähän hyviä vaihtoehtoja edulliseen hintaan”, Arponen kertoo. ”Yhteisohjelmisto opettaa yrityksen tavat ja toimintamallit, ja varmistaa että olennainen tieto on kaikkien työntekijöiden saatavilla ja siihen päästään käsiksi henkilön sijainnista riippumatta."

Vaihtoehtoja virtuaalipalvelimesta vihreään konesaliin Tieto lisää tunnetusti tuskaa, mutta yritysmaailmassa myös tarvetta palvelimelle. Aloittavalle yritykselle virtuaalipalvelin on varteenotettava vaihtoehto. "Palvelin tulee sijoittaa turvalliseen paikkaan pois lämmöstä ja pölystä. Sähkö- ja jäähdytyskulut kohoavat helposti suuriksi, joten usein yritykselle tulee edullisemmaksi sijoittaa palvelin vuokrattuun konesaliin tai vuokrata kuukausihinnoiteltu, tarpeen mukaan laajennettavissa oleva virtuaalipalvelin. Datacenter tarjoaa asiakkailleen turvallisen laiteympäristön, konesali-palvelut ja tarvittaessa palvelinten toimittamisen tai vuokrauksen -myös ekologisia valintoja suosivalle yrittäjälle. ”Tietotekniikan vihreysasioista on yrityksessämme puhuttu alusta saakka”, Arponen mainitsee ja jatkaa: ”Tavoitteenamme on olla aidosti Suomen vihreän IT:n edelläkävijä: tästä esimerkkinä Espoon konesaliimme rakennettu kylmäkäytäväjärjestelmä, joka tekee salistamme poikkeuksellisen energiatehokkaan. Palveluvalikoimaamme kuuluu myös tietotekniikan laitteiden turvallinen ja ympäristöystävällinen hävitys."

Luottoa vai leasingia?

Rahoituskysymyksiä pohtii varmasti jokainen yrittäjä. Oikotietä onneen tässäkään tapauksessa ei ole. Vaihtoehdot kannattaa selvittää huolellisesti, ja varautua siihen että rahoitusta tai leasing-sopimusta ei yritystoiminnan alussa ole niin helppo saada. Aloittavalle yritykselle pankin kanssa neuvoteltu luotto on usein edullisin tapa hankkia laitteistoa. Datacenter neuvoo ja auttaa asiakkaitaan myös rahoitukseen liittyvissä asioissa. ”Jatkossa kun yrityksellä on takaus siitä, että luottotiedot ovat kunnossa, leasingsopimus on mahdollinen. Meillä on rahoitusalan yrityksiä kumppanuusverkostossa, joten voimme tarvittaessa hakea rahoitusta asiakkaan puolesta” Arponen mainitsee. q

MY2010.indd 49

Erityisesti ohjelmistohankinnoissa on tärkeää satsata yrityskäyttöön tarkoitettuihin ohjelmistoihin. ”Opiskelija- tai kuluttaja-versio tekee kyllä työn, mutta liiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä tulee lisenssipolitiikan olla kunnossa”

Miksi ja milloin pienen, kasvuhakuisen yrityksen kannattaa hyödyntää toiminnanohjausta?

”Vastaus on yksinkertainen: heti yrityksen perustamisvaiheesta alkaen”, toteaa toiminnanohjauksen asiantuntijayrityksen, ValueFramen toimitusjohtaja Harri Kanerva.” Toiminnanohjauksen hyödyntäminen on toimintakulttuurikysymys. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tehokkaat toimintamallit ja tietojärjestelmien hyödyntäminen omaksutaan, sitä helpompi yrityksen on kasvaa ja uusien työntekijöiden toimia yhteisten tavoitteiden ja tapojen mukaisesti." ”Avainasemassa toiminnanohjauksessa on tiedonhallinta. Toiminnanohjaus parhaimmillaan muodostaa yrityksen liiketoiminnalle eräänlaiset raamit, joiden sisällä asioita toteutetaan. Toiminnanohjausjärjestelmä on yrityksen tietopankki, josta sekä meneillään olevat projektit että vuosien takaa tapahtuneet asiat löydetään helposti nappia painamalla. Pienenkin, aloittavan yrityksen liiketoimintaan liittyy lukematon määrä asioita, joissa tietoa pitää pystyä hallinnoimaan ja hyödyntämään”, Kanerva summaa. q

18.6.2010 16.19

Kalusto ja palvelut

Teksti: Katariina Kääpä

Tietotekniikka on yrityksen työväline ”Tietotekniikka on yritykselle työväline. Pienessäkin yrityksessä on syytä pistää perusasiat kuntoon", myyntijohtaja Jarkko Lainio Microsoftilta korostaa.

”Tietotyötä tehdään lähes jokaisessa ammatissa. Tietotekniikkaa tarvitaan kaikissa yrityksissä vähintäänkin yhteydenpitoon. Sähköposti on välttämätön väline yhteydenpidossa yrityksen ja tämän asiakkaiden ja muiden sidosryhmien välillä", Lainio listaa nyky-yritysten toimintaympäristön vaatimuksia. Jotta liiketoiminta pyörähtää kunnolla käyntiin, eikä takkua ainakaan puuttuvan verkkoyhteyden tai vanhan tietokoneen vuoksi, tuoreen yrittäjän kannattaa uhrata hetki aikaa ja rahaa tiettyjen perusasioiden hankintaan. Lainio neuvoo, miten valjastaa tietotekniikka palvelemaan pk-yrityksen liiketoimintaa. Kaikki lähtee liikkeelle henkilökohtaisista työvälineistä. ”Tarvitaan kone, joko PC tai Mac sekä muut laitteet. Tietokoneeseen käyttöjärjestelmä, virustorjunta ja toimisto-ohjelmisto", hän luettelee. Tieto- ja virusturvan merkityksen ihmiset ymmärtävät nykyisin hyvin. Virustorjuntaan ei välttämättä tarvita edes kallista ohjelmistoa, vaan Microsoftilta löytyy tähän tarkoitukseen ilmainen ohjelmaversio. Yrityksen arjen pyörittämisessä tarvitaan toimistoohjelmia. Tutuin niistä on Microsoftin Office-ohjelmistopaketti. Se pitää sisällään Word-tekstinkäsittely-, Excel-taulukkolaskenta-, PowerPoint-esitys- ja Outlook-sähköpostiohjelmat. ”Työtä on pystyttävä nykyisin tekemään myös mistä tahansa toimistolta, kotoa tai matkalta. Verkkoyhteyksien on oltava sellaisia, että ne mahdollistavat liikkumisen. Tämä tarkoittaa lähinnä mobiiliyhteyttä", Lainio jatkaa. Liikkuvaan työntekoon käytännöllisin konevalinta on kannettava versio eli läppäri. Se kulkee helposti mukana paikasta toiseen. ”Yhden kahden hengen yritys pärjää vielä ilmaisella sähköpostiosoitteella kuten Hotmaililla. Usemman

henkilön yrityksen sähköpostin voi hankkia myös operaattorilta tai suoraan meiltä Microsoftilta. Sähköpostin käyttö onnistuu myös puhelimella." ”Nämä kaikki ovat tärkeimmät perusasiat, joita yritys toiminnassaan tarvitsee", Lainio toteaa listauksensa päätteeksi.

Yritykselle yrityksen ohjelmistot Kun pienikin yrittäjä ostaa tietokonetta tai ohjelmistoja, on hyvä pitää mielessä, että hankinnat ovat työvälineitä. Se asettaa sekä tuotteille että ostopaikoille tiettyjä vaatimuksia. Kaupat ja marketit ovat pullollaan kone- ja ohjelmistotarjouksia, jotka on usein suunnattu kuluttajalle. Pienenkään yrityksen käyttöön eivät kaikki kuluttajatuotteet kuitenkaan sovellu. Parasta palvelua yrittäjä saa osaavalta tietotekniikan jälleenmyyjältä. Muita hyviä ostopaikkoja ovat myös operaattorit ja yrityksiä palvelevat verkkokaupat. ”Tiedon löytäminen ja sen mikä on yritykselle oikea ratkaisu, voi olla joskus haasteellista. Siihen auttaa oikea ostopaikan valinta.” 50

MY2010.indd 50

18.6.2010 16.19

”Investointi jakautuu usealle vuodelle. Meidän kokemustemme mukaan kolmesta viiteen vuoteen on hyvä koneiden ja ohjelmistojen päivitysväli. Silloin summasta ei vuotta kohden kovin suuri tule.” postiyhteys siihen päälle ei maksa paljon.” ”Investointi jakautuu usealle vuodelle. Meidän kokemustemme mukaan kolmesta viiteen vuoteen on hyvä koneiden ja ohjelmistojen päivitysväli. Silloin summasta ei vuotta kohden kovin suuri tule.” Kaikkia ohjelmistopaketteja ei myöskään tarvitse ostaa itselle. Pilvipalvelut eli verkon kautta käytettävät ohjelmistot yleistyvät jatkuvasti. ”Sähköposti, josta maksetaan tietty euromäärä kuukaudessa, on tyypillisin pilvipalvelu. Myös taloushallinnon ohjelmia alkaa olla saatavilla samaan tapaan kuukausivelotteisesti", Lainio kertoo.

”Ei kannata mennä hinnan perässä, eikä ostaa halvinta kuluttajalle suunnattua tuotetta. Jos tuotteita ostaa marketista, on vähintään osattava kysyä konetta yrityskäyttöön", Lainio opastaa.

Konevalinnassa omat mieltymykset ja tarpeet ovat keskeisiä ”Kannattaa miettiä tarvitseeko esimerkiksi 3G-yhteyttä, mikä merkitys on koneen painolla tai akun kestolla", Lainio antaa esimerkiksi. Yritys- ja kotikäytön erot näkyvät myös koneen käyttöjärjestelmässä. Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmä on tuttu jokaiselle, joka on joskus ollut tekemisissä tietokoneen kanssa. Myös siitä löytyy oma ammattiversionsa, joka sopii yrityskäyttöön. Windows 7 Professional on nopea ja luotettava käyttöjärjestelmä, joka toimii erinomaisesti uusimpien laitteistojen ja sovellusten kanssa. ”Ohjelmistoja hankittaessa on erittäin tärkeää, että ostaa yrityskäyttöön tarkoitetut ohjelmat. Kuluttajille tarkoitettuja ohjelmistoversioita ei yrityksessä voi käyttää", Lainio korostaa. Esimerkiksi Office-ohjelmistopaketissa version erottaa nimestä. Business on tarkoitettu yrityskäyttöön, Home kuluttajalle kotikäyttöön. ”Tänä kesänä on tulossa uusi Office 2010 -versio. Jos nyt ostaa konetta, kannattaa varmistaa, että saa tämän uusimman version", Lainio antaa vinkiksi. Tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen tarjonta ja hintahaarukka ovat valtavat. Aloittava yritys pääsee liikkeelle silti hyvin kohtuullisella summalla. ”Reilulla tuhannella eurolla per yrityksen työntekijä saa sekä hyvän koneen että ohjelmistopaketin. Sähkö-

Vinkkejä verkosta Apua ja vinkkejä yrityksen tietoteknisiin ratkaisuihin löytyy myös verkosta. Microsoftin www.suurinedistaja.fi -sivusto on oiva aloituspaikka niin uudelle kuin jo toimivallekin yritykselle. Suurin edistäjä -ohjelmassa tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten työn sujuvuutta ja välineitä. Verkkosivustolla voi muun muassa testata oman yrityksensä tietoteknisiä kompastuskiviä. Sieltä löytyy ohjeita hankintoihin ja apua jälleenmyyjien etsintään. Astetta järeämmän tiedon runsaudensarvi on www.itpro.fi. ”Se on pk-yritysten it-ammattilaisille tarkoitettu tietopankki ja yhteisö, mistä tekninen henkilöstö saa tukea ja vinkkejä päätöksentekoon", Lainio kertoo. q www.suurinedistaja.fi, www.microsoft.fi, www.itpro.fi

Kehitä osaamistasi oman yrittäjyyden ja yrityksen kehittämisen ehdoilla.

Yrittäjän ammattitutkinto Opinnot kulkevat käsi kädessä uuden yrityksen käynnistämisvaiheessa sekä olemassa olevan yrityksen kehittämisessä. Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa päähuomio on opiskelijoiden yksilöllisissä osaamistarpeissa. Aloitamme koulutuksen syksyllä 2010. Heräsikö mielenkiintosi? Lisätietoja Tarja Huovinen puh. 044 592 9701, tarja.huovinen@kao.fi. Aikuisopisto | Ketunpolku 1 | 87100 Kajaani | (08) 61 651

Katso lisätietoja www.kao.fi

51 MY2010.indd 51

18.6.2010 16.19

Kalusto ja palvelut

Teksti: Katariina Kääpä

Alkavan yrittäjän markkinointi Internetissä

Kotisivuista Internet-strategiaan Vielä kymmenen vuotta sitten yrityksellä tuli olla omat Internet-sivut erottuakseen muista yrityksistä. Tänä päivänä tilanne on toinen, Internet on kasvanut ja yhä suurempi osa yrittäjistä on perustanut yritykselleen Internet-sivut. Otimme yhteyttä Softalent Oy:n Internet-strategistiin Sami Etulaan ja kysyimme, mitä alkavan yrittäjän tulee nyt ottaa huomioon erottuakseen ja näkyäkseen Internetissä?”Aikaisemmin pelkät verkkosivut riittivät erottumaan joukosta. Nyt verkkosivujen eteen on tehtävä paljon enemmän töitä.” Etula kertoo. Hänen mukaansa sivujen on nykyään paitsi tarjottava sivulla vieraileville, oltava myös helposti löydettävissä eri hakukoneilla. ”Toisaalta verkkosivut ovat vain yksi osa kokonaisuutta”, Etula toteaa, ja jatkaa: ”Verkkosivujen lisäksi on mietittävä koko Internet-strategiaa, joka pitää sisällään mm. erilaisten portaalien, keskustelupalstojen ja sosiaalisen median roolit.” Etulan mukaan hyviä ja kustannustehokkaita keinoja aloittaa näkyvyyden lisääminen ovat esimerkiksi erilaiset asiantuntijablogit sekä kuva- ja videogalleriat. Kysyttäessä, mitä alkavan yrittäjän tulisi välttää verkkomainonnassa, on Etulalla tarjota kysymykseen selkeä vastaus: ”Kaikista pahinta on lähteä Internetiin vain ryntäilemään muiden perässä ilman tarkoitusta ja tavoitetta.” Asiantuntijan näkökulmasta katsottuna

MY2010.indd 52

18.6.2010 16.20

jälkeen on helppo profiloida jotkut sivuista Asiakasryhmä A:lle ja tehdä sinne heitä kiinnostavat houkuttimet.” Etula muistuttaa, että näitä keinoja ei näyteikkunoissa voida hyödyntää yhtä helposti.

hyvät ja huonot keinot kulkevat käsikkäin. Valittaessa yhteistyökumppania tulee Etulan mukaan varmistaa, mitä keinoja markkinoinnissa käytetään. ”Jokainen toiminta ja toimenpide netissä pystytään yksilöimään ja mittaamaan. Jos tavoite on asiakashankinta, on ensin etsittävä keinot ja kanavat sen toteuttamiseen, eikä suin päin luoda esimerkiksi LinkedIn-profiilia tai Facebookfaniryhmää.”, Etula painottaa. ”Lyhyesti sanottuna samat lainalaisuudet pätevät Internetissä kuin perinteisessä markkinoinnissakin.”

Pieni yritys – suuret markkinat

Miksi ylipäätään teemme kotisivut? Alkavat yritykset ovat usein siinä tilanteessa, että yrittäjä ja varsinkin yritys ovat alkuvaiheessa tuntemattomia niin mahdolliselle kohderyhmälle kuin suurelle yleisöllekin. Moni pohtiikin sitä, kumpi toimii verkkomainonnassa paremmin, lyhyt ja ytimekäs vai tarkka esittely yrityksen toiminnasta. Etula vastaa: ”Lähtökohtaisesti toiminnan tarkoitus on aina selvitettävä. Miksi ylipäätään teemme kotisivut?” Etulan mukaan pelkkä teksti ei lisää sivujen luettavuutta ja houkuttelevuutta, ja vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen. ”Ihmiset haluavat lukea lyhyitä lauseita", Etula muistuttaa. Hän kertoo, että hakukoneet arvottavat ja järjestelevät sivuja niiden sisällön mukaan. ”Nyrkkisääntönä sanoisin, että ensin lyhyt ja ytimekäs kuvaus siitä mitä tarjotaan ja mitä tehdään, ja sen alapuolelle laajempi kuvaus, jonka lukemalla voi asiaan halutessaan syventyä.” Verkkomarkkinointia suunniteltaessa yrittäjän on luotava toimiva strategia jotta mainonta tehoaisi oikeisiin asiakasryhmiin: ”Verkossa erilaisia ostajia on yhtä paljon, kuin normaalissa liikkeessäkin, Etula toteaa ja jatkaa: ”Verkossa pystymme tekemään jokaiselle sivulle tarkoituksen: Miksi ja minkä tyyppinen asiakas sivuille tulisi ja mihin sitä halutaan johdattaa.” Etulan mukaan ennen varsinaisten koukkujen tai mainoskikkojen luomista olisi järkevää luoda esimerkiksi neljä perusprofiilia eri asiakasryhmille ja pohtia niiden tarpeita. ”Tämän

Yrityksen koon ei Etulan mukaan tarvitse nykyisin näkyä sen verkkomainonnassa: ”Tärkeintä sivuja ja Internetiä mietittäessä on huomioida, että netissä fyysisesti pienikin yritys voi näyttää valtavan isolta.” Etula muistuttaa, verkosta löytyvän lukemattoman määrän erilaisia kustannustehokkaita markkinointikeinoja, joita pienen yrityksen kannattaa ja pitääkin hyödyntää. Pienen yrityksen rakenne on taipuisa ja joustava, mikä tekee yrityksen maineen rakentamisesta verkossa huomattavasti helpompaa. ”Kerran hyvin rakennettua mainekuvaa Internetissä on äärettömän vaikea tuhota. Internetissä yrityksen näkyvyys pääasiassa ansaitaan hyvällä toiminnalla ja asiakaspalvelulla, lehdistössä näkyvyys ostetaan.” Etulan mukaan yhteisöllisten viestintäkanavien käyttö on yksi tämän hetken muoti-ilmiöistä ja toimintamalleista. Esimerkiksi hän nostaa Facebookin. Hän kuitenkin toteaa, että ”valitettavan usein käy kuitenkin niin, että faniryhmän koko jää alle 100 henkilön.” Etula kehottaakin yrittäjiä pohtimaan vakavasti, miksi nämä käyttävät yhteisöllisiä viestintäkanavia. ”Liikkuvatko asiakkaani siellä? Ovatko merkittävimmät sidosryhmät siellä? Kenelle oikein markkinoin ja miksi?” Näitä kysymyksiä Etula kehottaa yrityksiä käyttämään niiden harkitessa yhteisöllisten viestintäkanavien käyttöä markkinoinnissaan. ”Osalla yrityksistä (etenkin nichekuluttajamarkkina) Facebook on oiva väline, kunhan muistaa tarjota faniryhmälle ajoittain alennuksia tai muita lisäarvopalveluita”, Etula huomauttaa. Jos kyseessä on yritysten välinen kaupankäynti, Etula kuitenkin kehottaa vakavasti harkitsemaan Facebook-mainonnan pois jättämistä.

53 MY2010.indd 53

18.6.2010 16.20

ammattilainen apuun Etula korostaa, että harva yrittäjä on halukas opettelemaan kirjanpidon tai yrityksen kiemuroita riittävällä tarkkuudella, vaan luottaa mieluummin tilitoimistoon niiden hoitamisessa. Silti valitettavan moni luottaa omiin taitoihinsa verkkoviestinnässä ja -markkinoinnissa: ”Internetin kehitys- ja muutosvauhti on niin nopeaa, että se vaatisi lähes päivittäisen seurannan ja mukanaolon, jotta tietäisi mihin on hyvä reagoida ja mikä pitää jättää oman toiminnan ulkopuolelle.” Etula kuitenkin huomauttaa, että itsenäisesti voi pärjätä, jos kiinnostus aihealuetta kohtaan on kova. ”Jos kuitenkin haluat keskittyä omaan ydinliiketoimintaasi, suosittelen osaavan yhteistyökumppanin etsimistä.” Etulan mukaan liian usein näkee ”mitä isot edellä sitä pienet perässä” -ratkaisuja. Sama periaate, joka koskee koko yritystoimintaa, pätee myös yrityksen verkkomainontaan: ”Tärkein neuvoni on, että mieti ensin mitä teet, miksi sitä teet ja vasta sen jälkeen toteuta. Lopuksi mittaa miten toimintasi on onnistunut.” q

MY2010.indd 54

Kanna vastuusi - valitse ekologisesti.

18.6.2010 16.20

IMPROVE YOUR NUMBERS

“ONLINEKAUPPA ALKAA HAKUKONEISTA. OLETKO LÖYDETTÄVISSÄ?” MAKSIMOI NÄKYVYYTESI HAKUKONEISSA KLIKIN AVULLA

MITTAUS ON ONNISTUNEEN ONLINEMARKKINOINNIN KULMAKIVI

1. Yksi strategia hakukonemarkkinointiin

1. Tavoitteiden määritys

2. Integroidut hakukonemarkkinoinnin ja

2. Mittauksen asennus ja konfigurointi

– optimoinnin ratkaisut

3. Koulutus ja tuki

3. Korkealuokkaiset tekniset ratkaisut

Partner

Certified Partner

Certified Professional

Authorized Consultant

HAKUKONEMARKKINOINTI - WEB ANALYTIIKKA www.klikki.com MY2010.indd 55

18.6.2010 16.20

kalusto ja palvelut

Teksti: Katariina Kääpä

Yritys erottuu yksilöllisellä ilmeellä arkkiplussa Oy ja sen mediayksikkö arkkimedia tarjoavat toimistotarvikkeita sekä markkinoinnin ja myynnin kokonaisratkaisuja. Markkinointijohtaja timo tuominen kertoo, kuinka oman ﬁrman näköiset markkinointikansiot ja muut tuotteet vaikuttavat yrityksen kontakteihin.

Arkkimedian kansioiden kirjoa

Aloittelevan yrityksen on tärkeää lähteä omalla ilmeellä liikkeelle. Mainontabudjetti voidaan Timo Tuomisen mielestä käyttää tehokkaimmin ammattilaisten tekemään yritysilmeeseen. “Omaan viestiin ja omannäköisyyteen on kiinnitettävä huomiota jo yritystä perustettaessa”, kertoo Tuominen. ”Promootiomateriaaleihin on tuhlattu rahaa, jos ne eivät ole sekä hyvännäköisiä että firman itsensä oloisia.” Tuomisen mielestä on hyvä aloitaa ilmeen luominen alkuun samalla, kun hankkii toimistotarvikkeita. Kansioiden hinnat kirjakaupoissa voivat helposti olla 3-5 euroa kappaleelta. Arkkiplussa lupaa muutamalla lisäeurolla räätälöidä tuotteet asiakkaalle. Arkkimedia on mielellään mukana jo alkuvaiheessa ja pyrkii antamaan muutakin kuin hintaa. ”Voimme järjestää yhteistyön mainostoimistojen kanssa jo suunnitteluvaiheessa. Tarjoamme hyvän tuotteen, joka kanavoituu tuloksena."

Ei vain kansioita

Yritys on tehnyt kansioita muun muassa Nokialle, Konecranesille ja Hartwallille. ”Pienillekin toimijoille voidaan tehdä yhtä fiksuja ratkaisuja kuin jättiläisille”, kertoo Tuominen. Arkkimedia tuottaa myös esimerkiksi ravintoloiden ruokalistoja, tuotepakkauksia, cd-koteloita, käyntikortteja, kir-

MY2010.indd 56

jekuoria ja kirjojen ulkoasua. ”Asiakkaalla on valittavana koko painokirjo ja tavoitteena on positiivinen muistijälki.” Kansioihin voidaan järjestää tuotenäytteitä. Väritehtaille on tehty kansioita, joiden mukana on värikarttoja. Sahateollisuudelle on pätkitty varsinaisia puutuotteita kansioon nähtäväksi. Tuotteet ovat saatavilla monista erilaisista materiaaleista valmistettuina. Kansion saa esimerkiksi muovisena tai ekomateriaaleista valmistettuna.

Toimistotarvikkeet maahantuojalta “Ollaan tällainen täyden palvelun tavaratalo”, kuvaa Tuominen. ”Koska ollaan itse samalla tuotteittemme maahantuojia, saa asiakas tuotteet halvemmalla.” Arkkiplussa kampanjoi neljä kertaa vuodessa hankkiakseen asiakaskuntaa. He tulevat kuitenkin mielellään asiakkaan luokse milloin vain. “Kartoitetaan teille oikeat välineet päivittäiseen toimintaanne. Kuunnellaan asiakasta. Soitto tai sähköposti, niin ollaan paikalla”, Tuominen tiivistää. Myös Arkkiplussan verkkokaupasta löytyvät kaikki heidän toimistotarvikkeensa tilattaviksi sekä yrityksille että kotitalouksille. Isommista tuotteista Arkkiplussa myy esimerkiksi mainosstandeja, dataprojektoreja sekä arkistotuhoojia. q

18.6.2010 16.20

isk_b2b_1

LISÄÄ MYYNTIÄSI VALTAKUNNALLISESTI

JA PAIKALLISESTI

Iskelmällä voit räätälöidä viestisi YLI MILJOONALLE* kuuntelijalle alueittain. Tarjoamme ainoana suomalaisena mediana mahdollisuuden tehdä sekä valtakunnallista että alueellista mainontaa samassa lähetyksessä ja jopa samalla katkolla - 24 eri alueella. *Finnpanel Oy, Kansallinen Radiotutkimus | Julkaisupvm 12.3.2010 | www.finnpanel.fi

Halua

ko o n parh lla mukan a aiden seura Tutust s sa? u Is Suome

ke ja sov i tapa lmään, ota amin yhte mukan a Suom en. Tuomme yttä e si n parh Iskelm aat ar nulle ä Gaal t ist a 2010 -levyll it www. ä. iskelm a.fi/m ediam yynti

MY2010.indd 57 isk_b2b_190x277.indd 1

18.6.2010 16.20 8.6.2010 16:19:40

Yritysautoratkaisut MetroAutosta! Koe Opel Insignia ecoFLEX. Pienet päästöt tehosta tinkimättä.

Näyttävä Opel Insignia ecoFLEX on todellinen järkivalinta. Nerokkaat ecoFLEX-moottorit pitävät päästöt tiukasti kurissa. Opel Insignia 2.0 CDTI ecoFLEX 160 hv Business Line kokonaishinta alkaen 30 584 € (autoveroton hinta 24 350 €, arvioitu autovero 6 234 €). Tervetuloa innovatiivisiin ajoelämyksiin.

Opel Insignia ecoFLEX 160 hv www.opel.fi

Vapaa autoetu/kk 650 €

Käyttöetu /kk 485 €

Yhdistetty polttoaineenkulutus 5,2–5,3 l/100 km. Yhdistetty CO2-päästöt 136 g/km. Insignia-mallisto kokonaishinta alkaen 26 120 € (autoveroton hinta 19 650 €, arvioitu autovero 6 470 €). Hintoihin lisätään paikalliset toimituskulut. Hinnat nousevat 30.6. jälkeen rekisteröidyissä autoissa arvonlisäveron nousun vuoksi. Kuvan autot lisävarustein.

Kysy lisää lähimmästä MetroAutostasi! www.metroauto.fi ESPOO Kehä III Koskelontie 19 puh. 010 615 2560 MYYNTI•HUOLTO MY2010.indd 58

HELSINKI Airport Tikkurila Aamuruskontie 10 puh. 010 615 2720 HUOLTO

HELSINKI Viikki Hernepellonkuja 12 puh. 010 615 2500 58 MYYNTI•HUOLTO

TAMPERE Hatanpää Hatanpään valtatie 48 puh. 010 615 3200 MYYNTI•HUOLTO

TAMPERE Lielahti Taninkatu 3 puh. 010 615 3035 MYYNTI•HUOLTO

TURKU Itäharju Tierankatu 7 puh. 010 615 5591 MYYNTI•HUOLTO 18.6.2010 16.21

ut a!

ä i! fi

kalusto ja äpäpalvelut äK aniirataK :itskeT

Miksi hankkisit postimaksukoneen? Teksti: Simo Raittila Kuva: Mail Systems Oy

Postimerkeillä ollaan tiettyjen tasasummien rajoissa”, kertoo Mail Systems Oy:n myyntipäällikkö Jouko Jäntti. ”Kone leimaa hinnan juuri painon mukaan, eikä sen yli.” ”Kun halvin postimerkki maksaa 80 senttiä, niin postimaksukoneella vastaavan kuoren postitus maksaa 61 senttiä”, laskee Jäntti. ”Lisäksi Itella palauttaa 2% postimaksusta takaisin koneasiakkaille." Postimaksukone säästää myös aikaa, kun työntekijöiden ei tarvitse ylläpitää merkkikassaa, liimailla postimerkkejä ja pitää kirjaa niiden ostokuiteista. Leimattu kirje kulkee myös Itellan sisällä nopeammin. Koneeseen kuuluu yleensä vaaka- ja leimausosa. Kun yritys on tehnyt sopimuksen Itellan kanssa postimaksukoneen käytöstä, maksetaan rahaa Itellan postimaksutilille. Tililtä rahaa ladataan sitten postimaksukoneeseen joko langatonta tai langallista yhteyttä hyödyntäen.

ammattimainen postileima

Jäntin mielestä postimerkit kuuluvat vain henkilökohtaisiin kirjeisiin: ”Leima luo ammattimaisempaa yrityskuvaa. Leima ei erottele, onko kyseessä konserni vai yhden hengen firma.” Postimaksukoneille voi teettää leiman myös firman omasta logosta tai mainostekstistä. Tällöin yritys voi käyttää normaaleja kuoria kaupan hyllystä, mutta saada silti oman ilmeen mukaan viestiin.

arju

”Jos ykkösluokassa lähetetty kirje ei tule perille seuraavana päivänä, niin leimasta näkee minun lähettäneen sen ajoissa”, Jäntti kertoo. ”Hukkaleimoista saa myös rahat takaisin, jos kirjeitä ei lähetettykään.” Käyttötilille voidaan asettaa varoitusraja, jonka jälkeen kone muistuttaa rahan lisäämisestä tilille. Jos raha tililtä kuitenkin pääsee loppumaan, voidaan Itellan puolesta tehdä väliaikainen hätälataus. Tämän ansiosta yksittäinen postitus ei jää kesken.

koneen tarve

”Vaikka on puhuttu, että postin lähettäminen vähenee, niin kaikkea ei voi laittaa sähköisenä”, sanoo Jäntti. Erityisen hyödyllinen kone on luonnollisesti firmoille, jotka lähettävät paljon postia. Jäntin mielestä postimaksukone kannattaa kuitenkin jo silloin, kun firmalla on 4-5 lähetystä päivässä. Tällöin laite kattaa vuokrakustannuksensa. Pienimmät vuokrakoneet maksavat alle 20 euroa kuukaudessa, mutta monipuolisimmat laitteet maksavat enemmän. Koneita saa myös ostettua, jolloin niiden hinnat ovat n. 800 €:sta ylöspäin. Vähän käytetyillä koneilla on kuuden kuukauden takuu, normaalin ollessa kaksitoista kuukautta. ”Samoissa tiloissa toimivat yritykset voivat myös jakaa saman laitteen, jolloin jokaisella on oma maksutili ja salasana”, Jäntti vinkkaa. q

5 5591 OLTO MY2010.indd 59

18.6.2010 16.21

Kalusto ja palvelut

Teksti: Katariina Kääpä

työhön

Lisäpuhtia

Monet, ja etenkin yrittäjät, viettävät töissä vuosittain yli 2 000 tuntia ja joillakin heistä suurin osa tästä ajasta kuluu saman pöydän ääressä, samassa tuolissa ja samassa ympäristössä. Se asettaa kalusteille ja työympäristölle melkoisia haasteita, jotta siellä tuntisi olonsa hyväksi ja jaksaisi tehdä työnsä hyvin. Työtehtävät ja tarpeet voivat myös vaihtua; tarvitaan avointa tilaa, joka muutaman vuoden kuluttua kasvaa tiiviiksi toimistoksi. Erilaisilla ympäristöillä on etunsa, kunhan niiden suunnittelussa on käytetty harkintaa. Kinnarps palvelee tekemällä tilasuunnitelmia, jotka perustuvat liiketoiminnan tarpeisiin ja ovat muokattavissa muutosten myötä.

MY2010.indd 60

Työympäristön ja liiketoiminnan tulosten välinen yhteys on selvä. Modernin toimiston on oltava sekä inspiroiva ympäristö että strateginen voimavara. Liiketoimintasuunnitelman ideointivaiheessa puntaroidaan tulevia asiakkaita ja sitä, mikä heitä parhaimmin houkuttaisi. Silloin on syytä muistaa, että yksi keskeinen houkutustekijä on yrityksen toimitila. Se luo mielikuvan yritystoiminnasta halusipa tai ei, joten kannattaa varmistaa, että asiakkaan saama mielikuva on se mitä on toivottu. Toimitilan viihtyisyyteen vaikuttavat kalustuksen lisäksi myös valaistus, akustiikka ja ilmanlaatu. Ne on syytä pitää mielessä tilaa suunniteltaessa.

Tehokasta tilan käyttöä ja joustavuutta

Nykyisten toimistotilojen kallis neliöhinta vaatii hyvin suunniteltua tilankäyttöä ja joustavia työpisteitä. Tiedämme, että työelämän muutokset ja tarve pystyä työskentelemään useilla eri tavoilla ovat nyt suurempia kuin koskaan. Sen johdosta tarvitaan työpisteratkaisuja, jotka tekevät mahdolliseksi tilan tehokkaan käytön

18.6.2010 16.21

ja muunneltavuuden, mukavuudesta ja hyvinvoinnista tinkimättä.

Hyvä kokonaisuus muodostuu toimivista osista Kinnarpsin tuotevalikoimasta löytyy kalusteita ja lisävarusteita jotka tekevät toiminnallisesta ja viihtyisästä ratkaisusta mahdollisen. Yrityksen tarjontaa täydentävät Materia-, Skandiform- ja Nordic Care -tavaramerkit sekä niiden lisäksi valikoitu joukko kumppaneiden tuotteita ja palveluita. Kinnarps tarjoaa myös osaavaa suunnittelupalvelua, jota kannattaa hyödyntää. Teetä sisustussuunnitelma, joka tukee ja ilmentää liikeideaasi ja jota on helppo muokata tarpeiden muuttuessa. Kinnarps-kalustusta on aina mahdollista joustavasti täydentää ja kalusteita voi myös hankkia leasing-sopimuksella. Vuokraamalla kalusteiden kustannukset voi jakaa pitemmälle ajalle, aivan samoin kuin niistä saatavat hyödytkin jakautuvat. Lisäksi leasing-sopimus tarjoaa mahdollisuuden uusia kalusteet sovituin väliajoin.

Tutustu Kinnarpsiin

Kinnarps tarjoaa kattavaa palvelua yrityksen kalustehan-

kintoihin. Onpa kyseessä yksittäisen työtuolin hankinta tai kokonaisen avotoimiston sisustaminen, sisältyy palveluun kuljetus ja tarvittaessa myös suunnittelu ja asennus. Kinnarps toimittaa esim. työtuolin koekäyttöön ja tarjoaa apua myös tarvekartoituksen tekemiseen. Hyvä sisustamisen kokonaisratkaisu tukee liikeideaa ja tekee siitä todellisuutta. Saat tietää lisää Kinnarpsista ja tehokkaista työympäristöistä kotisivuiltamme www.kinnarps. fi ja olet lämpimästi tervetullut Kinnarps kalustenäyttelyyn, jonka löydät myös läheltäsi. Kattava myyntiverkostomme palvelee kaikkialla Suomessa. q

Hyvän työpisteen muistilista: Säädettävä työtuoli © Seisomakorkeuteen asti nouseva työpöytä © Näyttövarsi, joka kääntyy ja säätyy tarpeen mukaan © Hyvä yleisvalaistus, pöytävalaisin jos työ vaatii riittävä, tarpeen mukainen säilytystila © Akustiikka-paneelit tai seinäkkeet vaimentamaan melua ©

www.kinnarps.fi

MY2010.indd 61

18.6.2010 16.21

kalusto ja palvelut

Teksti: Katariina Kääpä

kodin työpisteestä toimistoon

Matka omaan on yllättävän lyhyt Moni aloittaa uransa yrittäjänä läppärin ja kännykän turvin olohuoneen työskentelynurkkauksesta käsin. Ympäristöllä on suora vaikutus työtehoon. Uutta virtaa liiketoimintaan saa viihtyisässä, palvelut sisältävässä toimistotilassa, jossa toimii muita samankaltaisia yrityksiä. Petrasol tarjoaa niin liiketoimintaa tukevia palveluja kuin joustavia toimistotilaratkaisuja, jotka tuovat lisätehoja niin aloittelevan yrityksen kuin vakiintuneen, suuremmankin yrityksen liiketoimintaan.

Petrasol Oy lyhyesti • monipuolisten toimistopalveluiden tarjoaja • toimistotilojen markkinointipalveluiden tarjoaja LKV-oikeuksin • monipuolisten käyttäjäpalveluiden tuottaja • toimii Suomessa 7 paikkakunnalla ja Tallinnassa • perustettu 1991 • toimitusjohtaja Mauri Laurila • henkilöstöä n. 70 • liikevaihto 6,6 Milj. (v. 2009)

älä maksa turhasta! petrasolin kautta saat optimaaliset tilat yrityksen kaikkiin kasvuvaiheisiin.”

• yksityishenkilöiden omistama.

62 MY2010.indd 62

18.6.2010 16.21

Toimisto tuo merkittävää imagoetua aloittelevan yrittäjän liiketoimintaan.

iinteä toimipaikka - vaikkapa aluksi virtuaalinen - tuo uudelle yritykselle huomattavaa brändiarvoa. Virtuaalitoimistossa ei ole kiinteää neliöihin sidottua kuukausivuokraa, vaan konsepti perustuu osoite- ja puhelinpalveluun. Osoitepalveluasiakkaana yrityksen postit saapuvat johonkin valittuun Petrasolin lähes 30 toimipisteestä ympäri Suomen, josta ne lähetetään edelleen toivottuun osoitteeseen. Ulospäin yrityksellä on siis oma ”toimipiste." Osoitepalveluun on luontevaa liittää myös puhelinpalvelu, jolloin Petrasolin asiakaspalvelusihteeri vastaa puheluihin yrityksen nimellä ja välittää soittopyynnöt edelleen. Virtuaalitoimistoon voi lisäksi yhdistää sujuvasti mm. kokoustilojen käytön, erilaisia sihteeripalveluita kuten faksausta ja kopiointia sekä myös toimiston osa-aikaisen käyttöoikeuden. Virtuaalitoimisto tarjoaa yrittäjälle mahdollisuuden kiinteän toimipisteen perustamiseen heti liiketoiminnan alkuvaiheessa ilman kiinteitä vuokra- ja toimistokuluja, jopa aivan muutaman kympin kuukausikustannuksella. Lisäksi palveluita voi joustavasti lisätä tarpeen mukaan ja maksaa edelleen vain käytöstä. Todella kätevää ja joustavaa!

virtuaalitoimistosta Osa-aikatoimistoon

Kun yrittäjän tarpeet kasvavat, vastaa seuraavan tason uusi palvelukonseptimme tarpeisiin. Osa-Aikatoimisto on nimensä mukaisesti palvelukonsepti, jossa asiakas lunastaa toimistotilan Business Centeristämme ja saa tilan kuukausittain 10-60 prosentiksi käyttöönsä. Osa-Aikatoimisto on valmiiksi kalustettu ja stailattu toimisto, joka mahdollistaa myös iltatyöskentelyn. Osa-Aikatoimiston lisäksi käytössä ovat myös ns. yhteiset tilat kuten kahvio kahviautomaatteineen ja lounasravintola. Luonnollisesti monipuolinen palveluvalikoima mm. ICT- ja sihteeripalveluineen on Osa-Aikatoimiston käyttäjän hyödynnettävissä. Vaikka Osa-Aikatoimisto on vain osa-aikainen, se on täyden palvelun toimisto: yrittäjän ei tarvitse hankkia tavalliseen toimistotyöhön tarvittavaa toimisto- eikä kommunikaatiotekniikkaa. Oma läppäri ja kännykkä riittävät mainiosti. 63 MY2010.indd 63

18.6.2010 16.21

Ensimmäinen oma toimisto

Askel Osa-Aikatoimistosta omaan toimistoon on lyhyt ja sen voi ottaa samassa kohteessa, jossa on aloittanutkin. Näin säilyvät myös tutut osoite- ja yhteystiedot. Petrasolin vuokratoimistokohteet eli Business Centerit sijaitsevat Suomessa seitsemässä keskeisessä alue- ja kasvukeskuksessa. Myös Tallinnassa on kaksi toimistohotellikohdetta ja kansainvälisten yhteistyöketjujen kautta lähes 700 kohdetta ympäri maailman - Petrasolista tutuilla konsepteilla tietenkin! Business Centerissä saa käyttöönsä oman lukittavan toimistohuoneen. Vuokrasopimukseen kuuluvat sähkö, lämpö, siivous, yhteisten tilojen (kahvio, wc, jne.) käyttö, kokoustilojen käyttöoikeus ja kohteen aulapalvelut. Lisäksi tarjolla on mitä moninaisin valikoima erilaisia liiketoimintaa tukevia palveluja, kuten puhelinpalvelut ja -vastauspalvelut, toimistokalusteiden vuokraus, videoneuvottelumahdollisuus, ICT-palvelut ja esim. edustustilojen vuokraus, joista maksetaan vain toteutuneen käytön mukaan.

Joustava kumppani

Petrasolin joustavat toimitilaratkaisut ja monipuolinen palveluvalikoima tukevat yritystä sen kehityskaaren kaikissa vaiheissa. Aloitteleva yritys saa huomattavia imagoetuja ja kustannussäästöjä mm. virtuaali- ja Osa-Aikatoimiston kautta. Vakiintunut yritys saa Petrasolin kautta optimaaliset toimitilat, joita voi joustavasti täydentää esim. etätyöpisteillä sekä erilaisilla projekti- ja puskuritiloilla. Helposti muunneltavien tilojen lisäksi monipuolinen palveluvalikoima on aina käytettävissä. Kohteiden asiakaspalvelusihteerien kautta voi mm. varata kokoustilat, videoneuvottelun, edustustilat tai vaikkapa sihteeripalveluita. Toimistotilojen tarjoajana Petrasol on kehittänyt täysin valmiin kokonaisuuden: virtuaalitoimistosta muutaman hengen tiloihin omissa, erillisissä toimistoissa Business Centerin suojissa ja siitä aina usean kymmenen hengen omiin tiloihin Business Park -tyyppisissä kohteissa. Business Parkit ovat dynaamisia monen yrityksen kesken jaettuja toimistorakennuksia, joissa tarjotaan laajat toimistoja käyttäjäpalvelut. Kasvuyrityksen eri kasvuvaiheiden sijoituspaikaksi tuskin löytyy helpompaa ja kustannustehokkaampaa ratkaisua! q www.petrasol.fi

Osa-Aikatoimisto on helppo ja joustava tapa yhdistää työskentely kotona ja toimistossa.” 64 MY2010.indd 64

Kultt 18.6.2010 16.21

92.9

Helsingissä taajuudella:

MHz

Rondo FM -menestyjien mediavalinta

Rondo FM on uusi klassisen musiikin lifestyle- ja kulttuuriradio. Se on yhteinen media menestyville mainostajille ja radion kuuntelijoille. Myös verkossa – rondofm.ﬁ Myynti: Jussi Parkkonen, 040 538 6882 Jan Vaaka, 0400 756 080 Matti Tuomisto, 0400 823 695 Kulttuuriradio Rondo FM, Classicus Oy, Ilmalankuja 2, 00240 Helsinki MY2010.indd 65

Taajuudet MHz: Helsinki 92,9 • Lahti 107,4 • Hämeenlinna 88,1 • Jyväskylä 96,2 Turku 106,8 • Savonlinna 100,0 • Kuopio 94,8 • Oulu 99,6 Porvoo 90,8 • Raasepori 104,3 • Tampere 92,2 Netissä www.rondofm.ﬁ 18.6.2010 16.21

Kalusto ja palvelut

Teksti: Katariina Kääpä

Hyvässä

Teksti: Katariina Kääpä

Auto voi olla iso menoerä aloittavalle yritykselle. ”Pelkkää hankintahintaa ei kannatta tuijottaa, vaan kokonaiskustannukset ratkaisevat”, Jan Bjugg MetroAutosta muistuttaa.

Kun tuore yritys hankkii kulku- tai kuljetusvälineitä, tärkeää ei ole pelkästään auto. Sen lisäksi tarvitaan toimiva palvelupaketti. ”Me etsimme asiakkaalle sopivan kokonaisvaltaisen ratkaisun. Auton täytyy toki sopia yritykselle, mutta pakettiin kuuluvat myös rahoitus, vakuuttaminen, auton käyttö- ja huoltopalvelut. Meidän tavoitteemme on tarjota yritykselle helppoutta ja säästöä autoasioissa. Hyvässä yritysautossa hinta-laatusuhde on kohdallaan, auto vastaa yrityksen käyttötarvetta ja huoltoverkosto on kattava”, myyntijohtaja Jan Bjugg MetroAutosta kertoo. MetroaAuto tunteet autot ja yritysasiakkaiden tarpeet. Suomalainen perheyritys on harjoittanut autojen vähittäiskauppaa ja korjaamotoimintaa vuodesta 1925 alkaen. Täydenpalvelun autotaloja löytyy sekä pääkaupunkiseudulta, Tampereelta että Turusta. Nykyisin MetroAuto toimii kotimaan ohella myös Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 2008 yritys myi yli 21 000 autoa. Valikoimasta löytyy 12 automerkkiä. MetroAuto toimii Cadillacin, Chevroletin, Corvetten, Jaguarin, Land Roverin, Mazdan, Nissanin, Opelin, Saabin, Skodan ja Subarun jälleenmyyjänä. ”Tarjolla on kaikkia ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin. Henkilö- ja hyötyajoneuvoja löytyy kattava valikoima. Yritysasiakkaan asiointia helpottaa, kun kaikki autoon liittyvät asiat hoituvat yhden yhteyshenkilön kautta”, kertoo Bjugg.

Tarpeita vastaava ja ekologinen

Yrityksen autonvalinta lähtee liikkeelle ajoneuvotarpeiden kartoittamisesta. Tarpeita on käytännössä yhtä paljon kuin on yrityksiä. Yhden hengen konsulttifirma pärjää henkilöautolla, mutta remonttiyritys tarvitsee vähintäänkin pakettiauton. Myös se, paljonko ratin takana kertyy kilometrejä ja millaisessa liikenteessä ratkaisee. Ajosuorite kannattaa ottaa huomioon. Se vaikuttaa polttoainevalintaan, sopiiko käyttöön diesel vai bensa-auto. Verotus on aiemmin vaikuttanut varsinkin pakettiautojen hinnoitteluun. Nyt asia on muuttunut, kun trendi on kääntynyt ympäristöystävällisten autojen suuntaan. ”Tavara-autopuolella keskikokoinen pakettiauto oli aiemmin autoverotuksen kannalta järkevä ostos. Nyt päästöihin perustuvan verotuksen myötä myös pienet pakettiautot ovat kustannustehokkaita”, Bjugg selvittää. Muutos ekologisempaan ajatteluun näkyy yksityisautoilun rinnalla yhtä lailla yritysautoilussa. ”Valtiovalta ohjaa autokantaa tähän suuntaan. Se on hyvä pitää mielessä. Nyt kannattaa suosia vähäpäästöisiä autoja. Ympäristöystävällisyys autoissa on myös yhtä kuin kustannussäästöt. Näiden autojen jälleenmyyntiarvo on hyvä myös tulevaisuudessa", Bjugg muistuttaa. s

MY2010.indd 66

18.6.2010 16.22

yritysautossa hinta ja laatu ovat kohdallaan

MY2010.indd 67

18.6.2010 16.22

VCA

Vaivaton putkiremontti

uponor-käyttövesiremontti o m a k o t i ta l o o n  helppo Koulutettu asentaja ottaa Sinuun yhteyttä ja tekee tarjouksen.

 nopea Remontti tehdään muutamassa päivässä rakenteita rikkomatta.

 va i vato n Voit asua talossa koko remontin ajan.

 lu ot e t tava Uponor-käyttövesiremontteja on tehty jo satoihin kohteisiin.

 edullinen Jopa alle 3 000 euroa. Tarvittaessa myös rahoituspalvelu.

 k e st ä v ä Uponor-käyttövesiremontti turvaa talosi vesivahingoilta vuosikymmeniksi.

 onko talosi putkiremontti-iässä? Kunnostusiässä ovat erityisesti 1980-luvulla ja sitä ennen rakennettujen omakotitalojen käyttövesiputkistot. Asennustyöstä saat kotitalousvähennyksen.

ku un tä ältä pä äs et al s.fi rau ee an os tal www.pien 20 puh. 020 129 20

Kokonaishinta ratkaisee

Auto on yritykselle usean vuoden investointi. Myös kustannukset jakautuvat pidemmälle ajalle. Siksi valintaa tehdessä on syytä katsoa hintalappua pidemmälle. Hankintahinta ei ole sama asia kuin auton kokonaiskustannukset. ”Jälleenmyyntiarvo on suuri tekijä auton kustannuksissa. Autoissa, joita saa halvalla, ei jälleenmyyntihintakaan ole kovin korkea. Myös käyttö- ja huoltokustannukset voivat olla suuret.” ”Me autoliikkeet autamme asiakasta kokonaiskustannuksien selvittämisessä. Esimerkisi huolto-leasinglaskelmilla voi vertailla kustannuksia, vaikka ei leasingsopimusta olisi tekemässäkään", Bjugg antaa vinkiksi. Auton rahoituksessa on eri vaihtoehtoja. Yritykselle yleisimmät ovat osamaksu tai leasing-sopimus. ”Yrityksen kannattaa selvittää oman kirjanpitäjän kanssa, kumpi vaihtoehdoista on yritykselle paras. Valintaan vaikuttaa muun muassa yrityksen tase.” ”Suin päin ei tätäkään ratkaisua kannata tehdä, vaan kustannukset on hyvä laskea muutamaksi vuodeksi eteenpäin, ettei missään vaiheessa tule eteen yllätyksiä. Yritysauton käyttöaika on yleensä kahdesta neljään vuoteen.” Vakuutukset muodostavat auton käyttökustannuksista ison erän. Tähän MetroAutolla on tarjolla yrittäjälle aivan uusi tuote. ”Teemme yhteistyötä Ifin kanssa ja lanseeraamme markkinoille vakuutuksen, jossa vakuutusmaksut perustuvat ajosuoritteeseen. Se on uutta vakuutusmarkkinoilla.” ”Vakuutusta maksetaan sen mukaan, mitä autolla ajetaan. Aloittavalla yrittäjällä kilometrit voivat olla vielä vähäistä. Tällöin yrittäjä ei maksa turhasta", Bjugg painottaa. Auto on yrittäjälle usein elintärkeä työväline. Sen on toimittava mielellään moitteettomasti ja varmasti. Huollon on järjestyttävä nopeasti silloin, kun sille on tarvetta. ”Oli kyseessä sitten leasing- tai osamaksuauto, paketoimme yrityksen tarpeisiin sopivan huolenpitopaketin.” ”Se pitää sisällään vähintään huollot ja normaalista kulumisesta koituvat korjaukset. Lisäpalveluina voidaan ottaa mukaan esimerkiksi sijaisauto, nouto huoltoon ja rengassäilytys.”

Työsuhdeauto vähentää ajoa

Kun yritys kasvaa ja työntekijöiden määrä lisääntyy, on usein aika lisätä autokantaa. Jos työntekijät tekevät runsaasti matkatyötä ja liikkuvat paljon tien päällä, kilometrikorvaukset saattavat yllättää. ”Laskelmat osoittavat , että henkilöillä, jotka ajavat omilla autoilla, on taipumus ajaa työaikana paljon. Usein käy niin, että omaa kukkaroa ajatellaan enemmän.” Työsuhdeauto on ratkaisu nouseviin kilometrikustannuksiin. ”Työsuhdeautolla ajetaan järkevämmin. Aikaa jää enemmän työntekoon. Esimerkiksi myyntityötä tekevillä jää enemmän aikaa asiakkaille, kun he ajavat työsuhdeautolla. ” ”Yritykset, joissa kilometrikorvaukset ovat korkeita, ovat paljonkin siirtyneet työsuhdeautojen käyttöön. Työsuhdeautoja saa myös suoraan autoliikkeestä. Meiltä löytyvät ratkaisut niiden rahoitukseen.” q www.metroauto.fi

MY2010.indd 68

18.6.2010 16.22

MTV3 Minustako yritt채j채 4v채ri.pdf

MY2010.indd 69

6/11/10

11:15 AM

18.6.2010 16.22

Koulutus

Teksti: Katariina Kääpä

Tulevaisuudessa jokainen on yrittäjä Teksti: Simo Raittila

Kainuun ammattiopisto -liikelaitos (KAO) kehittää yrittäjyyskoulutustaan. Muihin opintoihin limittyvä kehityshanke tarjoaa opiskelijoille eväät nykypäivän yrittäjyyteen ja tulevaisuuden työelämään.

van enemmän yrittäjyyttä. KAO:n kehityshanke pyrkii vastaamaan tarpeeseen. ”Suomessa ei ole tarpeeksi yrittäjyyshenkisyyttä”, sanoo koulutuspäällikkö Ritva Eskelinen. Suomalaisilta puuttuu rohkeutta heittäytyä yrittäjän vaativaan elämään ja satunnaisesti pidempiin työpäiviin. Kehityshanke on opiston oma ja sillä ei ole ulkopuolista rahoitusta. Esiselvityshanke alkoi vuoden alussa ja kestää kesäkuun loppuun. Projektissa pyritään kehittämään sekä tutkintoon johtavaa yrittäjyyskoulutusta että lyhyempiä koulutuksia Kainuun ammattiopistossa. Tavoitteena on saada selkeä malli tulevasta koulutuksesta ja sen menetelmistä.

Kainuun ammattiopisto -liikelaitos tarjoaa 2. asteen ammatillista koulutusta, aikuiskoulutusta sekä palveluita yrityksille. Sen pääalueena on Kainuu, mutta opiskelijoita on ympäri Suomea. Kiinteitä toimipaikkoja on myös Vantaalla, Keminmaalla ja jopa Virossa. Opetusministeriö on painottanut Suomessa tarvitta-

70 MY2010.indd 70

18.6.2010 16.22

Varma tie menestykseen?

”Hankkeen tulokset ovat suuntaa antavia”, kertoo Eskelinen, ”Varmaa on vasta, että tietyt hyviksi todetut käytännöt otetaan käyttöön."

Huovinen myöntää, ettei koulutus tietenkään automaattisesti johda menestykseen: ”Koulutus ja kokemus ovat käsi kädessä olevia asioita. Osa pärjää toisella ja osa toisella.” Eskelinen on sitä mieltä, että yrittäjyyskoulutus säästää monelta yllätykseltä. ”Miksi kaikki pitäisi oppia kantapään kautta ”, hän kysyy. Hän kokee työntekijänä arvostavansa työtään enemmän koska toimii yrittäjämaisesti. ”Avataan ihmisten silmät, muttei pakoteta muottiin." Sisäinen yrittäjyys on korostunut opetuksessa, mutta Eskelisen mukaan se ei saa ylikorostua. Yritysten työntekijöille annettu koulutus on liikelaitoksen toiminnassa suurta. Suurin osa liiketalouden ja myynnin tutkintoihin tulleista on jonkin yrityksen palveluksessa. ”Aikuisen opiskelijan takana on yleensä työnantaja”, tiivistää Eskelinen. Yrittäjyyskoulutusta tarjotaan jo nyt monella tavalla ja alalla. Yrittäjyysmoduuleja on viety paljon luonnonvara-alalle ja yritysyhteistyötä on. q

Jokainen ala on yrittäjyysala

Kouluttaja Tarja Huovisen mukaan hankkeen loppuasiakkaana ovat opiskelijat. ”Todennäköisesti aloitetaan pilottiryhmillä ja siitä sitten laajennetaan muille aloille”, kertoo Huovinen suunnitelmista. ”Opetussuunnitelma revitään auki ja sisälle laitetaan yrittäjyyttä”, valaisee Huovinen. Nykytilanteessa yrittäjyyskoulutus on hyvin vaihtelevaa. Tulevaisuudessa jokaiselta linjalta tulisi saada samat yrittäjyysvalmiudet. Yrittäjyyttä opetetaan läpi opintojen ja osana kaikkia KAO:n tutkintoja. Aloja liikelaitoksessa ovat hyvinvointi- , kulttuuri- , liiketalous- , luonnonvara- , palvelu- sekä tekniikan ja liikenteen alat. Nämä kaikki tulevat hankkeen myötä olemaan yrittäjyysaloja. Liiketaloudessa yrittäjyysajattelu on jo ennestään tuttua. Toisilla aloilla muutokset tulevat olemaan radikaalimpia, mutta alojen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetussuunnitelma ei vielä ole valmistunut, mutta painopiste tulee olemaan yrittäjyyskasvatuksessa. Opiskelijoiden on tarkoitus oppia yrittäjän ajattelutapaa. ”Sisäinen puoli on tärkeässä asemassa”, sanoo Huovinen, ”pohditaan mitä yrittäjyys on ja millaisia ominaisuuksia yrittäjillä tulisi olla."

“Push! on aloittavan yrityksen paras kaveri.” Vauhtia yrityksesi starttiin: Push! Start.

Tulevaisuuden yrittäjyys

Esimerkiksi turvallisuusalalta tulevaisuudessa valmistuvat voivat olla vuorovaikutustaitoisempia, itseohjautuvampia ja paremmin riskinottoa ymmärtäviä kuin ennen. Näitä asioita tulee heille entistä enemmän osaksi opintoja jo lähitulevaisuudessa. Yrittäjyyttä tarvitaan mukaan paljon muuallakin kuin varsinaisessa yritystoiminnan pyörittämisessä. ”Tulevaisuudessa työntekijätkin ovat sisäisiä yrittäjiä”, kertoo Huovinen. Tulevaisuuden yrittäjyyttä voidaan hänen mukaansa kuvata kolmella sanalla: yrittäjyys, asiakaspalvelu ja markkinointi. Näitä myös opetetaan Kainuussa. Huoviselle yrittäjyys tarkoittaa yrittäjälle ominaista ajattelua ja ominaisuuksia. Nykyajan asiakkaat ovat entistä laatutietoisempia, minkä takia tulevaisuuden yrittäjän tulee olla altis asiakaspalvelija ja osata markkinoida yritystään ja osaamistaan. Koulutuspäällikkö Eskelisen mukaan työntekijöiden yrittäjyyskoulutuksesta on hyötyä yritykselle. Markkinointitaidot ovat tässä keskeisiä. ”Jokainen työntekijä on kävelevä mainos yritykselleen."

Push! Start on pk-yrityksen starttipaketti, joka tuo sinulle näkyvyyttä, asiakkaita ja rahaa. Se sisältää kaiken, mitä yritys alussa markkinointiinsa ja viestintäänsä tarvitsee. Push! Start sisältää: • Kohderyhmä- ja tavoitekartoituss • Logo ja/tai liikemerkki Hyvä • Graafinen ilme & • Käyntikortit Halpa! • Kirje- tai dokumenttipohjat • Kirjekuoret • Itse päivitettävät internet-sivut • Sähköpostiosoitteet (1€ /kk, sis. alv.) Hinta 2500€ +alv, ei sisällä painotuotteiden kustannuksia.

71 MY2010.indd 71

www.pushmarketing.f i

18.6.2010 16.22

Koulutus

Teksti: Katariina Kääpä

Innovatiivista

yrittäjyyttä Espoossa

Teksti: Simo Raittila

InnoOmnia tarjoaa valmistuessaan uudenlaisia mahdollisuuksia yrittäjiksi ryhtyville kädentaitojen ja palvelualojen opiskelijoille, mutta myös muille yrittäjille. Opiskelijat ja yrittäjät kohtaavat InnoOmnian tiloissa Omnian kampuksella.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian uudelle Espoon keskukseen sijoittuvalle kampukselle rakennetaan verkostomainen yrittäjyyden osaamis- ja innovaatiokeskus InnoOmnia. Syksyllä 2011 valmistuvaan rakennukseen tulee pajatiloja, toimistotiloja, törmäyspisteitä ja palveluja, joita pienyrittäjä tarvitsee toimintaa aloittaessaan ja kehittäessään. "Nyt pohdimme InnoOmnian lisäarvoa yrittäjille", kertoo InnoOmnian johtaja Elina Oksanen-Ylikoski. "Haluamme saada oppilaitosten tilat mahdollisimman tehokkaasti myös yrittäjille käyttöön. Tiloihin voi tulla esimerkiksi mainosalalla pitkään toiminut veteraanivaikuttaja, joka voisi tarjota palveluitaan, osaamistaan ja verkostojaan puu- ja metalliartesaanien osuuskunnalle." "Toisaalta kokenut yrittäjä voisi saada uusia ideoita ja auttavia käsiä tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä opiskelijoilta ja eri alojen muilta yrittäjiltä. Oppilaitosyhteistyössä mahdollisuuksia on vaikka mihin, mutta niiden kehittämiseen tarvitaan yrittäjät mukaan."

Törmäystiloja ja työniloa

Työelämä ja opetus tuodaan saman katon alle. Tämä

MY2010.indd 72

tukee konkreettista yhteistyötä monien alojen kesken. Tiloja ei ole tarkoitus jättää pienen, rajatun joukon käyttöön. "Tiloissa tulee toimimaan yrittäjiä erilaisilla sopimuksilla. Kehittäjäyhteisömme täysjäsenet saavat kokonaispaketin, johon sisältyy omat tilat, yhteisten tilojen käyttöoikeus ja kaikki yhteisön palvelut. Satunnaisemmat kävijät joutuvat tietenkin myös maksamaan tiloista", lisää Oksanen-Ylikoski. "Puhumme ns. kulkukorttiyrittäjistä, joille lisäarvoa syntyy siitä, että he saavat mahdollisuuden pistäytyä innovatiivisissa tiloissamme hoitamassa juoksevat asiansa, sähköpostit ja kirjepostin tai vaikka asiakastapaamisensa." Kuten kuntolaitteet kuntosalin kuukausikortilla, saa kulkukorttiyrittäjä tietyt tilat ja palvelut käyttöönsä kiinteällä maksulla. Toisaalta Omniassa tiettyjä tutkintoja suorittaville opiskelijoille InnoOmnian tilojen käyttö kuuluu opiskeluaikaan. InnoOmnia hakee jatkuvasti yrittäjiä mukaan toimintaan. "Tiloissamme ehkä merkittävintä hyötyä yrittäjille tulevat tarjoamaan törmäyspisteet. Erilaiset yhteiskäyttötilat, joissa useita eri aloja edustavat, erilaista koke-

18.6.2010 16.22

musta omaavat ihmiset voivat kohdata suunnittelemattomasti. Ei siis kellon, lukujärjestyksen tai statuksen mukaan." Oksanen-Ylikosken mukaan tällaiset tilat synnyttävät yhteisöllisyyttä ja niissä syntyy uusia arkipäivän innovaatioita.

