Mikä on SAVAL

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL on Suomen Valmentajien vuonna 2002 perustama etu- ja palvelujärjestö ammattivalmentajille ja muille valmennustehtävissä toimiville. SAVAL on erikoistunut urheiluvalmentajien henkilökohtaiseen edunvalvontaan ja vastaa ennakoivasti jäsenistön sekä yhteiskunnan tarpeisiin edesauttamalla työpaikkojen syntymistä, oikeudenmukaista palkkausta työn vaatimuksiin ja määrään nähden sekä työhyvinvointia edistäviä olosuhteita.

Vahvana valmentajien edunvalvojana SAVAL edistää urheilun ja valmentajuuden arvostusta, osallistuu valmentajien osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja tekee laajaa yhteistyötä etenkin työmarkkinajärjestökentässä, mutta myös urheilussa, toimivien tahojen kanssa. SAVAL toimii urheiluvalmentajien ammattiliittona Suomessa. SAVAL on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n jäsenyhdistys, ja kuuluu Akavaan.

SAVAL on Suomen Valmentajien yhteisöjäsen ja kaksi monilajista valmentajajärjestöä tekevät muutoinkin tiivistä yhteistyötä. SAVALilla ja Suomen Valmentajilla on sekä erillisiä että yhteisiä tehtäviä. Valmentajayhdistykset täydentävät toinen toisiaan varmistaen sen, että jokaiselle suomalaiselle valmentajalle ‒ vapaaehtoisista päätoimisiin ammattilaisiin ‒ on tarjolla sopivia palveluita.

Mitä SAVAL tekee? SAVAL tekee työtä urheiluvalmentajien eteen. SAVAL tarjoaa jäsenilleen nopeaa ja henkilökohtaista jäsenpalvelua ‒ apua työsuhdeasioissa. Jäsenet saavat SAVALin kautta myös työttömyysturvaan liittyvät asiat hoidettua. Autamme myös riita-asioiden neuvotteluissa ja niiden oikeudellisessa selvittelyssä. SAVAL tarjoaa myös muita jäsenetuja ja koulutusta muun muassa työsuhdetaitoihin liittyen.

Näiden lisäksi SAVALin toimintaan kuuluu:

• valmentajien työnkuvan ja toimintaympäristön kehittäminen • uusien valmennuksen työpaikkojen syntymiseen vaikuttaminen • valmentajuuden tunnettuuden lisääminen • valmennuksen vaikuttavuuden osoittaminen eri keinoin • urheilun arvojen kirkasta-

minen ja vaaliminen osana yhteiskunnan arkea.

Henkilökohtaisen jäsenpalvelun osalta toimistolle tulee vuositasolla pitkästi yli toistatuhatta yhteydenottoa. Tyypillisiä yhteydenottojen aiheita ovat olleet jo pitkään useat työsuhteeseen liittyvät aiheet ja ajankohtaisina aiheina on esiin nousseet koronapandemian vaikutukset ja valmentajien kohtaama epäasiallinen käytös:

Työsopimuksesta yleisesti Työsopimuksessa sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä työnteon ehdoista. Keskeisiä ehtoja ovat muun muassa työtehtävät, työntekopaikka, maksettava palkka mahdollisine luontoisetuineen, lomaedut, lomaraha ja työsuhteessa sovellettava työehtosopimus.

Työsopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jos työnantaja haluaa muuttaa ehtoja, muuttaminen edellyttää uuden sopimuksen tekemistä tai irtisanomisperustetta. Jos työntekijä ei suostu työsuhteen ehdon muuttamiseen eikä irtisanomisperustetta ole, työsopimus yleensä jatkuu entisin ehdoin.

Työsopimustarkastuksia tehdään kymmenistä jopa yli sataan tarkastukseen vuosittain. Valitettavan usein sopimuksiin on eksynyt virheitä.

Työsopimuksen muototoistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen? Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on työsopimuksen ensisijainen muoto. Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi tietty rajattu työsuoritus, sijaisuus tai harjoittelu. Jos työn tekemiselle on tarve vähintään yhdeksän kuukautta vuodessa, on työsopimus tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi. Työsopimuslaki ei kuitenkaan rajoita määräaikaisen työsopimuksen solmimista työntekijän omasta pyynnöstä.

Palkka Sopimustarkastusten yhteydessä usein keskustellaan myös palkasta. Myös erillistä palkkaneuvontaa annetaan ja SAVALin toimistolla onkin melko hyvä käsitys toimialan palkkaukseen liittyen.

Työntekijällä on oikeus saada vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työehtosopimusta ei ole, on oikeus saada alan tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Jos palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan, palkan perusteista on sovittava selkeästi ja yksityiskohtaisesti. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasuositusta voi kysyä SAVALin toimistosta. Työsopimuksessa kannattaa sopia myös säännöllisestä palkantarkistamisesta.

