Palopäällysto 4 2016

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

sppl.fi

4/2016

OSAAMINEN ON

ORGANISAATION

TÄRKEIN PÄÄOMA

ONNETTOMUUSKEHITYKSEN SEURANNASTA APUA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYYN

Paloalan ammattilainen - liittosi on JHL 185x24mm_Palopaallysto2016.indd 1

18.2.2016 15:39:15

Asiallista lukemista joulun ajaksi!

Pidetään kiinni etiketistä -kirja Mitä tarkoittaa kutsukortin maininta ”tumma puku”? Ketä kättelen ensimmäisenä? Milloin käytetään suuria kunniamerkkejä? Minkä ruokailuvälineen otan seuraavaksi?

Tämä teos vastaa näihin ja moniin muihin etikettisääntöjä koskeviin kysymyksiin. Teos on suunnattu erityisesti päällystön ja johtotason edustajille niin pelastuslaitoksissa kuin erilaisissa palokunnissa, mutta on toivottavaa, että se kuluu myös kaikkien muiden pelastusalalla toimivien ja aiheesta innoittuneiden käsissä.

Kirjan on kirjoittanut Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.

Hinta 42,50 € (sis. alv 10 %) Lisätiedot ja tilaukset www.sppl.fi/verkkokauppa

JOULURAUHAA! VARSIN vauhdikasta on tämä meno nykyään. Ainakin omasta mielestä tuntuu, että juuri oli kuluvan vuoden alku ja oltiin innolla menossa kohti Turussa pidettäviä Palopäällystöpäiviä, ja nyt sitten on joulu tuossa tuokiossa. Ei voi kun ihmetellä ajan kulua ja yrittää pysyä vauhdissa mukana.

Liittohallitus piti syksyn kokousta ja seminaaria muutama aika sitten ja saimme strategian viimeisteltyä ja samalla viilattua toimintasuunnitelman kuntoon. Strategia saatiin mielestäni erittäin toimivaksi ja vieläpä helppolukuiseksi.

Strategiset palvelulupauksemme ovat: • Laadukkainta koulutusta ja turvallisuusmateriaalia • Parasta asiantuntemusta • Ammatillisen yhteisöllisyyden rakentaja • Turvallisuusalan laadukkain ja houkuttelevin yhteistyökumppani Näistä lupauksista pidämme kiinni ja toteutamme niitä yhdessä teidän kanssanne – yhteisten arvojemme mukaisesti. Strategiassa on myös mukana toimintaympäristön kuvaus. Tällä kertaa kuvauksen laadinta oli haasteellista, saada siitä selkeä ja yksinkertainen. Jäsentely oli helppoa, mutta sitten varsinaisen asian osalta ei ollut mikään asia mitenkään helppoa. No syynkin tiedätte hyvin: toimintaympäristömme on yhdessä historiansa suurimmassa muutoksessa, ja kun muutokseen liittyy vielä valtavasti epävarmuutta, oli työ tällä kertaa poikkeuksellisen hankalaa.

Olen jo useassa aikaisemmassa pääkirjoituksessa todennut, että uudistuksen tilannekatsaus on pääkirjoituksen vakio-osuus, ja ainakin ”muutaman” lehden verran eteenpäinkin. Tällä hetkellä muutoksessa on selvästi sellainen odottava tunnelma. Järjestämislait olivat lausunnoilla, ja kun tätä kirjoittelen, lausuntoaika on päättynyt ja ministeriöt käyvät lausuntoja läpi, tulkitsevat niitä ja miettivät vaikutuksia.

Ministeriömme omat muutoshankkeet ovat käynnissä ja keskittyvät suunnitelmiensa mukaisesti nykytilanteen kartoittamiseen. Ja mitä tässä sitten oikein odotellaan? No sitä ainakin, että onko laitoksia 5, 18, vai…? Viime lehdessä totesin oman kanta-

ni: määrällä ei varsinaisesti ole merkitystä, mutta valmistelutyön kannalta tuo asia pitää saada lopulliseen päätökseen.

Mielenkiintoista on nähdä, millaisen vastaanoton tilaaja-tuottaja-malli saa ja kun tähän lisätään sote-uudistuksen keskeinen kysymys valinnanvapaudesta, on mielenkiintoista nähdä hallituksen esitykset lopullisiksi järjestämislaeiksi. Järjestämislaissahan sitten määräkin selviää.

Sisäministeriön ohjausryhmä on kokoontunut muutaman kerran ja nyt työ alkaa jo muistuttaa ohjaus-ryhmätyötä. Olemme käyneet hyvää keskustelua ja muutamia ihan oikeita asioitakin saaneet linjattaviksi. Toki sitäkin työtä hankaloittaa edellä mainittu laitosmääräkysymys. Toivoa sopii, että kuitenkin pelastustoimen mahdollisuus olla mukana ensihoidossa on oikeasti ymmärretty myös politiikkojen piirissä, jottei tehdä ymmärtämättä päätöksiä, joilla on ikävät seuraukset asiakkaiden kannalta. Tämän hetken käsityksen mukaan lakiesitykset tulevat, jos ei nyt ihan jouluksi, niin alkuvuodesta. Siihen asti voimme ja joudumme kartoittamaan nykytilannetta ja hiomaan toimintasuunnitelmia.

Aivan oivallinen oivallus ja tuki muutokselle ovat suorat verkkoluentomme. Hieno innovaatio liitolta! Tätä kanavaa ja toimintatapaa tulemme varmasti jatkossa hyödyntämään myös muissa yhteyksissä. Aktiivinen viestintä on aivan keskeistä muutoksessa ja varsinkin tässä muutoksessa, jossa on niin monta palloa yhtaikaa ilmassa.

Liiton jouluseminaari ja glögitilaisuus on myös oivallinen paikka kuulla, missä nyt oikein mennään, kun keskeiset valmistelevat virkamiehet ovat paikalla kertomassa viimeisimmät koukerot uudistuksesta.

Pelastusjohtajien puheenjohtaja vaihtuu vuodenvaihteessa, kun kahvoihin asettuu Jaakko Pukkinen. Jaskahan on meidän aktiiveja ja tuttu mies liitossa. Jaskalla on vahva kokemus alalta ja myös liiton asioista ja hallinnosta, joten olen varma, että yhteistyö pelastusjohtajien ja liiton välillä jatkuu aktiivisena VP:n viitoittamalla tiellä. Onnea ja menestystä Jaskalle!

Nyt rauhoitutaan hetki ja hiljennytään joulun viettoon. Ensi vuosi on varmuudella vauhdikas ja monessa mielessä mielenkiintoinen.

Oikein hyvää joulun odotusta ja entistä parempaa vuotta 2017!

Jari Sainio puheenjohtaja

3

3

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 4/2016

3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. Koulutuksia, suosituksia ja kansainvälisiä tapahtumia:

Aktiivinen kattojärjestötoiminta tuo tulosta

8. IV Sopimuspalopäällikköseminaari,

PÄÄTOIMITTAJA Jari Sainio

TOIMITUSKUNTA

puolivälin katselmus

12. Onnettomuuskehityksen seurannassa tehtyjen

havaintojen huomioiminen asiantuntijaohjauksessa

14. Kohti pohjoismaista pelastustoimen yhteistä ulottuvuutta:

Palopäällystön pohjoismainen opintoviikko Kööpenhaminassa

Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Kehittämispäällikkö Sami Kerman Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Koulutuspäällikkö Petri Lindh Koulutuspäällikkö Camilla Volanen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Myynti- ja jäsensihteeri Pirita Ranck

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2016, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

Unkarin Zoltan Hozbor (oik.) luovuttaa FEU-lipun seuraavalle järjestäjälle Norjan Nils-Erik Haagenrudille (kesk.). Vasemmalla FEU:n presidentti Chris Addiers Belgiasta.

14. Koulutuskalenteri, poimintoja keväältä 2017 15. Työturvallisuus kiinnostaa 16. Uudet jäsenet 17. Huomionosoitukset 18. In Memoriam Veikko Kauppinen 19. Osaaminen on organisaation tärkein pääoma 20. FEU-kokous Brysselissä 21. Ovatko pelastuslaitosten tasa-arvosuunnitelmat ajan tasalla?

22. Jaostokuulumiset 25. Liittohallituksen kokoukset 26. Toimiston kuulumisia 30. Tervehdimme palopäällystöä

T IVÄ

20

17

HE

LS

2017

Palopäällystöpäivät

ÄÄL LYSTÖ PÄ OP

0 17

Zerren Design Oy

22.

PAL

TAITTO

Tulevaisuuden tekijöille

I N K I .– 8.4.2 6 ILMOITTAUDU: www.sppl.fi

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

Kuluvasta vuodesta on muodostumassa liiton historian vilkkain SYKSY on perinteisesti Palopäällystöliiton toiminnassa kaikkein vilkkainta aikaa, niin tänäkin vuonna, mutta tästä vuodesta näyttää muodostuvan poikkeus, erityisesti koulutuksen osalta. Jo kevään ja kesän jälkeen olimme – toisin kuin koskaan aiemmin – saavuttaneet likimain kaikki tälle vuodelle asetetut tilaisuuksien lukumäärä-, osallistuja- ja koulutettavapäivätavoitteet, ja syksyn kuluessa kiinnostus koulutustamme kohtaan on vain lisääntynyt. Marraskuun puoliväliin mennessä koulutuksiimme oli osallistunut peräti 4 313 osallistujaa ja koulutettavapäiviä kertynyt huikeat 7 525! Samaan aikaan verkon kautta oli 3 365 osallistujaa. Aivan huikeaa siis!

Haluan uskoa, että alamme väki haluaa kehittää osaamistaan, siis tärkeintä menestys- ja kilpailutekijäämme. Ja samaan aikaan niin koulutustarve ja -tarjonta kuin osallistumisen mahdollisuuskin ovat kaikki napsahtaneet kohdilleen. Oppimisen monimuotoisuus ja -kanavaisuus haastaa liittoa koulutuksen järjestäjänä ja oppimismahdollisuuksien luojana, mutta on ollut mielenkiintoista havaita, että valtakunnalliset ja alueelliset lähioppimistilaisuudet sekä etäosallistumismahdollisuudet eivät kilpaile keskenään, vaan päinvastoin tukevat toinen toistaan.

Tarjonta lisää kysyntää ja kysyntä puolestaan lisää tarjontaa, ja tämä pitää nähdä tässä yhteydessä pelkästään positiivisena asiana.

Edellä kerrottu liittyy toimintamme kulmakiveen eli palo- ja pelastus-alkuisiin koulutuksiimme. Merkittävää koulutustamme ovat myös kurssinjohtajakoulutukset. Tulityökoulutusuudistuksen myötä viime syksyn ja tämän syksyn välisenä aikana olemme kouluttaneet liki 1 000 kurssinjohtajaa. Tämäkin siis aivan poikkeuksellisen suuri ponnistus toimistomme väeltä! Tästä kun selvisimme, aloitimme sosiaali- ja terveysalan turvallisuuskoulutuksen uudistamisen, ja uudistettu opetussuunnitelma otetaan käyttöön ensi kevään jälkeen. Tällä on vaikutusta myös kurssinjohtajakoulutuksiin. Jotta pelastuslaitokset kytkeytyisivät sosiaali- ja terveysalan turvallisuuskoulutuksiin entistä kiinteämmin, pelastuslaitosten ko. sektorin kouluttajat saavat täsmäperehdytyksen aihealueeseen.

Asiantuntijatoiminnan puolelta haluaisin tuoda esille mm. mentoroinnin, jota olemme tehneet viime keväästä lähtien pilottityyppisesti, ja jo nyt näyttää siltä, että tämä toiminta saa jatkoa. Viimeiste-

lyä vaille valmiina on koulutusaineisto pelastustoimen väkivalta- ja uhkatilanteita varten. Altistumisten välttäminen pelastustoiminnassa on noussut viime vuosina keskeiseksi työturvallisuuden kehittämiskohteeksi, ja tähän liittyen järjestämme yhdessä Työterveyslaitoksen ja Palomiesliiton kanssa koulutuskiertueen joulu-, tammi- ja helmikuun aikana. Lisäksi on perustettu uusi asiantuntijatoimikunta: tieliikennepelastamisen toimikunta. Saimme Jokilaaksojen suunnalta jäsenaloitteen ja sille tukea laajemminkin ja niin liittohallitus marraskuun kokouksessaan perusti uuden ja tärkeän toimikunnan tieliikepelastamisen toimintaa kehittämään.

Lokakuussa iloitsimme siitä, että yhteistyökumppanimme JussiHenrikki Raution (Pirkanmaan pelastuslaitos) Rescuebusters-peli sai Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon. Uskomme, että pelillistämisen kautta turvallisuusviestinnässä voidaan saada aivan uusia oppimisen elämyksiä. Ja niin, jäsenemme ja luottamushenkilömme Harri Huumo Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta oli toinen innovaatiopalkinnon saaja kehittämällään kevytsavuhormien läpivientisuojalla.