InnoOmniassakaan ei suljeta pois mahdollista yksikön omaa osuuskuntatoimintaa. "Yksi vaihtoehto on, että käynnistämme opiskelijoiden oman yritystoiminnan rinnalle InnoOmnian oman osuuskunnan, jossa tutkinnon osia voi suorittaa yrittäjämäisesti opintojen aikana", kertoo Oksanen-Ylikoski. Hän ei usko yrittäjyyteen pakottamiseen. "Emme halua passivoida opiskelijoiden omaa yritteliäisyyttä. Kannustamme silti opiskelijoita yrittäjyyteen kaikin keinoin opintojen aikana, koska näistä taidoista ja asenteesta hyötyvät myös ne, jotka eivät päädy yrittäjiksi.”

Monialaiset innovaatiot

"Yksi syy, miksi InnoOmnia on olemassa, on mahdollisuus osallistua monialaisten innovaatioiden syntymiseen", paljastaa Oksanen-Ylikoski. Opiskelun, koulutusjärjestelmän hierarkian, työelämän ja yrittäjyyden rajojen häivyttäminen sekä lukujärjestyksen rikkominen tekevät nämä mahdollisiksi. Omniassa on jo muutaman viime vuoden ajan tehty sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuksen puolella yrittäjyyteen kannustavia pilotteja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja liiketalous ovat olleet monialaisessa yhteistyössä mm. Nuori yrittäjyys-toiminnan puitteissa. "Piloteissamme opettajat ja opiskelijat ovat ylittäneet tutkintorajat ja saaneet motivaatiota ja kipinän yrittäjyyteen", sanoo Oksanen-Ylikoski. Omnian opiskelijoiden joukosta syntyy jo nykyisellään osuuskuntatoimintaa. Joissain suomalaisissa oppilaitoksissa kaikki opiskelijat kuuluvat oppilaitoksen omaan osuuskuntaan.

sosiaalinen ja uutta luova yrittäjyys

InnoOmnian toiminnassa lähdetäänkin enemmän ihmisten omasta aktiivisuudesta. Opiskelijoille ja työelämälle tarjotaan mm. Luova projekti–kurssia, jonne voi tulla idean kanssa ja siitä rakennetaan yhdessä luova projekti. Tavoitteena on saada toiminnan piiriin mahdollisimman paljon myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita ja esimerkiksi maahanmuuttajia. Omniaan opiskelemaan tulevilla maahanmuuttajilla on paljon vahvuuksia, joita yrittäjyyskoulutuksessa kannattaisi hyödyntää. Oksanen-Ylikoski uskoo, että monilla maahanmuuttajilla on kantaväestöä alempi kynnys lähteä yrittäjäksi ja arvokkaita verkostoja mm. lähtömaassaan.

osa-aikatoimisto.fi

PYSYVÄ TOIMISTO vai OSA-AIKATOIMISTO? Pysyvä toimipiste myös osa-aikaisesti esim. tunniksi päivässä! Toimistotilaa alkaen 10 m2:stä modernin tyylikkäissä kohteissamme ympäri Suomen. Joustavat tilaratkaisumme taipuvat ketterästi niin koko- kuin osaaikaiseenkin toimistotarpeeseen. Osa-aikatoimistoon kuuluu: • kalustettu ja stailattu toimistohuone • vastaanotto- ja aulapalvelut • Internet-yhteys Kohteissamme monipuolinen palveluvalikoima mm. • kokous- ja edustustilat • videoneuvottelut • sihteeripalvelut • ICT -palvelut Toimistokohteitamme Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Oulussa ja Tallinnassa Huom! Osa-Aikatoimistoja vain pääkaupunkiseudulla

(09) 4730 7720

www.petrasol.fi

sales@petrasol.fi

73 MY2010.indd 73

18.6.2010 16.22

"Esimerkiksi Suomesta vientiä suunnittelevalle yrittäjälle voisi löytyä hyviä koemarkkinoita yhteistyön avulla." Toiminnassa hyödynnetään nykypäivän tekniikkaa. InnoOmnialla on oma Facebooksivu sekä jaettuja dokumentteja ja kalentereita. Blogeja ja wikejä käytetään erilaisessa vuorovaikutuksessa ja esimerkiksi markkinoinnissa. InnoOmnian valmentajat kouluttavat valtakunnallisesti myös muiden oppilaitosten opettajia käyttämään uutta tietoja viestintäteknologiaa. Sosiaalisissa medioissa ja uusilla tekniikoilla yrittäjät voivat tehdä tulosta pienemmillä kustannuksilla. Sosiaalinen media toimii erityisen hyvin uusasiakashankinnassa ja yhteistyöverkoston rakentamisessa. Hyödyntämällä näitä tehokkaasti, pieni paikallinen yrittäjä voi saavuttaa jopa globaalin asiakas- tai toimit-

tajaverkoston. InnoOmnia hakee koko ajan yrittäjiä verkostoonsa. Erityisesti verkostoon toivotaan vastuullisia ja luovia yrittäjiä, jotka haluavat toiminnallaan tukea kestävää kehitystä. Kiinnostuneet ihmiset halutaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. “Ensiksi mukaan suunnittelutiimiin ja sen jälkeen liittymään kehittäjäyhteisöön”, kannustaa Oksanen-Ylikoski. q www.omnia.fi

74 MY2010.indd 74

18.6.2010 16.22

A K S U A H N E IS V II IT S O P JA VIIHDYTTÄVÄ!

WE LOVE TO ENTERTAIN YOU

www.tv-viisi.fi 75 MY2010.indd 75

18.6.2010 16.22

Koulutus

Teksti: Katariina Kääpä

Yrittäjyys on aito vaihtoehto tekemättömyydelle. Vuonna 1990 Jyväskylässä perustettu Cimson tekee aktiivista yhteistyötä työvoimapalvelukeskusten ja ELY-keskusten kanssa. Syksyllä 2009 ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudulla järjestetty Minustako yrittäjä -kurssi on tiivis ja avoinna kaikille.

teensä noin 1200 ihmistä. Cimson tarjoaa yrittäjyys-, ammatinvalinta- ja työelämäkoulutusta monella eri paikkakunnalla vuosittain noin 3500 opiskelijalle.

Lyhin koulutus lähes viikossa

Perinteisesti yrittäjyyskurssit ovat olleet kahdeksan viikon kokopäiväisiä koulutuksia tai kolmen viikon intensiivikursseja. Kuluneen vuoden aikana n. 800–900 ihmistä kävi Helsingissä vielä tiiviimmän, kahdeksaan iltaan tiivistetyn, Minustako yrittäjä -kurssin. ”Kurssi on tiivis ja tietoiskumainen”, selittää Suonpää. ”Tarkoitus on vastata keskeisimpiin yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin." Vastuu yrityksen kehittämises-

Teksti: Simo Raittila Kuva iStockphoto

”Autamme ihmisiä selviytymään työelämän, yrittäjyyden ja yhteiskunnan haasteista”, kertoo kehitysjohtaja Jouni Suonpää. Yrittäjyyskoulutusta saa vuosittain yh-

76 MY2010.indd 76

18.6.2010 16.22

tä on yrittäjällä, mutta koulutus tukee tässä tavoitteessa. Tässä auttaa myös opiskelijoiden käytössä oleva laaja verkkoyrittäjäkurssi. Toisin kuin lähinnä työttömille suunnatut aikaisemmat koulutukset Minustako yrittäjä -koulutus on avoinna kaikille kiinnostuneille. Tämän kevään kurssit on jo varattu täyteen, ja seuraavan kerran tilaa kursseilla on syksyllä 2010.

Hyöty koulutuksen lähtökohtana

Meillä Saarijärvellä on jo yli 35 vuoden kokemus kirjan tekemisestä. Tule teettämään painotyösi perheyhtiön mukavassa ilmapiirissä. Teemme joustavasti ja tehokkaasti mm. seuraavia painotuotteita:

Tavoitteena opiskelijalle yrittäjyyskursseilla on selvittää mahdollisuus terveeseen ja elinvoimaiseen liiketoimintaan. Menestystä on se, että saavutetaan asetetut tavoitteet ja hyödynnetään oma potentiaali. Cimsonin vastuu kantaa pidemmälle kuin kurssin loppuun. ”Meille on tärkeää, että koulutuksesta on opiskelijalle oikeaa hyötyä”, kertoo Suonpää. ”Ei riitä, että opiskelija saa uusimman tiedon. Se on myös saatava sovellettavassa muodossa.” Tiedon ja toiminnan on kohdattava. Tavoitteena ei ole, että jokainen kurssilainen perustaa yrityksen. Kurssin aikana arvioidaan kunkin yrittäjäksi tahtovan lähtökohtatilanne. ”Minustako yrittäjä -koulutuksessa on viimeinen ilta reflektointia”, kertoo Suonpää, ”Tehdään ns. yrittäjän värianalyysi. Katsotaan näyttävätkö valmiudet vihreää, keltaista vai punaista.” Jos tulos on punainen, ovat riskit hänen mielestään suuret. Yrityksen kehitys ei tällöin välttämättä rakennu terveelle pohjalle. Suonpää arvioi, että syksyn ja kevään kursseilla on syntynyt 200–300 uutta pienyritystä. Koulutuksen onnistumisesta kertoo se, että kurssilaisten kokema hyöty on palautteissa ollut keskimäärin yli neljää asteikolla 1–5.

- esitteet ja lehdet - kova- ja pehmeäkantiset kirjat - ohkopainotuotteet, kuten Raamatut ja sanakirjat - kalenterit Peruspainopalveluiden lisäksi tarjoamme asiakkaillemme mm. seuraavia lisäpalveluita: - varastointipalvelut - logistiikka ja pakkauspalvelut - painotöiden suunnittelu - taiton suunnittelu, kuvankäsittely ja sivunvalmistus - pienet markkinointipainokset

elä kuten opetat

Cimson Oy aloitti yrittäjyyskurssien pitämisen 20 vuotta sitten. Tavoitteena oli tällöin kokemuksen ja tiedon yhdistäminen. ”Ensimmäinen yrittäjyyskurssi järjestettiin pääosin kolmeen pekkaan Mikko Kotron ja Mika Suomalaisen kanssa”, kertoo perustajajäsen Suonpää. Hänen mukaansa yrittäjyyden syntyprosessissa yrittäjyyteen sitoudutaan jo ennen varsinaisen yrityksen perustamista. Alkuvuosien haasteena oli se, että yleisesti tarjolla oleva materiaali soveltui vain valmiille yrittäjille. ”Jotta osaa auttaa, pitää ymmärtää yrittäjyyden alkutaivalta”, sanoo Suonpää. Tätä ymmärrystä yritys onkin tarjonnut kokemuksella jo viime vuosituhannelta. Emoyhtiö on laajentanut koulutuksen ulkopuolelle. Cimson on osallisena monessa muussa yrityksessä mm. metalli-, viestintä- ja tietoliikenteen aloilta. Lisäksi Cimson Yrityspalvelut tarjoaa tilitoimistopalveluita. ”Alueellisuus on ollut meille strateginen valinta”, kertoo Suonpää. Yhtiöllä onkin nykyään henkilökuntaa ja tilat seitsemällä eri paikkakunnalla. q

Ota yhteyttä! Pirjo Kunelius...... Harri Simola ........ Anja Perälä ......... Pentti Ruohotie ...

044 7270 223 044 7270 224 044 7270 218 044 7270 215

Saarijärven Offset Oy PL 19, SAARIJÄRVI Puh. +358 44 7270 211

www.cimson.fi

77 MY2010.indd 77

18.6.2010 16.22

Koulutus

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, FT Vesa Taatila:

”Opiskelijoiden yrittäjäorientaatio vahvistuu oikeassa oppimisympäristössä” Teksti: Markku Summa

Laurea Business Ventures -koulutusohjelma, jota on toteutettu vuodesta 2008 alkaen, pyrkii vahvistamaan opiskelijoiden yrittäjäorientaatiota ja avaamaan heille polkuja yrittäjyyteen joko heti valmistumisen jälkeen tai myöhemmin tulevaisuudessa.

Innovaatiojohtamisen yliopettaja, FT Vesa Taatila korostaa, että Laurea-ammattikorkeakoulussa on valittu opiskelijayrittäjyys yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi. Se on haastanut rakentamaan oppimisympäristön, joka tukee nuoria uuden liiketoiminnan kehittämisessä. - Haluamme olla suunnannäyttäjä suomalaisten ammattikorkeakoulujen joukossa ja eräiltä osin sitä jo olemmekin. Palautteesta päätellen olemme oikealla tiellä. Laurea Business Ventures -koulutusohjelma on saanut innostuneen vastaanoton. Edelleen liian harva korkeakoulusta valmistunut perustaa yrityksen, vaikka palkkatyön osuus on työmarkkinoiden rajun rakennemuutoksen myötä vähenemässä. - Sitten kun lähdetään yrittäjäksi, ei haeta kasvua, vaikka siihen olisi edellytyksiä. Yrittäjä asettaa itselleen turhan matalan tavoitetason. Kasvuyrittäjyyden vahvistaminen onkin keskeinen haaste niin oppilaitoksille kuin koko yhteiskunnalle.

Yrittäjyydestä ykkösvaihtoehto Laurea-ammattikorkeakoulu on maan neljänneksi suurin alan toimija, jolla on seitsemän paikallisyksikköä Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla - Palveluksessamme on noin 500 henkilöä. Opiskelijoita meillä on neljällä eri koulutusalalla noin 8 000, joista suunnilleen 1200 on aikuisopiskelijaa. Koulutusohjelmia on kuusitoista. 78 MY2010.indd 78

18.6.2010 16.22

Nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on viime vuosina lisääntynyt. Kun haluaa saada opiskelupaikan nimenomaan yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä, silloin Laurea on erinomainen valinta. - Moni aloittaa työuransa toisen palveluksessa, mutta on siellä vain kehittääkseen omaa liikeideaa tai viimeistelläkseen sitä. Yrittäjyydestä näyttää vähin erin kehittyvän yhä useammalle nuorelle ensisijainen uravaihtoehto. Lisäksi Taatilan mukaan näyttää siltä, että kerran oma-aloitteisuuteen ja henkilökohtaiseen vastuunottoon kasvaneet opiskelijat eivät oikein viihdy suuryritysympäristössä.

Perinteisessä järjestelmässä opiskelija on läpäissyt kurssin suorittamalla tentin, mutta on usein unohtanut asiat sen jälkeen. - Pyrimme todentamaan sen, että opiskelija osaa soveltaa oppimiaan asioita jossakin todellisessa projektissa, Taatila korostaa. Lisäarvonsa on Laurean yhteistyöllä Espoon Otaniemen alueella toimivan yrityshautomo Spinno Enterprise Centerin ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Yhteistyössä Cambridgen yliopiston kanssa Laurea aloitti yrittäjyysleirit syksyllä 2007. Keskeinen tavoite on saada opiskelijat nostamaan tavoitetasoaan tapaamalla vapaamuotoisissa merkeissä menestyviä ulkomaalaisia yrittäjiä ja johdattaa heidät kansainvälisten verkostojen äärelle. Taatila arvioi, että tähän mennessä pidetyt kolme leiriä ovat edesauttaneet ainakin kolmentoista opiskelijayrityksen syntymistä.

Oppiminen tapahtuu projekteissa Uuden liiketoiminnan luomisen ja kehittämisen koulutusohjelman, Laurea Business Venturesin, lähtökohtana on, että kaikki oppiminen tapahtuu aidoissa liiketoiminnan kehittämisprojekteissa. Opiskelijat kehittävät joko omia liikeideoita tai hankkivat projekteja yrityksiltä. Kaikki oppiminen on käytännönläheistä ja se tapahtuu kehittämistoiminnan sivutuotteena. Näin opiskelijat kasvavat työelämään. - Se on vähän eri tilanne kuin takavuosina, jolloin yrityksissä oli tapana sanoa, että nuorelta ekonomilta menee pari vuotta oppia talon tavoille, Taatila korostaa. Lisäksi opiskelijat tekevät Laureassa vastuullisia asioita. Projektit eivät ole yksinkertaisia harjoitustöitä, vaan laaja-alaisia liiketoiminnan kehittämistehtäviä. Vuositasolla Laurea Business Venturesissa aloittaa 70 uutta opiskelijaa Tämä on kokonaismäärä, joka jakautuu 40 aloituspaikkaan suomenkielisellä ja 30 paikkaan englanninkielisellä linjalla. Tällä hetkellä opiskelijoita on 180. Ensimmäiset ovat jo valmistuneet. - Suunnitelmissamme on kasvuyrittäjyyden ylempään tutkintoon tähtäävä koulutusohjelma ylempi tutkinto. Siihen voi hakeutua vähintään alemman koreakoulututkinnon suorittanut ja vähintään kolme vuotta valmistumisensa jälkeen työelämässä toiminut.

Asioiden liiallinen suunnittelu riski

Yrittäjyysleiri nostaa tavoitetasoa Opettamisen sijasta Laureassa keskitytään oppimiseen. Se tarkoittaa Taatilan mukaan sitä, miten opiskelija oppii tehokkaimmin eikä suinkaan sitä, miten opettaja opettaa helpoiten. - Opiskelu ei liioin ole sidottu aikatauluihin. Lukukausilla ei ole merkitystä oppimisessa, ne ovat vain hallinnollinen käsite. Kursseja eikä tenttejä ei ole. Olemme määritelleet osaamistavoitteet. Kun hallitsee tietyt asiat, valmistuu.

Yrittäjyys käsitetään Suomessa edelleen asiaksi, jota joku tekee yksin. Monessa muussa kulttuurissa yrityksiä perustetaan tiimin voimin. Porukalla perustettu yritys menestyy ja kasvaa erityisesti siitä syystä, että henkilöiden osaamispotentiaalit täydentävät toisiaan; joidenkin vahvuus on substanssiosaaminen ja joillakin muilla on vahva yrittäjäorientaatio. Pääsääntöisesti jokaisella on Taatilan mukaan riittävästi osaamista ja ymmärrystä menestyä liiketoiminnassa. - Se ei sinänsä ole vaikeata, mutta tavattomasti sitkeyttä vaaditaan. Hallintokulttuurissa elämään tottuneet suunnittelevat usein asiat hengiltä, kun niitä olisi pitänyt ajat sitten ryhtyä toteuttamaan. - Hyvään suuntaan mennään kuitenkin vähin erin. Yrittäjät luottavat entistä enemmän omiin kykyihinsä ja innostukseensa. Lisäksi Suomessakin alkaa olla sarjayrittäjiä ja bisnesenkeleitä. Sarjayrittäjä on henkilö, joka perustaa elämänsä aikana useita menestyviä yrityksiä. Bisnesenkeli on useimmiten yksityishenkilö, joka sijoittaa omaa rahaansa pääsääntöisesti alkaviin yrityksiin - hän tuo myös osaamisensa ja kontaktiverkostonsa niiden käyttöön. Laurean koulutusohjelmat on rakennettu yliopettaja Vesa Taatilan mukaan tukemaan opiskelijoiden kasvua oma-aloitteisuuteen, vastuunottoon ja onnistumiseen niin palkkatyössä kuin yrittäjänä. - Kolmen viimeisen vuoden aikana opiskelijamme ovat perustaneet kolmisenkymmentä yritystä, joiden kaikkien toiminta jatkuu. Selkeästi kasvu-uralla on kymmenen, hän sanoo. 79

MY2010.indd 79

18.6.2010 16.22

Laurean opiskelijat mukana liiketoiminnan kehittämisprojekteissa. Just Recruit Me -yritys starttaa syksyllä 2010

on työttöminä on useampi kuin joka viides. Se on käsittämättömän paljon. Ideani lähtee siitä, että on tehtävä jotakin, mikä kaventaa työmarkkinoilla 25- ja 35-vuotiaiden välistä eroa. Ekmanin mukaan 35-vuotias on useimmiten etulyöntiasemassa CV:n perusteella. Mitä olisi tehtävissä, jotta kymmenen vuotta nuorempien lähtökohdat paranisivat? Siihen hän löysi ratkaisun, joka korostaa hakijan persoonaa. - Tarkoitus on tehdä jokaisesta hakijasta videoprofiili, jossa henkilö kertoo osaamisestaan ja vahvuuksistaan. Yhteistyössä Laurean opiskelijoiden kanssa Ekman on vienyt liikeideaa eteenpäin. Opiskelijaryhmä on pohtinut muun muassa markkinointia, hinnoittelua, myyntiprosessia, sosiaalisen median hyödyntämistä ja kirjoittanut esittelyvideon käsikirjoituksen. - Toivon, että ainakin osa heistä työllistyy uuteen yritykseen, kun sen toiminta käynnistyy. Sen olemme heille velkaa, Ekman sanoo.

Laurea Business Ventures koulutusohjelman neljä opiskelijaa kehittää olemassa olevalle yritykselle, Speakersforum Oy:lle, uutta liiketoimintaa yhdessä yrittäjä Patrik Ekmanin kanssa. Just Recruit Me on uuden liiketoiminnan kehittämisprojekti, jossa on kysymys suoraan kansainvälisille markkinoille tähtäävästä uudenlaisesta rekrytointipalvelusta. Uudesta yrityksestä tulee aikanaan Speakersforumin tytäryritys. Speakersforum Finland on Patrik Ekmanin 2001 perustama puhujien, juontajien ja valmentajien välittämiseen erikoistunut yritys. Yhdessä sisaryhtiönsä Eventforumin kanssa se tarjoaa myös kokonaisvaltaisia tapahtumaratkaisuja. Ekman, 37, oli nuoruudessaan muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Ensimmäisen musiikkialan yrityksensä hän perusti jo kuusitoistavuotiaana isänsä avustuksella ja on näin ollen koko työuransa ajan toiminut yrittäjänä. Yhteistyötä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa Ekman on tehnyt jo usean vuoden ajan. Hän on muun muassa rekrytoinut yrityksiinsä henkilöstöä Laureasta valmistuneista opiskelijoista.

Opiskelijoissa on yrittäjähenkeä Uusia liikeideoita Ekman kertoo saavansa useita vuodessa, mutta harva niistä on helmi. Mikä on hänen viestinsä yrittäjäksi aikovalle? - Ei saa jäädä miettimään asioita liian pitkäksi aikaa. Pitää toimia, testata ideaansa ja keskustella jo toimivien yrittäjien kanssa, jotta voisi välttää aloittavan yrittäjän pahimmat virheet. - Pitää toimia sopivasti etukenossa eli uskoa itsensä ja näyttää olevansa jo vähän pitemmällä kuin todellisuudessa on. Rahoittajat ja asiakkaat aistivat sen, mitä yrittäjä ajattelee liikeideastaan ja kantavuudesta. Yhteistyöhön Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa Ekman on tyytyväinen. Laurean konsepti kouluttaa opiskelijoita työelämälähtöisesti on oikea. Opiskelijat osaavat etsiä itselleen projekteja ja saavat myös yrittäjät kiinnostumaan niistä. Siinä on oikeaa meininkiä. Viime aikoina Ekman on myös itse ryhtynyt luennoimaan yrittäjyydestä oppilaitoksissa ja yrittäjäverkostoissa. - On tavattoman mukavaa kannustaa ihmisiä löytämään sisältään piileviä voimavaroja ja näyttää oman liiketoimintansa kautta,

Autamme nuoria työllistymään Ekman, jota voidaan hyvällä syyllä pitää sarjayrittäjänä, sai idean uudenlaisesta rekrytointipalvelusta, jonka tarkoitus on vauhdittaa nimenomaan vastavalmistuneiden työllistymistä. - Työttömyysluvut kertovat, että 15–24-vuotiaista

Ninni Karjalainen, Jarrad Tuokko, Lea Merisalu, Miikka Tuomola ovat Laurea Otaniemen liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelijoita. He ovat mukana Just Recruit Me -projektissa luomassa uutta liiketoimintaa jo olemassa olevalle yritykselle.

80 MY2010.indd 80

18.6.2010 16.22

sanovat yhteen ääneen. Aikataulut ovat muuttuneet ja tulevat varmasti vielä muuttumaan projektin aikana, mutta ainakin ensimmäinen versio JRM sivuista pitäisi olla valmiina 1.7.2010 koekäyttäjille. Sivujen kokeilun jälkeen otetaan huomioon koekäyttäjien kehitysehdotukset ja projektia viedään siltä pohjalta eteenpäin. Hanketta lähtevät toteuttamaan Lea, Ninni, Jarrad ja Miikka. Projektipäällikkönä toimi Nicolina Zilliacus Speakersforumista.

että yrittäjä voi selvitä hengissä ja myös menestyä, hän sanoo.

”Tämä liikeidea on tätä päivää” Idea Just Recruit Me -projektista tuli Speakersforum Oy:n toimitusjohtaja Patrik Ekmanilta. Hän otti yhteyttä Laurean yliopettaja Vesa Taatilan, joka ilmoitti avoinna olevasta projektista liiketalouden opiskelijoille. Projektista kiinnostui neljä opiskelija: Ninni Karjalainen, Jarrad Tuokko, Lea Merisalu ja Miikka Tuomola. Nuorten mielenkiinto heräsi jo heti ensimmäisessä tapaamisessa, jossa Patrik Ekman esitteli heille JRM liikeideaa. - Aihe sopii erinomaisesti nykyisen sosiaalisen median yhteiskuntaan ja on muutenkin kiinnostava, he

Miksi tämä liikeidea tulee olemaan menestystarina? - Koska se on ainutlaatuinen ja erilainen verrattuna olemassa oleviin rekrytointi- ja työnvälityspalveluihin. Yrittäjyyteen nelikkoa on innostanut Laurea Otaniemi ja ohjaaja Vesa Taatila unohtamatta projektin toimeksiantajaa, yrittäjä Patrik Ekmania. q

SPEAKERSFORUM

Laurea Otaniemi

”Top hyödyt työnhakijalle”

Laurea Otaniemi on yli 900 opiskelijan kampus, joka on profiloitunut hyvinvointiin ja yrittäjyyteen. Yksikkö toimii hyvinvointiosaamisen keskuksessa Active Life Villagessa.

- Ilmainen rekrytointipalvelu kaikille työnhakijoille! - Uuden ja mullistavan ura-profiilin avulla erottaudut heti joukosta ja herätät paremmin työnantajan kiinnostusta! - Esittelyvideossa voit nostaa omaa persoonallisuuttasi ja asenteesi esiin - Työpaikkailmoitukseen vastaat lähettämällä ura-profiilisi suoraan työnantajalle - Säästät aikaa - voit hoitaa kaiken työnhakusi palvelun kautta -Kaikki jotka työllistyvät palvelun kautta saavat rahallisen ”signing bonuksen”! q

Opiskelijoita on 30 kansallisuudesta. Suomenkieliset koulutusohjelmat ovat fysioterapia, hoitotyö (sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja), liiketalous ja sosiaaliala. Englanninkieliset koulutusohjelmat ovat Degree Programme in Business Management, Nursing and Social Services. Lisäksi on useita ylempiä amk-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. Henkilöstö ja opiskelijat tekevät hyvinvointialan ja liiketoiminnan kehittämishankkeita yhdessä korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Tunnetuin hankkeissa syntyneistä innovaatioista on vuorovaikutteinen televisioyhteys HyvinvointiTV, jonka Laurea Otaniemi kehitti vuonna 2005 yhdessä Espoon kaupungin, TDC Song Oy:n ja Videra Oy:n kanssa. q

81 MY2010.indd 81

18.6.2010 16.22

Koulutus

Teksti: Katariina Kääpä to

: va

i: st

iin

r ta

k Te

p ää

p ck

Ammattikuljettajan koulutus

kannattaa

Ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutus päivittää kuljettajan taidot ja tiedot. Koulutuksesta on myös taloudellista hyötyä kuljetusyritykselle, kertoo Tommi Salminen CAP Koulutus Oy:stä.

mattikuljettajille että muille kuljetusalalla työskenteleville. Myös yritysten johto ja esimiehet ovat tervetulleita koulutustapahtumiimme”, CAP Koulutuksen liiketoimintajohtaja Tommi Salminen kertoo. CAP - koulutus järjestää päivittäin räätälöityä kuljettajakoulutuksia yrityksissä eri puolilla maata Kirkkonummelta Kittilään asti. Koulutuksiin osallistuu kuljettajia niin pienistä muutaman auton yrityksistä aina isoihin kuljetusliikkeisiin, joissa kuljettajia on jopa toista tuhatta. ”On etuoikeus saada toimia sellaisten yritysten kanssa, jotka ymmärtävät koulutuksesta saatavan hyödyn.” Räätälöityjen kurssien ohella yritys järjestää myös avoimia kursseja, joille voi osallistua vaikkapa yksittäinen henkilö.

Kuljettajan ammattipätevyysdirektiivi (CAP-direktiivi) on muuttanut henkilö- ja tavaraliikenteen kuljettajien koulutusvaatimuksia. Henkilöliikenteessä direktiivi astui voimaan syksyllä 2008 ja tavaraliikenteessä syksyllä 2009. Ammattiaan jo harjoittaville kuljettajille direktiivi on tuonut jatkokoulutuksen, joka suoritetaan säännöllisin väliajoin. ”Meillä CAP-koulutus Oy on suunnattu sekä am-

82 MY2010.indd 82

18.6.2010 16.22

Tämän lisäksi CAP-koulutus Oy:n sisaryritys CAPAutokoulu Oy tarjoaa perinteistä autokouluopetusta valtakunnallisesti sekä Savon Kuljettajakoulutus Oy puolustusvoimien kuljettajakoulutusta neljässä eri joukko-osastossa.

”Koulutuspäiviin ei koskaan sisälly mitään kokeita. Monet ammattikuljettajat saattavat jännittää, että onko koulutuksessa kokeita, mutta ei niitä ole”

35 tunnin tehopaketti CAP-jatkokoulutus kestää 35 tuntia. Se pitää sisällään viisi koulutuspäivää. Oppitunteja päivässä on seitsemän kertaa 45 minuuttia. Suorittamalla koulutuksen kuljettaja pitää huolen, että ammattipätevyys on voimassa henkilöliikenteessä 10.0.2018 ja tavaraliikenteessä 10.9.2019 saakka. Direktiivin tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta ja kuljettajien edellytyksiä tehtävänsä hoitamisessa sekä vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia. Ympäristöhaittoja pyritään vähentämään etenkin ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutuksella, joka on pakollinen osa koulutusta ainoastaan Suomessa Pakollisen osuuden lisäksi CAP Koulutuksessa kuljetusliike voi räätälöidä muun koulutussisällön omien tarpeidensa ympärille. ”Koulutuksen sisältö ja tavoitteet vaihtelevat yrityskohtaisesti, riippuen millaisesta kuljetusyrityksestä on kyse.” ”Ennakoivan ajamisen pakollinen koulutus on Road CAP -kurssi, jossa pyritään kehittämään kuljettajan kykyä turvalliseen ajamiseen ja vaaratilanteiden huomioon ottamiseen. Lisäksi koulutus antaa kuljettajalle valmiudet toimia oikein vaaratilanteissa. ”

jetuksiin keskittyvällä ThermoCAP-koulutuksella tai vaarallisten aineiden ADR-ajolupakoulutuksessa. Autonkuljettajan työturvallisuuteen keskitytään SafetyCAP-koulutuksessa sekä työhyvinvointiin ja terveyteen TrainingCAP-koulutuksessa. CAP-koulutuksessa voi syventyä myös liiketoiminnan kehittämiseen. BusinessCAP pitää sisällään yritystoimintaan ja sen kehittämiseen liittyvät keskeiset asiat. ServiceCAP pureutuu erilaisiin asiakaspalvelutilanteisiin. ”Koulutuspäiviin ei koskaan sisälly mitään kokeita. Monet ammattikuljettajat saattavat jännittää, että onko koulutuksessa kokeita, mutta ei niitä ole", Salminen painottaa.

Osaavat kouluttajat CAP-koulutus Oy on ensimmäinen yritys, joka sai Suomessa CAP-direktiivin mukaisen ammattipätevyyskoulutusluvan. Koulutuksen laadun yrityksessä takaa ammattitaitoinen ja osaava koulutushenkilökunta. ”Lähes kaikilla kouluttajillamme on kokemusta ratin ja penkin välistä. He ovat toimineet itse kuljettajina ja esimiestehtävissä kuljetusliikkeissä.” ”Meille on tärkeää, että kouluttajat ja kuljettajat puhuvat samaa kieltä, ja että kouluttajilla on käytännön kokemusta maantieliikenteestä ja vaaratilanteiden huomioon ottamisesta siellä.” Ammattikuljettajien koulutus kannattaa. Direktiivin vaatima koulutus on oiva tapa päivittää sekä kuljettajan että kuljetusliikkeen osaamista. ”Koulutuksen tavoitteena on kuljettajan tärkeiden tietojen ja taitojen kartuttaminen, onnettomuuksien välttäminen, vaarantilanteessa toimimisen ja taloudellisen ajotavan oppiminen.” Kuljettajien kouluttamisesta seuraa myös kuljetusyritykselle merkittävä etuja. Koulutus tietää usein myös selvää säästöä ”Koulutus parantaa yrityskuvaa. Työnlaatu ja tuottavuus paranevat.” ”Ajonevojen käyttökustannukset pienevät. Tämä koskee sekä polttoaineita ja ympäristökuormitusta. Verkkosivuillamme on koulutuksen takaisinmaksulaskuri, jossa yritys voi laskea, kuinka paljon voi säästää, kun panostaa kuljettajiinsa. Koulutus on tärkeä sijoitus tulevaisuuteen.” q

Kurssipäivät voi suorittaa kahdella eri tavalla. ”Ennakoivan ja turvallisen ajamisen koulutuksessa on kaksi vaihtoehtoa. Joko teoriapäivä tai teorian ja käytännön harjoitusten yhdistelmä. Harjoituksissa ajetaan ajoharjoitteluradalla raskaalla kalustolla, tehdään väistöjä ja kokeillaan jarrutusmatkoja.” Muut neljä kurssipäivää voi valita CAP Koulutuksen runsaasta tarjonnasta. ”Meillä on TOP 10 -koulutuslista, josta kurssit yleensä valitaan. Varsinkin taloudellisen ajamisen EcoCAPkoulutus on suosittu. ” Kun EcoCAPin suorittaa teorian ja käytännön yhdistelmänä, pääsee taloudellisen ajamisen oppeja kokeilemaan ratin takana. ”Koulutuksessa ajetaan kaksi testi ajoa. Yksi ennen teoriaa, jonka aikana käydään läpi taloudelliseen ajamiseen liittyviä asioita. Teorian jälkeen ajetaan toinen testiajo, jossa kokeillaan uusia oppeja ja verrataan ajoa ensimmäiseen kertaan.” RescueCAP-hätäensiapukoulutus antaa perustiedot hätätilanteessa toimimisessa sekä tavallisimmista sairaus- ja onnettomuustilanteista autonkuljettajan työssä. Tavarankäsittelyyn ja -kuljetukseen perehdytään LiftCAP-trukkiturvallisuuskurssilla, LoadCAP -kuormaus- ja sidontakurssilla sekä lämpötilahallittujen kul-

www.capkoulutus.fi

83 MY2010.indd 83

18.6.2010 16.22

Koulutus

Teksti: Katariina Kääpä

Taivalkosken metsäoppilaitos pioneerin roolissa

Koneosaaminen

kovassa kurssissa kehittämiseen pitkäjänteisesti ja koulutuksen järjestäjä on antanut metsäoppilaitokselle mahdollisuuden näyttää osaamisensa. Oppilaat viihtyvät hyvin koulussa, jota kuvaa erittäin pieni keskeyttämisaste. Taivalkosken metsäoppilaitos edustaa pientä erityisalaa, joka vaatii pienen oppilaitoksen muun muassa kalliiden laitteidensa vuoksi. Metsäoppilaitos kouluttaa metsäkoneenkuljettajia ja maanrakennuskoneenkuljettajia sekä järjestää erikoiskursseja.

TAIVALKOSKEN METSÄOPPILAITOS TUNNETAAN Suomen laadukkaimmasta metsäkoneenkuljettajakoulutuksesta. Maassamme metsäkoneenkuljettajakoulutusta tarjoaa kahdeksan oppilaitosta. Näistä hakutilastojen valossa vetovoimaisin on nimenomaan Taivalkoski. ”Meillä on 32 aloituspaikkaa, ja hakijoita oli kyllä erittäin hyvin”, vahvistaa Jouko Karjalainen metsäoppilaitokselta. Suuren suosion taustalla on hyvä työmotivaatio, korkea ammattitaito, ajanmukainen kalusto sekä korkealaatuiset tukipalvelut. Vuonna 2006 Taivalkosken metsäoppilaitos valittiin Vuoden kouluksi Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n ja Opettaja-lehden järjestämässä kilpailussa. Valinnan perusteluissa raati totesi, että koulun henkilöstö on sitoutunut oppilaitokseen ja koulutuksen

Uutena koneelliset metsänparannustyöt Oppilaitoksessa on 170 nuorisoasteen ja parikymmentä aikuisopiskelijaa yli 40 kunnasta. Taivalkosken jatkuu sivulla 86

suurin edis

MY2010.indd 84

18.6.2010 16.23

Yrittäjä! OletkO näiden aikOjen

L A I TA P E RUSASIAT NY T KUNTOON. TA R K I S TA N ÄMÄ NEL JÄ EDIST Y STEKIJÄÄ:

1. OvatkO aikavarkaat kurissa?

vai onko sisäisen palaverin sopiminen työlästä ja tietojen etsintä aikaavievää?

2. OvatkO asiakastietOsi hYvässä tallessa? vai menivätkö kontaktitiedot myyjän mukana tai ovatko ne hajallaan eri koneilla?

3. OnkO matkakulut minimOitu?

vai kulutatko kohtuuttomasti aikaa, rahaa ja ympäristöä palaverimatkoihin?

4. OnkO tYökalut hankittu edullisimmalla mallilla?

vai tuskailetko liian suurien kertainvestointien kanssa?

TEE NOPEA JA vAIvATON TESTI OSOITTEESSA

SUURIN EDISTÄJÄ –ohJElmaN TavoITTEENa oN paRaNTaa 100.000:N SUomalaISEN yRITykSEN TyöN SUJUvUUTTa Ja TyövÄlINEITÄ SEURaavaN 12 kUUkaUDEN aIkaNa. oSallISTU Ja hyöDy!

85 suurin edistäjä4.indd 2

MY2010.indd 85

10/5/09 4:09:03 PM

18.6.2010 16.23

metsäoppilaitos on juuri siirtynyt osaksi Oulun Seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää. Uudet tuulet puhaltavat laitoksella muutenkin: metsäpuolelle on saatu uusi suuntautumisvaihtoehto, joka starttaa syksyllä. ”Koneelliset metsänparannustyöt on suuntautumisvaihtoehdon nimi”, vahvistaa Jouko Karjalainen. ”Sen alla on kolme työlajia, eli kannonnosto ja maanmuokkaus, metsänojitus ja ennallistaminen sekä metsäautotien teko.” Uusi suuntautumisvaihtoehto on lisätty koska työelämään vaaditaan konekuskeja, joilta nämä mainitut taidot löytyvät. Koulullakin on täysi hyörinä päällä uusiin kuvioihin valmistauduttaessa: ”Koneisto on vielä päivitettävä ennen syksyä”, Karjalainen toteaa.

ta valmistunut hankkii koneen ja ryhtyy metsäkoneyrittäjäksi. Lisäksi kenties viidennes oppilaista on yrittäjän poikia tai tulee suvusta, jossa on paljon metsäkoneyrittäjyyttä. He tulevat oppiin, jotta voivat ottaa perheyrityksen vetovastuun joskus tulevaisuudessa. ”Nyt tuntuisi siltä, että yrityshalut ovat vähän nousussa”, Karjalainen toteaa.

Sukupolvenvaihdos edessä

Nuorten sankareiden näytönpaikka voi tulla hyvinkin pian, sillä metsäkoneyrittäjien keski-ikä on jo ylittänyt 50 vuotta. ”Tilalle on pakko löytää tekijöitä jostain”, Karjalainen toteaa ja ennustaa, että tilanne heijastuu konemiesten ansiotasoon myönteisellä tavalla. ”Puun kantohinta on noussut, mutta tämä ei vastaavasti ole vaikuttanut taksoihin.” Vuodeksi eteenpäin tehtävät sopimukset seuraavat viiveellä kantohinnan kehitystä. Taivalkoskella vannotaan verkostoitumisen nimeen. Valtakunnallisia koulutuksellisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Joensuun yliopisto, Lapin yliopisto, Lapin Luonto-opisto, Sodankylän ammatti-instituutti ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Oppilaitos on osallistunut myös luonnonsuojelun ja luontomatkailun kehittämiseen Luoteis-Venäjällä. Toiminnan perustana on aina ollut metsäoppilaitoksen seutukunnallisesti ja valtakunnallisesti tunnustettu ja tunnettu erikoisosaaminen metsätalouden, koneellisen puunkorjuun, maanrakennuksen, luonnontuntemuksen (luontomatkailun, luonnonhoidon) erityisosaamisaloilla. Lisäksi elintärkeitä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita valtakunnallisesti ovat koneyrittäjät ja konevalmistajat. q

Puun tarve kasvaa rajusti

Karjalainen uskoo, että osaajia tullaan tarvitsemaan rutkasti lisää metsäkonepuolelle. Muutama vuosi sitten Opetushallitus laski, että nykyistä 5 000 metsäkoneenkuljettajan joukkoa pitää kasvattaa tuhannella, mikäli aiotaan hoitaa kasvatushakkuut tehokkaasti. Tuolloin jo tiedettiin, että puuston keskikoko pienenee jatkuvasti, joten miehiä ja koneita tarvitaan metsään enemmän. Nyt yhtälöön on tullut lisää muuttujia. Puunpolton lisääminen aiheuttaa sen, että porukkaa kuskinpaikalle tarvitaan koko ajan enemmän. Taustalla on hallituksen tavoite jopa kolminkertaistaa polttopuun kiintokuutioiden määrä 4 miljoonasta 12 miljoonaan. ”Lisäyksen määrä on 167 000 kuorma-autollista puuta”, Karjalainen valottaa. Volyymien paisuessa valtiovalta onkin jo satsannut teiden kunnossapitoon, jotta pienet metsätiet kestävät kasvavan trafiikin. Kokonaan oma lukunsa on Venäjän viime kesänä voimaan tulleet puutullit. Asteittain nousevat puutullit tulevat piakkoin tyrehdyttämään venäläisen puun virran Suomeen niin totaalisesti, että rajan takaa ei tänne tuoda enää kalikan kalikkaa. Sopuratkaisua ei tulehtuneeseen tilanteeseen ole saatu. ”Venäjän puutullien myötä suomalaista puuta tarvitaan vastaavasti enemmän”, Karjalainen laskeskelee.

Tehokkaan toimiston tekijät HIljaiset, helppokäyttöiset ja tyylikkäät neopost-postinkäsittelyjärjestelmät Euroopan markkinajohtajalta

Ammattilaisia tarvitaan

Suomessa yli 90 % puusta korjataan koneellisesti ja metsäkonetoiminnalla on pitkät perinteet. Suomalainen metsäkoneosaaminen on arvostettua myös ulkomailla. Metsäkoneenkuljettajat ovat yleensä yksityisyrittäjiä tai heidän palveluksessaan olevia ammattikuljettajia. Koneenkuljettajaksi voi opiskella myös oppisopimuskoulutuksessa. Opintojen suuntautuneisuuden mukaisesti metsäkoneenkuljettaja kykenee käyttämään, kuljettamaan ja pitämään kunnossa metsätraktoria, hakkuukonetta tai puutavara-autoa. Alan haittapuolena mainitaan, että istumatyö ja koneen liikkeet voivat rasittaa selkää. Toisaalta työympäristönä on metsä, joten tympeässä koppikonttorissa ei tarvitse päiviään kuluttaa. Karjalainen kertoo, että vuosittain muutama koulus-

Kone MY2010.indd 86

www.osao.fi

- Postimaksukoneet ja vaa'at - Kuorituskoneet - Osoitekirjoittimet - Kirjekuorenavaajat

Mail Systems Oy

18.6.2010 16.23

www.ayt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille 0800-9-0888

TILAA ESITE ILMAISESTA PALVELUNUMEROSTA

87 MY2010.indd 87

18.6.2010 16.23

Koulutus

Puusta leipäpuu

ArtWood-yrityshautomossa kasvaa tulevaisuuden mestaripuuseppiä

Teksti: Sami J.Anteroinen

ArtWoodin yritykset tarjoavat edustavan läpileikkauksen suomalaisesta puualasta: osaamista löytyy entisöinnistä verhoiluun ja soutuveneiden rakentamiseen. Hautomon yritykset tekevät paljon tilaustöitä, jolloin on luonnollista että töiden kirjo muodostuu erittäin runsaaksi. Jokainen työ on omalla tavallaan ainutlaatuinen ja kunkin kohdalla käydään läpi materiaaliin, suunnitteluun, sisustukseen, väreihin ja mitoitukseen liittyviä asioita. Tällä hetkellä hautomossa on yhdeksän yritystä, joista kolme kävi taloksi viimeksi syksynä. Petri Laitinen on yksi uusista tulokkaista. ”Perustin oman yrityksen 1.9.2007”, Laitinen vahvistaa. Yrityksen nimi on VPK-73 ja sen ydinliiketoimintaa on huonekalujen ja pienesineiden suunnittelu, valmistus ja entisöinti.

Kangasalan Artwood-yrityshautomo on toiminut viiden vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet ehdottomasti positiivisia. ArtWood on tarkoitettu erityisesti hienopuusepän työtä tekeville. Hautomoon otetaan sisään taitoteknologisia, käsiteollisia yrityksiä, joita yhdistää rakkaus puuhun.

Kelpo startti

Petri Laitinen kertoo, että liiketoiminta on pyörähtänyt käyntiin kohtalaisen hyvin. ”Ihan alussa olisi sitäkin, että vain pyöritteli palikoita verstaalla, mutta siitä se sitten lähti”, Laitinen nauraa. Töitä on tullut omien kontaktien ja markkinoinnin avulla, mutta toimeksiantoja on saatu myös yrityshautomon kautta: aina silloin tällöin joku ottaa yhteyttä ArtWoodiin ja kyselee tekijää tiettyyn projektiin. Reilun puolen vuoden aikana Laitinen on päässyt työstämään puusta jos jonkinlaista esineistöä. ”Ehkä haastavin projekti tähän asti on ollut liikelahjaksi tehty paperiveitsikotelo, jota tein kokonaisen sarjan”, Laitinen kertoo. Työ toteutettiin asiakkaan idean pohjalta. Toinen mielenkiintoinen - ja suuritöinen - projekti oli mappikaappisetti. Laitinen työsti kaapistot mittatilaustyönä ja kävi vielä asentamassa koko komeuden paikoilleen. ”Mappikaappisetti oli kooltaan jo aika jyhkeä, oma suosikkialueeni on kuitenkin pienesineet”, Laitinen toteaa.

Visuaalisuutta eri muodoissa

35-vuotiaan Laitisen tie puuseppäyrittäjäksi ei liene se kaikkein tavanomaisin. Mies kertoo toimineensa lehtikuvaajana 11 vuoden ajan. Kuva: Sami Hasila

jatkuu sivulla 90

88 MY2010.indd 88

18.6.2010 16.23

i.fi r e l i a m e . w ww

emaileri – sähköä viestintään

emaileri on helppokäyttöinen ja kustannustehokas ratkaisu aloittavan yrityksen markkinointitarpeisiin. Palvelun avulla yrityksen uusasiakashankinta voidaan toteuttaa nopeasti ja vaivattomasti, jossa tilastot kertovat mistä kukin vastaanottaja on kiinnostunut, mikä toimii ja mikä ei. Tilastot antavat arvokasta tietoa ja luovat uusia markkinointimahdollisuuksia. Asiakkaat haltuun emaileri -palvelun asiakashallinta on monipuolinen. Asiakastietoihin voidaan tallentaa viestinnän ja asiakkuudenhallinnan kannalta olennaiset tiedot. Palvelussa on monipuoliset ryhmittely- ja luokittelu-mahdollisuudet, joissa kriteereinä voidaan käyttää asiakastietoja tai -tilastoja. Asiakastietojen tuonti tai siirto toiseen järjestelmään on mutkatonta. Sähköisessä viestinnässä kohderyhmän valinta on yhtä tärkeää kuin itse laadukas viesti. Kampanjan vastaanottajat voidaan valita hyödyntäen palvelun asiakasryhmiä, -luokituksia ja postituslistoja tai suoraan aikaisemman kampanjan tilastojen perusteella. Tilastojen hyödyntäminen viestinnän kohdentamisessa, maksimoi viestinnän tehon.

Tyylikäs viesti pysäyttää emaileri -palvelulla tyylikkään uutiskirjeen toteutus on todella vaivatonta. Viesti voidaan kopioida tekstinkäsittelyohjelmasta tai kirjoittaa ja muotoilla suoraan palvelussa. Kuvien lisääminen onnistuu helposti automaattisen kuvankäsittelyn avustamana. Liitteet saadaan osaksi viestiä lataamalla ne palvelun turvalliseen liitepankkiin. Asiakaskohtaiset kirjepohjat mahdollistavat yritysilmeen mukaiset kampanjat, joissa käyttäjän ei tarvitse huolehtia muusta kuin viestin sisällöstä.

Tilastointi kertoo tehokkuuden Palvelussa on monipuoliset tilastointiominaisuudet. Tilastoista nähdään miten vastaanottajat ovat reagoineet lähetettyyn viestiin. Tilastot paljastavat myös vastaanottajien aktiivisuuden ja mielenkiinnon kohteet. Tilastojen avulla yritys saa arvokasta tietoa viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen.

Huoleton käyttää Palvelu toimii ASP-periaatteella, eli sitä käytetään tavallisella Internetselaimella. Tiedonsiirto käyttäjän ja emaileri-palvelimen välillä on aina salattua ja turvallista. Jos tietokoneesi on kytketty internetiin, voit käyttää emaileri-palvelua missä ja milloin tahansa.

0 ja kysy 2 2 9 0 8 7 0 02 Soita meille rjousta. a t is o ik r e n jä tä aloittavan yrit PS: Voit

lle sähköpostia myös laittaa mei

@emaileri.fi .

asiakaspalvelu

89 MY2010.indd 89

18.6.2010 16.23

”Siinä sivussa harrastin entisöintiä ja aloin kiinnostua enemmän ja enemmän puusepän hommista.” Syksyllä 2005 freelance valokuvaaja Laitinen aloitti opinnot Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Keväällä 2007 laitoksesta käveli ulos puuartesaani Laitinen. Mies haki ja sai Pirkanmaan TE-keskuksen Prostart-tukea ja laittoi yhden miehen yrityksen pystyyn samana syksynä. Aikaisemmin Laitinen siis toteutti visuaalisuuttaan valokuvaamalla. Nyt hän valmistaa esteettisesti kestäviä esineitä. ”Puusepän ala tuntui järkevältä ja hyvältä, omalta”, hän perustelee. Puu on läheinen materiaali ja sen evoluutiota valmiiksi tuotteeksi on kiehtova seurata. ”Puu tapaa olla alussa karhea, mutta sitä työstetään ja pintakäsitellään niin, että se tuntuu hyvältä kädessä ja miellyttää silmää”, hän kuvailee. ”Puun kun oppii hallitsemaan, siitä voi tehdä melkein mitä tahansa.” Ei Laitinen kuitenkaan ole vanhaa leipäpuutansakaan tyystin hylännyt - toiminimen piikkiin tehdään silloin tällöin myös valokuvauskeikkoja. Samaten valokuvien retusointi digitaalisesti ja kutsukorttien suunnittelu kuuluvat repertuaariin.

vuoden aikana on tarkoitus kypsytellä liikeidea valmiiksi, toimivaksi yritykseksi. ArtWoodin isäntä Sami Hasila kertoo, että yleensä kestää noin vuoden päivät saada tuntumaa siitä, onko tuotteelle markkinoita ylipäänsä olemassa. Parhaassa tapauksessa markkina vetää niin mukavasti, että hautomon tilat käyvät ahtaiksi jo ensimmäisen vuoden aikana ja yrittäjä muuttaa omaan ja isompaan. Jos yhden vuoden jälkeen takaraivossa kuitenkin jäytää tunne, että ei pärjää vielä aivan omillaan, voi jäädä vielä toiseksi vuodeksi seuraamaan tilanteen kehittymistä ilman suuria omia pääomariskejä. Petri Laitinen on ollut hyvin tyytyväinen aikaansa yrityshautomossa. Erityisen tärkeää on se, että on samanhenkisiä yrittäjiä ympärillä. ”Töihin on kiva mennä kun tietää että verstaalla on muitakin. Ei tarvitse mennä sinne yksinään pyörimään”, Laitinen heittää. Kollegoiden kanssa jutellaan työn alla olevista projekteista, mutta myös monista muista yrittäjyyteen liittyvistä asioista, kuten kirjanpidosta tai verotuksesta. ”Yrityshautomon yksi vahvista puolista on nimenomaan sen tarjoamat verkostoitumismahdollisuudet”, Sami Hasila vahvistaa.

Vähintään vuosi verstaalla

Koneet talon puolesta

Artwoodin yrityshautomossa yrittäjät sitoutuvat yhteen vuoteen ja heillä on optio myös kakkosvuoteen. Sitoutuminen tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että yritystä ja sen toimintaa kehitetään päätoimisesti: ensimmäisen

Hautomon yrittäjät saavat myös käyttää Kangasalan ammattioppilaitoksen laajaa konekantaa tuotteidensa valmistuksessa, mikä on iso apu: ”Joskus huomaa että joku laite on varattu kun siihen olisi menossa, mutta silloin voi yleensä tehdä jonkun toisen työvaiheen. Koneita pääsee käyttämään nykyisellään yllättävänkin hyvin, eli systeemi todella toimii”, Laitinen toteaa. Kangasala kuuluu tätä nykyä Pirkanmaan koulutuskonserniin ja on osa Pirkanmaan aikuisopistoa. Yrityshautomon toiminnan mahdollistaa Pirkanmaan TE-keskus, jonka rahoituksen ansiosta yrittäjät saavat rauhassa kerätä ilmaa siipien alle. Nyt viisi vuotta hautomoa eteenpäin luotsannut Sami Hasila on nähnyt reilun kahdenkymmenen yrittäjän jättäneen hautomon ja suunnanneen maailmalle. Toisaalta on myös tapauksia, joissa hautomossa kypsytelty liikeidea todetaan toteuttamiskelvottomaksi - tai ihminen huomaa, että häneltä itseltään puuttuu ”se jokin” mikä yrittämisessä tarvitaan.

Pidä oma linja

Hasilan mukaan yrittäminen lähtee pitkälti markkinointi- ja myyntihenkisyydestä. Täytyy löytyä sopivasti supliikkia, että pystyy puhumaan asiakkaiden kanssa, Hasila kuvailee. Hän pitää tärkeänä sitä, että yrittäjä ei vähästä hätkähdä vaan pitää oman linjansa.

Petri Laitinen

90 MY2010.indd 90

18.6.2010 16.23

minust

”Yrittäjä ei saa olla asiakkaan vietävissä, vaan rajat on itse tiedettävä”, Hasila sanoo, viitaten esimerkiksi työaikoihin. Yrittäjä on oman ajankäyttönsä ja työnsä erikoisasiantuntija, ei asiakas. Asiakas ei voi tietää miten pitkän aikaa tiettyyn työhön menee ja saattaa tietämättään vaatia mahdottomia. On siis vaarana, että yrittäjä raataa itsensä puhki yrittäessään miellyttää kaikkia asiakkaita. Toinen sudenkuoppa on hintalappu. ”Hinnoittelu ja oman työn arvostus ovat ongelmallisia uusilla yrittäjillä”, Hasila tietää. Tehdään vaivoja säästämättä hyvää, mutta myydään anteeksipyydellen ja liian halvalla, sen sijaan että oltaisiin ylpeitä omasta ammattitaidosta ja asetettaisiin kunnon taksa tehdylle työlle. ”Yrittäjän tulee elää työtulollaan, joten hinnoittelun on oltava kohdallaan tai eväät on pian syöty.” Kaikkein tärkeintä on kuitenkin oma motivaatio ja työn ilo. Keväällä verstaalla käykin kova tohina: puualan uudet ammattilaiset puhkuvat intoa tehdä haasteellisiakin projekteja. q Kuva: Petri Laitinen

www.artwood.fi

Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus? Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa www.varma.ﬁ.

Hyvää työtä. 91 MY2010.indd 91 minustako_yrittaja_190x138_3.indd 1

18.6.2010 16.23 14.6.2010 13:20:01

Franchising

Teksti: Katariina Kääpä

Franchisingyrittäjyys on yleistynyt ripeästi Franchising on suomalaisittain verrattain nuori, yhä heikosti tunnettu, mutta voimallisesti yleistyvä yrittäjyyden muoto. Franchising tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon yhä useammalle yrittäjyyttä harkitsevalle – eritoten heille, joilta puuttuu elinvoimainen liikeidea ja ehkäpä rohkeutta ylittää yksin korkealta tuntuva yrittäjäksi ryhtymisen kynnys.

etjuuntuneen yritystoiminnan määrä on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. Franchising-ketjujen määrä lisääntyi vuodesta 1999 vuoden 2003 loppuun mennessä yli 60 % ja toimipaikkojen lisäys ketjuissa oli yli 80 %. Nykyisin Suomessa toimii yli 200 franchisingketjua, joissa on noin 4000 yrittäjää. Toimipaikkojen lukumäärä ylittää 7000. Työpaikkoja franchising tarjoaa runsaalle 50 000 työntekijälle. Nopeamman kasvun pullonkaula näyttää olevan ketjujen pula hyvistä yrittäjistä. Uusien yrittäjien tarve ketjuissa on vuositasolla noin 1000. Luku lähenee viittä prosenttia kaikista maassamme vuosittain perustetuista uusista yrityksistä. Tiedot käyvät ilmi Mika Tuunasen väitöstutkimuksesta, joka on ensimmäinen franchise-yrittäjyydestä tehty väitös Suomessa. Tuunanen tarkasteli franchisingin kehitystä Suomessa 1996–2004 sekä ketjujen että yrittäjien näkökulmasta.

kaa toimintaansa, kun lopettaneiden riippumattomien yritysten määrä tuona aikana ylittää 50 %. Franchising luo siten terveitä yrityksiä. Franchising-antaja tukipalvelut, esimerkiksi yhteishankinnat, markkinointi ja liiketoiminnan aloittamisen helppous, motivoivat ketjuyrittäjäksi ryhtymiseen. Ketjutoimintaan liittyvät yhteistyömaksut, mahdolliset sopimusongelmat sekä vähentynyt toimintavapaus ovat puolestaan franchiseyrittäjien kokemia haittatekijöitä. Tuunanen selvitti franchiseyrittäjien tyytyväisyyttä liiketoimintaansa. Peräti kuusi kymmenestä yrittäjästä koki toiminnan täyttäneen asetetut odotukset. Joka viides puolestaan näki odotuksiensa ylittyneen huomattavasti. Vastaava määrä, viidesosa oli puolestaan joutunut pettymään. Tyytyväisyys vahvistaa franchise-yrittäjien tahtoa jatkaa yrittäjyyttään ketjussa.

iiketoimintaosaamisen kehittäminen välttämätöntä

Voimakkaasta kasvusta huolimatta franchising on yhä heikosti tunnettu yrittäjyyden muoto Suomessa. Vaikka ensimmäinen kotimainen franchising-ketju aloitti toimintansa 1970-luvulla, franchising käynnistyi laajemmin vasta 1980- ja 90-luvun taitteessa. Tuunanen havaitsi, että franchisingin käynnistäminen oli tapahtunut Yhdysvalloissa keskimäärin alle viiden vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta. Vastaava aika suomalaisyrityksissä oli yli 20 vuotta. Franchisingin käynnistämisellä suomalaisketjut pyrkivät liiketoimintansa nopeaan kasvuun ja maantieteellisen leviämiseen. Franchising ei näyttänyt olevan yrityksille suoraviivainen valinta, vaan pikemminkin pikkuhiljaa mukautuva strategia. Suomalaista varhaista franchisingkulttuuria kuvaava seikka oli se, että strategia oli monesti kopioitu kotimaisilta kilpailijayrityksiltä tai ulkomaisista vertaisyrityksistä. ”Franchisingin suotuisan kehityksen vauhdittaminen vaatisi sen tunnettuuden lisäämistä suuren yleisön ja potentiaalisten yrittäjien keskuudessa. Myös yritysten liiketoimintaosaamisessa on selvä aukko. Franchisingin tarjoamia mahdollisuuksia ei tunneta riittävästi”, Tuunanen toteaa. q

Yrittäjät tyytyväisiä

Franchising madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Franchising-yrittäjyys ei yleensä vaadi tietyn alan koulutusta tai työkokemusta, sillä kouluttaa yrittäjän liiketoimintaan. Franchising-yrittäjäksi ryhtyvä saa elinkelpoisen liiketoimintakonseptin valmiina franchising-antajalta, kun riippumaton yrittäjyys tyssää usein elinkelpoisen liikeidean puuttumiseen. Ketjun tunnettu liikemerkki on myös merkittävä franchising-yrittäjän yritystoimintaa tukeva tekijä. Epäonnistumisriski franchisingissa on merkittävästi alhaisempi kuin riippumattomilla yrityksillä. On arvioitu, että ensimmäisen viiden toimintavuoden jälkeen miltei yhdeksän franchising-yritystä kymmenestä jat92 MY2010.indd 92

18.6.2010 16.23

Klarna Oy Melkonkatu 22 A 00210 Helsinki 010-666 6300 myynti@klarna.com www.klarna.fi 93 MY2010.indd 93

18.6.2010 16.23

Franchising

Teksti: Katariina Kääpä

on Suomen suosikki Täytetyt leivät eli subit ovat uineet suoraan suomalaisten sydämiin. Subway on valittu maamme parhaimmaksi pikaruokaravintolaksi jo viitenä vuotena peräkkäin. Teksti: Katariina Kääpä

”S

jussa, joka antaa vastaiskun rasvaisille ranskalaisille ja hampurilaisille. ”Me tarjoamme hyvänmakuisia ja vähärasvaisia subeja useita eri vaihtoehtoja. Se on yksi syy, miksi ovi käy tiuhempaan tahtiin meidän suuntaan.”

ubwaylle kuuluu oikein hyvää. Ravintoloilla menee paremmin kuin koskaan aiemmin ja ketjulla oikein hyvin. Tällä hetkellä meillä on Suomessa 77 ravintolaa", Erkki Lempiäinen vastaa kysymykseen, mitä Subwaylle tällä hetkellä kuuluu. Lempiäinen tuntee Subwayn historian Suomessa hyvin, sillä hän oli tuomassa kansainvälistä ketjua maahamme vuonna 2000. ”Kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat ottaneet Subwayn vastaan erinomaisesti. Olemme kasvaneet yhdeksi maamme suurimmista pikaruokaketjuista. Yhtään ravintolaa ei ole suljettu sen vuoksi, että olisi mennyt huonosti. Menestyksestä kertoo myös Taloustutkimuksen tutkimus, jossa meidät on valittu parhaimmaksi pikaruokaketjuksi jo viisi vuotta peräkkäin.” Missä piilee täytettyjä leipiä tarjoilevan ravintolaketjun menestyksen salaisuus, siihen Lempiäisellä on selkeä vastaus. ” Valinnanvapaus. Jokainen leipä tehdään asiakkaan silmien edessä juuri sellaiseksi, kuin hän sen itse haluaa. Raaka-aineiden tuoreus ja vähärasvaisuus", hän luettelee. Myös kuluttajien kiinnostus entistä terveellisemmästä ja keveämmästä ruoka-valiosta näkyy ravintolaket-

Kohti kärkipaikkaa

Subway sai alkunsa Yhdysvalloissa vuonna 1965. Ketju syntyi, kun 17-vuotias Fred DeLuca pohti, miten rahoittaa yliopisto-opintonsa. Perhetutun avustuksella hän pisti pystyyn täytettyjä leipiä myyvän pienin puodin. Nyt 45 vuotta myöhemmin ravintoloita on yli 32 700 91 eri maassa. Subway on maailman suurimpia pikaruokaketjuja. ”Sekä kansainvälisesti että Suomessa olemme hyvin lähellä pikaruokaravintoloiden kärkipaikkaa. Jollakin aikavälillä tavoitteenamme on kasvaa siihen kokoluokkaan. Suomeenkin mahtuu vielä ainakin 100 Subwayravintolaa", Lempiäinen kertoo. Kasvun ohella ketju satsaa entistä ekologisempaan toimintaan sekä terveellisempiin ja edullisempiin leipiin. ”Tuomme ravintolat lähemmäksi asiakkaita, mikä 94

MY2010.indd 94

18.6.2010 16.23

Koulutamme yrittäjiä koko uran ajan. Annamme tukea liikepaikan valinnassa sekä sisustuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yrittäjä pääsee osaksi ketjun hankinta- ja markkinointiyhteistyötä.”

pienentää hiilijalanjälkeä. Se tarkoittaa myös liikkeiden määrän kasvattamista. Niitä avataan lisää 10–20 ravintolan vuosivauhtia. ”Satsaamme myös vähäsuolaisuuteen. Lisäksi pyrimme tekemään subit mahdollisimman edullisiksi, jotta mahdollisimman moni voisi nauttia niistä. Heinäkuun alussa siirrämme alv-alen suoraan subien hintoihin. Subien hinnat laskevat keskimäärin lähes kahdeksan prosenttia.”

