Pelaajan maailma // Toimituksen kuulumiset johannapuusti
Johanna Puustinen päätoimittaja
jannepyy
AvreGary
Janne Pyykkönen kulttuuritoimittaja
Ville Arvekari erikoistoimittaja
n yleensä perusta pelimusiikista, mutta Death Strandingin soundtrack on kolissut viime aikoina kovaa. Kojima ei toki ole ensimmäinen kehittäjä, joka on keksinyt käyttää pelinsä taustamusiikkina oikeiden bändien tuotantoa, mutta Timefall-lätty onnistuu tiivistämään henkilökohtaisen musiikkimakuni täydelliseksi kahdeksan kappaleen timantiksi. Myös islantilaisen Low Roarin melodiat tuntuvat sielussa asti.
E
ameXpon tai tutummin DigiExpon taru on lopussa, ja taas tuntuu yksi aikakausi päättyvän. Yllätyksestä ei voi puhua, sillä messujen rappeutuminen oli karua katsottavaa vuosien saatossa ja prosessi vaikutti vääjäämättömältä. Muistoissa on lavaohjelmista muun muassa lelukitaran kanssa kamppailu ja taistelupeliturnauksen vetäminen. Kaikkea sitä on tullut tehtyä.
G
J
oulu on taas, joulu on taas, Kaitila täynnä puuroo! Myötähäpeä on jälleen suuri, sillä Pelaaja.fin aina yhtä ajattomat JoulukalenteriHD-videot tekevät tänäkin vuonna paluun. Kuvaaminen on silti ollut varsin hilpeää ja nostalgista, kiitos muutamien yllätysvieraiden ja vanhojen vitsien kierrättämisen. Amatööriteatteri kiittää ja kuittaa!
Kolme parasta nyt: 1. Somac (mahahaavalääkitys) 2. Pitkät koiralenkit (mielenterveyslääkitys) 3. Bring Me The Horizon (korvamatolääkitys)
Kolme parasta nyt: 1. Disco Elysium (Win) 2. Banshee, kaudet 1–4 (HBO) 3. Death Stranding (PS4)
Kolme parasta nyt: 1. Star Wars Jedi: Fallen Order 2. Death Stranding 3. Luigi’s Mansion 3
meuhkis
RiepuP
Panu Saarenoja toimituspäällikkö
laserkola
Lasse Erkola art director
Minna Erkola graafikko
len päässyt ottamaan hyvin tuntumaa pääosaan tämän vuoden merkittävimmistä peleistä, mutta pari teosta kummittelee yhä listalla. Ennen vuodenvaihdetta tarkoituksena on selvittää, kuinka tehokkaasti Disco Elysium vie lopulta mennessään ja muuttuuko Death Stranding oikeasti hyväksi kakkoslukunsa jälkeen. Leffasyntilistaa täytyisi sitäkin karsia ennen kuin vapaaliput pääsevät vanhenemaan.
O
ääsin uuden CoDin kimppuun pari viikkoa myöhässä Japanin-matkailuni takia. Valokuvia tuli taas napsittua satoja gigatavuja. Ehkä sieltä joukosta löytyy muutama hyväkin kuva. Modern Warfaren uusittu Ground War -pelitila yllätti battlefieldmäisyydellään. Siinä on hyvä balanssi Bäfän skaalaa ja CoDin hektisyyttä. Odotin alun perin viime vuoden tylsältä battle royale -pelitilalta jotain tämän tapaista.
P
oniin, niinhän siinä sitten kävi, että olen totaalisen hurahtanut Pathfinder: Kingmakeriin – kiitos Huttusen ja Pyykkösen painostuskampanjan. Työkaverit ovat varmasti mielissään, kun taas kerran toimistolla puidaan tasaisin väliajoin hahmojen optimointia, suosikkiloitsuja, tarinankäänteitä ja valtakunnan rakentamisen yksityiskohtia. Puolihaltia, Sylvan Sorcerer, susilemmikki, neutral good. Korkea karisma.
Kolme parasta nyt: 1. Päikkärit 2. Sobble (Pokémon Sword) 3. Prinsessa Alice (The Crown, kausi 3)
Kolme parasta nyt: 1. Modern Warfare (raivon ja rakkauden tasapaino) 2. TeamLab Borderless (valokikkailua Tokiossa) 3. Squarepusher: Vortrack (musiikki)
Kolme parasta nyt:
Miika Huttunen Tuntuu kaikkien näiden vuosien jälkeen vähän oudolta olla täällä alhaalla, mutta ainakin olen hyvässä seurassa! Suurinta hupia kestosuosikki Destiny 2:n lisäksi on viime aikoina ollut postipakettien rahtaaminen Death Strandingissä. Pitäisikö pistää oma lähettipalvelu pystyyn?
4 // pelaaja.fi
Jason Ward Näin loppuvuodesta pelimediassa joutuu tilanteeseen, jossa pitäisi listata vuoden parhaat pelit vaikkapa kärkikymmenikköön. Ja aina on sama juttu: ei ehtinyt pelata sitä, tarttua tähän tai edes nuuhkaista tuota kolmattakaan. Onko liian myöhäistä äänestää taas Skyrimia?
Miikka Lehtonen Marraskuu oli iloisten yllätysten kuukausi, kun sekä Pokémon Sword että Star Wars Jedi: Fallen Order olivat todella kivoja pelejä. Star Wars -pelit ovat usein olleet mitä sattuu, eikä Pokémonkaan ole näin koukuttanut vuosiin. Mutta kumpi onkaan söpömpi, BD-1 vai Scorbunny?
Antti Voutilainen Vuodenvaihteen lähestyessä Bonanza-simulaattori eli RDR II rohmuaa valtaosan pelitunneista. Se ei haittaisi, jos tarjolla ei olisi muuta pelattavaa. Lailla huonon rakastajan vannon uskollisuuttani yhdelle pelille, vaikka vilkuilen jo seuraavaa. Pukki, tuo lisää peliaikaa!
N
1. Pathfinder: Kingmaker (pelit) 2. Re-Ment 30’s Nostalgic Japanese Life (tuliaiset) 3. The Lighthouse (elokuvat)
Paavo Niskala Yli vuosikymmenen tauon jälkeen liityin jälleen Nintendo-pelaajien leiriin ostamalla Switchin. Hämmentävästi kaupan päälle satoi krääsää deodorantista ja suihkugeelistä Zelda-rantapyyhkeeseen. Ensimmäiseksi Switchpeliksi hankin tietysti sen hanhipelin. Honk, honk!
Markus Heino Alkaa olla aika pohtia, millaisen saldon vuosi jätti jälkeensä pelitarjonnallaan. Oma listani meni jälleen uusiksi marraskuussa, kun Jedi: Fallen Order ja Death Stranding saapuivat sekoittamaan pakan terävintä kärkeä. Laminointi seis! Tätä pitää vielä miettiä.