Onnittelut vielä näin lehden välityksellä molemmille!

Toimintavuosi huipentuu liiton perinteisesti jouluseminaariin ja glögeihin, jotka ovat ehtineet jo mennä tämän lehden ilmestyttyä.

Katseemme ovat vahvasti jo tulevassa vuodessa. Liiton ja koko alan ykköstapahtuman Palopäällystöpäivien valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Ohjelma on nyt valmis ja sitä leimaa mm. pelastustoimen uudistus. Tulevaisuuden tekijät kokoontuvat huhtikuun alussa Helsinkiin – ole yksi heistä, olet lämpimästi tervetullut osallistumaan ja vaikuttamaan – ja osallistumaan liiton 85-vuotisjuhlille!

On aika kiittää teitä kaikkia liiton jäseniä kuluneesta vuodesta, koko meidän toimistotiimin on ollut ilo palvella teitä. Toivottavasti ensi vuonna kohtaamme niin vuosien varrella tutuiksi tulleet kuin erityisesti teidät, jotka harvemmin olette päässeet tilaisuuksiimme!

Rauhoittavaa ja rentouttavaa joulun aikaa ja positiivisuutta ja menestystä tulevalle vuodelle!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

5

Koulutuksia, suosituksia ja kansainvälisiä tapahtumia

Aktiivinen kattojärjestötoiminta tuo tulosta

Kilpailutoiminta on yksi aktiivisin CTIF:n toimintamuodoista. Kuva vuoden 2014 kansallisista mestaruuskilpailuista. Kuva: Taina Hanhikoski

Suomalaiset palo- ja pelastusalan järjestöt ovat mukana usean kansainvälisen kattojärjestön toiminnassa. Kattojärjestöt luovat paljon mahdollisuuksia, joita suomalaiset toimijat ovatkin käyttäneet aktiivisesti hyväksi.

PALONTORJUNTALIITTOJEN eurooppalainen yhteisjärjestö CFPA Europe (The Confederation of Fire Protection Associations Europe, CFPA-E) on erinomainen esimerkki rajat ylittävästä menestyksekkäästä yhteistyöstä. Mukana olevat 18 Euroopan

maata työskentelevät neljän eri toimintaalueen parissa; suositukset, koulutus, tutkimus ja tiedottaminen.

CFPA-E:n suositukset koskevat erilaisia palontorjuntaan ja paloturvallisuuteen liittyviä yhteisiä huolenaiheita ja ovat ikään

kuin yhteiseurooppalaisia parhaita käytäntöjä kansissa. Suosituksia on sekä tulipalojen ehkäisyn, luonnononnettomuuksien että turvallisuuden saralta. Englanninkieliset suositukset ovat ilmaisia ja ne ovat kaikkien ladattavissa CFPA-E:n sivulta. Osa suosituksista on käännetty myös suomeksi.

CFPA Europe painottaa myös riittävän koulutuksen merkitystä. Kansalliset järjestöt tarjoavat palontorjunta- ja paloturvallisuuskursseja, jotka on yhteiseurooppalaisesti tunnustettu. Oppilaat suorittavat jokaisessa maassa saman tasoisen kokeen, jossa heidän tietonsa arvioidaan laajasti, ja CFPA European Diploma -tutkinto tunnustetaan koko Euroopassa. Lisäksi koulutuksia

CTIF:n vuosittaiseen edustajakokoukseen Helsingissä osallistui syyskuussa yli 100 delegaattia lähes 30 eri maasta. Kuva: Antti Pulkkinen

6

ollaan saattamassa eurooppalaisen viitekehyksen piiriin (eurooppalainen tutkintojen viitekehys EQF). Pelastuslaitosten näkökulmasta mielenkiintoisimpia ovat esimerkiksi sammutinhuoltoon liittyvät koulutukset.

Toinen merkittävä kattojärjestö suomalaisnäkökulmasta on CTIF (Comité Technique International de Prévention et d´Extinction du Feu). Maailmanlaajuisessa palo- ja pelastusalan asiantuntijajärjestössä on mukana 36 jäsenmaata ja noin 50 jäsenjärjestöä. CTIF edustaa jäsentensä kautta noin 5 miljoonaa palomiestä, jotka turvaavat päivittäin yli miljardin ihmisen elämää.

Asiantuntija- ja informaatioverkostona CTIF julkaisee mm. tulipalotilastoja, järjestää kansainvälisiä konferensseja ja edistää palokuntanuorisotyötä. Keskeinen osa CTIF:n toimintaa ovat asiantuntijakomissiot ja kansainväliset palokuntakilpailut; nuorten kilpailut järjestetään kahden vuoden välein, parittomina vuosina ja nuorten ja aikuisten kisat neljän vuoden välein.

CTIF järjesti vuoden 2016 vuosikokouksensa syyskuussa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin organisaation sisäisten asioiden lisäksi myös mm. palomiesten terveyttä sekä uusia uhkia, joita pelastustoimi joutuu työssään kohtaamaan. Tilaisuuteen osallis-

tui kaiken kaikkiaan lähes 200 delegaattia, näytteilleasettajaa ja vapaaehtoista lähes 30 eri maasta.

CTIF:n tilaisuus osoitti, että kattojärjestössä tehtävä monipuolinen työ on mahdollisuus myös suomalaisille toimijoille. Lähes jokaisessa komissiossa on myös suomalaisedustaja, jonka tehtävänä on välittää tietoa kansallisesti tehtävästä työstä kansainväliselle kentälle ja päinvastoin. CTIF:n kautta tietoa on saatavilla useasta eri aiheesta. Lisäksi toiminnasta kiinnostuneet yritykset

voivat liittyä järjestön yhteisöjäseneksi.

Suomalaisesta näkökulmasta yhteistä kattojärjestötoiminnalle on resurssitehokkuuden ja yhteistyön korostaminen. Tämän edistämiseksi Suomi isännöi vuonna 2013 CTIF:n, CFPAE:n ja FEU:n yhteiskokousta. Kattojärjestöjen välinen yhteydenpito on yksi suomalaistoimijoiden painopisteitä toiminnassa myös jatkossa.

Teksti: Taina Hanhikoski, SPEK

Kuvassa oikealla: Iran hyväksyttiin syksyllä 2016 CTIF:n uudeksi jäseneksi yhdessä Etelä-Korean kanssa. Kuvassa Teheranin pelastuslaitoksen kansainvälisten asioiden asiantuntija Navid Bayat (vas.), pelastuslaitoksen pääjohtaja Saeid Sharifzadeh (kesk.) sekä CTIF:n presidentti Tore Eriksson (oik.).

Kuva: Antti Pulkkinen

Kuvassa alla: Turussa 2013 pidetty kattojärjestöjen yhteiskokous oli merkittävä askel yhteistyön syventämiseksi.

Kuva: Rami Airola

7

SOPIMUSPALOPÄ ÄLLIKKÖ

Puolenvälin katselmus Seminaari on saavuttanut kriittisen puolen välin ja loppusuora häämöttää. Miltä nyt tuntuu? Miltä nyt pitäisi tuntua? Olen oppinut paljon uutta ja kerrannut vanhoja tietoja. Olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin. Olen iloinen menneestä ja odotan innolla tulevaa. Kaiken kaikkiaan fiilis seminaarista tähän mennessä on loistava enkä näe syytä, miksi se ei jatkuisi niin loppuun saakka, ja vieläkin pidemmälle.

3. JAKSOMME käynnistyi syksyisessä ja pilvisessä, mutta niin ihanassa Lappeenrannassa eräänä lokakuisena perjantaina. Luvassa oli jälleen kerran kolme päivää ahkeraa opiskelua, oman palokunnan kehittämistä ja myös itsensä sivistämistä. Viikonlopun teemana oli profilointi ja viestintä, jotka harrastemaailmassa ohitetaan mielestäni aivan liian usein. Myönnän ajatelleeni kyseisiä asioita palokunnan näkökulmasta, mutta tunnustan, että en ole tehnyt asian eteen tarpeeksi.

Nyt siihen tulee muutos.

Seminaarin alussa kävimme läpi mielikuvia ja vaikuttamista palokunnan keinoin ja välinein. Huomasin pohtivani, kuinka oikeassa nämä ihmiset ovatkaan rinnastaessaan sopimuspalokunnat isoihin yrityksiin ja kertoessaan hyviä ja huonoja esimerkkejä asioiden hoitamisesta. Ihmisillä on mielikuvia asioista, vaikka heillä ei olisi tietoa tai konkreettisia kokemuksia. Kuvat ja huhut luovat mielikuvia, ja mielikuvat luovat mielipiteitä. Niin se vaan on, mutta meidänkin palokunnan maine saattaa olla täysin vieraiden ihmisten käsissä. Mitä pitäisi tehdä? Tämän seminaarijakson aikana käsittelimme juuri tällaisia asioita.

8

Seuraavaksi pureuduimme johtamiseen ja johtajina kehittymiseen. Johtaminen on asioiden koordinoimista ja tehtäviä suorittavien henkilöiden ohjaamista. Samalla on otettava vastaan ja annettava palautetta sekä suhtauduttava kaikkeen palautteeseen sen

vaatimalla tavalla. Mikäli tapa ei miellytä muita, saattaa siitä seurata erinäistä purnaamista tai muita toimenpiteitä vaativia seurauksia. Johtajan asema ei ole helppo, mutta onnistuttaessa varsin palkitseva.

Jakson kolmas aihe otti kantaa ryhmädynamiikkaan ja siihen miten erilaiset ihmiset vaikuttavat toimintaamme ja myös sen kehittymiseen. Se oletko luonteeltasi Raija Reipas, Tarmo Tosinuija, Topi Toppari tai Kari Kiusanhenki kertoo paljon siitä, miten katsot palokuntaa, sen toimintaa ja mihin suuntaan haluat sen menevän. Eri palokunnat toimivat omalla tavallaan ja johtohahmot ovat luonteiltaan erilaisia. Erilaisuus on monesti hyväksi ja erilaiset ihmiset yhdessä luovat monia eri tapoja hoitaa asioita. Monien tapojen ja perinteiden joukosta on kyettävä

S E M I N A A R I N M AT K A S S A

osa3

Juttusarjassa seuraamme IV Sopimuspalopäällikköseminaaria

löytämään ne parhaat ja kehittämään niitä edelleen. On myös tärkeää oppia virheistä eikä toistaa samoja uudestaan.

Ryhmädynamiikka vaikuttaa myös jaksamiseen palokuntatoiminnassa ja siihen meidän kaikkien tulisi kiinnittää huomiota.

Palokuntatoiminta on paljon muutakin kuin hälytystoimintaa ja harjoitukset kerran viikossa. On erinäisiä tapahtumia ja juhlia sekä kokouksia ym. ja kaikki pitää järjestää. On huolehdittava autojen katsastukset ja siitä, että on vessapaperia. Tietävätkö kaikki, kuka nämä hoitaa? Tietävätkö kaikki, kuka hoitaa niin sanotut näkymättömät tehtävät palokunnassa?

Usein joku tekee arvokasta työtä palokuntansa eteen ilman, että kukaan edes tajuaa.

Viikonlopun viimeinen rutistus oli käydä läpi edelliset välitehtävät ja saada uudet

sekä päättää tärkeät palautuspäivät. Vielä viimeinen lounas ja kotimatka sai jälleen alkaa. Olipa mahtava viikonloppu.

Bis später, Jaana Teksti: Jaana Turunen Kuvat: Lasse Moisio

99 9

10

Onnettomuuskehityksen seurannasta apua onnettomuuksien ehkäisyyn Pelastuslaissa asetettu velvoite onnettomuuskehityksen seurannasta muodostaa pelastuslaitoksille oivan perustan havainnoida alueellaan tapahtuvien onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. Niistä tehtävien johtopäätösten perusteella pelastuslaitosten tulee ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille.

TOUKOKUUSSA 2017 valmistuneessa YAMK-opinnäytetyössäni selvitettiin pelastuslaitosten menettelytapoja toteuttaa alueellaan onnettomuuskehityksen seurantaa, tehtyjen havaintojen käyttämistä hyödyksi rakennusvalvonnoille annettavassa asiantuntijaohjauksessa sekä tutkittavan ilmiön vaikutuspiirissä havaittuja kehittämistoimenpiteitä vaativia osa-alueita.

Tutkimuksen aineisto muodostettiin pääosin haastattelemalla tutkittavan ilmiön keskuudessa työskenteleviä asiantuntijatahoja. Haastateltavina olivat sisäministeriön pelastusosaston ylitarkastaja Jarkko Häyrinen, aluehallintoviraston pelastustoimen alueen johtaja Kimmo Kohvakka, Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen, Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tuomas Pälviä, tukipalvelupäällikkö Kimmo Markkanen, johtava palotarkastaja Janne Rautasuo sekä johtava palotarkastaja Anssi Kuhlman.