Oikeita ihmisiä yrittäjiksi

Subway toimii franchising-periaatteella. Kaikki ravintolat ovat yrittäjien omistuksessa. He pitävät huolta ravintolastaan ja työntekijöistä, mutta saavat tukea maailmanlaajuiselta ketjulta. ”Koulutamme yrittäjiä koko uran ajan. Annamme tukea liikepaikan valinnassa sekä sisustuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yrittäjä pääsee osaksi ketjun

hankinta- ja markkinointiyhteistyötä", Lempiäinen luettelee etuja. ”Ketjussa on helpompaa toimia, kuin yksin. Miksi keksiä pyörää uudestaan, kun se on jo kerran keksitty. Meillä on valmis konsepti ja toimintamalli. Kun sitä noudattaa, voi rauhassa keskittyä olennaiseen työntekoon yrityksessä.” Vaikka franchising-yrittäjällä on takanaan ketjun vankka tuki, riittää myös arkityössä tekemistä. ”Ravintolassa tulee vastaan joka päivä satoja asiakkaita. Heidän kanssaan ollaan tekemisissä. Henkilökunta on usein aika nuorta ja kokematonta. Niin ihmisten johtamiseen kuin teknisiin laitteisiin liittyviä haasteita tulee jatkuvasti eteen", Lempiäinen toteaa. Koska Subway laajenee voimakkaasti Suomessa, etsii ketju jatkuvasti sekä uusia yrittäjiä että liikepaikkoja. Hyvän Subway-yrittäjän tulee Lempiäisen mukaan täyttää kolme pääkriteeriä. ”Ihmisen pitää olla yrittäjäksi sopiva. Tämä on se kaikkein mutkikkain asia. Pitää pystyä nauttimaan niistä haasteista, joita ravintolassa tulee päivittäin eteen. Ja pystyä sen jälkeen vielä menemään hyvillä mielin nukkumaan.” ”Toinen kriteeri on riittävä englanninkielen taito, koska olemme kansainvälinen yritys. Raportointi ja koulutus tapahtuvat englanniksi. Lisäksi yrittäjällä pitää olla riittävästi omaa pääomaa", Lempiäinen listaa. Kun yrittäjä täyttää kriteerit, hänelle myönnetään franchising-oikeus ja hän pääsee osaksi Subway-perhettä. Se on perhe, jossa viihdytään hyvin. ”Meillä yrittäjät ovat varsin tyytyväisiä. Vaihtuvuutta on hyvin vähän.” www.subway.fi

95 MY2010.indd 95

18.6.2010 16.23

Helsingin metrolla voi matkustaa suoraan Anne ja Abid Azizin Subway-ravintolasta toiseen. Yrittäjäpariskunta myy subeja sekä Ruoholahdessa että Vuosaaressa.

Teksti: Katariina Kääpä

Yrittäjänä metroradan

stumme kauppakeskus Columbuksessa Vuosaaressa. Arkiaamupäivä keskuksessa ottaa verkkaisesti vauhtia. Muutama asiakas poikkeaa kahville ja patongille Subway-ravintolaan. Ennen kuin lounas-ajan kiireet alkavat, on hetki aikaa jutella kahvikupin ääressä Azizien Subway- urasta. Anne ja Abid Aziz innostuivat Subway-yrittäjyydestä reilut kuusi vuotta sitten. Aiemmin pikaruokaalalla työskennellyt Abid ja silloin sihteerinä toiminut Anne poikkesivat ostoreissulla syömään täytettyä subia vuonna 2003. Yrityksenä Subway oli Abidille tuttu, mutta Annelle kokemus oli aivan uusi. Tiskillä maksaessa katse kiinnittyi johonkin kiinnostavaan. ”Huomasimme lapun, jossa etsittiin Subway-yrittäjiä. Olimme jo aiemmin miettineet, mitä voisimme tehdä yhdessä", Anne kertoo. Kotona Anne meni heti nettiin tutkimaan, mistä oli kysymys. Ja siitä kaikki sai alkunsa. Yrittäjäkokemusta ei kummallakaan ollut aiemmin. Anne oli kasvanut yrittäjäperheessä ja myöntää, että pieni ajatus jostakin omasta tekemisestä oli sieltä varmasti veriin jäänyt. Pian Abid hoiti paperisotaa franchising-oikeuden saamiseksi. Loppuvuodesta 2003 hän löysi itsensä aloittavien Subway-yrittäjien koulutuksesta Connecticutista

Yhdysvalloista. Tammikuussa 2004 parsikunta avasi ravintolan Ruoholahden kauppakeskukseen. Se oli Suomen 11. Subway-ravintola. Yrittäjänura sai lennokkaan lähdön. Isojen yritysten kansoittamassa Ruoholahdessa sijainnut ravintola oli nopeasti Suomen ykkös-Subway niin myynnissä kuin asiakasmäärässä. Sen jälkeenkin se on pysynyt aivan ketjun kärjessä, jos ei ihan ykkösenä niin vähintään kakkosena. Muutaman vuoden Subway-kokemus sai Azizit laajentamaan yritystoimintaansa. Maaliskuussa 2009 he avasivat toisen ravintolansa Vuosaareen. Kummassakin ravintolassa on edessä ollut omanlaisensa haasteet. ”Alussa, vaikka Ruoholahti lähti liikkeelle kovaa 96

MY2010.indd 96

18.6.2010 16.23

molemmissa päissä heillä on noin 30. Molemmat panostavat näkyvästi ravintoloiden toimintaan. ”Teemme ravintoloissa kahdeksantuntista työpäivää. Sillä on todella iso vaikutus myyntiin, että olemme itse paikalla päivän ajan", Abid painottaa. Vaikka haasteita ravintolayrittäjän arjessa riittää, löytyy siitä myös reippaasti plussapuolia. ”Oma vapaus. Se, että on tilivelvollinen vain itselleen. Voi pitää lomaa ja vapaapäiviä, kun on hoitanut asiat niin hyvin, että se onnistuu", Anne luettelee. Kaksi Subway-ravintolaa pitävät yrittäjäpariskunnan tällä hetkellä kiireisenä, mutta haaveita on myös tulevaisuuden varalle. Ajatus kolmannesta omasta Subway-ravintolasta Helsingin keskustassa houkuttaa. Vaikka Azizien ravintolat asettuvat nyt sopivasti metroradan päihin, ihan jokaiselle metroasemalle he eivät omaa ravintolaa silti lupaa perutaa. Pariskunta viihtyy silmin nähden Subway-yrittäjänä. Myös yrittäjyys hyvän franchising-ketjun konseptin ja brändin alla saa pariskunnalta vankkaa kiitosta. ”Tunnettuus on ehdottomasti etu. Subway-brändi on sekä Suomessa että kansainvälisesti vahva. Ketjulla on varaa panostaa markkinointiin. Se tuo asiakasvirtaa aivan toisella tavalla kuin yksittäiselle yrittäjälle", Azizit toteavat tyytyväisinä. q

vauhtia, meillä ei ollut kokemusta yrittäjinä. Se teetti paljon työtä", Abid kertoo. Sijainti ja asiakaskunta vaikuttavat myös suuresti ravintolan menestykseen. ”Ravintoloiden paikat ovat aivan erilaisia. Vuosaari on myynniltään aivan toisenlainen kuin Ruoholahti, ei lainkaan niin helppo. Haasteena on ollut saada myynti pysymään Vuosaaressa tasaisesti hyvänä. Olemme esimerkiksi panostaneet paljon paikalliseen markkinointiin", Abid jatkaa.

Vapaus ja vastuu

Azizit jakavat vastuun ravintoloista puoliksi. Abid vastaa Ruoholahdesta ja Anne Vuosaaresta. Työntekijöitä 97 MY2010.indd 97

18.6.2010 16.23

Franchising

Teksti: Katariina Kääpä

raUtakIrja on vuoden 2010 Franchising-ketju Teksti: Markku Summa

Rautakirja Oy rekrytoi kioskiketjuunsa vuosittain nelisenkymmentä uutta kauppiasta. Hakijoita on kauppiasrekrytoija Jukka Lääkön mukaan vuodesta toiseen suunnilleen saman verran.

uomessa toimii 700 R-kioskia, joista noin 300 on kauppiasvetoista. Kioskien määrä on tällä hetkellä sopiva. Myös kauppiaskioskien sekä omassa hoidossa olevien kioskien suhde on sopiva. Rautakirja uskoo vahvasti franchising-toimintaan ja haluaa olla edelläkävijä. - Meillä on erittäin hyvät kokemukset kauppiastoiminnasta ja haluamme kehittää sitä myös tulevaisuudessa. Minkälaisia henkilöitä Rautakirja etsii kauppiaiksi kioskeihinsa? Lääkön mukaan uuden kauppiaan tärkeimmät ominaisuudet ovat: asiakaspalveluun panostaminen, yhteistyökykyisyys, esimiestoiminnan osaaminen, sitoutuminen konseptoituun toimintamalliin ja vakaa talous. - Ennen sopimuksen allekirjoitusta rekrytointipro-

sessi viedään kokonaisuudessaan läpi haastatteluineen, neuvotteluineen, analysointeineen ja selvityksineen. - Kun sopimus on allekirjoitettu, alkaa koulutus- ja perehdyttämisprosessi, jonka jälkeen uusi kauppias pystyy ottamaan vastuun liiketoiminnasta sovittuna ajankohtana. Miksi lukuisista eri vaihtoehdoista kannattaa valita fanchising-yrittäjyys Rautakirjan kioskiketjussa? - Rautakirja on tunnettu ja vakaa toimija. Meillä on ollut kioskitoimintaa jo 100 vuotta ja franchisingtoimintaa reilusti yli 20 vuotta. Ketjua ja konseptia kehitetään jatkuvasti, mikä luo kauppiaillemme uusia menestymisen mahdollisuuksia . Tänä vuonna Suomen franchising-yhdistys valitsi R-kioskiketjun vuoden franchising-ketjuksi. - Meillä viihdytään, mitä todistaa osaltaan sekin, että osa kauppiaista on ollut mukana jo yli 20 vuotta R-kioskitoiminnassa. R-kioskien palveluja tavaravalikoima uudistuu ja monipuolistuu monta kertaa vuodessa. Valikoima täydentyy uusilla sähköisillä palveluilla ja peruskioskituotteiden lisäksi meiltä löytyy myös uutuutena muun muassa kuukauden tuotteita, joista esimerkkinä mainittakoon taulutelevisiot.

Miten toimia, kun kiinnostus herää?

- Ensin kannattaa mennä www-sivuillemme ja täyttää hakemus R-kauppiaaksi. Sen jälkeen meiltä tulee yhteydenotto ja yhdessä aloitamme kartoituksen mahdollisen franchising-yhteistyön aloittamisesta, Lääkkö sanoo. 98 MY2010.indd 98

18.6.2010 16.24

R-kauppias Anne Suni Helsingistä

Pärjätäkseen R-kioskiyrittäjänä pitää olla aidosti kiinnostunut alasta, olla halukas kehittymään työssään ja kyetä pitkäjänteisesti kehittämään kioskiaan. Lisäksi on oltava valmis tekemään kaikkia kioskin pyörittämiseen kuuluvia tehtäviä sekä pidettävä hyvää huolta henkilökunnastaan. R-kauppias Anne Sunin mukaan yli-ihminen ei tarvitse, mutta sellaiset perusasiat kuten rehellisyys ja luotettavuus ovat kioskimaailmassa must-asioita. Rkioskikonsepti itsessään antaa vankan pohjan yrittämiselle, jossa riskit ovat minimaaliset - Aloitin R-kioskiyrittäjänä marraskuussa 2006 Helsingin Koskelassa sijaitsevassa kioskissa. Toukokuussa 2007 siirryin vetämään Pihlajistossa sijaitsevaa R-kioskia. Siellä lopetin tänä keväänä, kun minulle tarjottiin kioskia Länsi-Pakilasta, josta edellinen kauppias oli siirtymässä eläkkeelle. Perheessä on myös toinen R-kioskiyrittäjä, kun Anne Sunin mies aloitti R-kauppiaana viime vuoden marraskuussa. Sysäyksen R-kauppiaaksi hän sai ”opiskeltuaan” alaa vaimonsa kioskissa ja kun Sunien kodin läheltä vapautui sopiva kioski.

Halusin muutosta elämääni

MY2010.indd 99

Ketju tukee merkittävästi

Miksi suosittelet muillekin uraa R-kioskiyrittäjänä? - Vaikka töitä on paljon, ketjun ohjaus ja tuki auttavat kioskinpidossa merkittävästi. Yrittäjällä on myös tietyssä määrin vapaus toteuttaa luovuuttaan kioskikohtaisia ratkaisuja miettiessään. Hän voi vaikuttaa omalla persoonallaan ja panostuksellaan ratkaisevasti kioskin tulokseen positiivisesti, mikä tekee kioskiyrityksestä yrittämisen arvoista. - Aloittaessani R-kioskiyrittäjänä minulla oli onni saada tukihenkilöksi loistava aluemyyntipäällikkö, joka

- Ennen yrittäjäksi ryhtymistä minulla oli lähes kahdenkymmenen vuoden työrupeama erilaisissa yritys- ja yhteisöviestintätehtävissä - ensin viestintäalan konsultointiin erikoistuneessa yrityksessä ja vuodesta 2000 isossa kansainvälisessä turvallisuusalan yrityksessä. Sitten halusin tehdä lopputyöelämäni jotakin täysin erilaista. - Olin erilaisissa yhteyksissä törmännyt franchisingyrittäjyyteen. Eräänä päivänä silmiini pisti R-kioski-

ketjun kauppiashakuilmoitus Hesarissa, ja muuta ei tarvittu. Totesin vain: ”Siinä se on." Ajatus monipuolisesta kioskityöskentelystä asiakaspalvelutehtävineen vahvassa R-ketjussa tuntui heti omalta ja houkutti siinä määrin, että laitoin heti hakemuksen eteenpäin. Ensitapaamisessa kauppiasrekrytoijan kanssa yksityiskohdat tarkentuivat. Suni tunsi saaneensa varsin realistisen kuvan franchising-kauppiastoiminnasta. Lähtöajatuksena oli, että molempien osapuolien tulee hyötyä yhteistyöstä. - Yrittäjän elämään tottuminen kävi helposti, sillä koin jo vieraan palveluksessa työskennelleeni yrittäjämäisesti. Ensimmäinen vuosi oli uusien asioiden oppimisen, kioskivaihdoksen ja työntekijärekrytointien vuoksi vaativaa aikaa, mutta olin sen verran motivoitunut, että asiat lähtivät rullaamaan hyvin melko pian. - Tällä hetkellä palveluksessani on kolme työntekijää. Lisäksi minulla on pari ”entistä” työntekijää, jotka tuuraavat esimerkiksi loma-aikoina. Kaikki työntekijäni olen hakenut Ärrän nettipalvelun kautta, joka on tehokas ja nopea rekrytointikanava.

18.6.2010 16.24

valoi uskoa siihen, että olen oikealla tiellä. Annan kiitosta myös Ärrän koko tukipalveluorganisaatiolle, jonka merkitys on olennainen menestyksen takaamisessa. Tänä päivänä palkkatyö on muuttunut entistä epävarmemmaksi ja työssäkäyvien elämä on monissa yrityksissä lähes yrittäjän elämään verrattavissa ilman taloudellista riskiä. - Yrittäjäksi lähtemisen kynnys on kuitenkin korkea, jos ei usko omiin kykyihinsä. Yrittäjyys edellyttää oivallusta ja selkeää ajatusta siitä, mitä haluaa tehdä, kenelle ja miksi, Suni korostaa.

R-kauppias Marjo-Leena Valtersson Järvenpäästä

Monipuolinen ja vaihteleva työ, jossa on koko ajan jotakin uutta opittavaa sekä kaiken lisäksi vielä mukava asiakaskunta. Siinä lyhyesti se, miksi Marjo-Leena Valtersson suosittelee kioskikauppiaan uraa muillekin. Hän aloitti R-kauppiaana helmikuussa 2009 Järvenpäässä paikalla, jossa on toiminut kioski jo kolmekymmentä vuotta. - Kun olin myyjänä Rautakirjan kauppiaskioskissa vuoden 2008, ihastuin monipuoliseen ja iloiseen asiakaspalvelutyöhön. Siitä syystä päätin itsekin ryhtyä Rkioskikauppiaaksi. Yrittäjänä Valtersson oli toiminut jo aikaisemminkin, peräti kymmenkunta vuotta. Kuitenkin vasta nyt hän tuntee löytäneensä paikkansa. Yrittäjyys on hänestä elämäntapa, jonka joko omaksuu tai sitten ei. Siihen ei löydy valmista reseptiä. Joillekin se vain sopii. - Kun ajatus alkoi muhia mielessäni pari vuotta sitten, ryhdyin etsimään hyvällä paikalla olevaa kioskia. Siitä kaikki alkoi.

tehdä näköisensä eli vaikka onkin kysymys franchisingtoiminnasta, saa itse suunnitella monia asioita. Näin suosittelee yrittäjyyttä Rautakirjan kioskiketjussa helsinkiläinen Katja Toivonen, joka aloitti R-kauppiaana 21.4.2009. Hänen kioskinsa sijaitsee Helsingin Puotilassa. - Minulle tarjottiin tätä kioskia, ja koska tiesin kioskin olevan hyvä, valinta oli selvä. Tosin pohdiskelin myös hetken uraa K-kauppiaana. Ystäväni, jolla on kioski, kertoi millaista on olla R-yrittäjänä. Siitä ajatus lähti. Aikaisemmin olin pankissa viisi vuotta. - Minulle luvattiin Rautakirjalta emoyhtiön vankka tuki, mikä on toteutunutkin erittäin hyvin. Myös oman työpanoksen tärkeyttä korostettiin. Ensimmäinen vuosi on ollut hyvin rankka, vaikka luulin tietäväni, minkälaista on olla yrittäjä. Elämä on muuttunut todella paljon ja on vaatinut avomieheltäkin paljon sopeutumista. Nyt olen jo kyllä melko hyvin tottunut uuteen elämääni enkä enää muuksi vaihtaisi

Pitää kestää myös kiirettä

Toivosella on kolme työntekijää. Taantuman aikana on ollut helppo löytää työvoimaa, mutta aina hänen mukaansa hyvien eteen saa vaivaa nähdä. Työntekijöitä hän on löytänyt ärränetin kautta. - Pärjätäkseen pitää olla kova tekemään töitä ja on kyettävä olemaan tarvittaessa myös tiukka. Pitää olla reipas, nopealiikkeinen, iloinen, kestää painetta ja kiirettä hyvin ja olla kaiken lisäksi vielä myyntihenkinen. Jos on hidastempoinen ihminen, joka ei kestä painetta, silloin en suosittelisi R-yrittäjyyttä.

Reipas ja positiivinen pärjää

Valtersson työllistää kaksi vakituista myyjää ja pari tuuraajaa. Työntekijöitä on ollut helppo löytää. On vain osattava poimia hyvät ja koulutettava heidät omalla tavallaan. - R-kioskikauppiaana pärjää pitkäjänteinen, joustava, iloinen, reipas, ulospäin suuntautunut, asiakkaat ihmisinä kohtaava ja heidän toiveitaan kuunteleva. Positiivisella asenteella ja huumorilla pärjää loistavasti. Ujo ja tuppisuu ei saa olla. - Rautakirjan taustatuki on maailman paras: on myyntipalavereita, koulutusta ja tsemppausta. Toivon jatkossakin lisää hyviä tuotteita ja palveluja. Viesti yrittäjäksi aikoville? Mieti kaksi kertaa, oletko valmis tekemään paljon tunteja ja jatkamaan työpäivää kotonakin! Jos työntekijä sairastuu, itsehän sitä on mentävä. Pitää laskea, että tulot kattavat menot ja että jotakin jää itsellekin. Ei liikaa velkaa, koska myynti saattaa vaihdella ja jopa laskea sekä kulut nousta. Miksi edelleen moni valitsee mieluummin palkkatyön kuin yrittämisen. Syynä on Valterssonin mukaan säännöllinen palkka ja työaika sekä palkallinen loma!

R-kauppias Katja Toivonen Helsingistä

- Tähän yrittämiseen on kohtuullisen helppo lähteä, tässä tapaa paljon miellyttäviä ihmisiä ja kioskistaan voi

MY2010.indd 100

18.6.2010 16.24

aloitti R-kioskikauppiaana yhtiĂśkumppaninsa Timo NĂ¤pĂ¤n kanssa helmikuussa 1993. Kioski sijaitsi Isokatu 61:ssĂ¤. Kumppanukset valitsivat sen niistĂ¤ kioskeista, joita Rautakirja oli silloin muuttamassa kauppiasvetoisiksi Oulussa. - Se oli ensimmĂ¤inen kioskimme. VĂ¤lillĂ¤ hoidossamme on ollut kaksi kioskia. Karvonen oli R-kioskilla tĂśissĂ¤ osa-aikamyyjĂ¤nĂ¤ ja NĂ¤ppĂ¤ huoltomyyjĂ¤nĂ¤ Teboil-huoltamolla. He pĂ¤Ă¤ttivĂ¤t tyĂśllistĂ¤Ă¤ itsensĂ¤, koska silloinen tyĂśtilanne oli hieman epĂ¤varma. R-kioskiketju oli â&#x20AC;?luonnollinenâ&#x20AC;? valinta. Kioski, jossa tyĂśskentelin, oli muuttumassa kauppiasvetoiseksi. - TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ yrityksemme tyĂśllistĂ¤Ă¤ yhden henkilĂśn. Vuosien varrella on ehtinyt olla sekĂ¤ hyviĂ¤ ettĂ¤ vĂ¤hemmĂ¤n hyviĂ¤ tyĂśntekijĂśitĂ¤, Avoimesta tyĂśpaikasta olemme ilmoittaneet kioskin ikkunaan laitetulla ilmoituksella, Ă¤rrĂ¤netissĂ¤ ja tyĂśvoimatoimiston mol-sivulla. Kioskikauppias pĂ¤rjĂ¤Ă¤, kun on valmis tekemĂ¤Ă¤n paljon tyĂśtĂ¤ ja kantamaan vastuun yrityksestĂ¤Ă¤n. RkioskiyrittĂ¤jyys on haasteellista ja vaihtelevaa. Kahta samanlaista tyĂśpĂ¤ivĂ¤Ă¤ ei ole. Karvonen kiittĂ¤Ă¤ Rautakirjaa pitkĂ¤stĂ¤ yhteistyĂśkumppanuudesta ja toivoo kumppanuuden jatkuvan positiivisessa hengessĂ¤ tulevaisuudessakin. - YrittĂ¤jĂ¤ksi aikovan on hyvĂ¤ pohtia, onko valmis tekemĂ¤Ă¤n myĂśnnytyksiĂ¤ esimerkiksi oman ajankĂ¤ytĂśn suhteen, hĂ¤n korostaa. T www.r-kioski.ďŹ

Toivonen kiittĂ¤Ă¤ aluemyyntipĂ¤Ă¤llikkĂśĂ¤Ă¤n tuesta ja hyvistĂ¤ neuvoista sekĂ¤ hyvin toimivista tukipalveluista. Nyt kun kauppojen aukioloajat ovat vapautuneet, hĂ¤n toivoo Rautakirjalta uusia yhteistyĂśkumppaneita. Viesti niille, jotka aikovat yrittĂ¤jĂ¤ksi? PitĂ¤Ă¤ ottaa selvĂ¤Ă¤ ehdottomasti kodin tuesta sekĂ¤ varmistua omasta jaksamisestaan, koska kioski sitoo paljon. - VĂ¤lillĂ¤ on rankkoja rupeamia, mutta niiden jĂ¤lkeen tulee palkitseviakin vaiheita. Kannattaa varautua siihen, ettĂ¤ hyviĂ¤ tyĂśntekijĂśitĂ¤ ei vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ lĂśydĂ¤ heti. SiitĂ¤ syystĂ¤ rekrytointiin kannattaa panostaa. Vaikka takana onkin hyvin monivaiheinen ja rankka vuosi, olen kasvanut ihmisenĂ¤ paljon ja uskon vahvasti sekĂ¤ kioskini ettĂ¤ Rautakirjan menestykseen, Toivonen sanoo.

R-kauppias Kirsi Karvonen: ElĂ¤mĂ¤ muuttui monella tavalla, kun tyĂśpĂ¤ivĂ¤t pitenivĂ¤t ja piti ottaa vastuu yrityksestĂ¤. Uuteen elĂ¤mĂ¤Ă¤n tottui kuitenkin nopeasti. NĂ¤in sanoo oululainen Kirsi Karvonen. HĂ¤n

0< LQGG

-CUUCLÂźTLGUVGNOÂźV

HyvĂ¤t neuvot eivĂ¤t aina ole kalliita Pieni sijoitus yrityksesi kĂ¤sikirjastoon kannattaa: WSOYpron kirjat tarjoavat aloittelevalle yrittĂ¤jĂ¤lle ajankohtaisen ja asiantuntevan tiedon liike-elĂ¤mĂ¤n monipuolisiin tarpeisiin. Pertti Virtanen

6Âź[FGNNKPGP MCUUCTCVMCKUW ;TKV[UVQKOKPPCP JQKVCOKUGGP

Markkinoi ja myy oikein

SDOYHOX

Kirja avaa kuluttajansuojalain sĂ¤Ă¤nnĂśkset toimintaohjeiksi ja kertoo selkeĂ¤sti esimerkein kuluttajamarkkinoinnin pelisĂ¤Ă¤nnĂśt sekĂ¤ auttaa vĂ¤lttĂ¤mĂ¤Ă¤n perusvirheet markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.

YD MlUMHVWHOPl

Ilmestyy 6/2010. Hinta 49 â&#x201A;Ź

x .RNHQXW MD OXRWHWWDYD WRLPLWWDMD

x <VWlYlOOLQHQ MD MRXVWDYD x $VLDNNDDQ PXNDQD NDVYD

SSA

TULO

x (ULNRLVNDXSSD MD +R5H&D DODW

x /RRJLQHQ MD x x x x x

KHOSSRNl\WW|LQHQ 7HKRNDV P\\QQLQVHXUDQWD 1RSHD NDWHYDUPHQQXV .DQWD DVLDNDVVHXUDQWD $YDLPHW NlWHHQ WRLPLWXV .\V\ OLVll

Henrietta Aarnikoivu

TyĂśelĂ¤mĂ¤taidot â&#x20AC;&#x201C; Menesty ja voi hyvin

TULO

SSA

KĂ¤ytĂ¤nnĂśnlĂ¤heinen uutuusteos tyĂśelĂ¤mĂ¤taitojen kehittĂ¤miseen ja uusien valmiuksien omaksumiseen. Ilmestyy 5/2010. Hinta 49 â&#x201A;Ź

1; 9+0215 #$

P\\QWL#ZLQSRV IL

YYY YKPRQU HK

Heli Isohookana

Yrityksen markkinointiviestintĂ¤ Hinta 49 â&#x201A;Ź

Manne PyykkĂś

Minustako yrittĂ¤jĂ¤? Ilmestyy 8/2010. Hinta 42 â&#x201A;Ź

Sirke Lohtaja â&#x20AC;&#x201C; Minna Kaihovirta-Rapo

Tehoa tyĂśelĂ¤mĂ¤n viestintĂ¤Ă¤n â&#x20AC;&#x201C; puhu kuulijalle, kirjoita lukijalle Hinta 42 â&#x201A;Ź

Tilaa jo tĂ¤nĂ¤Ă¤n!

www.wsoypro.fi/yrityspalvelut wsoypro@wsoy.fi puh. 0203 91000 Mainitse tilatessasi kampanjatunnus I540.

0< LQGG

103

0< LQGG

Talotekniikka

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Rakennusalan tĂ¤mĂ¤n hetkinen erityispiirre on korjausrakentamisen voimakas lisĂ¤Ă¤ntyminen. Putkiremontit ja erilaiset energiatehokkuuteen liittyvĂ¤t uudet laitteet ja menetelmĂ¤t vaativat alalla toimivilta uutta ajattelua.

Korjausrakentamisen buumi jatkuu â&#x20AC;&#x201C;

ENERGIATEHOKKUUS KOROSTUU TALOTEKNISISSĂ&#x201E; RATKAISUISSA 104

0< LQGG

Uusi tekniikka tarvitsee uusia tekijĂśitĂ¤ ja jatkuvaa oppimista. Talotekniikka-alan tyĂśllisyysnĂ¤kymĂ¤t ovat hyvĂ¤t. NĂ¤in uskovat sekĂ¤ toimitusjohtaja Jari SyrjĂ¤lĂ¤ Talotekniikkaliitto ry:stĂ¤ ettĂ¤ toimitusjohtaja Ilkka Salo LVI-Talotekniikkateollisuus ry:stĂ¤. Suurin osa suomalaisista rakennuksista on rakennettu 1950-1970-luvuilla. TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ putkiremontteja tehdĂ¤Ă¤n noin 10 000 asuntoon vuodessa. Luku kasvaa kolminkertaiseksi vuoteen 2020 mennessĂ¤. Rakennusten uusiutuminen on noin yhden prosentin luokkaa vuodessa. Tarvitaan korjausrakentamisen osaajia ja toisenlaista ajattelutapaa kuin uudisrakentamisessa. â&#x20AC;?Koulutussektori on reagoinut hyvin tilanteen muutokseen. Uudet asentajat valmistuvat kuitenkin vasta kolmen vuoden pĂ¤Ă¤stĂ¤. TĂ¤rkeĂ¤Ă¤ onkin, ettĂ¤ yritykset kouluttavat itse. Korjausrakentamisessa asukkaat ovat koko remontin ajan mukana ja tekijĂśiltĂ¤ tarvitaan psykologista silmĂ¤Ă¤", valottaa Jari SyrjĂ¤lĂ¤. TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ tyĂśvoima on alalla valtakunnallisesti tasapainossa, mutta paikkakunnittain on pulaakin. Pelkona on, ettĂ¤ tulevaisuudessa tekijĂśitĂ¤ ei lĂśydy, kun vanhempaa vĂ¤keĂ¤ alkaa virrata elĂ¤kkeelle. Talotekniikka tuottaa hallittuja ja kĂ¤yttĂ¤jĂ¤lĂ¤htĂśisiĂ¤ olosuhteita asumiselle. Nykytekniikka mahdollistaa yksilĂślliset tottumukset: lĂ¤mmĂśn, valon, veden, ilman, energian ja tiedon vĂ¤littĂ¤minen ovat tarpeenmukaisesti hallittavia. Teknisten jĂ¤rjestelmien ja laitteiden lisĂ¤ksi tarvitaan palveluita. Asennus ja suunnittelu korostuvat osaamisessa. â&#x20AC;?Tarvitaan uudenlaista osaamista esimerkiksi lĂ¤mmĂśn talteenottojĂ¤rjestelmien tai huoneistokohtaisten vesimittarien asennuksessa", sanoo SyrjĂ¤lĂ¤.

YrittĂ¤jyys lĂ¤htee halusta YrittĂ¤jĂ¤ksi tai urakoitsijaksi ryhtyvĂ¤lle tulevaisuus nĂ¤yttĂ¤Ă¤ hyvĂ¤ltĂ¤, mutta SyrjĂ¤lĂ¤ muistuttaa kuitenkin muutamista perusseikoista. Teknisesti taitava tekijĂ¤ ei vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ ole hyvĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤ tai johtaja. YrittĂ¤jĂ¤n velvollisuudet ja ammattitaito ovat lĂ¤htĂśkohtana. â&#x20AC;?YrittĂ¤jĂ¤ksi ei kannata lĂ¤hteĂ¤ vain sillĂ¤ perusteella, ettĂ¤ on jĂ¤Ă¤nyt tyĂśttĂśmĂ¤ksi. Paras lĂ¤htĂśkohta on oma ajatus ja halu ryhtyĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤ksi. PitĂ¤Ă¤ olla ns. yrittĂ¤jĂ¤luonneâ&#x20AC;?, painottaa SyrjĂ¤lĂ¤. YrittĂ¤jinĂ¤ pĂ¤rjĂ¤Ă¤vien tĂ¤ytyy tuntea taloudelliset realiteetit ja lainsĂ¤Ă¤dĂ¤ntĂś. Rehtiys kuuluu myĂśs yrittĂ¤jĂ¤n muotokuvaan. â&#x20AC;?Urakoiden laskeminen, jotta saa kulut katettua ja saa itsekin jotain, kuuluvat perustietoihin. YrittĂ¤jĂ¤n tĂ¤ytyy pitĂ¤Ă¤ kirkkaana mielessĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤n vel-

vollisuudet tyĂśntekijĂśitĂ¤ ja yhteiskuntaa kohtaa. Verot pitĂ¤Ă¤ maksaa ajallaan", sanoo SyrjĂ¤lĂ¤. Talotekniikka on toimialana hyvin laaja-alaista ja tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia yrittĂ¤jĂ¤ksi ryhtyvĂ¤lle. LVITalotekniikkateollisuuden edustaja Ilkka Salo kertoo, ettĂ¤ tuotekehitys on selkeĂ¤sti suurempaa kuin keskimĂ¤Ă¤rin rakennusalalla. Tekniikka, teknologia ja mĂ¤Ă¤rĂ¤ykset muuttuvat. Uutta opittavaa on jatkuvasti, mutta toisaalta suhteellisen kattava koulutusverkosto on myĂśs kĂ¤ytettĂ¤vissĂ¤. â&#x20AC;?Suomessa rakennetaan aina. Rakentamista ei voi ulkoistaa samalla tavalla kuin tehtaan voi viedĂ¤ ulkomaille. Talotekniikan koulutukseen on hakeutunut enemmĂ¤n vĂ¤keĂ¤ kuin on voitu ottaa. Koulutuksen suosio merkitsee, ettĂ¤ alalle tulevat ovat motivoituneitaâ&#x20AC;?, arvioi Ilkka Salo. Talotekniikka on mielenkiintoisessa ja hyvin keskeisessĂ¤ roolissa esimerkiksi ilmastotalkoita ajatellen. Rakennuksissa kĂ¤ytetty energia vastaa noin 40 % kaikesta kulutetusta energiasta. TĂ¤hĂ¤n kun lisĂ¤tĂ¤Ă¤n hiilijalanjĂ¤lki, nousee energiatehokkuus tĂ¤rkeĂ¤ksi tekijĂ¤ksi. Energiatehokkuus on keskeisessĂ¤ roolissa sekĂ¤ kansallisella ettĂ¤ eu-agendalla. Talotekniikka on osa ilmastotalkoita. â&#x20AC;?Tavoitteena on tuottaa viihtyisĂ¤ ja terveellinen sisĂ¤ympĂ¤ristĂś energiatehokkaasti. VietĂ¤mme ajastamme yli 80 % sisĂ¤tiloissa, joten on merkittĂ¤vĂ¤Ă¤ minkĂ¤laisessa ympĂ¤ristĂśssĂ¤ elĂ¤mme. TĂ¤ytyy pitĂ¤Ă¤ mielessĂ¤, ettĂ¤ mitĂ¤ energiatehokkaampi rakennus on, sen tiiviimpi sen pitĂ¤Ă¤ olla. Passiivitalo tarvitsee aktiivista talotekniikkaa. Talotekniikka tarvitsee laadukkaat materiaalit, tyĂśn ja tekijĂ¤tâ&#x20AC;?, kiteyttĂ¤Ă¤ Salo.

105

0< LQGG

Talotekniikka

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Tukkuliike on urakoitsijan tĂ¤rkein yhteistyĂśkumppani

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤ Kuvat: Onninen

HyvĂ¤ yhteistyĂś tukkuliikkeen kanssa on elinehto urakoitsijalle. Se turvaa materiaalivirrat tyĂśmaalle ja pitĂ¤Ă¤ yrittĂ¤jĂ¤n ajan tasalla palveluista ja tuotteista. Johtava LVISK-tukku Onninen tarjoaa uudelle urakoitsijalla maan laajimman palveluverkoston.

â&#x20AC;?Tukkuliikkeen laaja maantieteellinen kattavuus eri puolilla Suomea takaa urakoitsijan tarpeet tĂ¤yttĂ¤vĂ¤n materiaalivirran joko noutopisteiden kautta tai jakeluna suoraan tyĂśmaalle.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Liike tarjoaa lisĂ¤ksi yritykselle oman alan teknistĂ¤

ammattitietoa markkinoilla olevista tuotteista ja palveluista. TukkuyhteistyĂśssĂ¤ tekninen osaaminen ja materiaalivirrat yhdistyvĂ¤t", segmenttijohtaja Jukka Lehtinen Onniselta listaa tukkuliike-urakoitsijasopimuksen tĂ¤rkeitĂ¤ ominaisuuksia. KĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ voikin sanoa, ettĂ¤ tukkusopimus on urakoitsijan tĂ¤rkeimpiĂ¤ tyĂśvĂ¤lineitĂ¤. Jos se puuttuu, tuoreen yrittĂ¤jĂ¤n on kutakuinkin mahdotonta kĂ¤ynnistĂ¤Ă¤ kannattavaa liiketoimintaan. Siksi sopimuksen solmiminen on kĂ¤rkipĂ¤Ă¤ssĂ¤ uuden urakoitsijan tyĂślistalla. Sopimus on tarjouskilpailuihin osallistumisen edellytys. Urakkatarjoukset ovat sitovia ja hintojen on oltava niissĂ¤ kohdallaan. Muuten urakoitsija jĂ¤Ă¤ auttamatta nuolemaan nĂ¤ppejĂ¤Ă¤n, eikĂ¤ kassavirtaa yritykseen kerry. â&#x20AC;?Aika hankalaa on yritystoimintaa saada kĂ¤yntiin ilman sopimusta. Tarjouskilpailuihin on vaikea lĂ¤hteĂ¤,

106

0< LQGG

jos ei vielĂ¤ ole olemassa sovittua hinnastoa. Kuluttajahinnoilla ei kilpailuja voiteta.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Urakoitsijan kannattaa heti aluksi hoitaa materiaalien hinnoittelu kuntoon, jotta tietĂ¤Ă¤ mitĂ¤ lĂ¤htee tekemĂ¤Ă¤n ja mitĂ¤ asiakkailleen tarjoamaan", Lehtinen opastaa. TukkuliikettĂ¤ valitessaan uuden urakoitsijan kannattaa kiinnittĂ¤Ă¤ huomiota liikkeen tuotteiden ja palveluiden saatavuuteen. MistĂ¤, milloin, miten ja millĂ¤ kustannuksilla tarvittavat materiaalit hoituvat oikeaan osoitteeseen. TĂ¤mĂ¤n lisĂ¤ksi tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ on tukkukumppanin vankka ammattitaito. TyĂśnsĂ¤ osaava ja alansa tunteva henkilĂśkunta osaa antaa kullanarvoisia tietoja ja vinkkejĂ¤ urakoitsijan tyĂśn tueksi. Tukkusopimuksen suuri merkitys on Lehtisen mukaan hyvin aloittavien urakoitsijoiden tiedossa. â&#x20AC;?LĂ¤hes kaikki ovat valveutuneita. He tietĂ¤vĂ¤t, ettĂ¤ jos aikoo yrittĂ¤jĂ¤ksi, sopimus tukkuliikkeen kanssa on asia, joka pitĂ¤Ă¤ hoitaa kuntoon.â&#x20AC;?

Kaikki yhdestĂ¤ ovesta

Onninen on lĂ¤mpĂś-, vesi-, ilmastointi-, sĂ¤hkĂś- ja kylmĂ¤alan urakoitsijan tĂ¤yden palvelun tavaratalo. Yritys tarjoaa laajan valikoiman tuotteita ja materiaaleja muun muassa talonrakentamiseen, yhdyskuntatekniikan sektorille sekĂ¤ jĂ¤lleenmyyjille. â&#x20AC;?MeillĂ¤ on kattava oma brĂ¤ndivalikoima laadukkaita ja edullisia tuotteita. Onnline on laaja LVIS-puolen

107

0< LQGG

tuotemerkki. Opal puolestaan on suunnattu kuluttajakauppaan.â&#x20AC;? â&#x20AC;?MeiltĂ¤ alan urakoitsija saa kaiken, mitĂ¤ tyĂśssĂ¤Ă¤n tarvitsee. Tuotteiden lisĂ¤ksi palveluita lĂśytyy lukematon mĂ¤Ă¤rĂ¤. Olemme maan johtava LVISK-alan tukkuliike.â&#x20AC;? Lehtinen kertoo.

â&#x20AC;? Toimitusvaihtoehtoina on myĂśs vuorokauden sisĂ¤llĂ¤ toimiva pikatoimitus asiakkaan tilauksen mukaan kohdekohtaisesti. MeillĂ¤ on alan paras ja kustannustehokkain logistiikka, â&#x20AC;?

HelsingistĂ¤ Rovaniemelle Materiaalin saatavuus ja logistiikkaratkaisut ovat keskeisiĂ¤ tekijĂśitĂ¤ urakoitsijan ja tukkuliikkeen yhteistyĂśssĂ¤. Maan laajimman jakeluverkoston tarjoava tukkuliike saa

suoraan tyĂśmaalle.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Toimitusvaihtoehtoina on myĂśs vuorokauden sisĂ¤llĂ¤ toimiva pikatoimitus asiakkaan tilauksen mukaan kohdekohtaisesti. MeillĂ¤ on alan paras ja kustannustehokkain logistiikka, â&#x20AC;? Lehtinen vakuuttaa.

RĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidysti pienille ja isoille

materiaalivirran toimimaan joustavasti. Asiointi onnistuu sekĂ¤ paikanpĂ¤Ă¤llĂ¤ tai vaikkapa verkossa kellon ympĂ¤ri. Juuri silloin, kun urakoitsijalle itselleen parhaiten sopii. Onninen kattaa yrittĂ¤jien tarpeet etelĂ¤stĂ¤ pohjoiseen, HelsingistĂ¤ Rovaniemelle. Toimipaikkoja on yhteensĂ¤ 37. NiistĂ¤ 32 on Onninen Express-noutomyymĂ¤lĂśitĂ¤ ja viisi Mega Express -suurmyymĂ¤lĂ¤Ă¤. NĂ¤istĂ¤ liikkeistĂ¤ urakoitsija voi itse noutaa yleisimmĂ¤t LVISK-alan pĂ¤ivittĂ¤istuotteet. ToimipisteissĂ¤ asiakkaille apua antavat 350 ammattitaitoista teknistĂ¤ tai palvelumyyjĂ¤Ă¤. â&#x20AC;?LisĂ¤ksi meiltĂ¤ lĂśytyy erityyppisiĂ¤ sĂ¤hkĂśisiĂ¤ palveluita. OnnShop-verkkokauppa on avoinna vuorokauden ympĂ¤ri. SieltĂ¤ urakoitsija voi tilata tavaraa vaikkapa

Onnisen tuote- ja palveluvalikoimasta lĂśytyy vaihtoehtoja niin pienten kuin suurten sekĂ¤ uusien ettĂ¤ jo pitkĂ¤Ă¤n alalla toimineiden asiakkaiden tarpeisiin. â&#x20AC;?Me olemme keskittyneet nimenomaan urakoitsijoiden palveluun. Asiakaskuntamme kattaa alan toimijat laidasta laitaan. Suurin asiakaskunta ovat pienet yrittĂ¤jĂ¤t. HeitĂ¤ on kaikkiaan noin 8000 ja he asioivat varsinkin Express-noutopalvelussa.â&#x20AC;? â&#x20AC;?TĂ¤mĂ¤n lisĂ¤ksi palveluitamme kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t niin keskisuuret ja suuret yritykset, valtakunnalliset toimijat ja isot rakennusliikkeet", Lehtinen listaa. Palvelut ja tuotteet rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidĂ¤Ă¤n kunkin asiakkaan tarpeen ja kokoluokan mukaan. Tuotteiden tilaus onnistuu suurissa ja pienissĂ¤ erissĂ¤. â&#x20AC;?Esimerkiksi sĂ¤hkĂśpuolella toimitamme isompia kaapeleita katkaisupalvelulla. Kaapelikelassa on mittaa 500 metriĂ¤, mutta sitĂ¤ ei tarvitse ostaa kokonaan. Jos asiakas tarvitsee 47 metriĂ¤, katkaisemme ja toimitamme sen hĂ¤nelle.â&#x20AC;? Onninen on tuonut teknisen alan tukkukauppaan myĂśs kuluttajakaupassa tutun kanta-asiakaskĂ¤ytĂ¤nnĂśn, mikĂ¤ parantuu nyt entisestĂ¤Ă¤n. â&#x20AC;?Olemme parhaillamme uudistamassa kantaasiakasohjelmaamme. Se toimii kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ samalla tavalla kuin erilaiset bonuskortit.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Esimerkiksi itse kerĂ¤ttĂ¤vistĂ¤ noutotuotteista urakoitsija voi saada Express-bonusta. TĂ¤tĂ¤kin palvelua kehitĂ¤mme nyt entistĂ¤ paremmin asiakkaan tarpeita vastaavaksi", Lehtinen kertoo Onnisen kehityssuunnitelmista. T

www.onninen.com

108

0< LQGG

ONKO O N SI SINUSSA A Ă&#x201E;RRĂ&#x201E;Ă&#x201E;? Ă&#x201E;RRĂ&#x201E; Herkkupromoottori, pelikeisari, lehtimoguli, elokuva-agentti, matkaspesialisti, viihdekoordinaattori...

RYHDY R-KIOSKIKAUPPIAAKSI

Tartu tilaisuuteen. Haemme eri puolille Suomea itsenĂ¤isiĂ¤ R-kioski-kauppiaita Suomen suurimpaan franchisingketjuun! Vastaat kokonaisuudessaan kioskin monipuolisesta toiminnasta ja osallistut aktiivisesti myyntityĂśhĂśn. Sinulla on jĂ¤mĂ¤kkĂ¤ ote asioihin, olet myyntihenkinen ja nautit asiakaspalvelusta. Kaupallinen peruskoulutus tai kokemus kaupalliselta alalta sekĂ¤ kokemus esimiestyĂśstĂ¤ katsotaan eduksi. Monipuoliset tukipalvelumme auttavat sinua R-kioski-urasi eri vaiheissa.

a Sanoma company

Astu viihteen, jĂ¤nnityksen ja mielihyvĂ¤n maailmaan, nĂ¤ytĂ¤ kykysi ja tĂ¤ytĂ¤ hakemus osoitteessa www.r-kioski.fi/yrittajaksi.

0< LQGG

109

Talotekniikka

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

UPONOR ANTAA URAKOITSIJALLE

ISON YRITYKSEN SELKĂ&#x201E;NOJAN VerkostoyhteistyĂś Uponorin kanssa takaa talotekniikka-alan urakoitsijalle monta etua. YhteistyĂś tuo nĂ¤kyvyyttĂ¤ markkinointiin ja vilkastuttaa kauppaa.

Uponor on yksi johtavista rakennus- ja ympĂ¤ristĂśtekniikan jĂ¤rjestelmien toimittajista sekĂ¤ maailmassa ettĂ¤ meillĂ¤ Suomessa. Yritys tarjoaa rakentajille ja remontoijille kattavan valikoiman lĂ¤mmitykseen, veden- ja energiajakeluun sekĂ¤ ilmanvaihtoon ja jĂ¤teveden kĂ¤sittelyyn tarkoitettuja jĂ¤rjestelmiĂ¤. Uponor on myĂśs nĂ¤kyvĂ¤ ja haluttu yhteistyĂśkumppani talotekniikka-alan yrityksille. â&#x20AC;?MeillĂ¤ on tarjolla periaatteessa kaikki kiinteistĂśjen sisĂ¤llĂ¤ ja niiden vĂ¤littĂśmĂ¤ssĂ¤ lĂ¤heisyydessĂ¤ nesteiden kuljettamiseen tarvittavat jĂ¤rjestelmĂ¤t. JĂ¤lleenmyyjiĂ¤mme ovat LVI-urakoitsijat, jotka toimivat alueellisesti omissa piireissĂ¤Ă¤n", Uponorin toimitusjohtaja Ville Ruohio kertoo.

Urakoitsijat ja kuluttajat kohtaavat Uponor on kehittĂ¤nyt uudenlaisia rakennus- ja remontointikonsepteja, jotka yhdistĂ¤vĂ¤t sekĂ¤ kuluttajan tarpeet ettĂ¤ maanlaajuisen yhteistyĂśurakoitsijoiden verkoston. â&#x20AC;?TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ tyĂśskentelemme verkostojen luomiseksi urakoitsijasegementissĂ¤. HyvĂ¤nĂ¤ esimerkkinĂ¤ ovat omakotitalojen kĂ¤yttĂśjĂ¤rjestelmĂ¤t.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Ongelmana on, ettĂ¤ Suomessa on miljoona 40-, 50-, 60-, ja 70-luvulla rakennettua omakotitaloa, jotka ovat siinĂ¤ iĂ¤ssĂ¤, ettĂ¤ putkistot ovat vuotoa vaille valmiita remontoitavaksi. TĂ¤mĂ¤n tyyppiselle sektorille ei kuitenkaan ole ollut selkeĂ¤Ă¤ konseptia.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Me haemme uudenlaisia markkinoita. Omakotitaloasukkaat voivat ilmoittaa meille halukkuutensa 110

0< LQGG

kĂ¤yttĂśvesijĂ¤rjestelmĂ¤n remonttiin. Me vĂ¤litĂ¤mme heidĂ¤n tietonsa oman alueensa verkostourakoitsijoille.â&#x20AC;? Uponor vastaa remonttikonseptin markkinoinnista. TyĂśn toteuttavat Uponorin kouluttamat ja yhteistyĂśsopimuksen allekirjoittaneet urakoitsijat. â&#x20AC;?Me tuomme jalostetun asiakaspotentiaalin urakoitsijan ulottuville. Urakoitsija tekee itse hinnoittelun ja sopii tĂśiden toteuttamisesta. â&#x20AC;? â&#x20AC;?Vastaava konsepti on kĂ¤ytĂśssĂ¤ myĂśs energiasaneerauksessa ja viimeisimpĂ¤nĂ¤ sellainen on tulossa jĂ¤tevesijĂ¤rjestelmien remonttiin.â&#x20AC;? Uponorin tunnetun brĂ¤ndin alla rakennetut ja markkinoidut remonttikonseptit takaavat laadun ja luotettavuuden. Se ulottuu verkostourakoitsijan tyĂśhĂśn asti. â&#x20AC;?Urakoitsijaverkosto on hyvin koulutettu. Se tulee ja tekee remontit meidĂ¤n lupaustemme mukaisesti, lupaamassamme aikataulussa ja lupaamallamme laadulla", Ruohio painottaa.

Mukaan verkostoon Uponorin yhteistyĂśurakoitsijoiden verkostossa on mukana tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ noin 250â&#x20AC;&#x201C;300 urakoitsijaa. Ruohion mukaan yritykset ovat kooltaan pĂ¤Ă¤osin pieniĂ¤ ja perinteisiĂ¤ yhdenâ&#x20AC;&#x201C;kahden miehen firmoja. â&#x20AC;?Mukana on myĂśs ketjuja, mutta ei kaikkein suurimpia.â&#x20AC;? Uusi verkostoyhteistyĂś on herĂ¤ttĂ¤nyt runsaasti kiinnostusta alan yrittĂ¤jistĂ¤. Uusia urakoitsijoita etsitĂ¤Ă¤n mukaan jatkuvasti. â&#x20AC;?Tavoitteenamme on ensin maanlaajuinen peitto. Sen jĂ¤lkeen useampia toimijoita samoille alueille.â&#x20AC;? â&#x20AC;?PeruslĂ¤htĂśkohtana on, ettĂ¤ mukaan pĂ¤Ă¤see kuka tahansa urakoitsija. Vaatimuksena on, ettĂ¤ urakoitsija suorittaa hĂ¤nelle osoitetun koulutuksen ja allekirjoittaa yhteistyĂśsopimuksen, jolla ilmaisee tahtotilansa toimia meidĂ¤n kriteeriemme mukaisesti.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Luotettava, hyvĂ¤maineinen, laadukasta tyĂśtĂ¤ tekevĂ¤ ja aikaansaava", Ruohio luettelee verkostourakoitsijan ominaisuuksia. Mukaan Uponorin yhteistyĂśverkostoon pĂ¤Ă¤see ilmoittamalla kiinnostuksensa vaikkapa oman alueensa tutulle Uponor-myyntimiehelle, Uponorin verkkosivujen urakoitsijoille tarkoitetun osion kautta tai koulutusta tarjoavan Uponor Akatemian kautta.

Edut urakoitsijalle Uponor on yritys, joka painottaa, ettĂ¤ menestys riippuu aina myĂśs sen yhteistyĂśkumppaneiden menestymisestĂ¤. Siksi yritys tavoittelee kumppaneidensa kanssa pitkĂ¤aikaista ja luotettavaa yhteistyĂśtĂ¤. VerkostoyhteistyĂś Uponorin kanssa takaa siksi LVIurakoitsijalle monia etuja. â&#x20AC;?Urakoitsija saa meiltĂ¤ koulutuksen. Asiat kĂ¤ydĂ¤Ă¤n perusteellisesti lĂ¤pi Uponor Akatemiassa. Koulutuksella urakoitsija saa nostettua tyĂśtehokkuuttaan, tyĂśn nopeutta ja laatua.â&#x20AC;?

Verkostossa urakoitsija pĂ¤Ă¤see suoraan osaksi ison yrityksen nĂ¤kyvĂ¤Ă¤ markkinointipanostusta. â&#x20AC;?Me tarjoamme markkinointituen. Listaamme verkkosivuillemme eri palvelukonseptien alle urakoitsijoiden yhteistietoja alueittain. â&#x20AC;? â&#x20AC;?Verkostourakoitsija saa halutessaan autoteippaukset tai vaikkapa A-telineen remontoitavan talon eteen. SiitĂ¤ naapurusto nĂ¤kee, ettĂ¤ talossa tehdĂ¤Ă¤n Uponorremonttia.â&#x20AC;? LisĂ¤ksi urakoitsijalla on mahdollisuus vaikkapa osallistua messuille Uponorin osastolla ja poimia sieltĂ¤ oman alueensa asiakkaita. MerkittĂ¤vĂ¤ apu on myĂśs Upnorin valmis esite, jossa kolme sivua on valmiiksi painettuna ja neljĂ¤s varattu urakoitsijayrityksen esittelylle. â&#x20AC;?Me tarjoamme urakoitsijalle tunnetun brĂ¤ndin ja isomman yrityksen selkĂ¤nojan", Ruohio kiteyttĂ¤Ă¤.

Uponor Akatemia kouluttaa Uponor tarjoaa monipuolista ja asiantuntevaa koulutusta sekĂ¤ verkostourakoitsijoille ettĂ¤ muille LVI-alan toimijoille Uponor Akataemiassa, joka toimii Nastolassa Uponorin tehtaalla. Koulutuksen pĂ¤Ă¤kohderyhmĂ¤nĂ¤ ovat urakoitsijat ja asentajat, mutta koulutus soveltuu myĂśs tukku- ja vĂ¤hittĂ¤isliikkeiden myyjille, suunnittelijoille, viranomaisille ja LVI-alan opettajille. Koulutuksen sisĂ¤llĂśt kĂ¤sittelevĂ¤t esimerkiksi rakennusmĂ¤Ă¤rĂ¤ysten muutoksia, Uponorin tuotteita ja jĂ¤rjestelmiĂ¤ sekĂ¤ muita alan ajankohtaisia asioita. Vuosittain Uponor jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ yli 20Â 000 koulutuspĂ¤ivĂ¤Ă¤ avainkohderyhmĂ¤lleen. Nastolassa koulutuksessa kĂ¤y 1000 urakoitsijaa. Koulutusta jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n myĂśs muilla paikkakunnilla. â&#x20AC;?VerkostoyhteistyĂśmme ei sulje pois sitĂ¤, ettĂ¤ koulutukseen voi tulla kuka tahansa. Samalla tavalla kuten tuotteemme ja jĂ¤rjestelmĂ¤mme ovat kaikkien ostettavissa tukkureiden kautta kaikkialla Suomessa", Ruohio muistuttaa. T www.uponor.ďŹ

111

0< LQGG

Talotekniikka

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

TyĂśvaatteet ja suojaimet takaavat turvallisuuden Asianmukaiset tyĂśvaatteet ja suojaimet ovat ensiarvoisen tĂ¤rkeitĂ¤ rakennusalan tyĂśtehtĂ¤vissĂ¤. Oikein valitut pakolliset ja vapaaehtoiset varusteet varmistavat, ettĂ¤ tyĂśt sujuvat turvallisesti. Niiden hankinnassa ei urakoitsijan kannata tinkiĂ¤.

