Palopaallysto_lehti-4_2025

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

Pelastusala mukaan kestävän kehityksen työhön s. 6 Uhka taivaalta – pelastusalan on varauduttava lennokkien aiheuttamiin riskeihin s. 14 Pohjoismaiset opintopäivät Norjassa oivallutti puhtaan pelastusaseman konseptilla s. 38

sppl.fi 4/2025

Puukauppaa ja metsänhoitopalveluita Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet puukauppaa suoraan Stora Enson kanssa jo vuodesta 1872.

Meiltä saat myös metsänhoitopalvelut kattavasti.

Oman alueesi metsäasiantuntijan ja ajankohtaiset puukauppaedut löydät osoitteesta storaensometsa.fi.

Metsäasioiden kanssa et ole yksin.

Rovaniemi (etelä) Metsäasiantuntija Vesa Pajari +358 40 162 4205 vesa.pajari@storaenso.com

Rovaniemi (pohjoinen) Metsäasiantuntija Janne Keränen +358 40 145 5592 janne.keranen@storaenso.com

Punainen Kukko 2026 Tiesitkö, että Palopäällystöliitolla on oma veriryhmä?

M

ainitse verta luovuttaessasi Punainen Kukko, niin luovutuksesi kirjautuu veriryhmällemme. Vuoden 2026 tavoitteena ryhmällämme on yli 50 luovutusta – koitettaisiinko yhdessä päästä tähän? Kiitos jokaiselle luovuttajalle!

Muistathan, että verenluovuttajia tarvitaan tasaisesti ympäri vuoden, noin 800 joka arkipäivä.

PU H EEN JO H TA JA N T ERV EH DYS

Kaikki päättyy aikanaan Arvoisa Palopäällystöliiton jäsenistö,

T

ämä on viimeinen pääkirjoitukseni Palopäällystö-lehteen. Joulukuun toisella viikolla liittokokous valitsi Palopäällystöliiton uudeksi puheenjohtajaksi pelastusjohtaja Mika Kontion Pirkanmaalta.

Parhaimmat onnitteluni Mikalle – hieno valinta!

Samassa kokouksessa päivitettiin myös liiton säännöt. Uusien sääntöjen mukaan puheenjohtajuus vaihtuu vasta vuodenvaihteessa, mutta nyt toimittiin vanhojen sääntöjen mukaisesti. Liiton komeat puheenjohtajan käädyt siirtyivät Mikan kaulaan saman tien, ja oma jälkimmäinen kolmivuotiskauteni päättyi samalla hetkellä.

Vuoden 2020 ensimmäisessä Palopäällystö-lehden pääkirjoituksessa, vastavalittuna puheenjohtajana, kiitin luottamuksesta.

Hehkutin liiton hyvää tilannetta, osaavaa

henkilöstöä sekä luottamushenkilöiden asiantuntemusta ja omistautumista toimintaan. Vajaa vuosi aiemmin Sipilän hallituksen monialainen maakuntamalli oli kaatunut hallituksen mukana. Tilanne oli odottava.

Kirjoitin tuolloin: ”Parasta mitä voimme tehdä, on keskittyä päivittäistehtävien hoitamiseen ja kehittää omaa työtämme riippumatta uudistusten tulemisista tai peruuntumisista. Sosiaali- ja terveystoimeen verrattuna pelastustoimen ongelmat ja murheet ovat kovin pieniä. Se ei tarkoita, etteikö tämänkin toimialan muutostarpeita tulisi huomioida. Pelastustoimen keskeiset haasteet ovat samoja kuin sotessa: rahoituksen riittävyys, Suomen laajuinen väestöllinen rakennemuutos, väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen sekä teknologian tuomat hyödyt ja haasteet.”

Tämä kaikki pitää edelleen paikkansa.

Kuuteen vuoteen mahtui paljon. Palo-

päällystöliitossa palkatun henkilöstön määrä kasvoi, hankkeiden määrä lisääntyi ja budjetti kasvoi vastaavasti. Covid-19-pandemiavuodet aiheuttivat notkahduksen, mutta niistäkin selvittiin. Noina vuosina puheenjohtajan keskeisin tehtävä oli peruuttaa Palopäällystöpäiviä – ei avata niitä.

Venäjän Krimin valloitus vuonna 2014 muuttui helmikuussa 2022 täysimittaiseksi hyökkäyssodaksi. Yhteiskunnan turvallisuuskeskustelu muuttui kertaheitolla. Varautuminen, valmius ja väestönsuojelu saivat ansaitsemansa painoarvon myös muiden kuin alan ammattilaisten puheissa. Yhdessä yössä väestönsuojien rakentamisen vastustajat hiljenivät.

Harmillista on, että jäsenmäärä ei kuuden vuoden aikana merkittävästi kasvanut.

Tammikuussa 2020 liitossa oli 1983 jäsentä, marraskuussa 2025 jäseniä oli 1909. Tälle olisi varmasti vielä tehtävissä jotakin – siinäpä haastetta uudelle puheenjohtajalle. ”Miltä nyt tuntuu?” minulta kysyttiin, kun käädyt irrotettiin viimeistä kertaa. Haikealta. Hämmentyneeltä – mitä seuraavaksi? Tyytyväiseltä, sillä omalla vahtivuorolla kaikesta selvittiin, ja itsekin oppi valtavasti.

Päällimmäinen tunne oli kuitenkin ylpeys yhteisestä järjestöstämme. Se on perinteitä kunnioittava mutta uudistuskykyinen, vakaalla pohjalla toimiva mutta ketterä. Oli etuoikeus toimia puheenjohtajana.

Lopuksi erityiskiitokset toiminnanjohtaja Arille ja koko hänen joukolleen liiton toimistolla – upeaa työtä!

Rauhallista ja turvallista joulua kaikille lukijoille!

V-P Ihamäki liittohallituksen puheenjohtaja vv. 2020–2025 pelastusjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

3

PA LO PÄ Ä L LYS TÖ - L EH DEN S I SÄ LTÖ4 / 2025 3.

Pääkirjoitus

5.

Toiminnanjohtajan katsaus

6.

Pelastusala mukaan kestävän kehityksen työhön

29

10. Enemmistön vastuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä 12. Kuka maksaa sähköautopalojen sammutusjätekulut?

13. Lappvik FBK och hållbar utveckling 14. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Uhka taivaalta – pelastustoimen on varauduttava lennokkien aiheuttamiin riskeihin 16. Yritysturvallisuus-jaosto: Yhteiskuntavastuuta pelastustoiminnan yhteisessä toteuttamisessa yritysten ja pelastustoimen kesken aloitus siirtyy syksyyn 2026 – Hae mukaan!

PA LO

19. Pelastustoiminta-jaosto: Jokaisen pelastus- ja ensihoitoaseman tulee olla erilainen! – Miksi ajattelemme näin?

20. Pelastusalan naiset: Sosiaalinen kestävyys alkaa ihmisistä...

22

RE

02

M TA

23. Polku pelastusalalle alkaa pienestä liekistä

PE

26

6

20

21. Hätäkeskuslaitos: Organisaatiot maailmaa muuttamassa 22. Nordiska Studiedagar, pohjoismaiset opintopäivät Norjassa oivallutti puhtaan pelastusaseman konseptilla

ÄLLYSTÖPÄ PÄ

ÄT IV

18. Riskienhallinta-jaosto: Maistiaisia Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäiviltä

1 4 .– 1 6 .

4.

2

24. SPPL perustaa venetoimikunnan – tavoitteena vahvistaa pelastustoimen venetoimintaa 25. Hankekuulumisia 26. Ympäristöystävällisyys 28. Hankekuulumisia 29

Palopäällystöpäivät ja Varautumisen seminaari – Ilmoittaudu!

33. Turvallisuutta ei vain valvota, sitä rakennetaan yhdessä 34. Pelastustoiminta talvisissa olosuhteissa – Lapin haasteet eivät lopu lumirajaan 36. Mörkö nimeltä Hybridiuhka – onko laitoksesi valmis?

38. Tietojärjestelmät kuormittavat pelastusalaa – psykologinen suorituskyky koetuksella jatkuvassa muutoksessa

14

40. Hållbar räddningstjänst – En framtidssäkrad samhällsaktör 41. Jaostojen johtokunnat 42. Liittohallituksen kokoukset 43. Uudet jäsenet

Anna palautetta!

44. Tervehdimme palopäällystöä

Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystölehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea? Tai haluaisitko itse kirjoittaa lehteen? sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta

PALOPÄÄLLYSTÖ

PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen • koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen • koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso • hankepäällikkö Joonas Kortelainen • turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski • hankepäällikkö Juha Gröhn • hankepäällikkö Iivari Valkonen • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi • talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero • KANSIKUVA: Katja Ronkainen, Lapin pelastuslaitos • TAITTO Zerren Design Oy PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2025, ISSN 1795-3812 ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112, toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen

-4-

TO I M I N N A N JO H TA JA N K AT SAUS

Uudet luottamushenkilöt ja päivitetyt säännöt T

ämän lehden ilmestyessä syysliittokokous on jo takanapäin, ja siellä tehdyt päätökset niin sanotusti lainvoimaisia. Syysliittokokous katsoo aina tulevaisuuteen ja niin nytkin: erovuorossa olleiden luottamushenkilöiden tilalle on valittu uudet henkilöt (tai entinen toiselle kaudelleen), toiminta- ja taloussuunnitelmat vahvistettu ja ylimääräisenä asiana uudet säännöt hyväksytty.

Erityisen mielenkiitoisen tästä kokouksesta teki se, että liittohallituksen puheenjohtaja vaihtui kokouksessa edellisen puheenjohtajan kausien tultua täyteen. Nimeä en voi täydellä varmuudella tässä julistaa (koska siis kokous vielä pitämättä tätä kirjoittaessa), mutta uskon, että valintoja valmistelleen vaalitoimikunnan ehdotus menee läpi. Vaalitoimikunta teki riippumattoman, perusteellisen ja huolellisen punninnan asettaessaan puheenjohtajakandidaatin. Itse toimin valiokunnan sihteerinä, en varsinaisena jäsenenä.

Vaalivaliokunnan keskeisinä arvioitavina ominaisuuksina olivat kandidaatin suhtautuminen yleensä Palopäällystöliittoon ja sen mahdollisuuksiin alan kehittäjänä, aikaisemmat näytöt ja aktiivisuus liiton toiminnassa, vuorovaikutustaidot, yhteistoiminta- ja vaikuttajaosaaminen, verkostoituneisuus, kyky toimia kansainvälisesti sekä halu käyttää aikaansa liiton tehtäviin. Aistin myös, että vaalivaliokunta halusi nähdä uuden puheenjohtajan varsinaisten puheenjohtajaominaisuuksien lisäksi positiivisia tunteita herättävänä liiton keulakuvana.

On lohdullista todeta, että ominaisuudet täyttäviä vaihtoehtoja oli useita, mutta vaihtoehdoista oli lopulta päädyttävä yhteen ehdokkaaseen. Itse odotan innolla uuden liittohallituksen puheenjohtajan aloittamista,

onhan hän toiminnanjohtajan lähiesihenkilö.

Vaalivaliokunta kokosi yhteen myös ehdotukset niistä jaostoista, joiden ehdokkaat olivat erovuorossa liittohallituksesta. Kerrallahan on erovuorossa kolmannes eli kahden jaoston edustajat. Tällä kertaa ne olivat Pelastustoiminta sekä Varautuminen ja väestönsuojelu.

Lisäksi Hallinto ja tukipalveluille valittiin uusi edustaja kesken kauden eronneen tilalle.

Uusien luottamushenkilöiden nimet voit katsoa verkkosivuiltamme, joilla myös päivitetyt tiedot jaostojen johtokuntien jäsenistä.

Syysliittokokous on hyväksynyt myös liiton uudet säännöt. Sääntömuutokset ovat maltilliset, ja keskeisin niistä on, että luottamuselinten toimikaudet muuttuvat kokouksesta kokoukseen -käytännöstä kalenterivuosi-käytäntöön; luottamushenkilö vaalitaan edelleen kolmeksi vuodeksi kerrallaan, mutta ajanlasku on kalenterivuosi.

Toinen muutos liittyy kannattajajäseniin: uutena jäsenkategoriana muodostetaan yhteisöjäsen perinteisen kannustusjäsenyyden rinnalle. Varsinaisina jäseninä pysyvät edelleen vain henkilöjäsenet.

Kolmas näkyvämpi muutos on, että Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston nimi muutetaan Sopimuspalokuntatoiminta-jaostoksi kuvaten nykyistä ajattelutapaa paremmin.

Muut sääntöuudistuskirjaukset ovat enemmän teknisluonteisia, joilla ei ole varsinaiseen toimintaan vaikutusta.

Vuodenvaihde tuo muutoksia liiton henkilökuntaan. Venetoiminta-hankkeemme päättyy, ja sen mukana tiimistämme poistuvat Iivari Valkonen ja Ville Tuovinen. Parhaimmat kiitokseni Iivarille ja Villelle ja hankkeen

ohjausryhmälle tärkeän ja vaikuttavan hankkeen tuomisesta maaliin!

Sanastohanke on sekin loppusuoralla, mutta jatkuu vielä helmikuun loppuun.

Hankkeesta jäi marraskuussa poissa terminologina toiminut Susanna Muukkonen, jolle niin ikään parhaimmat kiitokseni työstään liitossa ja alan sanaston eteen!

Uusia hankkeita koittaa heti vuoden alusta, mutta palaan niihin sitten ensi vuoden ensimmäisessä numerossa.

Samoin koittaa joulu, joka kolkuttelee jo ovella. Parhaimmat kiitokseni liiton jäsenille ja kaikille niille, jotka ovat tukeneet liiton toimintaa tai osallistuneet siihen. On aika ladata akkuja. Rentouttavaa joulun ja uudenvuoden aikaa kaikille!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Joel Kauppinen

5

K E S TÄVÄ K EH I T YS

Pelastusala mukaan kestävän kehityksen työhön Pelastustoimessa on tunnistettu tarve ottaa vahvempi rooli kestävän kehityksen edistäjänä.

Suomen Palopäällystöliitto perusti viime keväänä Kestävän kehityksen toimikunnan.

Liittohallitus on linjannut painopisteitä toiminnan ensimmäisille vuosille. Toimikunta tähtää siihen, että pelastusala tunnistaa vastuunsa niin ilmastotyön tekijänä kuin myös oikeudenmukaisuuden, hyvän hallinnon ja tasa-arvon edistäjänä.

V

aikka kestävä kehitys ei ole pelastustoimessa toiminnan ytimessä, asian tärkeys on tunnistettu ja kiinnostus kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin kasvaa.

-6-

”Kestävän kehityksen toimikunta haluaa vahvistaa tätä muutosta tarjoamalla tietoa, työkaluja ja esimerkkejä – sekä nostamalla esiin hyviä käytäntöjä”, sanoo toimikunnan

yhdyshenkilönä toimiva Joel Kauppinen Palopäällystöliitosta.

Pelastustoimen kumppaniviranomaiset, esimerkiksi Puolustusvoimat, Poliisi ja Ra-

K E S TÄVÄ K EH I T YS

Vaikka kestävä kehitys ei ole pelastustoimessa toiminnan ytimessä, asian tärkeys on tunnistettu ja kiinnostus kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin kasvaa.

javartiolaitos ovat jo askeleen edellä. Vastuullisuusohjelmia löytyy kaikilta, niihin on valittu YK:n kestävän kehityksen tavoitteista omalle toimialalle tärkeimpiä teemoja. Ilmastotekoja, elinkaariajattelua, kiertotaloutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, hyvää hallintoa. Etenemisestä raportoidaan julkisesti. Pelastustoimessa Pelastusopisto on laatinut kestävän kehityksen sitoumuk-

sen ja opisto raportoi vastuullisuus- ja kestävyystoimistaan.

Suomen palopäällystöliiton Kestävän kehityksen toimikunta keskittyy alkuun neljään YK:n kestävän kehityksen ohjelmasta valittuun painopistekokonaisuuteen: 1) ilmastonmuutos, 2) rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto, ja 3) tasa-arvo ja 4) eriarvoisuuden vähentäminen.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17, joissa on yhteensä 169 alatavoitetta.

Lue lisää: www.ykliitto.fi/kestava-kehitys.

Tällä hetkellä emme tiedä pelastustoimen hiilijalanjäljen kokoa ja sitä, miten paljon eri toiminnot aiheuttavat päästöjä.