Tutkimuksessa pelastuslaitosten todettiin toteuttavan onnettomuuskehityksen seurantaa, vaikka toteutetut menetelmät vaihtelivat pelastuslaitoksittain. Onnettomuuskehityksen seurannan vaihtelun taustana todettiin olevan muun muassa puutteellinen ohjaus toimenpiteistä, joilla asetettu velvoite katso-

taan täytetyksi asianmukaisella tavalla.

Pelastuslaitosten alueillaan tapahtuvien onnettomuuksien määrän nähtiin joidenkin onnettomuustyyppien osalta olevan niin vähäinen, ettei luotettavaa onnettomuuskehitystä niiden osalta voida muodostaa. Näiltä osin toimiminen kansallisella tasolla, pelastustoimen kumppanuusverkostossa, nähtiin toiminnaksi, jolla voidaan muodostaa luotettavia analyysejä haluttujen onnettomuustyyppien määrien kehityksestä.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston yhteistyönä odotettiin saavutettavan vakiintuneita toimintatapoja onnettomuuskehityksen seuraamiseksi.

Vakiintuneita toimintatapoja pelastuslaitoksille odotettiin muotoutuvan toiminnan vaikuttavuuden kehittämiseksi ja onnettomuuskehityksen seurannasta asetetun velvoitteen täyttämiseksi. Rakennusvalvontojen kanssa muodostettua yhteistyötä pidettiin oikeana toimintamuotona johdattaa saatuja huomioita ja epäkohtia rakennushankkeissa huomioitavaksi.

Toisaalta muistutettiin, että rakentamisen ohjauksessa ei voida periaatteellisesti edellyttää täytettävän muita asioita kuin, mitä lainsäädännössä on velvoittavaksi asetettu. Olemassa olevien määräysten huomiointi nähtiin ensisijaisena tehtävänä rakennusvalvontaviranomaisille annettavassa asiantuntijaohjauksessa. Asiantuntijaohjausta antavien pe-

lastusviranomaisten pelastustoiminnan toimintaedellytyksiin perehtyneisyyttä pidettiin tärkeänä osana laadukasta asiantuntijaohjausta.

Kehittämistarpeita havaittiin kaikkien tutkittavan ilmiön keskuudessa toimivien tahojen toiminnassa. Keskeisistä tutkimustuloksista muodostettiin onnettomuuskehityksen seurantaan sekä rakennusvalvontaviranomaisille annettavaan asiantuntijaohjaukseen kohdennettuja toimenpide-ehdotuksia.

Aihetta käsittelevä opinnäytetyö on luettavissa Theseuksesta: https://publications.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/107888/ Salmi_Mikko.pdf?sequence=1

Teksti: Mikko Salmi palotarkastaja, RI YAMK Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kuva: Sasu Mäkinen 11

Palopäällystön pohjoismainen opintoviikko 24.–28.10.2016 Tanska, Kööpenhamina

Kohti pohjoismaista pelastustoimen yhteistä ulottuvuutta Esitysten aikana nousi esiin muutamia mielenkiintoisia teemoja sekä haasteita, jotka ovat meillekin Suomessa tuttuja: ikääntyvien palomiesten kuntovaatimukset ja toimintakyky ja, miten saada sopimuspalokuntiin lisää jäsenistöä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Norjalaiset kollegat nostivat pelastustoiminnan vaihtuvaan valmiuden tarpeeseen näkökulman, kuinka matkustajalaivat sekä öljynporauslauttojen siirrot nostavat hetkellisesti yksittäisen palolaitoksen toiminta-alueen riskejä huomattavasti, mutta työt tehdään silti samalla henkilöstömäärällä.

Meillä Suomessa tyypillisesti valmiuden nostot liittyvät yksittäisiin onnettomuuksiin.

Samalla meillä on käytössä tuleviin myrskyihin ym. valmiuden kohottamiseen liittyviä parametreja, mutta ei yhteistä tapaa reagoida muihin muuttuviin riskeihin. Riskien uuden tyyppinen ”online” arviointi pelastustoimessa vaatisi kehittyneemmän tavan arvioida jatkuvasti toimintaympäristössämme muuttuvia riskejä sekä dynaamista reagointia niihin paremmin kohdennetulla valmiudella.

Terrorismi ja pelastustoimi

Miehet maailmalla. Palopäällystöliittoa edustivat Tanskassa Arto Latvala (vas.), Harri Pyyhtiä ja Teemu Veneskari

Palopäällystön pohjoismainen opintoviikko on osa Suomen Palopäällystöliiton kansainvälistä toimintaa ja se on mahdollistanut luontevan ajatusten vaihdon pohjoismaisten kollegoiden kesken jo seitsemän vuoden ajan. Suomessa opintoviikko on järjestetty edellisen kerran vuonna 2013 ja vuoden 2017 opintoviikko järjestetään jälleen meillä. Järjestämisvastuu vaihtuu vuosittain Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken.

12

SUOMESTA opintoviikoille on osallistunut yhteensä yli 20 pelastusalan ammattilaista ja tällä kertaa Tanskaan suuntautuneelle opintomatkalle valikoituivat Arto Latvala (KeskiUudenmaan pelastuslaitos), Harri Pyyhtiä (Jokilaaksojen pelastuslaitos) ja Teemu Veneskari (Kymenlaakson pelastuslaitos).

Opintoviikon aloitus Koulutukseen osallistui 12 pelastustoimen asiantuntijaa pohjoismaista. Suomen kolmen osallistujan lisäksi palopäällystöä oli Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Ensimmäisen päivän teemana oli osallistuvien asiantuntijoiden taustojen sekä oman maan pelastustoimen organisaation esittely.

Tiistaipäivän teemana oli pelastustoimi ja terrorismi. Norjassa on vuonna 2015 otettu käyttöön PLIVO - ohjeistus (Nødetatenes samvirke ved pågående livstruende vold), jota pelastustoimi soveltaa meneillään olevan henkeä uhkaavan väkivallan lopettamiseksi.

Tarve tälle ohjeistukselle tuli esiin vuonna 2013, jolloin Oslosta Ärlandiin matkalla olleessa bussissa henkilö aloitti kanssamatkustajien vahingoittamisen teräaseella. Tässä tilanteessa pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstö oli ensimmäisenä paikalla ja taltutti puukottajan.

Jos tarkastellaan asiaa Suomen näkökulmasta, meiltä puuttuu samanlainen yhteinen terrorististen toimien koordinointiin liittyvä ohjeistus. Yleisesti pakkokeinolain 2 luvun 2 §:n 1-2 momentin mukaan yleinen kiinniotto-oikeus kuuluu myös pelastustoimen viranhaltijoille, mutta keskeistä olisi myös varautua sekä ohjeistaa viranhaltijoita tämän toiminnan kokonaisuuden hallintaan valtakunnallisesti. Samalla saataisiin myös turvallisuusviranomaiset saman pöydän ääreen pohtimaan valmiusorganisaatioille kuuluvaa omien sekä yhteisten toimintojen etukäteissuunnittelua.

Viikon ohjelmaan mahtui runsaasti tutustumis- ja vierailukäyntejä.

Kööpenhaminan hätäkeskukset, kriisikeskus ja poliisin johtokeskus Kööpenhaminassa sijaitsee hätäkeskus, joka historiallisten syiden takia on pelastustoimen organisoima sekä miehittämä. Muualla Tanskassa toiminta kuuluu poliisille. Kööpenhaminassa kaikki 112 puhelut menevät ensin pelastustoimen organisoimaan hätäkeskukseen ja, jos kyseessä on tehtävä, joka kuuluu poliisille he välittävät tehtävän poliisin hätäkeskukseen. Molemmilla hätäkeskuksilla on omat tietotekniset ohjelmansa, joita ei ole integroitu toisiinsa. Välillä sekaannusta aiheuttaa hätänumero 114, johon tulisi soittaa vain ei kiireettömissä poliisitehtävissä. Ihmiset kuitenkin soittavat tähänkin numeroon myös oikeita pelastustoiminnan hätäpuheluita, jolloin syntyy viiveitä.

Hätäkeskuksesta löytyy myös tilat, joista tuetaan alueella sijaitsevia kuntia ja niis-

Ajatuksia vaihdettiin aina tilaisuuden tullen – mieluiten käytännössä.

sä tapahtuvien kriisitilanteiden hoitamista.

Kuntien velvollisuus on harjoitella vähintään kaksi kertaa vuodessa kyseisissä tiloissa ja päivittää materiaalinsa onnettomuuden aikaista toimintaa varten. Kunnat myös kustantavat osan kriisikeskuksen vuosittaisista kuluista. Kriisikeskuksessa on koko ajan yksi päällystöhenkilö 24/7 -valmiudessa, ja näitä tiloja käytetään noin 6-8 kertaa vuodessa oikeiden tilanteiden tukena.

Tässä kriisikeskuksen toimintamallissa pelastustoimella on keskeinen rooli varautumisen koordinaattorina niin yhteisten tilojen ylläpitäjänä kuin kuntien poikkeavien tilanteiden tukijana.

RPAS-toiminta Kööpenhaminan pelastuslaitoksella Miehittämättömät ilma-alukset eli RPAS (Remotely Piloted Aircraft Systems) -järjestelmät ovat vähitellen saavuttamassa pelastustoimea eri puolilla Eurooppaa. Kööpenhaminassa on tällä hetkellä yksi johtoauto valjastettu ainoastaan RPAS-toimintaan. Pelastuslaitokselle on hankittu VTOL (Vertical Take Off and Landing) ja kiinteäsiipisiä (Fixed Wing) miehittämättömiä ilma-aluksia.

Tällä hetkellä pelastuslaitoksella on vain yksi henkilö, jolla on lupa lentää kyseisiä aluksia, koska Tanskassa tulee suorittaa erillinen lisenssi laitteiden lennättämiseen. Pelastuslaitos on käyttänyt laitetta noin 40 tehtävällä, ja tavoitteena on kouluttaa uusia henkilöitä tulevaan päivystysrinkiin, jossa miehittämättömän ilma-aluksen keräämää informaatiota tuotetaan 24/7 pelastustoiminnan johtajille.

Yhteisön riskien alentaminen on uusi malli, jonka pelastustoimi on ottanut käyttöön Kööpenhaminassa. CRR on Amerikasta haettu kokonaisuus, joka on siellä aloitettu vuonna 2008. Ohjelman tarkoitus on, että jokainen pelastuslaitoksen työntekijä toimii osana riskien hallintaa ja ehkäisee niitä omalla vastuualueellaan. Kööpenhaminassa haluttaisiin, että esimerkiksi palomiesten työnkuvaa muutettaisiin enemmän palonehkäisijöiksi perinteisen pelastustoiminnan lisäksi. Tulevaisuuden tavoitteena on, että pelastuslaitoksen yksiköt ovat enemmän näkyvillä katukuvassa. Esimerkiksi selvitys- ja tikasharjoitukset on tarkoitus järjestää muun muassa hoitolaitosten, yritysten tai tehtaiden pihoilla perinteisten paloasemien sijasta.

Opintopäivien sisältöä tiivistettynä Ylläkuvatun ohjelman lisäksi viikon aikana käytiin paljon mielenkiintoisia keskusteluja eri maiden kollegoiden kanssa. Isäntänämme toiminut Tim Simonsen oli järjestänyt meille todella mielenkiintoiset puitteet. Ammatillisen puolen lisäksi kiersimme Kööpenhaminan keskeiset nähtävyydet, ja pääsimme varmasti paikkoihin, joihin emme olisi tavallisella turistireissulla päässeet. Kokemuksemme viikosta oli siis todella positiivinen ja voimme lämpimästi suositella tulevia opintoviikkoja muille liittomme ammattilaisille!

Teksti & kuvat: Teemu Veneskari, Arto Latvala, Harri Pyyhtiä

13

Poimintoja kevään 2017 koulutustarjonnasta Kaikki koulutukset: www.sppl.fi OTA

N! E E T TAL

Alk. 11.1.

15.2.

Pelastustoimen uudistuksen verkkoluentosarja

Palomiesten altistuminen ja sen vähentäminen, Oulu

Pelastustoimen uudistuksen tavoitteina on kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa, pelastustoimen resurssien tehokas käyttö pelastustoimen toimintavalmiuden heikentymättä, varautuminen suuronnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin sekä varmistaa pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa, jotta yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät.

Palopäällystöliiton verkkoluentosarjassa kuullaan pelastustoimen uudistuksen ja siihen liittyvien hankkeiden kuulumisia ja annetaan osallistujille mahdollisuus kysyä, keskustella ja vaikuttaa uudistuksessa tehtävään valmistelutyöhön. Luennot ovat jälkikäteen katsottavissa Palopäällystöliiton Youtube-kanavasta

Koulutuksen tavoitteena on jalkauttaa Työterveyslaitoksen hankkeen ”Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa työssä” tulokset pelastusalalle ja työterveyshuoltoon. Lisäksi koulutus antaa ohjeita altistumisen vähentämiseksi, altistumisen seuraamiseksi ja dokumentoimiseksi sekä palomiesten altistumisen vaikutusten havainnointiin.