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤ Kuvat: Kaisu Jouppi

â&#x20AC;?Turvallisuus on tyĂśvaatteen tĂ¤rkein ominaisuus. Vaatteen on suojattava kĂ¤yttĂ¤jĂ¤Ă¤nsĂ¤", Petri Numminen Elfving Safety Oy:stĂ¤ kiteyttĂ¤Ă¤. Elfving Safety maahantuo ja myy tyĂśvaatteita ja -kenkiĂ¤ sekĂ¤ erilaisia henkilĂśsuojaimia. Yrityksen valikoimiin kuuluvat Jobman Workwear, Planam-, Synfiberja Texstar-tyĂśvaatteet, Steiz Secura -turvakengĂ¤t sekĂ¤ MSA-henkilĂśsuojaimet. â&#x20AC;?Vaatteen turvallisuus syntyy tarkoitukseen sopivasta kankaasta. TyĂśvaatekankaissa lĂśytyy runsaasti erilaisia materiaalivaihtoehtoja. On likaa hylkiviĂ¤, kemikaalinkestĂ¤viĂ¤ ja huokoisia kankaita, jotka sopivat lĂ¤mpimiin olosuhteisiin. Esimerkiksi vĂ¤likatossa tehtĂ¤vĂ¤t asennustyĂśt voivat olla erittĂ¤in lĂ¤mpimiĂ¤ ja ahtaita. HengittĂ¤vyys ja kestĂ¤vyys korostuvat.â&#x20AC;? Materiaali vaikuttaa myĂśs kestĂ¤vyyteen. Laadukkaista kankaista valmistettujen vaatteiden kĂ¤yttĂśikĂ¤ on pidempi. Se nĂ¤kyy suoraan urakoitsijan kustannuksissa, kun vaatetusta ei tarvitse uusia jatkuvasti. Istuvuus on myĂśs osa tyĂśvaatteen turvallisuutta. Hopparin roikkuvat pĂśksyt eivĂ¤t tyĂśmaalle sovi. LĂśysĂ¤t vaatteet tarttuvat helposti kiinni ja voivat aiheuttaa vaaratilanteita. â&#x20AC;?Toimivuus on tyĂśvaatteen seuraava tĂ¤rkeĂ¤ ominaisuus. Varsinkin rakennusalalla vaatteissa on oltava riittĂ¤vĂ¤sti taskuja. NiitĂ¤ ei oikeastaan koskaan voi olla liikaa", Numminen jatkaa. Suomen vaihtuvat vuodenajat ja keliolosuhteet asettavat vaatimuksia tyĂśpukeutumiselle. Haasteellisinta se on tyĂśmailla, jossa tyĂśtĂ¤ tehdĂ¤Ă¤n vuoroin sisĂ¤llĂ¤ ja ulkona. â&#x20AC;?Kerrospukeutuminen sopii suomalaiseen sĂ¤Ă¤hĂ¤n loistavasti. Ensin ihoa vasten kerros, joka siirtĂ¤Ă¤ kosteutta pois iholta. VĂ¤likerrokseen lĂ¤mmittĂ¤vĂ¤Ă¤ ja hengittĂ¤vĂ¤Ă¤ fleeceĂ¤, jonka voi tarpeen vaatiessa riisua pois. PĂ¤Ă¤llimmĂ¤iseksi turvallinen kuorikerros, joka sekĂ¤ hen112

0< LQGG

â&#x20AC;?MeillĂ¤ on nĂ¤ppituntuma kenkien sovitukseen. Aamulla katsomme, ettĂ¤ kenkĂ¤Ă¤n jĂ¤Ă¤ riittĂ¤vĂ¤sti vĂ¤ljyyttĂ¤. IltapĂ¤ivĂ¤llĂ¤ saa sama kenkĂ¤ olla hieman tiukempi", Numminen kertoo. PĂ¤Ă¤n suojaaminen on rakennustyĂśmaalla lakisĂ¤Ă¤teistĂ¤. â&#x20AC;?SuojakypĂ¤rĂ¤n on oltava riittĂ¤vĂ¤n kovaa muovia, jotta se saa CE-hyvĂ¤ksynnĂ¤n. LisĂ¤ksi meidĂ¤n kypĂ¤rissĂ¤mme on ilmastointireiĂ¤t, jotka lisĂ¤Ă¤vĂ¤t tuuletusta sekĂ¤ ruuvisĂ¤Ă¤tĂś, jolla kypĂ¤rĂ¤ pysyy pĂ¤Ă¤ssĂ¤ eri tyĂśasennoissa.â&#x20AC;? Silmien suojaamiseen lĂśytyy runsaasti erilaisia suojalaseja. NiistĂ¤ omaan pĂ¤Ă¤hĂ¤n sopivimmat lĂśytĂ¤Ă¤ parhaiten sovittamalla. â&#x20AC;?LinsseissĂ¤ on vaihtoehtoja, jotka sopivat erilaisiin tyĂśtehtĂ¤viin: kirkkaita, tummia ja kontrastia parantavia keltaisia.â&#x20AC;? MelutyĂśssĂ¤ kuulonsuojaaminen on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤. TyĂśympĂ¤ristĂś ja tehtĂ¤vĂ¤t vaikuttavat suojainten valintaan. Jos melu on satunnaista, kertakĂ¤yttĂśiset, nauhalla tai sangoilla varustetut korvatulpat kulkevat kĂ¤tevĂ¤sti mukana. JĂ¤reĂ¤mpĂ¤Ă¤n ja pitkĂ¤kestoisempaan suojaukseen sopivat kupusuojaimet, joita on saatavilla eri suojaustasoilla. â&#x20AC;?Keskivertorakennusmelussa perustason suojaimet riittĂ¤vĂ¤t. Piikkauksessa ja porakoneen kanssa voidaan tarvita keskitason suojausta. â&#x20AC;? Kupusuojaimista lĂśytyy myĂśs radiolla varustettuja malleja tai sellaisia, jotka mahdollistavat kommunikoinnin ympĂ¤ristĂśn kanssa.

Ohjenuorana lait ja sĂ¤Ă¤dĂśkset

gittĂ¤Ă¤ ettĂ¤ pitĂ¤Ă¤ kosteuden ulkopuolella", Numminen opastaa.

â&#x20AC;?Kaikki on suojattavaâ&#x20AC;? TurvakenkiĂ¤ ja erilaisia henkilĂśsuojaimia on tyĂśmaalla sekĂ¤ osittain pakollista ettĂ¤ myĂśs jĂ¤rkevĂ¤Ă¤ kĂ¤yttĂ¤Ă¤. â&#x20AC;?Periaatteessa kaikki, mikĂ¤ kehossa jĂ¤Ă¤ paljaaksi, on suojattava", Numminen kiteyttĂ¤Ă¤. TyĂśkengistĂ¤ lĂśytyy erilaisia malli- ja materiaalivaihtoehtoja lukuisiin eri kĂ¤yttĂśtilanteisiin ja -olosuhteisiin. â&#x20AC;?Talvella ja kesĂ¤llĂ¤ tai sisĂ¤llĂ¤ ja ulkona tarvitaan erilaisia pohjamateriaaleja. Talvella pohjan on oltava mahdollisimman kuvioitu ja kylmĂ¤ssĂ¤ joustavana pysyvĂ¤Ă¤ materiaalia, sisĂ¤llĂ¤ riittĂ¤Ă¤ joustava ja jalkaan hyvin istuva pohja.â&#x20AC;? TyĂśkengissĂ¤ istuvuus on kenties jopa tavallista kenkĂ¤Ă¤ tĂ¤rkeĂ¤mpĂ¤Ă¤. Parhaiten omaan jalkaan sopivat jalkineet lĂśytĂ¤Ă¤, kun ne sovittaa liikkeessĂ¤ ammattilaisen avustuksella. â&#x20AC;?TurvakengissĂ¤ turvakĂ¤rki ei jousta. Se pitĂ¤Ă¤ ottaa huomioon kenkĂ¤Ă¤ ostettaessa. Jos kenkiĂ¤ sovittaa aamulla, pitĂ¤Ă¤ huomioida jalan lĂ¤mpeneminen ja sen aiheuttama paisuminen pĂ¤ivĂ¤n aikana. TĂ¤tĂ¤ asiakas ei aina tiedĂ¤.â&#x20AC;?

TyĂśvaatteiden ja henkilĂśsuojainten kĂ¤ytĂśstĂ¤ sĂ¤Ă¤detĂ¤Ă¤n sekĂ¤ laissa ettĂ¤ sĂ¤Ă¤dĂśksissĂ¤ ja asetuksissa. TyĂśturvallisuuslaki antaa yleiset ohjeet suojainten kĂ¤ytĂśstĂ¤. Asetus rakennustyĂśn turvallisuudesta yksilĂśi tarkemmin, millaisia varusteita rakennusalalla tarvitaan. LisĂ¤ksi vaatteilla ja suojaimilla on erilaisia luokituksia. â&#x20AC;?Minimivaatimus on, ettĂ¤ vaatteiden, kenkien ja suojainten tulee olla CE-hyvĂ¤ksyttyjĂ¤, jotta niitĂ¤ voidaan myydĂ¤ tyĂśvaatteina tai -suojaimia", Numminen selvittĂ¤Ă¤. RakennustyĂśmaalla tyĂśvaatteissa on oltava huomiovĂ¤rejĂ¤ ja heijastavaa materiaalia, jotta tyĂśntekijĂ¤ nĂ¤kyy hyvin. TyĂśmaalla pakollisia varusteita ovat suojakypĂ¤rĂ¤, tyĂśn ja olosuhteiden vaativat silmĂ¤suojaimet, turvajalkineet sekĂ¤ polvisuojat polvia rasittavassa tyĂśssĂ¤. Jos tyĂśmaamelu ylittĂ¤Ă¤ 80 desibeliĂ¤, on tyĂśntekijĂśillĂ¤ oltava mahdollisuus kĂ¤yttĂ¤Ă¤ kuulonsuojaimia. Kuulonsuojaimet ovat pakolliset, kun desibelit kipuavat yli 85:n. SĂ¤Ă¤dettyjen vaatimusten tĂ¤yttĂ¤vien henkilĂśsuojainten hankinta ja niiden kĂ¤ytĂśn opastus on tyĂśantajan vastuulla. TyĂśntekijĂ¤n velvollisuutena on kĂ¤yttĂ¤Ă¤ suojaimia annettujen ohjeiden mukaisesti. â&#x20AC;?TyĂśvaatehankinnoissa lĂ¤htĂśkohtana on, ettĂ¤ tyĂśnantajan kuuluu hankkia asianmukainen vaatetus tyĂśntekijĂśille. MyĂśs esimerkiksi rakennusalan tyĂśehtosopimus mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤, ettĂ¤ vaatetus on uusittava kahdesti vuodessa", Numminen toteaa. T www.elfving.ďŹ

113

0< LQGG

Kaupan perustaminen

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Teksti: Iiris PenttilĂ¤ Kuvat: Marja Riivari, iStockphoto

HUIPUT YRITTĂ&#x201E;JIKSI Kauppa uskoo taas myynnin kasvuun. Ainakin Kaupan Liiton tuoreiden luottamuslukujen mukaan. Yleinen tyĂśllisyystilanne paranee silti hitaasti. MitĂ¤ jos rupeaisi yrittĂ¤jĂ¤ksi, moni tuumii.

Haastateltavana Ilkka Liukkonen Suomen Optikkoliikkeiden Liiton toimitusjohtaja optikkoalan yrittĂ¤jĂ¤ksi 28-vuotiaana yrittĂ¤jĂ¤vuosia takana noin 20 vuotta â&#x20AC;?Osaava ja motivoitunut henkilĂśstĂś on yrittĂ¤misen ydin.â&#x20AC;? 114

0< LQGG

" PitĂ¤Ă¤ olla vahva ajatus siitĂ¤, ettĂ¤ minĂ¤ voin tehdĂ¤ tuon paremmin." Pula kaupan alan yrittĂ¤jistĂ¤ on suuri. Yrityksille ei lĂśydy jatkajia. Moni jatkaa yrittĂ¤jĂ¤nĂ¤, vaikka olisikin jo elĂ¤keiĂ¤ssĂ¤, kertoo Suomen Optikkoliikkeiden Liiton toimitusjohtaja ja entinen optikkoyrittĂ¤jĂ¤ Ilkka Liukkonen. Yrityksen perustaminen lĂ¤htee omasta halusta aloittaa yritystoiminta. Liukkosen mielestĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤ksi haluavan on uskottava siihen, ettĂ¤ oman alan osaaminen on keskimĂ¤Ă¤rĂ¤istĂ¤ parempi. YritystĂ¤ ei kannata perustaa jos omakaan usko ei riitĂ¤. Jos kokee olevansa huippu, kannattaa lĂ¤hteĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤ksi. PitĂ¤Ă¤ olla vahva ajatus siitĂ¤, ettĂ¤ minĂ¤ voin tehdĂ¤ tuon paremmin kuin nuo. Opetus- ja kulttuuriministeriĂśn koulutustietopalvelu Opintoluotsin mukaan yrittĂ¤jĂ¤ksi soveltuva henkilĂś on osaava, luova ja verkostoituva. KyllĂ¤. LisĂ¤ksi on oltava rohkea ja aktiivinen. YrittĂ¤jĂ¤ ei ole yrittĂ¤jĂ¤ vain kaupan aukioloaikana. Kun kaupan ovi menee kiinni, yrittĂ¤jĂ¤ luo yhteyksiĂ¤. Verkostojen tĂ¤rkeyttĂ¤ ei voi korostaa tarpeeksi. Ihminen ostaa aina mieluummin tutulta kuin tuntemattomalta.

Myytinmurtajat â&#x20AC;?En minĂ¤ uskalla. Konkurssiin se menee kuitenkin. EntĂ¤ jos muut nauravat, kun epĂ¤onnistun.â&#x20AC;? Suomessa yrityksen perustamista pelĂ¤tĂ¤Ă¤n melkein kuin maailmanloppua. Toisaalta yrittĂ¤jiĂ¤ myĂśs kadehditaan. Opintoluotsi muistuttaa, ettĂ¤ yrittĂ¤jyyden todellisuus lienee jotakin Ă¤Ă¤ripĂ¤iden vĂ¤liltĂ¤. YrittĂ¤miseen liittyy aina riskejĂ¤. HyvĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤ ottaa vain harkittuja riskejĂ¤. YleensĂ¤ kvartaaleista puhutaan tarkoittaen neljĂ¤sosavuotta. YrittĂ¤jĂ¤n kvartaali voisi olla neljĂ¤nnesvuosisata. YrittĂ¤jĂ¤n tulee riskejĂ¤ harkitessaan ajatella tulevia vuosia ja vuosikymmeniĂ¤. Keinottelulla ei pitkĂ¤lle pĂśtkitĂ¤. Konkurssi taas voi Liukkosen mukaan johtua monista syistĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Se voi johtua omasta tyhmyydestĂ¤, esimeriksi liian suuresta riskinotosta. Tai sitten se voi tapahtua ilman omaa syytĂ¤ ympĂ¤ristĂśn nopeiden muutosten vuoksi.

sen jĂ¤lkeen, kun pĂ¤Ă¤tĂśs yrittĂ¤jĂ¤ksi ryhtymisestĂ¤ on tehty. Sen tekemisessĂ¤ auttavat esimerkiksi Elinkeino-, liikenne- ja ympĂ¤ristĂśkeskus ELY ja Uusyrityskeskukset. Ummikkona ei kannata yrittĂ¤jĂ¤ksi ruveta. Suosittelen lĂ¤mpimĂ¤sti yrittĂ¤jyyskursseja. Kurssin kĂ¤yneen ei tarvitse tehdĂ¤ aloittelijan virheitĂ¤. Liukkosen mukaan uuden yrittĂ¤jĂ¤n kannattaa hankkia yrityskummi ja liittyĂ¤ heti oman toimialan yritysjĂ¤rjestĂśĂśn. â&#x20AC;&#x201C; Kunhan uudella yrittĂ¤jĂ¤llĂ¤ ja kummilla ei ole kilpailutilannetta, Liukkonen naurahtaa.

Ulkoista, ulkoista Yritysmuodoista franchising tuntuu kiinnostavan nuoria yrittĂ¤jiĂ¤ kĂ¤tevyytensĂ¤ vuoksi. Franchising antaa yrittĂ¤jĂ¤lle valmiin paketin kĂ¤yttĂśĂśn. Toisaalta se myĂśs vĂ¤hentĂ¤Ă¤ yrittĂ¤jĂ¤n omia vapauksia. Ennen yritystoiminnan aloittamista on tehtĂ¤vĂ¤ ilmoitus kaupparekisteriin. Joillakin aloilla, kuten sairaankuljetuksessa ja vartioinnissa, saa toimia vain myĂśnnetyllĂ¤ luvalla. Kaupparekisterin lisĂ¤ksi verottaja haluaa uuden yrityksen tiedot. YrittĂ¤jĂ¤n on huolehdittava niin ikĂ¤Ă¤n tarvittavista vakuutuksista ja kirjanpidosta. â&#x20AC;&#x201C; Monet yrittĂ¤jĂ¤t ajattelevat, ettĂ¤ illalla kun kauppa on kiinni, niin siivoilen sitten itse paikat ja kirjanpidonkin hoidan. TĂ¤tĂ¤ en suosittele kenellĂ¤kĂ¤Ă¤n. YrittĂ¤jĂ¤n pitĂ¤Ă¤ kĂ¤yttĂ¤Ă¤ kaikki mahdollinen aika omaan ydinosaamiseensa. Kirjanpito ja siivous kannattaa ulkoistaa heti. Ulkoistaminen maksaa, mutta niin maksaa omakin tyĂśaika. Varsinkin jos sen kĂ¤yttĂ¤Ă¤ oman ydinosaamisen ulkopuoliseen tyĂśhĂśn. T

YRITYKSEN PERUSTAMISEN VAIHEET HALU JA TAHTO YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMISEEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Iso tyĂśmĂ¤Ă¤rĂ¤, suurempi palkka YRITYSMUODON VALINTA

Liukkonen uskoo, ettĂ¤ nimenomaan yrittĂ¤jyys voisi tarjota nuoremmalle sukupolvi Y:lle sen vaatimia vapauksia tyĂśelĂ¤mĂ¤ssĂ¤. Isoissa yrityksissĂ¤ hierarkiaa ja byrokratiaa on vĂ¤istĂ¤mĂ¤ttĂ¤ enemmĂ¤n kuin pikkufirmoissa. YrittĂ¤jĂ¤ on oman itsensĂ¤ johtaja, joten hĂ¤n voi vaikuttaa ajankĂ¤yttĂśĂśn enemmĂ¤n kuin kellokortin kanssa juokseva. KeskimĂ¤Ă¤rin yrittĂ¤jĂ¤ tekee kuitenkin pidempĂ¤Ă¤ tyĂśpĂ¤ivĂ¤Ă¤ kuin palkkatyĂślĂ¤inen. SiitĂ¤ syystĂ¤ tulotasokin nousee korkeammaksi. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen aloitetaan

(TOIMINIMI, AVOIN YHTIĂ&#x2013;, KOMMANDIITTIYHTIĂ&#x2013;, OSAKEYHTIĂ&#x2013;, OSUUSKUNTA)

ILMOITUS KAUPPAREKISTERIIN YRITYSTOIMINNAN LUVANVARAISUUS TIETYILLĂ&#x201E; ALOILLA ALOITTAMISILMOITUS VEROTTAJALLE KIRJANPIDON JA VAKUUTUSTEN JĂ&#x201E;RJESTĂ&#x201E;MINEN

115

0< LQGG

Kaupan perustaminen

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Winpos on konsultoinut uusia yrittĂ¤jiĂ¤ jo yli 20 vuoden ajan Teksti: Tiina Rahkonen Kuvat: Winpos

Oy Winpos Ab:llĂ¤ on vankka kokemus kassajĂ¤rjestelmien toimittamisesta uusille yrityksille. Jo yli 20 vuoden ajan Winposin toiminta on keskittynyt pĂ¤Ă¤asiassa kaupan ja ravintola-alan sekĂ¤ julkishallinnon kassajĂ¤rjestelmiin. Winpos-kassajĂ¤rjestelmĂ¤t ovat arvostettuja helppokĂ¤yttĂśisyytensĂ¤ ja luotettavuutensa vuoksi. YhtiĂśssĂ¤ on 31 vakituista tyĂśntekijĂ¤Ă¤ kolmella paikkakunnalla, Vaasassa HelsingissĂ¤ ja Tukholmassa.

Uuden yrittĂ¤jĂ¤n kassajĂ¤rjestelmĂ¤ Winposilla tiedetĂ¤Ă¤n, mitĂ¤ uusi kauppias tai ravintoloitsija kassajĂ¤rjestelmĂ¤ltĂ¤Ă¤n vaatii. Uuden yrittĂ¤jĂ¤n kanssa keskustellaan ja mietitĂ¤Ă¤n rauhassa, mitĂ¤ toimintoja yrittĂ¤jĂ¤ tulee tulevaisuudessa kassajĂ¤rjestelmĂ¤ssĂ¤Ă¤n tarvitsemaan. Winpos-kassakokonaisuus rakennetaan aina yhteistyĂśssĂ¤ asiakkaan kanssa ja se on suunniteltu tĂ¤ysin yrityksen mittojen mukaan. Oppimalla asiakasyrityksen tarpeet Winpos pystyy kehittĂ¤mĂ¤Ă¤n jĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤nsĂ¤ pĂ¤ivĂ¤ pĂ¤ivĂ¤ltĂ¤ paremmaksi ja asiakasta yhĂ¤ paremmin palvelevaksi. â&#x20AC;?Kokemuksemme ja asiakaslĂ¤htĂśisyytemme ansiosta tiedĂ¤mme, mitĂ¤ ominaisuuksia eri alat jĂ¤rjestelmĂ¤ltĂ¤Ă¤n vaativat. Autamme aina parhaalla mahdollisella tavalla uutta aloittavaa yrittĂ¤jĂ¤Ă¤â&#x20AC;?, sanoo Helsingin konttorin aluejohtaja Esa Tuominen, joka on itse toiminut Winposissa jo vuodesta 1997 asti.

Winpos-kassajĂ¤rjestelmĂ¤t - yksilĂśllisiĂ¤ ja luotettavia

palvelee asiakkaitaan kaikissa mahdollisissa ongelmatilanteissa.

TĂ¤ydellinen kassakokonaisuus Winpos on tehokas ja monipuolinen kassajĂ¤rjestelmĂ¤, jonka kĂ¤yttĂś on helppo oppia. Tehokkuudesta ja selkeydestĂ¤ huolimatta Winpos ei kuitenkaan ole unohtanut kassajĂ¤rjestelmĂ¤n esteettisiĂ¤ ominaisuuksia, vaan tarjoaa myĂśs ratkaisuja, jotka tukevat yrityksen sisustusta ja imagoa nĂ¤iden tekijĂśiden muodostuessa yhĂ¤ tĂ¤rkeĂ¤mmiksi liiketoiminnassa. Winpos Oy tuo itse maahan valtaosan oheislaitteistaan ja myy niitĂ¤ myĂśs muille kuin Winpos-kassajĂ¤rjestelmien kĂ¤yttĂ¤jille. â&#x20AC;?TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ suosittuja ovat vĂ¤rikuorelliset AuresnĂ¤ytĂśt, joissa on kaksi runkovĂ¤rivaihtoehtoa ja yhdeksĂ¤n kehysvĂ¤rivaihtoehtoa. NiistĂ¤ asiakas voi valita kĂ¤yttĂśympĂ¤ristĂśĂśn parhaiten sopivan vĂ¤riyhdistelmĂ¤nâ&#x20AC;?, kertoo Tuominen.

Winpos-ohjelmistoon kuuluu:

Winpos on kokonaisvaltaisten ratkaisujen toimittaja, mikĂ¤ tarkoittaa sitĂ¤, ettĂ¤ kassajĂ¤rjestelmĂ¤n lisĂ¤ksi yritys toimittaa tarvittavat tietokone- ja kassalaitteet sekĂ¤ hoitaa asennuksen, koulutuksen ja yllĂ¤pidon. Winpos kantaa vastuun jĂ¤rjestelmĂ¤n toimivuudesta myĂśs toimituksen ja koulutuksen jĂ¤lkeen, sillĂ¤ asiantunteva Winpos-helpdesk

- myyntipuoli, Take away- ominaisuus ja harjoitustila uusien myyjien kouluttamiseen - varasto- ja kateseuranta, toimittajaseuranta - asiakasrekisteri - laskutus - hyllynreunaetiketit - integroitu kortinkĂ¤sittely (emv- ja mag.kortti )

116

0< LQGG

- tilimyynti - ajanvaraus - verkkokauppa, integroituna Winpos-jĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤n - virustorjunta - PC-Duo etĂ¤hallinta - E-backup jĂ¤rjestelmĂ¤n varmennuspalvelu.

Winposin terveiset aloittaville yrittĂ¤jille Me Winposilla pyrimme auttamaan sinua kassajĂ¤rjestelmĂ¤asioissa parhaalla mahdollisella tavalla, olit sitten vasta aloittamassa liiketoimintaasi tai harkitsemassa

kassajĂ¤rjestelmĂ¤n vaihtoa. Kerromme jĂ¤rjestelmĂ¤stĂ¤ ja toiminnastamme mielellĂ¤mme lisĂ¤Ă¤. Voit esimerkiksi poiketa meillĂ¤ Vaasan tai Helsingin toimipisteissĂ¤ tai ottaa meihin suoraan yhteyttĂ¤ alla olevien yhteystietojen kautta. Yritykseemme ja Winpos-kassajĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤n voit tutustua lĂ¤hemmin nettiosoiteessamme. T www.winpos.f

117

0< LQGG

Kaupan perustaminen

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

NOPEUTTA JA TURVALLISUUTTA

KORTTIMAKSAMISEEN Maksukorttitapahtumien vastaanottaminen on kriittinen osa laadukasta asiakaspalvelua. Korttimaksamisen nopean yleistymisen myĂśtĂ¤ kĂ¤teisen rahan mĂ¤Ă¤rĂ¤ on vĂ¤hentynyt, jolloin maksupĂ¤Ă¤tteen luotettavuus joka tilanteessa on entistĂ¤kin tĂ¤rkeĂ¤mpĂ¤Ă¤. Korttien sujuva kĂ¤yttĂś myĂśs kiireisinĂ¤ hetkinĂ¤ perustuu nopeisiin ja turvallisiin tietoliikenneyhteyksiin. Point Transaction Systems Oy tarjoaa laadukkaat ratkaisut kaikkeen kortilla maksamiseen, korttitapahtumien reitittĂ¤miseen ja raportointiin.

118

0< LQGG

PÂ

oint Transaction Systems Oy toimii Pohjoismaissa, Baltiassa sekĂ¤ Englannissa ja yritys on alansa markkinajohtaja Suomessa ja EestissĂ¤. TĂ¤rkeimmĂ¤t tuotteet ovat maksupĂ¤Ă¤tteet, sirukortinlukijat, langattomat maksupĂ¤Ă¤teratkaisut, integroidut kassajĂ¤rjestelmĂ¤ratkaisut sekĂ¤ tapahtumien reititys - ja raportointipalvelut. Suomessa Pointin tyytyvĂ¤isiĂ¤ asiakkaita on jo noin 40 000. Yritys kehittĂ¤Ă¤ jatkuvasti uusia tuotteita maksamiseen ja turvallisuus on avaintekijĂ¤ kaikessa toiminnassa. Tietoturvan merkitys kasvaa jatkuvasti, joten turvallisuuden on oltava jo oletusarvona riittĂ¤vĂ¤llĂ¤ tasolla, muistuttaa yrityksen myyntijohtaja, Henrik Henriksson.

katkoksiin tai vikatilanteisiin saadaan selvyys ja korjaus hetkessĂ¤. NĂ¤in kauppiaiden korttimaksujen vastaanottamiseen ei pĂ¤Ă¤se tulemaan katkoksia.

Koonti ja raportointipalvelu Point TCS Point on kehittĂ¤nyt koonti- ja raportointipalvelun, Point TCS. TĂ¤mĂ¤ palvelu mahdollistaa maksukorttitapahtumien seuraamisen keskitetysti koko yrityksen maksupĂ¤Ă¤tteiden osalta. YrittĂ¤jĂ¤ pĂ¤Ă¤see palveluun omilla tunnuksillaan Internet-yhteyden vĂ¤lityksellĂ¤ seuraamaan maksuliikennettĂ¤. Palvelun tarkoituksena on helpottaa yrittĂ¤jĂ¤n arkea vĂ¤hentĂ¤mĂ¤llĂ¤ raportointiin ja hallintoon liittyvĂ¤Ă¤ tyĂśtĂ¤ merkittĂ¤vĂ¤sti.

KansainvĂ¤linen PCI-standardi velvoittaa yrittĂ¤jĂ¤Ă¤ YrittĂ¤jĂ¤n on noudatettava PCI-standardia korttimaksujen vastaanottamisessa. PCI DSS (Payment Card Industry Data Security Standard) eli PCI-standardi, on kansainvĂ¤linen maksukorttialan tietoturvastandardi, jossa ovat mukana Visa International, MasterCard Worldwide, American Express, JCB ja Discover Financial Services. Korttimaksujen vastaanottaminen on yrittĂ¤jĂ¤n vastuulla. YrittĂ¤jĂ¤n on noudatettava PCI -vaatimuksia, sillĂ¤ laiminlyĂśnneistĂ¤ seuraavat sanktiot voivat nousta satoihin jopa tuhansiin euroihin. YrittĂ¤jĂ¤n on varmistettava, ettĂ¤ hankittava maksupĂ¤Ă¤te, sekĂ¤ siihen liittyvĂ¤t ratkaisut ja palvelut ovat tietoturvaltaan PCI-vaatimusten mukaisia. Noudattamalla PCI -vaatimuksia yrittĂ¤jĂ¤ varmistaa, ettĂ¤ mahdolliset vĂ¤Ă¤rinkĂ¤ytĂśkset maksukorttien vastaanottamisessa, kuten korttivĂ¤Ă¤rennĂśkset tai tietomurrot, eivĂ¤t koidu yrittĂ¤jĂ¤n itsensĂ¤ maksettaviksi. Pointin vinkki yrittĂ¤jille on se, ettĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤ varmistaa huolellisesti maksupĂ¤Ă¤tettĂ¤ hankkiessaan, ettĂ¤ kaikki siihen liittyvĂ¤t osa-alueet ovat PCI -vaatimusten mukaisia. TĂ¤mĂ¤n varmistamalla yritys luo vankan pohjan turvalliseen maksamiseen myĂśs tulevaisuudessa.

Turvallinen Point SSL-reitityspalvelu Turvallisuus, kĂ¤yttĂ¤jĂ¤ystĂ¤vĂ¤llisyys ja nopeus ovat kolme keskeisintĂ¤ ominaisuutta arvioitaessa maksupĂ¤Ă¤tteitĂ¤ ja oheispalveluita. MaksupĂ¤Ă¤tteiden, sirukorttien ja korttimaksamiseen liittyvien lisĂ¤arvopalveluiden (reitityspalvelut ja maksupĂ¤Ă¤teohjelmistot) kĂ¤yttĂ¤minen takaa parhaan tuloksen. Point on kehittĂ¤nyt oman Point SSL-reitityspalvelun. Tapahtumat ja varmennukset kulkevat turvallisesti ja nopeasti pankkeihin ja luottolaitoksiin. Verkon valvonta on ympĂ¤rivuorokautista, jolloin mahdollisiin

Monipuolisia vaihtoehtoja Suomessa on muutaman vuoden ajan ollut tarjolla myĂśs kannettavia, akulla toimivia maksupĂ¤Ă¤tteitĂ¤, jotka soveltuvat liikkuvaan tyĂśhĂśn. Sirukortilla maksaminen vaatii kortinkĂ¤yttĂ¤jĂ¤n henkilĂśkohtaisen tunnusluvun syĂśttĂ¤misen, joten esimerkiksi ravintoloissa pĂśydĂ¤stĂ¤ rahastettaessa kannettava maksupĂ¤Ă¤te on paras vaihtoehto hyvĂ¤Ă¤n asiakaspalveluun. Point on tuonut markkinoille uuden PAX S80 -maksupĂ¤Ă¤tteen, joka hyĂśdyntĂ¤Ă¤ ensimmĂ¤isenĂ¤ maksupĂ¤Ă¤tteenĂ¤ kahdennettua tietoliikenneyhteyttĂ¤; laajakaistaa sekĂ¤ GPRS -yhteyttĂ¤. PAX S80 -maksupĂ¤Ă¤te on oivallinen valinta kaikenkokoisille yrityksille. Sen nopeus, luotettavuus, turvallisuus ja hinta ovat todella kilpailukykyisiĂ¤.

PienyrittĂ¤jĂ¤lle edullinen kokonaisratkaisu Point Transaction Systems Oy tuo maahan useamman laitevalmistajan tuotteita, joista voidaan tarjota asiakkaille aina laadukkain ja tarkoituksenmukaisin kokonaisuus. Pienille yrityksille on tarjolla edullisia All In One -palveluita, jolloin sekĂ¤ maksupĂ¤Ă¤te ettĂ¤ palvelut on koottu yhtenĂ¤iseksi kokonaisuudeksi edulliseen kuukausihintaan. Palvelukokonaisuus sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ maksupĂ¤Ă¤tteen, reitityspalvelun, maksupĂ¤Ă¤teohjelmiston yllĂ¤pidon sekĂ¤ huoltosopimuksen. HyĂśdyntĂ¤mĂ¤llĂ¤ kokonaispakettia yrittĂ¤jĂ¤ voi keskittyĂ¤ omaan liiketoimintaansa ja sen kehittĂ¤miseen korttimaksujen kulkiessa turvallisesti maksupĂ¤Ă¤tteeltĂ¤ pankkeihin ja luottolaitoksiin. Uusille yrityksille merkittĂ¤vĂ¤ etu on etenkin se, ettĂ¤ maksupĂ¤Ă¤tteen alkuinvestoinnit ovat olemattomat. YrittĂ¤jĂ¤ saa kĂ¤yttĂśĂśn heti viimeisintĂ¤ mallia olevan maksupĂ¤Ă¤tteen ja turvalliset palvelut, mikĂ¤ luo hyvĂ¤n pohjan menestyvĂ¤lle yritykselle. T www.point.ďŹ

119

0< LQGG

Kaupan perustaminen

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Taloudellinen laskusuhdanne aiheuttaa vĂ¤littĂśmĂ¤sti varkaushĂ¤vikin lisĂ¤Ă¤ntymistĂ¤. MyymĂ¤lĂśissĂ¤ kulujen vĂ¤hentĂ¤minen toteutetaan valitettavan usein tuotesuojauksen kustannuksella, minkĂ¤ seurauksena on varkaushĂ¤vikin mĂ¤Ă¤rĂ¤n nousu. Usein jĂ¤Ă¤ huomioimatta, ettĂ¤ asianmukaiset tuotesuojausjĂ¤rjestelmĂ¤t vĂ¤hentĂ¤vĂ¤t tehokkaasti varkauksia ja varkaushĂ¤vikkiĂ¤ ja nĂ¤in lisĂ¤Ă¤vĂ¤t yritystoiminnan kannattavuutta. ShopGuard Finland Oy tarjoaa monipuolisia tuotteitaan ja koulutuspalveluitaan tĂ¤tĂ¤ haitallista hĂ¤vikkiĂ¤ vastaan.

VARKAUSHĂ&#x201E;VIKKIĂ&#x201E; vastaan VarkaushĂ¤vikki on arkipĂ¤ivĂ¤Ă¤

SÂ

hopGuard Systems Oy Ltd ja sen osakkuusyhtiĂśt eri puolilla maailmaa ovat kehittĂ¤neet, valmistaneet ja markkinoineet ShopGuard tuotteita jo yli 15 vuoden ajan. ShopGuard Finland Oy on toiminut Suomessa vuodesta 2003 lĂ¤htien. Yritys on tunnettu tuotteittensa korkeasta laadusta ja tyylikkĂ¤Ă¤stĂ¤ muotoilusta. Asiakkaan toiveita kuunnellaan ja tuotesuojausjĂ¤rjestelmĂ¤t valmistetaan heidĂ¤n tarpeittensa mukaan. Toiminnan perustan luovat hyvĂ¤t ja pitkĂ¤aikaiset asiakassuhteet. Yrityksen tuotevalikoimaa laajennetaan jatkuvasti vastaamaan asiakaskuntansa tarpeita. Johtavana periaatteena on asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen.

Asianmukainen tuotesuojausjĂ¤rjestelmĂ¤ luo turvallisen ja luottamuksellisen ympĂ¤ristĂśn sekĂ¤ asiakkaille ettĂ¤ henkilĂśkunnalle. Toimintaa aloittavan yrittĂ¤jĂ¤n on hyvĂ¤ ottaa huomioon tuotesuojauksen merkitys. Tuotesuojauslaitteet maksavat varsin pian itsensĂ¤ takaisin hĂ¤vikin pienenemisen myĂśtĂ¤. Erilaisten tutkimusten mukaan varkaushĂ¤vikin on arvioitu olevan n. 1,5 â&#x20AC;&#x201C; 3 % liikevaihdosta. Liikevaihdon ollessa esim. 400 000 euroa, on varkaushĂ¤vikki edellisen arvion mukaan laskettuna 6000 euroa vuodessa. Investoimalla tuotesuojausjĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤n esim. 3000 e, pystytĂ¤Ă¤n varkaushĂ¤vikki puolittamaan jĂ¤rjestelmĂ¤ maksaa itsensĂ¤ takaisin jo ensimmĂ¤isen vuoden aikana.

120

0< LQGG

Tuotesuojaus ja tuotevahti mittatilauksena

HĂ¤vikkikoulutusta henkilĂśkunnalle

ShopGuard Finland Oy tarjoaa tuotesuojausjĂ¤rjestelmiĂ¤ niin pienille, keskisuurille kuin suurillekin asiakasyrityksille kilpailukykyiseen hintaan. Yrityksen toiminta perustuu asiakkaan toiveet huomioivaan, laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen palveluun. Monipuolinen tuotevalikoima takaa jokaiselle asiakkaalle heidĂ¤n tarpeisiinsa sopivat tuotteet. Tuotesuojausantennit, erilaiset hĂ¤lyttimet sekĂ¤ kameravalvonta ovat tarjottavista tuoteryhmistĂ¤ merkittĂ¤vimmĂ¤t. JĂ¤rjestelmien nĂ¤kyvĂ¤ olemassa olo vĂ¤hentĂ¤Ă¤ hĂ¤vikkiĂ¤ ja varkaat miettivĂ¤t herkĂ¤sti kaksi kertaa, kannattaako varastaa ja ottaa riski kiinnijĂ¤Ă¤misestĂ¤. MyymĂ¤lĂ¤varkauksia ammattimaisesti harjoittavat henkilĂśt kiertĂ¤vĂ¤t kaukaa myymĂ¤lĂ¤t, missĂ¤ on asennettuna ShopGuard -tuotesuojausjĂ¤rjestelmĂ¤. Elektroniikka-alan yrityksille on tarjolla kattava tuotevahtijĂ¤rjestelmĂ¤. Usein kallis esittelyelektroniikka, kuten digitaalikamerat, puhelimet, cd-soittimet, videonauhurit, digiboxit jne, asetetaan usein myyntiin lukituista lasivitriineistĂ¤ vain sen takia, ettĂ¤ niiden hĂ¤vikki on muuten liian suurta. OCTOPUS -tuotevahtijĂ¤rjestelmĂ¤ mahdollistaa asiakkaiden tutustumisen tuotteisiin ja he saavat kokeilla tuotteita ilman myyjĂ¤n lĂ¤snĂ¤oloa. â&#x20AC;&#x153;VĂ¤itĂ¤n, ettĂ¤ myyntitapahtumassa tĂ¤mĂ¤ on merkittĂ¤vĂ¤ valttikorttiâ&#x20AC;?, sanoo Pekko Hokkanen, ShopGuard Finland Oy:stĂ¤.

ShopGuardin uusin palvelu on hĂ¤vikkikoulutus. jota yritys tarjoaa myymĂ¤lĂ¤n henkilĂśkunnalle. Koulutuksessa perehdytĂ¤Ă¤n varkauksien ennakointiin, varkaustilanteessa kĂ¤yttĂ¤ytymiseen ja tuotesuojausjĂ¤rjestelmien kĂ¤yttĂśĂśn, jotta niitĂ¤ osataan hyĂśdyntĂ¤Ă¤ mahdollisimman tehokkaasti. â&#x20AC;&#x153;PidĂ¤mme koulutusta tĂ¤rkeĂ¤nĂ¤ varsinkin, jos varkaustilanteet ja niissĂ¤ toimiminen eivĂ¤t ole myymĂ¤lĂ¤henkilĂśkunnalle tĂ¤ysin selviĂ¤.â&#x20AC;?, neuvoo Hokkanen. Tuotevalikoimaan kuuluu myĂśs kĂ¤vijĂ¤laskenta. KĂ¤vijĂ¤laskurit mahdollistavat myyjien tehokkuuden mittaamisen. Laskurit mahdollistavat myĂśs HIT RATE -lukeman laskemisen. Esimerkiksi, jos asiakkaita on tullut myymĂ¤lĂ¤Ă¤n sisĂ¤Ă¤n viimeisen kuukauden aikana 4857 ja heistĂ¤ kaikista ostavia asiakkaita on ollut 879, niin pienellĂ¤ laskutoimituksella saadaan HIT RATE -lukemaksi n. 18,09 %. Toisin sanoen sisĂ¤Ă¤n tulleista asiakkaista onnistuneet kaupat on tehty lĂ¤hes joka neljĂ¤nnen kanssa. NĂ¤in pystytĂ¤Ă¤n seuraamaan ja kehittĂ¤mĂ¤Ă¤n henkilĂśkunnan toimintaa ja saadaan selville, missĂ¤ kohdin myymĂ¤lĂ¤toiminnassa on puutteita ja missĂ¤ onnistutaan erityisen hyvin.

ShopGuard -tuotesuojausjĂ¤rjestelmĂ¤ lyhyesti:

â&#x20AC;˘ vĂ¤hentĂ¤Ă¤ hĂ¤vikkiĂ¤ â&#x20AC;˘ luo turvallisen ilmapiirin â&#x20AC;˘ tyylikĂ¤s ratkaisu â&#x20AC;˘ maksaa itsensĂ¤ takaisin â&#x20AC;˘ rahoitusmahdollisuudet mm, leasing mahdollisuus â&#x20AC;˘ asiantuntevaa palvelua â&#x20AC;˘ nopeat toimitusajat â&#x20AC;˘ laaja tuotevalikoima â&#x20AC;˘ tunnettu maailmalla. LisĂ¤tietoja: www.shopguard.ďŹ

121

0< LQGG

Kaupan perustaminen

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

25 vuotta pakkausmateriaaleja ammattitaidolla

1DSDNND 2\ Âą

1DXKDW 3DNNDXNVHW .DVVLW

122

0< LQGG

Napakka Oy:n myyntinĂ¤yttelyn neuvottelutilan hyllyjĂ¤ koristaa laaja valikoima eri paperilaaduista valmistettuja kasseja, pusseja ja silkkipapereita, jotka on valittavissa lukuisissa eri vĂ¤ri- ja kuosivaihtoehdoissa.

IÂ

magorakennuksen merkityksestĂ¤ ja asennemuutoksesta kertoo myĂśs viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos: NykyĂ¤Ă¤n Napakka Oy:n liikevaihdosta 80 prosenttia muodostuu yrityksille myytĂ¤vistĂ¤ pakkausmateriaaleista. TĂ¤rkeimmĂ¤t tuoteryhmĂ¤t ovat paperi-, muovi- ja kangaskassit. Myyntijohtaja Annu MattelmĂ¤ki kertoo elĂ¤vĂ¤sti matka- ja ostoskokemuksistaan sekĂ¤ erilaisista palvelukulttuureista. HĂ¤n muistelee mielihyvĂ¤Ă¤ tuottaneita tilanteita, joissa sai mukaansa kauniisti ja kĂ¤ytĂ¤nnĂśllisesti pakatun ostoksen. Kauniilla pakkauksella yllĂ¤tetty asiakas kokee saaneensa jotain ylimĂ¤Ă¤rĂ¤istĂ¤ hyvĂ¤Ă¤ ja kauniin kiitoksen asioinnistaan.

Erotu kilpailijoista ja luo asiakkaallesi halu asioida uudelleen MiellyttĂ¤vĂ¤ palvelu vahvistaa asiakkaan yrityksestĂ¤ luomaa mielikuvaa ja kaunis paperikassi on nĂ¤kyvĂ¤ markkinoinnin vĂ¤line. Sujuvat ja mieleenpainuvat palvelutilanteet vahvistavat asiakkaiden mielikuvaa yrityksestĂ¤ ja niitĂ¤ tarjoamalla yritys luo pitkĂ¤aikaisia asiakkuuksia ja toivottaa asiakkaansa tervetulleeksi uudelleen. Markkinoinnin avulla voidaan vahvistaa tuotteeseen tai palveluun liittyvien ominaisuuksien nĂ¤kyvyyttĂ¤. YksilĂśllisesti erottuvat pakkausmateriaalit antavat mielihyvĂ¤Ă¤ asiakkaalle ja viestivĂ¤t yksilĂśllisestĂ¤ palvelusta. Annu MattelmĂ¤ki, kertoo siitĂ¤, kuinka helposti aloittava yrittĂ¤jĂ¤ kiireen keskellĂ¤ unohtaa kilpailussa tarvittavat, oman yrityksen nĂ¤kĂśiset pakkausmateriaalit tai epĂ¤ilee niiden olevan turha, ylimĂ¤Ă¤rĂ¤inen kustannus. â&#x20AC;&#x153;Yksikertaisinkaan muovipussi tai pĂ¤Ă¤miehen tarjoamat pakkausmateriaalit eivĂ¤t ole ilmaisia. Niiden hinta sisĂ¤ltyy aina myytĂ¤vĂ¤Ă¤n tuotteeseenâ&#x20AC;?, muistuttaa Annu. Aloittava pienyrittĂ¤jĂ¤ pyrkii palvelemaan ensimmĂ¤istĂ¤ kertaa asioivaa asiakastaan onnistuneesti ja unohtumattomasti. Pakkausmateriaali on erottamaton osa tuota kokonaisvaltaista palvelua.

YksilĂśllisesti myĂśs pienissĂ¤ erissĂ¤ Napakka Oy:n tuotteistosta lĂśytyy vaihtoehtoja myĂśs kauppiaille, jotka tarvitsevat pienempiĂ¤ mĂ¤Ă¤riĂ¤ yksilĂśllisiĂ¤ pakkausmateriaaleja. VĂ¤ri- ja kuosivaihtoehdoista lĂśytyy helposti oman yrityksen vĂ¤rimaailmaan sopiva kassi, johon voi lisĂ¤tĂ¤ yrityksen oman tarran ja vaikka koristenauhan. â&#x20AC;&#x153;Kasseja ei tarvitse painattaa suuria mĂ¤Ă¤riĂ¤ varastoon, vaan niitĂ¤ voi hankkia kulutuksen mukaan pienemmissĂ¤ erissĂ¤ ja ehostaa esim. vuodenaikojen tai juhlakausien mukaisin nauhoinâ&#x20AC;?, ehdottaa Annu MattelmĂ¤ki. Paperikassien tĂ¤ytteeksi on tarjolla esimerkiksi yrityksen omalla logolla painettua silkkipaperia. Paperi on kevyttĂ¤ ja riittoisaa. Minimitilaus on 150 kiloa ja paperin arkkikoko on 50x70 cm. NĂ¤illĂ¤ materiaaleilla kauppias voi helposti luoda yritykselleen erottuvan visuaalisen ilmeen ilman mainostoimiston apua. Napakka Oy tarjoaa asiakkailleen myĂśs valmiiksi logopainettuja pakkausmateriaaleja: muovikasseja, paperikasseja, kuitukasseja ja kivikasseja. Pienet toteutetaan silkkipainatuksena ja suuret erĂ¤t tehdĂ¤Ă¤n tehdaspainatuksena.

Ajanmukaisesti ja ekologisesti Vuonna 1985 perustetussa, nykyĂ¤Ă¤n kahdeksan henkilĂśĂ¤ tyĂśllistĂ¤vĂ¤ssĂ¤ yrityksessĂ¤ katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Maailmalta lĂśytyy uusia ekologisista materiaaleja ja eettisesti toimivia tavarantoimittajia. Tuotevalikoimiin kuuluu luonnollisena osana kierrĂ¤tyspaperista ja kuitukankaasta sekĂ¤ kierrĂ¤tyspuuvillasta valmistetut Eko-kassit. Mineraalipohjaisesta kivipaperista valmistetut kassit ja laatikot ovat oikea valinta yritykselle, joka haluaa valita ympĂ¤ristĂśystĂ¤vĂ¤llisen pakkausmateriaalin ja viestiĂ¤ samalla asiakkailleen yrityksen ekologisista arvoista. Napakka Oy:n monipuoliseen tuotevalikoimaan voi tutustua Helsingin PitĂ¤jĂ¤nmĂ¤essĂ¤ sijaitsevassa tukkuliikkeen myyntinĂ¤yttelyssĂ¤ sekĂ¤ 20â&#x20AC;&#x201C;22.8.2010 Forma Messuilla, Helsingin Messukeskuksessa (6 N 12) T www.napakka.ďŹ

123

0< LQGG

Kaupan perustaminen

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Digitaalinen myymĂ¤lĂ¤mainonta kasvaa voimakkaasti Teksti: Kimmo Kiviaho Kuvat: Citidigi

124

0< LQGG

MyymĂ¤lĂ¤markkinointi on tĂ¤rkeĂ¤ osa onnistunutta myymĂ¤lĂ¤konseptia. On tutkittua, ettĂ¤ yli 70 prosenttia ostopĂ¤Ă¤tĂśksistĂ¤ tehdĂ¤Ă¤n myymĂ¤lĂ¤ssĂ¤. TĂ¤stĂ¤ syystĂ¤ myymĂ¤lĂ¤markkinointia ei pidĂ¤ ohittaa, vaan hyvĂ¤ kauppias panostaa siihen. Citidigi Oy on porilainen vuonna 2008 perustettu digitaaliseen myymĂ¤lĂ¤markkinointiin erikoistunut yhtiĂś, joka maahantuo LCD-, kosketus-, ja kalvonĂ¤yttĂśjĂ¤. â&#x20AC;?KehitĂ¤mme ja innovoimme erilaisia digitaalisia myymĂ¤lĂ¤markkinointikonsepteja ja tuotamme niihin sisĂ¤ltĂśĂ¤â&#x20AC;?, kertoo Juhani SuonpĂ¤Ă¤ CitidigiltĂ¤ ja jatkaa; â&#x20AC;?Teimme juuri edustussopimuksen ruotsalaisen MultiQ:n kanssa, joka on yksi digitaalisen markkinoinnin suurista yri-

tyksistĂ¤. Nyt meillĂ¤ on tarjota suomalaisille kauppiaille laaja tuotevalikoima ja edistyksellinen ohjelmisto sisĂ¤llĂśntuottamiseen ja muokkaamiseen.â&#x20AC;? MyymĂ¤lĂ¤markkinoinnissa digitaaliseen aikaan siirtyminen ei ole kovin kallista pienemmĂ¤llekĂ¤Ă¤n kauppiaalle: â&#x20AC;?Uusi kauppias voi lĂ¤hteĂ¤ digitaaliseen markkinointiin hyvinkin pienellĂ¤ kokonaisuudella. Kaikki laitteemme ovat yhteensopivia ja niitĂ¤ on helppo laajentaa. Kaikkea ei tarvitse ostaa kerralla. Pystymme myĂśs neuvottelemaan rahoitusratkaisuja, kuten kolmen vuoden leasingsopimuksiaâ&#x20AC;?, kertoo SuonpĂ¤Ă¤ ja jatkaa: â&#x20AC;?Usein m yĂśs tavarantoimittajat ja PĂ¤Ă¤miehet tukevat hyvien kauppiaiden myymĂ¤lĂ¤markkinointia ja ovat mukana kampanjasuunnittelussa ja toteutuksessa.â&#x20AC;?

MyymĂ¤lĂ¤ koskettaa tulevaisuutta

Digitaalinen myymĂ¤lĂ¤markkinointi on vielĂ¤ lapsenkengissĂ¤, vaikka kehitys on mennyt isoin harppauksin eteenpĂ¤in. Erityisesti isot vaatekonseptit ja erikoisliikkeet ovat lĂśytĂ¤neet digitaalisuuden edut. â&#x20AC;?Ruotsissa pĂ¤Ă¤miehemme on tehnyt merkittĂ¤viĂ¤ uudistuksia vaateketjuille ja tavarataloille. Erityisesti kosketusnĂ¤ytĂślliset infotaulut ja erilaiset interaktiiviset myymĂ¤lĂ¤markkinointimateriaalit ovat olleet suosittujaâ&#x20AC;?, tietĂ¤Ă¤ SuonpĂ¤Ă¤. MyymĂ¤lĂśissĂ¤ oleviin LCD-nĂ¤yttĂśihin on ohjelmoitu erityyppisiĂ¤ kosketustoiminnoilla olevia ohjelmistoja, jotka ovat myymĂ¤lĂ¤nhoitajien ohjattavissa helppokĂ¤yttĂśisen 125

0< LQGG

ohjelmiston kautta. TĂ¤llĂ¤ tavoin myymĂ¤lĂ¤ssĂ¤ voidaan pĂ¤ivittĂ¤Ă¤ nĂ¤yttĂśjĂ¤ vastaamaan voimassa olevia kampanjoita tai esitellĂ¤ pĂ¤Ă¤miesten kanssa uusia tuotteita. â&#x20AC;?SisĂ¤llĂśntuotannolla on tĂ¤rkeĂ¤ asema siinĂ¤, onnistuuko myymĂ¤lĂ¤markkinoinnin digitalisointi. Ei ole mitĂ¤Ă¤n jĂ¤rkeĂ¤ lĂ¤hteĂ¤ laittamaan nĂ¤yttĂśihin pyĂśrimĂ¤Ă¤n powerpoint-esitystĂ¤, vaan sisĂ¤ltĂś pitĂ¤Ă¤ miettiĂ¤ ja suunnitella kunnolla ja saada pĂ¤Ă¤miehet mukaan sisĂ¤ltĂśsuunnitteluun. Hyvin toteutettu digitaalinen materiaali toimii 10 kertaa tehokkaammin kuin perinteinen juliste myymĂ¤lĂ¤ssĂ¤â&#x20AC;?, lisĂ¤Ă¤ SuonpĂ¤Ă¤. SuonpĂ¤Ă¤n mukaan kosketusnĂ¤ytĂśllinen teknologia tulee lisĂ¤Ă¤ntymĂ¤Ă¤n merkittĂ¤vĂ¤sti niin markkinoinnissa kuin opetuskĂ¤ytĂśssĂ¤kin. Esimerkiksi IsoBritanniassa on tehty pĂ¤Ă¤tĂśs siirtyĂ¤ kaikissa kouluissa digitaalisiin kosketustauluihin liitutaulujen sijaan. â&#x20AC;?digitaalinen ja erityisesti interaktiivinen kosketusnĂ¤ytĂśllinen myymĂ¤lĂ¤markkinointi on jo tĂ¤tĂ¤ pĂ¤ivĂ¤Ă¤. SisĂ¤llĂśntuotanto ja ohjelmistot ovat kehittyneet valtavasti ja jo nyt tarjoavat kustannustehokkaan ja hiilijalanjĂ¤ljeltĂ¤Ă¤n perinteistĂ¤ pienemmĂ¤n tavan myymĂ¤lĂ¤markkinointiinâ&#x20AC;?, tiivistĂ¤Ă¤ SuonpĂ¤Ă¤.

NĂ¤yteikkuna elĂ¤Ă¤ ja liikkuu Citidigi on kehittĂ¤nyt ja rakentanut liikkuvien nĂ¤yteikkunoiden palvelukonseptin. Omilla kuvakalvoilla voidaan mistĂ¤ tahansa nĂ¤yteikkunasta tehdĂ¤ korkeatasoinen digitaalinen nĂ¤yttĂś. â&#x20AC;?KalvonĂ¤ytĂśt on paljon kirkkaampia kuin tavallinen nĂ¤yttĂś. MitĂ¤ isompi ikkunapinta muutetaan nĂ¤ytĂśksi, sitĂ¤ edullisempaa se on. 84â&#x20AC;? LCD nĂ¤yttĂś maksaa tĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ yli 50 000 euroa. Kalvoikkunan voimme toteuttaa jopa 70 prosenttia pienemmillĂ¤ kustannuksillaâ&#x20AC;?, SuonpĂ¤Ă¤ sanoo ja jatkaa: â&#x20AC;?Kaikissa laitteissa on vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kolmen vuoden takuu ja voimme tehdĂ¤ kauppiaiden kanssa samanmittaisia leasing sopimuksia, jolloin pienikin kauppias saa myymĂ¤lĂ¤stĂ¤ modernin ja nĂ¤yttĂ¤vĂ¤n pienellĂ¤ alkuinvestoinnilla.â&#x20AC;? Kuvakalvojen kĂ¤yttĂś ikkunapinnoissa on vielĂ¤ varsin uutta Suomessa. Isossa maailmassa on kuitenkin toteutettu massiivisiakin ikkunamarkkinointihankkeita. Jopa kokonaisia lasirakennuksia on kalvotettu ja niissĂ¤ on pyĂśrinyt erilaisia TV-mainoksiin rinnastettavia mainoksia. Kalvoikkunan voi toteuttaa myĂśs lĂ¤hes lĂ¤pinĂ¤kyvĂ¤nĂ¤.

126

0< LQGG

â&#x20AC;?Me voimme tehdĂ¤ myĂśs osittain tai lĂ¤hes kokonaan lĂ¤pinĂ¤kyviĂ¤ kalvoikkunoita. LĂ¤pinĂ¤kyvyys voi olla jopa 95 prosenttia. On olemassa myĂśs nanoteknologiaan perustuvia kalvoja jotka muuttavat vĂ¤riĂ¤ ja siihen voidaan heijastaa kuvaaâ&#x20AC;?

Laitevuokrausta avajaisiin ja erikoistilaisuuksiin Digitaalinen myymĂ¤lĂ¤nĂ¤kyvyys voi olla myĂśs hetkellistĂ¤ ja sen voi rakentaa uuden liikkeen lanseerauksen yhteyteen tai johonkin myymĂ¤lĂ¤tapahtumaan soveltuvaksi. SuonpĂ¤Ă¤n mukaan yritykseltĂ¤ kaikki heidĂ¤n edustamansa laiteratkaisut ovat myĂśs vuokrattavissa: â&#x20AC;?Me vuokraamme laitteita ja suunnittelemme asiakkaidemme tarpeisiin lyhytaikaisia kampanjoita messuille ja erilaisiin tapahtumiin. Olemme kehittĂ¤neet erityyppisiĂ¤ ratkaisuja, kuten interaktiivisen

messuosaston, jolla saadaan tuote-esittelyistĂ¤ mieleenpainuvia ja erilaisiaâ&#x20AC;? vinkkaa SuonpĂ¤Ă¤ ja jatkaa: â&#x20AC;?Yksi suosittu vuokraustuotteemme on ollut interaktiivinen lattia, jota ohjataan liikkeillĂ¤. Siihen voidaan ladata erilaista toimintaa kuten pelejĂ¤. MyymĂ¤lĂ¤tilaisuuksiin ja messuille voimme rakentaa ja ideoida monentyyppisiĂ¤ ratkaisuja. Kerro meille villein ideasi niin toteutetaan se palveluidemme kautta.â&#x20AC;? T

127

0< LQGG

Kaupan perustaminen

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Kauppiasuralle? Menneiden aikojen riippumaton lĂ¤hikauppias on, vaikkei mahdottomuus, ainakin harvinaisuus. NeljĂ¤ suurta toimijaa: Kesko, Suomen LĂ¤hikauppa Oy, SOK ja Lidl hallitsevat nykyisellĂ¤Ă¤n Suomen vĂ¤hittĂ¤iskauppaa. NĂ¤istĂ¤ ainoastaan Keskolla on itsenĂ¤isiĂ¤ kauppiasyrittĂ¤jiĂ¤.

RÂ

uokakesko on vahva toimija Suomen pĂ¤ivittĂ¤istavarakaupassa. Vuonna 2009 kasvoi Kruokakauppojen pĂ¤ivittĂ¤istavaramyynti 5,6% eli selvĂ¤sti yli markkinakehityksen. K-kauppiasliiketoimintamallilla toimivat K-ruokakauppiaat vastaavat yli 1 000 K-ruokakaupan asiakastyytyvĂ¤isyydestĂ¤. Kaupan

ketjuuntuminen on voimakkaasti muuttanut myymĂ¤lĂ¤toiminnasta vastaavien henkilĂśiden toimenkuvaa kun aikaisemmin itsenĂ¤isinĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂśksentekijĂśinĂ¤ toimineet kauppiaat ovat muuttuneet ketjukauppiaiksi. Tutkimuksien mukaan tĂ¤mĂ¤ toimenkuvan muutos kysyy kauppiaalta uudenlaista asennoitumista yrittĂ¤jĂ¤toimintaan.

128

0< LQGG

â&#x20AC;?Kauppiaan pitĂ¤Ă¤ tietĂ¤Ă¤ ja tuntea kaikki kaupan tyĂśt, varsinkin pienessĂ¤ yksikĂśssĂ¤, josta pĂ¤Ă¤sĂ¤Ă¤ntĂśisesti lĂ¤hdetĂ¤Ă¤n kauppiaaksi. PienessĂ¤ yksikĂśssĂ¤ oman tekemisen osuus on suurempi. "

â&#x20AC;?HyvĂ¤ tyyppiâ&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; osaava kauppias

mykseen ei ole olemassa yhtĂ¤ oikeaa vastausta. TiettyjĂ¤ suuntaviivoja voidaan kuitenkin ja kiteyttĂ¤Ă¤ kaikkia mĂ¤Ă¤ritelmĂ¤n â&#x20AC;?hyvĂ¤ tyyppiâ&#x20AC;? alle. EnsinnĂ¤kin tulevan kauppiaan tulee olla ihmisenĂ¤ kehittĂ¤miskykyinen ja -haluinen. Toisin sanoen on valmis oppimaan kaikesta eteen tulevasta, niin hyvistĂ¤ kuin hieman vaikeammistakin kokemuksista. Varmaa kun on, ettĂ¤ kauppiaan ammatissa molempia tulee eteen. Toisena hyvĂ¤n tyypin kriteerinĂ¤ ovat kunnianhimo ja eteenpĂ¤in pyrkiminen. Kauppias, tai kuka tahansa yrittĂ¤jĂ¤ ei saisi jĂ¤Ă¤dĂ¤ lepĂ¤Ă¤mĂ¤Ă¤n laakereilleen ja olla tĂ¤ysin tyytyvĂ¤inen nykytilanteeseen. Ei tyytyvĂ¤isyyskĂ¤Ă¤n ole kiellettyĂ¤, mutta tulee pyrkiĂ¤ vielĂ¤ parempaan.

Kauppiaan ammatti edellyttĂ¤Ă¤ monialaista osaamista, mistĂ¤ johtuen K-kauppiasuralle valituksi tuleminen ei vaadi tarkasti rajattua pohjakoulutusta: â&#x20AC;?Ei ole olemassa mitĂ¤Ă¤n vakiosapluunaa, meillĂ¤ on ihmisiĂ¤ mitĂ¤ erilaisimmilla taustoilla. Ei vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ vaadita vĂ¤hittĂ¤iskaupan taustaa, mutta tĂ¤llĂśin pitĂ¤Ă¤ olla vahvaa nĂ¤yttĂśĂ¤ henkilĂśstĂśjohtamisesta, tulosvastuullisen yksikĂśn johtamisesta sekĂ¤ asiakkuussuhteiden hallinnasta. MitĂ¤Ă¤n yksiselitteistĂ¤ mallia, siihen ketkĂ¤ valitaan kauppiaskoulutusohjelmaan, ei oleâ&#x20AC;?, tiivistĂ¤Ă¤ koulutuspĂ¤Ă¤llikkĂś Matti Vornanen. MitĂ¤ tulevalta kauppiaalta sitten vaaditaan? Kysy-

129

0< LQGG

" Ison citymarketin kauppiaan pĂ¤ivittĂ¤iset toimet ovat erilaisia, mutta kaikki kaupan rutiinit pitĂ¤Ă¤ tietĂ¤Ă¤ ja tuntea. HyvĂ¤ kauppias myĂśs laittaa itselleen tyĂśvuorolistaan kassavuoron silloin tĂ¤llĂśin, jotta tuntuma asiakaskuntaan sĂ¤ilyy mahdollisimman hyvĂ¤nĂ¤â&#x20AC;? Kolmas ihmistyypin vaatimus on paitsi elĂ¤mĂ¤ssĂ¤ yleisesti odotettu, mutta erityisesti kauppiaana toimiessa korostuva yhteistyĂśkykyisyys. Oli eteen tuleva asia kuinka epĂ¤mieluisa tahansa, tulisi kauppiaan pystyĂ¤ suhtautua siihen positiivisessa hengessĂ¤, eikĂ¤ suortua epĂ¤asiallisuuksiin. HyvĂ¤ kauppias saa olla tiukka ja mĂ¤Ă¤rĂ¤tietoinen, sillĂ¤ ovathan tapauksessa suuret summat rahaa. Kuhan muistaa, ettĂ¤ jokaisessa kohtaamisessa toisena osapuolena on aina ihminen. NeljĂ¤ntenĂ¤ vaatimuksena ovat sydĂ¤n ja yleissivistys. MitĂ¤Ă¤n konkreettista mĂ¤Ă¤ritelmĂ¤Ă¤ nĂ¤ille ei ole olemassa, mutta jokainen tietĂ¤nee itse, mitĂ¤ kĂ¤sitteet pitĂ¤vĂ¤t sisĂ¤llĂ¤Ă¤n. Ilman sydĂ¤ntĂ¤ mikĂ¤Ă¤n toiminta tuskin on aidon vilpitĂśntĂ¤ ja pitkĂ¤lle kantavaa. Yleissivistykseksi riittĂ¤Ă¤ kun pystyy kohtaamaan ihmiset, keskustelemaan heidĂ¤n kanssaan, ymmĂ¤rtĂ¤mĂ¤Ă¤n heitĂ¤ ja antamaan itsestĂ¤Ă¤n fiksun ja asiallisen kuvan.