-7-

K E S TÄVÄ K EH I T YS

Ilmastonmuutos haastaa pelastusalaa Ilmastonmuutos on teemoista monimutkaisin ja pitkällä aikavälillä arvaamattomin. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo pelastustoimen arjessa: lisääntyneet maastopalot, myrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt työllistävät pelastuslaitoksia entistä enemmän.

Pelastustoimen oma hiilijalanjälki syntyy muun muassa ajoneuvoista, rakennuksista ja materiaalihankinnoista. Tällä hetkellä emme tiedä

pelastustoimen hiilijalanjäljen kokoa ja sitä, miten paljon eri toiminnot aiheuttavat päästöjä. ”Jotta osaisimme tehdä vaikuttavia ja mitattavia ilmastotoimia, meidän tulisi ensin selvittää pelastustoimen hiilijalanjälki. Tämä voisi olla hyvä hankkeistaa”, pohtii Kauppinen.

Tavoitteena on, että ympäristön kuormituksen ja ilmastopäästöjen vähennystoimet tulevat osaksi arjen päätöksentekoa, esimerkiksi kilpai-

Toimikunnan tavoitteena on muun muassa hyvän hallinnon mittareiden käyttöönoton edistäminen ja päätöksenteon avoimuuden lisääminen.

-8-

K E S TÄVÄ K EH I T YS

lutuskriteerejä ja strategista suunnittelua. ”On tärkeää, että pelastustoimi ei jää ilmastotyön sivustakatsojaksi. Parhaimmillaan ilmastopäästöjen vähentämistoimet tuovat muitakin etuja, kuten säästöjä lämmityskuluissa ja parempaa terveyttä”,

Rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto -painopiste tuo keskusteluun vastuullisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisen luottamuksen. Pelastustoimi rahoitetaan pääosin julkisin varoin ja sillä on keskeinen rooli kansalaisten turvallisuuden takaajana. Näiden takia sen toiminnan ja päätöksenteon on oltava läpinäkyvää ja perusteltua. Päätösten vaikutuksia pitäisi myös arvioida etukäteen ja seurata myöhemmin.

Pelastustoimi on useiden vuosien ajan ollut luottamus ja maine -kyselyiden kärkisijoilla. Kansa luottaa pelastustoimeen, mutta luottamusta ei kuitenkaan voida pitää itsestäänselvyytenä, vaan siitä pitää huolehtia.

Yli neljännes Palopäällystöbarometrin (2024) vastaajista koki, että kansalaisten luottamus pelastustoimeen on heikentynyt ainakin hieman aikaisemmasta. ”Hyvä hallinto ja luottamus ovat osa pelastustoimen ydintä”, linjataan toimikunnan toimintasuunnitelmassa.

Toimikunnan tavoitteena on muun muassa hyvän hallinnon mittareiden käyttöönoton edistäminen ja päätöksenteon avoimuuden lisääminen. Tarvetta olisi myös valtakunnallisen tilannekatsauksen kehittämiselle ja alan vaikuttavuuden esille tuomiselle.

Tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen Pelastusala on perinteisesti ollut miesvaltainen. Alalla on tehty jo vuosia arvokasta tasa-arvotyötä, mutta esimerkiksi syrjintää esiintyy edelleen. Palopäällystöbarometrin mukaan 36 prosenttia vastaajista oli hieman tai täysin eri mieltä siitä, että pelastusalalla olisi muita aloja vähemmän syrjintää.

Toimikunta haluaa tukea muiden yhteisöjen, kuten Pelastusopiston ja alan järjestö-

Lue lisää Kestävän kehityksen toimikunnasta: https://sppl.fi/kktoimikunta/ jen tekemää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Kestävän kehityksen toimikunta linjasi toimintasuunnitelmassaan, että se keskittyy etenkin monimuotoisuusasioihin. ”Kulttuurien ymmärtäminen ja alalle hakeutumisen kynnyksen madaltaminen eri taustoista tuleville ihmisille parantaa pelastustoimen mahdollisuuksia toimia erilaisten ihmisten parissa. Se myös parantaa luottamusta viranomaisiin erilaisissa yhteisöissä”, muistuttaa Kauppinen.

Kestävä kehitys osaksi pelastustoimen arkea Toimikunnan tavoitteena on tehdä kestävästä kehityksestä helposti ymmärrettävä ja kehittää pelastustoimeen sopivia konkreettisia toimia. Sen tulisi olla sisällä pelastustoimen rakenteissa ja olla luonnollinen osa arjen toimintaa.

Usein kestävän kehityksen teemat on tunnistettu strategiatasolla, mutta konkreettiset toimenpiteet saattavat olla vähäisiä. ”Pelastustoimi voi olla suunnannäyttäjänä hyvinvointialueilla”, Kauppinen korostaa.

Katsotaan esimerkiksi hankintoja, joita maan 22 pelastuslaitosta tekee vuosittain.

Uutta kalustoa, uusia pelastusasemia, vanhojen perusparannusta, erilaisia muita inves-

tointeja. Jos pelastuslaitosten hankintoihin sisällytetään myös kestävän kehityksen kriteereitä, esimerkiksi tuotteen kierrätettävyys ja korjattavuus, kannustaa se yrityksiä huomioimaan nämä näkökulmat tuotteissaan ja toiminnassaan entistä paremmin.

Miksi pelastustoimen pitää huomioida kestävä kehitys toiminnassaan? ”Kyse on lopulta siitä, miten pelastustoimi voi osaltaan turvata elämää ja vakaata yhteiskuntaa paitsi tänään, myös tuleville sukupolville”, toimikunta kiteyttää.

Johanna Kojola viestintäpäällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos jäsen, Kestävän kehityksen toimikunta

-9-

Y H DE S SÄ-S EM I N A A RI

Enemmistön vastuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä Esiinnyin 3. lokakuuta Uudenmaan pelastuslaitosten Yhdessä-seminaarissa, jonka teemana oli tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Seminaarissa kuultiin monipuolisesti puheenvuoroja eri näkökulmista. Erityisesti oli arvokasta kuulla kokemuksia esiintyjiltä, jotka edustavat erilaisia vähemmistöjä. Heidän kokemuksensa kertovat paljon siitä, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat tämän hetken työyhteisöissämme, enkä voi sanoa sen olleen mukavaa kuultavaa.

O

man puheenvuoroni otsikossa kysyttiin: ”Kuka käyttää ääntään ja ketä kuunnellaan?”. Puheenvuoroni tulee etuoikeuskehän keskeltä, joten miksi juuri minun on tärkeää puhua näistä asioista? On väärin, jos syrjiviin puheisiin ja tekoihin puuttuminen jätetään niille, joihin ne kohdistuvat.

Etuoikeuskehän keskellä on vaikutusvaltaa ja tämän myötä myös korostetusti vastuuta vaikuttaa vähemmistöjen asemaan organisaatioissa. Sillä on väliä ketkä ääntään käyttävät.

Yhteenkuuluvuus – voimavara vai este?

vat vahvistusta, kun venettä ei uskalleta keinuttaa.

Pelastusalalla yhteenkuuluvuus on suuri voimavara, mutta se voi myös kääntyä itseään vastaan, jos se johtaa ihmisten jakamiseen "meihin ja heihin". Tiivis yhteisö on mielestäni parhaimpia asioita, mitä pelastusala voi henkilöstölleen tarjota. Tämän kääntöpuolena on se, että ulkopuolelle jäämistä pelätään ja vältellään viimeiseen asti, johtaen siihen, että haitalliset asenteet ja toimintatavat saa-

Mikä on, etkö sä kestä läppää?

Huumori on työyhteisöissämme tärkeä selviytymiskeino ja ehdottomasti voimavara erityisesti operatiivisessa työssä. Pitkälle viety huumori lipeää kuitenkin helposti siihen, että vähemmistöjen pilkka on sallittu aihe vitsailulle. Tätä puhetta yleensä puolustetaankin leimaamalla siihen puuttuvat tosi-

Kuva: Kimmo Kaisto

Yhdessä-seminaarin esiintyjät: Hemmo Taira (vas.), Mikko Poutala, Patrik Tiainen, Jouni Pousi, Mira Leinonen ja Maki Rimpiläinen.

-10-

Y H DE S SÄ-S EM I N A A RI

koiksi tai ankeuttajiksi. Liian usein tämä lankeaa yksittäisen henkilön harteille, joten on äärimmäisen tärkeää, että työyhteisö ei jätä asiaa yksilön ristiretkeksi vääryyksiä vastaan.

On todella lannistavaa kuulla puhetta siitä, että palokunnasta loppuu huumori, kun tosikoille annetaan valta. Ihanko tosissaan ollaan sitä mieltä, että ilman rasismia, homofobiaa, transfobiaa tai seksismiä ei palokunnassa osata vitsiä heittää?

Jokainen askel ei ole eteenpäin Seminaarissa keskusteltiin siitä, miten asenneilmapiiri on muuttumassa. Pelastusjohtaja Mira Leinonen totesi hyvin, ettei kaikki askeleet ole valitettavasti eteenpäin, vaan myös välillä otetaan takapakkia. Vaikka kehitys on ollut pääosin myönteistä, on nähtävissä myös kasvavissa määrin kielteisiä asenteita

tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kohtaan. Valtameren takaa rantautuvat erilaiset poliittiset vireet sujuvasti osaksi suomalaista keskustelukulttuuria yllättävänkin nopeasti.

Monesti mietitään, että uudet sukupolvet ovat vanhempia fiksumpia, mutta valitettavasti erityisesti naisviha on yleistynyt ja normalisoitunut nuorten poikien ja miesten keskuudessa lähiaikoina. Mannerheimin Lastensuojeluliiton "Haaste isille" -kampanja rohkaisee isiä puhumaan poikiensa kanssa ilmiöstä. Paras tapa suojella naisia, on kasvattaa vastuuntuntoisia ja hyväkäytöksisiä poikia.

Sloganeista kohti arjen muutosta Organisaatiokulttuuri on sitä, mitä tapahtuu, kun kukaan ei ole vahtimassa. Strategiat ja suunnitelmat ovat tärkeitä, mutta todellinen

muutos tapahtuu arjessa – asemien kahvipöydissä ja työvuoroissa. Siksi onkin tärkeää tunnustaa pelastustoimen organisaatioissa se tosiasia, että asioiden kirjaaminen strategioihin, suunnitelmiin tai juhlapuheisiin harvemmin on sellainen aalto, mikä rantautuu pelastusaseman kahvipöytään.

Enemmistön edustajilla on erityinen vastuu käyttää ääntään ja toimia aktiivisesti sen puolesta, että jokainen kokee olevansa osa yhteisöä – riippumatta taustastaan tai statuksestaan. Vain näin voimme rakentaa vahvempia, monimuotoisempia ja tehokkaampia organisaatioita.

Mikko Poutala koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

-11-

H A L L I N TO JA T U K I PA LV ELU T -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Kuka maksaa sähköautopalojen sammutusjätekulut?

Lainsäädännössä on tulkinnanvaraa, kuuluuko sähköautopalojen jätevesi pelastustoiminnan huoltoon vai jälkiraivaukseen.

Sähköautojen määrän kasvaessa tapausten määräkin tulee kasvamaan. Pelastuslaitokselle ohjautuessa kustannukset tulisivat olemaan merkittävä kulu.

Etelä-Karjalassa tästä saatiin viime kesänä yksi kokemus.

Kuva: Marko Konsti

V

iime kesänä Lappeenrannassa 6-tiellä paloi liisattu hybridiauto. Sen sammuttamiseen käytettiin sammutuslavaa, jonka Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon pelastuslaitokset ovat yhteistyössä hankkineet sähköauto-

Sähköautopalon sammutusharjoitukset.

Ongelmaksi muodostui konttiin jäänyt, ongelmajätteeksi luokiteltava sammutusvesi.

Hinta-arvio jäteveden poistoon ja käsittelyyn liikkui 3000– 6000 eurossa. palojen sammuttamista varten. Lavaa säilytetään Lappeenrannassa ja sitä operoidaan Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toimesta.

Palanut auto tuotiin upoksissa sammutuslavalla Lappeenrannan keskuspaloaseman pihaan, ja omistaja hoiti auton raadon pois kontista. Ongelmaksi muodostui konttiin jäänyt, ongelmajätteeksi luokiteltava sammutusvesi. Hinta-arvio jäteveden poistoon ja käsittelyyn liikkui 3000–6000 eurossa.

-12-

Leasing-yritys, vakuutusyhtiö vai pelastuslaitos?

Aluksi leasing-yritys sekä vakuutusyhtiö selvittelivät, kumman laskuun jätevesi käsitellään. Pelastuslaitokselta kysyttiin perusteluita sammutuslavan käyttöön sekä perusteita jäteveden maksatukseen omistajalla tai vakuutuksella.

Pelastustoimintaan kuuluu ympäristön suojaaminen ja vahinkojen rajoittaminen.

Mikäli auto olisi sammutettu perinteisellä menetelmällä, olisi myrkyllinen savu altistanut pelastajia ja haitannut ohikulkevaa liikennettä. Lisäksi maaperään olisi joutunut saastunutta sammutusvettä, mikä olisi todennäköisesti aiheuttanut maanvaihdon ja

suuret kustannukset. Myös paikallaan polttaminen olisi aiheuttanut ympäristövahingon riskin ja olisi haitannut yhteiskunnan toimintaa sekä ollut riski terveydelle.

Lopulta niin leasing-yritys kuin vakuutusyhtiö kieltäytyivät hoitamasta jätettä.

Pelastuslaitoksen ongelmana oli kiire saada sammutuslava käyttöön, olihan lava vieläpä kahden pelastuslaitoksen yhteishankinta.

Laskun hinta oli lopulta noin 3800 euroa. Se muodostui jäteveden kuljetuksesta ja käsittelystä. Ja maksajaksi jäi pelastuslaitos.

Juuso Punnonen pelastuspäällikkö Etelä-Karjalan pelastuslaitos

VA PA A EH TO I S PA LO K U N TATO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Lappvik FBK och hållbar utveckling Lappvik FBK i Hangö strävar efter en ständig utveckling inom hållbar utveckling. Under de senaste tio åren har vi investerat i brandstationens energilösningar på många sätt.

L

appvik FBKs alarmavdelningens enheter är RLU881, RLU883, RLU887, RLU888 och släpvagn med snabb bommar för oljesanering till havs. Vi servar våra maskiner och övrig utrustning med god talkoanda för längre hållbarhet. Även återvinning försöker vi satsa på. Personalen är 15 personer.

På 2015 bytte vi ut alla gamla lysrör mot LED lysrör. Enbart i bilhallen gick vi ner från 560 W till 84 W alltså en minskning på 476 W. Där till kommer alla andra utrymmen där vi dessutom har automatisk tändning och släckning via sensorer så inga lampor glöms på.

Först installerade vi en luftvärmepump i vårt mötes- och skolningsrum. År 2017 kastade vi ut oljepannan som tog ca 9000 liter olja per år. Den krävde sotning och underhåll jämt och ständigt. Istället installerades luftvattenvärmepumpar, som har visat sig klara av vintrarna rätt bra. Där har vi backup med en el patron som kopplas på då värmepum-

parna inte räcker till. Vi har sänkt temperatur i bilhallen och i utrymmen som sällan används. År 2023 tog vi steget ut och lät montera 39 solceller på taket (ca 16 kW) och blev därigenom så gott som självförsörjande på el under sommarmånaderna. Vi till och med säljer lite el ibland. Detta gav en kännbar minskning på elkostnaderna.

Senare har vi också fixat fjärrstyrning till bilhallens dörrar så att vi har fjärrkontroll i alla bilar. Tänk så mycket värme som rymmer ut genom så stora öppningar. Nu kan öppet tiderna minimeras genom att från bilen öppna medan bilen bemannas och genast stänga då bilen rullat ut. Detta sparar också värme förutom tid då ingen behöver stänga manuellt utan bilen kan genast lämna stationen.

De ekonomiskt betydande åtgärderna har bedömts nödvändiga ur ett hållbart utvecklingsperspektiv och som ett exempel på ansvarsfull verksamhet. Investeringarnas monetära värde var cirka 72 000 euro, vars återbetalningstid vid nuvarande energipriser ligger mycket långt in i framtiden.