12.1.

6.–8.4.

Pelastustoimen väkivalta- ja uhkatilanteiden kouluttajakoulutus, Kuopio

Palopäällystöpäivät, Helsinki

Väkivalta- ja uhkatilannekoulutuksia toteuttaa tällä hetkellä monet tahot monenlaisilla materiaaleilla eikä pelastustoimessa toteutettavissa väkivalta- ja uhkatilannekoulutuksissa ole valtakunnallista yhtenäisyyttä. Monet tällä hetkellä olevista materiaaleista ovat kuitenkin monilta osin hyviä ja tarvetta kokonaan uuden koulutusmateriaalin laadintaan ei ole.

Palopäällystöliiton "Väkivalta- ja uhkatilannekoulutukset" -hankkeessa on koottu koulutuspaketti hyviksi havaituista sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja poliisin käyttämistä koulutusaineistoista. Koulutusaineiston perehdytystilaisuus on osallistujille maksuton.

Pelastustoimi uudistuu ja muuttuu lähivuosina merkittävästi.

Myös sisäisen turvallisuuden uudet haasteet koskettavat läheisesti pelastustoimea. Tuntuu että kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

Palopäällystöpäivät vastaavat ajan haasteisiin, ja luvassa on ohjelmaa, josta jokainen pelastus- ja turvallisuusalan toimija saa varmasti uutta ammennettavaa. Lisäksi Palopäällystöpäivät antavat erinomaisen tilaisuuden verkostoitumiselle, tuttujen tapaamiselle ja ajatusten vaihtamiselle.

Myös alan kärkiyritykset ovat mukana monipuolisessa Expossa, jossa pääset tutustumaan uutuustuotteisiin ja palveluihin.

2.–3.2.

25.–27.4.

Pelastusalan naisten TYKY-päivät, Pajulahti

Opetusalan turvallisuusfoorumi, Helsinki-Tukholma-Helsinki

Palopäällystöliitto järjestää ensimmäisen kerran erityisesti pelastusalalla työskenteleville naisille suunnatut TYKY-päivät, joiden aikana on tarkoitus herätellä osallistujia huolehtimaan sekä fyysisestä että psyykkisestä hyvinvoinnista paremman työssäjaksamisen ja viihtymisen näkökulmasta.

Luvassa on kaksi päivää ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja, aikaa verkostoitua sekä vinkkejä kotiin vietäväksi. Päivien sisältö on suunniteltu erityisesti eri pelastusalan työtehtäviä tukevaksi.

14

Suomen Palopäällystöliitto järjestää Palosuojelun edistämissäätiön tuella yhteistyössä Suomen Palomiesliiton SPAL kanssa palomiesten altistumista ja sen vähentämistä koskevan koulutuskiertueen.

4.–5.5.

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Helsinki 23.–24.5.

Turvallisuusviestinnän opintopäivät

Työturvallisuus kiinnostaa Palopäällystöliitto järjesti yhteistyössä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työturvallisuustyöryhmän kanssa seminaarin Tampereella 3.11.2016. Sisällöissä keskityttiin väkivaltaja uhkatilanteisiin, ergonomiaan ja työturvallisuuden prosesseihin.

PÄIVÄN avasi Sisä-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Tommi Pajunen, joka kertoi viranomaisten työssään kohtaamista väkivalta- ja uhkatilanteista sekä koulutustoiminnasta näihin liittyen. Puheenvuorossa korostettiin luontevaa käyttäytymistä ja ”turvallista tarinaa”, jolla pelastajat tai ensihoitajat voivat esimerkiksi poistua uhkaavasta tilanteesta. ”Me haetaan vielä paarit autosta” on esimerkiksi ensihoitajille luonteva syy poistua huoneistosta, jossa on vastassa ampuma-aseita.

Ergonomia-aiheesta kuultiin Ergomentorin asiantuntijaa Virpi Fagerströmiä ja kumppanuusverkoston koordinaattoria Jari Lepistöä. Puheenvuoroissa otettiin kantaa paitsi ensihoitotyön ergonomisiin näkökulmiin, mutta myös pelastustoiminnan ja asemapalvelun työskentelytapojen ergonomisuuteen. Esimerkiksi kalustohuoltoa ja -tarkistuksia tehdään monesti kalustohallissa ilman sopivia työskentelytasoja, jolloin työasennot ovat selkää ja muuta tuki- ja liikuntaelimistöä rasittavia.

Päivän viimeisenä isona aiheena käsiteltiin pelastustoimen uudistusta ja työturvallisuuden prosesseja. Henkilöstö-, työhyvinvointi- ja pelastuslaitosten prosessityöryhmät kertoivat toiminnastaan ja yhtymäkohdista

työturvallisuuteen. Työturvallisuuden edistäminen on asetettu ensisijaisesti työhyvinvointityöryhmän tehtäväksi ja kumppanuusverkostoon perustettu työturvallisuustyöryhmä työskenteleekin kiinteässä yhteistyössä uudistushankkeen työhyvinvointityöryhmän kanssa.

Henkilöstötyöryhmän tehtäviin kuuluvat esimerkiksi työterveyshuoltoa ja niiden sopimuksia koskevat asiat, eli ilmeisiä ja tärkeitä yhteyksiä on myös sen työhön. Prosessityöryhmä määrittelee pelastustoimelle JHS 152 -suosituksen mukaisia prosessikuvauksia ja myös työturvallisuuskäytäntöjen osalta on tärkeää noudattaa tätä suositusta, jotta ne voidaan rakentaa vastaisuudessakin elimelliseksi osaksi pelastuslaitosten muuta toimintaa.

Seminaari päätettiin työpajatyöskentelyyn, jossa käsiteltiin eri työturvallisuuden osa-alueita ja niihin liittyviä prosesseja. Tuloksia hyödynnetään työturvallisuuden eteen tehtävässä valtakunnallisessa työryhmätyöskentelyssä ja tarkoituksena on tarjota pelastustoimelle mahdollisimman hyvät lähtökohdat vuoden 2019 alusta alkavaan uuteen järjestelmään.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Sami Kerman, sami.kerman@sppl.fi, 040 549 2112

Raskaita työkaluja nostettaessa ja käytettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota työasentojen ergonomiaan

Perehdyskoulutusta väkivalta- ja uhkatilanteisiin PALOMIES Tero Ihatsu Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta on tehnyt yhdessä paloesimies Juha Höökin kanssa Palopäällystöliitolle hanketta, jossa tuotetaan yhteinen ja vapaasti pelastuslaitosten käyttöön tarkoitettu koulutuspaketti väkivalta- ja uhkatilannekoulutuksiin. Aineistossa otetaan kantaa viranomaisyhteistyöhön väkivalta- ja uhkatilanteissa, suojavarusteiden käyttöön, toiminnan lainsäädännölliseen perustaan sekä esimerkiksi kohteeseen saapumiseen ja muihin työturvallisuuden kannalta olennaisiin taktisiin näkökulmiin.

Aineistosta tarjotaan kaksi maksutonta perehdytyskoulu-

tusta Helsingissä 14.12.2016 ja Kuopiossa 12.1.2017. Kyseiset koulutukset on tarkoitettu pelastuslaitoksissa ja pelastusalan liitoissa työskenteleville henkilöille, jotka sitoutuvat kouluttamaan aihetta omalla työpaikallaan. Osallistujilta edellytetään jonkintasoista taustatietämystä aiheesta sekä halukkuutta ja kyvykkyyttä viranomaisyhteistyöhön. Innokkuuden lisäksi osallistujien on sisäistettävä ennaltaehkäisyn ja työturvallisuuden merkitys.

Lisätietoja sekä ilmoittautumisen koulutukseen löydät Palopäällystöliiton verkkosivuilta.

15

UUDET JÄSENET

Riskienhallinta

Naskali Ville

Pullinen Veikko

vs. palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos

palokunnan varapäällikkö,

Kinnunen Jari

Grankulla FBK Ojanen Matti

yksikönjohtaja, Kaarlelan VPK

palopäällystöopiskelija

Yritysturvallisuus

Varautuminen ja väestönsuojelu

Salminen Reijo palomestari evp.

Lappalainen Hannu

Kyrenius Pekka

tehdaspalopäällikkö, Componenta Finland Oy Högfors

Tuomainen Timo

varapuheenjohtaja, Helpe

paloesimies, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Mäki Heikki

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Pelastustoiminta Ervasti Antti-Juhani

Hallinto ja tukipalvelut

yksikönjohtaja,

Kiviaho, Maria

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

varapäällikkö, Leppälahden VPK

Ervasti Samuli

Laurén Mikko

palopäällystöopiskelija

palokunnanpäällikkö, Lavian VPK ry

Kanerva Atte

Lehtonen Matti

palotarkastaja,

laitospalokunnanpäällikkö, Liikennevirasto

varapuheenjohtaja, Pihlavan VPK

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

PAL

T IVÄ

17

01 7

20 20 HE

LLSS IINNKKII 7. – 89 . 4 . 2 6

Hatakka Ilari asiakkuuspäällikkö, Suomen Erillisverkot Toivonen Miikka

2017 2017

Palopäällystöpäivät Palopäällystöpävät

ÄÄÄÄLLLLYYSSTTÖÖPPÄÄ P P OO

16

poliisipäällikkö evp.

Tulevaisuuden tekijöille Tulevaisuuden tekijöille www.sppl.fi www.sppl.fi

HUOMIONOSOITUKSET

Erityisansioristi nro 35 Åhs Rauli apulaispalopäällikkö evp.

Erityisansioristi nro 36

Luukko Juho yksikönjohtaja, Lauttasaaren VPK Markkanen Kimmo tukipalvelupäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lindström Ilkka veteraaniosaston johtaja, Kiskon VPK

Naskali Juhani riskienhallintapäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 37

Nurminen Jouni johtava palotarkastaja, Keski-Suomen pelastuslaitos

Pesonen Maritta perhepalvelujen johtaja, Vantaan kaupunki

Erityisansioristi nro 38

Palokangas Marko palokunnan päällikkö, Lauttasaaren VPK

Echeverria Francisco Fire Officer, FEU

Rantanen Esko johtava palotarkastaja, Helsingin pelastuslaitos

Erityisansioristi nro 39

Rossi Pertti aluepalomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos

Elorza F. Javier Fire Officer, FEU

Erityisansioristi nro 41 Suomalainen Rauno palomestari, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Ansioristi Aalto Heikki palokunnanpäällikkö, Kellokosken VPK Jurvanen Ari aluepalomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos Kautto Jorma aluepalomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos Lappi Harri hälytysosaston päällikkö, Lauttasaaren VPK Lehikoinen Kullervo pelastusylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Erityisansioristi

Tilli Ari yksikönjohtaja, Lauttasaaren VPK Tuominen Kimmo palomestari, Helsingin pelastuslaitos

Ansiomitali

Henttinen Kari palokunnanpäällikkö, Kiskon VPK

Ansioristi

Katajisalo Jorma liikunnanohjaaja, Helsingin pelastuslaitos Kovanen Ville, palomies Keski-Suomen pelastuslaitos Lehtonen Juho yksikönjohtaja, Lauttasaaren VPK

Leinonen Markku yksikönjohtaja, Jokilaaksojen pelastuslaitos

Sarkanen Eero evp. tehdaspalopäällikkö, Kavolan VPK

Loivamaa Pertti palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos

Tuominen Juha palokunnanpäällikkö, Hauhon VPK

Ansiomitali

17 17

In memoriam Veikko Kauppinen, palopäällikkö ja herrasmies 7.6.1942–8.11.2016 Veikko Kauppinen syntyi sotavuosina Rovaniemellä, ja hän menehtyi vaikeaan sairauteen 74-vuotiaana 8. marraskuuta 2016. ”Kauppisen syntymähetkellä 1942 rakennettiin vielä suur-Suomea, joten kotirintamalla oli rauhallista. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti ja lapsi sai kokea sekä evakkomatkan että sodan jälkeisen pulaajan ongelmat. Kolmannen polven palokuntalaisena Veikko innostui jo ennen murrosikää palokuntaharrastuksesta.

12-vuotiaana hän oli VPK:n poikaosaston perustajajäsen ja myöhemmin myös saman osaston johtaja.”

Tuolloin varsin normaaliin tapaan pelastusalalle tultiin VPK:n kautta, ja yleensä ura jatkui kouluttautumalla ammattitehtäviin paikalliseen palolaitokseen. Näin myös tapahtui Veikko Kauppisen kohdalla ja aktiivisuus poikaosastossa johti sijaispalomiehen tehtäviin Rovaniemen kaupungin palolaitoksella ja sieltä Valtion palokouluun opiskelemaan. Kauppinen pyrki ja pääsi Valtion palokoulun alipäällystöluokalle 1962, josta kurssinsa priimuksena siirtyi päällystöluokalle.