Kauppiaskoulutuksen kautta yrittĂ¤jĂ¤ksi K-kauppiastrainee-ohjelman tarkoituksena on lĂśytĂ¤Ă¤ tulevalle kauppiaalle kolmesta koulutusvaihtoehdosta tehokkain ja tuloksellisin ratkaisu. Ohjelma on kokopĂ¤ivĂ¤tyĂśtĂ¤ ja vaatii sitoutumista ja pitkĂ¤jĂ¤nteisyyttĂ¤. Tavoitteena on, ettĂ¤ jokainen K-kauppiastrainee-ohjelman suorittanut toimii jonain pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ K-kauppiaana. Koulutuksen kokonaiskesto vaihtelee yksillĂśllisistĂ¤ valmiuksista riippuen. PĂ¤Ă¤sĂ¤Ă¤ntĂśisesti kesto on puolesta vuodesta puoleentoista. Kauppiaalle varmaa on, ettĂ¤ jokainen pĂ¤ivĂ¤ on erilai-

nen. Se on yksi niistĂ¤ syistĂ¤ miksi monet ovat valinneet kauppiasuran. Tuskin yhtĂ¤Ă¤n vĂ¤hĂ¤isempi syy on vapaus, kauppias kun on, siinĂ¤ missĂ¤ kuka tahansa muukin yrittĂ¤jĂ¤, oman itsensĂ¤ herra. â&#x20AC;?Kun kauppias on valmis kantamaan henkisen ja taloudellisen riskin ja pystyy tuottamaan paikallisen lisĂ¤arvon ketjun kilpailukykyyn, sillĂ¤ ansaitsee paikan ketjussa. Ja silloin kun homma toimii hyvin, se on taloudellisesti hyvinkin palkitsevaa yrittĂ¤jĂ¤lle. Paikka auringossa pitĂ¤Ă¤ ansaita. SitĂ¤ ei saa automaattisestiâ&#x20AC;?, tiivistĂ¤Ă¤ Vornanen. Ruokakeskon koulutuspĂ¤Ă¤llikkĂś Martti Vornasen mukaan kaikki riippuu persoonasta. Jos on hyvĂ¤ tyyppi, voi oppia mitĂ¤ vaan ammattimaisesti. Toisaalta jokaisessa ruokakaupan tavarapelin osaajassa ei vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ ole ainesta kauppiaaksi. Kauppias henkilĂśstĂśn ohjaajana ymmĂ¤rtĂ¤Ă¤ asiakaskohtaamisen merkityksen, mikĂ¤ lisĂ¤Ă¤ asiakastyytyvĂ¤isyyttĂ¤ ja sitĂ¤ kautta myyntiĂ¤, mikĂ¤ nĂ¤kyy taloudellisena menestyksenĂ¤. Kauppias on paitsi hyvĂ¤ tyyppi, myĂśs henkilĂśstĂśnsĂ¤ ohjaaja. â&#x20AC;?Kauppiaan pitĂ¤Ă¤ tietĂ¤Ă¤ ja tuntea kaikki kaupan tyĂśt, varsinkin pienessĂ¤ yksikĂśssĂ¤, josta pĂ¤Ă¤sĂ¤Ă¤ntĂśisesti lĂ¤hdetĂ¤Ă¤n kauppiaaksi. PienessĂ¤ yksikĂśssĂ¤ oman tekemisen osuus on suurempi. Ison citymarketin kauppiaan pĂ¤ivittĂ¤iset toimet ovat erilaisia, mutta kaikki kaupan rutiinit pitĂ¤Ă¤ tietĂ¤Ă¤ ja tuntea. HyvĂ¤ kauppias myĂśs laittaa itselleen tyĂśvuorolistaan kassavuoron silloin tĂ¤llĂśin, jotta tuntuma asiakaskuntaan sĂ¤ilyy mahdollisimman hyvĂ¤nĂ¤â&#x20AC;?, lisĂ¤Ă¤ vielĂ¤ Vornanen.

130

0< LQGG

Onnistumiset palkitsevat kauppiaan Mika Marjakangas on toiminut reilut kaksi vuotta Kmarket kauppiaana Helsingin Maununnevalla. Ajatus kauppiaaksi ryhtymisestĂ¤ syntyi K-supermarket JĂ¤ttijaossa: â&#x20AC;?Tapasin sattumalta kaupassa entisen kollegani, joka oli kauppiasharjoittelussa. TĂ¤stĂ¤ lĂ¤hti itĂ¤mĂ¤Ă¤n ajatus omasta kaupastaâ&#x20AC;?, Marjakangas kertoo ja jatkaa: â&#x20AC;?Oli sellainen vaihe ollut jo pitkĂ¤Ă¤n, jossa tutkapallo pyĂśri ja hain itselleni uutta uraa. Tiesin kyllĂ¤, ettĂ¤ kauppiaat on yrittĂ¤jiĂ¤, mutta jostain syystĂ¤ en ymmĂ¤rtĂ¤nyt ettĂ¤ kauppiaaksi voi alkaa kaupan ulkopuolinenkin." Marjakangas kertoo ettĂ¤ yrittĂ¤minen on aina ollut lĂ¤hellĂ¤ sydĂ¤ntĂ¤ ja yrittĂ¤jĂ¤perheen lapsena hĂ¤n on pienestĂ¤ pitĂ¤en ollut mukana perheen yritystoiminnassa: â&#x20AC;?Olin pitkĂ¤Ă¤n miettinyt millaista yritystoimintaa voisin alkaa harjoittamaan. Oma kauppa kuulosti mielenkiintoiselta ja hain mukaan K-Kauppiaskoulutusohjelmaanâ&#x20AC;?, Marjakangas tiivistĂ¤Ă¤.

2\Z[HUU\ZVZHRL`O[PÂ&#x20AC; 7LYOLTLKPH[ 6` Q\SRHPZLL ZLRp HPRHRH\ZPSLO[Pp L[[p [PL[V QH OHYYHZ[LRPYQVQH ;\UUL[\PTTH[ SLO[LTTL V]H[ 2V[PRVRRP R\\RH\[[H /PY]PTPLZ 4PU\Z[HRV `YP[[pQp )\ZPULZZ -PUSHUK QH 3\VU[VWpP]pRPYQH

1<7 +$(00( $' 7$,77$-$$ *5$$),..2$

Koulutusohjelma antaa valmiuden kauppiaaksi Kesko hakee kauppiaskoulutukseen oikeanlaisia ihmisiĂ¤: â&#x20AC;?Hakuprosessi kauppiaskoulutukseen oli suhteellisen pitkĂ¤ ja haastatteluja ja soveltuvuustestejĂ¤ oli useita ennen kuin tuli pĂ¤Ă¤tĂśs, ettĂ¤ pĂ¤Ă¤sen mukaan koulutusohjelmaan. Heti alussa halutaan karsia kauppiaan arjesta liian ruusuiset kuvat pois. Kauppiaan tyĂś on kokopĂ¤ivĂ¤istĂ¤ ja usein joutuu tekemĂ¤Ă¤n pitkĂ¤Ă¤ pĂ¤ivĂ¤Ă¤â&#x20AC;?, tietĂ¤Ă¤ Marjakangas. Kauppiaita on kuitenkin monenlaisia: â&#x20AC;?Toiset haluaa nĂ¤hdĂ¤ oman kĂ¤den jĂ¤lkeĂ¤ ja tehdĂ¤ itse paljon myymĂ¤lĂ¤ssĂ¤. Isommissa yksikĂśissĂ¤, jotka ovat hallinnollisesti raskaampia, tyĂś on enemmĂ¤n toimistosta kĂ¤sin johtamista. Kannattaa valmentautua hyvin ja olla kauppiasharjoittelijana mieluummin liian pitkĂ¤Ă¤n, kuin jĂ¤ttĂ¤Ă¤ sen puolitiehen." Marjakangas uskoo K-kauppias-konseptiin ja sen yrittĂ¤jĂ¤vetoisuuteen jatkossakin. â&#x20AC;?TĂ¤mĂ¤ on hyvĂ¤ tapa olla yrittĂ¤jĂ¤nĂ¤. Suuresta taustakoneistosta saa myĂśs tukea ja hyĂśtyĂ¤."

7HKWlYlNXYDXV [\V[HUUVU Z\\UUP[[LS\ ^LI VZHHTPULU O \ZLPKLU LYPSHPZ[LU TLKPVPKLU Z\\UUP[[LS\ QH [V[L\[\Z O [LO[p]p[ V]H[ TVUPW\VSPZPH QH [`Â&#x20AC;[HO[P VU RPPYLPULU ZPSSp [LLTTL [\V[HU[VH :\VTLU SPZpRZP T`Â&#x20AC;Z )HS[PHU THPOPU O O

0H WDUMRDPPH VLQXOOH O`]p[ QH [\UUL[\[ SLOKL[ O`]pU WHSRRH\RZLU O PSVPZLU QH S\V]HU [`Â&#x20AC;`O[LPZÂ&#x20AC;U O WppZL[ [V[L\[[HTHHU \ULSTPHZP O O

Kauppiaan arki Marjakangas on kauppiaana saanut hyvin pitkĂ¤lle tehdĂ¤ asioita niin kuin on itse halunnut. Kuitenkaan oman itsensĂ¤ herrana oleminen ei sovi kaikille ja osa hylkĂ¤Ă¤ kauppiasuran siksi, ettĂ¤ kuvat tyĂśstĂ¤ ovat olleet jollain lailla vĂ¤Ă¤rĂ¤nlaiset. â&#x20AC;?Kauppa elĂ¤Ă¤ kokoajan ja aina joutuu lĂ¤htemĂ¤Ă¤n kotiin niin ettĂ¤ jĂ¤Ă¤ asioita kesken. Vaikka saisinkin jotain valmiiksi, aina on jotain vielĂ¤ tekeillĂ¤. Kaupan maailma on hyvin hektinen ja kiireinen. MikĂ¤Ă¤n ei ole koskaan valmista. Jollain tavalla tĂ¤mĂ¤ tyĂś on kuitenkin palkitsevaa: se koostuu onnistumisistaâ&#x20AC;?, Marjakangas sanoo ja hymyilee. T

(GHOO\WlPPH VLQXOWD ;LO[p]ppU ZVWP]H RV\S\[\Z ]HO]HH NYHHĂ&#x201E; Z[H VZHHTPZ[H ZLRp RVRLT\Z[H HSHS[H 3\VU[LLS[HZP VSL[ WVZP[PP]PULU QH UpL[ [`Â&#x20AC;ZZpZP \\ZPH THOKVSSPZ\\RZPH

www.kesko.ďŹ

131

0< LQGG

3PZp[PL[VH W\OLSPTP[ZL! 1VYTH 3LWWpUPLTP [HP 2PYQHSSPZL[ OHRLT\RZL[ ZpORÂ&#x20AC;WVZ[P[ZL SHP[H SPP[[LLRZP [`Â&#x20AC;Up`[[LP[p ! [\V[HU[V 'WLYOLTLKPH[ Ă&#x201E;

Verkkokauppa

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Verkkokauppaliiketoiminta

KASVAA VOIMAKKAASTI Verkkokauppaa perustaessa ei pidĂ¤ lĂ¤hteĂ¤ turhaa hĂ¤tikĂśimĂ¤Ă¤n. Suunnitelmat ja tarvittavat toimet kannattaa tehdĂ¤ huolellisesti, jotta sijoituksesi ja asiakkaasi sijoitus olisi hyvĂ¤ssĂ¤ turvassa kaikissa tilanteissa. Teksti: Maria Riivari Kuva: iStockphoto

132

0< LQGG

Parin satasen sĂ¤Ă¤stĂś ohjelmiston ostamisessa, hakukoneoptimoinnissa, hostauksen valinnassa tai ulkoasun budjetoinnissa saattaa myĂśhemmin koitua yrittĂ¤jĂ¤lle huomattavasti kalliimmaksi. Suomen Internet-kuluttajakaupan arvon on arvioitu nousevan jopa yli 16 miljardiin euroon kun vuonna 2007 luku oli noin neljĂ¤ miljardia. Yritysten vĂ¤lisen sĂ¤hkĂśisen kaupan volyymi on Suomessa n 50 miljardin luokkaa.

Tekniikkaan kannattaa panostaa Vaikka verkkokaupan perustaminen ei ilman rahallista panostusta lĂ¤hde kĂ¤yntiin, tulee sen perustaminen kuitenkin halvemmaksi kuin kivijalkakaupan. Kuitenkaan, koska asiakas â&#x20AC;?ei eksyâ&#x20AC;? verkkokauppaan samalla tavalla kuin normaaleihin kauppoihin, tulee teknistĂ¤ ja graafista toteutusta miettiĂ¤ tarkkaan. MyĂśs aktiivinen markkinointi on verkkokaupalle oleellista asiakkaiden saamiseksi, mikĂ¤ onkin verkkokaupan menestyksen kannalta suurin haaste. LĂ¤hes kaikki verkkokauppojen perustajista kamppailevat saman haasteen kanssa: Kuinka saada asiakkaat juuri omaan verkkokauppaan? Verkkokaupan rakentamiseen ei ole jĂ¤rkevĂ¤Ă¤ kĂ¤yttĂ¤Ă¤ aikaa ja rahaa ilman selkeĂ¤Ă¤ kĂ¤sitystĂ¤, kuinka saada sinne kĂ¤vijĂśitĂ¤. Yksi ensimmĂ¤isistĂ¤ tĂ¤rkeimmistĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂśksistĂ¤ on verkkokaupan takana pyĂśrivĂ¤n ohjelmiston valitseminen. Markkinoilta lĂśytyy paljon verkkokauppaohjelmistoja. Eroja lĂśytyy kĂ¤ytĂśn helppoudesta, ja ohjelman erilaisista tavoista hoitaa mm. varastonhallinta, laskutus ja tilaukset. Verkkokaupalle pitĂ¤Ă¤ lĂśytĂ¤Ă¤ oma paikkansa: palvelintila eli hostaus ja domain eli www-osoite. Hostauksessakaan ei kannata ruveta pihiksi, sillĂ¤ vaikkei pienillĂ¤ tai edes keskikokoisilla kaupoilla ei olisi tarvetta valtavan kalliisiin paketteihin, liiketoiminta saattaa kĂ¤rsiĂ¤ pahastikkin, jos nettikauppa hidastelee liikaa tai on vĂ¤liaikaisesti poissa kĂ¤ytĂśstĂ¤. Hinnat vaihtelevat muutamista kymmenistĂ¤ euroista yli tuhansiin euroihin vuodessa. Suomalaisille on pitkĂ¤lti iskostunut pelko suurista ulkomaisista verkkokaupoista, joten osoitetta valitessa kannattaa miettiĂ¤, tuodaanko esiin suomalaisuutta esimerkiksi .fi-pĂ¤Ă¤tteellĂ¤.

GraaďŹ nen ulkoasu ja markkinointi Huomionarvoinen asia on ulkoasu. Kilpailun ollessa kovaa, esteettinen, erottuva ja toimiva ulkoasu yleensĂ¤ pelaa kovaa ja tuotteiden hinnat tulevat toissijaisena vasta ulkoasun jĂ¤lkeen. Sekava, epĂ¤kĂ¤ytĂ¤nnĂśllinen, tĂ¤yteen ahdettu ja kirjava ulkoasu yleensĂ¤ ilmaisee asiakkaalle epĂ¤luotettavuutta ja asiakas siirtyy muitta mutkitta toiseen verkkokauppaan. HyvĂ¤Ă¤ laatua tekevĂ¤Ă¤n web designerin lĂśytĂ¤miseen kannattaa siis panostaa, sillĂ¤ vĂ¤Ă¤rĂ¤ valinta voi kostautua kohtuuttoman hintaiseksi. Verkossa jokainen kauppa on lĂ¤htĂśkohtaisesti samalla viivalla kilpaillessaan samoista asiakkaista. KaupankĂ¤ynti verkossa eroaa perinteisestĂ¤ kivijalkamyymĂ¤lĂ¤stĂ¤ nimenomaan markkinoinnin kautta. Perinteinen myymĂ¤lĂ¤ myy hyvĂ¤llĂ¤ paikalla ilman markkinointiakin, verkkokauppa taas ei. Verkossa hintakilpailu on paljon kovempaa kuin kivijalkamyymĂ¤lĂ¤ssĂ¤. Verkkokauppias

joutuu tekemĂ¤Ă¤n enemmĂ¤n kauppaa saman katteen saamiseksi. HyvĂ¤ verkkokauppa luo itselleen toimivan ja luotettavan brĂ¤ndin, joka myy vaikka hinta ei olekaan internetin halvin. Kaupan lanseeraaminen on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤: siihen pitĂ¤Ă¤ panostaa riittĂ¤vĂ¤sti ja hakea markkinointiin tukea myĂśs verkon ulkopuolelta.

Kauppa ei saa jĂ¤Ă¤dĂ¤ kiinni maksutavasta TĂ¤rkeintĂ¤ roolia verkkokauppojen maksuvaihtoehdoissa nĂ¤yttelevĂ¤t Suomessa tilinsiirto, postiennakko ja verkkopankkien maksupainikkeet. Suomalaisten epĂ¤luulo ulkomaisiin verkkokauppoihin nĂ¤kyy luottokorttimaksamisen vĂ¤hyytenĂ¤. Vaikka PayPal tai vastaavat jĂ¤rjestelmĂ¤t eivĂ¤t toistaiseksi ole saavuttaneet Suomessa kovin suurta suosiota, kannattaa ne kuitenkin tarjota vaihtoehdoksi, sillĂ¤ ne ovat suhteellisen edullisia kauppiaalle. Ennen jokaisen pankin kanssa oli tehtĂ¤vĂ¤ erikseen sopimus kĂ¤yttĂ¤Ă¤kseen verkkomaksupainikkeita, minkĂ¤ hinta saattoi koitua monelle pienemmĂ¤lle verkkokaupalle ongelmaksi. Nykyisin vaihtoehtona on myĂśs palveluyrityksiĂ¤, joista saa kaikki maksupalvelut keskitetysti kĂ¤yttĂśĂśn. Hintatietoja tĂ¤ytyy kysyĂ¤ palvelulta itseltĂ¤Ă¤n.

Tietoturvavastuun kantaa kauppias Verkkokauppias on vastuussa tietoturvasta sekĂ¤ itselle ettĂ¤ asiakkaille. Riskin ottaminen kitsastelemalla tietoturvasta ei ole kannattavaa liiketoiminnan turvaamiseksikaan. Kannattaa ottaa selville Internet-palvelutarjoajan asenne ja vĂ¤hintĂ¤Ă¤nkin pyytĂ¤Ă¤ suositukset tai tarkistaa heidĂ¤n maineensa kaupankĂ¤yntiĂ¤ valvovalta jĂ¤rjestĂśltĂ¤. Luottotietojen varkaudet verkossa ovat lisĂ¤Ă¤ntyneet, joten kaupankĂ¤yntiĂ¤ harjoittavilta yrityksiltĂ¤ vaaditaan tiukkojen tietoturvastandardien tĂ¤yttĂ¤mistĂ¤, joita luottokorttitietoja tallentavien, kĂ¤sittelevien ja lĂ¤hettĂ¤vien tĂ¤ytyy noudattaa. On enemmĂ¤n kuin tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ selvittĂ¤Ă¤ Visa Cardholder Information Security Programin ja MasterCard Siten vaatimukset ja varmistaa, ettĂ¤ myĂśs Internetpalveluntarjoaja tĂ¤yttĂ¤Ă¤ ne. Identiteettivarkauksien estĂ¤miseksi tietoturvavaatimuksiin kuuluu henkilĂśllisyyden todentava digitaalinen sertifikaatti web-liiketoimintaa harjoittaessa, josta asiakkaat tietĂ¤vĂ¤t, ettei yritys vuoda henkilĂśtietoja vĂ¤Ă¤riin kĂ¤siin. Internet-palveluntarjoajilla pitĂ¤isi olla oma sertifikaatti kĂ¤ytetylle palvelimelle.

Kilpailu kiristyy, parhaat menestyy Oli niin tai nĂ¤in, kivijalkamyymĂ¤lĂ¤t siirtyvĂ¤t verkkoon ja verkkokaupat rantautuvat kivijalkoihin. Isoksi kasvavat verkkokaupat laajentavat toimintaansa perinteisen myymĂ¤lĂ¤verkoston puolelle. Monesti myĂśs isoksi kasvavat verkkokaupat eivĂ¤t ole alansa halvimpia, vaan niissĂ¤ on kĂ¤ytetty erityistĂ¤ markkinointiosaamista ja markkinointiin on panostettu riittĂ¤vĂ¤sti ja onnistuneesti. Verkkokaupan menestyksen taustalla ensisijaisesti on kĂ¤ytettĂ¤vyys, ulkoasu, brĂ¤ndi, ja hinta. Vasta nĂ¤iden jĂ¤lkeen tulevat itse tuotteet.

133

0< LQGG

Teksti: Inderjit Kaur Khalsa

Asiakkaan ostopĂ¤Ă¤tĂśksiin vaikuttaa annettu informaatio

Verkkokauppojen mĂ¤Ă¤rĂ¤ lisĂ¤Ă¤ntyy koko ajan. Suomalaiset voivat helposti tilata tuotteitaan myĂśs ulkomaisista verkkokaupoista, mutta kuinka kauppias voi taata, ettĂ¤ asiakas pĂ¤Ă¤tyy ostamaan tuotteen juuri hĂ¤nen kauttaan? MyĂśs verkkokauppiaan kannattaa panostaa asiakkaan viihtyvyyteen. Kaupan visuaalinen ilme on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤, mutta informatiivisuuttakaan ei pidĂ¤ vĂ¤heksyĂ¤. â&#x20AC;?Ostotapahtuman tulee olla sujuva. KyseessĂ¤ on kokonaisuus, jonka jokainen vaihe voi vahvistaa tai heikentĂ¤Ă¤ asiakkaan mielikuvaa verkkokaupasta. RiittĂ¤vĂ¤ tuote-informaatio on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤, jotta asiakas voi tehdĂ¤ ostopĂ¤Ă¤tĂśksen. Maksamisessa ja toimitustavoissa on hyvĂ¤ olla riittĂ¤vĂ¤sti vaihtoehtoja niin, ettĂ¤ asiakas voi lĂśytĂ¤Ă¤ niistĂ¤ itselleen sopivan. Itse tilaus- ja maksutapahtuman pitĂ¤Ă¤ myĂśs olla informatiivinen ja sujuva. On hyvĂ¤, ettĂ¤ asiakas saa palautetta ostoksen jĂ¤lkeen. Minimivaatimuksena on asiakkaan sĂ¤hkĂśpostiin toimitettava tilausvahvistus. LisĂ¤arvoa kaupalle antaa jos asiakas voi saada tietoja tuotteen toimitusvaiheista. Sujuva osto- ja toimitustapahtuma on pysyvĂ¤n asiakassuhteen syntymisen kannalta keskeinen tekijĂ¤. Tiedon jakamisen lisĂ¤ksi myĂśs clubi-hengen yllĂ¤pitĂ¤minen on hyvĂ¤ palvelulisĂ¤. Klubikirjeet ja tarjoukset toimivat lisĂ¤ksi markkinoinnin yllĂ¤pitĂ¤jĂ¤nĂ¤ ja niiden avulla saadaan asiakkaat palaamaan kauppaan uudestaan", sanoo verkkokauppa ohjelmistoja toimittavan Yume Systems Oy:n toimitusjohtaja Jyri Hokkinen. Yume Systemsin ohjelmistot muokataan yritys- ja toimialakohtaiset vaatimukset huomioiden. He toimittavat myĂśs taustajĂ¤rjestelmiin integroituja B-to-B -tilausjĂ¤rjestelmiĂ¤

Myyntistrategia keskeisessĂ¤ roolissa Verkkokaupan suunnittelun tulee alkaa aivan toiminnan alussa. Kunnollinen markkinatutkimus voi olla hyvĂ¤ tapa aloittaa ja samalla kartoittaa omia markkinaetuja. Oman toiminnan lisĂ¤ksi on viisasta tutustua myĂśs kilpailijoiden toimintaan. Kilpailuetua voi luoda se, ettĂ¤ pystyy tarjoa-

maan asiakkaille edullisempaa hintaa, parempaa laatua, erilaisia tuotteita, nopeampaa toimitusta, parempaa palvelua sekĂ¤ toimivampaa markkinointia. Vaikka kilpailu on kovaa verkossa niin tuotteet eivĂ¤t kilpaile keskenĂ¤Ă¤n vain siellĂ¤, vaan asiakas saattaa hyvinkin etsiĂ¤ tiedon verkkokaupasta mutta kĂ¤ydĂ¤ ostamassa tuotteen kaupasta. Samaa tapahtuu myĂśs toisinpĂ¤in. Asiakas saattaa kokeilla sohvaa huonekalukaupassa, mutta tilata sen sitten kotiin verkkokaupan kautta. Verkkokauppaohjelmistoja on tarjolla useita, mutta kuinka tietĂ¤Ă¤ mikĂ¤ sopii juuri omalle yritykselle? Verkkokauppaohjelmistoja on tarjolla laaja kirjo. Markkinoilla on useita ilmaisia tuotteita, joiden pohjalta voi itse rakentaa verkkokaupan. Vastaavasti useilta yrityksiltĂ¤ saa â&#x20AC;&#x153;avaimet kĂ¤teenâ&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C;toimituksena juuri omaa liiketoimintaa varten toteutetun verkkokaupan. Yksi kriteeri joka kannattaa huomioida ohjelmistoa valittaessa on sen joustavuus. Voiko sen jatkossa integroida taustajĂ¤rjestelmiin? Voiko ohjelmistoa rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidĂ¤ tarpeen mukaan tai voiko sillĂ¤ kĂ¤ydĂ¤ kansainvĂ¤listĂ¤ kauppaa? Ohjelmiston vaihtamisen kustannukset myĂśhemmin saattavat tulla kalliimmiksi kuin investointi suoraan ohjelmistoon, jota voi hyĂśdyntĂ¤Ă¤ myĂśs liiketoiminnan kasvaessa ja kehittyessĂ¤. Ennen verkkokaupan avaamista on lisĂ¤ksi tehtĂ¤vĂ¤ verkkokaupan logistiikka- ja maksutaparatkaisut. NĂ¤illĂ¤ on ratkaiseva osuus asiakaspalvelussa. NykyĂ¤Ă¤n verkkokaupalta odotetaan nopeita toimituksia ja kattavaa valikoimaa erilaisia maksutapoja. MyĂśs Google-markkinointi on asia johon aloittelevan yrityksen kannattaa perehtyĂ¤.

Internet sukupolvi elĂ¤Ă¤ jo nyt verkkokaupan tulevaisuutta Kuluttajien luottamus verkkokauppoja kohtaan on lisĂ¤nnyt kauppojen mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤ tasaisesti viimeisen vuosikymmenen ajan. Nuorille netistĂ¤ tilaaminen on jo itsestĂ¤Ă¤nselvyys vaikka vanhempi ikĂ¤polvi on yhĂ¤ hieman varautuneempaa ja kynnys nettiostosten tekemiselle on korkea. Kaupalle on eduksi Google-mainonnan lisĂ¤ksi tiedottaa itsestĂ¤Ă¤n myĂśs Facebookin ja Twitterin kautta. Mutta millĂ¤ keinoin ulkomaalaiset saadaan myĂśs suomalaisten verkkokauppojen asiakkaaksi? â&#x20AC;&#x153;Suomalainen verkkokauppa voi menestyĂ¤ ulkomailla siinĂ¤ kuin muutkin, mutta helppoa se ei ole. Kaikki edellĂ¤ mainitut liiketoiminnalliset pĂ¤Ă¤tĂśkset, kuten hinnoittelu, markkinointi ja logistiikka muuttuvat kertaluokkaa vaikeammiksi kun yritetĂ¤Ă¤n penetroitua uusille markkinoille. Suomessa valmistetaan kuitenkin paljon tuotteita, joille on globaalit markkinat. Ei kansainvĂ¤lisessĂ¤ verkkokaupassa menestymiselle ole mitĂ¤Ă¤n estettĂ¤. PitĂ¤Ă¤ vain tarjota tuotteita, joille on ulkomailla kysyntĂ¤Ă¤ ja panostaa riittĂ¤vĂ¤sti markkinointiin.â&#x20AC;? T www.yumesystems.com

134

0< LQGG

Kaup Ka uppi pias as on jo joht htaj aja. a. Kau aupp ppia iass on ahke ah kera ra ja itsenĂ¤ineen, mennes esty ty-vĂ¤ ja kunnianhim i oi oinen yr y it i tĂ¤jĂ¤. Kaup ppias on myĂśs asiakaspalvellija, hennki kilĂś lĂśst stĂśn Ăśn iinn n ostaaja ja ratkaisija samassa persoo ona n ssa. Kauppiaasta on moneksi â&#x20AC;&#x201C; onko sinusta kauppiaaksi?

LĂśytyykĂś sinusta

taitoa, tahtoa ja johtajuutta? K-kauppiastrainee-ohjelma on monipuo-

Etsimme vastuunkantajia ruokakauppaverkostomme kasvaessa ja kehittyessĂ¤.

linen ja yksilĂśllinen, taustasi ja koulutuk-

Tarjoamme mahdollisuutta pĂ¤Ă¤stĂ¤ luomaan nopeasti etenevĂ¤Ă¤ kauppias-

sesi huomioiva tie kauppiasyrittĂ¤jĂ¤ksi. HenkilĂśkohtainen koulutusohjelma mah-

uraa. Arvostamme kaupallista nĂ¤kemystĂ¤, nĂ¤yttĂśĂ¤ tuloksista sekĂ¤ kokemusta

dollistaa tyĂśkokemuksestasi ja koulu-

tulosvastuun kantamisesta. Ota yhteyttĂ¤, mikĂ¤li tiedĂ¤t, ettĂ¤ rahkeesi riittĂ¤isivĂ¤t

tuksestasi riippuen jopa yllĂ¤ttĂ¤vĂ¤nkin

kauppiaaksi asti!

nopean etenemisen kohti kauppiasyrittĂ¤jyyttĂ¤ ja toimintaa oman liikepaikan johdossa.

Lue lisĂ¤Ă¤ kauppiasurasta osoitteesta www.kauppiasura.com. Samasta osoitteesta lĂśydĂ¤t myĂśs hakemuksen K-kauppiasuralle sekĂ¤ alueellisten rekrytointipĂ¤Ă¤llikĂśidemme yhteystiedot.

Hyvien kauppojen tekijĂśille www.kauppiasura.fi

135

0< LQGG

Verkkokauppa

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Verkkokauppaa 24/7 Teksti: Inderjit Kaur Khalsa

Suomalainen nettikauppa lisĂ¤Ă¤ntyy ja jo yli puolet kuluttajista tekee verkkoostoksia sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti. YhteisĂśllisyys lisĂ¤Ă¤ kaupan kasvua entisestĂ¤Ă¤n. Mutta millainen on menestyvĂ¤ verkkokauppa? Verkkokauppa on kohtuullisen helppo perustaa, siihen riittĂ¤Ă¤ tietokone ja myytĂ¤vĂ¤t tuotteet. Mutta mikĂ¤ takaa sen, ettĂ¤ ostajat lĂśytĂ¤vĂ¤t kaupan, kertovat siitĂ¤ ystĂ¤villeen ja haluavat tulla uudelleen? Kysyimme tĂ¤tĂ¤ Pulse247:n markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂś Pekka Juntuselta. â&#x20AC;?Markkinointi jĂ¤Ă¤ liian usein vĂ¤hĂ¤lle huomiolle ja olisikin hyvĂ¤ tehdĂ¤ markkinointisuunnitelma, jotta saadaan liikennettĂ¤ kauppaan heti avaamisen jĂ¤lkeen. Suunnitelmaa tehtĂ¤essĂ¤ kannattaa ottaa uusasiakashankinnan lisĂ¤ksi huomioon myĂśs vanhoille asiakkaille markkinointi, sillĂ¤ he ovat tĂ¤rkeitĂ¤ suosittelijoita kaupalle.â&#x20AC;? Ostoksilla kĂ¤ymisen helppous on tĂ¤rkein verkkokaupan suosioon vaikuttavista tekijĂśistĂ¤, joten kaupan tekninen toimivuus on tĂ¤rkeĂ¤ssĂ¤ asemassa. NĂ¤illĂ¤ teknisillĂ¤ asioilla voi olla huomattaviakin vaikutuksia, kuten esim. kaupan sisĂ¤isellĂ¤ suosittelulla ja arvostelulla. NĂ¤mĂ¤ vaikuttavat silloin, kun kaupassa ensimmĂ¤istĂ¤ kertaa vieraileva potentiaalinen asiakas tekee ostopĂ¤Ă¤tĂśstĂ¤Ă¤n. Juntunen on sitĂ¤ mieltĂ¤, ettei tekninen toimivuus ja aktiivinen markkinointi yksinĂ¤Ă¤n riitĂ¤, mutta kun perusasiat ovat kunnossa ja ne yhdistetĂ¤Ă¤n loistavaan asiakaspalveluun, niin siitĂ¤ syntyy haluttua asiakasuskollisuutta.

MitĂ¤ suomalaisen verkkokaupan tulisi parantaa pĂ¤rjĂ¤tĂ¤kseen entistĂ¤ paremmin myĂśs kansainvĂ¤lisesti? Suomi on kansainvĂ¤listynyt nopeasti. Suurin osa suomalaisista ymmĂ¤rtĂ¤Ă¤ englantia edes auttavasti. Ulkomaille matkustamisen helppous on lisĂ¤nnyt suomalaisten globaaliutta ja erityisesti nuoret puhuvat jo erittĂ¤in hyvĂ¤Ă¤ englantia. Juntusen mielestĂ¤ suomalainen pĂ¤rjĂ¤Ă¤ verkkokaupassa kansainvĂ¤lisesti siinĂ¤ missĂ¤ muutkin.

â&#x20AC;?Suomalaisten tulisi tarjota rohkeammin verkkokaupasta myĂśs englanninkielinen versio ja globaalit toimitukset. PelkĂ¤n englanninkielisen version tarjoaminen avaa yli sata kertaa suuremmat markkinat suomenkielisen internetin sijaan. KansainvĂ¤lisillĂ¤ markkinoilla pĂ¤rjĂ¤Ă¤ pitkĂ¤lle samoilla keinoilla kuin kotimaassakin, mutta taso on korkeampi. Ensin perusasiat kuntoon, kuten luottamusta herĂ¤ttĂ¤vĂ¤ ulkoasu, kattavat ja selkeĂ¤t tuote-esittelyt, hyvĂ¤t kuvat, turvalliset maksutavat, hyvĂ¤ hinta-laatu-suhde ja nopea toimitus. NĂ¤mĂ¤ asiat eivĂ¤t kuitenkaan vielĂ¤ riitĂ¤, vaan myĂśs markkinointipanokset on suhteutettava haettuihin tuottoihin.â&#x20AC;?

MitĂ¤ yrityksen kannattaa huomioida ennen verkkokaupan perustamista? Ennen kuin yritys rohkeasti lĂ¤htee kokeilemaan syvempiĂ¤ ja rikkaampia vesiĂ¤ niin liiketoimintasuunnitelman laatiminen ei olisi pahitteeksi. NĂ¤in kaikkia tĂ¤rkeitĂ¤ asioita tulee ajateltua ja vĂ¤ltetĂ¤Ă¤n toivottavasti tyypillisimmĂ¤t sudenkuopat. On ajateltava kohderyhmĂ¤Ă¤ ja nĂ¤htĂ¤vĂ¤ minkĂ¤laisen ostokokemuksen he haluavat. On hetkeksi itse siirryttĂ¤vĂ¤ kohderyhmĂ¤n puolelle ja nĂ¤htĂ¤vĂ¤ asiat heidĂ¤n silmin. Esimerkiksi miesten ja naisten ero ostotottumuksissa on huima ja se tulee huomioida. â&#x20AC;?Miehet pitĂ¤vĂ¤t tĂ¤rkeĂ¤nĂ¤ monipuolista valikoimaa ja sitĂ¤, ettĂ¤ pystyvĂ¤t vertailemaan tuotteiden ominaisuuksia. Naiset sen sijaan haluavat tehdĂ¤ lĂśytĂśjĂ¤ ja odottavat lĂśytĂ¤vĂ¤nsĂ¤ hyviĂ¤ tarjouksia. MyĂśs maksutapojen valinnoissa on eroja. Naiset valitsevat mieluisimmaksi maksutavaksi laskun, kun taas miehet suosivat verkkopankkimaksuja ja luottokorttia naisia enemmĂ¤n. MyĂśs myytĂ¤vĂ¤ tuote vaikuttaa siihen, mitkĂ¤ asiat ovat tĂ¤rkeimpien listalla. Jos verkkokauppias myy esim. pultteja ja muttereita, ei tuotekuvien mĂ¤Ă¤rĂ¤llĂ¤ ja kattavilla tuoteteksteillĂ¤ ole niin suurta merkitystĂ¤ kuin silloin, kun kauppaa yksityiskohtia sisĂ¤ltĂ¤viĂ¤ tuotteita.â&#x20AC;?

136

0< LQGG

MinkĂ¤lainen toimivan verkkokaupan pitĂ¤isi teknisesti olla? â&#x20AC;?Sellainen, ettĂ¤ asiakkaan on mahdollisimman helppo ostaa ja yllĂ¤pitĂ¤jĂ¤n helppo pĂ¤ivittĂ¤Ă¤. Tarvitaan selkeĂ¤t ja yksinkertaiset tyĂśkalut, joilla verkkokauppiaan rutiinit hoidetaan helposti ja tehokkaasti.â&#x20AC;? Pulse247 Oy tarjoaa verkkokaupan rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśinti- sekĂ¤ konsultointitĂśitĂ¤ pĂ¤Ă¤tuotteenaan MyCashďŹ&#x201A;owverkkokauppasovellus, jonka avulla verkossa myynti kĂ¤y vaivattomasti. â&#x20AC;?Kauttamme saa yllĂ¤pidetyn verkkokaupan, oikeat maksutavat ja mahdollisuuden mm. verkkokaupan kĂ¤vijĂ¤virtojen seurantaan, mutta esimerkiksi mainonta, hyvĂ¤ asiakaspalvelu ja lupausten pitĂ¤minen toimitusajoissa jĂ¤Ă¤vĂ¤t verkkokauppiaan vastuulle.â&#x20AC;? Pulse247 Oy perustettiin MyCashFlow-verkkokauppaohjelmiston ympĂ¤rille. HelppokĂ¤yttĂśisen verkkokaupan saa useana eri versiona, joten se sopii hyvin eri kokoisille verkkokaupoille. Ohjelmisto on joustava ja sitĂ¤

voi muuttaa tarpeiden mukaan. TĂ¤mĂ¤ on ominaisuus jota Juntunen pitĂ¤Ă¤ erittĂ¤in tĂ¤rkeĂ¤nĂ¤.

Millainen on kotimaisen verkkokaupan tulevaisuus? Verkkokauppa on kasvanut selkeĂ¤sti jo useamman vuoden ajan ja kasvukĂ¤yrĂ¤ tuskin laskee nyt, kun on siirrytty yhteisĂśpalveluiden aikaan. â&#x20AC;?Jo pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n Facebookia kĂ¤yttĂ¤Ă¤ puoli miljardia ihmistĂ¤ eli yli 7 % koko maailman vĂ¤estĂśstĂ¤. Verkon kĂ¤yttĂ¤jĂ¤massan sosiaalisten suhteiden yllĂ¤pito helpottuu, ja samalla myĂśs suosittelu ja muu tiedonvaihto helpottuu. Mukaan tulee myĂśs koko ajan enemmĂ¤n ihmisryhmiĂ¤, joille voidaan mainostaa entistĂ¤ helpommin, niin demograďŹ sten, kuin geofraďŹ stenkin seikkojen perusteella. Yrityksille tĂ¤mĂ¤ tuo myĂśs hyvĂ¤n apuvĂ¤lineen viestintĂ¤Ă¤n asiakkaiden kanssa.â&#x20AC;? T

78/267,(72,1(1 -2+7$-$ NLUMDVDUMD

+DUYDUG %XVLQHVV 6FKRRO 3UHVV 7lPl NDWWDYD NLUMDVDUMD VL VlOWll DUYRNNDLWD VWUDWHJL RLWD MD W\|NDOXMD MRWND RYDW YlOWWlPlWW|PLl WXOHYDLVXX GHQ MRKWDMDOOH .LUMDVDUMDQ WDUNRLWXNVHQD RQ DXWWDD MRKWDMLD SDUDQWDPDDQ QLLWl WDLWRMD MRLWD KH WDUYLWVHYDW MRNDSlLYlLVHVVl W\|VVllQ

137 .LUMDVDUMDQ YRLW WLODWD YHUNNRNDXSDVWDPPH ZZZ SHUKHPHGLDW Ă&#x20AC; 0< LQGG 8QWLWOHG

Verkkokauppa

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

LĂ&#x201E;HTĂ&#x2013;KOHTANA asiakkaan tunteminen,

markkinointi ja maksutapojen monipuolisuus

Teksti: Inderjit Kaur Khalsa

Jos asiakkaan haluamaa tuotetta lĂśytyy monesta verkkokaupasta, usein valinta syntyy sopivan maksutavan perusteella, mutta myĂśs maksamisen turvallisuus on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤. Koko ostoskokemuksen tulee olla jouheva

LĂ¤htĂśkohtana asiakkaan tunteminen, markkinointi ja maksutapojen monipuolisuus alusta loppuun asti. Asiakkaan on tiedettĂ¤vĂ¤, ettĂ¤ jos hĂ¤n tarvitsee henkilĂśkohtaista palvelua niin sitĂ¤ on myĂśs tarjolla. Suomen Verkkomaksut Oy:n toimitusjohtaja Lennu KeinĂ¤nen kehottaa verkkokauppaa aloittelevaa yritystĂ¤ kiinnittĂ¤mĂ¤Ă¤n erityistĂ¤ huomiota asiakkaiden palvelemiseen samoin lĂ¤htĂśkohdin kuin kivijalkakaupassa. MyĂśs markkinointi on ensiarvoisen tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ verkkokaupalle. Vaikka kauppa olisi kuinka toimiva ja asiakasystĂ¤vĂ¤llinen mutta jos asiakas ei lĂśydĂ¤ sitĂ¤, ei kaupalla silloin ole mitĂ¤Ă¤n merkitystĂ¤. Lennu KeinĂ¤nen vastailee kysymyksiin verkkokaupasta ja -maksamisesta: MitĂ¤ asioita aloittelevan verkkokauppiaan kannattaa ottaa huomioon? â&#x20AC;?Ensin tulee oppia ymmĂ¤rtĂ¤mĂ¤Ă¤n mitĂ¤ asiakas haluaa ja suunnitella koko toiminta asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Markkinointi, tuotevalikoima, toimitusehdot sekĂ¤ toiminnan kĂ¤ytĂ¤nnĂśn organisointi kannattaa suunnitella jo ennen verkkokauppaohjelmiston hankkimista. Usein liikkeelle lĂ¤hdetĂ¤Ă¤n ohjelmiston valinnasta ja silloin se kaikista tĂ¤rkein eli asiakas tuppaa unohtumaan.â&#x20AC;?HyviĂ¤ kysymyksiĂ¤ ovat siis: MitĂ¤ tuotteita asiakas haluaa ostaa? Kuinka asiakas saadaan tietoiseksi kaupasta? Miten tuote saadaan toimitettua asiakkaalle mahdollisimman nopeasti? â&#x20AC;?Menestyneet kauppiaat kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t paljon aikaa ostokokemuksen suunnitteluun ja se nĂ¤kyy myĂśs asiakastyytyvĂ¤isyydessĂ¤.â&#x20AC;?

Kuinka voittaa asiakas puolelleen verkkokauppojen valtameressĂ¤? â&#x20AC;?Kun verkkokaupan asiakaspalvelu, tunnelma itse kaupassa, mainonta ja toimitusvarmuus ovat kunnossa myĂśs asiakas saa asioidessaan positiivisen kokemuksen ja palaa mielellĂ¤Ă¤n takaisin.â&#x20AC;?Asiakaspalvelun jĂ¤rjestĂ¤minen on verkkokaupassa ehkĂ¤ vielĂ¤kin tĂ¤rkeĂ¤mpĂ¤Ă¤ kuin kivijalkaliikkeessĂ¤. Asiakaspalvelun puhelinnumeron ja sĂ¤hkĂśpostiosoitteiden tulee olla helposti lĂśydettĂ¤vissĂ¤ ja mikĂ¤li asiakas ottaa yhteyttĂ¤, hĂ¤nen on saatava vastaus nopeasti. MitĂ¤ hyĂśtyĂ¤ verkkokauppiaalle on monipuolisten maksutapojen tarjoamisesta? Tilanteet vaihtelevat ja jokaiselle pitĂ¤isi olla aina tarjolla vĂ¤hintĂ¤Ă¤n yksi sopiva maksutapa. â&#x20AC;?MikĂ¤li ostajan palkkapĂ¤ivĂ¤ on esimerkiksi ylihuomenna, hĂ¤n saattaa tĂ¤nĂ¤Ă¤n haluta maksaa luottokortilla tai muulla luottoon perustuvalla maksutavalla. MikĂ¤li palkkapĂ¤ivĂ¤ on ollut eilen, hĂ¤n saattaa mieluummin maksaa suoraan tilisiirtona kun

138

0< LQGG

Asiakaspalvelun puhelinnumeron ja sĂ¤hkĂśpostiosoitteiden tulee olla helposti lĂśydettĂ¤vissĂ¤ ja mikĂ¤li asiakas ottaa yhteyttĂ¤, hĂ¤nen on saatava vastaus nopeasti.

Jos verkkokaupalla ei ole kĂ¤ytĂśssĂ¤ Suomen Verkkomaksujen palvelua, jos kaupasta ei lĂśydy yhteystietoja tai jos se vaikuttaa muutoin epĂ¤ilyttĂ¤vĂ¤ltĂ¤, asiakkaan on ensin viisasta selvittĂ¤Ă¤ yrityksen luotettavuus ennen kauppojen solmimista. PysyvĂ¤n asiakassuhteen solmiminen edellyttĂ¤Ă¤ myĂśs turvallisuudentunteen luomista asiakkaalle. Verkkokaupan tulevaisuus Verkkokauppa on kasvanut nopeasti ja tulee kasvamaan vielĂ¤ entistĂ¤kin nopeammin. Koko verkkokauppatoimiala on vielĂ¤ nuorta ja sillĂ¤ on edelleen paljon opittavaa. â&#x20AC;?Uskon, ettĂ¤ tulevaisuuden verkkokaupoista ostettaessa ostoprosessi tulee olemaan nykyistĂ¤ yksinkertaisempi, asiakaspalvelusta voi kysyĂ¤ mitĂ¤ tahansa ja vastauksen saa vĂ¤littĂśmĂ¤sti. Kauppa osaa suositella mieleisiĂ¤ oikeita tuotteita automaattisesti asiakkaan mieltymysten perusteella.â&#x20AC;?KeinĂ¤sen mukaan verkkokaupan ostokokemus tulee siis entistĂ¤ enemmĂ¤n muistuttamaan oikeassa, hyvin palvelevassa kaupassa asioimista. â&#x20AC;?Periaate on molemmissa sama; myyjĂ¤ huolehtii asiakkaasta, auttaa valitsemaan sopivan tuotteen, vastaa vĂ¤littĂśmĂ¤sti kysymyksiin ja lopulta varmistaa, ettĂ¤ asiakas poistuu liikkeestĂ¤ tyytyvĂ¤isenĂ¤.

KestĂ¤vĂ¤ asiakassuhde

tilillĂ¤ on vielĂ¤ rahaa.â&#x20AC;? Kaikki maksutavat eivĂ¤t siis sovi kaikille ja lisĂ¤ksi mieleisin maksutapa saattaa vaihdella pĂ¤ivĂ¤stĂ¤ toiseen. MikĂ¤li mieleistĂ¤ maksutapaa ei ole tarjolla, kaupat jĂ¤Ă¤vĂ¤t syntymĂ¤ttĂ¤. Onko verkkomaksaminen turvallista asiakkaalle? â&#x20AC;?TĂ¤ysin turvallista verkossa maksaminen on silloin kun kaupassa on kĂ¤ytĂśssĂ¤ Suomen Verkkomaksujen palvelu, koska se antaa asiakkaalle takuun siitĂ¤, ettĂ¤ tĂ¤mĂ¤ saa joko tuotteet tai rahansa takaisin.â&#x20AC;?

KestĂ¤vĂ¤n ja toimivan asiakassuhteen rakentaminen alkaa siis jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Koska verkkokauppojen mĂ¤Ă¤rĂ¤ on hurja ja asiakas voi valita kauppapaikan mieltymystensĂ¤ mukaan, niin kaupasta poistuminen tapahtuukin vain muutamassa sekunnissa. Kokemus on tehtĂ¤vĂ¤ asiakkaalle niin yksinkertaiseksi ja palvelevaksi, ettei hĂ¤n halua etsiĂ¤ tilalle vaihtoehtoa vaan palaa aina uudelleen samaan kauppapaikkaan. Vaikka menestyvĂ¤ verkkokauppa vaatiikin paljon tyĂśtĂ¤, matkalla oppii myĂśs. T

www.verkkomaksut.ďŹ

139

0< LQGG

Verkkokauppa

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

JokapĂ¤ivĂ¤istĂ¤

kaupankĂ¤yntiĂ¤ verkossa Postimyynnin kautta etĂ¤kauppaa on tehty jo vuosikymmeniĂ¤, mutta Internet on laajentanut etĂ¤kaupan globaaliksi mahdollisuudeksi niin kauppiaille kuin asiakkaillekin. Verkkokaupan maksutavoissa postimyynnistĂ¤ tuttu lasku on saanut rinnalleen uusia vaihtoehtoja. Erilaiset maksupalvelut ja tilit helpottavat asiakkaan ostopĂ¤Ă¤tĂśksen tekemisessĂ¤.

VÂ

uonna 2005 perustettu Klarna, aikaisemmalta nimeltĂ¤Ă¤n Kreditor, tarjoaa verkossa asioiville joustavia maksutapoja. Yritys on toiminut Suomessa vuodesta 2008 ja viidessĂ¤ vuodessa se on laajentanut toimintaansa Ruotsin ja Norjan lisĂ¤ksi myĂśs Saksaan ja Hollantiin. Mutta mikĂ¤ on Klarna Tili ja kuinka se toimii? â&#x20AC;?TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ Klarnalta lĂśytyy vaihtoehtoina lasku ja tili. Tili on osamaksupalvelu, jolla kuluttaja voi maksaa ostoksensa joko itse haluamassaan tahdissa tai valita kiinteĂ¤mmĂ¤n osamaksuaikataulun 3-36 kuukauden vĂ¤lillĂ¤. LuottopĂ¤Ă¤tĂśkset tehdĂ¤Ă¤n verkkokaupan ostoskorissa tilaushetkellĂ¤ reaaliaikaisesti ilman ylimĂ¤Ă¤rĂ¤isiĂ¤ kaavakkeita. Me hoidamme kuluttajan kanssa sopimukset, kuukausilaskutuksen ja kannamme luottoriskit kauppiaan puolesta. HeinĂ¤kuussa meillĂ¤ lanseerataan myĂśs Suomeen uusi palvelu mobiili-maksamiseen. KehitteillĂ¤ on lisĂ¤ksi muutamia muita ratkaisuja", mainitsee Klarnan Suomen maajohtaja Jarkko Turtiainen. Klarna Tili toimii kuten luottokorttimaksut mutta ilman varsinaista luottokorttia tai luottokorttinumeroa. Kaikki Klarna TilillĂ¤ tehdyt ostokset yhdistyvĂ¤t samalle laskulle/tilille, ostipa kuluttaja mistĂ¤ tahansa tĂ¤tĂ¤ maksutapaa tarjoavasta verkkokaupasta. Asiakas saa kerran kuukaudessa laskun, missĂ¤ on mukana kaikki Klarna TilillĂ¤ tehdyt verkko-ostokset. Asiakas lyhentĂ¤Ă¤ kuukausilaskuaan haluamallaan summalla ja mĂ¤Ă¤rittelee nĂ¤in itse takaisinmaksuaikansa. â&#x20AC;?Palvelumme kautta avautuva oston helppous sekĂ¤ mahdollisuus ostaa erilaisia tuotteita ja budjetoida

kuukausikulut sen mukaan on tuonut meille jo noin 100 000 tiliasiakasta pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n Suomessa. TĂ¤mĂ¤ kertoo palvelumme suosiosta kuluttajien nĂ¤kĂśkulmasta", Turtiainen kertoo. Kysyimme hĂ¤neltĂ¤ mielipidettĂ¤ menestyvĂ¤n verkkokaupan perustamiseen.

140

0< LQGG

Verkossa on erotuttava joukosta Verkkokauppaa perustettaessa on hyvĂ¤ muistaa, ettĂ¤ se on oma kokonaisuutensa johon pitĂ¤Ă¤ todella panostaa saadakseen sen menestymĂ¤Ă¤n. â&#x20AC;?Toimiva palvelu on kaikkein tĂ¤rkein ja maksutapoja pitĂ¤Ă¤ olla mahdollisimman paljon. Jos kuluttaja on jo valinnut tuotteet ostoskoriin, ei kauppias tietenkĂ¤Ă¤n halua pĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤ asiakasta pois kaupasta maksamatta. On siis hyvin tĂ¤rkeĂ¤tĂ¤, ettĂ¤ hĂ¤nelle annetaan maksamiseen tarpeeksi vaihtoehtoja. LisĂ¤ksi tulee muistaa, ettĂ¤ verkossa toimii vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kymmenen samanlaista liikettĂ¤, joista kuluttajien on lĂśydettĂ¤vĂ¤ nimenomaan sinun liikkeesi ja siksi sinun on erotuttava joukosta. TĂ¤mĂ¤n moni kauppias unohtaa. Markkinointi on todella tĂ¤rkeĂ¤tĂ¤ ja netissĂ¤ sitĂ¤ voidaan kohdentaa helposti. Aloitteleville kauppiaille suosittelen asiantuntijoiden kuuntelemista ja avun hakemista. MenestyvĂ¤n kaupan avaamiseksi kannattaa keskustella mahdollisimman monen alan asiantuntijan kanssa.â&#x20AC;?

Lupaukset asiakkaille tuovat heidĂ¤t takaisin Asiakas haluaa tietĂ¤Ă¤ mitĂ¤ hĂ¤nen ostamalleen tuotteelle kuuluu sen jĂ¤lkeen kun osto on tehty ja ennen kuin se saapuu perille. Asiakas saattaa jopa pitĂ¤Ă¤ sitĂ¤ oikeutenaan ja monet kansainvĂ¤liset verkkokaupat tarjoavatkin tĂ¤tĂ¤ palvelua. Se luo kuluttajalle turvallisuuden tunteen kun hĂ¤n tietĂ¤Ă¤, missĂ¤ tuote on matkalla. â&#x20AC;?Itse suosittelen lupauksen tekemistĂ¤ asiakkaille. Se voi olla lupaus siitĂ¤, ettĂ¤ asiakas saa toimitukset jo

seuraavana pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ tai saa sen kokonaan ilman toimituskuluja. Tuotteelle voi antaa vaikka 365 pĂ¤ivĂ¤n palautusoikeuden. TĂ¤rkeintĂ¤ on kuitenkin, ettĂ¤ kuluttajalle jĂ¤Ă¤ hyvĂ¤ mieli ostoprosessista. Silloin hĂ¤n haluaa palata takaisin koska ostaminen oli helppoa ja kauppa piti kiinni tekemĂ¤stĂ¤Ă¤n lupauksesta.â&#x20AC;?

Verkkokaupasta lĂ¤hikauppa Erilaiset maksupalvelut helpottavat ostopĂ¤Ă¤tĂśksen tekemistĂ¤, lupaukset ja niiden pitĂ¤minen antavat asiakkaalle turvallisuuden tunteen. Ajan kuluessa saattaa olla, ettĂ¤ kivijalkakaupat menettĂ¤vĂ¤t yhĂ¤ enemmĂ¤n asiakkaitaan verkkokauppoihin erityisesti niiden tarjoaman helppouden perusteella. Useat kaupat tarjoavat kotiinkuljetuksen pienellĂ¤ lisĂ¤maksulla, kun taas kivijalkakauppojen kotiinkuljetus on yleensĂ¤ erittĂ¤in kallista. â&#x20AC;?NĂ¤en verkkokaupan kehittyvĂ¤n todella kovaa vauhtia Suomessa. Kuluttajat siirtĂ¤vĂ¤t yhĂ¤ enemmĂ¤n ostoksiaan verkkoon. Itse toivon, ettĂ¤ suomalaiset kauppiaat alkaisivat tarjota enemmĂ¤n tuotteita sekĂ¤ markkinoisivat itseĂ¤Ă¤n paremmin, nĂ¤in eurot eivĂ¤t valuisi suoraan ulkomaille. ErĂ¤s alan ammattilainen sanoi kerran, ettĂ¤ â&#x20AC;&#x2122;Verkkokauppa kuolee vuoteen 2015 mennessĂ¤. Syy tĂ¤hĂ¤n on, ettĂ¤ siitĂ¤ tulee yhtĂ¤ jokapĂ¤ivĂ¤istĂ¤ kuten normaalissa kivijalkakaupassa kĂ¤ynti.â&#x20AC;&#x2122; Ensin olin tĂ¤tĂ¤ ajatusta vastaan, mutta mitĂ¤ tarkemmin sitĂ¤ ajattelen ja mitĂ¤ enemmĂ¤n tarjontaa verkossa on, niin siitĂ¤ nĂ¤yttĂ¤Ă¤ vĂ¤hitellen tulevan kaikille yhĂ¤ tavallisempi tapa kĂ¤ydĂ¤ kauppaa. Jos vielĂ¤ saisimme ruokakaupat verkkoon niin tekisin sen jĂ¤lkeen 100% omista ostoksistani verkon kautta.â&#x20AC;? T

141

0< LQGG

Suomen Maksuturva Oy â&#x20AC;&#x201C; luotettavan ja reilun verkkokaupankĂ¤ynnin puolesta 0DNVXWXUYD SDOYHOXVVD PDNVX MD WDYDUD YDLKWDYDW VDPDQDLNDLVHVWL RPLVWDMDD SHULQWHLVHQ NDXSDQ Nl\QQLQ WDSDDQ 3DOYHOX WXUYDD NDXSDQNl\QQLQ NRNRQDLVXXGHVVDDQ MD PDKGROOLVWDD VLWHQ P\|V DUYRNNDLGHQ WXRWWHLGHQ P\\QQLQ YHUNRVVD

SÂ

uomen Maksuturva Oy on vuonna 2007 perustettu sĂ¤hkĂśisen kaupankĂ¤ynnin maksujenvĂ¤litykseen erikoistunut palveluyritys, jonka omistavat Matu Capital Oy, MyyryCapital Oy sekĂ¤ joukko yksityishenkilĂśitĂ¤. YhtiĂś on tĂ¤ysin suomalaisomistuksessa. Yrityksen perustajat, pankki- ja rahoitusalan ammattilaiset, Mikael Smeds (toimitusjohtaja) ja Konsta Karvinen (ICT kehitysjohtaja) asettivat tuotekehityksen pĂ¤Ă¤mĂ¤Ă¤rĂ¤ksi verkko-ostamisen kehittĂ¤misen luotettavammaksi ja molempia kaupan osapuolia palvelevammaksi toiminnaksi. Yritys tuottaa ja innovoi sĂ¤hkĂśiseen kaupankĂ¤yntiin erilaisia lisĂ¤arvopalveluja valmiina palvelukokonaisuuksina tai rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidysti asiakkaan tarpeisiin perustuen.

Maksuturva-palvelua Suomen maksuturva Oy toimii puolueettomana osapuolena ostajan ja myyjĂ¤n vĂ¤lillĂ¤. Verkko-ostotapahtumassa ostaja ja myyjĂ¤ sopivat kaupasta. Ostaja siirtyy Maksuturva-palveluun ja maksaa tilauksen verkkopankissa tai maksukortilla ennen toimitusta. Maksuturva lĂ¤hettĂ¤Ă¤ tiedon suoritetusta maksusta myyjĂ¤lle, minkĂ¤ jĂ¤lkeen myyjĂ¤ kĂ¤ynnistĂ¤Ă¤ toimituksen. Molemmat osapuolet voivat seurata verkossa toimituksen etenemistĂ¤. Kun ostaja vastaanottaa tilaamansa tuotteen, hĂ¤n saa aikaa tarkistaa tilauksen sisĂ¤llĂśn ennen kuin Maksuturvapalvelu vĂ¤littĂ¤Ă¤ maksun myyjĂ¤lle. Jos lĂ¤hetys ei vastaa tilausta tai on viallinen, ostajalla on mahdollisuus tehdĂ¤ peruutusilmoitus Maksuturvalle viimeistĂ¤Ă¤n toimitusta seuraavana pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Peruutusturvan avulla hoidetaan reklamaatioihin liittyvĂ¤t rahanpalautukset. Kun ostajalta on tullut tieto peruutuksesta ja myyjĂ¤ on hyvĂ¤ksynyt palautuksen, ostaja saa rahansa takaisin. Maksuturva noudattaa osapuolten yhteistĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂśstĂ¤. Maksuturva-palvelun ansiosta sekĂ¤ ostajan ettĂ¤ myyjĂ¤n luottoriski poistuu 142

0< LQGG

ja verkkokauppaa voidaan kĂ¤ydĂ¤ turvallisemmin ja asiakasystĂ¤vĂ¤llisemmin.