Bengt Österlund vice kårchef Lappvik FBK

H

angossa toimiva sopimuspalokunta Lappvik FBK pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa kestävän kehityksen mukaisesti. Sen hälytysosaston yksiköt ovat RLU881, RLU883, RLU887, RLU888 sekä pikapuomeilla varustettu perävaunu öljynpuhdistukseen merellä.

Koneet ja laitteet huolletaan huolella pidemmän käyttöiän takaamiseksi. Kaikki vanhat loisteputket on korvattu LED-valoilla, ja kaikissa tiloissa on valaistuksen automaattikatkaisijat. Jatkuvaa huoltoa ja nuohousta vaatinut öljykattila vaihtui ilma-vesilämpöpumppuihin, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi talvienkin aikana.

Lämpötilaa on laskettu autotallissa ja harvoin käytetyissä tiloissa. Ja pari vuotta sitten asennettiin katolle 39 aurinkokennoa (noin 16 kW). Meistä tuli lähes omavaraisia sähkön suhteen kesäkuukausina, ja joskus sähköä voidaan jopa myydä. Autotallin oviin asennettu kauko-ohjaus säästää lämpöä ja aikaa, kun isot ovet eivät ole pitkiä aikoja auki, ja autot pääsevät lähtemään matkaan nopeammin.

Investointien rahallinen arvo oli noin 72.000 euroa, jonka takaisinmaksuaika energian nykyhinnoin on todella kaukana tulevaisuudessa.

Kuvat: Lappvik FBK

-13-

VA R AU T U M I N EN JA VÄ E S TÖ N S UOJ ELU -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Uhka taivaalta – pelastustoimen on varauduttava lennokkien aiheuttamiin riskeihin Sodat ovat kautta historian kiihdyttäneet teknologista kehitystä, eikä Ukrainan sota ole poikkeus. Konflikti on ollut monella tapaa vedenjakaja: sitä on kutsuttu jopa historian ensimmäiseksi droonisodaksi.

-14-

M

iehittämättömiä järjestelmiä hyödynnetään niin maa-, meri- kuin ilmatoiminnassakin, mutta erityisesti lentävien droonien nopea kehitys on muuttanut sodankäynnin kuvaa pysyvästi.

Droonien ja vastatoimien kiihtyvä kilpajuoksu Droonien käytön yleistyessä myös niiden torjuntamenetelmät kehittyvät. Ukrainassa käydään jatkuvaa innovaatioiden ja vastain-

novaatioiden kilpajuoksua, jonka vaikutukset heijastuvat koko Eurooppaan. Myös Suomen puolustusvoimat panostavat nyt merkittävästi drooniteknologiaan ja sen torjuntaan.

Samaan aikaan droonit ovat nousseet osaksi hybridivaikuttamista. Ne ovat ilmestyneet yhä useammin siviilikohteiden, kuten lentoasemien ja kriittisen infrastruktuurin, ylle. Syksyllä 2025 useat Tanskan ja Norjan lentokentät joutuivat droonien häirinnän kohteiksi, mikä lamautti lentoliikenteen tunneiksi.

VA R AU T U M I N EN JA VÄ E S TÖ N S UOJ ELU -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Kuvat: E Viiru

Halpaa ja tehokasta voimankäyttöä Lentävät droonit ovat tehneet ilmasta käytävän sodankäynnin paitsi helpommaksi, myös huomattavasti edullisemmaksi verrattuna perinteisiin ohjusjärjestelmiin. Ukrainassa kyetään valmistamaan satoja drooneja päivässä, noin tuhannen euron kappalehintaan.

Droonit mahdollistavat tehokkaan tiedustelun, häirinnän ja iskutoiminnan – usein jo ennen varsinaista konfliktia.

Kevyet kuvauskopterit välittävät tiedustelutietoa, kun taas suuremmat nelikopterit ja lennokit kykenevät kuljettamaan erilaisia taistelukuormia. Torjunta onkin monivaiheinen haaste. Tavallisten kuluttajadroonien häirintä onnistuu elektronisen sodankäynnin keinoin, mutta kehittyneemmät järjestelmät käyttävät etukäteen ohjelmoituja reittejä tai jopa ohutta valokuitukaapelia, joka tekee ne lähes immuuneiksi signaalihäirinnälle.

Tällöin torjunta perustuu muihin keinoihin – kuten laseraseisiin, energia-aseisiin tai fyysisiin esteisiin, jotka katkaisevat yhteyden tai tuhoavat laitteen. Ukrainassa on otet-

tu käyttöön myös torjuntaan erikoistuneita “tappaja-drooneja”, ja kohteiden suojaamisessa hyödynnetään verkkorakenteita, naamiointia ja maastouttamista.

Droonien ja niiden torjunnan välillä vallitsee kuitenkin epäsymmetria: edullisilla ja helposti rakennettavilla lennokeilla voidaan aiheuttaa suurta tuhoa, kun taas tehokas torjunta vaatii kalliita järjestelmiä ja erikoisosaamista.

• Suojaaminen: Paloasemaverkoston ja kaluston fyysinen ja elektroninen suoja droonitiedustelua ja iskuja vastaan.

• Operatiivisen toiminnan turvaaminen: Pelastustoiminnan on säilyttävä häiriöttömänä myös drooniuhan alla, mikä edellyttää esimerkiksi elektronisen suojakaluston ja muiden torjuntakeinojen käyttöönottoa.

Konfliktialueilla myös henkilösuojainten merkitys korostuu.

Mitä tämä tarkoittaa pelastustoimelle?

Ennakointi on elintärkeää

Ukrainan sota on osoittanut, että myös siviiliyhteiskunta ja pelastustoimi voivat joutua aseellisen vaikuttamisen kohteiksi. Tämän vuoksi pelastustoimen on arvioitava omaa varautumistaan ja toimintansa suojaamista uudesta näkökulmasta.

Droonit muodostavat konkreettisen uhan pelastushenkilöstölle, kalustolle ja operatiiviselle toiminnalle – niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Varautumisen keskeisiä osa-alueita ovat: • Hajauttaminen: Kaluston ja henkilöstön sijoittelu siten, ettei yksittäinen isku lamauta koko toimintakykyä.

Droonien aiheuttama uhka ei ole enää tulevaisuuden skenaario – se on todellisuutta jo tänään. Pelastustoimen on kehityttävä sen mukana: ennakoivasti, määrätietoisesti ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Taivaalta tuleva uhka voi olla pieni ja äänetön, mutta sen vaikutukset voivat olla kauaskantoisia.

Juha Alander väitöskirjatutkija Maanpuolustuskorkeakoulu viestintävastaava Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto -15-

Y RI T YS T U RVA L L I S U US -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Yhteiskuntavastuuta pelastustoiminnan yhteisessä toteuttamisessa yritysten ja pelastustoimen kesken Toimintaympäristön haasteet vastuulliselle liiketoiminnalle ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet yhä merkittävämmäksi osaksi yrityskulttuuria ja yritysjohtamista. Yritysten vastuu tekemisistään on jatkuvasti kasvanut.

V

astuu toiminnasta etenkin sosiaalisessa merkityksessä korostaa yrityksen toimintaa eri osa-alueilla, kuten toimintaa sidosryhmäyhteistyössä tai yhteiskunnan kanssa toimittaessa. Vastuullisessa toiminnassa tulee ottaa huomioon niin asiakkaat,

yhteistyökumppanit, oma henkilöstö kuin ympäröivä yhteiskunta.

Kestävän kehityksen kulmakiviä ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kestävän kehityksen tulee olla pitkäjänteistä työtä, joka tekee siitä haas-

teellisen nykyisessä nopeita rikastumisia tavoittelevassa yhteiskunnassa. Kestävän kehityksen tavoitteena on säilyttää ja turvata tuleville sukupolville samanlaiset olosuhteet ja elinolot, kuin nykyisessä yhteiskunnassa on. Tähän päästään, kun talous,

Kuva: Jari Leskelä

Onnettomuusharjoitus Outokummun tehtaalla.

-16-

Y RI T YS T U RVA L L I S U US -JAOS TO N K U U LU M I S I A

Pelastustoimen ja yritysten välinen yhteistyö on suurelta osin erilaisten häiriöiden ja onnettomuuksien ennakoimista ja ennaltaehkäisyä. ympäristö ja ihminen otetaan toiminnassa ja päätöksenteossa tasavertaisesti huomioon.

Pelastustoimen ja yritysten yhteinen vastuu pelastamisessa Paras tulipalo on ennalta ehkäisty tulipalo, joka ei ole koskaan syttynyt! Pelastustoimen ja yritysten välinen yhteistyö on suurelta osin erilaisten häiriöiden ja onnettomuuksien ennakoimista ja ennaltaehkäisyä. Yksinkertaisimmillaan pien- ja keskisuurissa yrityksissä ennakointi on ”normaalia kansalaisvarautumista”, jossa ennalta ehkäistään

tulipalojen syttymistä, mutta laajemmassa mittakaavassa se voi tarkoittaa suuryritysten riskienhallinnassa ja varautumisessa merkittäviä taloudellisia panostuksia kohteen suojaamiseen ja jopa oman pelastusorganisaation ylläpitoon. Etenkin teollisuudessa on luotu monenlaisia pelastusorganisaatioita oman toiminnan jatkuvuuden turvaksi.

Hyvinvointialueiden ja yritysten yhteistyösopimuksista Koska Suomi on maantieteellisesti pitkien etäisyyksien maa, nykymalliset hyvinvointialueet ovat pakotettuja tekemään yritysten kanssa yhteistyötä pelastustoiminnan järjestelemiseksi. Tähän on herätty viime vuosina, koska väki on maalta muuttanut yhä enenevässä määrin kaupunkeihin. Kuitenkin Suomi on edelleen asuttu myös kauempana kaupungeista. Tämä näkyy muun muassa siinä, että vapaaehtoispalokuntien jäsenistö on vähentynyt. Tästä huolimatta jotkut yritykset, muun muassa kaivokset, on perustettu sinne, missä esimerkiksi mineraalivarannot sijaitsevat.

Viime vuosina näihin kohteisiin on kiinnitetty enemmän huomiota pelastustoimen

toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa, jossa Suomi on jaettu eri tasoisiin riskiluokkiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisten yksiköiden tulisi tavoittaa alueet kiireellisissä tehtävissä jopa kuudessa minuutissa. Tämä ei onnistu ilman yritysten ja hyvinvointialueiden yhteistyötä, jolla varmistetaan maantieteellisesti kaukana pelastuslaitokselta sijaitsevien alueiden turvaaminen. Pelastuslaitokset eivät vain yksinkertaisesti pysty perustamaan ”pienpaloasemia” jokaisen riskikohteen lähelle, eikä toimintavalmiusaikoihin päästä ilman tehdaspalokuntia.

Hyvinvointialueiden ja yritysten välisillä tehdaspalokunta- tai yhteistyösopimuksilla on tarkoitus sopia pelastustoimen toimintavalmiudesta kaikilla yhteiskunnan alueilla ja varmistaa, että alueiden riskejä ja pelastustoimintaa johdetaan ja onnettomuuksiin varaudutaan mahdollisimman hyvin.

Juhana Jääskeläinen turvallisuuspäällikkö Outokumpu Stainless Oy jäsen Yritysturvallisuusjaoston johtokunta

Luo turvallisuutta – valitse osaavin kumppani turvallisuuskoulutuksiinne Räätälöimme turvallisuuskoulutukset toimintaympäristön ja kohderyhmän mukaan.

Käytämme koulutuksissa menetelmiä modernisti ja monipuolisesti.

Tavoitat kauttamme sujuvasti pelastustoimen parhaat asiantuntijat ja kouluttajat monipuolisesti turvallisuuden eri osa-alueilta.

Palveluissamme mm.

Pelastussuunnitelman laadinnan koulutukset

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuskoulutukset

Pelastusharjoitukset, poistumisharjoitukset ja sisälle suojautuminen

Kriisijohtaminen

Oppilaitosten turvallisuuskoulutukset

Psyykkinen hyvinvointi työyhteisössä

Luo turvallisuutta -turvallisuuskoulutukset ovat yrityksille ja yhteisöille suunnattua palvelua osana Suomen Palopäällystöliiton toimintaa. Palveluiden tuotoilla mahdollistetaan Palopäällystöliiton yleishyödyllistä toimintaa ja yhteiskunnan turvallisuuden kehittämistä.

Tutustu lisää: luoturvallisuutta.fi -17-

RI S K I EN H A L L I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Maistiaisia Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäiviltä Palopäällystöliiton vuosittaiset Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät järjestettiin 8.–9. lokakuuta Helsingissä.

Satakunnan hyvinvointialueelta minulla oli etu olla kuuntelemassa opintopäivien esityksiä.

Pelastuslaitoksen rakennusvalvontayhteistyön osaamistiimi

P

aloturvallisuusasiantuntija Eetu Kivioja Jensen Hughesilta piti esityksen kyselytutkimuksesta, jonka tavoitteena oli kartoittaa valtakunnallista rakentamisen suunnittelun ohjauksen yhdenvertaisuutta ja pelastuslaitosten käytäntöjä palveluun liittyen. Esityksessään ”Pelastusviranomainen rakentamisen suunnittelun ohjauksessa” hän esitti hyvänä käytäntönä, että joillakin pelastuslaitoksilla on osaamistiimi rakennusvalvontayhteistyöhön. Se oli kuin

kaunista musiikkia korvilleni! Toivottavasti se herättäisi kaikilla pelastuslaitoksilla vastakaikua.

Nythän monilla pelastuslaitoksilla on se tilanne, että merkittävistäkin rakennusprojekteista rakennusvalvontaviranomaisille lausuu vain yksi henkilö. Lausuntojen sisältö, laajuus, ja lausujan ammatillinen osaaminen vaihtelevat hyvin paljon pelastuslaitosten sisällä ja pelastuslaitosten kesken. Osaamistiimien olemassaolon soisi laajentuvan laajemminkin erilaisiin turvallisuusvaikutuksiltaan merkittäviin työtehtäviin pelastuslaitoksilla huomioiden myös yta-alueiden tuomat mahdollisuudet.

Kuva: Tomi Timonen.

Kuvateksti: Jukka Vahti esiintyi Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivillä.

-18-

Monilla pelastuslaitoksilla on se tilanne, että merkittävistäkin rakennusprojekteista rakennusvalvontaviranomaisille lausuu vain yksi henkilö.

Tulevaisuustyö Johtava asiantuntija Jukka Vahti Sitrasta piti esityksen ”Ennakointi ja turvallisuusympäristön muutos”. Sitran yksi toiminnan tavoitteista on esityksen mukaan ennakoida tulevaa ja etsiä uusia ratkaisuja. Esityksessä esiintyi kiehtova termi ’tulevaisuustyö’. Tulevaisuustyön alle oli koottu kiinnostavia kokonaisuuksia kuten: tavoitetila, todennäköiset tulevaisuudet, vaihtoehtoiset tulevaisuudet, tulevaisuuksien kyseenalaistaminen, uusien polkujen avaaminen.

Mieleni alkoi työstämään edellä kuultua ja aloin pohtimaan, että niin… kaikessahan työssä pitäisi määritellä selkeät tavoitteet, mutta tavoitteita tulisi tarkastella kriittisesti.

Todennäköistähän on, että vaikka nykyiset tavoitteet ovat hyviä, ja nykyisellä tulevaisuustyöllä saavutetaan hyviä tuloksia, niin samalla työpanoksella voitaisiin saavuttaa asiaan kuin asiaan vielä merkittävämpi, jopa huomattavasti suurempi turvallisuusvaikutus, jos pohdittaisiin asiat juurta jaksaen uudelleen huolellisesti valituilla asiantuntijoilla.

Paljon muutakin olisi kerrottavaa opintopäiviltä, mutta todettakoon vielä tekoälyn osuus: ”Hyvä kokki tietää, että parhaat maut syntyvät rakkaudesta ja kärsivällisyydestä, eivät nopeista ratkaisuista.”

Jari Marttila palotarkastaja Satakunnan pelastuslaitos

PEL A S T US TO I M I N TA-JAOS TO N K U U LU M I S I A

Jokaisen pelastus- ja ensihoitoaseman tulee olla erilainen!

– Miksi ajattelemme näin?

Tulevaisuuden asemat tulee rakentaa modulaarisesti muuntojoustaviksi, kestävän kehityksen mukaisiksi, energiatehokkaiksi ja turvallisiksi, sanan kaikissa merkityksissä.