Kauppinen valmistui 1964 ko. päällystöluokalta ja tuli valituksi samana vuonna kaupunkinsa palolaitoksen palomestarin virkaan. Koska Veikko Kauppinen aloitti palokuntauransa hyvin nuorena, hän päätyi neljän vuoden palomestaripestin jälkeen vuonna 1968, tuolloin 26-vuotiaana, ylivoimaisesti Suomen nuorimmaksi palopäälliköksi. Virkaura Rovaniemen palopäällikkönä ja seutukunnan aluepalopäällikkönä jatkui aina vuoden 2005 loppuun, jolloin hän jäi eläkkeelle Lapin pelastuslaitoksesta.

Veikko Kauppisen työuraan liittyy oleellisesti järjestötoiminta, niin muodoin myös toiminta Suomen Palopäällystöliitossa. Kauppinen toimi aktiivisesti Palopäällystöliiton jäsenenä ja johtotehtävissä ja oli muun muassa 1. jaoston johtokunnan jäsen vuonna 1997–1999 ja tämän jälkeen vuoteen 2004 asti ko. jaoston johtokunnan puheenjohtaja sekä Palopäällystöliiton liit-

18

tohallituksen 1. varapuheenjohtaja. Veikko Kauppiselle myönnettiin Tuliristi nro 60 vuonna 2002, ja hänet nimitettiin liiton kunniajäseneksi vuonna 2007.

Veikko Kauppinen oli työtavoiltaan määrätietoinen ja työteliäs. Hän oli tiukka palopäällikkö ja tarkka talouden vartija. Hän oli kuitenkin herrasmiesmäinen työtavoiltaan, eikä tainnut juuri koskaan korottaa ääntään asioita käsitellessään.

Omalla toiminta-alueellaan Lapissa hänet tunnettiin ja tunnustettiin keskeiseksi toimijaksi ja auktoriteetiksi tuolloisen paloja pelastustoimen sekä kunnallishallinnon piirissä.

Tuon ajan tyypilliseen tapaan palopäällikkö oli keskeinen toimija lähes kaikessa palolaitoksen toiminnassa. Niin

Veikko Kauppinen, 7.6.1942–8.11.2016

muodoin Veikko oli mukana pelastustoiminnan päällystöpäivystyksessä ja pelastustoiminnan johtamisessa samalla kun johti koko laitosta. Hän kehitti ensihoitoa, tuolloin sairaankuljetusta, uusille urille ja palolaitoksen toiminnaksi, samoin kun oli mukana eri kohteiden turvallisuussuunnittelussa. Hänet tunnettiin miehenä, jonka sanaan voi luottaa – se, mikä sovittiin tehtäväksi, se myös tehtiin.

Veikko Kauppisella oli laajalti työtovereita ja ystäviä kautta maan. Hänen sidosryhmänsä oli Lapissa laaja, ja sitä se oli

myös valtakunnallisesti. Niin häntä muistavat monet hänen kanssaan toimineet.

Veikko Kauppisen poismenoa kuvaillee hänen kollegansa ja ystävänsä Timo Kaistinen osaltaan seuraavasti: ”Marraskuun 8. päivänä sain puhelimitse suruviestin lumipeitteen verhoamista Luoston maisemista. Ystäväni, arvostettu kollega ja palopäällikkömentorini Veikko Kauppinen oli nukkunut pois. Monet muistot tulvahtivat mieleeni. Minulla oli tilaisuus olla mukana Palopäällystöliiton silloisen ykkösjaoston toiminnassa, arvostetun, diplomaattisen ja kunnioitetun Rovaniemen ja ennen kaikkea Lapin palopäällikön Veikko Kauppisen aikana.

Kannustavat, lämpimästi lausutut ohjeet ja neuvot palopäällikön tehtäväkentän kirjosta ja erityisesti suhdetoiminnasta sidosryhmien kesken ovat painuneet mieleeni.

Olin jo aiemmin hurahtanut Luoston ja Lapin maisemien lumoihin, ja kukapa sitä kiintymystä noihin maisemiin olisi voinut paremmin vahvistaa kuin Veikko. Baritonimaisen pehmeällä äänellä Veikko kertoili moottorikelkkaretkistään yhtä mieleenpainuvasti kuin pitkästä arvostetusta virkaurastaan palopäällikkönä ja luottamushenkilönä alan järjestöissä.”

Olen itse saanut olla Veikon kanssa tekemisissä useaan eri otteeseen alkaen Palopäällystöliiton toiminnasta ja päättyen metsästysretkiin Länsi-Lapissa ja Luostolla. Kuten edellä on kerrottu, Veikko oli työtavoiltaan tiukka mutta lähestyttävä ja hänen kanssaan oli helppo keskustella.

Muistan hänen olemuksensa lukuista Palopäällystöliiton tilaisuuksista, joissa hän aikanaan oli alueensa ja ammattinsa edustajana.

Mielikuva jää herrasmiehestä ja palopäälliköstä – ammattimiehestä.

Veikko metsästelee nyt toisissa metsissä, mutta kuka tietää, ehkä tutun pystykorvan kanssa.

Olli-Pekka Ojanen Tähän kirjoitukseen ovat antia tuoneet Veikon veli Risto, Timo Kaistinen, Martti Soudunsaari ja Heikki Niskala.

usopas

kaa. Tämä materiaali

oulutuspäivän ope-

Osaaminen on organisaation

tärkein pääoma

Marraskuussa 2016 valmistuneessa YAMK-opinnäytetyössäni käsiteltiin pelastuslaitosten osaamisen hallinnan nykytilaa ja kehittämistoimenpiteitä. Opinnäytetyössä analysoitiin sisäministeriön vuonna 2013 toteuttamaa valtakunnallista pelastustoimen työhyvinvointikyselyä. Työn toinen osa koostui pelastuslaitosten henkilöiden haastatteluista.

Opinnäytetyön yhteistyöorganisaationa toimi Suomen Palopäällystöliitto.

PELASTUSTOIMEN vahvuutena on henkilöstön korkea halua kehittää itseään ja työuraansa. Yksilöiden kehittymiselle tulee luoda edellytykset jo rekrytointivaiheessa alkavan urasuunnittelun avulla. Henkilöstö kokee osaavansa työnsä hyvin, mikä viittaa osaltaan siihen, että pelastuslaitoksissa koulutetaan ja harjoitellaan aktiivisesti.

Osaamisen hallinta ja siihen liittyvä johtaminen on laaja kokonaisuus, joka rakentuu yksilön, esimiestoiminnan ja organisaation yhteisvaikutuksesta. Osaamisen johtamisessa avoimuus ja osallistava johtamistapa oppivan organisaation mukaisesti mahdollistavat yksilöiden, tiimien ja koko organisaation kehittymisen. Osaamisella voidaan sanoa olevan suora yhteys työhyvinvointiin.

Pelastuslaitoksissa osaamisen johtamisessa on otettava seuraava askel eteenpäin, jossa osaamistarpeet ja -vajeet kyetään aidosti tunnistamaan. Tueksi tähän tarvitaan erityistä

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on nyt ja tulevaisuudessa pelastustoimen mahdollisuus vastata toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutoksiin sekä haasteisiin.

HR-osaamista sekä tietojärjestelmää, jossa yhdistyvät pelastuslaitosten lisäksi oppilaitokset, koulutustarjoajat ja muut yhteistyöorganisaatiot. Harjoitusten ja koulutusten laatua tulee kyetä seuraamaan nykyistä pa-

remmin. Yhteistyö pelastuslaitosten välillä nousee tärkeään rooliin osaamisen kehittämisessä, jotta päällekkäinen työ kyetään välttämään.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on nyt ja tulevaisuudessa pelastustoimen mahdollisuus vastata toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutoksiin sekä haasteisiin.

Osaaminen on nostettava valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden keskeiseksi menestystekijäksi.

Aihetta käsittelevä opinnäytetyö on luettavissa Theseuksesta: https://publications.theseus.fi/ handle/10024/116454 Joona Övermark Palomestari Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Tilaa verkkokaupastamme www.sppl.fi

Työntekijän turvallisuusopas

Työntekijän turvallisuusopas

asioiden osaamisen

selvänä, että työpai-

s on hoidettu asian-

sta ja lähimmäisten-

Turvallisuudesta ei yhteiskunnassamme koskaan puhuta liikaa. Tämä materiaali ja siihen liittyvä kouluttajien käyttöön tarkoitettu yhden koulutuspäivän opetusmateriaali on laadittu työpaikan henkilöstön turvallisuusasioiden osaamisen kartuttamiseksi.

htuu työpaikalla, on

.

unsa osana työpaik-

märtävät omakohtai-

mäisten turvallisuu-

n vain hyvään tuuriin

ranomaiset, rientää

omuuksien ennalta-

Kolmen turvallisuusalan ammattilaisen Matti Waitisen, Erkki Ripatin ja Tita Beckerin yhdessä laatiman materiaalin on kustantanut Suomen Palopäällystöliitto, ja se on tarkoitettu käytettäväksi työpaikoilla järjestettävissä turvallisuuskoulutuksissa opetusta tukevana oppilaskohtaisena materiaalina sekä jälkeenpäin jokaisen työntekijän turvallisuusasioiden käsikirjana.

Erkki Ripatin ja Tita

omen Palopäällystö-

tävissä turvallisuus-

aalina sekä jälkeen-

Työntekijän turvallisuusopas, hinta: 15,50 sis.alv.

Matti Waitinen Erkki Ripatti Tita Becker

25.2.2015 12.44

19

FEU-kokous 2/2016 Budapestissä

FEU Tehostaa viestintäänsä Vuoden 2016 toinen FEU kokous pidettiin 13.–15. lokakuuta Budapestissa Unkarissa. Kokoukseen osallistui 38 delegaattia 19 maasta. Kroatia osallistui ensimmäistä kertaa tarkkailijan roolissa. Suomen Palopäällystöliiton edustajat olivat Jari Sainio, Olli-Pekka Ojanen ja Torbjörn Lindström.

KOKOUKSEN alkuun hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja sekä presidentin, sihteerin ja webmasterin raportit. Emergenthankkeen kirjanpitoa käytiin läpi erillisenä asiana. Muut päätettävät asiat olivat tilintarkastajien valinnat vuosille 2016, 2017 ja 2018. Todettiin myös, että ainoastaan 9 maata oli tähän saakka maksanut jäsenmaksunsa.

Sveitsin liittymistä selvitetään edelleen ja Puolan tilanne on toistaiseksi epäselvä.

Tehokkaampaa somea Kokouksessa päätettiin, että jokainen strategiavastaava tekee kirjallisen väliraportin, josta käy ilmi, miten strategia on kyseisen

painopistealueen osalta toteutunut. BeNeDeLux-maat olivat tehneet esityksen strategian painopistealueiden vastuumaiden vaihtamisesta. Esitys palautettiin takaisin jatkovalmisteluja varten. Strategian päivitystyö aloitetaan kokouksen jälkeen ja luonnosversio strategiasta 2030 käsitellään seuraavassa kokouksessa Oslossa keväällä 2017.

FEU:n pääpaino on ollut tietojen ja hyvien käytäntöjen keräämisessä. FEU on aktiivisesti kerännyt erilaista tietoa jäsenliitoilta ja -mailta. Tämä hankittu tieto jaetaan sitten kokouksissa edelleen jäsenille. FEU kehittää jatkuvasti sisäistä ja ulkoista viestintää päivittämällä verkkosivujaan ja käyttämällä Facebook- ja Twitter-tilejään aktiivisesti. FEU tekee aktiivista yhteistyötä myös muiden pelastusalan organisaatioiden kanssa.

Mobiilisovellukset käytössä Unkarin pelastustoimessa Kokouksessa kuunneltiin useita esityksiä Unkarin pelastustoimen järjestelystä, ajankohtaisista kehittämishankkeista ja mobiilisovellusten käytöstä pelastustoimen tehtävissä.

Isännät antoivat mahdollisuuden tutustua paitsi paikalliseen pelastustoimen johtokeskukseen myös sammutus- ja pelastuskalustoon.

Kokouksen toisen päivän aamuna Ida Texell Ruotsista piti mielenkiintoisen luennon johtamisen haasteista nykypäivän pelastuslaitoksissa. Hän painotti erityisesti asioita, kuten hyperreality, leadership ja future challenges. Näitä asioita nykypäivän johtajat eivät voi unohtaa, niihin täytyy suhtautua kriittisesti ja arvioida niitä jatkuvasti. Myös organisaation johtamiskulttuuria on osattava kyseenalaistaa.

Lisätiedot: Torbjörn Lindström, 050 431 9600

Suomen delegaatio luovuttamassa plaketin Unkarin palopäällystöliiton edustajalle Zoltan Hozborille.