Uudelle verkkokauppiaalle valmiit ratkaisut Verkkokauppias voi vaivatta liittĂ¤Ă¤ yritystoimintaansa parhaiten sopivan Maksuturva-palvelun verkkokauppaansa. Valitsemansa palvelun kautta kauppias voi tarjota asiakkailleen monipuoliset maksutavat yhdellĂ¤ sopimuksella. Maksuturva-palvelun kiinteĂ¤t kulut ovat alhaiset. KĂ¤yttĂśmaksun muodostavat tapahtumakohtaiset provisiot toteutuneista kaupoista (1,9%). Peruspalvelupaketissa (Basic) ei ole lainkaan kiinteĂ¤Ă¤ kuukausimaksua. Gold-paketissakin kuukausimaksu on vain 39 euroa. Kauppias saa verkkokauppaansa â&#x20AC;&#x2122;maksubannerinâ&#x20AC;&#x2122;, josta asiakas saa valita itselleen sopivimman maksutavan. Peruspaketti sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ kaikkien pankkiryhmien maksupainikkeet. Gold-palvelussa on lisĂ¤ksi vaihtoehtoina yleisimmin kĂ¤ytetyt maksukortit (Visa, Visa Electron, MasterCard). Maksuturva-palvelu on ostajalle tĂ¤ysin ilmainen ja ostotapahtuma on turvallinen kuten perinteisessĂ¤ kaupankĂ¤ynnissĂ¤. MyĂśs tietoliikenne on suojattu ja sitĂ¤ valvotaan jatkuvasti. Palveluiden teknologia perustuu maailmalla laajasti tunnettuihin, kĂ¤ytettyihin ja luotettuihin tekniikoihin ja alustoihin. Maksuturvan ansiosta verkkokaupassa rohkenevat asioida nekin, jotka haluavat varmistaa tilauksensa sisĂ¤llĂśn ja arvostavat luotettavaa kaupankĂ¤yntiĂ¤. â&#x20AC;?Maksuturva-palvelu alentaa verkkokaupassa asioinnin kynnystĂ¤ ja lisĂ¤Ă¤ verkkokaupan myyntiĂ¤â&#x20AC;?, korostaa Suomen Maksuturva Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Jani Vertanen ß?LisĂ¤palveluna verkkokauppiaalle on tarjolla tehokas kaupankĂ¤ynnin seuranta- ja tilastointipalvelu KauppiasExtranet, jolla on mahdollista helpottaa kirjanpitoon liittyvĂ¤Ă¤ raportointia.

Maksuturva eKioski: Osta tĂ¤stĂ¤ Maksa kotona KosketusnĂ¤ytĂśllinen eKioski siirtĂ¤Ă¤ verkkokaupan ostosten teon sinne, missĂ¤ asiakkaat liikkuvat. OstopĂ¤Ă¤tĂśksen voi tehdĂ¤ heti esimerkiksi messuilla, kauppakeskuksissa, odotustiloissa ja jopa myymĂ¤lĂśissĂ¤. Ostosten tekeminen eKioskilla ei vaadi maksukorttia tai pankkitunnuksia. Tilauksen jĂ¤lkeen tuotteet maksetaan kotona verkkopankissa ja niiden saapumista voi seurata ajantasaisesti verkossa. â&#x20AC;&#x153;Yksinkertaisimmillaan eKioski tuo yrityksen olemassa olevan verkkokaupan ihmisten luokse esimerkiksi messuille, kauppakeskukseen tai yleisĂśtapahtumiin. eKioski on kuitenkin hyvin joustava alusta ja taipuu moneen tarpeeseen; sen kautta voidaan myydĂ¤ tarjoustai jĂ¤Ă¤nnĂśseriĂ¤, se mahdollistaa turvallisen kaupanteon kivijalkamyymĂ¤lĂ¤n ulkopuolella - miksei joku hyĂśdyntĂ¤isi sitĂ¤ myĂśs palvelujen myymiseenâ&#x20AC;?, Jani Vertanen sanoo ja kertoo Maksuturvan panostavan jatkuvasti eKioskin kehittĂ¤miseen. T 143

0< LQGG

www.maksuturva.ďŹ

Verkkokauppa

HyvĂ¤n maineen kommunikointi kilpailuetua

luo

Verkkokaupan maineen tĂ¤rkein rakennusosa on asiakkaiden kertomat kokemukset. Kiistaton tosiasia on se, ettĂ¤ yritykselle hyvĂ¤ maine ja luottamus kaupan eri osapuolten vĂ¤lillĂ¤ on menestymisen edellytys. Maine ei muodostu pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n Internetin kautta, mutta se on yksi tĂ¤rkeimmistĂ¤, nopeimmista ja parhaista apuvĂ¤lineistĂ¤. Verkkokauppiaan luotettavuuden ja hyvĂ¤n maineen kommunikointi potentiaalisille asiakkaille korostuu erityisesti johtuen kaupan virtuaalisesta luonteesta eli vĂ¤littĂśmĂ¤n kontaktin puuttumisesta.

Tietoturvallisuus ja hyvĂ¤ maine

Web of Trust (WOT) on maailman suurin verkkosivujen maineita luokitteleva palvelu, jonka toiminta perustuu kĂ¤yttĂ¤jĂ¤yhteisĂśn aktiivisuuteen. KĂ¤yttĂ¤jĂ¤t tekevĂ¤t verkkosivuille maineluokituksia neljĂ¤n eri kategorian mukaan, jotka ovat: luotettavuus, asioinnin turvallisuus, yksityisyyden suoja sekĂ¤ lapsiturvallisuus. Palvelulla on globaalisti yli 11 miljoonaa kĂ¤yttĂ¤jĂ¤Ă¤, jotka ovat luokitelleet noin 28 miljoonan sivuston maineen sekĂ¤ luotettavuuden. â&#x20AC;&#x153;WOT:n intuitiivinen, liikennevalojen tapaan toimiva maineluokittelujĂ¤rjestelmĂ¤ suojaa kĂ¤yttĂ¤jiĂ¤ kun he surffaavat verkossa, kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t hakukoneita tai tekevĂ¤t verkko-ostoksia. Ilmaiseksi selaimeen ladattava WOTpalvelu nĂ¤yttĂ¤Ă¤ sivustojen luokitukset esim. Googlehakutulosten yhteydessĂ¤ ja on kĂ¤yttĂ¤jĂ¤n turvana lĂ¤hes kaikilla suosituilla sivustoillaâ&#x20AC;? selvittĂ¤Ă¤ WOT:n toimitusjohtaja Vesa PerĂ¤lĂ¤. Luokitukset auttavat kĂ¤yttĂ¤jiĂ¤ suojaamaan tietokoneitaan sekĂ¤ niiden sisĂ¤ltĂ¤miĂ¤ tietoja. â&#x20AC;&#x153;Sivustojen luokituksia lisĂ¤tĂ¤Ă¤n ja pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n jatkuvasti WOTyhteisĂśn jĂ¤senten tekemien arviointien ja erilaisten luotettavien tietolĂ¤hteiden perusteella. Jokaisen 28 miljoonan sivun maineluokitus pĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n 30 minuutin vĂ¤leinâ&#x20AC;? Yksi esimerkki tietolĂ¤hteistĂ¤ on urkintasivustoluettelot, joita yllĂ¤pitĂ¤vĂ¤t monet ITturvallisuusyritykset sekĂ¤ organisaatiot. Luettelosta lĂśytyy tietoa sivustoista, jotka eri tavoin urkkivat henkilĂśtietoja, luottokorttinumeroita tai muita vastaavia suojattavia tietoja.

Aloittelevan verkkokauppiaan on tĂ¤rkeĂ¤tĂ¤ keskittyĂ¤ sivuston sekĂ¤ tekniseen turvallisuuteen ettĂ¤ hyvĂ¤n maineen luomiseen ja sen kommunikointiin potentiaalisille asiakkaille. â&#x20AC;?Ihan aluksi on hyvĂ¤ laittaa kuntoon maksamiseen ja yleiseen tietoturvallisuuteen liittyvĂ¤t asiat, jotka jo tiedostetaankin kohtuullisesti erittĂ¤in tĂ¤rkeiksi. Suojaamattomien sivujen kautta pystytĂ¤Ă¤n helposti jakamaan haittaohjelmia, urkkimaan erilaisia tietoja sekĂ¤ yleisesti hĂ¤iritsemĂ¤Ă¤n liiketoimintaa monin tavoin", PerĂ¤lĂ¤ sanoo. Markkinoilla on tarjolla lukuisia palveluita, jotka monitoroivat ja estĂ¤vĂ¤t teknistĂ¤ haavoittuvuutta pĂ¤ivittĂ¤in tuoden mukanaan mielenrauhaa sekĂ¤ kauppiaalle ettĂ¤ asiakkaille. â&#x20AC;?Verkkokauppiaiden maineenhallinta ei ole Suomessa vielĂ¤ samalla tasolla kuin vaikka USA:ssa, missĂ¤ hyvĂ¤n maineen kommunikointi on ymmĂ¤rretty liiketoimintaa selkeĂ¤sti parantavana tekijĂ¤nĂ¤. Â Paras markkinointi- ja PR-keino on suora ostosuositus ystĂ¤vĂ¤ltĂ¤ toiselle mutta heti toisella sijalla on muiden asiakkaiden jĂ¤ttĂ¤mĂ¤t suositukset sekĂ¤ kommentit.â&#x20AC;? Verkkokaupasta kannattaa tehdĂ¤ kaikin tavoin luotettavan nĂ¤kĂśinen. Yksi keino on ottaa kĂ¤yttĂśĂśn hyvĂ¤stĂ¤ maineesta ja teknisestĂ¤ tietoturvasta kertovia sertifikaatteja kuten WOT Trust Seal, joka kertoo kaikille kaupan sivuilla vieraileville, ettĂ¤ kyseessĂ¤ on luotettava ja turvallinen ostospaikka. â&#x20AC;&#x153;WOT Trust Seal:n nĂ¤kyvĂ¤n kĂ¤ytĂśn on todettu lisĂ¤Ă¤vĂ¤n sivuilla vierailevien kĂ¤yttĂ¤jien konversiota maksaviksi asiakkaiksi sekĂ¤ parantavan myyntiĂ¤ 1134% kaupan alasta riippuen. Luotettavuuden puutteen

144

0< LQGG

on puolestaan todettu olevan pĂ¤Ă¤syy siihen, ettĂ¤ 71% verkkokaupoissa tĂ¤ytetyistĂ¤ ostoskoreista ei koskaan pĂ¤Ă¤se kassalle asti.â&#x20AC;? PerĂ¤lĂ¤n mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, ettĂ¤ Trust Seal lisĂ¤Ă¤ verkkokĂ¤yttĂ¤jien luotettavuuden tunnetta sivustoon 86%. Menestyneet verkkokaupat ymmĂ¤rtĂ¤vĂ¤t positiivisen palautteen kĂ¤ytĂśn merkityksen markkinoinnissa, mutta osaavat myĂśs reagoida mahdolliseen negatiiviseen palautteeseen kĂ¤Ă¤ntĂ¤mĂ¤llĂ¤ tilanteen hyvĂ¤ksi nopealla ja aloitteellisella toiminnalla.

WOT on kuluttajille tĂ¤ysin ilmainen ja toimii Internet Explorer, Firefox ja Google Chrome selaimissa. WOT laajennoksen voi ladata osoitteesta: www.mywot.com.

Turvallisuusuhkia verkossa Kauppiaan tietĂ¤mĂ¤ttĂ¤ sivusto saattaa joutua hakkeroinnin tuloksena vaikka Googlen mustalle listalle. WOT tarjoaa osana Trust Seal konseptia eri mustien listojen pĂ¤ivittĂ¤isen monitoroinnin sekĂ¤ myĂśs neuvoo niiltĂ¤ poispĂ¤Ă¤syssĂ¤. â&#x20AC;?Verkkomaailma on tĂ¤ynnĂ¤ erilaisia uhkia; virukset, muut haittaohjelmat, yksityisyydensuoja, roskaposti sekĂ¤ monet muut verkossa vaanivat uhat. WOT:n 28 miljoonasta sivusta yli 4 miljoonaa on luokiteltu vaarallisiksi tai epĂ¤luotettaviksi. MielestĂ¤ni markkinoilta lĂśytyy keinot taistella erilaisia verkkouhkia vastaan. Kaikkien verkkokauppiaiden tulee ottaa ammattilaiset avukseen ja suhtautua asiaan sen vaatimalla vakavuudella. TĂ¤tĂ¤ kautta turvallisuusuhat saadaan minimoitua ja mainehallinnan kautta voidaan keskittyĂ¤ olennaiseen eli liiketoiminnan menestyksekkĂ¤Ă¤seen kasvattamiseen.â&#x20AC;? T

145

0< LQGG

Verkkokauppa

Matkahuolto hoitaa

Teksti: Maria Riivari Kuva: Oy Matkahuolto Ab

verkkokaupan logistiikan tĂ¤smĂ¤llisesti Tutkimuksen mukaan lĂ¤hes puolet verkkokauppoihin liitetystĂ¤ negatiivisesta palautteesta liittyy tavaroiden toimitukseen. Verkkokaupan maineen kannalta on oleellista valita luotettava ja verkkokaupan tarpeisiin perehtynyt logistiikkakumppani.

Oy Matkahuolto Ab on vuonna 1933 perustettu yksityisten bussiyhtiĂśiden omistama palveluja markkinointiyritys, jonka pĂ¤Ă¤liiketoiminta-alat ovat Matka- ja Pakettipalvelut. Pakettipalvelujen tuottajana Matkahuollolla on pitkĂ¤t perinteet ja se kuljettaa pĂ¤ivittĂ¤in 20 000 pakettia. Yrityksen palvelukonsepti perustuu laajaan verkottautumiseen: tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ 50 oman toimipaikan lisĂ¤ksi yrityksellĂ¤ on noin 350 asiamiespistettĂ¤. YhteistyĂś

146

0< LQGG

Suomen LĂ¤hikauppa Oy:n kanssa nostaa pakettien noutopisteiden mĂ¤Ă¤rĂ¤n noin 1200, sillĂ¤ paketit voi noutaa myĂśs Suomen LĂ¤hikauppa Oy:n Siwoista, Valintataloista ja Euromarketeista. Laajan palveluverkoston myĂśtĂ¤ on ollut mahdollista keskittĂ¤Ă¤ palvelut mahdollisimman lĂ¤helle asiakkaita. Matkahuolto tarjoaa tĂ¤smĂ¤llistĂ¤ ja luotettavaa tietoa sekĂ¤ tasalaatuista palvelua paikkakunnasta riippumatta.

Matkahuolto panostaa verkkokauppiaiden logistiikkaan Viimeisen kymmenen vuoden aikana Verkkokauppaostamisen merkitys on kasvanut huomattavasti kansainvĂ¤listymisen, tekniikan kehittymisen ja kuluttajien kasvavan kiinnostuksen myĂśtĂ¤. KansainvĂ¤lisen verkkokaupan kasvu luo paineita kotimaiselle kaupalle. Matkahuolto on sopinut yhteistyĂśstĂ¤ myĂśs eri verkkokaupparatkaisujen toimittajien, esimerkkinĂ¤ Smilehousen, kanssa. So-

pimuksen ansiosta Smilehousen Workspace-ohjelmistoa kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t verkkokauppiaat saavat kĂ¤yttĂśĂśnsĂ¤ Matkahuollon kuljetuspalvelut ja koko laajan noutopisteverkoston. Smilehousen teettĂ¤mĂ¤n tutkimuksen mukaan lĂ¤hes puolet verkko-ostamiseen liittyvistĂ¤ huonoista kokemuksista liittyy tavaroiden toimitukseen. Tutkimuksen mukaan yleisin tavaroiden toimitustapa on nouto postista, mutta kuluttajat toivovat voivansa noutaa ostoksensa lĂ¤hikaupasta. YhteistyĂśn myĂśtĂ¤ verkkokaupan asiakas voi itse valita itselleen parhaan noutopisteen. Toimitusverkoston vahvuuksia ovat noutopisteiden laajuus ja joustavat aukioloajat. LĂ¤hetyksen liikkumisen seuraaminen reaaliajassa on jĂ¤rjestelmĂ¤n integroinnin seurauksena mahdollista lĂ¤hettĂ¤jĂ¤stĂ¤ vastaanottajaan, Matkahuollosta noutopisteeseen. Toiminnan nopeutta korostaa ensimmĂ¤isenĂ¤ Suomessa lanseerattu matkapuhelimeen tekstiviestitse lĂ¤hetettĂ¤vĂ¤ noutoilmoitus. â&#x20AC;?EtĂ¤kaupassa kauppiaan on voitava luottaa siihen, ettĂ¤ asiakkaan ostokokemus sĂ¤ilyy positiivisena myĂśs silloin, kun kauppias antaa asiakkaansa ostoksen kuljetusyrityksen hoidettavaksiâ&#x20AC;?, kertoo liiketoimintapĂ¤Ă¤llikkĂś Juha Wallin painottaen Matkahuollon hyvĂ¤Ă¤ kumppaniverkostoa ja kuljetusten asiakaspalvelua.

Verkkokaupan kannattaa verkottua kansainvĂ¤lisen logistiikkaosaajan kanssa Suurin osa Matkahuollon pakettilĂ¤hetyksistĂ¤ tulee ulkomailta, mikĂ¤ tekee kansainvĂ¤lisestĂ¤ verkottautumisesta vĂ¤lttĂ¤mĂ¤tĂśntĂ¤, sillĂ¤ esimerkiksi suurin osa yritysten keskusvarastoista sijaitsee ulkomailla. Verkottautumisen ehdottomana edellytyksenĂ¤ on ollut tekniikan kehittyminen. Viisi vuotta sitten toteutetun tietojĂ¤rjestelmĂ¤uudistuksen seurauksena kumppaneiden verkot ovat kytkettĂ¤vissĂ¤ Matkahuollon verkkoon ja toiminnanohjausjĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤n. Erikseen rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidyt asiakaskohtaiset ratkaisut yritysten tarpeisiin huolehtivat tietojĂ¤rjestelmĂ¤n toimivuudesta. â&#x20AC;?Maailma muuttuu voimakkaasti joka sektorilla, ei vain kuljetusalalla, ja tĂ¤mĂ¤ tuo uusia mahdollisuuksiaâ&#x20AC;?, toteaa matkahuollon toimitusjohtaja Pekka Hongisto. MyĂśs tulevaisuudessa Matkahuollolla pidetĂ¤Ă¤n tĂ¤rkeĂ¤nĂ¤ jatkuvaa yhteistyĂśssĂ¤ tapahtuvaa kehitystĂ¤. YrityksessĂ¤ arvostetaan pitkiĂ¤ asiakaskontakteja. Tietotaitoa on kehittynyt perheyritystoiminnalle lĂ¤hes 80 vuoden ajalta ja nyt sillĂ¤ on n. 400 asiakasyritystĂ¤. Toimintaa on kuitenkin laajennettu yritysasiakkaista myĂśs kuluttaja-asiakkaiden suuntaan. Konseptia hiotaan mahdollisimman toimivaksi ja asiakasta palvelevaksi kysymĂ¤llĂ¤ kehittĂ¤misen kohteita ja tapoja suoraan asiakkailta. YmpĂ¤ristĂśstĂ¤ kannetaan huolta: hiilijalanjĂ¤lki on pieni ja toiminta ympĂ¤ristĂśystĂ¤vĂ¤llistĂ¤, sillĂ¤ Matkahuolto ainoana laatuaan kuljettaa matkustajat ja rahdin samalla kertaa. Jotta Matkahuolto olisi halutuin ja helpoin vaihtoehto myĂśs jatkossa: â&#x20AC;?Innovatiivinen ajattelu on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤â&#x20AC;?, toteaa Hongisto. â&#x20AC;?Nyt on vasta raapaistu pintaa siinĂ¤ mitĂ¤ saadaan irti ja miten toimintaa voidaan kehittĂ¤Ă¤ yhdessĂ¤ asiakkaan kanssa. Kun on enemmĂ¤n kilpailua, tulee kehittyĂ¤ itsekinâ&#x20AC;?, kiteyttĂ¤Ă¤ Wallin lopuksi. T

147

0< LQGG

Verkkokauppa

InternetnĂ¤kyvyys on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤, jos nykypĂ¤ivĂ¤nĂ¤ haluaa lĂśytĂ¤Ă¤ asiakkaansa. Asiakkaat lĂśytĂ¤vĂ¤t tuotteet yhĂ¤ useammin netin hakukoneilla. Teksti: Simo Raittila

Pohjoismainen KliKKi on erikoistunut internetmarkkinointiin. Suomen maajohtaja Toni Lehmusvaaran mielestĂ¤ kaikkien yritysten pitĂ¤isi ottaa erityisesti hakukonenĂ¤kyvyys tarkasteluun. â&#x20AC;?Jokainen voi mennĂ¤ itsekin katsomaan, miten hakukoneissa sijoittuu verrattuna kilpailijoihinsaâ&#x20AC;?, Lehmusvaara kertoo. â&#x20AC;?Jos ei nĂ¤y varsinaisissa hakutuloksissa, niin ei myĂśskĂ¤Ă¤n potentiaalinen asiakas lĂśydĂ¤ sivuille.â&#x20AC;? Huonompi sija hakutuloksissa on monille asiakkaille myĂśs merkki huonommasta yrityksestĂ¤ tai tuotteesta.

Osaaminen harvassa Harvassa firmassa on tarvittavaa osaamista hakukoneoptimointiin, vaikka nĂ¤yttĂ¤viĂ¤ sivuja osattaisiinkin tehdĂ¤. Strategisesti mainonnan liiketoimintaan yhdistĂ¤viĂ¤ te-

kijĂśitĂ¤ on Lehmusvaaran mielestĂ¤ valitettavan vĂ¤hĂ¤n. AlkusysĂ¤ykseen vaaditaan kiinnostusta hakukoneiden ymmĂ¤rtĂ¤miseen. â&#x20AC;?PitĂ¤Ă¤ lĂ¤hteĂ¤ kokeilemaan asioitaâ&#x20AC;?, Lehmusvaara avustaa. â&#x20AC;?Mainonnan numeraalisen vakavuuden kasvaessa kannattaa silti panostaa ammattimaiseen tekemiseen.â&#x20AC;? Esimerkiksi ammattimaiseen yhteistyĂśhĂśn Googlen verkkomainonnassa ja sivujen analysoinnissa on tiukat pĂ¤Ă¤syvaatimukset. KliKKi:llĂ¤ on molemmat nĂ¤istĂ¤ sertifikaateista. VerkkonĂ¤kyvyyttĂ¤Ă¤n yritys voi lisĂ¤tĂ¤ ns. bannerimainonnalla, mainoksilla hakukonetuloksien yhteydessĂ¤ tai hakukoneoptimoinnilla. NĂ¤mĂ¤ ovat sovellettavissa yhdessĂ¤ ja erikseen eri yrityksien tarpeisiin. Esimerkiksi B2B-myynnissĂ¤ bannerit eivĂ¤t yleensĂ¤ kannata, vaan on keskityttĂ¤vĂ¤ hakukoneoptimointiin.

148

0< LQGG

/DXUHD %XVLQHVV 9HQWXUHV

TĂ¤rkeĂ¤ kohdistaminen â&#x20AC;?Internet-markkinoinnissa on katsottava sitĂ¤, miten ihmiset kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t hakukoneitaâ&#x20AC;?, kertoo Lehmusvaara. â&#x20AC;?Verkkokaupassa hakukoneet ovat kaiken A ja O.â&#x20AC;? Yhden huipputuotteen verkkokaupoille optimoidaan kyseisen tuotteen hakukonenĂ¤kyvyys â&#x20AC;&#x201C; se siis lĂśytyy hakukoneiden tuloksista paremmin. Laajempien verkkokauppojen kannattaa panostaa enemmĂ¤n ostettuihin mainospaikkoihin hakukoneissa ja mainoksiin muilla nettisivuilla. â&#x20AC;?Banneripuolen tarjontamme kohderyhmĂ¤paketit ovat laajoja tunnettuja sivustoja ja yleisĂśprofiili on hyvin tutkittuâ&#x20AC;?, Lehmusvaara sanoo. â&#x20AC;?Mainoksia voidaan laittaa yhdelle tai useammalle sivustolle. NiitĂ¤ saadaan myĂśs isommalla pinnalla ja videolla.â&#x20AC;? HĂ¤nen mielestĂ¤Ă¤n verkossa on turha tehdĂ¤ ponnistuksia, jollei jĂ¤rjestĂ¤ sivuilleen myĂśs kĂ¤vijĂ¤analyysia. Snoobin tai Google Analyticsin avulla voi seurata, mitĂ¤ ihmiset sivuilla tekevĂ¤t ja mitĂ¤ kautta he niille pĂ¤Ă¤tyvĂ¤t. Lehmusvaaran mielestĂ¤ tietoa ei ole koskaan liikaa. SiitĂ¤ pitĂ¤Ă¤ vain osata poimia keskeinen.

Tuloksiin sidottua mainontaa Nettimainontaa on turvallista kokeilla, koska hinta voidaan sitoa tuloksiin. Veloitus voi perustua joko mainoksen nĂ¤yttĂśkertoihin, klikkauksiin tai jopa vasta varsinaisiin tuloksiin, kuten saatuihin asiakkaien yhteystietoihin tai osuuteen tuotteiden katteesta. â&#x20AC;?Kampanjoiden jĂ¤lkeisistĂ¤ raporteista asiakkaamme nĂ¤kee avoimesti, miten mainonta on toiminutâ&#x20AC;?, Lehmusvaara kertoo. EnsimmĂ¤isten tulosten jĂ¤lkeen mainontaa voidaan kohdistaa uudelleen. Kampanja toimii tavallaan myĂśs markkinatutkimuksena, kun nĂ¤hdĂ¤Ă¤n millaiset ihmiset ovat olleet sivusta ja tuotteista kiinnostuneita. Aloittelevalla yrityksellĂ¤ pitĂ¤Ă¤ olla verkkosivut kunnossa. Lehmusvaaran mielestĂ¤ harva suomalainen pk-yrittĂ¤jĂ¤ toimii hyvin verkossa. HyvĂ¤t sivut eivĂ¤t tule kovin kalliiksi ja verkkomainonta on kustannustehokasta. â&#x20AC;?Sosiaalisten medioidenkin valjastaminen kĂ¤yttĂśĂśn on enemmĂ¤n viitseliĂ¤isyys- kuin rahakysymys. Sekin hoituu helposti esimerkiksi tilauksen yhteydessĂ¤ asiakkaalle Facebook-sivusta muistuttamalla.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Sivuston toimivuuteen, tietomĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤n ja sisĂ¤ltĂśĂśn on panostettava suunnitelmallisesti, koska sen lĂśydettĂ¤vyys ja sitĂ¤ kautta tulokset riippuvat sen sisĂ¤llĂśstĂ¤. Huonon nĂ¤kĂśistĂ¤ tai hakukoneista lĂśytymĂ¤tĂśntĂ¤ nettisivua ei kannata tehdĂ¤ eikĂ¤ yllĂ¤pitĂ¤Ă¤â&#x20AC;?, Lehmusvaara kuittaa. T

<ULWWlM\\V MD RSLVNHOX NlVL NlGHVVl 0HLOOl RSLW OLLNHWRLPLQWDD WHNHPlOOl 7XOH SHUXVWDPDDQ NDVYX\ULW\NVHVL MD PHQHVW\

ZZZ ODXUHD Ă&#x20AC;

149

0< LQGG

Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

Markkinointi

Markkinointitoimisto on aloittavan yrityksen paras kaveri Markkinointipalvelujen ostaminen voi olla helppoa ja edullista, myĂśs pienelle ja aloittavalle yritykselle. NĂ¤in vakuuttaa Markkinointitoimisto Push!

Monet pienet yritykset kokevat markkinointi- ja viestintĂ¤palvelujen ostamisen usein hinnakkaaksi ja hankalaksi prosessiksi. Isot mainostoimistot ovat kalliita ja projektien toteuttamien monivaiheinen prosessi, jolle on vaikea saada hintalappua etukĂ¤teen. â&#x20AC;?Mainostoimistot eivĂ¤t halua antaa hintaa ennakkoon, vaan haluavat usein lypsĂ¤Ă¤ yrityksestĂ¤ mahdol-

lisimman paljon rahaa", toimitusjohtaja, art director Juhana Tikkanen kiteyttĂ¤Ă¤. HelsinkilĂ¤inen Markkinointitoimisto Push! tuo toisenlaista ajattelua ja ennen kaikkea hinnoittelua viestintĂ¤- ja markkinointipalveluihin. Yritys tarjoaa valmiiksi hinnoiteltuja palvelupaketteja, jotka sopivat erityisesti uusien pk-yritysten tarpeisiin.

â&#x20AC;?TehtĂ¤vĂ¤mme on muun muassa auttaa asiakasta siinĂ¤, ettĂ¤ heidĂ¤n haluamansa asiat viestitetĂ¤Ă¤n johdonmukaisesti asiakaskunnalle ja sidosryhmille, jolloin toivottu mielikuva ja maine markkinoilla alkaa muodostua.â&#x20AC;? 150

0< LQGG

â&#x20AC;?Ajattelemme, ettĂ¤ selkeĂ¤t ja kaikille samat hinnat helpottavat ostopĂ¤Ă¤tĂśstĂ¤ ja ovat reilua bisnestĂ¤. Esimerkiksi logosuunnittelu lĂśytyy meiltĂ¤ listahintaisena.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Jos emme pysty antamaan kiveen kirjoitettua hintaa, tyĂś suunnitellaan tuntiveloituksena. Arvioitu ja sitova tuntihaarukka mĂ¤Ă¤ritellĂ¤Ă¤n aina etukĂ¤teen. MissĂ¤Ă¤n vaiheessa lasku ei tule asiakkaalle yllĂ¤tyksenĂ¤.â&#x20AC;?

Pienikin voi brĂ¤ndĂ¤tĂ¤ Yrityskuvan rakentaminen tai brĂ¤ndĂ¤ys mielletĂ¤Ă¤n helposti isojen yritysten isolla rahalla tekemĂ¤ksi tyĂśksi. Ne ovat kuitenkin asioita, joihin myĂśs pienen yrityksen kannattaa panostaa. â&#x20AC;?BrĂ¤ndiĂ¤ ei voi kuitenkaan hetkessĂ¤ liimata pĂ¤Ă¤lle kuin tarraa, vaan sen ydin lĂ¤htee yrityksestĂ¤ itsestĂ¤Ă¤n ja muodostuu ajan saatossa. â&#x20AC;? â&#x20AC;?TehtĂ¤vĂ¤mme on muun muassa auttaa asiakasta siinĂ¤, ettĂ¤ heidĂ¤n haluamansa asiat viestitetĂ¤Ă¤n johdonmukaisesti asiakaskunnalle ja sidosryhmille, jolloin toivottu mielikuva ja maine markkinoilla alkaa muodostua.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Jos asiakkailla on selkeĂ¤ mielikuva esimerkiksi kampaamosta, ettĂ¤ se on trendikĂ¤s, kohtuuhintainen ja siellĂ¤ on hyvĂ¤ palvelu, ja jos asiakkaat tunnistavat yrityksen logon, on yritys saavuttanut jo tietyn brĂ¤ndin", Tikkanen kuvailee. â&#x20AC;?HyĂśty nĂ¤kyy uskollisina asiakkaina, jotka kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t yrityksen palveluja uudestaan ja voivat suositella yritystĂ¤ ystĂ¤villeenkin.â&#x20AC;?

Liikkeelle pĂ¤Ă¤see pienemmĂ¤llĂ¤kin satsauksella â&#x20AC;?VĂ¤hin, mitĂ¤ yritys tarvitsee on logo ja yritysilme, jota sovelletaan kaikkiin materiaaleihin, ensimmĂ¤iseksi yleensĂ¤ kĂ¤yntikortteihin ja verkkosivuihin.â&#x20AC;? Aloittavan pk-yrityksen perustarpeet Push! on paketoinut helposti hankittavaksi Push! Start -paketiksi. Se pitĂ¤Ă¤ sisĂ¤llĂ¤Ă¤n logon, graafisen ilmeen, kĂ¤yntikortit, kirje- tai dokumenttipohjat, kirjekuoret, itse pĂ¤ivitettĂ¤vĂ¤t verkkosivut ja sĂ¤hkĂśpostin. Asiantunteva markkinointitoimisto on iso apu aloittavalle yritykselle. Se katsoo liiketoimintaa hieman toisesesta vinkkelistĂ¤, kuin yrittĂ¤jĂ¤ itse oman alansa asiantuntijana. â&#x20AC;?Tuomme liiketoiminnan suunnitteluun laajempaa perspektiiviĂ¤. Emme tietenkĂ¤Ă¤n tiedĂ¤ yrityksen asiakkaista enempĂ¤Ă¤ kuin yrittĂ¤jĂ¤ itse, mutta osamme katsoa asiaa eri tavalla", Tikkanen toteaa. Uusi yritys on aloittava yritys vain aluksi. Kun pyĂśrĂ¤t lĂ¤htevĂ¤t pyĂśrimĂ¤Ă¤n ja toiminta vakiintuu, myĂśs markkinoinnin ja viestinnĂ¤n tarpeet kasvavat. Push!:n palvelupaketista lĂśytyy jĂ¤reĂ¤mpĂ¤Ă¤ vĂ¤linettĂ¤ myĂśs kasvavan yrityksen tarpeisiin. Sekin paketoidaan selkeĂ¤ksi kokonaisuudeksi. â&#x20AC;?Push! Grow on rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidympi ympĂ¤ri vuoden jaettu

markkinnoin strategia- ja toteutuspaketti. SiinĂ¤ painotus voi olla esimerkiksi enemmĂ¤n verkossa tai lehtimainonnassa, riippuen yrityksen toimialasta ja asiakaskunnasta.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Palvelulla ei ole kiinteĂ¤Ă¤ hintaa, mutta toimenpiteet suunnitellaan ja kustannukset lasketaan etukĂ¤teen. TĂ¤ssĂ¤kĂ¤Ă¤n paketissa lasku ei tule asiakkaalle yllĂ¤tyksenĂ¤.â&#x20AC;? Valmiiden palvelupakettien lisĂ¤ksi Markkinointitoimisto Push! toteuttaa myĂśs esimerkiksi verkkosivuja, sĂ¤hkĂśistĂ¤ suoramarkkinointia tai vaikkapa hakukonemarkkinointia pienellĂ¤ panostuksella.

Markkinointi kuntoon alusta alkaen Tikkanen kannustaa tuoreita yrityksiĂ¤ pistĂ¤mĂ¤Ă¤n yrityskuvan rakentamisessa tarvittavat palikat kuntoon heti alusta pitĂ¤en. â&#x20AC;?Markkinointi- ja viestintĂ¤ nĂ¤hdĂ¤Ă¤n helposti irrallisena yrityksen toiminnan kannalta ja usein nĂ¤itĂ¤ toimintoja jopa vĂ¤heksytĂ¤Ă¤n. â&#x20AC;? â&#x20AC;?YrittĂ¤jĂ¤ voi helposti ajatella, ettĂ¤ riittĂ¤Ă¤, kunhan tekee itse kĂ¤yntikortit ja serkkupoika tekee jotkut nettisivut. Markkinointiin ei ymmĂ¤rretĂ¤ panostaa ja jĂ¤lki on helposti kotikutoista.â&#x20AC;? Moni serkku- tai sukulaispoika osaa varmasti tehdĂ¤ hyviĂ¤kin verkkosivuja, mutta pitkĂ¤jĂ¤nteinen ja johdonmukainen yrityskuvan rakentaminen kannattaa alusta asti uskoa ammattilaisten kĂ¤siin. Esimerkiksi verkkosivujen yllĂ¤pito voi jĂ¤Ă¤dĂ¤ sukulaispojalta helposti kesken, kun elĂ¤mĂ¤ kuljettaa kiinnostavammille vesille. â&#x20AC;?TĂ¤stĂ¤ seuraa usein ongelmia. Jos tyĂśtĂ¤ on ensin teetetty toisella ja sitten se joudutaan siirtĂ¤mĂ¤Ă¤n toiselle tekijĂ¤lle, joudutaan usein aloittamaan alusta. Ja pahimmassa tapauksessa maksamaan samasta tyĂśstĂ¤ uudestaan.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Parempi hoitaa asiat kerralla kuntoon ja mielellĂ¤Ă¤n edullisin hinnoin. Hinnoittelumme on edullinen. Tavoitteenamme on sijoittua sinne serkkupojan ja kalliin mainostoimiston vĂ¤limaastoon", Tikkanen lupaa. Osaava markkinointitoimisto on yritykselle myĂśs enemmĂ¤n kuin pelkĂ¤n logon tai kirjepohjien vĂ¤rimaailman suunnittelija. Toimisto on tĂ¤rkeĂ¤ tuki ja apu kassavirran ja asiakaskunnan kasvattamisessa. â&#x20AC;?Aloittaville yrityksille ei ole hirveĂ¤sti tarjolla markkinointi- tai viestintĂ¤palveluja. PieniĂ¤ ja joustavia toimistoja on, mutta niitĂ¤ ei ole suoraan positioitu uusille yrityksille. â&#x20AC;? â&#x20AC;?Kun me olemme alusta asti mukana ja hinnoittelemme itsemme jĂ¤rkevĂ¤sti, aloittava yrittĂ¤jĂ¤ pystyy avullamme kasvattamaan toimintaansaâ&#x20AC;? â&#x20AC;?Mekin olemme tyĂśmme kautta vastuussa yrityksen kasvusta. Se on haastavaa ja mielenkiintoista", Tikkanen toteaa. T www.pushmarketing.ďŹ

151

0< LQGG

Markkinointi

Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Suomen Messut

PARHAAT ASIAKASKONTAKTIT SYNTYVĂ&#x201E;T KASVOTUSTEN MESSUILLA Suomen Messujen messuohjelmassa on lĂ¤hes sata alansa johtavaa messutapahtumaa. Vuosittain nĂ¤istĂ¤ jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n noin 70 messut. YleisĂśmessuja on periaatteessa joka vuosi ja alan ammattimessuja joka toinen vuosi, mutta tĂ¤stĂ¤ on poikkeuksia puolin ja toisin. Eri tapahtumissa Helsingin Messukeskuksessa kĂ¤y vuodessa 1,1 miljoonaa henkilĂśĂ¤, joista messukĂ¤vijĂśitĂ¤ on noin 700 000. NĂ¤ytteilleasettajayrityksiĂ¤ on reilut 9 000.

Uusi yrittĂ¤jĂ¤, hyĂśdynnĂ¤ oman alasi messut ja kohtaat juuri oikean kohderyhmĂ¤n tehokkaasti kasvokkain, kehottaa Sari Auranen, joka toimii markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤ Suomen Messujen nĂ¤yttelytoiminnassa.

152

0< LQGG

â&#x20AC;?Y

ryhmĂ¤n ja oikeaan aikaan. â&#x20AC;?KĂ¤Ă¤nny meidĂ¤n puolemme. Asiantuntijamme auttavat lĂśytĂ¤mĂ¤Ă¤n oikeat messut ja yrityksen omiin resursseihin parhaiten sopivan osallistumistavan.â&#x20AC;?

0HVVXNDOHQWHUL DYXNVL VXXQQLWWHOXXQ Tietoa messuista saa Suomen Messujen verkkosivuilta, esitteistĂ¤ tai ottamalla yhteyttĂ¤ Suomen Messuihin. Ne-

ritykset ovat erilaisissa elinkaarivaiheissa ja siksi messuosallistumiseen tarvitaan yrityksen kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvia osallistumistapoja ja -ratkaisuja. Haluamme auttaa nĂ¤ytteilleasettajaa onnistumaan messuillaâ&#x20AC;?, kertoo Sari Auranen, joka toimii markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤ Suomen Messujen nĂ¤yttelytoiminnassa. Auranen vastaa messumediamarkkinoinnista, messuvalmennuksesta ja messututkimuksesta sekĂ¤ edistĂ¤Ă¤ messujen kĂ¤yttĂśĂ¤ myynti- ja markkionintikanavana. Aurasen mukaan melkein jokaiselle toimialalle lĂśytyy oma messutapahtuma, mutta uusi yrittĂ¤jĂ¤ ei aina vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ tiedĂ¤, minkĂ¤ ryhmĂ¤n messuille hĂ¤nen olisi jĂ¤rkevintĂ¤ osallistua, jotta hĂ¤n tavoittaisi oikean kohde-

OstopĂ¤Ă¤tĂśkset syntyvĂ¤t parhaiten kasvokkain. Tervetuloa Helsingin Messukeskukseen menestymĂ¤Ă¤n messuilla.

153

0< LQGG

Suomen Messujen FaceToFace-valmennusseminaareissa messujĂ¤rjestĂ¤jiĂ¤ innostetaan aktiiviseen ja luovaan messumarkkinointiin ja messujen hyĂśdyntĂ¤miseen. Suositut seminaarit ovat saaneet osallistujilta erinomaista palautetta.

tin messukalenterissa on kuluvan ja sitĂ¤ seuraavan vuoden messutapahtumat. Painettu ohjelma kattaa menneillĂ¤Ă¤n olevan vuoden lisĂ¤ksi neljĂ¤ seuraavaa vuotta. â&#x20AC;?Ajoissa julkaistu ja tiedossa oleva messukalenteri helpottaa yrityksen omaa suunnittelua, kuten tuotelanseerauksen ajoitusta tai ensimmĂ¤istĂ¤ messuesiintymistĂ¤â&#x20AC;?, Auranen kertoo. Suomen Messut on alan markkinajohtaja ja sen omistama Helsingin Messukeskus on Suomen ainoa kansainvĂ¤liset mitat tĂ¤yttĂ¤vĂ¤ messuja kongressikeskus. Tutkimusten mukaan oman kohderyhmĂ¤nsĂ¤ kohtaaminen kasvokkain on tĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ yhĂ¤ tĂ¤rkeĂ¤mpĂ¤Ă¤ ja siksi kiinnostus messujen kĂ¤yttĂśĂśn on vahvassa kasvussa.

+\Yl HVLWWHOLMl RQ PHVVXRVDVWRQ YHWRQDXOD Asiakasta saattaa myĂśs askarruttaa, mitĂ¤ tietyissĂ¤ budjettiraameissa voi ja kannattaa toteuttaa, miten tĂ¤llĂ¤ kertaa kannattaisi esittĂ¤ytyĂ¤ messuilla tai mitĂ¤ erityispiirteitĂ¤ messukohtaamisessa on, kun se tapahtuu ensimmĂ¤istĂ¤ kertaa. â&#x20AC;?Asiakkaan kannattaa ehdottomasti hyĂśdyntĂ¤Ă¤ nĂ¤yttelytoimintamme 70 ammattilaisen kokemusta ja ammattitaitoa messuosaston toteutuksessa. YhdessĂ¤ ideoiden syntyy paras kokonaisuus. MeillĂ¤ on vaivattomia pakettiratkaisuja, mutta rakennamme myĂśs avaimet kĂ¤teen -periaatteella uniikkeja design-osastoja.â&#x20AC;?, Auranen kehottaa.

154

0< LQGG

HĂ¤n janoaa tietoa tuotteista ja palveluista ja on siksi avoin viesteille ja vaikutteille. LisĂ¤ksi hĂ¤n edustaa juuri oikeaa kohderyhmĂ¤Ă¤. YleisĂśmessuille tullaan myĂśs viihtymĂ¤Ă¤n. â&#x20AC;?PysĂ¤ytĂ¤ messukĂ¤vijĂ¤, tarjoa hĂ¤nelle jotakin hauskaa ja elĂ¤myksellistĂ¤. Parhaat ratkaisut ovat usein hyvin yksinkertaisia eivĂ¤tkĂ¤ edes kalliita. Vaikuta tunteisiin, ei vain jĂ¤rkeen", Auranen kehottaa. Ammattimessuilla kauppoja eivĂ¤t useinkaan synny heti messuilla, mutta siellĂ¤ niitĂ¤ vahvasti pohjustetaan. YleisĂśmessuilla on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤, ettĂ¤ kĂ¤vijĂ¤lle helposti selviĂ¤Ă¤, mistĂ¤ esillĂ¤ olevia tuotteita voi ostaa.

0DUNNLQRL MD WLHGRWD MessujĂ¤rjestĂ¤jĂ¤ markkinoi messuja tapahtumana tietyille kĂ¤vijĂ¤kohderyhmille ja medialle. â&#x20AC;?MedianĂ¤kyyvyyttĂ¤ voi saada jo ennen messuja, sillĂ¤ tiedotusvĂ¤lineitĂ¤ kiinnostaa, mitĂ¤ palveluita ja ratkaisuja messuilla tullaan esittelemĂ¤Ă¤nâ&#x20AC;?, Auranen toteaa. â&#x20AC;?Mutta tĂ¤mĂ¤n varaan ei nĂ¤ytteilleasettaja saa omaa tiedotustaan ja markkinointiaan jĂ¤ttĂ¤Ă¤. Omille asiakkaille on syytĂ¤ kertoa esimerkiksi kirjeillĂ¤, nettisivuilla tai sĂ¤hkĂśpostitse, mitĂ¤ messuosastolla tapahtuu ja mistĂ¤ se lĂśytyy.â&#x20AC;?

0HVVXYDOPHQQXVWD Suomen Messut tarjoaa Face to Face-valmennusseminaareja, joissa innostetaan messujĂ¤rjestĂ¤jiĂ¤ aktiiviseen ja luovaan messumarkkinointiin ja messujen hyĂśdyntĂ¤miseen. Aurasen mukaan nĂ¤mĂ¤ kahdesti vuodessa jĂ¤rjestettĂ¤vĂ¤t valmennukset ovat saaneet osallistujilta hyvĂ¤Ă¤ palautetta. â&#x20AC;?Eritoten on kiitelty saatuja uusia ideoita ja mainioita vinkkejĂ¤, joilla voi parantaa omaa messuesiintymistĂ¤Ă¤n. Neuvoja ja muistilistoja voit poimia myĂśs verkkosivujemme â&#x20AC;?NĂ¤in onnistut messuilla osuudesta." Niiden avulla pystyt suunnittelemaan omaa messuosallistumistasi ja tekemĂ¤Ă¤n siitĂ¤ entistĂ¤ aktiivisempaa ja myyntiĂ¤si edistĂ¤vĂ¤Ă¤.â&#x20AC;? T Jos resurssit ovat rajalliset, Auranen neuvoo valitsemaan valmiin pakettiosaston messuosaston, jonka nĂ¤ytteilleasettaja sitten somistaa omanlaisekseen. â&#x20AC;?Ehdottomasti parhain keino erottautua massasta on palvelualtis ja ammattitaitoinen esittelijĂ¤, joka saa kĂ¤vijĂ¤n viihtymĂ¤Ă¤n, ei niinkĂ¤Ă¤n messuosaston koko.â&#x20AC;?

0HVVXLOWD SRWNXD \ULW\VWRLPLQWDDQ Auranen opastaa nĂ¤ytteilleasettajaa laatimaan itselleen selkeĂ¤n messutavoitteen ja kiteytetyn messuviestin ja toimimaan sen mukaan ennen messuja, messujen aikana ja messujen jĂ¤lkeen. Etenkin uudelle yritykselle on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ lĂ¤hteĂ¤ liikkeelle omille resursseilleen sopivalla panoksella. â&#x20AC;?Messuilla onnistuminen perustuu huolelliseen suunnitteluun, luovaan toteutukseen ja aktiiviseen mukanaoloon messuilla sekĂ¤ jĂ¤lkimarkkinointiin, jossa hyĂśdynnetĂ¤Ă¤n messupĂ¤ivien aikana saatuja kontakteja. Messut ovat myĂśs oiva tilaisuus verkostoitua alan muiden toimijoiden kanssa.â&#x20AC;? Messuille tullessaan messuvieras on jo valmiiksi virittĂ¤ytynyt nĂ¤ytteilleasettajalle otolliseen olotilaan.

Suomen Messut, Helsingin Messukeskus Messuaukio 1, PL 21, 00521 Helsinki puh. 09 150 91, faksi 09 142 358 info@ďŹ nnexpo.ďŹ tai etunimi.sukunimi@ďŹ nnexpo.ďŹ www.ďŹ nnexpo.ďŹ LisĂ¤tietoa messujen mahdollisuuksista ja messuvalmennuksesta: www.ďŹ nnexpo.ďŹ /facetoface

155

0< LQGG

Markkinointi Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤ Kuvat: iStockphoto

SAARIJĂ&#x201E;RVEN OFFSET on tĂ¤ydenpalvelun painotalo PainotyĂśssĂ¤ palvelu ja laatu ratkaisevat â&#x20AC;?Laadukas painotuote on tarkoitukseensa sopiva. Miljoonaa pikkulappusta ei kannata painaa taidepaperille. Sellaisen paikka on vaikkapa yrityksen 50-vuotishistoriikissa. â&#x20AC;? NĂ¤in mĂ¤Ă¤rittelee painotyĂśn laatua SaarijĂ¤rven Offsetin myyntijohtaja Harri Simola. SaarijĂ¤rven Offsetilta lĂśytyy osaamista laadukkaiden painotĂśiden tekemisestĂ¤. Keskisuomalainen perheyritys on painanut kirjoja, esitteitĂ¤, lehtiĂ¤ ja muita

koetelleet yrityksiĂ¤, saarijĂ¤rvelĂ¤inen painotalo on pitĂ¤nyt hyvin pintansa. Talouskurimuksesta huolimatta yritys on investoinut voimakkaasti ja pitĂ¤nyt toimintansa plussan puolella. â&#x20AC;?Olemme ylpeitĂ¤ siitĂ¤, ettĂ¤ toisin kuin monilla muilla painotaloilla, meillĂ¤ ei ole ollut yhtĂ¤Ă¤n tappiollista vuotta. MeillĂ¤ yritys on hyvĂ¤ssĂ¤ kunnossa ja olemme pĂ¤rjĂ¤nneet hyvin.â&#x20AC;? Viime vuonna SaarijĂ¤rven Offset satsasi entisestĂ¤Ă¤n konekantaan. â&#x20AC;?Olemme hankkineet toisen ison nelivĂ¤ripainokoneen sekĂ¤ uusineet painopeltien tulostuksen. Kaikkiaan

painotuotteita vuodesta 1974 alkaen. Vuosikymmenten saatossa painoalan osaaminen ja ammattitaito ovat yrityksessĂ¤ karttuneet. Nykyisin SaarijĂ¤rven Offset onkin yksi harvoista kirjapainoista, joka tarjoaa kaikki kirjapainotyĂśt esitteistĂ¤ lehtiin ja kovakantisiin kirjoihin asti. â&#x20AC;?Me teemme kaiken tĂ¤mĂ¤n omassa tuotannossa. SitĂ¤ ei kovinkaan moni kirjapaino enĂ¤Ă¤ Suomessa tee", Simola kertoo. SaarijĂ¤rven Offsetin kaiken kirjapainopalvelun kattava konsepti puree. Vaikka tiukan euron vuodet ovat

meillĂ¤ on tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ lĂ¤hes 100 kirjanteon konetta.â&#x20AC;? HyvĂ¤Ă¤ painotyĂśtĂ¤ ei kuitenkaan tehdĂ¤ pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n koneilla. SitĂ¤ Simolakin haluaa korostaa. â&#x20AC;?Painokoneet ovat yleensĂ¤ kunnossa painossa kuin painossa. Teknisesti painolaatu on hyvĂ¤Ă¤. Palvelu on se, mikĂ¤ ratkaisee. Se, ettĂ¤ asiakas saa sellaisen lopputuotteen, kuin on halunnut.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Ja hyvĂ¤stĂ¤ painotalosta ehkĂ¤ vielĂ¤pĂ¤ laadukkaamman tai kustannustehokkaamman, kuin mitĂ¤ tarjouspyyntĂśvaiheessa on ajatellut", Simola lisĂ¤Ă¤. SaarijĂ¤rven Offsetin vankasta ammattitaidosta ja eri156

0< LQGG

â&#x20AC;?Kaiken painotyĂśn lisĂ¤ksi me tarjoamme myĂśs sivunvalmistusta ja taittoa. YrittĂ¤jĂ¤n ei tarvitse ryhtyĂ¤ rustaamaan nĂ¤itĂ¤ itse, vaan meiltĂ¤ saa apua. Tai jos painomateriaalin tekee itse, me annamme vinkkejĂ¤ ja neuvoja.â&#x20AC;?

koisosaamisesta kertoo paljon esimerkiksi tĂ¤nĂ¤ kevĂ¤Ă¤nĂ¤ palkittu Vuoden kaunein kirja 2009. Kaunis samettipintainen teos Amour unit deux cours - Henry LĂśnnforsin miniatyyrikokoelma syntyi yhteistyĂśssĂ¤ turkulaisen Finepressin kanssa. Finepress painoi kirjan ja sidontatyĂś tehtiin SaarijĂ¤rvellĂ¤.

perustaamaan nĂ¤itĂ¤ itse, vaan meiltĂ¤ saa apua. Tai jos painomateriaalin tekee itse, me annamme vinkkejĂ¤ ja neuvoja.â&#x20AC;?

PitkĂ¤jĂ¤nteistĂ¤ yhteistyĂśtĂ¤ Kun yritys suunnittelee painotuotteiden valmistamista ja etsii kirjapainoa, Simola neuvoo ottamaan huomioon muutaman seikan. â&#x20AC;?On tĂ¤rkeĂ¤Ă¤, ettĂ¤ saa apua painotuotteen suunnittelussa. Usein yrittĂ¤jĂ¤ tuottaa painomateriaalin valmiiksi ja ryhtyy sen jĂ¤lkeen kyselemĂ¤Ă¤n kirjapainoa. Sen sijaan kannattaa ensin olla yhteydessĂ¤ kirjapainoon ja kertoa, millaista painotyĂśtĂ¤ on suunnittelemassa.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Silloin kirjapaino voi antaa neuvoja ja apua materiaalin suunnittelussa. Voimme myĂśs yhdessĂ¤ miettiĂ¤, mitĂ¤ parannuksia tyĂśn laatuun tai kustannustehokkuuteen voitaisiin tehdĂ¤.â&#x20AC;? â&#x20AC;?YhtĂ¤ painotyĂśtĂ¤ tehtĂ¤essĂ¤ on usein hinta ratkaiseva valintakriteeri. Mutta jos yritys aikoo painattaa enemmĂ¤n, kannattaa etsiĂ¤ paino, jonka kanssa yhteistyĂśtĂ¤ voi kehittĂ¤Ă¤ pitkĂ¤jĂ¤nteisemmin", Simola muistuttaa. SaarijĂ¤rven Offset painaa vuosittain 1500 painotyĂśtĂ¤ 300 asiakkaalle. PainotyĂśt vaihtelevat yksittĂ¤isistĂ¤ esitteistĂ¤ sidottuihin kovakantisiin kirjoihin asti. â&#x20AC;?MyĂśs asiakaskuntamme on laidasta laitaan yksityisestĂ¤ omakustanteen tekijĂ¤stĂ¤ sukuseuroihin sekĂ¤ suuriin yrityksiin ja kustantamoihin asti.â&#x20AC;? Vaikka iso kirjapaino palvelee isoja asiakkaita, se ei tarkoita sitĂ¤, etteikĂś painotalo sopisi yhteistyĂśkumppaniksi myĂśs pienelle aloittavalle yritykselle. â&#x20AC;?Ei ole niin pientĂ¤ yritystĂ¤, jota emme voisi palvella. Iso kirjapaino on hyvĂ¤ kumppani myĂśs pienelle yritykselle.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Kaiken painotyĂśn lisĂ¤ksi me tarjoamme myĂśs sivunvalmistusta ja taittoa. YrittĂ¤jĂ¤n ei tarvitse ryhtyĂ¤

Logistisia palveluja Nykyisin painon on panostettava perusliiketoiminnan ohella myĂśs lisĂ¤palveluihin. Kirjapaino ei ole pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n painotalo, vaan sen on tarjottava jotakin enemmĂ¤n. SaarijĂ¤rven Offset panostaa logistiikka- ja varastointipalveluihin. Kiinnostus, kysyntĂ¤ ja tarve nĂ¤itĂ¤ palveluja kohtaan kasvavat asiakaskunnassa koko ajan. â&#x20AC;?Kirjankustantajalle tyypillinen haaste ja lisĂ¤kustannuserĂ¤ ovat varastointi- ja kuljetuskustannukset. NĂ¤issĂ¤ pystytĂ¤Ă¤n sĂ¤Ă¤stĂ¤mĂ¤Ă¤n paljon, kun kirja lĂ¤htee suoraan painotalosta loppuasiakkaalle.â&#x20AC;? Varastointia ja logistisia palveluita eivĂ¤t tarvitse vain isot kustantajat. HyviĂ¤ palveluita on tarjolla myĂśs pienemmille yrityksille. â&#x20AC;?Toinen hyvĂ¤ esimerkki on vaikkapa yritys, joka painattaa 2000 esitettĂ¤. Tuhat niistĂ¤ tarvitaan messuilla syksyllĂ¤ ja toinen tuhat postitetaan asiakkaille kevĂ¤Ă¤llĂ¤.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Me varastoimme tuhat esitettĂ¤ ja toimitamme ne aikanaan suoraan messuille. Toisen tuhat osoitteistamme asiakkaan asiakasrekisteristĂ¤ ja hoidamme esitteiden postituksen. Monelle pienelle yritykselle tuhannen kirjekuoren liimaaminen olisi iso tyĂś", Simola kuvailee palveluja. Osa asiakkaista kĂ¤yttĂ¤Ă¤ kirjapainon logistiikka- ja varastointipalveluita laajasti, osa pitĂ¤Ă¤ tuotteitaan hetken aikaa vĂ¤livarastossa. â&#x20AC;?MeillĂ¤ on isot omat varastointitilat. Tulevaisuudessa logistiikka on entistĂ¤ enemmĂ¤n pinnalla palveluiden kehittĂ¤misessĂ¤. NĂ¤iden palveluiden osuus arvoketjussa tulee lisĂ¤Ă¤ntymĂ¤Ă¤n", Simola korostaa. T www.saarijarvenoffset.ďŹ

157

0< LQGG

Markkinointi Teksti: Tiedotustoimisto Ahti Kuvat: iStockphoto

YRITTĂ&#x201E;JĂ&#x201E; TARVITSEE PAINETTUAKIN MARKKINOINTIMATERIAALIA â&#x20AC;&#x201C; Jos yritys on pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n netissĂ¤, voi sitĂ¤ olla vaikea lĂśytĂ¤Ă¤, sanoo Art-Print Oy:n toimitusjohtaja Hannu Salmi. Painotalon asiakkuuspĂ¤Ă¤llikĂśiden kanssa on helppo muuttaa yrittĂ¤jĂ¤n markkinointitarpeet nykyaikaisiksi painotuotteiksi.

HelsingissĂ¤, Ylivieskassa ja Kokkolassa toimivan ArtPrintin palveluihin kuuluvat kaikki tyĂśt, joita nykyaikaisella painotekniikalla voidaan tehdĂ¤, kĂ¤ynti- ja kutsukortista sanomalehtiin ja kirjoihin. â&#x20AC;?Mielikuvitusta pitĂ¤Ă¤ kĂ¤yttĂ¤Ă¤, ettĂ¤ lĂśytĂ¤isi painotuotteen, jota meillĂ¤ ei voi valmistaa. Olemme yksi monipuolisimmista toimijoista Suomessa, sanoo toimitusjohtaja Hannu Salmi. Tarvittaessa yritys saa kĂ¤yttĂśĂśn yhteistyĂśkumppaneidensa osaamista mm. kohde- ja UV-lakkauksiin ja laminointeihin.

Art-Print kuuluu Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj -konserniin, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1917. PerinteikĂ¤s konserni on juuri ottanut loikan tulevaisuuteen, kun se hankki yhdessĂ¤ ruotsinkielisiĂ¤ sanomalehtiĂ¤ kustantavan HSS Median kanssa modernin saksalaisen KBA Cortina -painokoneen, josta tulee parhaimmillaan 75Â 000 sanomalehteĂ¤ tunnissa. Nopeuden lisĂ¤ksi uusi painokone nostaa konsernin lehtien laatua. â&#x20AC;&#x201C; Painokone on ensimmĂ¤inen laatuaan Suomessa.

158

0< LQGG

Prosessissa ei kĂ¤ytetĂ¤ lainkaan vettĂ¤, eli painettu piste ei leviĂ¤ paperilla. Uudella koneella sanomalehtikuvat ottavat harppauksen kohti valokuvamaista laatua.. Pari vuotta ennen Cortinaa Art-Printille hankittiin Helsinkiin Suomen tehokkain 8-vĂ¤rinen saksalainen Heidelberg-arkkikone, joka on parhaimmillaan laadukkaissa esitteissĂ¤ ja asiakaslehdissĂ¤. PienemmĂ¤n formaatin 4-vĂ¤rikone taas on paras vaihtoehto nĂ¤yttĂ¤vissĂ¤ kĂ¤yntikorteissa ja pienemmissĂ¤ julkaisuissa.