R

akennettu ympäristö muuttuu ja kehittyy kiihtyvällä tahdilla. Pelastus- ja ensihoitoasemien rooli yhteiskunnan turvallisuuden takaajina korostuu, kun samalla painetta kohdistuu tilojen joustavuuteen, poikkeusolojen kestävyyteen, ympäristövaikutusten minimointiin sekä resurssitehokkuuteen.

Muuntojoustavat asemat Modulaarinen rakentaminen perustuu valmiiksi suunniteltuihin ja tehtaalla valmistettuihin rakennusosiin, jotka voidaan koota paikan päällä nopeasti ja tehokkaasti. Miksi pelastusajoneuvojen hallit tulisi suunnitella kerta toisensa jälkeen uudestaan, kun hallineliöt ovat kuitenkin täysin samanlaiset? Modulaarisuus mahdollistaa asemarakennuksen muokkaamisen muuttuvien tarpeiden mukaan; kun toimintaympäristö tai palvelutarve muuttuu, voidaan tiloja laajentaa, supistaa tai siirtää helposti toisaalle. Muuntojoustavuus vastaa erityisesti pelastus- ja ensihoitoasemien tarpeeseen, jossa väestönkasvu, kaupungistuminen ja muuttuvat riskit vaikuttavat tilaratkaisuihin. Myös hyvinvointialueiden tarpeet palveluverkon osalta tulee huomioida rakentamisen toteutuksessa ja suunnitella yhteiskäyttötiloja.

Kestävä kehitys rakentamisessa Kestävä kehitys asettaa tavoitteeksi rakentamisen, joka säästää luonnonvaroja, vähentää

Tekoälykuvan luonut Copilot

päästöjä ja tukee terveellistä elinympäristöä.

Suomessa on saatavilla useita uusiutuvia materiaaleja, joita voidaan hyödyntää, myös pelastus- ja ensihoitoasemien osalta. Modulaarisen rakentamisen ansiosta materiaalihukka voidaan minimoida ja rakennusprosessin aikaiset ympäristöhaitat vähenevät. Lisäksi rakenteiden siirrettävyys ja uusiokäyttö pidentävät rakennuksen elinkaarta, samalla myös elinkaarikustannukset laskevat.

Energia- ja vesitehokkuutta Uusiutuvat energiamuodot ja energiatehokkuus ovat arkipäivää kaikessa rakentamisessa. Eikö pelastus- ja ensihoitoasemien tulisi näyttää mallia ja olla esimerkkinä tässäkin?

Nyt matkustamme viimeisessä vaunussa, emmekä suinkaan ohjaa veturin kulkua.

Varastoimalla energiaa voisimme parantaa omia poikkeusolojen valmiuksiamme ja toimintavarmuutta.

Miksi emme keräisi sadevettä rakennusten katoilta ja hyödynnä vesivarantoa, niin kiinteistön energiavarastona ja harmaavesijärjes-

telmissä, kuin myös sammutusvetenä? Tulipalot sammuvat ilman puhdasta juomavettäkin.

Puhdistusjärjestelmällä myös juomaveden saanti olisi turvattu poikkeusoloissa.

Uuden ajan pelastus- ja ensihoitoasemat Modulaarisella, muuntojoustavalla ja siirrettävällä, kestävän kehityksen kestävällä ja energiatehokkaalla rakentamisella voimme nopeuttaa rakentamista, saada taloudellista säästöä, parantaa omaa toimintavarmuuttamme ja tarjota asiakkaille oikea-aikaista ja -paikkaista palvelua. Uusien tilojen ollessa työntekijöille terveellisiä ja turvallisia – koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Mika Lankinen kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitos -19-

KO LU M N I

Sosiaalinen kestävyys alkaa ihmisistä...

Tulevaisuus

...ja päättyy meihin, jos emme toimi?

P

elastusalalla puhutaan usein varusteista, valmiudesta ja suorituskyvystä. Mutta mitä hyötyä on parhaasta kalustosta, jos ihmiset sen takana väsyvät, vetäytyvät tai katoavat?

Sosiaalinen kestävyys on pelastustoimen hiljainen hätähuuto. Se tarkoittaa yhteisön kykyä huolehtia jäsentensä hyvinvoinnista, osallisuudesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Se on osa kestävää kehitystä – yhtä tärkeää kuin ekologinen ja taloudellinen kestävyys. Pelastusalalla se näkyy siinä, miten ihmiset voivat, miten heitä johdetaan ja miltä tuntuu olla osa tätä yhteisöä.

Sekä vakinaisissa yksiköissä että sopimuspalokunnissa ratkaisee lopulta yksi asia: Miltä tuntuu olla mukana?

Ilmapiiri Ryhmänjohtajana olen nähnyt, että tekninen osaaminen rakentaa toimintaa, mutta ilmapiiri ratkaisee kaiken. Kun ilmapiiri on avoin ja arvostava, uskalletaan epäillä, kysyä ja kasvaa. Jos ei ole, syntyy hiljaisuutta, pelkoa

Pelastusalalla sosiaalinen kestävyys näkyy siinä, miten ihmiset voivat, miten heitä johdetaan ja miltä tuntuu olla osa tätä yhteisöä. ja välinpitämättömyyttä, eikä mikään niistä kuulu pelastustoimeen.

Sosiaalinen kestävyys on rohkeutta katsoa peiliin ja kysyä: Kuulemmeko me toisiamme vai odotammeko vain omaa vuoroamme puhua?

Johtajuus Kestävän johtajuuden ydin ei ole hierarkia vaan ihminen. Se näkyy siinä, että uskalletaan sanoa “kiitos”, “anteeksi” ja “mitä mieltä olet?” myös kiireen ja savun keskellä.

Tulevaisuuden pelastustoimi ei nojaa vain tekniikkaan ja rakenteisiin. Se nojaa siihen, että ihmiset voivat hyvin ja haluavat olla mukana silloin kun tarvitaan.

Tulevaisuudessa sosiaalinen kestävyys on pelastustoimen elinehto. Kun ihmiset voivat hyvin ja tuntevat kuuluvansa yhteisöön, syntyy myös osaamista, sitoutumista ja toimintavalmiutta. Kestävä tulevaisuus ei rakennu pelkästään tekniikasta, vaan myös siitä, että ihmiset pysyvät mukana ja voivat hyvin siinä, mitä tekevät.

Jos haluamme turvata toimintavalmiuden, meidän on ensin turvattava toisemme hyvinvointi.

Uskon, että pelastustoimen tulevaisuus rakennetaan inhimillisyydestä käsin, yksi avoin keskustelu ja yksi kiitos kerrallaan.

Pidetään huolta toisistamme!

Jonna Myllyoja sopimuspalokunnan ryhmänjohtaja

Kuva: Joel Kauppinen

Kuva: Joel Kauppinen

-20-

KO LU M N I

Organisaatiot maailmaa muuttamassa

Y

mpäristöministeriön mukaan ”kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa”.

Kestävän kehityksen maailmanlaajuisia tavoitteita on määritelty yhteensä 17 (kts. www.ykliitto.fi/kestava-kehitys). Kun katsotaan kaikkia 17 tavoitetta, voidaan todeta, että niiden toteutuminen on mitä suurimmassa määrin kiinni varautumisesta erilaisiin tilanteisiin. Tässä mielessä Suomen kokonaisturvallisuuden malli on erinomainen esimerkki siitä, miten suomalainen yhteiskunta varautuu erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Kestävä kehitys tarkoittaa siis myös sitä, että yhteiskunta kykenee nopeasti toipumaan erilaisista vakavista häiriötilanteista ja jopa poikkeusoloista. Varautuminen on yksi merkittävä tekijä kestävän kehityksen perustana.

Edellä mainituista 17 tavoitteesta jotkut ovat sellaisia, joihin aivan suoraan jonkin organisaation toiminta ei liity, mutta taas toisaalta sieltä löytyy varmasti kaikille organisaatioille sellaisia tavoitteita, joihin on mahdollista vaikuttaa. Kyse onkin siitä, että jokainen organisaatio ottaa omassa toiminnassaan huomioon kestävään kehitykseen

liittyviä asioita. Yhteiskunnallista muutosta tehdään siis jokaisessa organisaatiossa alueellisesti ja paikallisesti.

Hätäkeskuslaitos, kuten varmasti monet muutkin sisäisen turvallisuuden organisaatiot, voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin, sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen, vastuulliseen kulutukseen, sekä vahvistamalla omalla toiminnallaan oikeudenmukaisuutta ja luottamusta sisäisen turvallisuuden organisaatioihin. Käytännössä hyvinvointiin ja terveyteen sisäisen turvallisuuden viranomaiset vaikuttavat merkittävästi eli mitä tehokkaammin teemme oman työmme sitä paremmin ihmiset selviävät heitä kohtaavista onnettomuuksista. Sukupuolten tasa-arvon parantamiseen voimme jokainen vaikuttaa lähtien omasta organisaatiostamme eli takaamalla kaikille organisaation jäsenille yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun. Vastuullinen kulutus toteutuu siten, että esimerkiksi järjestämme toimintamme siten, että kierrätykselle on hyvät mahdollisuudet tai että sähkön käyttöä valvotaan niin, että turhaa käyttöä vältetään. Erityisen suuri

merkitys on sillä, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset kykenevät vahvistamaan ihmisten luottamusta oikeudenmukaisuuteen eli hoitamalla tehtävät nopeasti ja tehokkaasti siten, että ihmiset myös saavat konkreettista apua. Tässä Hätäkeskuslaitos, pelastuslaitokset, Rajavartiolaitos ja poliisi ovat myös hyvin onnistuneet. Olemmehan kaikki olleet jatkuvasti julkisen sektorin Luottamus & Maine -tutkimuksen palkintosijoilla useana vuotena peräkkäin.

Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos

Suomen kokonaisturvallisuuden malli on erinomainen esimerkki siitä, miten suomalainen yhteiskunta varautuu erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

-21-

K A N SA I N VÄ L I S Y YS

Nordiska Studiedagar, pohjoismaiset opintopäivät Norjassa oivallutti puhtaan pelastusaseman konseptilla Pohjoismaiden palopäällystöliitot järjestävät vuosittain kiertävällä periaatteella jäsenistölleen suunnatut opintopäivät. Tänä vuonna järjestämisvuorossa oli Norjan palopäällystöliitto – Norsk brannfaglig landsforbund (NBLF). Tapahtuma järjestettiin 22.–24.9.2025, ja se oli yhdistetty samanaikaisesti pidettyjen pelastusalan Brann&Räddning-messujen kanssa.

O

pintopäivien ohjelmaan kuului vierailu Osloon noin kaksi vuotta sitten rakennetulla pelastusasemalla: Asema Centrum 01.

Se oli osallistujille varsin täräyttävä kokemus.

Pelastusasema oli rakennettu CLT-puuelementeistä kolmeen kerrokseen, ja kaikista tiloista aukesi näkymät Oslon keskustamaan ja satamaan. Työpaikalta ei parempia kaupunkinäkymiä voi toivoa. Aseman tilasuunnittelulla tuettiin yhteisöllisyyttä, käytön selkeyttä ja tilojen hallintaa.

Puhdas pelastusasema prioriteettien kärjessä Vierailun ja itseasiassa myös koko tapahtuman keskeiseksi aiheeksi nousi Norjassa erittäin tärkeään asemaan nostettu Puhdas pelastusasema -konsepti. Norjalaisten eduksi voidaan laskea se seikka, että altistusten vähentäminen on otettu hyvin vakavasti.

Nokiset kädet, likaiset posket, tummat kypärät ja savulta haiskahtavat varustehuoneet ei ole enää tätä päivää Norjassa. Kuten isännät sanoivat, jos haistat savua pelastusasemalla, teillä on homma pielessä.

Vaikka konseptin toteuttamiseen liittyy tilasuunnittelu, kyse on myös henkilökunnan sitoutumisesta siihen. Ilo oli seurata oslolaisten pelastajien työskentelyä, heidän tehdessä varushuoltoa ja samalla kertoessa siitä, mitä ja miksi he suorittavat kyseiset vaiheet.

Jokaiselle työskentelypisteelle oli tehty yksityiskohtaiset ohjeet niistä toimenpiteistä, joilla huoltotoimet voidaan tehdä mahdollisim-22-

man huolellisesti ja turvallisesti. Samoin panostaminen puhdistuslaitteisiin oli nähtävissä.

Puhtaat ja likaiset vyöhykkeet Pelastusasemalla puhtaiden ja likaisten vyöhykkeiden toteutuminen oli varmistettu ”seinäkoneilla”, joista aukesi tyhjennysluukut molemmille vyöhykkeille. Likaiset tavarat likaiselta puolelta koneeseen, ja puhtaat tavarat koneesta ulos puhtaalle puolelle. Näin menetellen likaiset varusteet eivät koskaan käy (edes hetkeä) samassa tilassa kuin puhtaat.

Suojavarusteiden puhdistamisen lisäksi ko-

neellista puhdistusta käytettiin myös kaikille ”koville” tarvikkeille, kuten armatuurille, työkaluille ja kypärille.

Ratkaisuja puhtaaseen asemaan Brann&Räddning-messuilla Puhdas pelastusasema -konsepti oli myös vahvasti läsnä. Usea messuosasto esitteli varusteiden puhdistustekniikkaa. Paikalla oli pesula-alan ammattilaisia, jotka olivat perehtyneet varusteiden pesutekniikoihin ja pelastusasemasuunnitteluun.

Keskusteluissa he muistuttivat siitä, että vanhakin pelastusasema on muutettavissa henkilöstölle turvalliseksi pienillä toimenpiteillä; puhdistuspisteiden ja toimenpiteiden vakioiminen, riittävien vaihtovarusteiden varaaminen ja asianmukaiset pesukoneet ovat heidän mukaansa ratkaisevia.

Ville-Petteri Pulkkinen pelastuspäällikkö Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Likaisen vyöhykkeen koneet. Koneissa on tyhjennysluukut molemmille puolille, ja näin vyöhykkeiden yli kulkee vain puhdistetut tavarat.

O PI S K EL I JA N KO LU M N I

Polku pelastusalalle alkaa pienestä liekistä A

loitin syksyllä pelastusalan päällystötutkinnon opiskelun Pelastusopistossa.

Kuopiossa sijaitsevasta opistosta valmistuu pelastajia, alipäällystöä ja päällystöä sekä hätäkeskuspäivystäjiä, kaikkia eri puolille Suomea.

Itselläni kokemus pelastusalalta on vielä varsin ohkoinen. Ennen opintojani olen toiminut vuoden sopimuspalokunnassa. Alasta opin vuoden aikana jo sen verran, että pääsin makuun. Palo pelastusalalle voikin hyvin syntyä sopimuspuolelta.

Ensimmäisen vuoden opinnot Ensimmäisenä vuonna päällystötutkinto sisältää esimerkiksi sammutus- ja pelastustekniikkaa, palofysiikkaa, oman johtajuuden kehittämistä ja onnettomuuksien ehkäisyn perusteita. Lisäksi muita perinteisempiä oppiaineita kuten suomen kieltä ja matematiikkaa. Keväällä syvennytään vielä enemmän johtamiseen.

Päällystötutkinto on siinä erikoinen ammattikorkeakoulututkinto, että opiskelijoille opetetaan paljon käytännön asioita, vaikka välillä tuntuukin, että ovat ne pakarat aika kovilla istumisestakin. Kuitenkin käytäntöä on tarjolla!

Oppimisen palo Jano oppimiseen saattaa kasvaa opintojen aikana niin suureksi, ettei sitä tunnu sammuttavan mikään. Itselleni heräsi jo näin opintojen alkuvaiheessa, etten poissulje pelastajatutkinnon käymistä näiden opintojen jälkeen. Pelastajatutkinnon opiskelu päällystötutkinnon kylkeen laajentaisikin osaamista ja parantaisi mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

Jano oppimiseen saattaa kasvaa opintojen aikana niin suureksi, ettei sitä tunnu sammuttavan mikään.

Aleksi Kokkonen päällystöopiskelija, AMKN25 Pelastusopisto

Harjoitusalueen isot hyödyt Parhaimpia kokemuksia ovat harjoitusalueella vietetyt päivät. Pelastusopistolla on käytössä oma harjoitusalue noin 10 kilometrin päässä opistosta. Alueella voidaan simuloida erilaisia onnettomuustilanteita ja siellä koulutetaan kaikkia opiskelijoita. Meille päällystöopiskelijoillekin harjoitusalue tulee tutuksi, joskin vähemmän kuin pelastajaopiskelijoille. Tulevaisuuden työelämässä tulee päällystötehtävissä olevan tietää, mitä pelastajat paloa sammuttaessaan tekevät tai mitä liikenneonnettomuuspaikalla on otettava huomioon. Sitä tietoa meille päällystöopiskelijoille pyritään kaatamaan.