20

Seuraa myös: http://www.f-e-u.org/index.php https://www.facebook.com/ feuorg/?ref=ts&fref=ts @FEUorg

Ovatko pelastuslaitosten tasa-arvosuunnitelmat ajan tasalla?

Osana hallinto-oikeuden opintojani tutkin kandidaatin tutkielmassa tasa-arvosuunnitelmia oikeudellisessa mielessä. Tasa-arvoasiat ovat aina kiinnostaneet minua ja pelastuslaitosten naisverkoston toiminnassa mukana olleena myös pelastuslaitosten tasa-arvoasiat ovat puhuttaneet. Mikä on pelastuslaitosten tasa-arvosuunnitelmien tilanne? Onko tasa-arvoasioita viety järjestelmällisesti eteenpäin?

TASA-ARVOSUUNNITELMA tulee laatia, jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on vähintään 30 työntekijää.

Suunnitteluvelvoite koskee niin yksityisen kuin julkisen sektorin työnantajia. Näin ollen kaikilla pelastuslaitoksilla tulee olla tasaarvosuunnitelma, tosin mahdollista on, että pelastuslaitoksen tasa-arvoasioita käsitellään osana kunnan tasa-arvosuunnitelmaa.

Tasa-arvosuunnitteluvelvoite on tullut voimaan jo vuonna 1995. Siitä huolimatta Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän selvityksen mukaan vain 62 prosentilla työpaikoista, jotka ovat suunnitteluvelvoitteen piirissä, on voimassa oleva tasa-arvosuunnitelma. Tasaarvosuunnitelman tavoitteena on tasa-arvon edistäminen, palkkatasa-arvon parantaminen ja työolojen kehittäminen.

Jokaisen työnantajan tulee edistää tasa-arvoa Velvoitteita tasa-arvon edistämiseen tulee jo kansainvälisistä sopimuksista, EU-lainsäädännöstä sekä perustuslaista (6 §). Tasaarvon edistämistä työpaikoilla sääntelee konkreettisimmin tasa-arvolaki (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta). Tasaarvolain tehtävänä on sukupuoleen perustuvan syrjinnän estäminen, naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen sekä naisten aseman parantaminen työelämässä.

Tasa-arvolain 6 §:ssä todetaan, että jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan tulee edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen ja edistää naisten ja miesten välistä tasaarvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa.

Työnantajan tulee lisäksi kehittää työoloja

sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille, helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin ja toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.

Tasa-arvolaki velvoittaa siis kaikkia työnantajia edistämään tasa-arvoa, vaikka tasaarvosuunnitelma tuleekin laatia vain työyhteisöissä, joissa on yli 30 työntekijää.

Tasa-arvosuunnitelman laatiminen Työnantajan on laadittava vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva suunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet. Palkkakartoitus voidaan paikallisesti sopia tehtäväksi vähintään joka kolmas vuosi, jos tasa-arvosuunnitelma muilta osin tehdään vuosittain. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstöja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan tai se voi olla erillinen suunnitelma.

Suurissa organisaatioissa on hyödyllistä tehdä eri alaorganisaatioiden erityispiirteet huomioiva suunnitelma. Yleisen tasa-arvosuunnitelman lisäksi voi siis olla erillisiä yksikkö- tai osastokohtaisia suunnitelmia.

Näin olisi mielestäni hyvä toimia myös pelastuslaitosten osalta.

Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työ-suojeluvaltuutetun tai muiden henkilöstön nimeämien edustajien kanssa.

Henkilöstön edustajilla on oltava riittävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet suunnitelmaa laadittaessa. Tasa-arvosuunnitelmasta ja sen päivittämisestä on tiedotettava henkilöstölle.

Suunnitelman tulee sisältää: 1. selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista, 2. käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasaarvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi sekä 3. arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Pelastuslaitosten tasa-arvosuunnitelmien tilan kartoittamiselle on varmasti tarvetta.

Tällä hetkellä ei ole tietoa, kuinka monella pelastuslaitoksista on oma tasa-arvosuunnitelma ja kuinka moni on kunnan suunnitelman varassa – tai siitä ovatko suunnitelmat ajan tasalla. Toivottavasti osana pelastustoimen uudistuksen työhyvinvointityöryhmän sekä pelastusalan naisverkoston toimintaa myös tasa-arvosuunnitelmien tilaa saadaan selvitettyä ja sitä kautta vietyä tasa-arvoasioita eteenpäin.

Kandidaatin tutkielmani on luettavissa liiton verkkosivuilla.

Veera Jämsén Turvallisuusasiantuntija, Finrail Oy SPPL:n Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnan varajäsen

21

JAOSTOT – VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELU

Maaliskuun terrori-iskut näkyivät vielä Brysselin katukuvassa

Brysselin pelastuslaitoksen vanha ” johtoyksikkö”

Varautumisen ja väestönsuojelun jaosto EU- ja NATO-vierailulla Brysselissä

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto tutustui opintomatkallaan Belgiassa NATO:n siviilikriisinhallintaan ja EU:n pelastuspalvelumekanismiin sekä paikalliseen pelastustoimeen. Matkan antia hyödynnettiin myös jaoston Civil Protection Suomi –työpajassa marraskuun alussa.

VARAUTUMISEN ja väestönsuojelun jaosto on kehittänyt toimintaansa määrätietoisesti. Nyt otettiin askel myös pidemmälle Keski-Eurooppaan opintomatkan muodossa.

Matkalla ehdittiin tutustua Brysselin lisäksi myös Antwerpeniin.

Tiiviin matkaohjelman ensimmäinen päivä vietettiin tutustuen Brysselin pelastuslaitokseen. Meille kävi selväksi, että kunnallinen pelastustoimi poikkeaa eri puolilla Belgiaa toimintatavoiltaan enemmän kuin Suomen alueellinen pelastustoimi. Pelastuslaitokselle ei kuulunut kuin oman toiminnan varmistaminen, laajempaa varautumista ja väestönsuojelua varten oli oma valtakunnallinen organisaationsa. Myös pelastajien koulutus on Belgiassa huomattavasti Suomea lyhyempi. Työssä oppimista painotettiin koulutuksessa vahvasti. Pelastajilla oli miehille ja 22

Erityispiirteenä sekä Brysselin että Antwerpenin palolaitoksilla oli osoitearkisto, josta hälytyksiin haettiin ajo-ohjeet sekä kartta kohteeseen

naisille eri kuntovaatimukset ja naisia oli pelastajina enemmän kuin Suomessa.

Suurissa tulipaloissa Brysselissä käytetään täydentävänä henkilöstönä Punaisen ristin vapaaehtoisia. Tällöin palomiehet siirtyvät ensihoidosta palopuolelle ja korvaavat henkilöt pelastuslaitoksen ambulansseihin tulevat Punaiselta ristiltä. Belgian hallinnollinen ja poliittinen tilanne on monimutkainen ja esimerkiksi 112 hätänumero ei toimi tarkoituksenmukaisesti. Poliisia tarvittaessa otetaan suojaamattomasta ”hätäkeskuksesta” neuvottelupuhelu poliisille. Hätäpuheluita voidaan toisaalta ottaa vastaan hajautetusti VPN-yhteyden avulla, vaikka viranhaltijoiden kotoa.

Brysselin pelastustoimella on merkittäviä haasteita ja siihen nähden suhteellisen pienet resurssit. Erityisesti pelastustoimen ar-

Euroopan komission kriisinhallintakeskuksessa esiteltiin tulvakarttoja toiminnan suunnittelun ja johtamisen tukena kea olivat ravistelleet Brysselin terrori-iskut 22.3.2016. Iskut synnyttivät pysyviä uusia toimintatapoja. Niiden jälkeen esimerkiksi kaikki ambulanssit on varustettu sotavammapakkauksella, josta löytyy ensiapu räjähdysten aiheuttamiin vammoihin.

EU:n pelastuspalvelumekanismiin tutustuminen Toisena matkapäivänä tutustuttiin ERCC:n (Emergency Response Coordination Centre) ja NATO:n toimintaan.

ERCC koordinoi EU:n alueelta katastrofialueille lähetettäviä siviilikriisinhallinnan joukkoja. Keskuksen rooli on kehittynyt luonnononnettomuuksien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien avunannosta

kohti monimutkaisten kriisien avustamista.

Vuonna 2015 eskaloitunut Euroopan pakolaiskriisi on työllistänyt myös ERCC:tä.

ERCC:n tilannehuoneessa tutustuimme erittäin kehittyneisiin tilannekuvan ylläpidon järjestelmiin. Erityisesti satelliittikuva-aineistot auttavat nykyisin paljon katastrofitilanteiden hallintaa. ERCC kuitenkin koordinoi apua jäsenmaille ja unionin ulkopuolelle vain kohdemaan pyynnöstä. Esimerkiksi Italia ei pyytänyt maanjäristykseensä apua EU-pelastuspalvelumekanismin kautta.

Naton päämajassa asiantuntijoiden erittäin mielenkiintoiset esitykset painottuivat siviilivalmiuteen. Naton malleja kannattaisi hyödyntää myös pelastustoimen uudistuksessa.

Turvallisuusympäristön muutos ja erityi-

sesti siviilihallinnon rakenteisiin tähtäävät hybridiuhat ovat nostaneet siviilivalmiuden yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi liittokunnassa. Ajantasainen, turvallisuusympäristön muutoksen huomioiva siviilivalmius luo perustan uskottavalle puolustuskyvylle.

Vierailu Antwerpenin pelastuslaitokselle Antwerpenin erityishaasteita ovat suuri kemikaalisatama ja mittava kemianteollisuus.

Siksi alueelle on keskitetty erityisosaamista ja kalustoa erityisesti vaarallisten kemikaalien tilanteisiin. Merkittävä osuus kemikaalionnettomuuksien torjunnassa on yritysten omilla pelastusorganisaatioilla. Myös pelastuslaitoksella on erityisjärjestelmiä, kuten kartat, joissa näkyvät maanalaisten kemikaaliputkien, sähkölinjojen ja tietoliikennekaapelien tiedot. Myös onnettomuustietojärjestelmään kirjataan tehtävään osallistuneet henkilöt ja suuremmista tilanteista vielä erillinen raportti, josta nähdään kunkin henkilön työtehtävät. Tämä on tärkeää kemikaalialtistuksen selvittämiseksi.

Johtamiseen suuremmissa tilanteissa on kiinnitetty paljon huomiota ja myös kunnan valmiuspuoli ja pelastuslaitos toimivat erittäin tiiviissä yhteistyössä.

Teksti: Juhani Carlson & Harriet Lonka

Antwerpenin pelastuslaitoksen liikkuva johtokeskus oli vaikuttava ilmestys

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Sami Kerman, sami.kerman@sppl.fi, 040 549 2112 23

JAOSTOT – RISKIENHALLINTA Rauhallista joulun ajan odotusta kaikille riskienhallintajaoston jäsenille ja muille jäsenlehden lukijoille.

tukseen maakunnissa myös palveluiden järjestämispuolella.

MAAKUNTA- ja SOTE-uudistuksen siivittämänä SM:n pelastustoimen kehittämishankkeen työryhmät ovat tehneet työsuunnitelmansa ja aloittaneet valmistelutyönsä, ja myös maakunnissa on valmistelutyö käynnistynyt. Eri valmistelutyöryhmät tarvitsevat ja odottavat syötteitä pelastustoimen kehittämiseksi. Pelastustoimen järjestämislakiluonnoksen lausuntokierros on nyt päättynyt ja odottelemme hallituksen esityksen muokkaantumista lopulliseen muotoonsa. Toivomme aktiivisuutta ja rakentavia ehdotuksia onnettomuuksien ehkäisyn ja riskienhallinnan kehittämiseksi uudessa toimintaympäristössä sekä valtakunnan tasolla, että tulevissa maakunnissa ja pelastuslaitoksissa.

Riskienhallintajaosto piti kommenteissaan pelastustoimen päällystökoulutuksen siirtoa Savonia-ammattikorkeakoulun vastuulta Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle kannatettavana ja kiinnitti huomiota oppimissisältöjen kehittämistyöhön. Opetussisällön vastuun tulisi säilyä Pelastusopistolla ja rahoitus tulisi ohjata suoraan pelastustoimen päällystökoulutukselle kohdennettuna.

Lisäksi kiinnitettiin huomiota muun muassa pelastusalan edustukseen Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa sekä tutkintonimikkeisiin ja tutkintojen arvostukseen.

Lausunnot

Kiinnitettiin huomiota siihen, että Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tulisi ottaa uudet asetusmuutokset huomioon laatimissaan oppaissa ja ohjeissa.