Paperilla on vĂ¤liĂ¤ Toimivat ja informatiiviset verkkosivut ovat nyky-yritykselle vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂśmĂ¤t, mutta asiakasta pitĂ¤Ă¤ tavoitella myĂśs muiden vĂ¤ylien kautta. Jotain hiirikĂ¤ttĂ¤ pidempĂ¤Ă¤ on hyvĂ¤ olla mukana, kun esimerkiksi verkostoidutaan yrittĂ¤jĂ¤tapaamisissa ja esittĂ¤ydytĂ¤Ă¤n messuilla. â&#x20AC;?KyllĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤ tarvitsee muutakin kuin verkkomainontaa. Jos yritys on pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n netissĂ¤, sitĂ¤ voi olla vaikea lĂśytĂ¤Ă¤. SĂ¤hkĂśisen mainonnan kohdistaminen yrittĂ¤jĂ¤Ă¤ kiinnostavalle asiakaskunnalle on hankalaa, ja runsaudenpulasta on vaikea erottautua, Hannu Salmi sanoo. Salmi pakkaisi alkavan yrittĂ¤jĂ¤n salkkuun vĂ¤hintĂ¤Ă¤n painetun kĂ¤yntikortin ja esitteen. â&#x20AC;? NykyĂ¤Ă¤n saa kĂ¤yntikorteista kaikenlaisia tulosteita, mutta painettu kortti on tyylikkĂ¤Ă¤mpi. Huoliteltu, hyvin suunniteltu kortti antaa yrittĂ¤jĂ¤stĂ¤ aivan toisenlaisen kuvan kuin halpa kopioâ&#x20AC;?, Salmi vakuuttaa. Asiakkaiden esite- ja muita suunnittelutarpeita varten Art-Print kĂ¤ynnisti vuonna 2009 Artnet-verkkopalvelun, jossa graafiset suunnittelijat, kuvittajat, kĂ¤Ă¤ntĂ¤jĂ¤t, valokuvaajat ja muut luovan alan tekijĂ¤t esit-

tĂ¤ytyvĂ¤t. PainotĂśitĂ¤ tarvitsevat pĂ¤Ă¤sevĂ¤t Artnetissa tutustumaan ammattilaisten tyĂśnĂ¤ytteisiin ja jĂ¤ttĂ¤mĂ¤Ă¤n tarjouspyyntĂśjĂ¤. Hannu Salmi sanoo, ettĂ¤ alkavalla yrittĂ¤jĂ¤llĂ¤ on paitsi tarvetta myĂśs varaa teettĂ¤Ă¤ painotĂśitĂ¤. Salmen mukaan alalla on kovaa kilpailua, minkĂ¤ vuoksi painotalojen hinnoittelut ovat lĂ¤hellĂ¤ toisiaan. Art-Printin asiakaskuntaan kuuluu isoja yrityksiĂ¤, jotka ostavat painotĂśitĂ¤ sadoilla tuhansilla vuodessa ja toisaalta yksittĂ¤isiĂ¤ henkilĂśitĂ¤, jotka teettĂ¤vĂ¤t kutsu- tai kĂ¤yntikortin. Salmi rohkaisee uutta yrittĂ¤jĂ¤Ă¤ ottamaan yhteyttĂ¤, vaikka painomaailma fontteineen, nitomisineen ja nuuttauksineen olisi ennestĂ¤Ă¤n tuntematonta seutua. â&#x20AC;&#x201C; Todellinen voimavaramme lĂśytyy asiakkuuspĂ¤Ă¤llikĂśidemme pitkĂ¤stĂ¤ kokemuksesta ja ammattitaidosta. Ammattilainen osaa kysyĂ¤ muutaman oikean kysymyksen, joiden perusteella sitten tarjoaa parasta vaihtoehtoa moneen erilaiseen tarpeeseen. NĂ¤in asiakas saa meistĂ¤ kumppanina sen parhaimman arvon. â&#x20AC;&#x201C; KyllĂ¤ ne asiat selviĂ¤vĂ¤t. Ei ole mitĂ¤Ă¤n sellaista, mitĂ¤ pitĂ¤isi pelĂ¤tĂ¤. Kannattaa ottaa yhteyttĂ¤ asiakkuuspĂ¤Ă¤llikkĂśihimme, sieltĂ¤ lĂśytyy paras tieto. Nykytekniikka mahdollistaa hyvin monimuotoisten ja -vĂ¤risten painotĂśiden teon. Hintaan vaikuttaa ensisijaisesti paperin laatu ja menekki. â&#x20AC;&#x201C; Paperilaaduissa ja niiden hinnoissa on huikeita eroja, niistĂ¤ on syytĂ¤ keskustella etukĂ¤teen. Variaatioita on paljon, kannattaa selata paperimallikirjoja. Paperi on painotuotteessa kallein materiaali, sitten tulee painolevyn kustannukset ja kolmantena vĂ¤rit. NelivĂ¤ripainatuksen sĂ¤vymaailma on nykyĂ¤Ă¤n erittĂ¤in rikas. Siksi on syytĂ¤ miettiĂ¤, haluaako painotyĂśhĂśnsĂ¤ yksittĂ¤isen korostusvĂ¤rin, joka voi nostaa tyĂśn hintaa. T

Yrityksen perustaja

*Jos alkava yrittĂ¤jĂ¤ ei kuulu mihinkĂ¤Ă¤n tyĂśttĂśmyyskassaan, alkaa pĂ¤ivĂ¤rahaoikeus 2 vuoden kuluttua liittymisestĂ¤. Tarkista ehdot syt.ďŹ :stĂ¤ tai ota kassaan yhteyttĂ¤. YEL-tyĂśtulon on oltava vĂ¤hintĂ¤Ă¤n 8 520 euroa/vuosi kassaan liityttĂ¤essĂ¤.

Magnum Oy

Ă¤ on tĂ¤jĂ¤ uden t i r 00 y lisu 10 0 mahdol ivĂ¤i l y Jo istanut een pĂ¤ a! t varm sidonnais -kassas o i T ans an SY raha

YrittĂ¤jĂ¤ on oikeutettu ansiosidonnaiseen pĂ¤ivĂ¤rahaan vain kuuluessaan yrittĂ¤jien tyĂśttĂśmyyskassaan. Kassasta yrittĂ¤jĂ¤ voi saada ansiopĂ¤ivĂ¤rahaa tilanteessa, jossa yritystoiminta ei enĂ¤Ă¤ jatku.* Jos kuulut johonkin palkansaajakassaan, varmistat SYT-kassan jĂ¤senyydellĂ¤ katkeamattoman tyĂśttĂśmyysturvasi liittymĂ¤llĂ¤ jĂ¤seneksi ensimmĂ¤isen kuukauden aikana yritystoiminnan alusta.

Suomen YrittĂ¤jĂ¤in TyĂśttĂśmyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.ďŹ

Turvaksi elĂ¤mĂ¤ntilanteen muutoksiin

0< LQGG

159

www.syt.ďŹ

Markkinointi

Sano se suoraan Suoramainontaa haluaa vastaanottaa jopa 94 prosenttia suomalaisista talouksista

SUORAMAINONTA ON EDELLEEN kova sana Suomessa. Suoramainontaa haluaa vastaanottaa 94 prosenttia suomalaisista talouksista â&#x2C6;&#x2019; vain noin kuusi prosenttia on kieltĂ¤nyt suoramainonnan kotiinsa kokonaan. Suoramainontaa seuraa viikoittain keskimĂ¤Ă¤rin 92 % kuluttajista. Suoramainonta on kuluttajille tĂ¤rkeĂ¤ tiedonsaannin lĂ¤hde ja laadukkaita esitteitĂ¤ sĂ¤ilytetĂ¤Ă¤n pitkiĂ¤kin aikoja. Mutta miksi jo ihan pienenkin yrityksen kannattaa suosia suoraa, tiimipĂ¤Ă¤llikkĂś Pasi Latva Suomen Suoramainonta Oy:stĂ¤? â&#x20AC;?Suoramainonnan edullisuus sopii pienen pirtaan hyvin. Esimerkiksi noin 1000 eurolla pystyy jo tekemĂ¤Ă¤n 15 000 talouteen menevĂ¤n suoramainontakampanjan, johon sisĂ¤ltyy kaksipuolinen 4-vĂ¤rinen esite, painatus- ja jakelukuluineen. Kampanjan jakelualueen saa aina rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśityĂ¤ itselle sopivaksi.â&#x20AC;? Suoramainonta eroaa sanomalehti-ilmoituksesta siinĂ¤, ettĂ¤ jakelun voi kohdistaa talon/korttelin tarkkuudella ja hukkajakelua on paljon vĂ¤hemmĂ¤n kuin muissa medioissa. Siksi suora tehoaakin ja on suosittua: suorakampanjan voi toteuttaa pienimmillĂ¤Ă¤n vaikkapa vain yhteen kortteliin.

0RVDLF RSWLPRL YDLKWRHKGRW SSM:n ja Experian Oy:n Mosaic-kohdistuspalvelut antavat suoramainostajalle lisĂ¤Ă¤ vaihtoehtoja ja valinnanvaraa. Mosaic mahdollistaa yhden yhteismitallisen luokituksen hyĂśdyntĂ¤misen kohderyhmĂ¤valinnassa. Mosaic onkin erittĂ¤in varteenotettava vaihtoehto, kun yrittĂ¤jĂ¤ etsii helppokĂ¤yttĂśistĂ¤ ja ymmĂ¤rrettĂ¤vĂ¤Ă¤ menetelmĂ¤Ă¤ segmentointiin ja alueelliseen kohdistukseen. Mosaicin avulla lĂśydetĂ¤Ă¤n parhaimmat asuinalueet osoitteettomalle suorajakelulle ja kohderyhmĂ¤jakelu kohdistetaan jakelupiiri- tai postinumerotarkkuudella. â&#x20AC;?Olemme kĂ¤yttĂ¤neet Mosaicia aktiivisesti perinteisten kohdistuskriteerien rinnalla hyvin tuloksinâ&#x20AC;?, Latva kertoo. â&#x20AC;?Mosaic-luokitus on yhdistetty jakelupiiritietoomme, jonka takia se on erittĂ¤in tarkka, ja vaikka emme tulosta esitteisiin nimi- ja osoitetietoja, pystytĂ¤Ă¤n erilaisille esitteille lĂśytĂ¤mĂ¤Ă¤n juuri oikeanlainen kohderyhmĂ¤ pienin jakelukustannuksin. TĂ¤stĂ¤ hyĂśtyy sekĂ¤ kuluttaja â&#x2C6;&#x2019; saadessaan itseĂ¤nsĂ¤ kiinnostavaa postia â&#x2C6;&#x2019; ettĂ¤ mainostaja koska hukkajakelua on vĂ¤hĂ¤n.â&#x20AC;?

7HKRNDV WXRWHQl\WHMDNHOX SSM hallitsee myĂśs tuotenĂ¤ytejakelun. Valittaessa nĂ¤ytejakelu tuotteen myynninedistĂ¤jĂ¤ksi lĂ¤htĂśkohtana on itse tuote ja sen ominaisuudet. TuotenĂ¤ytteen keskeisin vaikuttamiskeino on kuluttajan saaminen kokeilemaan tuotetta ja nĂ¤in innostumaan siitĂ¤. Kuluttajalle tuotenĂ¤yte on tietenkin mieluisa ja erilainen tapa lĂ¤hestyĂ¤. SSM on toteuttanut mm. kampanjan, jossa ruisleipĂ¤ oli pakattuna paperipussiin (jossa on mainos mukana) ja jota jaettiin ovelta ovelle ja marketin lĂ¤histĂśllĂ¤. MyĂśs shampoonĂ¤ytepakkaukset ja suklaapatukat ovat lĂśytĂ¤neet ottajansa. â&#x20AC;?MelkeinpĂ¤ mitĂ¤ vain tuotetta voidaan kĂ¤yttĂ¤Ă¤ menekinedistĂ¤mistarkoituksiin, tai houkutella kuluttajia esimerkiksi uuden liikkeen avajaisiin. Maailmalla tuotenĂ¤ytejakelua kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n paljon enemmĂ¤n kuin Suomessa, vaikka tutkimusten mukaan juuri tuotenĂ¤ytteen kokeilu vaikuttaa eniten uuden tuotteen ostoonâ&#x20AC;?, Latva pohtii. SSM-jakeluverkosto toimii koko maassa ja jakelumenetelmĂ¤nĂ¤ voidaan kĂ¤yttĂ¤Ă¤ tavallista tĂ¤yspeittojakelua, jossa nĂ¤yte jaetaan luukkuun/laatikkoon, mikĂ¤li siitĂ¤ ei voi koitua vaaraa esim. lapsille tai kotielĂ¤imille. Tuote voidaan jakaa myĂśs kĂ¤destĂ¤ kĂ¤teen ovikelloa soittamalla â&#x2C6;&#x2019; nĂ¤in tavoitetaan 50-70% kuluttajista. MyĂśs vilkkailla liikepaikoilla tavoittaa suuren mĂ¤Ă¤rĂ¤n potentiaalisia kuluttajia, Latva tietĂ¤Ă¤.

7l\VSHLWWR YDL NRKGHU\KPl" YrittĂ¤jĂ¤ voi ostaa jakelupalvelua kahdella eri tavalla: ns. tĂ¤yspeittojakeluna tai kohderyhmĂ¤jakeluna. Luonnollisesti molemmissa tapauksissa pĂ¤Ă¤tetĂ¤Ă¤n aina ennalta mikĂ¤ on maantieteellinen alue, josta asiakkaita hankitaan. Latva muistuttaa, ettĂ¤ aloittavan yrityksen ensimmĂ¤inen tavoite on itsensĂ¤ tunnetuksi tekeminen. â&#x20AC;?Se onnistuu parhaiten jakamalla oma esite tai lehti juuri yrityksen kannalta parhaimpiin talouksiin vaikkapa 1-2 kertaa. Jos yritys myy vain puutarhatuotteita, ei kannata vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ jakaa kerrostaloihin vaan kohdistaa pientaloihin, joissa on puutarhaâ&#x20AC;?, Latva heittĂ¤Ă¤ esimerkin. Jos yritys taas myy arvoautoja, kannattaa jakaa selkeĂ¤sti omistusasuntoihin. Latva antaa vinkiksi, ettĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤n kannattaa ottaa yhteyttĂ¤ jo kampanjan suunnitteluvaiheessa, koska kohdistus vaikuttaa paljon kustannuksiin ja kampanjan tuloksiin. SSM:llĂ¤ on kosolti kokemusta uusien yritysten

160

0< LQGG

â&#x20AC;?Suoramainonnan edullisuus sopii pienen pirtaan hyvin. Esimerkiksi noin 1000 eurolla pystyy jo tekemĂ¤Ă¤n 15 000 talouteen menevĂ¤n suoramainontakampanjan, johon sisĂ¤ltyy kaksipuolinen 4-vĂ¤rinen esite, painatus- ja jakelukuluineen. Kampanjan jakelualueen saa aina rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśityĂ¤ itselle sopivaksi.â&#x20AC;?

palvelemisesta, Latva vakuuttaa. â&#x20AC;? Palvelemme joka puolella Suomea paikallisesti. LisĂ¤ksi meiltĂ¤ saa palvelun ostettua keskitetysti, kaikki virkamiesmĂ¤isyys ja byrokratia on kitketty pois.â&#x20AC;?

+DOYLQ HL DLQD SDUDV YrittĂ¤jĂ¤n on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ lĂśytĂ¤Ă¤ ympĂ¤rilleen yhteistyĂśkumppaneita, jotka osaavat hommansa. Latva tietĂ¤Ă¤ kertoa surullisia tarinoita suoramainontapuolelta, kun on valittu esimerkiksi halvin jakelutarjous. 20 vuoden kokemuksella Latva painottaa, ettĂ¤ oleellista on kĂ¤yttĂ¤Ă¤ tunnetun jakeluyrityksen palvelua, jolla on varmasti hyvĂ¤ jakelun peruslaatu, riittĂ¤vĂ¤ laadunvalvonta ja asiakkaita referenssinĂ¤. â&#x20AC;?Minusta kannattaa vĂ¤lttĂ¤Ă¤ medioita, joiden lukijat tai kuulijat eivĂ¤t ole vĂ¤littĂśmĂ¤ssĂ¤ lĂ¤heisyydessĂ¤ â&#x2C6;&#x2019; maksat turhaan hukkamainonnasta. MyĂśs liian hienon esitteen tekemiseen ei kannata panostaa: mainos toimii hyvin, kunhan on selkeĂ¤, siisti, lĂśytyy hinnat ja ostopaikkaâ&#x20AC;?, Latva uskoo. Yrityksen alkutaipaleella on houkuteltava ihmiset tutustumaan yritykseen â&#x2C6;&#x2019; ja siihen suoramainos soveltuu erittĂ¤in hyvin. SSM tutkii palvelujaan kĂ¤yttĂ¤vien yritysten tyytyvĂ¤isyyttĂ¤ sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti ja palaute on ollut hyvin positiivista. â&#x20AC;?Jos joku on esimerkiksi osannut suunnitella hyvĂ¤n esitteen tai lehden, voi sillĂ¤ tehdĂ¤ kahdelle viikolle hyvĂ¤n myynnin ja saada vaikkapa kerĂ¤ttyĂ¤ oman markkinointirekisterin samaan rahaanâ&#x20AC;?, Latva kuvailee. Vastaavasti jos jakelussa on jokin hĂ¤iriĂś â&#x2C6;&#x2019; esim. jakaja sairastunut, esitteet loppuneet kesken â&#x2C6;&#x2019; palaute tulee vĂ¤littĂśmĂ¤sti. â&#x20AC;?Ihmiset seuraavat postiansa todella tarkasti, mikĂ¤ on hieno asia.â&#x20AC;?

7XWNLWWXD WHKRD SSM yhteistyĂśkumppaneineen on tutkinut suoramainontaa jo vuodesta 1994 lĂ¤htien. Latva kertoo, ettĂ¤ yli 10 vuoden aikana mainonnan seuraaminen ei ole laskenut yhtĂ¤Ă¤n, yhtĂ¤ moni yhĂ¤ lukee kaiken tai selailee. Jonkin verran vĂ¤hemmĂ¤n on silti lukijoita, suoramainonnan joutuessa kilpailemaan ajankĂ¤ytĂśstĂ¤ niin monen muun median kanssa. â&#x20AC;?Keskiviikko ja viikonvaihde ovat tutkimuksen mukaan suosituimpia pĂ¤iviĂ¤, jolloin odotetaan ja luetaan mainoksia ja ilmaisjakelulehtiĂ¤. PĂ¤ivĂ¤t ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja ovat kotien hankintojen kannalta hyvĂ¤t. TĂ¤mĂ¤ on pysynyt entisellĂ¤ tasolla, vaikka nykyĂ¤Ă¤n mainoksia tulee laskujenkin kanssa samaan aikaan sekĂ¤ sanomalehtien vĂ¤lissĂ¤ ns. insertteinĂ¤.â&#x20AC;? Mainoskielteisyys on hivenen lisĂ¤Ă¤ntynyt eli mainoskieltolappuja on nyt 2-3 % enemmĂ¤n kuin 1990-luvun lopulla. Latva uskoo, ettĂ¤ tulevaisuudessa mainostaja osaa hyĂśdyntĂ¤Ă¤ yhĂ¤ paremmin internetiĂ¤, jonne asiakas ohjataan esitteellĂ¤ tai katalogilla. â&#x20AC;?Paperille painetun esitteen suosio jatkuu â&#x2C6;&#x2019; se on niin kĂ¤tevĂ¤ tapa jakaa ja saada tietoa.â&#x20AC;? T www.suomensuoramainonta.ďŹ

161

0< LQGG

Markkinointi

Suoralla markkinoinnilla suoraa tietĂ¤ menestykseen? Suoramarkkinoinnin saralla ei nĂ¤y vĂ¤symisen merkkejĂ¤. MistĂ¤ suosio johtuu ja mitkĂ¤ ovat aloittelevan verkkoyrittĂ¤jĂ¤n mahdollisuudet menestyĂ¤ sen avulla? Teksti: Anna Peltonen

NÂ

imensĂ¤ mukaisesti suoramarkkinoinnin on tarkoitus olla suoraa: se on suunnattu tietylle kohdeyleisĂślle tai yksilĂślle. Sen tavoite on saada vastaanottajalta palaute, joka voi olla esimerkiksi kiinnostuksen osoitus, lisĂ¤tietojen antaminen markkinoijalle tai parhaimmassa tapauksessa tuotteen tilaus. Tavoitteena voi myĂśs olla asiakassuhteen luominen tai syventĂ¤minen. Suoramarkkinointi voidaan jakaa seuraaviin kategorioihin: Suoramainonta = mainoksella halutaan vĂ¤littĂ¤Ă¤ tietoa, vaikuttaa mielipiteisiin tai myydĂ¤ tuotetta. Suoramarkkinointi = henkilĂśkohtaista myyntityĂśtĂ¤ myyjĂ¤n toimipaikassa tai asiakkaan kotona. Postimyynti = tuotteen myymistĂ¤ asiakkaalle postin kautta. Puhelinmarkkinointi = puhelimitse tapahtuvaa markkinointia suoraan asiakkaalle. Internetmarkkinointi = useimmiten sĂ¤hkĂśpostimainontaa. Mobiilimarkkinointi = tekstiviesti- ja multimediaviestimainontaa.

0< LQGG

Helppoa shoppailua Avainsanana suoramarkkinoinnissa on helppous. Tuotteet tai palvelut tarjotaan kuluttajalle suoraan postitse tai puhelimitse, jolloin tĂ¤mĂ¤ voi kaupoissa ravaamisen sijaan keskittyĂ¤ kiireettĂśmĂ¤Ă¤n ostosten tekoon itselleen mieluisassa paikassa, kuten omalla kotisohvalla. TĂ¤llĂ¤ periaatteella toimii jo kolmatta vuosikymmentĂ¤ ostoslehti Easy Shopping, joka mahdollistaa pienenkin yrityksen nĂ¤kyvyyden markkinoinnin paraatipaikalla. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvĂ¤ lehti tavoittaa yli 2,3 miljoonaa taloutta, ja on siis Suomen toiseksi luetuin ilmaisjakelulehti heti Pirkan jĂ¤lkeen. LisĂ¤ksi yritys tarjoaa nĂ¤kyvyyttĂ¤ netissĂ¤, sĂ¤hkĂśpostissa, mobiilissa. Kuulostaa houkuttelevalta kanavalta etenkin uuden ja tuntemattoman yrityksen markkinoinnissa. Easy Shoppingin toimitusjohtaja Pasi Viherlaakso toteaakin, ettĂ¤ lehti on mainio kanava tavoittaa hetkessĂ¤ valtava mĂ¤Ă¤rĂ¤ kuluttajia, myĂśs sellaisia joita ei yksin verkon kautta saa tavoitetuksi. â&#x20AC;?Lehtimainonta houkuttelee myĂśs vierailemaan yrityksen kotisivuilla ja parantaa toiminnan luotettavuutta. Siksi se sopii mainiosti verkkokaupan lanseeraukseenâ&#x20AC;?, Viherlaakso kertoo.

Suoramarkkinointi - kuluttajien apu vai riesa?

0< LQGG

PĂ¤Ă¤sĂ¤Ă¤ntĂśnĂ¤ voidaan pitĂ¤Ă¤, ettĂ¤ suoramarkkinointiin tulisi aina olla vastaanottajan lupa, jollei kyseessĂ¤ ole yritys tai yhteisĂś. Luvaton markkinointi kĂ¤Ă¤ntyy itseĂ¤Ă¤n vastaan, eikĂ¤ anna hyvĂ¤Ă¤ yrityskuvaa. Sen sijaan luvan antanut asiakas on valinnut haluavansa sinulta markkinointiviestintĂ¤Ă¤ ja on nĂ¤in ollen kaikkein parasta kohderyhmĂ¤Ă¤ tuoton tehostamiseksi.

Perinteiden Suomi Internetin pĂ¤ivittĂ¤inen kĂ¤yttĂś on saanut suoramarkkinoinnin siirtymĂ¤Ă¤n yhĂ¤ enemmĂ¤n verkkoon. Sen vah-

Moni kammoksuu yli-innokkaita puhelinmyyjiĂ¤, postiluukusta tipahtelevia mainoksia ja sĂ¤hkĂśpostin tukkivia roskaposteja. Asiakkaiden mielenkiinnon saavuttamiseksi on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ markkinoida hyvĂ¤n tavan, ja ennen kaikkea lain mukaisesti. Osoitteettoman postin torjuu helposti oveen kiinnitettĂ¤vĂ¤llĂ¤ â&#x20AC;?Ei mainoksiaâ&#x20AC;? lapulla, mutta sĂ¤hkĂśinen suoramarkkinointi ei toimi yhtĂ¤ helposti. Siksi sen sĂ¤Ă¤nnĂśt jĂ¤Ă¤vĂ¤t usein kuluttajilta, ja jopa markkinoijilta epĂ¤selviksi.

6XRUDPDUNNLQRLQQLQ SOXVVDW MD PLLQXNVHW 7DYRLWWDD YDVWDDQRWWDMDQ VXRPDODLVLVWD VDOOLL RVRLWWHHWWRPDQ VXRUDSRVWLWXNVHQ MDNDPLVHQ NRWLLQ 5LLSSXPDWWRPXXV WRLPLSDLNDVWD +HOSSR NRKGLVWDD WLHW\OOH U\KPlOOH $VLDNDVNRKWDLVXXV VXXQQDWWX \NVLO|OOH 0\\QQLQ WHKRNNXXWWD YRLGDDQ KHOSRVWL PLWDWD MD WXORNVLD VHXUDWD 0DKGROOLVWDD DVLDNDVNl\QWLNXVWDQQXVWHQ PLQLPRLPLVHQ /XR NHKLWWll MD YDNLLQQXWWDD DVLDNDVVXKWHLWD 1HJDWLLYLVHW HQQDNNRDVHQWHHW 6DDWWDD WDUYLWD WXHNVHHQ PXXWD PDUNNLQRLQWLD QlN\Y\\GHQ OLVllPLVHNVL /DLW MD QRUPLW YDDWLYDW SHUHKW\PLVWl MD WXRYDW VXRUDPDUNNLQRLQWLLQ KDDVWHLWD

vuutena on huomattu olevan tehokkuus asiakkaiden hankinnassa sekĂ¤ palautteen vastaanottamisessa. YleisimpiĂ¤ suoramarkkinointikeinoja verkossa ovat sĂ¤hkĂśpostimainonta sekĂ¤ mobiilimarkkinoinnissa tekstiviestimainonta. Mainostajien liiton mukaan suoramarkkinoinnin asema pitĂ¤Ă¤ digitalisoitumisesta huolimatta. Viherlaakso arvelee syynĂ¤ olevan kilpailun vĂ¤hentyminen: â&#x20AC;?Suoramarkkinoijat erottuvat tĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ joukosta. Suunnitteluun kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n yhĂ¤ enemmĂ¤n aikaa ja mainonta voidaan kohdistaa entistĂ¤ paremmin potentiaalisille kuluttajille.â&#x20AC;? Viherlaakso ei usko tekniikan syrjĂ¤yttĂ¤vĂ¤n perinteistĂ¤ suoramarkkinointia vielĂ¤ pitkĂ¤Ă¤n aikaan. â&#x20AC;?KyllĂ¤ meillĂ¤ on tulevaisuudessa paikkamme, vaikka markkinointi muuttaakin osittain muotoaanâ&#x20AC;?, hĂ¤n toteaa. Mahtaako suosio johtua suomalaisten vahvasta â&#x20AC;?postinkantoperinteestĂ¤â&#x20AC;?, jossa lehti halutaan saada aamiaispĂśytĂ¤Ă¤n, oli se sitten sanomalehti tai mainoskatalogi? â&#x20AC;?Onhan se tĂ¤ysin eri asia lukea konkreettista lehteĂ¤, kuin selata tietoja netistĂ¤â&#x20AC;?, Viherlaakso tuumii lisĂ¤ten: â&#x20AC;?Ja on siinĂ¤ oma retro viehĂ¤tyksensĂ¤kin!â&#x20AC;? T www.easyshopping.ďŹ

YrittĂ¤jĂ¤koulutuksen asiantuntija 20 vuoden kokemuksella Valitse kouluttajaksi kokenut ammattilainen. JĂ¤rjestĂ¤mme koulutusta sekĂ¤ yrittĂ¤jille ettĂ¤ yrittĂ¤jyydestĂ¤ kiinnostuneille. Kestoltaan koulutukset vaihtelevat pĂ¤ivĂ¤n kestĂ¤vĂ¤stĂ¤ teemakurssista useamman kuukauden kokonaisuuteen. Suosittu verkkoyrittĂ¤jĂ¤koulutus tarjoaa mahdollisuuden monimuotokoulutukseen: asiat kĂ¤ydĂ¤Ă¤n lĂ¤pi ryhmĂ¤tapaamisten ohella verkko-oppimisympĂ¤ristĂśssĂ¤, jolloin voi opiskella juuri silloin, kun itsellĂ¤ on aikaa. Verkko-opiskelu sopii myĂśs yksilĂślliseksi koulutusmuodoksi muutosturvan piiriin kuuluville. PyydĂ¤ tarjousta toiveidesi mukaisesta koulutuksesta. Toimialueenamme on koko Suomi. Cimson Koulutuspalvelut Oy, Jouni SuonpĂ¤Ă¤ Kehitysjohtaja, Annankatu 29 A 8, 00100 Helsinki Puh: 0400-640039

0< LQGG

MAIL SYSTEMS 1/1

0< LQGG

(/)9,1* 6$)(7< henkilĂśnsuojauksen erikoisosaamista Tuomme maahan kattavan valikoiman tyĂśasuja, turvakenkiĂ¤ ja suojaimia. Valikoimassamme muun muassa Jobman Workwearin laaja mallistoâ&#x20AC;Ś

Kauttamme aloittavalle yrittĂ¤jĂ¤lle aloituspaketti. Tarjoamme alkavalle yrittĂ¤jĂ¤lle valinnan mukaisen aloituspaketin esimerkiksi takki, housut, turvakengĂ¤t ja kypĂ¤rĂ¤ kuulonsuojaimilla. Tarjouksena annamme 20% alennuksen voimassa olevasta hinnastosta. Esimerkiksi Jobmanin laadukas puuvilla-sarja Corrib Silver Line takki 1145, riipputaskuhousu 2199, turvakengĂ¤t Steitz Secura AS 203, suojakypĂ¤rĂ¤ MSA V-Gard 200 ja kuulonsuojaimet MSA left/RIGHT-sarja, sanka- tai kypĂ¤rĂ¤malli. Normaalihinta 181,62 eur alv 0%. Nyt aloittavalle yrittĂ¤jĂ¤lle erikoishintaan 145,30 eur alv 0%.

Elfving Safety Oy Ab, RĂ¤lssitie 6, 01510 Vantaa puh.0207 599 840, fax 0207 599 804 asiakaspalvelu@elfvingsafety.ďŹ

166

0< LQGG

Markkinointi

PHWURSROL .net rakentaa kaupungin verkkoon Teksti: Katariina KĂ¤Ă¤pĂ¤

toimitusjohtaja Marko Haapahuhta kertoo. Metropoli-verkkokaupunki lanseerataan yleisĂślle elokuussa.

Paikka 200 yritykselle Uusi Metropoli on kokonainen kaupunki verkossa. Se tarjoaa kuluttajalle niin kauppoja, uutisia, kuvia, videoita, blogeja, netti-television ja -radioin, keskustelufoorumin, pelihallin, matkaraportteja, artikkeleita ja kuin vaikkapa viihdemaailman kuumimpia uutisia. Verkkokaupungin sydĂ¤menĂ¤ toimii kauppakeskus, joka tuo saman virtuaalisen katon alle 200 erilaista yritystĂ¤. Niiden valikoima ja tarjonta tulevat olemaan varsin mittavat. â&#x20AC;?Me myymme paljon, vaatteita, koruja, virvokkeita, varaosia ja muita tuotteita samalla tavalla kuten muut-

Media ja kaupankĂ¤ynti yhdistyvĂ¤t uudenlaiseksi internet-kaupungiksi. Kaupunkilehti Metropoli avaa verkkokauppakeskuksen, joka tarjoaa kaikenikĂ¤isille kuluttajille kauppoja, viihdettĂ¤ ja yhteisĂśllisiĂ¤ toimintoja. Viihteen ja kaupankĂ¤ynnin yhdistĂ¤vĂ¤ palvelu on aivan uutta Suomessa. â&#x20AC;?Verkkokauppakeskukset ovat Suomessa yleensĂ¤ niin sanottuja linkkisivustoja, joista asiakas ohjautuu jokaisen kaupan erillisille sivuille omine maksujĂ¤rjestelmineen ja rekisterĂśitymisineen.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Metropolissa kaikki tapahtuu samassa osoitteessa. Ostokset siirretĂ¤Ă¤n yhteiseen ostoskoriin ja maksaminen on helppoa. Ostajan ei tarvitse rekisterĂśityĂ¤ mihinkĂ¤Ă¤n.â&#x20AC;? â&#x20AC;?VastaavantyyppisiĂ¤ palveluja on toiminnassa maailmalla, mutta ei vielĂ¤ meillĂ¤.â&#x20AC;? Suomen Metrotuotannon

167

0< LQGG

kin kauppakeskukset, â&#x20AC;? Haapahuhta luettelee tarjontaa. Tavallisesta kauppakeskuksesta Metropolin erottaa se, ettĂ¤ se ei sijaitse jossakin tietyssĂ¤ maantieteellisessĂ¤ paikassa, vaan on verkossa kaikkien suomalaisten tavoitettavissa milloin tahansa. Kisaa keskuksen kauppapaikoista kĂ¤ydĂ¤Ă¤n parhaillaan. â&#x20AC;?Myynti on kĂ¤ynnistynyt toukokuun puolivĂ¤lissĂ¤. Etsimme kauppakeskukseen erilaisia yrityksiĂ¤", Haapahuhta jatkaa. Metropoli tarjoaa yritykselle kustannustehokkaasti erinomaiset mahdollisuudet kaupantekoon verkossa. Kauppiaille ei koidu kauppakeskukseen perustettavasta monipuolisesta verkkokaupasta minkĂ¤Ă¤nlaisia perustamiskustannuksia. Suomen Metrotuotanto toteuttaa mukaan lĂ¤htevĂ¤lle yritykselle verkkokaupan ilmaiseksi. Kuukausittainen yllĂ¤pitomaksu ja pieni myyntikomissio sisĂ¤ltĂ¤vĂ¤t muun muassa verkkokaupan yllĂ¤pidon, yhteisen markkinoinnin ja kampanjat, posti- ja pankkisopimukset, uutiskirjeen ja sijainnin monimuotoisessa ympĂ¤ristĂśssĂ¤.

verkkoversion ympĂ¤rille. Metropoli on Suomen Metrotuotannon vuodesta 2002 alkaen julkaisema valtakunnallinen ilmaisjakelulehti, joka ilmestyy kuukausittain. Lehden pĂ¤Ă¤kohderyhmĂ¤Ă¤ ovat trendikkĂ¤Ă¤t 18â&#x20AC;&#x201C;35-vuotiaat nuoret aikuiset. Lehti kĂ¤sittelee ajankohtaisia ja kiinnostavia teemoja matkailua, muotia, vapaaaikaa, elokuvia, popmusiikkia, opiskelua tai festareita. Metropolin painos on 120Â 000 ja se ilmestyy 17 suomalaisessa kaupungissa etelĂ¤stĂ¤ pohjoiseen. Lehti on jaossa paikoissa, joissa asiakasvirta on suuri kuten kouluissa, rautatieasemilla ja kaupunkien lĂ¤hiĂśissĂ¤. SitĂ¤ jaetaan vuosittain myĂśs useissa yleisĂśtapahtumissa.

Hilarius Hiiri muuttaa Peurunkaan Suomen Metrotuotanto on monialainen ja luova yritys, joka yhdistĂ¤Ă¤ toiminnassaan mediaa, kaupankĂ¤yntiĂ¤, viihdettĂ¤, lifestylea, tapahtumia ja vapaa-aikaa. Kaupunkilehden ohella yrityksen palvelukonseptiin kuuluvat myĂśs valtakunnallinen ravintolamaailma www.raďŹ&#x201A;aopas.ďŹ ja ww.thebabes.ďŹ -verkkopalvelut. Yrityksen kohderyhmĂ¤Ă¤ ovat paitsi nuoret aikuiset myĂśs kaikenikĂ¤iset. Tarjontaa lĂśytyy myĂśs perheen pienimmille. Harva ehkĂ¤ tietĂ¤Ă¤, ettĂ¤ lasten rakastaman Hilarius Hiirenkin takaa lĂśytyy Suomen Metrotuotanto. Yritys omistaa hellyttĂ¤vĂ¤n satuhahmon oikeudet. MyĂśs Hilarius Hiirelle kuuluu uutta. Televisiosta tuttu iloinen hiiri saa kesĂ¤kuussa uuden kodin. Se muuttaa kotiseuduilleen Keski-Suomeen KylpylĂ¤hotelli Peurunkaan, jossa avataan Hilarius Hiiren kylĂ¤. TĂ¤mĂ¤ lapsille ja perheille tarkoitettu elĂ¤myskohde sijoittuu PĂślkinahon maalaistaloon ja sen pihapiiriin. KylĂ¤ on tervetullut kotipaikka Hilariukselle, joka on viettĂ¤nyt viimeisen vuoden kiertĂ¤en Suomea. Nyt kotikontujaan ikĂ¤vĂśinyt hiiri pĂ¤Ă¤see asettautumaan aloilleen ja ystĂ¤vĂ¤t voivat tulla tervehtimĂ¤Ă¤n hĂ¤ntĂ¤ kotikoloon. Metrotuotanto ja Peurunka ovat solmineet kymmenen vuoden sopimuksen kylĂ¤stĂ¤. Hiiri tule nĂ¤kymĂ¤Ă¤n Peurungassa ja sen markkinoinnissa kesĂ¤n ohella myĂśs muina lomasesonkeina. Samalla sopimuksella Peurunka on hankkinut kaikki markkinointioikeudet niin Hilarius Hiiren hahmoon kuin kaikkeen siihen liittyvĂ¤Ă¤n materiaaliinkin. T

YhdistymisessĂ¤ on voimaa Toimiminen saman â&#x20AC;&#x201C; vaikkakin virtuaalisen â&#x20AC;&#x201C; katon alla tuo yritykselle potkua, jota yksin on tyĂślĂ¤stĂ¤ ja kallista saavuttaa. â&#x20AC;?Kauppiaiden yhdistymisessĂ¤ on voimaa, sillĂ¤ jĂ¤senmaksuista kertyy mittava budjetti valtakunnalliseen markkinointiin, jollaista yksittĂ¤isen kauppiaan olisi mahdoton toteuttaa yksin", Haapahuhta toteaa. Metropoli-kaupunkia markkinoidaan yhteisesti valtakunnallisesti muun muassa verkossa, televisiossa, radiossa, lehdissĂ¤ sekĂ¤ muissa medioissa. Aivan oma kohdennettu markkinointimediansa on Metrpoli-printtilehti, jonka vĂ¤lissĂ¤ julkaistaan kuukausittain kahdeksan sivuinen mainosliite. SiinĂ¤ esitellĂ¤Ă¤n verkkokauppakeskuksen tuotteita ja hintoja. â&#x20AC;?Uusi kauppakeskus on edullinen tapa tarjota tuotteita koko Suomen vĂ¤estĂślle. YrittĂ¤jĂ¤n ei tarvitse huolehtia verkkokaupan perustamisesta, me teemme sen puolestasi.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Verkkokauppasi sijaitsee suuressa kauppakeskuksessa, jota markkinoidaan valtakunnallisesti. MeillĂ¤ on yhteinen kampanja joka kuukausi", Haapahuhta kertaa vielĂ¤ uuden palvelun etuja yrityksille. Uusi palvelu rakentuu Metropoli-lehden tutun

Hilarius Hiiren kylĂ¤ avataan 23.6.2010. www.metropoli.net

168

0< LQGG

+IRJAT NOPEASTI VERKOSTA

WWW TALENTUMSHOP ß

+AIKKEA EI TARVITSE OPPIA KANTAP¼¼N KAUTTA )LMONIEMI *¼RVENSIVU +YL¼KALLIO 0ARANTAINEN 3IIKAVUO

5UDEN YRITT¼J¼N K¼SIKIRJA 4IIVIS TIETOPAKETTI ANTAA SELKE¼N KUVAN YRITYSTOI MINNAN ALOITTAMISESTA JA KITEYTT¼¼ SIIHEN LIITTYV¼T T¼RKEIMM¼T L¼HTÎKOH DAT +IRJASSA K¼SITELL¼¼N T¼RKEIMPI¼ YRITYKSEN PERUSTAMISTOIMENPITEIT¼ JA LIIKETOIMINNAN K¼YT¼NNÎN ASIOITA S _

/LAVI 4OIVOLA

*OHTAJAN ILO JA TUSKA +OKEMUS OPETTAA *ANNE *¼¼SKEL¼INEN

6ERKKOPALVELUN OSTAJAN OPAS +IRJA L¼HESTYY VERKKOSIVUS TOJEN SUUNNITTELUA OSTAJAN N¼KÎKULMASTA -ITEN VALI TA OIKEA RATKAISU JUURI OMIIN TARPEISIIN +IRJA ON SELKE¼ OPAS KAIKILLE JOTKA TARVIT SEVAT LUOTETTAVAA TIETOA VERKKOPALVELU PROJEKTIENSA ONNISTUNEESEEN L¼PIVIEMISEEN S _

+IRJA ON OIVALLINEN HILJAISEN TIEDON OPAS URAANSA ETEENP¼IN VIEVILLE JOHTAJILLE SEK¼ ESIMIESKOKEMUSTA KER¼¼VILLE NUOREMMILLE P¼¼LLIKÎILLE +IRJOITTAJA KOKOAA YHTEEN NELJ¼NKYMMENEN VUODEN KOKEMUKSESTA SYN TYNYTT¼ JOHTAMISEN TIETOA LIIKKEENJOHDON ERI ALUEILTA NIIN KOTIMAISESTA KUIN KANSAINV¼LISEST¼KIN TOIMINNASTA +IRJA KOOSTUU TEORIOIDEN SIJAAN K¼YT¼NNÎN NEUVOISTA SEK¼ JOHTAMISEN PERUSAJATUKSISTA JA TYÎKALUISTA +IRJA SOVELTUU MYÎS LIIKETOIMINTAANSA KASVATTAVILLE YRITT¼JILLE JA LIIKE TALOUDEN HALLINNON TUTKIJOILLE S _

4ILAA OSOITTEESTA WWW TALENTUMSHOP ß TAI SOITA -YÎS KIRJAKAUPOISTA 4ALENTUM 3HOP !NNANKATU p (ELSINKI o AVOINNA MApPE KLO p

0UHELUN HINTA SIS ALV ,ANKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN 5LKOMAILTA AO MAAN ULKOMAANPUHELUMAKSU

0< LQGG

Markkinointi

VERKKOMAINONTA TAVOITTAA KIIREISET PĂ&#x201E;Ă&#x201E;TTĂ&#x201E;JĂ&#x201E;T Taloussanomat tekee ihmisen kokoista talousjournalismia. Verkkopalvelussa vierailee viikoittain useita satojatuhansia kĂ¤vijĂśitĂ¤. TĂ¤lle aktiiviselle kohderyhmĂ¤lle kannattaa yrityksen kertoa tuotteistaan ja palveluistaan.

Ainoa suomalainen verkkoon keskittynyt talousmedia Taloussanomat tavoittaa viikoittain 650â&#x20AC;&#x201C;700Â 000 taloudesta kiinnostunutta kĂ¤vijĂ¤Ă¤. HeistĂ¤ 43 prosenttia tyĂśskentelee pienissĂ¤ yrityksissĂ¤. â&#x20AC;?KĂ¤vijĂ¤t hakevat verkkopalvelusta uusimpia uutisia ja tietoja, jotka auttavat heitĂ¤ omassa tyĂśssĂ¤Ă¤n ja talouden suunnittelussa. â&#x20AC;? â&#x20AC;?YrittĂ¤jĂ¤lle Taloussanomat tarjoaa erinomaisen kanavan tavoittaa uusia asiakkaita ja kertoa omista tuotteistaan ja palveluistaan laajalle yleisĂślle", myyntiryhmĂ¤n pĂ¤Ă¤llikkĂś Maija Syyrakki Sanoma VerkkomediamyynnistĂ¤ kertoo. Taloussanomat oli ensimmĂ¤inen media Euroopassa, joka on siirtynyt toimimaan pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n verkossa. Kun radikaalista siirtymisestĂ¤ on kulunut reilut kaksi vuotta, muutos nĂ¤yttĂ¤Ă¤ onnistuneelta. â&#x20AC;?Alun jĂ¤nnitys on vaihtunut onnistumisen riemuun. PĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤t kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t verkkoa tiedonlĂ¤hteenĂ¤Ă¤n yhĂ¤ enemmĂ¤n ja tĂ¤lle kiireiselle kohderyhmĂ¤lle verkko tarjoaa lyĂśmĂ¤ttĂśmĂ¤n edun. Mediaa voi kĂ¤yttĂ¤Ă¤ juuri silloin, kun itselle parhaiten sopii.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Onnistuminen nĂ¤kyy myĂśs jatkuvasti kasvavina kĂ¤yttĂ¤jĂ¤mĂ¤Ă¤rinĂ¤. Taloussanomat on rikkonut toistuvasti ennĂ¤tyksiĂ¤ kĂ¤vijĂ¤mĂ¤Ă¤rissĂ¤, tĂ¤mĂ¤n kevĂ¤Ă¤n ennĂ¤tys on 721 000 eri kĂ¤vijĂ¤Ă¤ viikossa.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Taloussanomien sivuston lĂ¤pi liikkuu siis viikoittain valtava mĂ¤Ă¤rĂ¤ kontakteja, jotka tulevat sivustolle uskollisesti useita kertoja viikossa.â&#x20AC;?

Tavoita pk-sektori ja pĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤t YrittĂ¤jĂ¤lle Taloussanomat muodostaa mainosmedian myĂśs b to b -markkinointiin. â&#x20AC;?Taloussanomien kautta tavoittaa erinomaisesti pksektoria sekĂ¤ muita taloudesta kiinnostuneita ja hyvĂ¤tuloisia loppukuluttajia.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Maantieteellisesti Taloussanomat on valtakunnallinen, mutta kampanjointia voi tehdĂ¤ myĂśs alueellisesti", Syyrakki kertoo. Verkkopalvelu tarjoaa ilmoittajan kĂ¤yttĂśĂśn lukuisia toimivia ja kiinnostavia mainospaikkoja. â&#x20AC;?Mainontaa voi tehdĂ¤ vakiomuotoisilla paikoilla tai koko sivun voi ottaa haltuun. Erikoistoteutuksissa vain

0< LQGG

mielikuvitus on rajana, tarjolla on valtavasti erilaisia vaihtoehtoja.â&#x20AC;? Sanoma-konserniin kuuluvana Taloussanomista lĂśytyy laajin valikoima erilaisia mainonnan kohdentamiskeinoja. Verkkopalvelun kautta yritys voi tavoittaa juuri sellaisen kohderyhmĂ¤n ja juuri silloin, kuin haluaa. â&#x20AC;?Mainontaa voi osoittaa tiettyyn osioon, tiettyyn kellonaikaan tai vain tietylle maantieteelliselle alueelle.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Jos yrittĂ¤jĂ¤ toimii esimerkiksi Tampereen alueella ja hĂ¤nelle on jĂ¤rkevĂ¤Ă¤ mainostaa vain Pirkanmaan seudulla, voimme kohdentaa mainonnan Taloussanomissa nĂ¤kymĂ¤Ă¤n vain niille koneille, jotka tulevat Pirkanmaan alueelta lukemaan verkkopalvelua.â&#x20AC;?

Verkkomainontaa voi myĂśs kohdentaa kĂ¤vijĂ¤n kĂ¤yttĂ¤ytymisen perusteella tai rakentaa mainonnasta jatkumon. TĂ¤llĂśin mainontaa nĂ¤ytetĂ¤Ă¤n valitussa jĂ¤rjestyksessĂ¤. â&#x20AC;?Ensin kĂ¤vijĂ¤lle nĂ¤ytetĂ¤Ă¤n vaikkapa kuvaus tuotteesta tai palvelusta ja seuraavan kerran kĂ¤vijĂ¤ nĂ¤kee saman mainostajan taktisen viestin, jossa kerrotaan, millainen etu tai kampanjatarjous on nyt saatavissa.â&#x20AC;?

Onnistunut verkkokampanja HyvĂ¤ verkkokampanja ottaa huomioon kohderyhmĂ¤n kĂ¤yttĂ¤ytymisen ja median omat erityispiirteet. â&#x20AC;?Taloussanomien kĂ¤vijĂ¤t liikkuvat palvelussa enimmĂ¤kseen tyĂśaikana ja tulevat sivustolle tyĂśympĂ¤ristĂśssĂ¤. NĂ¤mĂ¤ seikat on hyvĂ¤ ottaa huomioon mainonnan suunnittelussa.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Toisinaan saavutetaan erinomaiset tulokset sillĂ¤, ettĂ¤ olemassa olevia normistoja rikotaan, vaikka siten ettĂ¤ aineisto tulee hetkeksi uutisen pĂ¤Ă¤lle. HyvĂ¤ huumori toimii myĂśs verkkomainonnassa", Syyrakki opastaa. Mainonta merkittĂ¤vĂ¤ssĂ¤ valtakunnallisessa mediassa, joka tavoittaa useita satoja tuhansia henkilĂśitĂ¤, voidaan helposti mieltĂ¤Ă¤ hyvinkin hinnakkaaksi. Mutta sen ei vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ tarvitse olla sitĂ¤. â&#x20AC;?Verkkomainontaa voi tehdĂ¤ tĂ¤ysin mainostajan tarpeiden mukaan. Median joustavuus takaa sen, ettĂ¤ myĂśs pienellĂ¤ budjetilla on mahdollista tehdĂ¤ onnistuneita kampanjoita.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Me Taloussanomissa tapaamme mainostamista harkitsevan yrityksen edustajan mielellĂ¤mme kasvokkain, jolloin voimme yhdessĂ¤ kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja. Niiden pohjalta teemme kampanjaehdotuksen hintoineen.â&#x20AC;? Verkko mediana on liiketoiminnan kannalta likipitĂ¤en elinehto alalla kuin alalla. LĂ¤hes poikkeuksetta jokaisen yrityksen on oltava esillĂ¤ verkossa jollakin tavalla. â&#x20AC;?Verkkoon siirtyneet ihmismĂ¤Ă¤rĂ¤t ovat jatkuvasti suurempia. Kun oma potentiaalinen asiakaskunta on verkossa, on siellĂ¤ syytĂ¤ olla myyjĂ¤nkin.â&#x20AC;? â&#x20AC;?Jos yrityksellĂ¤ on tarpeita nĂ¤kyĂ¤ omalle, saati uudelle asiakaskunnalleja rakentaa heidĂ¤n mieliinsĂ¤ yrityksestĂ¤ mielikuvaa, verkkomainonta voi olla erinomainen ratkaisu. !â&#x20AC;?

YrittĂ¤jĂ¤n tĂ¤rkeimmĂ¤t uutiset Taloussanomien YrittĂ¤jĂ¤-uutiskirje on kaikille yksityisyrittĂ¤misestĂ¤ kiinnostuneille tehty uutiskirje. Se kokoaa viikoittain yhteen yksityisyrittĂ¤jĂ¤n kannalta viikon tĂ¤rkeimmĂ¤t uutiset. Kirje tuo ajankohtaista hyĂśtytietoa ja kiinnostavimmat uutisen yrittĂ¤jĂ¤n nĂ¤kĂśvinkkelistĂ¤ suoraan omaan sĂ¤hkĂśpostiin. Maksuttoman kirjeen voi tilata omaan Taloussanomien Palvelut-otsikon alta. TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ kirjettĂ¤ lukee 12Â 200 vastaanottajaa. Uutiskirje on myĂśs hyvĂ¤ mainosmedia. KirjeessĂ¤ on erilaisia vakiomuotoisia mainospaikkoja kuten jĂ¤ttibanneri, panoraama, suurtaulu, jĂ¤ttiboksi. NĂ¤mĂ¤ mainokset tavoittavat tehokkaasti aktiivisen yrittĂ¤jĂ¤kohderyhmĂ¤n. T www.taloussanomat.ďŹ

0< LQGG

Markkinointi

LATAA VIESTIIN LAATUA SĂ¤hkĂśinen uutiskirje voi olla markkinointikanava ylitse muiden â&#x20AC;&#x201C; jos se tehdĂ¤Ă¤n oikein

MarkkinointiviestintĂ¤ on monen aloittavan yrittĂ¤jĂ¤n mieliharmi. MillĂ¤ keinolla oma viesti saadaan menemĂ¤Ă¤n perille kohderyhmĂ¤lle? MillĂ¤ konstilla oma yritys erottuu edukseen kilpailijoista? NĂ¤issĂ¤ asioissa riittĂ¤Ă¤ pĂ¤hkĂ¤ilemistĂ¤, sillĂ¤ pĂ¤ivittĂ¤inen viestien tulva tĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ on uuvuttava.

0< LQGG

Kirjavasta mediakarusellista ja harmaasta massasta ei ole helppoa erottautua â&#x20AC;&#x201C; mutta fiksu yrittĂ¤jĂ¤ voi onnistua suhteellisen pienellĂ¤ panostuksella ja vaivalla. Uudella vuosituhannella tehokkaaksi havaittu keino on sĂ¤hkĂśinen uutiskirje, mutta mikĂ¤ tahansa e-lipare ei kelpaa. Uutiskirjeen tulee olla tyylikĂ¤s ja yrityksen ilmeen mukainen, jotta se palvelee tarkoitustaan. SĂ¤Ă¤nnĂśllisesti ilmestyvĂ¤, laadukkaasti toteutettu uutiskirje on kustannustehokas ja nopea tapa tehostaa yri-

tyksen markkinointia ja viestintĂ¤Ă¤, muistuttaa Toni Jalonen, Websonic Oy:n toimitusjohtaja. Jalosen mukaan liiketoimintaa starttaavan yrittĂ¤jĂ¤n kannattaa kokeilla uutiskirjeviestintĂ¤Ă¤ etenkin, jos asiakkaat ovat yrityksiĂ¤. â&#x20AC;?B2B-rekisterin voi ostaa ja kohderyhmĂ¤n rajauksessa voi kĂ¤yttĂ¤Ă¤ monia eri kriteerejĂ¤â&#x20AC;?, hĂ¤n neuvoo.

Opi pelisĂ¤Ă¤nnĂśt B2B-kentĂ¤llĂ¤kin on kuitenkin omat pelisĂ¤Ă¤ntĂśnsĂ¤, joita on syytĂ¤ noudattaa. Jalosen Websonic on kantanut viestiĂ¤ B2B-sĂ¤hkĂśpostimarkkinoinnin hyvĂ¤n tavan puolesta, sillĂ¤ eri asteisia netikettivirheitĂ¤ tulee jatkuvasti vastaan. Jalosen mukaan on tiettyjĂ¤ arkkivirheitĂ¤, joihin tĂśrmĂ¤Ă¤ lĂ¤hes viikoittain. Monissa firmojen sĂ¤hkĂśpostituksissa ei kerrota osoitelĂ¤hdettĂ¤ eikĂ¤ sitĂ¤, miten viestin vastaanottaja voi tehdĂ¤ postituskiellon. â&#x20AC;?Usein taas viestin kohderyhmĂ¤n valinnassa ei ole noudatettu asemavaltuutusehtoa eli vĂ¤Ă¤rĂ¤t henkilĂśt saavat heidĂ¤n toimenkuvaansa kuulumatonta markkinointiaâ&#x20AC;?, Jalonen lisĂ¤Ă¤. EnemmĂ¤n esteettiselle puolelle menee se seikka, ettĂ¤ e-viesti on usein visuaalisesti Ă¤Ă¤rimmĂ¤isen sekava â&#x2C6;&#x2019; kirjasimien koot vaihtelevat laidasta laitaan ja vĂ¤riskaala rĂśnsyilee yhtĂ¤ pahasti.

PidĂ¤ linjasi Jalonen huomauttaakin, ettei se ettĂ¤ sĂ¤hkĂśpostiin voidaan laittaa kuvia ja tekstiin erilaisia korostuksia ei paranna viestinnĂ¤n tehoa yhtĂ¤Ă¤n, ellei viesti ole kokonaisuutena organisaation graafisen ilmeen mukainen. SisĂ¤llĂśn on syytĂ¤ olla kaikilta osin hyvin mietitty ja kirjoitettu â&#x20AC;&#x201C; esimerkiksi vasemmalla kĂ¤dellĂ¤ viskattu puolihuolimaton teksti ei takuulla vakuuta potentiaalista asiakasta yhtikĂ¤s mistĂ¤Ă¤n. Jalosen mukaan oikean ihmisen â&#x20AC;&#x201C; osaavan sisĂ¤llĂśntuottajan â&#x2C6;&#x2019; puute usein jarruttaa yritysten siirtymistĂ¤ sĂ¤hkĂśiseen viestintĂ¤Ă¤n. â&#x20AC;?Organisaatiosta tulee lĂśytyĂ¤ henkilĂś, joka kirjoittaa viestin sisĂ¤llĂśt.â&#x20AC;? TĂ¤llĂśin tarvitaan sekĂ¤ taitoja ettĂ¤ aikaa â&#x2C6;&#x2019; sisĂ¤ltĂśjen laajuudesta riippuen niiden kirjoittamiseen voi monesti mennĂ¤ tunteja tai jopa pĂ¤iviĂ¤. Jalosen mukaan osaamattoman kĂ¤sissĂ¤ mahdollisuudet valuvat hukkaan ja viesti taantuu roskapostin kaltaiseksi sillisalaatiksi, joka ei missĂ¤Ă¤n muodossa ole lĂ¤hettĂ¤jĂ¤organisaatiolle eduksi. Pahimmassa tapauksessa viesti kĂ¤Ă¤ntyy itseĂ¤Ă¤n vastaan.

e-maileri valloittaa ja vakuuttaa Toni Jalosen ideana oli tuoda uudenlaista vaivattomuutta ja linjakkuutta yritysten sĂ¤hkĂśpostimarkkinointiin, kun Websonic lanseerasi e-maileri-palvelun vuonna 2004. e-maileri toi tiedottamisen ja markkinoinnin parissa tyĂśskenteleville helppokĂ¤yttĂśisen tyĂśkalun. â&#x20AC;?Alussa palvelumme oli puhtaasti sĂ¤hkĂśisten uutiskirjeiden lĂ¤hetystyĂśkalu. NykyĂ¤Ă¤n e-maileri on yritysten CRM-jĂ¤rjestelmiin integroituva vies-

0< LQGG

tintĂ¤palvelu, jota voidaan hyĂśdyntĂ¤Ă¤ tehokkaasti mm. uusasiakashankinnassa ja markkinoinnissaâ&#x20AC;?, Jalonen kertoo. e-mailerillĂ¤ on asiakasyrityksiĂ¤ tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ noin 230 ja sana uudesta palvelusta on levinnyt kiitettĂ¤vĂ¤n tehokkaasti: Jalosen siirryttyĂ¤ tĂ¤ysipĂ¤ivĂ¤iseksi yrittĂ¤jĂ¤ksi vuonna 2007 asiakasmĂ¤Ă¤rĂ¤ on kaksinkertaistunut joka vuosi. Uusia yrityksiĂ¤ on joukossa muutama prosentti. e-mailerin vahvuuksiin kuuluu, ettĂ¤ uutiskirjeet ovat yhteensopivia eri sĂ¤hkĂśpostiohjelmien kanssa ja jĂ¤rjestelmĂ¤ tunnistaa vialliset sĂ¤hkĂśpostiosoitteet. LisĂ¤ksi uutiskirjeviestintĂ¤ voidaan aloittaa vaikka saman tien, koska palvelun kĂ¤yttĂśĂśn tarvitaan ainoastaan internetyhteydellĂ¤ varustettu tietokone.

Jatkuvaa kehitystyĂśtĂ¤ Palvelu on kehittynyt huimasti vuosien varrella, mistĂ¤ Jalonen suitsuttaa kiitosta aktiivisille kĂ¤yttĂ¤jille. â&#x20AC;?KĂ¤yttĂ¤jĂ¤t ovat omilla ideoillaan vaikuttaneet palvelun kehitykseen.â&#x20AC;? e-maileri on puolestaan kerĂ¤nnyt kahmalokaupalla kehuja asiakkailta. Kun esimerkiksi Millennium Prize Foundation otti e-mailerin kĂ¤yttĂśĂśn, sai toimitusjohtaja Jalonen pian postia, jossa todettiin e-mailerin olevan parhaita www-softia mitĂ¤ vastaan on tullut. Viestin koostaminen ja lĂ¤hettĂ¤minen e-mailerilla vie vain muutaman minuutin â&#x2C6;&#x2019; joten sisĂ¤ltĂśjĂ¤kin on aikaa miettiĂ¤ eri tavalla kuin ennen. T

10 SYYTĂ&#x201E; ALOITTAA SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;INEN UUTISKIRJEVIESTINTĂ&#x201E; Q UutiskirjeviestintĂ¤ on kustannustehokasta ja nopeaa. Q UutiskirjeviestinnĂ¤ssĂ¤ viestinnĂ¤n tehoa voidaan seurata jopa yksilĂśtasolla, eli nĂ¤et kuinka moni ja ketkĂ¤ ovat avanneet viestisi. Q Uutiskirjeen tuottamat tilastot mahdollistavat viestinnĂ¤n kehittĂ¤misen. Q LĂ¤hettĂ¤mĂ¤llĂ¤ mielenkiintoista sisĂ¤ltĂśĂ¤ sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti oikeaan kohderyhmĂ¤Ă¤n, yritys voi saavuttaa huomattavaa tunnettuuden kasvua. Q Uutiskirjemainonnan avulla yrityksen tuote- ja palvelutietoisuus kasvaa, joka todennĂ¤kĂśisesti nĂ¤kyy myĂśs lisĂ¤tilauksina. Q YksittĂ¤inen suoramarkkinointikampanja voidaan toteuttaa jopa muutamassa tunnissa. Q ViestinnĂ¤n segmentointi, personointi ja tarkka kohdentaminen on helppoa. Q Mahdollistaa itsenĂ¤isen ja luovan tavan toteuttaa erilaisia markkinointikonsepteja. Q Tehokas tyĂśkalu BtoB-uusasiakashankintaan. Q Toimii tehokkaasti myĂśs yrityksen sisĂ¤isessĂ¤ viestinnĂ¤ssĂ¤.

Markkinointi

Tieto on valtaa â&#x20AC;&#x201C; ja aloittavalle yrittĂ¤jĂ¤lle oikeanlainen tieto voi olla myĂśs elinehto. Esimerkiksi yhteistyĂśverkostoa ja asiakaskuntaa rakennettaessa harha-askeleisiin ei ole juuri varaa. AsiakastietĂ¤mys on noussut yhĂ¤ suurempaan rooliin kaikessa liiketoiminnassa â&#x20AC;&#x201C; mille kohderyhmille kohdistan myynnin ja markkinoinnin, miten lĂśydĂ¤n oikeat pĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤t yrityksistĂ¤, miten varmistan, ettei ostava asiakas aiheuta luottoriskiĂ¤â&#x20AC;Ś

Turvaa selusta TĂ&#x201E;SMĂ&#x201E;TIEDOLLA UÂ

uden yrityksen lĂ¤htĂśkiihdytyksessĂ¤ rahareikiĂ¤ on monia, mutta tulonlĂ¤hteitĂ¤ vĂ¤hĂ¤n. Valitettavasti tĂ¤ssĂ¤ tilanteessa sorrutaan helposti ostamaan halvinta tarjolla olevaa valmista rekisteritietoa myyntiin, markkinointiin ja luottoriskien hallintaan. Kuitenkin on selvĂ¤Ă¤, ettĂ¤ ne yritykset, jotka tuntevat parhaiten nykyiset ja potentiaaliset asiakkaansa niin organisaatio- kuin pĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤tasolla, myĂśs menestyvĂ¤t parhaiten pitkĂ¤llĂ¤ tĂ¤htĂ¤imellĂ¤. Siksi asiakastietĂ¤mykseen pitĂ¤Ă¤ investoida asianmukaisella tavalla â&#x20AC;&#x201C; ja heti kun se on mahdollista. â&#x20AC;?Uudet ja pienet yritykset tarvitsevat myyntiin ja markkinointiin tehostamiseen liittyviĂ¤ tukipalveluita, joista rekisteripalveluiden lisĂ¤ksi tĂ¤rkeimpiĂ¤ ovat monikanavaiset kampanjat, verkkosivut ja verkkokaupat sekĂ¤ ketterĂ¤t crm-ratkaisutâ&#x20AC;?, kertoo JM Tieto Oy:n toimitusjohtaja Marko Viljanen.