Kuva: Hilkka Nupponen

-23-

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

SPPL perustaa venetoimikunnan – tavoitteena vahvistaa pelastustoimen venetoimintaa

S

uomen Palopäällystöliitto on päättänyt perustaa uuden venetoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää pelastustoimen venetoiminnan turvallisuutta, osaamista ja kehitystä valtakunnallisesti. Toimikunta toimii liiton alaisena asiantuntijaelimenä, ja sen toiminta käynnistyy vuoden 2026 alussa. Haku toimikuntaan julkaistaan loppuvuoden aikana Suomen Palopäällystöliiton verkkosivuilla toimikunnan sivulla.

Ehdotus toimikunnan perustamisesta on saanut laajaa kannatusta erityisesti Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivillä, sekä sen jälkeen käydyissä keskusteluissa yhteistyöorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa. Tarve toimikunnalle on noussut esiin kentältä, jossa venetoiminnan kehittämiseen kaivataan pysyvää rakenteellista tukea ja asiantuntijaverkostoa.

Kuva: Kimmo Kaisto

-24-

Toimikunnan odotetaan vaikuttavan myönteisesti muun muassa: • pelastustoimen venekoulutuksen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen, • verkostoitumiseen eri viranomaisten ja toimijoiden välillä, • kouluttajatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä • turvallisuuskäytäntöjen ja toimintamallien kehittämiseen tapahtuvassa pelastustoiminnassa.

Lisäksi toimikunta voi osallistua valtakunnalliseen kehitystyöhön esimerkiksi alusluokkien määrittelyssä ja pelastuslaitosten

alustoimintaohjeistuksen valmistelussa yhteistyössä sisäministeriön ja muiden viranomaisten kanssa.

Toimikunnan perustaminen on osa laajempaa tavoitetta varmistaa, että pelastustoimen venetoiminta kehittyy suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti – turvallisuus, osaaminen ja yhteistyö edellä.

Lisätietoja venetoimikunnasta antaa turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Palopäällystöliitosta, vili.heinikoski@sppl.fi, 044 7384 112.

H A N K EK U U LU M I S I A

Katso 13-osainen Sammutustekniikka- ja -taktiikka -webinaarisarja

P

alopäällystöliitto järjesti viime vuoden aikana webinaarisarjan, jossa kuultiin asiantuntijaluentoja Pelastusopiston julkaisujen teemoista Rakennuspalon sammutus sekä Uudet energiamuodot liikennevälineissä ja energiavarastoissa.

Esityksien tallenteet on julkaistu Palopäällystöliiton YouTube-kanavalla @palopaallystoliitto, ja ne on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisää tietoa ja linkit videoihin löydät myös liiton verkkosivuilta: sppl.fi/sammutustekniikat. Webinaarisarjan toteutuksen rahoitti Palosuojelurahasto.

Tutustu Rivitalojen yläpohjien paloosastoinnin toimivuuden selvityshankkeen toimenpidesuosituksiin

H

ankkeen tavoitteena oli parantaa rivitalojen ja muiden pientalojen paloturvallisuutta. Tutkimustuloksiin päästiin kiertämällä yhteensä 79 alle 10-vuotiasta pientaloyhtiötä ympäri Suomen. Kaikki Suomen 21 pelastuslaitosta osallistuivat kohdekäyntien toteutukseen toiminta-alueellaan. Aineistoon päätyi sekä onnistuneita että epäonnistuneita palo-osastoivia rakenteita.

Hankkeessa annettiin lopuksi toimenpidesuosituksen pientalojen yläpohjien paloturvallisuuden parantamiseksi kaavoitus- ja lupaprosessiin, rakennesuunnitteluun, toteutukseen, valvontaan ja pelastustoimintaan. Hanketta rahoitti Palosuojelurahasto. Lue koko raportti ja suositukset verkkosivuilta: sppl.fi/rivitalojen-ylapohjat.

Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksesta 64 peruskurssin kouluttajaa

P

ETOVEKO-hankkeen toiminnalliset osuudet saatiin päätökseen syyskuun lopussa, kun neljäs Pelastustoimen venetoiminnan peruskurssin kouluttajakoulutus järjestettiin Tampereella. Hanketta rahoitti Palosuojelurahasto. Hankkeen puitteissa julkaistu Pelastuslaitoksen venetoiminta -käsikirja on nyt tilattavissa Palopäällystöliiton verkkokaupasta: sppl.fi/tuote/pelastuslaitoksen-venetoiminta-kasikirja.

Teos on pelastusalan ensimmäinen pelastusalan venetoimintaa kokonaisuutena käsittelevä julkaisu. Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa venetoiminnan käytäntöjä, edistää yhdenmukaisia toimintamalleja toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseksi, sekä ennen kaikkea parantaa pelastustoimen venetoiminnan turvallisuutta.

-25-

Y M PÄ RI S TÖYS TÄVÄ L L I S Y YS

Kokemuksia kentän siirtyessä fluorittomiin sammutusvaahtoihin PFAS-sammutusvaahtojen ympäristöongelma on liittynyt niissä oleviin fluoriyhdisteisiin, joita myös ikuisiksi kemikaaleiksi kutsutaan. Vaahtojen vaihto ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin on kuitenkin oma prosessinsa, joka vaatii vaihtoehtojen puntaroimisen lisäksi aikaa ja rahaa. Apulaispalopäällikkö Jommi Hyttinen Kilpilahden Pelastuspalvelusta kertoo, miten vaihdos heillä on tehty, ja mitä siitä opittiin.

F

luoripitoiset eli PFAS-sammutusvaahdot on koettu perinteisesti vuosikymmenien ajan ylivoimaisen hyviksi hyvien sammutusominaisuuksiensa ansiosta.

Näissä vaahdoissa olevien fluoriyhdisteiden kertyminen pohjavesien kautta eläimiin ja ihmisiin on kuitenkin syy, miksi ympäristömääräyksillä PFAS-sammutusvaahdoista on haluttu luopua.

Nesteen pelastuspalvelut on vaihtanut PFAS-sammutusvaahdot fluorivapaisiin vaahtoihin viime vuosien aikana. ”Sammutusvaahdot ovat kehittyneet valtavasti, ja voin todeta, että uudet vaahdot toimivat oikein käytettynä yhtä hyvin tai paremminkin kuin aiemmat vaahdot”, kertoo Kilpilahdessa Pelastuspalvelun ja Neste Oyj:n sammutusvaahtonesteiden vaihdosta vastan-

nut apulaispalopäällikkö Jommi Hyttinen.

Pelastuslaitosten sammutusautoissa on vettä, mutta Kilpilahden Pelastuspalvelussa autojen säiliöt on täytetty raakavaahdolla.

Kuudessa autossa on 2000–8000 litran säiliöt, jotka on puhdistettu vuosien 2023–24 aikana Riihimäen kiertoasemalla. Se on Suomen ainoita paikkoja, joka ottaa vastaan PFAS-sammutusvaahtojen ongelmajätettä.

Kuvat: Jommi Hyttinen

-26-

Y M PÄ RI S TÖYS TÄVÄ L L I S Y YS

”Vanhat säiliöt pitää saada täydellisen puhtaaksi vanhasta vaahdosta, koska vaahtojäämät kontaminoituvat ja se taas alkaa näkyä uuden vaahdon koostumuksessa ja pitoisuuksissa”, Hyttinen muistuttaa.

Pesuprosessi Hyttisen mukaan raakavaahto valutettiin Pelastuspalvelun sammutusautojen säiliöistä ensin usean päivän ajan. Tyhjennyksen voi tehdä myös imemällä. Sen jälkeen säiliöt huuhdeltiin täyttämällä ja tyhjentämällä ne puhtaalla vedellä useaan kertaan. Myös huuhteluvesi on ongelmajätettä, joka käsitellään kuten vaahtokin.

Pelastuspalvelut pääsivät suuresta työstä huolimatta keskivertoa pienemmällä vaivalla vaihtoprosessissaan. Moni kokemus on osoittanut, että pelkkä säiliöiden vesihuuhtelu ei riitä poistamaan vanhaa PFAS-yhdistettä säiliöistä.”Kun säiliöt olivat silmämääräisesti puhtaat, otimme niistä näytteet PFAS-pitoisuuksien selvittämiseksi”, Hyttinen kertoo. ”Meillä näytteenotto ennen ja jälkeen puhdistuksen on osa prosessiamme. Eli viimeinen näyte otetaan huuhteluvedestä.”

Myöhemmin säiliöiden puhtautta valvotaan vielä satunnaisotannalla noin puolen vuoden päästä. Neste Oyj:llä on nyt käytössä fluorivapaa sammutusvaahto sammutusjärjestelmissä kuten myös Kilpilahden Pelastuspalvelulla ajoneuvoissa ja erillisissä sammutusvaahtosäiliöissä. ”Olimme positiivisesti yllättyneitä siitä, miten hyvin tämä pesu toimi. Meidän vanhat vaahtomme oli otettu käyttöön vuoden 2010 jälkeen. Siitä oli nyt hyötyä. Todella vanhat vaahdot ovat kuin liisteri kiinni säiliön seinässä, ja sitä onkin sitten työläämpi irrottaa.

Sellainen kontaminoi (saastuttaa) uudenkin PFAS-vapaan vaahdon”, Hyttinen neuvoo. ”Me pääsimme pesussa helpolla, kun siihen riitti lämmin vesi, mutta säiliön puhdistuksessa saattaa joutua käyttämään painepesua tai ehkä jotain liuottimia kuten glykolia.”

PFAS-vapaat sammutusvaahdot käytössä ”Me olemme testaamalla valinneet meille parhaan sammutusnesteen, ja se on alkoholin kestävää”, sanoo Hyttinen. ”Olemme testanneet Finavian kanssa sammutusvaahtoja

ristiin, mutta koska heidän vaahtonsa täytyy vastata lentoliikenteen tarpeisiin, emme voi käyttää samoja vaahtoja.”

Pelastuslaitosten sammutusvaahtojen hankinnalle Hyttinen alleviivaa sitä, että vaahdon on vastattava kyseisen alueen teollisuuden ja muiden tekijöiden tarpeisiin. Hänen mielestään kannattaa myös harkita, että tarvitaanko vaahtoa kaikilla pelastus- tai paloasemilla. ”Uusien vaahtojemme puoliintumisaika on puolet pidempi kuin vanhoissa vaahdoissa. Toki se ei tee kalvoa pinnalle, mutta oikealla kalustolla ja oikein levitettynä uusi vaahto toimii yhtä hyvin kuin vanha vaahto. Vanha vaahto antoi aiemmin paremmin anteeksi, jos ei osannut levittää oikein. Jos ei saa pehmeää syöttöä, eli jos vaahto sukeltaa palavaan nesteeseen, niin se imee sisäänsä palavan aineen ja levittää paloa. Vaahto itsessään hajoaa väärin levitettäessä”, Hyttinen opastaa.

Terhi Kallio viestintäpäällikkö Suomen Palopäällystöliitto -27-

H A N K EK U U LU M I S I A

Palosuojelurahasto voi avustaa hyvinvointialueiden rakennus- ja kalustohankkeita vuonna 2026 P

alosuojelurahaston hallituksen tuoreen päätöksen mukaan kalusto- ja rakennushankeavustuksia voidaan myöntää jatkossa hyvinvointialueille. Pääsihteeri Johanna Herrala toteaa, että kyseessä on tavallaan paluu PSR:n avustustoiminnan juurille: ”Linjaus hyvinvointialueiden avustamisesta tehtiin valtiovarainministeriön kannanoton pohjalta. Ydintoimintaamme on ollut vuosikymmenten ajan paloasema- ja kalustohankkeiden tukeminen. Nyt on jälleen olemassa väylä tukea näitä hankkeita

myös hyvinvointialueiden hakemana.”

Herrala kertoo, että haut avautuvat joulukuussa. Rakennushankeavustuksia voivat hakea hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, Ahvenanmaan kunnat sekä sopimuspalokunnat. Manner-Suomen kunnat voivat hakea tulevassa haussa vielä viimeisen kerran avustusta paloasemien peruskorjaukseen. Kalustohankeavustuksia voivat hakea hyvinvointialueet, Ahvenanmaan kunnat ja sopimuspalokunnat. PSR tiedottaa hauista hallituksen joulukuun kokouksen jälkeen.

Kuva: Minna Saarnio

Palosuojelurahaston pääsihteeri Johanna Herrala.

Sanastohankkeen lausuntokierros lähestyy P

elastusalan sanastohanke on edennyt jo lähes lausuntovaiheeseen. Käsitekaaviot ovat valmiina ja työryhmät lopettaneet työnsä. Termit ovat nyt käännettävinä ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Kun käännökset ovat valmiina, sanasto saatetaan julkaisukuntoon ja laitetaan teille lausuttavaksi. Tämä tapahtunee joulukuun aikana tai viimeistään tammikuussa.

Lausuntoaikaa on vähintään kaksi viikkoa ja sen aikana järjestettäneen webinaari, jossa avataan sanaston logiikkaa ja rakennetta tarkemmin.

Sanasto koostuu 25 eri osa-alueesta, joista osa on yhden luvun ja osa useamman luvun pituinen. Sanasto on tehty järjestelmällisen sanastotyön periaatteiden mukaan, mikä edellyttää käsitteiden käyttöä johdonmukaisesti ja niiden muodostamaa loogista kokonaisuutta, jossa eri käsitteet suhteutuvat toisiinsa. Jokaisesta luvusta on vähintään

-28-

yksi käsitekaavio. Käsitekaaviot on rakennettu määritelmien pohjalta ja ne osoittavat, millainen yhteys eri käsitteillä on toisiinsa.

Koska määritelmät noudattavat tiettyjä periaatteita, valmiit esimerkiksi ohjeissa ja muissa julkaisuissa olevat määritelmät eivät ole välttämättä olleet suoraan sellaisenaan

käytettäviä, vaikka niitä on pohjana työssä käytettykin.

Lue lisää sanastohankkeesta: sppl.fi/pelastusalan-sanasto-hanke

Milla Tuominen hankepäällikkö Pelastusalan sanasto -hanke Suomen Palopäällystöliitto

PA LO

ÄT IV

ÄLLYSTÖPÄ Ä P

20

26

6

M TA

02

näälykPsEävyJ elliviäp.ö2 tsyllääpolaP aolutevreT RE 6 .4aj naatuhup ätsim tädeit – 1!i4sk .–i1m ,allameet nesimutuarav naapat nuuttut yytsinnyäk amlejho neniathoknaja aj neniloupinoM .nenimutuarav nihiyksrymoknirua aj neeskotuumnotsamli no aniehia aniosi aknoj

Palopäällystöpäivät 2026 ja Varautumisen foorumi

äkes teetsaah nonnillahnodeit ,nootaN edhus nemiotsutsalep no alla nuletsuksek änäviäp anesioT aniehia aniosi näviäp nesiemiiV .nioniek noitaamrofnisid nenimattukiav aatnimiotsiamonariv anakia neisouvemiiv aistouR tipo äkes ileim aj ohek - tulaköyt tämmiekrät nalasutsalep no yttetäj no naamlejhO .suusillahat no allatsuat nedioj ,atsiskuumottennosydhäjär ätsienättykräj nala elliuletsuksek ättyyjläv itsävättiir itsesillonnoul äkes elliehia ellivattlop näviäP söym aakia .assnak nedienappmuk nediekrät

Tampere-talo 14.–16.4.2026

Palopäällystöpäivät on pelastusalan ja tärkein vuosittainen tapahtuma, kokoaa susuurin tiojaM tujoka skam simutsillasO yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja varautumisen, pelastusja turvallisuusalan älleh äl ätiöitnii k ellijutsill aso teennarav emmelO assamiov % 51- tannih najaaravok k annE !MOUH on monipuolista ohjelmaa kahdessa alleskammattilaisista unnutöitniik tesksekä uaraVnäiden .atsielletsidosryhmiä. oh sokoS atsi veTampere-talolla stiajis .ak k aas 4202.2.9 atsujoista levl apijokainen tn y ym TÄV IÄPpoimia ÖTSYLL Ä ÄPOLomien AP salissa, voi sisällöt mielenkiintojensa mukaan.