Hallituksen esitysluonnos laiksi pelastustoimen järjestämisestä Lausunto rakennettiin Palopäällystöliiton jäsenistölle lähetyn kyselyn vastausten perusteella, johon myös riskienhallintajaoston jäsenet ovat omalta osaltaan jäsenkyselyssä vaikuttaneet. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota muun muassa rahoitukseen ja sen laskentaperusteisiin, otettiin kantaa tilaajatuottaja mallin hyviin ja huonoihin puoliin sekä maakunnan ja pelastuslaitoksen asemaan voimakkaassa valtion ohjauksessa verrattuna itsenäisiin maakuntiin. Lisäksi kiinnitettiin huomiota pelastustoimen edus-

Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttaminen. (Pelastustoimen päällystökoulutuksen siirto)

Päivillä kuultiin tulevaisuuskuvia asiakkuuden kehittymisestä valvontatoiminnassa, turvallisuusviestinnässä ja muussa onnettomuuksien ehkäisytyössä, ja käytiin alustusten pohjalta vilkasta keskustelua ajankohtaisista aiheista. Aiheina olivat muun muassa pelastustoimen uudistus, rakentamismääräyskokoelman osan E1 uudistustyö, turvallisuustutkinta, maahanmuutto ja turvallisuusviestinnän hyvät käytänteet.

Lisäksi kuultiin esitykset valvontatoiminnan vaikuttavuuden arvioinnista ja tuoreet tutkimustulokset paineenhallinnasta huoneistopaloissa Suomen ensimmäisen paloalan professorin Simo Hostikan esittämänä.

Päivien päätteeksi esiteltiin kumppanuusverkostoa ja sen turvallisuuspalvelujen roolia onnettomuuksien ehkäisytyön kehittämisessä.

Lisätiedot: pj. Martti Honkala

Ehdotus painelaitelain nojalla annettavaksi valtioneuvoston asetukseksi

Koulutus Tulityöseminaari pidettiin 8.9.2016 Jyväskylän Paviljongissa järjestettyjen Turvallisuusmessujen yhteydessä. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa tulityövahinkotilastoja, uusia tulityölupasovelluksia ja maahanmuuttajien koulutusta. Aineistot löytyvät liiton verkkosivuilta.

Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät pidettiin uudistetussa muodossa Tampereella 9.–10.11.

t hyvää jo Jaostot toivottava

ulua!

JAOSTOT – PEL ASTUSTOIMINTA VUOSI 2016 on pelastustoimen tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävä vuosi. Jaostojen toimintaprosessit ja aikaansaannokset kiinnostavat varmasti jäsenistöämme. Lausuntopyyntöjä liitto ja sen jaostot saavat kymmeniä vuosittain. Koulutusten ja kokouksien sekä lausuntojen lisäksi yhteistyö liiton ja sen jaostojen sisällä on lähes jokapäiväistä. Alla on avattu keskeisimpiä pelastusalaan liittyviä elementtejä, joissa liitto ja erityisesti pelas-

24

tustoimintajaosto ovat olleet ja ovat vaikuttamassa: Sote- ja maakuntauudistus vaikuttavat keskeisesti myös pelastustoiminnan tehtäväkenttään, hallinto- ja rahoitusmalliin. Pelastustoiminnan operatiiviseen toimintaan ja ensihoitopalvelujen tuottamiseen se tulee näkymään mm. johtamisjärjestelmien integrointeina. Aluehallintomallista riippumatta pelastustoimi tulee jatkossakin tarjoamaan

kiireellistä apua hyvän paloasemaverkoston avulla asiakkailleen. Toivottavasti uudistuksessa otetaan huomioon alueiden erityispiirteet ja niiden paikallinen vaikuttamismahdollisuus säilyy.

Jäseniämme on asiantuntijaroolissa monissa valtakunnallisissa ja paikallisissa työryhmissä valmistelemassa sote- ja maakuntauudistuksen viitekehyksiä.

Pelastustoimen päällystökoulutuksen

uudistamisen kehittämisessä liittomme on tukenut lausunnoissaan Pelastusopiston linjauksia koulutuksen opetussisällön ja riittävän hallinnon pitämiseksi pelastustoimen hartioilla. Katsoimme asian olevan keskeinen pelastustoimen oman vaikuttavuuden ja julkisuuskuvan varmistamiseksi.

Suomen Palopäällystöliiton ja sen jaostojen omat strategiat sekä toimintasuunnitelmat on laadittu, ja toivottavasti ne selkiyttävät liiton sekä jaostojen toimintaa ja tavoitteita.

Pelastustoimintajaoston suuri huoli on ope-

ratiivisen jäsenistön osallistumisen vahvistaminen pelastustoiminnan kehittämiseen.

Ilmeisesti työaika sitoumuksineen ja pelastuslaitosten resurssit ovat aikaansaaneet sen, että valtakunnallisiin koulutuksiin on ollut vaikea osallistua. Operatiiviset opintopäivät keräävät vuosittain jaoston reilusta kuudestasadasta jäsenestä vain parikymmentä. Operatiivisia opintopäiviä on viimeiset kaksi vuotta kehitetty yhdessä ensihoidon kanssa, ja se on lisännyt vuoropuhelua ensihoidon ja pelastustoimen kehittämisestä.

Pelastustoimintajaoston johtokunnassa on aina nähty tärkeänä kehittää turvallisuustoimijoiden yhteistyötä kentällä. Se mahdollistaa parhaan lopputuloksen asiakkaittemme näkökulmasta. Jaoston toiminnan kehittämiseksi toivon jäsenistön ottavan suoraan yhteyttä johtokunnan jäseniin tai liiton toimistoon. Yhteystiedot löytyvät liiton verkkosivuilta.

Lisätiedot: pj. Pauli Nurminen

LIIT TOHALLITUKSEN KOKOUKSET LIITTOHALLITUS 6/16 Vuoden 2016 kuudes kokous pidettiin 16.9. Tallink City Hotellissa, Tallinnassa, ja kokoukseen osallistui 1 + 5 + 1 +1 henkilöä.

KOKOUSMUODOLLISUUKSIEN jälkeen vahvistettiin 13 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1995 jäsenestä sekä 10 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin seitsemän Erityisansioristiä, neljä Ansioristiä ja kolme Ansiomitalia.

turvallisuuden ohjeistus - Pelastusopistosta annetun lain ja poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttaminen Nimettiin pelastustoimen uudistushankkeen työhyvinvointiryhmään liiton kehittämispäällikkö Sami Kerman sekä Raskaan ajoneuvon kuljettajien määrän ja osaamisen turvaaminen pelastustoimessa -hankkeeseen liiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa.

Lisäksi nimettiin Kansallisen katastrofiriskien hallintaohjelma -hankkeeseen liiton edustajaksi paloinsinööri Juhani Carlson, Kymenlaakson pelastuslaitos.

Vahvistettiin seuraavat lausunnot - Kansallinen standardiehdotus SFS 3350 Palavien nestemäisten kemikaalien varastopaikka ja siellä olevat kemikaalien käsittelypaikat - Sosiaalihuollon toimintayksiköiden ja kotiin annettavien palvelujen

Todettiin sisäministeriön esittämä kannanotto vesisukelluskurssien järjestämisestä.

LIITTOHALLITUS 7/16

koulutusjohtaja Tomi Timonen. Vuoden palomies -toimikuntaan nimettiin pelastuspäällikkö Esko Kautto, Pirkanmaan pelastuslaitos, ja hallinto- ja talouspäällikkö Pauli Nurminen, Keski-Suomen pelastuslaitos.

Todettiin Palopäällystöliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajille lähettämä kannanotto koskien pelastusalan päällystökoulutuksen turvaamista ja kehittämistä.

Päätettiin perustaa Pelastusalan tieliikennepelastamisen -toimikunta sekä vahvistettiin sille ohjesääntö.

Hyväksyttiin liiton strategia ja päätettiin antaa se syysliittokokouksen 2016 tiedoksi.

Sääntöjen mukaisesti valmisteltiin syysliittokokouksen käsiteltäväksi toimintasuunnitelma 2017, jäsenmaksut ja talousarvio 2017 sekä todettiin erovuoroiset liittohallituksen jäsenet.

Nimettiin SM-kilpailut 2017 järjestelytoimikuntaan puheenjohtajaksi Jyrki Paunila sekä jäseniksi (varajäseniksi) Teemu-Taavetti Toivonen, Jari Veija (Pekka Sippola), Sami Lindfors (Esa Järvenpää), Jukka Järvinen (Lasse Moisio), Juuso Nummela (Hannu Kylkilahti), Janne Leinonen, Veijo Kaján ja Elina Haapala. Kilpailulautakunnan edustajana on Marko Konttinen.

Vuoden 2016 viimeinen kokous pidettiin 14.11. Skype-yhteydellä, ja kokoukseen osallistui 1 + 6 + 1 +1 henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin neljän jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1992 jäsenestä sekä 10 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin 3 Erityisansioristiä, yhdeksän Ansioristiä ja neljä Ansiomitalia.

Vahvistettiin seuraavat lausunnot - Luonnos valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimen päällystökoulutukseen liittyen - Ehdotukset painelaitelain nojalla annettavista valtioneuvoston asetuksista - HE-luonnos laiksi pelastustoimen järjestämisestä Nimettiin Palosuojelun Edistämissäätiön hallitukseen liiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja hänen varajäsenekseen apulaispelastusjohtaja Jorma Alho, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Lisäksi nimettiin Raskaan ajoneuvokaluston UATP -hankkeen ohjausryhmään liiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa sekä varajäseneksi

Lisätiedot: Ari Keijonen, 040 588 4112

Lisätiedot: Ari Keijonen, 040 588 4112

25

TOIMISTON KUULUMISIA

Palopäällystöpäivät lähestyvät PAL

T IVÄ

Nähdään huhtikuussa Helsingissä!

ÄÄL LYSTÖ PÄ OP

17 LS

INK

0 17

20 HE

PELASTUSALAN ykköstapahtuma, Palopäällystöpäivät, on pian täällä. Vuoden 2017 päivät järjestetään 6.-8.4. Helsingin Jätkäsaaressa uutuuttaan kiiltävässä Clarion Hotel Helsingissä ja paikalle odotetaan väkeä runsain mitoin kuulemaan alan ajankohtaisimmista ja polttavimmista aiheista, verkostoitumaan sekä juhlistamaan Palopäällystöliiton 85-vuotista historiaa.

I 6.–8.4

.2

Liitto tarttui vauhdilla verkkoon PALOPÄÄLLYSTÖLIITON syksyyn on mahtunut paljon tuttuja ja totuttuja tapahtumia, mutta myös paljon uutta sekä opeteltavaa – ainakin henkilökunnan näkökulmasta. Verkkokoulutukset ovat tuoneet mukavaa vaihtelua toimiston rutiineihin, mutta myös toivottua joustavuutta koulutuksiin osallistumiseen. Tähän mennessä erityisesti pelastustoimen uudistusta käsittelevät webinaarit eli verkkoseminaarit tai -luennot ovat saaneet paljon kiitosta sekä positiivista palautetta osallistujilta.

Verkko-osallistumista sekä -koulutuksia on tarkoitus kehittää voimakkaasti lisää vuoden 2017 aikana. Jos sinulla on ideoita tai ajatuksia esimerkiksi verkkoon sopivista koulutuksista, voit lähettää meille postia osoitteeseen tomi. timonen@sppl.fi.

Verkkoluentojen aikana toimiston neuvotteluhuone muuttuu live-studioksi.

Tarkista tietosi jäsenrekisteristä!

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON jäsenrekisteristeristä jäsenet voivat itse katsella ja muuttaa omia tietojaan. Rekisterin avulla liitto pystyy entistä paremmin hoitamaan jäsenpalvelujaan. Käy siis tarkistamassa, ovatko tietosi oikein!

Ohjeet tunnusten tilaamiseen ja jäsentietojen muuttamiseen löydät liiton verkkosivuilta kohdasta Liitto → Jäsenpalvelut → Jäsenrekisteri (www.sppl.fi/liitto/jasenpalvelut/ jasenrekisteri). Jos tiedoistasi puuttuu sähköpostiosoite, voit ilmoittaa sen meille puhelimitse 0440 344 112 tai sähköpostitse toimisto@sppl.fi.

Liiton toiminta tutuksi Kimmo Himberg ille SISÄISEN turvallisuuden strategiavalmistelun projektijohtaja ja Poliisiammattikorkeakoulun virkavapaalla oleva rehtori Kimmo Himberg vieraili liiton toimistolla 22.11. Kimmo sai rautaisannoksen Palopäällystöliitto-tietoutta, ja liiton toiminnan laajuus ja moniulotteisuus yllätti Himbergin, joka oli aiemmin vain sivusta kuullut liiton toiminnasta.

Himberg näki paitsi liitolla mutta erityisesti sen jäsenissä olevan paljon mahdolli-

26

suuksia ensi keväänä vahvistettavan sisäisen turvallisuuden strategian jalkauttajina. Toki keskustelussa sivuttiin myös palopäällystön ammattikorkeakoulutuksen järjestämisvastuun siirtymistä Poliisiammattikorkeakoululle. Liiton väelle jäi vahva mielikuva, että ainakin Himbergin johdolla palopäällystökoulutuksesta halutaan tehdä mahdollisimman työelämälähtöinen ja pelastustoimen tarpeita vastaava koulutus.