Palkka voi koostua osittain tai kokonaan provisiosta, bonuksista tai vastaavista. Palkkausperusteista on tällöin sovittava niin, että se riippuu vain sellaisista tulostekijöistä, joihin itse voi käytännössä vaikuttaa.

Työaika ja työajanseuranta Työaikaan liittyvät yhteydenotot ovat myös hyvin tyypillisiä. Se mikä on työtä ja mikä ei, voi olla valmentajan työssä haastavaa määritellä. Valmentajan katsoessa esimerkiksi tulevan vastustajan ottelua kotona, onko tämä työtä vai ei? Jos valmentaja katsoo vastaavaa ottelua työnantajan tiloissa niin se usein lasketaan työksi ja työajaksi. Työsopimuksessa sovitaan säännöllisen työajan päivittäiset ja viikoittaiset enimmäismäärät. Jos työaika tyypillisesti vaihtelee, voidaan sopia liukuvasta työajasta tai työajan tasoittumisesta sovitulla aikajaksolla. Työaikajoustot sopivat hyvin valmentajan työsuhteisiin, kunhan joustoa tapahtuu tarvittaessa molempiin suuntiin. Järjestelyissä on noudatettava työaikalakia ja työsuhteessa sovellettavaa työehtosopimusta.

Työajan osalta valmentajan työ poikkeaa monesta muusta ammatista. Säännöllistä työtä tehdään usein myös ilta-aikoina, ja harjoituksia ja ottelutapahtumia on viikonloppuisin. Työn tapahtuessa leireillä, ottelutapahtumissa tai vastaavissa olosuhteissa on hyvä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä erikseen.

Valmentajan tullessa valituksi edustustehtäviin Suomen kisajoukkueen virallisena jäsenenä suositellaan, että osallistuminen ei vähennä valmentajan palkkaetuja varsinaisesta työstä. Työnantajan velvoitteisiin sisältyy tarvittavien sijaisten järjestäminen edustustehtävien ajaksi.

Työajan kirjaamisvelvoite on määrätty laissa. Se on sekä työntekijän että työnantajan turva. Se varmistaa, että työntekijä on töissä sopimuksen mukaisen ajan ja sillä on vaikutuksia työntekijän palkkaan, työajan tasoittumiseen ja lomapäiväkertymään. Lain mukaan työaikakirjanpito on työnantajan vastuulla. Usein on sovittu käytännöstä, jossa työntekijät itse kirjaavat tehdyt työtunnit, ja työnantaja tarkastaa ja hyväksyy kirjaukset säännöllisesti, sovitulla tavalla.

Yllättävän usein yhteydenotot liittyvät velvoitteisiin. Työlainsäädäntö antaa raamit työntekijän ja

työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista, joita tulisi työelämässä noudattaa.

Työntekijän ja työnantajan velvoitteet Työntekijän keskeisiä velvoitteita huolellisen työn tekemisen lisäksi ovat kuuliaisuus- ja uskollisuusvelvoitteet. Työntekijän on lähtökohtaisesti toteltava työnantajan työhön liittyviä määräyksiä, vältettävä ristiriitoja ja huomioitava työnantajan etu. Työntekijä ei saa toimia siten, että toiminta voi vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työnantajalla velvoitteisiin lakien ja sopimusten noudattamisen lisäksi kuuluu kohdella työntekijöitä tasapuolisesti, huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja työterveydestä, antaa työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista sekä edistää hyvää työilmapiiriä, työsuoriutumista ja ammatillista kehittymistä.

Ajankohtaisina aiheina koronapandemian vaikutukset ja epäasiallinen käyttäytyminen Viime aikoina SAVALin toimistolle tulleet palloilulajien yhteydenotot ovat valtaosin liittyneet koronapandemian aiheuttamiin sopeutustoimiin ja työttömyysturvaan. Poikkeustilanteeseen liittyviin kysymyksiin on annettu apua parhaalla mahdollisella tavalla.

Toinen, valitettavasti toistuva aihe, on ollut valmentajien kokema kiusaaminen tai muu epäasiallinen kohtelu työpaikalla, mikä voi vaarantaa työntekijöiden terveyden. Työnantaja onkin velvollinen puuttumaan työpaikalla tapahtuvaan häiritsevään käytökseen saatuaan siitä tiedon. Valmentajan velvollisuus on ilmoittaa kokemastaan epäasiallisesta käytöksestä työnantajalle. Monilla työpaikoilla on sovittu toimintamalli, miten tulee toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua.

Miten toimia, jos koet epäasiallista kohtelua? • Ota asia puheeksi huonosti käyttäytyneen henkilön eli tekijän kanssa. • Mikäli epäasiallinen kohtelu jatkuu, ilmoita asiasta työnantajallesi. • Mikäli tekijä on johtoon tai ylimpään johtoon kuuluva, epäasiallisesta käytöksestä ilmoitetaan myös tällöin työnantajalle. • Mikäli ilmoitukseen ei reagoida, selvitä ilmoituksesi vastaanottajalta, onko hän ryhtynyt selvittämään kokemaasi epäasiallista kohtelua. • Mikäli käsittely ei edelleenkään etene ja olet varmistanut, että työnantajasi on tietoinen tekemästäsi ilmoituksesta, ota yhteyttä työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan tai SAVALin työsuhdeneuvontaan saadaksesi lisäohjeita. Kiusaamisesta tai muusta epäasiallisesta kohtelusta kannattaa keskustella työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä myös Suomen Ammattivalmentajat SAVALiin ja työterveyshuoltoon.