Katetta investoinnille Viljanen tietĂ¤Ă¤ haasteet ja ongelmat, joiden kanssa yrittĂ¤jĂ¤t joutuvat painiskelemaan â&#x20AC;&#x201C; onhan mies itsekin yrittĂ¤jĂ¤ jo lĂ¤hes 15 vuoden kokemuksella. Siksi hĂ¤n varoittaa yrittĂ¤mĂ¤stĂ¤ sĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤ vĂ¤Ă¤rĂ¤ssĂ¤ paikassa: â&#x20AC;?Parempi asiakastietĂ¤mys maksaa itsensĂ¤ vĂ¤littĂśmĂ¤sti takaisin lisĂ¤myyntinĂ¤ ja kustannussĂ¤Ă¤stĂśinĂ¤, kun kaikki tekeminen on kohdistetumpaa.â&#x20AC;? JM Tieto Oy tuottaa tietopalveluita, liiketoiminnan kehittĂ¤misen, myynnin ja markkinoinnin palveluita sekĂ¤ teknologiapalveluita (CRM, Business Intelligence) niin tekniseen kauppaan, teollisuuteen kuin asiantuntijayrityksillekin. Kasvuvauhti on ollut kovaa, sillĂ¤ viidessĂ¤ vuodessa yrityksen liikevaihto on nelinkertaistunut. Ja samaan aikaan yhtiĂś tekee ennĂ¤tystulosta. â&#x20AC;?PitĂ¤Ă¤ vain uskoa myĂśs omassa toiminnassamme nii-

0< LQGG

hin samoihin arvoihin ja asioihin, joita asiakkaillekin tarjoammeâ&#x20AC;?, Viljanen sanoo.

Uusi verkkopalvelu yrityksille JM Tieto on ottanut paremman asiakastietĂ¤myksen missioksi yhdessĂ¤ Intrum Justitian kanssa. YhteistyĂśn tuloksena syntyi kaikille avoin verkkopalvelu www. asiakasvalinta.fi. Uuden verkkopalvelun avulla on saatu isoissa yrityksissĂ¤ laajalti kĂ¤ytetyt tietopalvelut helposti myĂśs jokaisen yrittĂ¤jĂ¤n kĂ¤ytettĂ¤vĂ¤ksi. â&#x20AC;?Palvelun etusivulla on ilmainen haku, josta lĂśytyy kaikki 1,6 miljoonan Suomessa toimivan tai joskus toimineen yrityksen tai yhteisĂśn yhteys- ja taustatiedot toimitusjohtajineen pĂ¤ivĂ¤n viiveellĂ¤ PRH:n ja verottajan yritys- ja yhteisĂśtietojĂ¤rjestelmĂ¤stĂ¤â&#x20AC;?, Viljanen kuvailee massiivista tietokantaa. Myynnin ja markkinoinnin avuksi rakennettu KohderyhmĂ¤haku taas sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ kaikki Suomessa toimivat yritykset, valtionhallinnon, kunnat, jĂ¤rjestĂśt sekĂ¤ oppilaitokset pĂ¤Ă¤ttĂ¤jineen: yhteensĂ¤ lĂ¤hes 340 000 organisaatiota ja 430 000 pĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤Ă¤. KohderyhmiĂ¤ voi suunnitella ja tilastoida palvelussa veloituksetta ja asiakas voi halutessaan myĂśs hankkia ajantasaisen osoitteiston kĂ¤yttĂśĂśnsĂ¤.

Joka kahdeksas ďŹ rma perinnĂ¤ssĂ¤ NĂ¤iden palveluiden lisĂ¤ksi JM Tieto on ollut aktiivinen myĂśs tutkimussektorilla.Â Huhtikuun lopussa julkaistu JM Tiedon ja Intrum Justitian valtakunnallinen maksuviivetutkimus osoitti, ettĂ¤ perĂ¤ti 44.513 suomalaista yritystĂ¤ on ollut perinnĂ¤n kohteena viimeisen puolen vuoden aikana. TĂ¤mĂ¤ tarkoittaa sitĂ¤, ettĂ¤ joka kahdeksannelta yritykseltĂ¤ on karhuttu saatavia tavalla tai toisella.

Marko Viljanen huomauttaa, ettĂ¤ tutkimustulosten valossa on selvĂ¤Ă¤, ettĂ¤ laskulla myytĂ¤essĂ¤ on olennaisen tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ tietĂ¤Ă¤ yritysten todellinen maksukĂ¤yttĂ¤ytyminen. â&#x20AC;?Jo kaupantekovaiheessa Asiakasvalinta.fi-palvelusta voi tarkistaa asiakasyrityksen maksukĂ¤yttĂ¤ytymisen. MikĂ¤li yrityksellĂ¤ on esimerkiksi perinnĂ¤ssĂ¤ olevia laskuja, palvelu antaa â&#x20AC;&#x2122;eiâ&#x20AC;&#x2122;-maininnan.â&#x20AC;? Kun nĂ¤istĂ¤ riskiyrityksistĂ¤ tilaa pikaluottopĂ¤Ă¤tĂśksen, palvelun kĂ¤yttĂ¤jĂ¤ saa kerralla kaikki luottoriskien hallinnan kannalta olennaiset tiedot: yrityksen yhteystiedot, y-tunnuksen, toimialan, luottopĂ¤Ă¤tĂśksen perusteluineen, yrityksen voimassaolevat rekisterĂśinnit, eritellyt tiedot perintĂ¤Ă¤n joutuneista laskuista (pĂ¤ivĂ¤mĂ¤Ă¤rĂ¤, summa, mihin toimialaan kohdistunut), julkiset maksuhĂ¤iriĂśt sekĂ¤ yrityksen vastuuhenkilĂśt sekĂ¤ nimenkirjoittajat.

KantapĂ¤Ă¤n kautta Marko Viljasella on omakohtaista kokemusta siitĂ¤, mitĂ¤ saattaa seurata, jos olennainen palanen informaatiota jĂ¤Ă¤ saamatta. Viime vuonna JM Tieto toteutti erĂ¤Ă¤lle asiakkaalleen laajan kotisivu-uudistuksen â&#x20AC;&#x201C; ja sai samalla mojovan opetuksen. â&#x20AC;?Silloin kĂ¤yttĂ¤mĂ¤mme luottotietopalvelu antoi asiakasyrityksellemme puhtaat paperit, mutta silti tuo asiakasfirma meni konkurssiin muutaman kuukauden kuluttua ja meille aiheutui kymmenen tuhannen euron luottotappioâ&#x20AC;?, Viljanen kertoo. TĂ¤mĂ¤ johtui siitĂ¤, ettĂ¤ kĂ¤ytetty luottotietopalvelu raportoi vain julkiset maksuhĂ¤iriĂśt. Kun Viljanen sitten katsoi saman asiakkaan tiedot Intrum Justitian luottotietorekisteristĂ¤, ilmeni ettĂ¤ yrityksellĂ¤ oli kymmeniĂ¤ perinnĂ¤ssĂ¤ olevia laskuja.

0< LQGG

â&#x20AC;?Jos meillĂ¤ olisi ollut tĂ¤mĂ¤ tieto jo myyntivaiheessa, olisi tuokin tyĂśvaiva sĂ¤Ă¤stetty ja vĂ¤ltytty luottotappiolta. Siksi suosittelen asiakkaillemme lĂ¤mpimĂ¤sti Intrum Justitian luottotietorekisterin kĂ¤yttĂśĂ¤ jo myyntivaiheessaâ&#x20AC;?, Viljanen toteaa vahingosta viisastuneena.

Tiedon ytimeen TĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ tiedon hankkiminen, jalostaminen ja punnitseminen on kaikki kaikessa bisneksessĂ¤. Viljanen muistuttaa, ettĂ¤ valmiit kaupalliset rekisterit riittĂ¤vĂ¤t harvoin tĂ¤yttĂ¤mĂ¤Ă¤n kaikkea tietotarvetta asiakkaista. â&#x20AC;?YhĂ¤ useampi asiakasyrityksemme hyĂśdyntĂ¤Ă¤kin rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśityjĂ¤ tietopalveluitamme, joissa kerĂ¤Ă¤mme nykyisistĂ¤ ja potentiaalisista asiakkaista tietoa heidĂ¤n tarpeistaan, arvostuksistaan, odotuksistaan ja esimerkiksi kulloisestakin kilpailutilanteestaâ&#x20AC;?, Viljanen kuvailee. â&#x20AC;?TĂ¤mĂ¤ auttaa allokoimaan myynnin ja markkinoinnin resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Eli suomeksi sanottuna: myynti on oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.â&#x20AC;? Marko Viljanen toteaa, ettĂ¤ yrityksissĂ¤ â&#x20AC;&#x201C; sekĂ¤ uusissa ettĂ¤ vanhoissa â&#x20AC;&#x201C; esiintyy edelleen muutosvastarintaa nĂ¤iden asioiden suhteen. Halutaan siis toimia â&#x20AC;?niin kuin aina ennenkin." Viljanen kertoo erĂ¤Ă¤nkin yritysjohtajan kysyneen, onko hĂ¤nen yrityksellĂ¤Ă¤n varaa investoida kaikkeen tĂ¤hĂ¤n tietoon. Viljanen vastasi kysymyksellĂ¤: onko teidĂ¤n yrityksellĂ¤nne varaa olla investoimatta? Ja pari kysymystĂ¤ heti perĂ¤Ă¤n: entĂ¤ jos kilpailijanne tietĂ¤Ă¤kin kaiken tĂ¤mĂ¤n teidĂ¤n asiakkaistanne, mutta te ette tiedĂ¤kĂ¤Ă¤n? Kumpi yrityksistĂ¤ voittaa silloin kilpailun asiakkaista? Yritysjohtaja ymmĂ¤rsi kerrasta. Tietoyhteiskunnan murros on tuonut tullessaan uusia tyĂśkaluja, joita yritysten kannattaa kĂ¤yttĂ¤Ă¤ hyvĂ¤kseen. T

0< LQGG

Markkinointi MarkkinointipĂ¤Ă¤llikkĂś Minna PerilĂ¤, MTV Oy

â&#x20AC;?YhĂ¤ useampi pk-yritys hyĂśdyntĂ¤Ă¤ alueellista televisio- ja nettimainontaaâ&#x20AC;? Teksti: Markku Summa Kuvat: MTV Oy

Mainostajille on tarjolla useita mahdollisuuksia kampanjoida sĂ¤hkĂśisessĂ¤ mediassa. TĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ myĂśs alueellinen mainonta on mahdollista sekĂ¤ televisiokanavilla ettĂ¤ netissĂ¤. NĂ¤in sanoo markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂś Minna PerilĂ¤ MTV Oy:n BtoB markkinoinnista. Alueellista mainontaa hyĂśdyntĂ¤vĂ¤t hĂ¤nen mukaansa myĂśs monet pkyritykset. - Alueellinen mainonta on hyvĂ¤, toimiva ja kustannustehokas ratkaisu. Se sopii erinomaisesti silloin, kun koko valtakunta on mainostajalle liian suuri markkinaalue. PerilĂ¤ uskoo siihen, ettĂ¤ kampanjointi sĂ¤hkĂśisessĂ¤ mediassa tulee kasvamaan. Varsinkin nettimainonta kasvaa tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ voimakkaasti. - LisĂ¤ksi netti- ja televisiomainonta toimivat yhdessĂ¤ varsin tehokkaasti. YhteiskĂ¤yttĂś lisĂ¤Ă¤ huomattavasti kampanjan tehokkuutta, hĂ¤n sanoo.

0< LQGG

MTV uranuurtaja Suomessa Televisiomainonta Suomessa alkoi vuonna 1957, jolloin perustettiin Oy Mainos-TV-Reklam Ab. Se on Euroopan toiseksi vanhin kaupallinen televisiokanava. Aluksi ohjelmistoa ryhdyttiin esittĂ¤mĂ¤Ă¤n Yleisradion televisiokanavilla. PerilĂ¤ kertoo, ettĂ¤ alkuvaiheessa televisiomainokset olivat live-lĂ¤hetyksiĂ¤. Nauhoitetut mainokset lĂśysivĂ¤t tiensĂ¤ kuvaruutuun kuitenkin melko nopeasti. - Vuonna 1982 nimemme muuttui MTV Oy:ksi. Vuonna 1985 perustettiin Kolmoskanava. MTV aloitti vuonna 1993 omana valtakunnallisena televisiokanavana. Alkujaan MTV:n omisti joukko mainostoimistoja. Vuonna 1998 se siirtyi osaksi Alma Media Oyj:tĂ¤. Nykyisin yhtiĂśn omistaa ruotsalainen viestintĂ¤konserni Bonnier Nordic Broadcasting Oy:n kautta. MTV Oy omistaa MTV3:n lisĂ¤ksi Subin, Radio Novan

ja joukon maksukanavia - kaiken kaikkiaan se hallinnoi tĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ kahtakymmentĂ¤ televisiokanavaa, joista osa maksukanavia.

Televisiomainonnan ykkĂśnen MTV:n markkinaosuus televisiomainonnasta on 65-70 prosenttia; se on markkinajohtaja. - Osuus on ollut pitemmĂ¤n aikaa suunnilleen nĂ¤issĂ¤ lukemissa. Nelonen Media on maan toinen suuri televisiotoimija. LisĂ¤ksi on joukko pienehkĂśjĂ¤ toimijoita. Mihin perustuu MTV:n vahva asema markkinoilla. - Tuotteemme on tavattoman hyvĂ¤, suorastaan erinomainen. MTV3 on suuri kanava, jota katsoo viikossa 4.5 miljoonaa suomalaista. Se merkitsee sitĂ¤, ettĂ¤ mainostaja tavoittaa kauttamme kaikki haluamansa kohderyhmĂ¤t. LisĂ¤ksi MTV3 ja Sub on hyvĂ¤ yhdistelmĂ¤. SitĂ¤ paitsi mainostaja voi tavoittaa kuluttajan mihin vuorokauden aikaan ja minĂ¤ viikonpĂ¤ivĂ¤nĂ¤ tahansa. Televisiomainonta on PerilĂ¤n mukaan hyvin kustannustehokasta. - MTV:llĂ¤ on kĂ¤ytĂśssĂ¤ kontaktitakuu. Se tarkoittaa sitĂ¤, ettĂ¤ jos ostaa mainosaikaa esimerkiksi 500 000 katsojalle, kampanja myĂśs takuuvarmasti tavoittaa mainitun kokoisen joukon.

Alueellinen televisiomainonta MTV3 aloitti Suomessa alueellisen televisiomainonnan

0< LQGG

vuonna 1993. - Kysymys on siitĂ¤, ettĂ¤ maa on jaettu yhteentoista nĂ¤kyvyysalueeseen. Esimerkiksi Turussa nĂ¤kyy Turun nĂ¤kyvyysalueen mainonta ja Oulussa taas sen nĂ¤kyvyysalueen mainonta. Alueellisen mainonnan teki mahdolliseksi se, kun jakelutekniikka kehittyi. - MeillĂ¤ samoin kuin muilla kaupallisilla toimijoilla on mahdollisuus lĂ¤hettĂ¤Ă¤ mainoksia 12 minuuttia tunnissa. Alueellisen mainonnan osuus lĂśytyy jokaisesta mainoskatkosta, ja se on noin 1 minuutti. Jo siitĂ¤ syystĂ¤ alueellinen televisiomainonta on valtakunnallista vĂ¤hĂ¤isempĂ¤Ă¤. PerilĂ¤ korostaa, ettĂ¤ alueelliset mainostajat pĂ¤Ă¤sevĂ¤t MTV3:n kanavilla kaikkiin ohjelmiin, myĂśs huippusisĂ¤ltĂśihin. KetkĂ¤ lĂ¤htivĂ¤t ensimmĂ¤isten joukossa hyĂśdyntĂ¤mĂ¤Ă¤n alueellisen televisiomainonnan mahdollisuuksia? - Hyvin monet tahot kuten esimerkiksi paikalliset vĂ¤hittĂ¤iskauppiaat, lĂ¤Ă¤kĂ¤riasemat, hammashoitolat, autokauppiaat monista muista puhumattakaan.

Mainostajat ovat tyytyvĂ¤isiĂ¤ PerilĂ¤ muistuttaa, ettĂ¤ MTV3 on alueellisessa mainonnassa haastajan asemassa paikallisiin sanomalehtiin nĂ¤hden. - Pyrimme siihen, ettĂ¤ alueellisen televisiomainonnan osuus kasvaa, koska se on hyvĂ¤ media. Miksi mainostaja ei olisi siellĂ¤, missĂ¤ kuluttajakin on!

MitĂ¤ alueellinen kampanjointi televisiossa maksaa? Hinnoittelu perustuu PerilĂ¤n mukaan keskeisesti kontakteihin ja nĂ¤kyvyysalueen vĂ¤estĂśpohjaan. - Muutamallakin tuhannella eurolla on mahdollista tehdĂ¤ hyvin toimivaa alueellista televisiokampanjointia. Mainostajat ovat olleet tyytyvĂ¤isiĂ¤. Moni tehtyĂ¤Ă¤n yhden onnistuneen kampanjan on innostunut jatkamaan yhteistyĂśtĂ¤ MTV:n kanssa. Nettisivulta www.spotti.fi lĂśytyy kannustavia esimerkkejĂ¤ onnistuneista kampanjoista, tietoa televisiomainonnan hinnoista ja paljosta muusta.

0< LQGG

Netti ja televisio mainio pari Nettimainonta alkoi Suomessa vuonna 1995 ja siinĂ¤kin MTV3 oli uranuurtaja. - Internet on mainostajalle yksi vĂ¤ylĂ¤ kuluttajan luokse. Se on kasvanut viime vuosina noin parikymmentĂ¤ prosenttia vuodessa. Netin ja television yhteiskĂ¤ytĂśstĂ¤ on hyviĂ¤ kokemuksia. ErĂ¤Ă¤n tutkimuksen mukaan nettimainonta lisĂ¤si televisiokampanjan tuottavuutta kohderyhmĂ¤ssĂ¤ keskimĂ¤Ă¤rin 16 prosentilla. Mainostaja tavoitti televisiomainonnalla 48 prosent

korkeammalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. LisĂ¤ksi tĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ laitteet ovat laadukkaita ja mahdollistavat hyvĂ¤n katselukokemuksen. MTV3 auttaa ja opastaa niin pieniĂ¤ kuin suuria mainostajia lĂśytĂ¤mĂ¤Ă¤n sopivan ratkaisun kampanjaansa. - Se on meille pĂ¤ivittĂ¤istĂ¤ tyĂśtĂ¤. EikĂ¤ mainostajan tarvitse olla miljonĂ¤Ă¤ri. Esimerkiksi nettimainoskampanjan tai alueelliseen televisiomainoskamanjan voi toteuttaa edullisesti. Kun se onnistuu, mainostajasta voi hyvĂ¤ssĂ¤ tapauksessa tulla miljonĂ¤Ă¤ri. - Yhteyden voi ottaa MTV3:n myyntiin tai lĂ¤himpĂ¤Ă¤n aluekonttoriin. MeiltĂ¤ mainostaja saa tietoa, miten pĂ¤Ă¤see alkuun ja myĂśs alkua pidemmĂ¤lle, PerilĂ¤ sanoo. Yhteystiedot: MTV Oy 010 300 300 LisĂ¤tiedot ja lĂ¤himmĂ¤t myyntikonttorit lĂśydĂ¤t www. spotti.ďŹ

Viime vuonna mediamarkkina romahti, mutta tĂ¤mĂ¤n vuoden ensimmĂ¤isen neljĂ¤nneksen aikana se on kĂ¤Ă¤ntynyt kasvuun. Televisiomainonta kasvoi 4.3 prosenttia. Edellisvuonna se oli miinuksella. Mainostaja tavoittaa MTV3:n kautta kaikki kohderyhmĂ¤t milloin tahansa.

tia kohderyhmĂ¤stĂ¤, mutta television ja netin yhteiskĂ¤ytĂśllĂ¤ 64 prosenttia. - MyĂśs alueellinen nettimainonta on mahdollista. MTV3 aloitti sen pari vuotta sitten. Alueellinen mainonta netissĂ¤ sopii kaikille. Ihmiset hakevat netistĂ¤ syvempĂ¤Ă¤ tietoa tuotteista ja palveluista sekĂ¤ niitĂ¤ tarjoavista yrityksistĂ¤. Kahdeksan suomalaista kymmenestĂ¤ kĂ¤yttĂ¤Ă¤ nettiĂ¤, ja heistĂ¤ lĂ¤hes jokainen vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kerran viikossa. Yli 60 prosenttia viihtyy netissĂ¤ tunnista kymmeneen tuntiin viikossa, viidennes yli kymmenen tuntia.

SĂ¤hkĂśistĂ¤ mediaa seurataan Mainonta sĂ¤hkĂśisessĂ¤ mediassa on PerilĂ¤n mukaan hyvĂ¤ ratkaisu. - Yli 80 prosenttia ihmisten median seuraamiseen kĂ¤yttĂ¤mĂ¤stĂ¤ ajasta kuluu nimenomaan sĂ¤hkĂśisen median Ă¤Ă¤ressĂ¤. Television katsominen on kaikkialla maailmassa

0< LQGG

;`Â&#x20AC;[\VSP QVOVU POHZ[\[

*VTMVY[*VU[YVS 2HPRRP T\RH]\\KL[ ZHTHZZH [\VSPZZH PZ[\ QH UH\[P

7VOQVPZTHPKLU Z\\YPU [`Â&#x20AC;`TWpYPZ[Â&#x20AC;QLU RHS\Z[HQH [VPTPP SpOLSSp ZPU\H /LSZPURP Â&#x2039; /HTPUH Â&#x2039; /pTLLUSPUUH Â&#x2039; 1VLUZ\\ Â&#x2039; 1`]pZR`Sp Â&#x2039; 2HQHHUP Â&#x2039; 2LYH]H 3HO[P Â&#x2039; 3HWWLLUYHU[H Â&#x2039; 4HHYPHUOHTPUH Â&#x2039; 6\S\ Â&#x2039; :LPUpQVRP Â&#x2039; ;HTWLYL Â&#x2039; ;\YR\ Â&#x2039; =HHZH

0< LQGG

2PUUHYWZ 6` W\O ^^^ RPUUHYWZ MP

Markkinointi

kustannustehokkaasti Kanavarallin uusi tulokas vetoaa kaupunkilaisiin yli sukupuolirajojen Televisiota ei ole ylittĂ¤minen silloin, kun puhutaan mainonnan tehokkuudesta. MyĂśs digiboksien aikakaudella televisio vĂ¤littĂ¤Ă¤ viestejĂ¤ ja tunteita ainutlaatuisella tavalla ja saa kuluttajan kiinnostumaan tuotteesta vahvemmin kuin muiden medioiden kautta.

YÂ

ksi pirteĂ¤ haastaja vanhoille TV-kanaville on TV Viisi, joka jakaa kanavapaikka kympin yhdessĂ¤ musiikkikanava Voicen kanssa. TV Viiden kaupallinen johtaja Heidi Tammiruusu tietĂ¤Ă¤, miksi Viitosella on vientiĂ¤: â&#x20AC;?Jo pienillĂ¤ spottimĂ¤Ă¤rillĂ¤ on mahdollista saavuttaa jopa kahden miljoonan katsojan yleisĂś.â&#x20AC;? Tammiruusun mukaan televisiomaininnan viehĂ¤tys piilee juuri nopeudessa â&#x20AC;&#x201C; katsoja temmataan television taikapiriin, mukaan â&#x20AC;?hyvĂ¤Ă¤n fiilikseenâ&#x20AC;? liki vastaansanomattomasti. Televisiomainostajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa itseĂ¤Ă¤n kipeĂ¤ksi nĂ¤kyvyytensĂ¤ eteen, Tammiruusu tietĂ¤Ă¤. â&#x20AC;?MeillĂ¤ on tarjota markkinoiden kilpailukykyisin hinnoittelu, jonka avulla yrittĂ¤jĂ¤ tavoittaa kohderyhmĂ¤nsĂ¤ erittĂ¤in kustannustehokkaastiâ&#x20AC;?, hĂ¤n linjaa. TV Viiden nĂ¤kyvyysalue kattaa 90 % Suomen antenni- ja kaapelitalouksista, johon nykyĂ¤Ă¤n kuuluu myĂśs Turun kaapelialue. TV Viisi on ennen kaikkea monipuolisuuden nimiin vannova TV-media, joka pyrkii luomaan yhteisiĂ¤ katseluhetkiĂ¤ turvallisessa ohjelmaympĂ¤ristĂśssĂ¤ ja tarjoaa uutta viihdettĂ¤ parhaaseen katseluaikaan.

Vuorokauden ympĂ¤ri TV Viisi reivasi konseptiaan uusiksi joulukuussa, kun mainostajien kĂ¤yttĂśĂśn tarjoutui â&#x20AC;?24 h kanavaâ&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; eli siis TV Viiden lisĂ¤ksi myĂśs Voice. Uudistuksesta on se hyĂśty, ettĂ¤ mainostaja pystyy tavoittamaan suuremman yleisĂśn vuorokauden aikana â&#x20AC;&#x201C; Voice on profiloitunut nuorten ja musiikista pitĂ¤vien kanavaksi, kun taas TV Viisi vetoaa viihdeohjelmistollaan aktiivisiin aikuisiin. 182

0< LQGG

â&#x20AC;?Tyypillinen kampanja jakautuu kanavalla suhteessa 80% TV Viiden ja 20% Voicen ohjelmistoon, mutta on myĂśs niitĂ¤, jotka kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t fifty-fifty-jakoaâ&#x20AC;?, kuvailee tilannetta Tammiruusu. Kaikki riippuu kohderyhmĂ¤stĂ¤ ja tavoitteesta. TV Viiden kielellĂ¤ nokkimisjĂ¤rjestys on kuitenkin se, ettĂ¤ TV Viisi on prime timea ja Voice off primea. Tammiruusun mukaan uudistus on otettu hyvin vastaan ja kauppa on kĂ¤ynyt. â&#x20AC;?TĂ¤ssĂ¤ on selkeĂ¤ mahdollisuus parantaa nettopeittoa aika mukavalla tavalla ja siihen on myĂśs tartuttuâ&#x20AC;?, hĂ¤n muotoilee.

Termit haltuun Spottimainonnan lisĂ¤ksi talosta lĂśytyy uusia erikoistuotteita kuten esimerkiksi â&#x20AC;?Split screenâ&#x20AC;? ja â&#x20AC;?Ticker." Maallikolle vieraammat termit aukeavat tuota pikaa Tammiruusun kĂ¤sittelyssĂ¤: â&#x20AC;?Split screen on meidĂ¤n terminologiassa supermĂ¤Ă¤rĂ¤paikka, eli se on ohjelman loppuun tuleva jaettu ruutu, jossa lopputekstit rullaavat toisella puolella ja toisella puolella on sitten mainos.â&#x20AC;? Mainostajat ovat â&#x20AC;?superiinâ&#x20AC;? mieltyneet, sillĂ¤ nĂ¤in saadaan ikĂ¤Ă¤n kuin â&#x20AC;?viimeinen sanaâ&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; ja split screenissĂ¤ mainostaja saa olla omassa ylhĂ¤isessĂ¤ yksinĂ¤isyydessĂ¤Ă¤n ilman, ettĂ¤ muut tunkevat apajille. â&#x20AC;?Perinteinen mĂ¤Ă¤rĂ¤paikka meillĂ¤ on ollut mainoskatkon ensimmĂ¤inen tai viimeinen spottipaikka.â&#x20AC;? Ticker taas on viiden sekunnin kestoinen taskukokoinen tĂ¤smĂ¤isku, joka tekee terĂ¤Ă¤ esimerkiksi hittileffan mausteena. Ruudun ylĂ¤osaan tuleva mainospaikka â&#x2C6;&#x2019; joka on kuin vieraileva pieni mainosplanssi â&#x20AC;&#x201C; ilmestyy tyhjĂ¤stĂ¤, kerĂ¤Ă¤ katseet ja katoaa taas.

Ohjelman tarjoaaâ&#x20AC;Ś

Koko shown isĂ¤nnĂ¤ksi pĂ¤Ă¤see hankkimalla â&#x20AC;?Ohjelman tarjoaaâ&#x20AC;? sponsorointidiilin. â&#x20AC;?Kelluva ohjelmasponsorointiâ&#x20AC;? tuo ruutuun mainostajan viestin paraatipaikalla. â&#x20AC;?TĂ¤llĂ¤ kohtaa oikeastaan vain mainostajan luovuus on rajana ja esimerkiksi pienet viinimainostajat ovat ottaneet foorumin omakseen.â&#x20AC;? BrĂ¤ndinrakentamiseen kosolti tyĂśkaluja tarjoava isĂ¤nnĂ¤n rooli ei myĂśskĂ¤Ă¤n vaadi valtaisaa investointia, vaan nĂ¤mĂ¤ minispotit syntyvĂ¤t alle tuhannellakin eurolla. Eri sponsorointituotteita kĂ¤yttĂ¤mĂ¤llĂ¤ voi tavallaan â&#x20AC;?dominoidaâ&#x20AC;? kanavaa vaikkapa neljĂ¤n viikon ajan. MyĂśs kaikki erikoistuotteet ovat tarvittaessa saatavilla â&#x20AC;?avaimet kĂ¤teenâ&#x20AC;? -periaatteella, muistuttaa Tammiruusu. â&#x20AC;?Varsinkin sellaisille yrityksille, jotka eivĂ¤t ole kĂ¤yttĂ¤neet TV-mainontaa aiemmin, meillĂ¤ on tarjota konsultointia ja fiksu kokonaisratkaisu, joka ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja erityiskohderyhmĂ¤t.â&#x20AC;? 183

0< LQGG

Kuluttajan iholle Etenkin kotimaisella puolella TV Viisi myĂśs suunnittelee ja toteuttaa jatkuvasti uusia ohjelmaprojekteja, joihin rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidĂ¤Ă¤n mainostajille uusia tapoja olla mukana ohjelman sisĂ¤llĂśssĂ¤. EsimerkkinĂ¤ tĂ¤stĂ¤ voidaan mainita Malliksi PĂ¤ivĂ¤ssĂ¤ - ja Unelmakoti-ohjelmat, joissa yhteistyĂśkumppanit on kĂ¤sikirjoitettu ohjelman sisĂ¤Ă¤n tuotesijoitteluna. Tammiruusun mukaan tuotesijoittelu on tullut maahan jĂ¤Ă¤dĂ¤kseen. â&#x20AC;?KysyntĂ¤ ja suosio on ollut suurta ja tuotesijoittelu ohjelmissa tulee varmasti lisĂ¤Ă¤ntymĂ¤Ă¤n tulevaisuudessa.â&#x20AC;? MistĂ¤Ă¤n tĂ¤ysin uudesta ja ihmeellisestĂ¤ trendistĂ¤ ei kuitenkaan ole kysymys: kanavapomo muistuttaa, ettĂ¤ esimerkiksi Bond-leffat ovat aina olleet todellista brĂ¤ndi-ilotulitusta. SĂ¤vyjĂ¤ on vain tullut lisĂ¤Ă¤, mistĂ¤ hyvĂ¤nĂ¤ osoituksena oli Unelmakoti: â&#x20AC;?Ohjelman tuotesijoitteluasiakkaat olivat supertyytyvĂ¤isiĂ¤ ensimmĂ¤isen tuotantokauden antiinâ&#x20AC;?, Tammiruusu mainitsee. Esimerkiksi huonekalufirmat saivat kokonaan oman jakson.

Urbaani tuutti Mutta ketkĂ¤ sitten TV ViittĂ¤ katsovat? Katsojaprofiili paljastaa, ettĂ¤ ensisijainen kohderyhmĂ¤ on 15-44-vuotiaat kaupunkilaiset, jotka arvostavat vaihtoehtoista tvtarjontaa. Viitonen on sekĂ¤ miesten ettĂ¤ naisten kanava: â&#x20AC;?Sukupuolijakauma meillĂ¤ on tuommoinen 52 % miehiĂ¤ ja 48 % naisia, eli hyvin turvallinen valinta mainostajalle, joilla on asiaa kummallekin sukupuolelle.â&#x20AC;? Samalla TV Viisi sopii niiden mainostajien pirtaan, jotka haluavat tavoittaa ostovoimaiset kuluttajasegmentit. Tutkimusten mukaan 77 % kanavan katsojista asuu kaupungeissa ja erityisen vahva TV Viisi on suurimmissa kaupungeissa. NĂ¤mĂ¤ cityihmiset taas ovat mainostajien himoitsemia edellĂ¤kĂ¤vijĂśitĂ¤, joilla on varaa ja haluja laittaa pennosiaan kulutukseen. Todellisen palatsivallankaappauksen TV Viisi toteutti ottamalla miesten jalkapallon A-maajoukkueen kutkuttavat MM-karsintapelit ohjelmistoonsa. Samalla ovi monen miehen sydĂ¤meen aukesi kerta heitolla ja kanavalle piipahtamaan tullut penkkiurheilija saattoi tutustua muuhunkin tarjontaan. Vastaavasti TV Viisi â&#x20AC;?adoptoiâ&#x20AC;? myĂśs koripallon karsintakamppailut. Tammiruusu kuitenkin vakuuttaa, ettĂ¤ varsinaisten urheilukanavien varpaille TV Viisi ei silti ole astumassa: â&#x20AC;?Me olemme mainstream-kanava, jossa urheilu on vain lisĂ¤nĂ¤â&#x20AC;?, Tammiruusu kertoo ja huomauttaa, ettĂ¤ tĂ¤nĂ¤ vuonna TV Viisi on nĂ¤yttĂ¤nyt vain yhden Huuhkajien pelin ja syksystĂ¤ ei ole vielĂ¤ mitĂ¤Ă¤n tietoa. â&#x20AC;?Ovi on kuitenkin avoinna, ettĂ¤ otamme jatkossakin ohjelmistoon vastaavanlaista piristystĂ¤.â&#x20AC;?

0< LQGG

Tuplakasvu vuodessa Kanavien positiointikarusellissa TV Viisi sijoittuu Nelosen ja Jimin vĂ¤limaastoon. KatsojamĂ¤Ă¤rissĂ¤ mitattuna TV Viisi on noussut jo Jimin kantaan kiinni ja pitĂ¤Ă¤ tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ hallussaan 4,5 % markkinaosuutta koko kakusta. Kanavan tavoitteena on 5 % vuoden loppuun mennessĂ¤. Tammiruusu kertoo, ettĂ¤ mainostajatkin ovat lĂśytĂ¤neet kanavan aivan uudella tavalla. â&#x20AC;?Vuoden sisĂ¤llĂ¤ mainostajien mĂ¤Ă¤rĂ¤ on tuplautunut. Suomen 150 suurimmasta TV-mainostajasta 100 mainostaa jo meillĂ¤.â&#x20AC;? Tavoitteena on jatkossakin ladata ruutuun mahdollisimman monipuolisesti ohjelmaa ja samalla rakentaa eri viikonosille omaa vahvaa profiilia, jotka katsojat ottavat omakseen.

â&#x20AC;?Maanantai ja tiistai ovat meillĂ¤ leimallisesti suurten yleisĂśjen iltoja. Keskiviikkona ja torstaina tulee action- ja thriller-leffoja, jotka vetoavat erityisesti miehiin. Perjantaikomedioista nauttivat taas naiset. Viikonloput ovat perheiden ja aikuisten", johtaja listaa viikko-ohjelmaa.

LentĂ¤vĂ¤ lĂ¤htĂś Syyskuussa 2008 Voicen jatkoksi ilmestyneellĂ¤ TV ViidellĂ¤ on ollut melkoisen hengĂ¤styttĂ¤vĂ¤ startti â&#x20AC;&#x201C; ja harva tulokas on kyennyt iskostumaan ihmisten mieliin yhtĂ¤ lyhyessĂ¤ ajassa. Ensin kanavalta tuli vain kolmen tunnin mittaisia lĂ¤hetyksiĂ¤, mutta jo helmikuussa 2009 ohjelmisto kasvoi kuusituntiseksi. Joulukuussa lanseerattu 24 h -kanavayhteistyĂś taas tĂ¤ydentĂ¤Ă¤ peiton.

0< LQGG

Kanavan katsotuimpia ohjelmia ovat tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ elokuvat, jotka kerĂ¤Ă¤vĂ¤t parhaimmillaan yli 100 000 katsojaa. Ruotsinlaivalla 24 h -reality-sarja kerĂ¤Ă¤ joka lauantai yli 50 000 katsojaa ja suosio kasvaa koko ajan. TV ViidessĂ¤ uskotaan syksyn uuden tarjonnan kasvattavan katsojavirtoja entisestĂ¤Ă¤n. Tammiruusun mukaan kanavan lippulaivaksi muodostuneet elokuvat tulevat jatkossakin olemaan kovaa valuuttaa â&#x20AC;&#x201C; siitĂ¤ pitĂ¤Ă¤ huolta tuore sopimus Universal-leffastudion kanssa. LisĂ¤ksi syksyllĂ¤ on luvassa ainakin tiukkaa jenkkipoliisisarjaa ja BBC:n laatudokkareita. Reality-sarjat ja komediat lĂśytyvĂ¤t myĂśs TV Viiden viihdeputkesta. â&#x20AC;?Kotimaisesta puolesta voisi mainita stand-up komiikan, jota tullaan nĂ¤kemĂ¤Ă¤n myĂśsâ&#x20AC;?, vinkkaa Tammiruusu. T

Teksti: Markku Summa Kuvat: SBS Finland Oy

Markkinointi

SBS Finland Oy:n mediajohtaja Juha Ourila:

â&#x20AC;?Alueellinen radiomainos tuo asiakkaitaâ&#x20AC;? Alueellinen radiomainonta sopii kaikille, mutta erityisesti pk-yrityksille ja myĂśs aloittaville yrityksille. Se on hyvin kustannustehokasta ja sillĂ¤ saa aikaan pysyvĂ¤n muistijĂ¤ljen. Ennen kaikkea se tuo asiakkaita. Toimintansa Ă¤skettĂ¤in aloittanut pienyrittĂ¤jĂ¤ saattaa SBS Finland Oy:n mediajohtaja Juha Ourilan mukaan ajatella, ettĂ¤ hĂ¤nellĂ¤ ei ole juuri nyt mitĂ¤Ă¤n sanottavaa tai ettĂ¤ strateginen mainonta on isojen puuhaa. - NĂ¤in ei kuitenkaan ole! ErĂ¤s paikallinen t-paitoihin painatuksia ja brodeerauksia tekevĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤ teki meillĂ¤ pitkĂ¤Ă¤n jatkuvaa tunnettuusmainontaa, koska hĂ¤nen asiakkaansa etsi kyseisiĂ¤ yrityksiĂ¤ nimenomaan verkossa googlaamalla ja tĂ¤llĂśin tunnettu nimi on eduksi. Asiakas ottaa mieluummin yhteyttĂ¤ yritykseen, jonka hĂ¤n tietĂ¤Ă¤! Alkuvaiheessa 1980-luvun lopulla kaikki halusivat olla radiossa â&#x20AC;&#x201C; maksoi mitĂ¤ maksoi. Mainostaminen radiossa ja koko kaupallinen radiotoiminta musiikillaan oli vielĂ¤ tuolloin aivan uutta ja tajunnan rĂ¤jĂ¤yttĂ¤vĂ¤Ă¤. - TĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ paikallisradioiden asiakaskunta koostuu pĂ¤Ă¤sĂ¤Ă¤ntĂśisesti paikallisista yrityksistĂ¤. Valtakunnallisilla kaupallisilla radiokanavilla mainostajat ovat valtakunnallisia. Tosin meillĂ¤ ja kumppaneillamme on myĂśs valtakunnallisia mainostajia paikallisradioissa, Ourila sanoo.

Radio toimii toistomediana Radiotoimintaa sĂ¤Ă¤telee valtioneuvoston myĂśntĂ¤mĂ¤n toimiluvan lisĂ¤ksi myĂśs radio- ja tv-laki. - Laki mĂ¤Ă¤rittelee mainonnan maksimimĂ¤Ă¤rĂ¤ksi 20 prosenttia kahdella perĂ¤kkĂ¤isellĂ¤ tunnilla. Tunnissa voi siis olla 12 minuuttia mainontaa. PĂ¤ivittĂ¤isestĂ¤ kokonaislĂ¤hetysajasta mainonnan mĂ¤Ă¤rĂ¤ voi olla enimmillĂ¤Ă¤n 10 prosenttia. KĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ maksimiaika on kĂ¤ytĂśssĂ¤ SBS:llĂ¤ tietyillĂ¤ kanavilla tiettyinĂ¤ sesonkiaikoina. Taisto Toisto on Ourilan mukaan mainostajan paras kaveri. Vaikka jokainen mainos vie â&#x20AC;?etusivuhuomionâ&#x20AC;? ulosajohetkellĂ¤, aikaa viestin kertomiselle on rajallinen mĂ¤Ă¤rĂ¤. - MinĂ¤ lĂ¤htisin kampanjassani liikkeelle 50 viikkotoistosta. Mainoksen pituutta tĂ¤rkeĂ¤mpĂ¤Ă¤ on se, ettĂ¤ mainostaja on miettinyt tarkkaan, mitĂ¤ haluaa mainoksellaan saada aikaan ja ettĂ¤ malttaa keskittyĂ¤ mainosviestissĂ¤Ă¤n tavoitteensa aikaansaamiseen. Taktiseen, aktivoivaan mainontaan riittĂ¤Ă¤ viikko ja jopa lyhyempi aika, mutta silloin toistoja pitĂ¤Ă¤ olla viikon aikana ehdottomasti vĂ¤hintĂ¤Ă¤n 50. - Jos mainostaja tekee pitempiaikaista eli strategista

0< LQGG

Uuden paikallisen mainostajan suurin haaste on ratkaista, miten radiomainos tehdĂ¤Ă¤n ja mitĂ¤ siinĂ¤ sanotaan. MeillĂ¤ on siihen vastaus, Juha Ourila sanoo.

mainontaa esimerkiksi kasvattaakseen tunnettuuttaan, kampanja voi kestĂ¤Ă¤ jopa 52 viikkoa. TĂ¤llĂśin toiston mĂ¤Ă¤rĂ¤ viikossa voi olla hyvinkin alhainen. - MeiltĂ¤ lĂśytyy molempia mainostajia jatkuvasti. Poikkeuksiakin nĂ¤ihin nyrkkisĂ¤Ă¤ntĂśihin on. Joskus mainostaja pĂ¤Ă¤tyy tekemĂ¤Ă¤n hyvin pitkiĂ¤ spotteja, jopa niin kutsuttuja miniohjelmia. TĂ¤llĂśin toistomĂ¤Ă¤rĂ¤ on luonnollisesti alhaisempi.

Alueellinen radiomainonta Paikallisradiotoiminnan katsotaan alkaneen Suomessa vuonna 1985, jolloin ensimmĂ¤iset yksityiset paikallisradiotoimiluvat myĂśnnettiin. Alueellinen radiomainonta kuuluu vain tietyllĂ¤ alueella. Paikallisessa mainonnassa mainostajan viesti on osa paikallista sisĂ¤ltĂśĂ¤. Se tavoittaa kuuntelijoita, joille paikallisuus on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤. - MeillĂ¤ SBS:llĂ¤ on kuitenkin tarjota tĂ¤hĂ¤nkin mainonnan muoto, jota muilla ei ole. IskelmĂ¤llĂ¤ mainostaja voi mainostaa sekĂ¤ valtakunnallisesti ettĂ¤ paikallisesti samassa lĂ¤hetyksessĂ¤ ja jopa samalla katkolla. - Se tuo merkittĂ¤viĂ¤ etuja paikalliselle mainostajalle. MissĂ¤Ă¤n muualla pieni alueellinen toimija ei voi kilpailla isompiensa kanssa samalla katkolla valtakunnallisessa radiossa! Paikallinen toimija voi myĂśs hyĂśdyntĂ¤Ă¤ esimerkiksi pĂ¤Ă¤miehen tai jonkin tuotteen kattomainontaa kertomalla omassa spotissaan, mistĂ¤ tuolla alueella autot tai rakennustarvikkeet saa ostetuksi edullisesti ja asiantuntevalla opastuksella. - Paikallisen radiokanavan tulee tarjota paikallista informaatiota ja olla samalla nuorekas ja â&#x20AC;?freesi." Sen tulee hyĂśdyntĂ¤Ă¤ verkkoa ja sillĂ¤ tulee olla vahva brĂ¤ndi. LisĂ¤ksi kumppanit niin musiikin, uutistoiminnan kuin myĂśs myynnin ja markkinoinnin osalta takaavat kannattavan radiotoiminnan yllĂ¤pitĂ¤misen.

Tarjolla useita vaihtoehtoja

0< LQGG

Kuulijakunnasta paljon tietoa Ourila korostaa kustannustehokkuutta; millĂ¤ panostuksella saa aikaan tietyn kokoisen myynnin lisĂ¤yksen. Esimerkiksi 10 000 euron myynnin lisĂ¤yksestĂ¤ ei ole hyĂśtyĂ¤, jos mainostila maksaa 11Â 000 euroa. - Radiomainos on myĂśs erittĂ¤in joustavaa ja nopeaa. Mainoksen pituus voi olla mikĂ¤ tahansa. Se voidaan sijoittaa erittĂ¤in tarkasti haluttuun pĂ¤ivĂ¤Ă¤n tai kellonaikaan. Se voidaan myĂśs jĂ¤ttĂ¤Ă¤ odottamaan esimerkiksi tiettyĂ¤ sĂ¤Ă¤tilaa. - Kannattaa myĂśs muistaa, ettĂ¤ radiossa voit dominoida oman toimialasi mainontaa erittĂ¤in kustannustehokkaasti ja nopeasti. OhjelmayhteistyĂśllĂ¤ ja promooti-

Alueesta ja kampanjasta riippuen radiomainonnan hintahaarukka on leveĂ¤, noin 500 eurosta ylĂśspĂ¤in.

MiljonĂ¤Ă¤ri ei tarvitse olla, joskin me haluamme auttaa mainostajaa tulemaan sellaiseksi! - Viisisataa euroa on vĂ¤hemmĂ¤n kuin moni muu panostus markkinointiviestintĂ¤Ă¤n. Niin esitteet kuin puhelinluettelon ilmoituskin maksavat. Varsinkin hakukoneiden aikana kannattaa miettiĂ¤, mihin markkinoinnin viestinnĂ¤n osa-alueeseen rahansa laittaa. HyvĂ¤ mainos mainostajan nĂ¤kĂśkulmasta tuo myyntiĂ¤. Se erottuu muusta mainonnasta, jĂ¤Ă¤ mieleen, mainoksen kuulee tarpeeksi usein, se kertoo selkeĂ¤sti, mitĂ¤ kuulijan halutaan tekevĂ¤n ja muistavan, se ei jĂ¤tĂ¤ negatiivisia â&#x20AC;?fiiliksiĂ¤â&#x20AC;? ja se on ammattitaidolla tehty - kuten on mainostajankin tuote. - PitĂ¤Ă¤ myĂśs muistaa, ettĂ¤ radiomainos voi olla aivan yhtĂ¤ yksinkertainen kuin hintailmoitus lehdessĂ¤, tai yhtĂ¤ taiteellinen kuin ison operaattorin mainos televisiossa. SBS:n saama palaute on pĂ¤Ă¤sĂ¤Ă¤ntĂśisesti erinomaista. Sen voi todeta pitkĂ¤aikaisista asiakkuuksista, mutta myĂśs siitĂ¤, ettĂ¤ uusia mainostajia tulee jatkuvasti. Monelle on kuitenkin yllĂ¤tys, ettĂ¤ radiomainonnan lainalaisuudet ovat samat kuin muussakin mainonnassa. - Tavoitteen ja tuotteen tulee olla kunnossa. Mainos ei saa olla huono ja sen tulee erottua. MikĂ¤Ă¤n media ei myĂśskĂ¤Ă¤n ole paikka, jossa â&#x20AC;?kokeillaanâ&#x20AC;? ja panostetaan koemielessĂ¤ mainosaikaan.

SBS Finland Oy sai vuonna 2009 toimialan palkinnon parhaasta myyntitiimistĂ¤. Toimintamme on ammattitaitoista ja asiakkaan tavoitteisiin keskittyvĂ¤Ă¤. Pyrimme olemaan innovatiivisia, koska asiakkaat haluavat aina jotakin uutta nĂ¤kĂśkulmaa niin perinteiseen radiomainontaan kuin erikoisratkaisuihin kuten ohjelmasponsorointiin, Juha Ourila sanoo

SekĂ¤ radio- ettĂ¤ televisiomainonnan nĂ¤kymĂ¤t ovat hyvĂ¤t. SĂ¤hkĂśisten medioiden osuus mediamainonnasta kasvaa Suomessa vĂ¤hin erin kohti lĂ¤nsieurooppalaista tasoa. Kasvava netin kĂ¤yttĂś myyntikanavana tarkoittaa sitĂ¤, ettĂ¤ verkossa toimivien yritysten on pakko panostaa markkinointiin verkon Ă¤Ă¤rettĂśmyydessĂ¤.

oilla erottuu taatusti muista kilpailijoista. Miten mainostaja tietĂ¤Ă¤, kuinka moni kuulee hĂ¤nen mainoksensa ja minkĂ¤lainen on kuulijakunnan rakenne? Radionkuuntelua on mitattu puolueettomasti Finnpanel Oy:n, Yleisradion ja kaupallisten kanavien toimeksiannosta Kansallisella Radiotutkimuksella KRT:llĂ¤ jo vuodesta 1991. Tutkimusta tehdĂ¤Ă¤n ympĂ¤rivuotisesti joka kuukausi. Yleisradio Oy:n sekĂ¤ muiden radiokanavien edustajista ja asiantuntijoista koostuvat ryhmĂ¤t valvovat tutkimuksen menetelmĂ¤Ă¤, laatua ja puolueettomuutta. SBS toimittaa asiakkailleen jokaisesta kampanjasta

0< LQGG

tiedon, kuinka monta kuuntelijaa kampanja saa, kuinka monta mainosta kuullaan ja paljon muuta. Tieto saadaan kaikista kampanjoista. Se perustuu varttikohtaiseen kuuntelijatietoon asemittain ja kuuntelupaikoittain.

Radiomarkkinoiden ykkĂśnen Juha Ourila tyĂśskentelee mediajohtajana ja johtoryhmĂ¤n jĂ¤senenĂ¤ SBS Finland Oy:ssĂ¤. Radion parissa tyĂśskentelyn hĂ¤n aloitti jo vuonna 1997 tutkimuspĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤ Finnpanel Oy:ssĂ¤ . SBS Finland Oy on osa saksalaista monimediakonserni ProSiebenSat.1 Media AG:ta, jolla on kymmeniĂ¤ radio- ja televisiokanavia eri puolilla Eurooppaa.

Radion kuuntelun mĂ¤Ă¤rĂ¤n odotetaan pysyvĂ¤n suurin piirtein samalla tasolla. Nuoremmissa ikĂ¤ryhmissĂ¤ siinĂ¤ on viime vuosina ollut jopa kasvua. Netin erilaiset musiikkipalvelut ja mp3-formaatti eivĂ¤t ole vĂ¤hentĂ¤neet radion kuuntelua kuten niin monet alan guruiksi tituleeratut ennustivat.

-Hallinnoimme kahta suomalaista valtakunnallista radioasemaa, jotka ovat The Voice ja IskelmĂ¤. LisĂ¤ksi meillĂ¤ on neljĂ¤ kaupunkiradiota: Radio 957, Radio Sata, Radio JyvĂ¤skylĂ¤ sekĂ¤ Radio Mega sekĂ¤ nettiradio Radio City. - Kivijalkana on radiotoiminta. TV-toiminta on meille toki aivan yhtĂ¤ tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ kuin radiotoimintakin, mutta TV-toimialalla olemme haastajan asemassa ja palvelemassa tiettyĂ¤ nichĂŠ-yleisĂśĂ¤ musiikki-TV:llĂ¤. RadiomainosmyynnistĂ¤ SBS Finland Oy:llĂ¤ on 28 prosentin markkinaosuus ja kaikesta kaupallisten kanavien radionkuuntelusta osuus on 25 prosenttia. SBS Finland Oy on kuulunut Suomen Parhaimpiin TyĂśpaikkoihin (Great Place to Work) jo kolmena vuonna perĂ¤kkĂ¤in. YhtiĂś on myĂśs ollut ensimmĂ¤isenĂ¤ tuomassa toimialalle uutta tekniikkaa ja muita innovaatioita. - Suurelle yleisĂślle tunnetuin lienee Visual Radio, mutta myĂśs mediamyynnin puolella lanseeramme jatkuvasti uusia tuotteita mainostajalle. Viimeisin yleisĂśĂ¤ palveleva uutuus on uudenlainen mobiiliapplikaatio matkapuhelimiin. Yhteystiedot:

SBS.ďŹ :n kautta pĂ¤Ă¤see yhtiĂśn verkkosivuille - sieltĂ¤ lĂśytyy tarkemmat yhteystiedot tai sitten voi soittaa tai meilata: Outi Rekola (outi.rekola@sbs.ďŹ p. 020 747 4060). Outi on SBS Finland Oy:n kaupallinen johtaja.

0< LQGG

The Core of ICT

190

0< LQGG &$1$/ [ FRQY LQGG

Markkinointi

KULT T UURI- A L I F E S T Y L E-RADIO TAVOIT TA A YLEISĂ&#x2013;NSĂ&#x201E; MONEN MEDIAN KAUTTA

4 4 H $ H [ Â? + Â˘ $ 4 H

Rondo FM â&#x20AC;&#x201C; laatukanava, joka puhuttelee pĂ¤Ă¤ttĂ¤jiĂ¤ Rondo FM lĂśytĂ¤Ă¤ musiikki- ja kulttuurikonseptillaan arvokkaan, kilpailijoistaan erottuvan kohderyhmĂ¤n. NĂ¤in toteaa klassisen musiikin lifestyle-kanavan, kulttuuriradio Rondon radiojohtaja Matti Tuomisto. Teksti: Jukka

Savolainen

Kaupallisen radiotoiminnan juuret ovat Yhdysvalloissa. Juuri siellĂ¤ oivallettiin, ettĂ¤ valitun musiikkiformaatin kautta on mahdollista ohjata yleisĂśkohderyhmĂ¤n muotoutumista. Suomessa kaupallinen radiotoiminta alkoi vuonna 1985. Musiikin lisĂ¤ksi kanavaa karakterisoivat â&#x20AC;?radiopersoonatâ&#x20AC;?, puheilmaisun tyyli, ohjelmat ja â&#x20AC;?jinkutâ&#x20AC;? eli kanavatunnukset. TĂ¤rkeĂ¤ osa kanavan kaupallista formaattia on ammattitaitoisesti toteutettu, ilmeeseen sopiva radiomainonta. NĂ¤mĂ¤ yhdessĂ¤ luovat radiolle kanavamarkkinoinnin tuella oman kohderyhmĂ¤nsĂ¤. NĂ¤in kertoo uuden Rondon FM:n radiojohtaja Matti Tuomisto. Kotimaiseen yrittĂ¤jyyteen perustuva kanava aloitti toimintansa 22. maaliskuuta. Sen kuuluvuusalueella on noin kolme miljoonaa Suomen kasvukeskuksissa asuvaa kuulijaa. Rondo FM:Ă¤Ă¤ odotettiin. Se kokosi nopeasti alan huipuista tuekseen Advisory Boardin, jossa ovat mukana mm. kapellimestarit Osmo VĂ¤nskĂ¤ ja JukkaPekka Saraste, Kuhmon Kamarimusiikin perustaja Seppo Kimanen, Helsingin Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta ja lauluprofessori Monica Groop.

Klassinen tavoittaa korkeasti koulutetut

Toimitusjohtaja Harri Valkonen kertoo, ettĂ¤ klassinen musiikki houkuttelee kuuntelijoiksi korkeasti koulutettua ja tĂ¤mĂ¤n mukaisesti tyĂśelĂ¤mĂ¤Ă¤n hyvin sijoittunutta vĂ¤estĂśĂ¤. Mukana on paljon julkisen hallinnon pĂ¤Ă¤ttĂ¤jiĂ¤, samoin yrittĂ¤jiĂ¤ ja esimerkiksi omien tyĂśpaikkojensa hankinnoista tai palveluiden ostoista pĂ¤Ă¤ttĂ¤viĂ¤ henkilĂśitĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Rondo FM:n kuuntelijat ovat vauraita kauRondo FM radioi toukokuussa Nordea Jean Sibelius Orkesterin konsertin Tampere-talosta. Konsertin johti radion Advisory Boardin jĂ¤sen Jukka-Pekka Saraste.

0< LQGG

+ Â? $ [ Â˘ 4H [Â?+ 4H â&#x20AC;?Kun me Rondo FM:llĂ¤ puhumme â&#x20AC;&#x2122;menestyjien mediavalinnastaâ&#x20AC;&#x2122;, tarkoitamme sekĂ¤ kuuntelijoitamme ettĂ¤ mainosasiakkaitamme.â&#x20AC;?

punkien keskustojen asukkaita tai asuvat laadukkailla esikaupunkialueilla. He ovat itseĂ¤Ă¤n toteuttavia aktiivisia ammattilaisia tai elĂ¤kelĂ¤isiĂ¤. Valtaosa heistĂ¤ asuu kahden tai yhden hengen taloudessa, Valkonen jatkaa. Matti Tuomisto painottaa, ettĂ¤ Rondo FM:n sisĂ¤ltĂś ajatellaan syksystĂ¤ alkaen â&#x20AC;?lifestyle-suotimenâ&#x20AC;? lĂ¤pi. Radion kuuntelija sitoutuu pĂ¤ivĂ¤n ajan mukaan vaihtuvaan musiikkilinjaan â&#x20AC;&#x201C; esimerkiksi arkena pĂ¤ivĂ¤saikaan soi lĂ¤hes yksinomaan musiikki, joten radiota voi pitĂ¤Ă¤ auki toimistossa. â&#x20AC;&#x201C; Ohjelmallisia teemoja ovat esimerkiksi kotimaan ja kansainvĂ¤linen matkailu, gourmet, terveys ja itsestĂ¤ huolehtiminen, kulttuuri sekĂ¤ design liittyen Helsinki Design Capital 2012 -hankkeeseen â&#x20AC;&#x201C; ja tĂ¤ssĂ¤ meitĂ¤ kiinnostaa myĂśs palvelujen design, Tuomisto toteaa. â&#x20AC;&#x201C; TĂ¤rkeĂ¤n aihepiirin tarjoaa Helsingin Musiikkitalo yleisĂśyhteistyĂśhankkeineen. Talon kĂ¤yttĂ¤jistĂ¤ Helsingin kaupunginorkesteri ja Sibelius-Akatemia ovat Rondo FM:n suuria asiakkaita. Radion toimittajilta vaativa kuulijakunta edellyttĂ¤Ă¤ paljon. Vastauksena on ollut kokemus: mukana on pitkĂ¤n linjan ammattilaisia Minna LindgrenistĂ¤ TeroPekka Henelliin ja Jussi Paasiin.

Kontakti monen median kautta Rondo FM on osa monimediakonseptia ja mediakokonaisuuden â&#x20AC;?sateenvarjo." Vanhin osa konseptia on jo puolen vuosisadan ajan julkaistu ja nykyisin Pohjoismaiden suurin klassisen musiikin aikakauslehti Rondo. Palvelua tĂ¤ydentĂ¤vĂ¤t rondofm.fi-verkkosivut yleisĂśkilpailuineen. â&#x20AC;&#x201C; Moderni media hahmottuu â&#x20AC;?alustaksiâ&#x20AC;?, jossa kĂ¤yttĂ¤jien eli kuuntelijoiden ja lukijoiden toisaalta mainostajien ja sponsorien intressit kohtaavat. MeidĂ¤n mediaalustamme muodostuu radiosta, lehdestĂ¤ ja verkkosivuista, Matti Tuomisto kuvailee. â&#x20AC;&#x201C; Radio on henkilĂśkohtainen lĂ¤himedia, ja kuuntelija muodostaa itselleen mieluisen kanavaan henkilĂśkohtaisen suhteen. Kun me Rondo FM:llĂ¤ puhumme â&#x20AC;?menestyjien mediavalinnastaâ&#x20AC;?, tarkoitamme sekĂ¤ kuuntelijoitamme ettĂ¤ mainosasiakkaitamme, myyntipĂ¤Ă¤llikkĂś Jan Vaaka toteaa. Ajattelumalli tuottaa jo tulosta. Rondo FM:n suuriin

0< LQGG

MyyntipĂ¤Ă¤llikkĂś Jan Vaaka (vas.) ja myyntijohtaja Jussi Parkkonen suunnittelevat Rondo FM:n mainosasiakkaalle kustannustehokkaan kampanjaratkaisun avaimet kĂ¤teen -periaatteella.

asiakkaisiin lukeutuvat mm. Finnair ja Nordea, jotka kumpikin ovat kanavalla ohjelmayhteistyĂśn kautta. TĂ¤rkeĂ¤ yhteistyĂśkumppani on myĂśs Savonlinnan Oopperajuhlat.

Ratkaisu pienelle ja suurelle yritykselle â&#x20AC;&#x201C; Klassinen musiikki ja asiallinen, kiireetĂśn juontamistyyli muodostavat kanavan â&#x20AC;?ilmeen." Kokemuksemme on, ettĂ¤ Rondo FM:n kuuntelijat hyvĂ¤ksyvĂ¤t radiomainonnan, kun se toteutetaan kanavan tyylin mukaisesti, Tuomisto toteaa. Rondo FM tarjoaa mainostajalle erilaisia ratkaisuja. Spottimainonnan kautta voi kehittĂ¤Ă¤ tuotteen tai palvelun imagoa tai kertoa niiden eduista ja hyĂśdyistĂ¤. Joskus tuote tai palvelu voi vaatia tuekseen laajoja perusteluja. TĂ¤llĂśin toimiva ratkaisu voi olla jopa kahden minuutin pituinen yhden spotin mainoskatko, jossa kohdetta valotetaan esimerkiksi haastattelun muodossa. OhjelmayhteistyĂśssĂ¤ sponsori tarjoaa ohjelman, radion oopperaillat tai esimerkiksi konserttisarjan, jota promovoidaan kanavalla, verkkosivuilla ja Rondo-lehdessĂ¤. NĂ¤in sponsori saa monimediassa pitkĂ¤aikaista nĂ¤kyvyyttĂ¤ ja kuuluvuutta. YleensĂ¤ pakettiin yhdistetĂ¤Ă¤n normaalia radiomainontaa. â&#x20AC;&#x201C; Pystymme suunnittelemaan toimivan ja kustannustehokkaan kampanjaratkaisun avaimet kĂ¤teen -periaatteella niin pienelle kuin suurellekin yritykselle, myyntijohtaja Jussi Parkkonen vakuuttaa. T www.rondofm.ďŹ