Päivien aika ellinesäj notiil )ot-it( suusianokok näviäp nemloK .i f.sletohsokopureudutaan s@alyksav yj.selesimerkiksi as liam-e iat 0tietojohtamiseen 46 4321 020 .hup ja osaamisen kehittämiseen – teemalla )aorue 057 aj 546 neakl a .2.01( aorue 836 ellium aj aorue 845 ätsöitnii k neeTulevaisuus kl äj aknoj ,42tehdään 02.30.11 ntänään! o äviäpsuaLuvassa rav nenieon miimyös V kansainvälisiä ellinesäj asiantuntija-alustuksia. )ot-ek iat ek-it( nenimutsillaso näviäp nedhaK .naatetuapav teenouh teenääj ättäm y ym

)aorue 025 aj 054 neakl a .2.01( aorue 244 ellium aj aorue 283

:allesk unnutöitnii kalkavat tannih nperinteiseen edienouH Palopäällystöpäivät tapaan ellVarautumisen ium aj aorue 432 foorumilla ellinesäj nenimutsillaso näviäp nedhY .kl a enouh negtiistaina neh nedhy14. .4.1huhtikuuta.

1–.8 ,i knojli vaTämän P letoH svuoden okoS oloSteemana on Väestön suojaamista )aorue 013 ayhdessä. j 572 neakl a .2.01( aorue 462

.isuakorou v / aorue 561 .kl a enouh negneh nedh ak aj aorue 551 negneh nedhy.4.11–.01 ardnaskel A letoH sokoS l anigirO / aorue 061 .kl a enouh negneh nedh ak aj aorue 531 .kl a enouh .isuakorou v naatsisk uaravsutiojam atsimo esti aatsav neniakoJ naatsiuluk- aj

:uduattiomlI

:uduattiomli aj ääsil euL if.lpps

sppl.fi/ppp

usk amsimutsill aso netnesäjsiälekäle aj -ajileksipO .)aorue 55 neak l a .2.01( äviäp aorue 74 neduekiosimutsill aso äätl äsis usk amsimutsill asO .tulioj rat tesiak um namlejho äkes neetuusialit

yr_ LPPS@ :X & margatsnI ;ottiilötsyllääpolaP nemouS - LPPS@ :koobecaF negnineröfsläfebdnarB sdnalniF – ottiilötsyllääpolaP nemouS@:nIdekniL fi.lpps@otsimiot | fi.lpps.www | ottiilotsyllaapolap@:ebutuoy

-29-

PA LO

ÄT IV

ÄLLYSTÖPÄ PÄ

26

PE

RE

02

M TA

6

20

1 4 .– 1 6 .

4.

2

Varautumisen foorumi 14.4.2026 Väestön suojaamista yhdessä – Käytännön ratkaisuja arkeen

V

arautumisen foorumi kokoaa yhteen turvallisuuden, pelastustoimen, kuntien ja hyvinvointialueiden asiantuntijat sekä kaikki varautumisesta ja väestönsuojelusta kiinnostuneet. Tapahtuman ohjelma tarjoaa ajankohtaista tietoa ja käytännön ratkaisuja, jotka tukevat niin viranomaisten, kuntien, järjestöjen kuin yritystenkin varautumistyötä.

Päivän aikana pureudutaan tiedolla johtamisen merkitykseen sekä häiriötilanteiden hallintaan. Keynote-puheenvuoroissa prikaatinkenraali Vesa Valtonen avaa turvallisuusympäristön muutoksia ja tietokirjailija Lilly Korpiola pohdiskelee kognitiivista turvallisuutta – eli sitä, miten yksilö ja yhteiskunta voivat säilyttää toimintakykynsä myös paineen alla.

-30-

-30-

Ohjelmassa kuullaan konkreettisia esimerkkejä varautumisen käytännöistä, tilapäisistä suojaratkaisuista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä. Keskusteluissa korostuvat yhteisöllisyys, tiedon jakaminen ja yhdessä kehittäminen – sillä varautuminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä.

Tule mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja rakentamaan entistä vahvempaa varautumisen kulttuuria – yhdessä kohti turvallisempaa arkea!

Palopäällystöpäivät 15.–16.4.2026 Tulevaisuus tehdään tänään!

P

alopäällystöpäivät on upea kaksipäiväinen kokonaisuus kahdessa rinnakkaisessa salissa. Ohjelmaa on suunniteltu lomittain niin hallinnon ja suunnittelun kuin käytännön pelastustoiminnan ja turvallisuuden tiimoilta.

nan tuloksellisuuden ja onnistumisen arvioinnissa. Lisäksi paneudumme digitalisaation kehittymiseen robotiikassa ja VR-tekniikassa pelastustoimen ja turvallisuuden näkökulmasta.

Tulevaisuusteemaisesti ohjelman sisältö nojaa eteenpäin, ja alustuksissa kuullaan uuden teknologian soveltamisesta pelastustoimintaan ja pelastuslaitosten ja hyvinvointialueiden arkeen. Osa esityksistä antaa hyvin oivalluksia myös yritysturvallisuuden kehittämiseen.

Hybridivaikuttaminen monessa eri muodossaan nousee tärkeään rooliin Palopäällystöpäivien ohjelmassa. Päivien aikana pääsee tutustumaan muun muassa pelastuslaitoksille rakennettuun hybridiuhkiin varautumisen testausmalliin.

Lisäksi kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell sukeltaa kuulijoiden kanssa informaatiovaikuttamisen tämän päivän ilmiöihin.

Ohjelmassa pääsemme uppoamaan tiedolla johtamisen käytäntöihin ja tarkastelemaan pelastustoimea myös tuotantotalouden periaatteiden näkökulmasta. Saamme osviittaa muun muassa siihen, miten tekoälyn voi tuloksekkaasti valjastaa suljetussa ympäristössä palvelutasopäätöksen tarpeisiin.

Mietimme myös, miten tekoälyä käytetään pelastustoimin-

Hankintalaki on uudistumassa, mutta miten se vaikuttaa pelastusalan hankintoihin? Entä miltä kantilta hankintojen vastuullisuutta pelastusalalla voidaan katsoa? Tästä keskustellaan monipuolisesta hankintaprosessin eri edustajien näkökulmasta – tilaaja–toimittaja-asetelmalla. Ohjelmassa perehdytään myös siihen, miten muutoin kestävä kehitys näkyy pelastusalalla.

Miten paineensietokykyä ja parempaa tilanteenhallintaa voidaan harjoitella pelastusalalla? Hollantilainen psykologi Jasper Brower on toiminut pitkään pelastusalalla työskentelevien mentaalivalmentajana. Hän avaa, miten on mahdollista tehdä parempia päätöksiä paineen alla. Kansainvälistä väriä ohjelmaan tuo lisäksi palopäällikkö Johan Szymanski järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuksista ruotsalaiseen pelastustoimintaan.

-31-

PA LO

ÄT IV

ÄLLYSTÖPÄ PÄ

26

PE

RE

02

M TA

6

20

1 4 .– 1 6 .

4.

2

Tervetuloa Palopäällystöpäiville Jyväskylään – tiedät mistä puhutaan ja miksi!

Monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma käynnistyy tuttuun tapaan varautumisen teemalla, jonka isoina aiheina on ilmastonmuutokseen ja aurinkomyrskyihin varautuminen.

Toisena päivänä keskustelun alla on pelastustoimen suhde Natoon, tiedonhallinnon haasteet sekä Osallistumismaksut viranomaistoimintaa vaikuttaminen disinformaation keinoin. Majoitus Viimeisen päivän isoina aiheina on pelastusalan tärkeimmät työkalut - keho ja mieli sekä opit Ruotsia aikana Ennakkovaraajan etuhinta -15 % voimassa 15.2.2026 saakka!

Olemmeviimevuosien varanneet osallistujille majoituskiintiön Tampere-talon kanssa saman katon alla sijaitsevasta järkyttäneistä räjähdysonnettomuuksista, joiden taustalla on tahallisuus.

Ohjelmaan on jätetty HUOM! Koodilla SuperEB -25 % kolmen päivän Courtyard by Marriott Tampere City -hotellista. aikaa myös Päivän polttaville aiheille sekä luonnollisesti riittävästi väljyyttä keskusteluille alan osallistumisesta 31.12.2025 saakka tärkeiden kumppaneiden kanssa.

Kolmen päivän kokonaisuus (ti–to) liiton jäsenille 645 euroa ja muille 750 euroa Osallistumismaksut Kahden päivän osallistuminen

HUOM! Ennakkovaraajan hinnat -15 % voimassa (ti–ke tai ke–to) jäsenille 450 euroa ja muille 520 euroa.

9.2.2024 saakka.

Yhden päivän osallistuminen

Kolmenjäsenille päivän kokonaisuus (ti-to) liiton jäsenille 275 euroa ja muille 310 euroa 548 euroa ja muille 638 euroa (10.2. alkaen 645 ja 750 euroa)

Huoneiden hinnat alkaen:

• Standard-huone yhdelle henkilölle 157 euroa/vrk

Majoitus • Standard-huone kahdelle henkilölle 177 euroa /vrk

Olemme varanneet osallistujille kiintiöitä lähellä ja varausohjeet löydät sijaitsevistaLinkin Sokoshuonevarauksiin hotelleista. Varaukset kiintiötunnuksella Palopäällystöpäivien tapahtumasivulta: sppl.fi/ppp PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT myyntipalvelusta puh. 020 1234 640 tai e-mail sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi.

Majoituskiintiö on voimassa 13.3.2026 asti ja huoneita Palopäällystöliiton opiskelijajäsenten osallistumismaksu 25 Viimeinenon varauspäivä on 11.03.2024, jonka jälkeen kiintiöstä saatavilla rajoitetusti.

Kahdeneuroa/pvä päivän osallistuminen (ti-ke tai jäsenille ja eläkeläisjäsenten 55ke-to) euroa/pvä

382 euroa ja muille 442 euroa (10.2. alkaen 450 ja 520 euroa)

myymättä jääneet huoneet vapautetaan.

vastaa itse omista majoitusvarauksistaan ja hinnat kiintiötunnuksella: Osallistumismaksu sisältää osallistumisoikeuden tilaisuuteen HuoneidenJokainen Yhden päivän osallistuminen jäsenille 234 euroa ja muille -kuluistaan. sekä(10.2. ohjelman mukaiset tarjoilut.

264 euroa alkaen 275 ja 310 euroa) Solo Sokos Hotel Paviljonki, 8.–11.4. yhden hengen huone alk.

155 euroa ja kahden hengen huone alk. 165 euroa / vuorokausi.

Opiskelija- ja eläkeläisjäsenten osallistumismaksu 47 euroa päivä (10.2. alkaen 55 euroa).

Original Sokos Hotel Aleksandra 10.–11.4.yhden hengen huone alk. 135 euroa ja kahden hengen huone alk. 160 euroa / Osallistumismaksu sisältää osallistumisoikeuden vuorokausi. tilaisuuteen sekä ohjelman mukaiset tarjoilut.

Jokainen vastaa itse omista majoitusvarauksistaan ja -kuluistaan Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry Facebook:LinkedIn:@Suomen @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto; X: @SPPL_ry PalopäällystöliittoInstagram – Finlands&Brandbefälsföreningen LinkedIn:@Suomen Palopäällystöliitto –| www.sppl.fi Finlands Brandbefälsföreningen youtube:@palopaallystoliitto | toimisto@sppl.fi youtube:@palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi

-32-

Lue lisää ja ilmoittaudu: Yhteistyössä: sppl.fi

Pirkanmaan pelastuslaitos

Ilmoittaudu:

H A N K EK U U LU M I S I A

Turvallisuutta ei vain valvota, sitä rakennetaan yhdessä P

elastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyö on viime vuosina kokenut muutoksia. Toiminnan painopiste on siirtynyt perinteisestä valvonnasta kohti tiedolla johdettua, ennakoivaa ja osallistavaa turvallisuustyötä, jonka tavoitteena on riskien tunnistaminen ja onnettomuuksien ennalta ehkäisy.

Yksi esimerkki perinteisestä poikkeavasta toimintatavasta on paloturvallisuuden itsearviointi. Tässä toimintamallissa pelastuslaitos tarjoaa asukkaille ohjeet ja tarkastuslistan oman kodin turvallisuuden arvioimiseksi.

Malli vahvistaa kansalaisten tietoisuutta ja osallisuutta, turvallisuutta ei siis enää pelkästään valvota, vaan sitä rakennetaan yhdessä.

Yhteistyö on myös lainsäädännöllinen velvoite. Pelastuslain 42 § edellyttää eri alojen ammattilaisilta ilmoituksia havaitsemistaan riskeistä, mikä luo pohjan laaja-alaiselle viran-

omaisyhteistyölle. Kysymys kuitenkin kuuluu: Voisiko yhteistyötä laajentamalla tavoitella vieläkin korkeampaa turvallisuustasoa?

Myös pelastuslaitosten sisäinen tiedon hyödyntäminen on keskeistä. Esimerkiksi palontutkinta ei ole vain syttymissyyn selvittämistä, vaan keino tunnistaa palon kulkuun ja vahinkoihin vaikuttaneita tekijöitä. Kun tutkintatietoa hyödynnetään systemaattisesti ja jaetaan avoimesti, se tukee riskien arviointia, turvallisuusviestintää ja rakentamisen ohjausta, sekä vahvistaa tietoperustaista johtamista.

Tulevaisuuteen suuntautuu myös Onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelmaohjeen laadinta -hanke. Hankkeen tavoitteena on luoda pelastuslaitoksille yhteinen suunnitelmaohje ja mallipohja, joiden avulla pelastuslaitokset jatkossa suunnittelevat lakisääteisen valvontasuunnitelman lisäksi samaan pohjaan myös

Lue lisää verkkosivuilta: sppl.fi muita pelastuslaitoksen lakisääteisitä onnettomuuksien ehkäisyn palveluita. Tavoitteena on laajentaa käytössä olevaa ”työkalupakkia” ja vahvistaa yhtenäisiä toimintamalleja koko maassa.

Hanke kokoaa parhaillaan tietoa ja hyviä käytäntöjä pelastuslaitoksilta eri puolilta Suomea. Työ etenee ja tuloksia kuullaan myöhemmin.

Tanja Nyqvist hankepäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Pelastuslaitokset ovat osoittaneet hankkeelle yhteensä noin puoli henkilötyövuotta henkilöresurssia. Se muodostuu Kumppanuusverkoston asiantuntijaverkoston nimeämästä projektiryhmästä, jotka kuvassa vasemmalta Patrick Frank (palontutkinta), Aleksi Mertsalmi (tapahtumaturvallisuus), Jouni Räsänen (valvonta), Annukka Saine-Kottonen (turvallisuusviestintä), Tanja Nyqvist (hankepäällikkö), Riikka-Liisa Kukkonen (kemikaalivalvonta) ja Elena Raitmaa (paloriskiasuminen).

-33-

PEL A S T US TO I M I N TA TA LV EL L A

Pelastustoiminta talvisissa olosuhteissa – Lapin haasteet eivät lopu lumirajaan Lapin talvi ei ole vain yksi vuodenaika – se on kokonainen elämäntapa

L

apsissa tunnetaan kahdeksan eri vuodenaikaa, joista talvi saattaa kestää jopa seitsemän kuukautta. Tämä asettaa pelastustoiminnalle omat erityishaasteensa, sillä sää voi muuttua hetkessä armottomaksi. Erityisesti lisääntynyt retkeily ja luonnossa liikku-

-34-

minen ovat kasvattaneet pelastustehtävien määrää viime vuosina.

Retkeily ja luonnonolosuhteet koettelevat pelastajia Lapin ainutlaatuiset maisemat houkuttelevat vuosittain tuhansia retkeilijöitä ja matkailijoita. Kokemattomuus arktisissa olosuhteissa johtaa kuitenkin usein vaaratilanteisiin.

Pelastushenkilöstö saa säännöllisesti hälytyksiä eksyneistä retkeilijöistä, kaatuneista hiihtäjistä ja hypotermian uhriksi joutuneista matkailijoista.

Lapin erämaat ovat laajoja, eikä matkapuhelinverkko kata kaikkia alueita. Tämä vaikeuttaa avun hälyttämistä ja edellyttää pelastajilta paitsi hyvää paikallistuntemusta, myös teknisiä apuvälineitä, kuten satelliittipaikantimia ja välineitä maastossa liikkumiseen.