Asian käsittelyn vuoksi on tärkeää, että kirjaat ylös, miten ja milloin häiritsevää käytöstä ilmenee ja miten olet itse toiminut.

Teksti: Raino Nieminen Toiminnanjohtaja Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry Kuvat: stock.adobe.com1 ja stock.adobe.com2

Lisätietoja: Työsuojeluviranomaisen valtakunnallinen puhelinneuvonta puh. 0295 016 620 SAVALin työsuhteeseen liittyvä lakineuvonta puh. (09) 2510 1350, toimisto@saval.fi

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 (28 § häirintä, 18 § työntekijän yleiset velvollisuudet)

Kun menet töihin EU-/ETA –maahan, tulee työttömyysvakuutus pääsääntöisesti siirtää työskentelymaahan. Tätä varten tarvitaan U1–lomake, jonka SAVALin jäsenyyteen kuuluva KOKO-työttömyyskassa kirjoittaa pyynnöstä. SAVALin jäsenenä muista ilmoittaa toimistolle ulkomaille muutostasi.

EU/ETA-maat ja Sveitsi sekä Pohjoismaat Ruotsissa ja Tanskassa valmentajan tulee itse liittyä kassaan päästäkseen ansioturvan piiriin. Muissa EU-/ ETA –maissa ja Sveitsissä sekä Pohjoismaissa valmentaja tulee yleensä vakuutetuksi yleisen työttömyysvakuutusjärjestelmän kautta.

Valmentaminen ammattina tulkitaan eri maissa eri tavoin. Suositus on, että joko etukäteen tai mahdollisimman pian maahanmuuton jälkeen olet yhteydessä paikallisiin työ- ja elinkeinoviranomaisiin varmistuaksesi kyseisen maan työttömyysturvavaatimuksista

Kun palaat takaisin Suomeen, työskentelykausien siirtäminen Suomeen edellyttää liittymistä työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun lakkasit kuulumasta työskentelymaan työttömyysturvajärjestelmään.

Toimita ulkomailla tehdystä työstä Suomeen samat asiakirjat kuin Suomessakin tehdystä työstä: työtodistus, palkkatodistus/palkkalaskelmat ja U1 –lomake.

Työskentely ns. kolmannessa maassa EU-/ETA-maiden ulkopuolella työskentely muuna kuin lähetettynä työntekijänä ei kerrytä työssäoloehtoa. Henkilön katsotaan kuitenkin olevan työmarkkinoilla, jos hän on työssä, joka Suomessa kerryttäisi työssäoloehtoa.

Jos työssäoloehtosi on täyttynyt ennen EU-/ETA-maiden ulkopuolelle lähtöä Suomessa tehdystä työstä, se on edelleen voimassa, joten kassajäsenyyttä ei kannata katkaista. Ellet tiedä ulkomaan työjakson pituutta etukäteen, on järkevää pitää kassan jäsenyys voimassa kaksi ensimmäistä vuotta.

Lukuisat poikkeukset vaikuttavat mahdollisuuksiin hyödyntää Suomen sosiaalietuuksia, joten kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan hyvissä ajoin ennen muuttopäivää. Ulkomaille lähtijän oikeus julkisiin palveluihin ja tukiin vaihtelee sen mukaan, missä päin maailmaa tuleva työpaikka sijaitsee. Heti kun aloitat palkkatyön tai ryhdyt yrittäjäksi toisessa EU-käytäntöjä soveltavassa maassa, oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan lakkaa.

Tilanne on sama, kun henkilö lähtee kahdenvälistä sosiaaliturvasopimusta noudattavaan maahan. On myös maita, joiden kanssa sosiaaliturvasta ei ole sovittu mitään, tällöin riskinä on putoaminen tyhjän päälle, mikäli oleskelu jatkuu yli 12kk.

SAVAL-jäsen, suunnitellessasi ulkomaanpestiä ole hyvissä ajoin yhteydessä SAVALin toimistoon. Selvitetään työttömyysvakuutukseesi ja muuttoon liittyviä kysymyksiä yhdessä!

Lisätietoja Kelan kansainvälisten asioiden keskus puh. 020 634 0200, inter.helsinki@kela.fi SAVALin työsuhteeseen liittyvä lakineuvonta puh. (09) 2510 1350, toimisto@saval.fi

Yhteystiedot: Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI Käyntiosoite: Kellosilta 7 Puhelin: 09-2510 1370 E-mail: toimisto@saval.fi www.saval.fi