Palokunta-asematunnukset Tilaukset: www.sppl.fi

Harjoittelunäyttö valmis

Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Hei! Olen Sanna, 37-vuotias taloushallinnon opiskelija. Syksyllä 2015 jäin opintovapaalle vakituisesta työstäni luotonhallintakonsulttina, ja aloitin opiskelut Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa. Oppilaitos oli minulle jo entuudestaan tuttu valmistuttuani sieltä datanomiksi ohjelmistojen kehityksen koulutusohjelmasta. Tällä kerralla valmistun taloushallinnon merkonomiksi.

Loppuvaiheen harjoittelun ja näytöt tulin suorittamaan tänne Suomen Palopäällystöliittoon, jossa minut on otettu hienosti vastaan. Kaikki on mennyt hyvin, ja työtoverit ovat mahtavia.

Asun Helsingissä, ja vapaa-aikani menee pääsääntöisesti perheen kanssa touhutessa ja harrastaessa.

Käymme paljon museoissa, elokuvissa, teattereissa ja ravintoloissa. Lähden lenkkeilemään Töölön kauniisiin maisemiin aina kuin suinkin ehdin.

Tulevaisuudessa aion hakeutua taloushallinnon työtehtäviin, ja harjoittelujaksoni Suomen Palopäällystöliitossa on yksi askel kohti tavoitteita.

Sannan harjoittelujakso on jo päättynyt tämän lehden ilmestyessä. Liiton väki kiittää mukavasta syksystä ja toivottaa onnea sekä menestystä tulevaisuudessa!

Olkapoletit vaakunalla, tyhjä paikka alk. 25,25 e/pari Vakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 31,50 e/pari

Olkapoletit

Hinta alk.: 25,25 e/pari

Olkavarren laatat

Hinta alk.: 18,95 e/kpl

Hihansuun laatat

Hinta alk.: 26,25 e/pari

Nimilaatat

Palopäällystökalenteri 2017 PALOPÄÄLLYSTÖKALENTERI jaetaan tämän lehden kanssa jäsenistöllemme. Kalenterin kanteen on painossa tapahtuneen erehdyksen takia eksynyt liiton logo kahteen kertaan, mutta se ei sisältöä kevennä.

Kalenterista löytyvät mm. tärkeimmät pelastusalan yhteystiedot ja pelastuslaki.

Hinta: 15,75 e/kpl

Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puh. 0440 344 112 www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi

Toivomme, että Sinunkin kalenterisi on ahkerassa käytössä myös vuonna 2017!

27

Tervehdimme palopäällystöä Savonlinnan seutu

Savonlinnan ammatti- ja aikuiSopiSto

Hyvää joulua AmePlan Oy Pajatie 21, 57210 Savonlinna Puh. 0400 754 446

Honkasen Korjaamo Teollisuustie, Punkaharju Puh: 015 441320

www.esmarin.fi

Insinööritoimisto Timo Peltonen Oy Savonlinna puh:0440 277226

Arkkitehtuuritoimisto Valjus Oy Tulliportinkatu 1 57100 Savonlinna Puh. 015-534 343

Savonlinnan Laakeri ja Varaosa Oy Automiehenkatu 5, 57100 Savonlinna Puh (015) 576 710

Tampereen seutu

Länsiportti

Kuokkamaantie 4 A, 33100 Tampere Puhelin: (03) 2680 111 Metsä-Haliseva Oy www.mansentimpurit.fi

Puhelin: 03-3738846 Rämsööntie 1142, 37350 Rämsöö

Laatukattila Oy Vihiojantie 10, 33800 Tampere puh. 03 2141 411 www.laka.fi

28

Etelän Talotarha Oy

Sarankulmankatu 14, 33900 Tampere Puh:0201 616 200

Tervehdimme palopäällystöä Kuusamon seutu Kuusamo Car Service & Tyres

Jätehuolto Ari Haataja Ay

Ouluntie 42, 93600 KUUSAMO Puh: 040 750 9178

Sossonniementie 15 b 93600 Kuusamo puh. (08) 852 1578, 0400 284 430

RUKASERVICE KÄKELÄ OY

Turjantie 2, 93600 KUUSAMO Puh: 0445252236

Autokorjaamo Rasepi Oy

Pulkkasen Konepaja

KKP-Tuotanto Oy

Kuoliontie 5 D, 93630 KUOLIOVAARA Puhelin: 08 857110

KOILLISMAAN SÄHKÖPALVELU KY Sähköurakointi ja sähkösuunnittelu, Valoa Koillismaalle jo yli 20V! Rahtimiehentie 48, Kuusamo

www.koillissanomat.fi

Juha Lehtoaho p.0400 384701

www.autonosa.com

UUTTA RUKALLA 1 2 3

Rukan kävelykylä valmis FIS-rinne Talvijärven uusi hissi

2

SKI-INN, HIIHTÄJÄN AINOA OIKEA LOMA-ASUNTO RUKALLA JA PYHÄLLÄ!

VARAUKSET TEET KÄTEVIMMIN OSOITTEESSA WWW.SKI-INN.FI

1 3

P.S. - TERVETULOA PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVILLE 14.-16.4.2011

Kemi-Tornion seutu Kemi-Tornion seudulta palopäällystöä tervehtivät: Tervolan Jätehuolto Oy Parturiliike Ke-Va Tainikoski Oy

Rakennusurakointi L. Maijanen Oy Autokorjaamo Heimo Rautio Ky Kemin Nuohous ja Palosuojelu Oy

LiftLink Oy MR Nuohous Oy Parturimo Alex

Keminmaan seurakunta Rantatie 61 94400 Keminmaa keminmaa@evl.fi keminmaa.seurakunta.net

29

Tervehdimme palopäällystöä Kemi-Tornion seutu

Hämeenlinnan seutu Kuljetus Toukovalkama Oy puh. 040 581 9945

Kuorma-Autoilija Haanpää Mika Parola Puhelin 0400 208230

Sainio Puutek Kaarneenmäentie 7, 14500 Iittala Puhelin: 03 6765490

Soraa Hauholta Veljekset Lehtinen Puh: 040 – 549 8828

Indigit Oy Louhinta, Rakenteet ja Räjäytykset Mauri Inkilä, GSM 040 749 2309

Kankaanpään seutu Autokoulu Oja Torikatu 6, 38700 Kankaanpää Puh. (02) 572 1464, 0400 122 161 www.autokouluoja.fi 30

Tilitoimisto Torsti Myllymäki Oy Tilitoimisto J. Syrjätie Ky Tilitoimisto Torpo Oy Tilitoimisto Minna Väliaho Oy

Tervehdimme palopäällystöä Kankaanpään seutu Kuljetus T. Roskala Ky Puh: 0400-326 635 www.roskala.com

”VARATTU”

Loimaan talohuolto Jarmo Ruuhi Oy

Saviseudun Investointi Oy Meijerinkatu 1, 32200 Loimaa Puh: 040 553 2947

DOMUS.FI

Koneyhtymä Lindqvist & Rauhansuu

HUOMISEN MITTAINEN

Varkauden seutu

20160114_Palopäällystö_90x24_Vallox.indd 1

DOMUS.FI

Loimaan seutu

14.1.2016 12:53:59

Taitotuote Oy www.taitotuote.fi Metallirunkoisia design portaita

Puh. 010 322 2210

Imatran seutu Koskenparras 10, 55100 IMATRA

Hermanni

puh. 05 688 200

Imatran Pelti- Ja Rautaliike Oy Sulattimonkatu, 55800 Imatra Puhelin:05 4321320

Kuljetusliike O Valkonen Oy

www.norppis.com

Käenkatu 6, 55120 IMATRA Puh. (05) 4725 836 www.ovalkonen.fi

31

Tervehdimme palopäällystöä Vaasan seutu Vaasan Pelti ja Automaalaamo Oy Liisalehdontie 2, 65380 Vaasa Puh: 06 3567610

Maanrakennus A. Pajula Oy

”VARATTU”

Akku Salminen

Tampereentie 1665 A, 66470 Jukaja Puh: 0500- 364343

Ravintolakoneet Vaasa Oy Ab Ristinummi

Hyvää joulua

Vaspec Oy

Salmikatu 27-29, 65200 VAASA Puh. 044 317 1522

Kuljetusliike T. Puska Bjurbäcksvägen 215, 66600 Vöyri Puh. 06 4763328

Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen Wolffintie 36, 65200 Vaasa P: 06 3170610

Sairaskodinkatu

www.HHnet.fi

www.hartman.fi

Puhelin 010-3288700 Raastuvankatu 18 B, 65100 Vaasa 32

Puhelin 010 2290150 Teollisuustie10, 65610 MUSTASAARI

Tervehdimme palopäällystöä Vaasan seutu

Jyväskylän seutu Jyväskylän seudulta palopäällystöä tervehtivät: Maansiirto Suuronen Oy VV-Sorvaamo Oy PR-Reunahiomo Ay Jyväskylän Vyöhyketerapia

Hankasalmen Ässä-Eriste Ky Arkkitehtitoimisto Pertti Nousiainen Oy Kuljetus ja Maansiirto R.A. Järvinen Autonosturipalvelu Keijo Leppänen Ky

www.aarnionsahko.fi

Konneveden Nuohoustyö Ay

Hinaus-Apu Mehtovuori Oy

Paavonkuja 8, 41400 Lievestuore

Mestarintie 13 41310 LEPPÄVESI Päivystys 020 747 9622

Gsm: 0400546786, 0400652584

Teräskaksikko Oy

Maajukka Oy

Punasillantie 34 40950 Muurame

Puikkarinkatu 2 A 1, 40250 Jyväskylä

Puh. 0400 468 923

Puhelin 0106177100

”VARATTU”

JyväskylänKirjanpitopalvelu Taloushallinnon taitaja

www.expomark.fi

33

Tervehdimme palopäällystöä Jyväskylän seutu

Palokankaantie 4, 40320 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 284 950, Fax 014 284 951 Avoinna arkisin 7.30 - 17.00

Mänttä-Vilppulan seutu Vilppula-Seuran arkisto

misen muistomitali vuodelta 1897. ding of the narrow gauge railway 1897.

Vilppula-Seuran arkisto

Unveiling of a statue in 1938

Vilppula Seuran arkisto

www.polygongroup.fi

Vilppulan Huoltopalvelu Oy Suokatu 4, 35700 Vilppula Puhelin:03 4716383

Sähkötyö Ari Heinonen Oy Mänttä Puhelin: 050-5289282

Mäntän Huoltotoimi Oy Hallituskatu 23, 35800 MÄNTTÄ Puhelin: 03-4749461

Kuljetusliike Keijo Rantanen puh. 050 331 9810

”VARATTU”

Turun seutu

www.aquanova.fi

www.hepokulta.com Auran Ajomestari Oy Kyröntie 30, 21800 Kyrö Puhelin, 050 300 8582

Valinta-Akku Oy Akselintie 14, 20200 Turku Puh. 02 277 8940

34

Tervehdimme palopäällystöä Turun seutu

Piiskakuja 10, 20380 Turku

02-281 0281

Jokilaaksojen seutu Jokilaaksojen seudulta palopäällystöä tervehtivät: Pentti Hämeenaho Oy

Pakolan Konepaja

Pohjanmaan ICT-palvelu Oy

Megaturve Oy

Ykköskorjaamo Ky

Alumiinihitsaus E. Mäkikangas

Pohjanmaan Autohuolto Oy

Kalliontie 35, 85500 NIVALA Puh. 044 0550 979 www.ict-palvelu.fi

Urakointipalvelu Karvosenoja Ay

Tilaviljasekoitus OsKa Oy

Insinööritoimisto Kone-Konsut Oy • • •

Rakennusten ja LVI-tekniikan kuntoarviot ja -tutkimukset Sisäilmatutkimukset LVI-suunnittelu ja Valvonnat www.widetek.fi

Eka-Sorvaus Oy www.ylivieskantaksi.fi

Sepäntie 1, 85500 Nivala P: 08 442048

35

Tervehdimme palopäällystöä Jokilaaksojen seutu   

  www.paloranta.fi

  

Suomen Palopäällystöliitto tarjoaa yrityksille

asiantuntijapalveluita, koulutusta ja julkaisuja!

Tilaa koulutus omaan organisaatioosi tai osallistu avoimiin koulutuksiimme.

Tarjoamme esimerkiksi: • Turvallisuusvastaavien koulutus (6 h) • Turvallisuuskoulutus koko henkilökunnalle, sis. turvallisuuskävelyn (2 h) • Turvallisuusharjoitusten järjestäminen -koulutus 11.11.2014, Vantaa Lisätiedot: koulutuspäällikkö Petri Lindh, petri.lindh@sppl.fi tai 040 520 6195 www.sppl.fi