PEL A S T US TO I M I N TA TA LV EL L A

Rospuuttokelin riskit Syksyn ja kevään rospuuttokeli aiheuttaa merkittäviä haasteita pelastustoiminnalle. Maa ei ole täysin jäässä eikä täysin sula, mikä tekee niin moottoriajoneuvoilla kuin jalan liikkumisesta vaikeaa. Esimerkiksi jäälle eksyneet kulkijat voivat joutua heikoille jäille, mikä voi vaatia erikoiskalustoa ja vesipelastuksen osaamista.

Keväällä sulamisvedet tekevät joet ja tunturipurot arvaamattomiksi, ja lumi voi peittää alleen vaaranpaikkoja. Pelastushenkilöstön on arvioitava tarkasti, missä ja miten he liikkuvat, jotta he eivät itse joutuisi pulaan.

Kuvat: Lapin pelastuslaitos

Tunturien myrskyt, pakkaset ja lumivyöryvaara Lapin tunturialueilla sää voi muuttua nopeasti. Kovimmat myrskyt tuovat mukanaan lumituiskuja, jolloin näkyvyys voi pudota lähes nollaan. Tällaisissa olosuhteissa pelastustehtävät muuttuvat erittäin vaativiksi.

Pakkaset voivat puolestaan laskea -40 asteeseen, jolloin paleltumisvammat ovat todellinen riski niin pelastettaville kuin pelastajillekin.

Lumivyöryvaara on toinen merkittävä uhka, erityisesti off-piste-laskettelijoille ja tunturiretkeilijöille.

Pelastuslaitokset tekevät yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa varmistaakseen, että riskialttiilla alueilla liikkuvat ovat tietoisia vaaroista.

Varautuminen ja ennaltaehkäisy avainasemassa Pelastustoiminnan haasteiden kasvaessa ennaltaehkäisy on yhä tärkeämpää. Pelastuslaitokset ja matkailutoimijat pyrkivät jakamaan tietoa turvallisesta liikkumisesta, oikeanlaisesta varustautumisesta ja sääolosuhteiden huomioimisesta.

Retkeilijöitä kehotetaan suunnittelemaan reittinsä huolella, varaamaan mukaansa riittävästi varusteita ja ilmoittamaan reittisuunnitelmastaan etukäteen. Myös paikallisten olosuhteiden ymmärtäminen voi pelastaa ihmishenkiä.

Vaikka Lappi on kaunis ja kutsuva, sen luonnonvoimat eivät anna armoa. Pelastushenkilöstö työskentelee jatkuvasti kehittääkseen valmiuksiaan ja varmistaakseen, että apu tavoittaa sitä tarvitsevat myös kaikkein haastavimmissa olosuhteissa.

Timo Nyholm palomestari Lapin pelastuslaitos johtokunnan jäsen Pelastustoiminta-jaosto -35-

H A N K EK U U LU M I S I A

Mörkö nimeltä Hybridiuhka – onko laitoksesi valmis?

Yhteiskunnassamme ihmisten tulee voida luottaa viranomaiseen.

Hybridivaikuttamisen vaara on ajankohtainen ja läsnä, mikä voi haastaa myös Suomessa henkistä kriisinkestävyyttä ja luottamusta viranomaiseen. Toistaiseksi tilanne on vakaa, mutta jatkuuko luottamus järkähtämättömänä aina? Voimmeko tehdä jotain ennakoidaksemme tulevaa ja parantaaksemme pelastustoimen valmiuksia kohdata hybridiuhkia? Olemme testanneet asiaa Palopäällystöliiton ja Laurean hankkeen voimin.

P

elastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa -hanke on kaksivuotinen ja on ollut käynnissä vuoden 2024 alusta alkaen. Päätoteuttajana hankkeessa toimii Suomen Palopäällystöliitto yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto.

Hankkeessa on toiminut pilottilaitoksina Helsingin, Kymenlaakson, Lapin ja Pirkanmaan pelastuslaitokset. Käymissämme keskusteluissa ja työpajoissa olemme saaneet

monia hyviä näkemyksiä. Luentoja on suunnattu kaikille pelastuslaitoksille ja hyvinvointialueille neljässä tilaisuudessa, yhteensä seitsemän kappaletta. Laurea on kerännyt ja analysoinut hybridiuhkiin liittyvää tietoa kotimaasta sekä ulkomailta hankkeen käyttöön.

Hybridivarautumisen nykytila -työpajassa käsiteltiin havainto, analyysi, vaikutus ja päätös -analysointimalli. Tilannekuvan luominen ja jakaminen -työpajassa muodostettiin tilannekuvaa kolmessa vaiheessa kerät-

tävän tilannekuvan ja raportoinnin kautta.

Yhteistyömallin rakentaminen -työpajassa kerättiin ehdotuksia neljään eri vaiheeseen yhteistyön rakenteen luomisessa. Nämä neljä vaihetta olivat yhteistyöhön osallistujat, jaettavan tiedon sisältö, menetelmät tiedon jakamiseen sekä yhteistyötilanteen rakenne. Viimeisessä työpajassa kehitettiin testausmallia.

Testausmallissa arvioitiin kohtia itsearvio, vertaisarvio, raportointi ja koekäyttö. Työpajojen jälkeen testausmallia kehitettiin lisää saatujen kommenttien avulla.

Hybridiuhkiin varautumisen testausmalli pelastuslaitoksille Työpajoissa tehtyjen havaintojen sekä hankkeen muualta saatujen tietojen pohjalta on rakennettu yksinkertainen hybridiuhkiin varautumisen testausmalli. Tämän on tarkoitus olla pohjana niin, että toimijat voivat omilla alueillaan käsitellä omia suunnitelmiaan ja ohjeitaan turvallisesti, mutta kuitenkin sa-

Testausmallin prosessi: Itsearviointivaiheessa tehdään haavoittuvuuksien arviointia yhteistyössä laajasti eri ammattiryhmien edustajien kesken...

-36-

Kuvat: Juuso Laasonen

H A N K EK U U LU M I S I A mansuuntaisesti. Itsearvion tarkoitus on laitoksen sisällä perustetussa ryhmässä löytää haavoittuvuuksia mallissa annettujen kymmenen aiheen kautta. Tärkeimpänä asiana on kirjata niitä ylös, jotta voi etsiä ratkaisuja sekä koulutusta haavoittuvimpiin kohtiin.

Hybridiuhkiin varautumisen testausmallissa on kymmenen arvioitavaa aihealuetta.

Aihealueet pisteytetään arviolla 1–5. Arvioon on laadittu myös johdattelevat arviointiperusteet. Tarkoitus on löytää omasta toiminnasta kuhunkin kohtaan myös niitä toimia, joilla omaa varautumista hybridiuhkiin voidaan perustella. Kokonaisarviosta muodostuu raportin kautta keskiarvo, joka toimii mittarina yleisestä tasosta.

Perusedellytys mallin toimimiselle on, että arviota tehdään peittelemättä haavoittuvuuksia omalta alueeltaan, mutta kuitenkin aktiivisesti etsien varautumista tukevia toimia ja toimenpiteitä. Tämän itsearviovaiheen jälkeen on tarkoitus käydä vertaisarviota toisten alueiden kanssa. Vertaisarviovaiheen jälkeen laaditaan itsearviosta täydennetty arvio. Testausmalli voi olla osa jatkuvuudenhallinnan prosessia, jolloin siitä tulee toistuva ja kehittävä toimenpide. Eri alueiden välisen yhteistyön kehittämiseksi suositellaan vastuuhenkilön nimeämistä.

Täydennetyn arvion jälkeen, esitellään oman pelastuslaitoksen tai hyvinvointialueen

työntekijöille raportti havainnoista ja tehtävistä toimenpiteistä. Tavoitteena on kasvattaa luottamusta henkilöstön keskuudessa, parantaa tietoisuutta hybridiuhista ja niihin varautumisesta sekä helpottaa ja laajentaa havaintojen sekä parannusehdotusten saantia.

Hybridiuhkiin varautumisen testausmalli on saatavissa Suomen Palopäällystöliiton nettisivuilta. Älä usko huhuihin perustelematta, mutta on niitäkin hyvä seurata.

Teemu Häkkinen FT, dosentti erikoistutkija Laurea-ammattikorkeakoulu Juha Gröhn hankepäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Lataa hybridiuhkiin varautumisen testausmalli: https://tinyurl.com/y6t68jjj

Hybridivaikuttaminen?

H

ybridivaikuttamisessa on kyse siitä, että erilaisilla vaikuttamiskeinoilla on mahdollista saavuttaa suotuisaa käyttäytymistä vaikuttamisen kohteessa.

Hybridivaikuttaminen on ollut viime vuosina usein toistuva termi myös suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja ilmiö on kansainvälisesti läsnä eri puolilla maailmaa.

Toisin kuin Suomessa myös käytetty laaja-alaisen vaikuttamisen termi, hybridivaikuttaminen on hyödyllisintä ymmärtää toimintana, jossa pyritään välttämään suoraa sodankäyntiä. Näin ollen hyötyä haetaan toisenlaisten välineiden, kuten vaikkapa disinformaation levittämisen tai taloudellisten keinojen avulla.

Hybridivaikuttaminen nähdään usein valtion harjoittamana toimintana, mutta myös ei-valtiolliset toimijat voivat soveltaa hybridivaikuttamiseen soveltuvia keinoja.

... ja vertaisarviointivaiheessa tehdään yhteistyötä eri pelastuslaitosten välillä ja tuodaan omalle laitokselle, parannusehdotuksilla täydennetyt tiedot.

-37-

RE S C T RUS T- H A N K E

Tietojärjestelmät kuormittavat pelastusalaa – psykologinen suorituskyky koetuksella jatkuvassa muutoksessa Tutkimusta psykologisesta suorituskyvystä

T

utkimme RescTRUST-hankkeessa, miten jatkuvat muutokset vaikuttavat pelastusalan työntekijöiden yksilölliseen psykologiseen suorituskykyyn. Psykologinen suorituskyky voidaan nähdä tasapainona

työn vaatimusten ja yksilön mielen voimavarojen välillä. Tämä tarkoittaa, että yksilö uskoo pystyvänsä ja pystyy suoriutumaan tehtävästä, vaikka tilanne olisi vaativa ja paineistettu. Haastattelimme 18 paloesimiestä ja palomestaria viideltä pelastuslaitokselta eri puolilta Suomea.

Jatkuvat muutokset tietojärjestelmissä voivat heikentää psykologista suorituskykyä.

Kuva: Teemu Heikkilä

-38-

Tietojärjestelmät uusina kuormitustekijöinä Emme tutkineet erikseen tietojärjestelmien vaikutusta psykologiseen suorituskykyyn, mutta asia ilmeni läpipuskevasti tutkimustuloksistamme. Haastateltavat kuvasivat, miten työn luonne on muuttunut ja järjestelmät ovat tuoneet mukanaan uudenlaista kuormitusta. Aiemmin tietojärjestelmillä ei ollut merkittävää roolia pelastajien työssä, ja tietojärjestelmien kehityksessä mukana pysyminen on uudenlainen ja vieraskin haaste. Hallinnollinen työ on aina kuulunut esihenkilöille, mutta tietojärjestelmien jatkuva muutos haastaa myös heitä.

Jatkuva muutos syö jaksamista Tuloksemme kertoivat, että jatkuvat muutokset tietojärjestelmissä voivat heikentää psykologista suorituskykyä. Moni kertoi, että uusia järjestelmiä otetaan käyttöön jatkuvasti, mutta perehdytys ja tuki jäävät usein puutteellisiksi. Tietoturvavaatimusten kiristyminen on lisännyt lomakkeita ja salasanoja, mutta vähentänyt työn sujuvuutta. Järjestelmien siirtyminen avoimista verkoista suljettuihin ympäristöihin on pakottanut opettelemaan tuttuja asioita uudelleen, mikä vie aikaa ja aiheuttaa epävarmuutta siitä, miten toimia. Haastateltavat puhuivat myös “varjokirjanpidosta” tarkoittaen manuaalisia muistiinpanoja tärkeimmistä asioista, jotta niitä saa sujuvammin edistettyä.

Haastateltavat kertoivat, että jatkuvat järjestelmämuutokset, byrokratian kasvu ja tekninen epävarmuus syövät keskittymistä ja motivaatiota. Jatkuva paine oppia järjestelmien käyttöä häivyttää myös työn merkityksellisyyden kokemusta. Moni ilmaisi, että tietokone vie yhä enemmän aikaa pois ihmisten kohtaamiselta ja esihenkilötyöltä.

Eräs kuvasi, että kun kaikilla on kiire ja järjestelmät takkuavat, kukaan ei ehdi enää kohdata toisiaan, mikä tuntuu heti yhteishengessä.

Tilaa palokuntaasematunnukset verkkokaupastamme:

SPPL.FI Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Tyhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 35,90 €/pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 38,90 €/pari

Olkapoletit

Hinta: 32,90 €/pari

Olkavarsilaatat

Hinta: 27,90 €/kpl

Hihalaatat

Ihmislähtöistä käyttöönottoa Selkeä viesti oli, että uusien järjestelmien käyttöönotto tulisi tehdä suunnitelmallisesti ja ihmislähtöisesti. Koulutusta toivottiin huomattavasti enemmän ja ennen kaikkea käytännönläheisesti. Eräs kuvasi tätä kertoen, että uuden järjestelmän käyttö pitäisi tulla ylhäältä alas opetettuna. Ei niin, että jokainen yrittää opetella yksin ohjeiden varassa.

Keskeistä olisi, että järjestelmät tukevat työtä eivätkä vie siltä energiaa. Pelastusalan tietojärjestelmien kehitystyössä on huomioitava käytettävyys ja riittävä tuki, muutoin psykologinen suorituskyky ja työmotivaatio kärsivät.

Tutkimuksen tiedot: alkuperäisartikkeli: https://doi.org/10.1186/s12995-025-00475-4 RescTRUST-hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto.

Hilla Nordquist yliopettaja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Hinta: 32,90 €/pari

Nimilaatat

Hinta: 19,50 €/kpl

Verkkokaupastamme myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne.

Sanna Hannula (ent. Korpela) projektitutkija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu -39-39-

S V EN S K A KO M M I T T ÉN

Hållbar räddningstjänst – En framtidssäkrad samhällsaktör Hållbar utveckling innebär att bygga ett samhälle som är ekologiskt, ekonomiskt och socialt hållbart – både nu och för kommande generationer.

För räddningstjänsten, som skyddar liv, egendom och miljö, är det avgörande att integrera hållbarhetsprinciper i den dagliga verksamheten.

R

äddningstjänstens arbete påverkar miljön genom utsläpp, energiförbrukning och resursanvändning. Samtidigt som klimatförändringar, resursbrist och sociala utmaningar ökar behovet av hållbar utveckling inom verksamheten, kräver dagens komplexa samhälle också ett allt bredare perspektiv på beredskap.

Polykriser och hållbarhet Samtiden präglas av polykriser – flera kriser som samverkar och förstärker varandra. Ekonomiska, geopolitiska, miljömässiga och hälsorelaterade kriser skapar komplexa utmaningar. Lösningar på en kris kan förvärra en annan, vilket ställer höga krav på samhällets aktörer, inklusive räddningstjänsten. Klimatförändringar och lokala utmaningar som extremväder, skogsbränder och översvämningar blir allt vanligare. Räddningstjänsten måste rusta sig för att hantera nya typer av händelser genom strategisk planering och miljösmarta val – som klimatsmarta stationer och utsläppsreducering, men samtidigt ha en beredskap att kunna fungera vid olika störningssituationer. Trots begränsade resurser bör hållbarhetsarbete prioriteras och integreras i långsiktiga planer som stärker organisationens framtida kapacitet.

Finlands ekonomiska läge påverkar många av vårt lands instanser bla. räddningstjänsten, som länge arbetat med knappa resurser. För att möta ökade samhällsstörningar krävs stark resiliens: rätt bemanning, utrustning, beredskapsplaner och beredskapsreserver. Den demografiska utvecklingen med en åldrande befolkning riskerar personalbrist, särskilt i glesbygden där frivilliga brandkårer är avgörande. Eftersom många exportindustrier finns i mindre orter är en -40-

fungerande räddningstjänst också en fråga om samhällsekonomisk stabilitet och därmed ekonomisk hållbarhet.

Inom social hållbarhet och samhällsengagemang har räddningstjänsten en viktig roll i att stärka social hållbarhet genom: • Pålitlig räddningsberedskap • Förebyggande arbete • Samverkan med civilsamhället och myndigheter • Tillgänglig information på flera språk och för olika målgrupper Ett strategiskt tänkesätt – att alltid ha plan A, B och C – bör genomsyra organisationen. Flexibilitet, innovation och samarbete är nycklar till att möta framtida kriser, detta är en viktig del av krisorganisationens hållbarhet i alla tänkbara lägen.

Genom tätare och mer koordinerat samarbete och lärande av olika organisationer och grannländer som tex. Sverige och MSB, kan vi säkert hitta många gemensamma linjer, som stöder hållbarhet på många sätt.

Genom att ta del av andras erfarenheter och anpassa färdiga modeller till våra förhållanden kan verksamheten utvecklas effektivt och hållbart. Det kräver resurser, men framför allt en vilja att förändras.

För att hållbarhet ska bli en naturlig del av räddningstjänstens arbete måste den integreras i strategier, utbildning och rutiner. Ekologisk hållbarhet innebär minskade utsläpp och miljövänliga val. Social hållbarhet handlar om god arbetsmiljö, inkludering och samverkan. Ekonomisk hållbarhet kräver effektiv resursanvändning och långsiktig planering.

Sammanfattning Också räddningstjänsten står inför stora utmaningar i en tid av polykriser, klimatfö-

rändringar och ekonomisk press. Genom att integrera hållbarhetsprinciper kan organisationen bli mer motståndskraftig och resilient.

Hållbarhet måste ses som en del av kärnuppdraget – att skydda liv, egendom och miljö – idag och i framtiden.

Sebastian ”Sebbe” Henriksson brandmästare/palomestari Egentliga Finlands Räddningsverk/ Varsinais-Suomen pelastuslaitos medlem/jäsen Svenska kommittén

Läs mer on Svenska kommittén: sppl.fi/sv/kommitteer/ svenska-kommitten

Kestävä pelastustoimi – Tulevaisuuden turvaaja

N

ykymaailman polykriisit – kuten ilmastonmuutos, taloudelliset haasteet ja sosiaaliset muutokset – edellyttävät, että pelastustoimi toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, jotka on sisällytettävä strategioihin, koulutukseen ja päivittäiseen toimintaan.

Kestävyys ei ole pelastustoimen sivutehtävä, vaan olennainen osa sen ydintehtävää: suojella elämää, omaisuutta ja ympäristöä – nyt ja tulevaisuudessa.

JAOS TOJ EN JO H TO K U N N AT

Jaostojen johtokunnat Syksyn 2025 aikana on Palopäällystöliiton jaostojen johtokuntiin valittu jäsenet erovuoroisten tilalle.

Onnea kaikille valituille ja jatkaville henkilöille!

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Riskienhallinta-jaosto

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

PUHEENJOHTAJA Markus Aarto, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos (erovuorossa 2026, sijaiskausi)

PUHEENJOHTAJA Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos (erovuorossa 2026)

PUHEENJOHTAJA Katja Ahola, valmiuspäällikkö, Palta (erovuorossa 2026)

JÄSENET Kimmo Markkanen, palveluyksikköjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (2026) Sanna Aivio, rehtori, Helsingin pelastuskoulu (2026, sijaiskausi) Olli-Veikko Kurvinen, toiminnanjohtaja, Helsingin Pelastusliitto (2028) Torbjörn Lindström, pelastusjohtaja, Pohjanmaan pelastuslaitos (2028) VARAJÄSENET 1. varajäsen Janne Aso, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2027, sijaiskausi) 2. varajäsen Mari Voutilainen, viestintäpäällikkö, Itä-Suomen pelastuslaitokset (2027)

Pelastustoiminta-jaosto PUHEENJOHTAJA Heikki Havukainen, palopäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (erovuorossa 2026) JÄSENET Markus Kuosmanen, palopäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (2026) Mauri Salo, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (2028) Samuli Piipponen, asemamestari, Helsingin pelastuslaitos (2027) Timo Nyholm, palomestari, Lapin pelastuslaitos (2027) VARAJÄSENET 1. varajäsen Eemu Hyvönen, apulaispalopäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2026) 2. varajäsen Kari Nurminen, asemamestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2028)

JÄSENET Hannu Rantanen, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2028) Karoliina Meurman, ylitarkastaja, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes (2027) Mikko Puolitaival, riskienhallintapäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos (2026) Eero Nyman, pelastusylitarkastaja, Aluehallintovirasto (2028) VARAJÄSENET 1. varajäsen Yrjö Juustila, turvallisuuspäällikkö, Skanska Talonrakennus Oy (2027) 2. varajäsen Eetu Kivioja, paloturvallisuusasiantuntija, Jensen Hughes (2026, sijaiskausi)

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto PUHEENJOHTAJA Ilkka Horelli, ylijohtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto (erovuorossa 2026) JÄSENET Mari Latvala, palokunnanpäällikkö, Huittisten VPK (2028) Marko Nieminen, palokunnanpäällikkö, Lahden VPK (2028) Antti Rautava, palokunnanpäällikkö, Lappvik FBK (2026) Markku Savolainen, kehittämispäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (2027) VARAJÄSENET 1. varajäsen Juha Kylmälä, ryhmänjohtaja, Riihimäen VPK (2026) 2. varajäsen Tommi Kallio, palokunnanpäällikkö, Sääksjärven VPK (2027)

JÄSENET Juha Alander, valmiuspäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (virkavapaalla) (2026) Harriet Lonka, projektipäällikkö, Pohjois-Savon liitto (2027) Juha Kärkkäinen, pelastuspäällikkö, PohjoisSavon pelastuslaitos (2026) Mika Lehestö, erityisasiantuntija, sisäministeriön pelastusosasto (2028) VARAJÄSENET 1. varajäsen Jukka-Pekka Schroderus, turvallisuuspäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2028) 2. varajäsen Petri Parviainen, yksikön päällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2027)

Yritysturvallisuus-jaosto PUHEENJOHTAJA Kalle Seppänen, yritysturvallisuuspäällikkö, UPM Kymmene Oyj (erovuorossa 2026) JÄSENET Juhana Jääskeläinen, Manager – Security & Fire protection, Outokumpu Stainless Oy (2028) Petri Pyötsiä, tuvallisuuspäällikkö, PostNord (2027) Jussi Lång, turvallisuuspäällikkö, KIP Service Oy (2027) Tuija Kilpeläinen, alueturvallisuuspäällikkö, Metsä Board Oyj (2026) VARAJÄSENET 1. varajäsen Marko Viljanen, turvallisuuspäällikkö, Fintraffic Tie Oy (2027) 2. varajäsen Tuomo Linjala, Real Eastate Security Manager, Fortum Renewables Oy (2028)

-41-

L I I T TO H A L L I T U K S EN KO KOU K S E T LIITTOHALLITUS 4/25

LIITTOHALLITUS 5/25

Vuoden neljäs kokous pidettiin 25.9. liittohallituksen työseminaarin päätteeksi Lasipalatsissa Helsingissä, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.

Vuoden viides ja samalla viimeinen kokous pidettiin 14.11.

Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

K

K

okousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset. Vahvistettiin 29 jäsenkandidaatin jäsenyys ja todettiin liiton muodostuvan 1897 jäsenestä sekä 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro. 99, 7 Ansioristiä ja 19 Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antamat ja käsittelyssä olevat lausunnot: Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen, Vuoden palomies -nimike, Väestönsuojan käyttöönottoja käyttö -yleisopas, Väestönsuojan kunnossapito ja toimintakunnon tarkastus -yleisopas, sekä Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta.

Perustettiin Venetoimikunta ja vahvistettiin toimikunnan ohjesääntö.

Päivitettiin Palokuntien suomenmestaruuskilpailujen säännöt.

okousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset. Vahvistettiin 17 jäsenkandidaatin jäsenyys ja todettiin liiton muodostuvan 1910 jäsenestä sekä 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin 10 Ansioristiä sekä 6 Ansiomitalia.

Käsiteltiin syysliittokokouksessa esiteltävät asiat, kuten toimintasuunnitelma 2026, jäsenmaksut, talousarvio 2026, henkilövalinnat, tilintarkastajat, kunniapuheenjohtajuus ja kunniajäseniksi kutsuminen.

Käytiin läpi ja vahvistettiin jaostojen toimintasuunnitelmat vuodelle 2026.

Palopäällystöliiton myöntämät ansiomerkit pelastus- ja turvallisuusalan toimijoille Palopäällystöliiton myöntämät ansiomerkit ovat saajalle kiitollisuuden osoitus tehdystä työstä ja kannustin tulevaan hänelle ja muille. Merkki voidaan myöntää erityisen ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi. Ansiomerkki voidaan myöntää myös pelastustoiminnassa osoitetusta erityisestä rohkeudesta ja neuvokkuudesta.

P

alopäällystöliitto myöntää viittä eritasoista ansiomerkkiä.

Osan niistä historia ulottuu 1950-luvulle saakka. ”Palopäällystöliiton ansiomerkkiä voi hakea kenelle tahansa pelastus- tai turvallisuusalan toimijalle”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. ”Merkkimme ovat laadukkaita ja arvostettuja ja siksi arvokkaita antaa ja kantaa.”

Ansiomitali myönnetään vähintään 15 vuoden kiitettävästä toiminnasta pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi.

Ansioristi myönnetään vähintään 25 vuoden erittäin ansiokkaasta toiminnasta pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi.

Erityisansioristi myönnetään vähintään 30 vuoden poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi.

Tuliristi myönnetään erittäin merkittävästä ja ansiokkaasta valtakunnallisesta tai kansainvälisestä toiminnasta koko maan pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi.

Suurristi annetaan poikkeuksellisen ansiokkaasta valtakunnallisesti tai kansainvälisesti

Ansiomerkkien järjestys Ansiomerkeissä on selkeä jatkumo, ja niiden hakemiselle voikin miettiä valmiiksi pidemmän ajan suunnitelmaa.

Aiemmin mainittujen ansioiden lisäksi merkkejä voi hakea myös seuraavin kriteerein:

-42-

Lue lisää ansiomerkkien säännöistä ja hakemisesta: sppl.fi/ansiomerkit

A JA N KO H TA I S TA L I I TOS TA

Halonen Justiina, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk Nieminen Tommi, paloturvallisuusasiantuntija, Jensen Hughes Pentsinen Visa-Olli, opiskelija, Pelastusopisto Puhakka Kirsi, palotarkastaja, Satakunnan pelastuslaitos Seppälä Aleksi, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Vlasoff Ida, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Agopov Johanna, johtava asiantuntija, Helsingin pelastuslaitos Juutinen Marko, erikoistutkija, Pelastusopisto

Yritysturvallisuus

Varautuminen ja väestönsuojelu

Jaakkola Pasi, edunvalvontajohtaja, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry Koskinen Esko, pelastusylijohtaja evp., sisäministeriö Koskinen Tero, valmiuspäällikkö vt, ItäUudenmaan pelastuslaitos Lehtinen Mikael, valmiussuunnittelija, Maahanmuuttovirasto McFeely Mikko, TKI-asiantuntija, Laurea Ammattikorkeakoulu

Sarkkinen Ville, aluepäällikkö, Avarn Security Oy Vaherio Kimmo, Sr. Facility Engineer, Murata Electronics Oy Von Hertzen Kari, palvelupäällikkö, Siemens

Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Ilmoittaudu: Palopäällystöpäivät 2026 ja Varautumisen foorumi ÄLLYSTÖPÄ Ä P

ÄT IV

PA LO

Tampere-talo 14.–16.4.2026

20 sppl.fi/ppp

M TA

Lamminkari Pietari, nuoriso-osaston johtaja, Tammisalon VPK

Jalonen Henri, ryhmänjohtaja, Karinaisten VPK Jäntete Minna, naisosastonjohtaja, Turun VPK Tammisto Timo, palokunnan apulaispäällikkö, Jokivarren VPK

Riskienhallinta

Pelastustoiminta

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

UUDET JÄSENET 5/25

Salminen Jari, Senior Key Account Manager, Siemens Osakeyhtiöt Suosaari Severi, opiskelija, Pelastusopisto

Gabrielsson Miro, opiskelija, Pelastusopisto Kokkonen Aleksi, nuorempi sammutusmies, Jyväskylän VPK; opiskelija, Pelastusopisto Kuparinen Kalle, palomestari, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Lahtela Ella, opiskelija, Pelastusopisto Mäkelä Manu-Veikko, opiskelija, Pelastusopisto Nätti Kalle, opiskelija, Pelastusopisto Paavola Mikko, palomies-ensihoitaja, Helsingin pelastuslaitos; opiskelija Reunamo Jani, pelastusryhmänjohtaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos; opiskelija, Pelastusopisto Ripatti Elias, ryhmänjohtaja, Kotkan VPK; opiskelija, Pelastusopisto Ruutala Kristian, opiskelija, Pelastusopisto Salmi Riikka, tutkija, Pelastusopisto Torikka Antti, opiskelija, Pelastusopisto Valkama Tommi, ylipalomies, Pirkanmaan pelastuslaitos; opiskelija; Pelastusopisto Valve Julius, opiskelija, Pelastusopisto Vesanen Miikka, vanhempi sammutusmies, Kouvolan VPK; opiskelija, Pelastusopisto

Immonen Jarmo, palomestari, Etelä-Savon pelastuslaitos Kujala Tero, palomestari, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Sievänen Teemu, paloesimies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Talus Marko, palopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Hallinto ja tukipalvelut

Kallio Elina, palotarkastaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Lohikari Heta, turvallisuuden ja riskienhallinnan tradenomiopiskelija, Laurea

Yritysturvallisuus

Pelastustoiminta

PE

26

6

Riskienhallinta

Luotonen Markus, palokunnanpäällikkö, Rymättylän VPK Maskonen Vilho, opiskelija, Pelastusopisto Nemlander Marko, yksikönjohtaja, Ekenäs FBK

RE

02

UUDET JÄSENET 4/25

1 4 .– 1 6 .

4.

2

-43-

Palopäällystöliiton kevään 2026 koulutustarjontaa 22.1.

27.–29.1.

5.2.

10.–11.2.

10.–11.2.

11.–12.3.

24.–28.3.

25.–26.3.

9.–10.4.

14.–16.4.

14.4.

15.–16.4.

29.–31.4.

23.5.

Pelastusalan työturvallisuuden ABC – Väkivallan uhka pelastusalan ja ensihoidon työssä, webinaari Päällystön Paja – pelastusalan posttraumatyöpaja päällystölle, Peurunka Säteilyn perusteet, säteilylähteet ja säteilymittaukset -koulutus, Vantaa Viranmaisvenetoiminnan ajankohtaispäivät, Helsinki Vertaispurkuohjaajakoulutus, Vantaa Onnettomuuksien ehkäisyn koulutusohjelma, 1. moduuli, Vantaa (6. moduulia) Raskaankaluston tieliikennepelastamisen koulutus, Hämeenlinna Jälkipurkuohjaajakoulutus, Vantaa Maatilojen palotarkastus -erikoiskurssi, Hollola Pelastusalan posttraumatyöpaja, paikka avoinna Varautumisen foorumi / PPP26, Tampere Palopäällystöpäivät 2026, Tampere Opetusalan turvallisuusfoorumi 2026, Tallink Silja, Helsinki–Tukholma–Helsinki Palokuntien suomenmestaruuskilpailut 2026, Turku

12.6. 23:s Palopäällystö Golf, Kytäjä

LISÄKSI TULOSSA KEVÄÄLLE: Tunti turvaa -verkkoluennot Pelastusalan työturvallisuuden hyvät käytännöt -webinaarisarja (4) yhteistyössä SM:n kanssa

Lue lisää tapahtumistamme ja ilmoittaudu mukaan! sppl.fi/koulutukset

Tur vapar i-jäseny ys yr it yk sille ja yhteisöille

P

alopäällystöliitto on lanseerannut Turvapari-jäsenyysmuodon yrityksille ja yhteisöille. Se on käytössä aiemman kannatusjäsenyyden rinnalla.

Turvapari-jäsenyys tarjoaa jäsenyritykselle aiempaa laajempaa yhteistyötä Palopäällystöliiton kanssa sekä paremman mahdollisuuden verkostoitumiseen turvallisuusasiantuntijoiden kanssa muissa yrityksissä ja yhteisöissä.

Lisätiedot jäsenyydestä: https://sppl.fi/jasenyys/yritykset-ja-yhteisot-jasenena/