Palopäällystö-lehti 4/2019

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

sppl.fi 4/2019

TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE

L LY S TÖ P

Ä

T

PA L

IVÄ

ÄÄ P O

20

20

L

NKI

02

0

HE

SI

.

3 .

7 25.–2

SPPL.FI/PPP2020

2

Since 1968

SUOMALAINEN

PALOPUMPPUJEN

VALMISTAJA VALMISTAMME, TUOMME MAAHAN JA MYYMME PELASTUSLAITTEITA PALOPUMPUISTA LIITTIMIIN

Päätuoteryhmät ovat Esteripalopumput, TR-Vesitykit, Rauplan paloliittimet ja suihkuputket sekä Rauplan alkusammutuskalusto.

Oma tuotantomme on yrityksemme kivijalka.

Yrityskokonaisuus edustaa alallaan erittäin pitkäaikaista ja laajaa ammattitaitoa yli 125v. ajalta, sekä vahvaa erikoisosaamista palveluiden ja valmistamiensa tuotteiden ja koneiden kautta.

HUOLTOVARMA SUOMALAINEN

Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI

WWW.RAUPLAN.COM

WWW.TRVESITYKIT.FI

PÄÄKIRJOITUS

L M

oppuvuoden suhinaa

arraskuun alkupäivät ovat käsillä tätä tekstiä kirjoittaessani. Viime viikko täällä Varsinais-Suomessa meni juhlien merkeissä, kun laitoksemme juhli 150-vuotista taivaltaan. Pääjuhlaan saimme paikalle koko terävimmän kärjen pelastustoimesta: sisäministeri Maria Ohisalon, kansliapäällikkö Ilkka Salmen ja ylijohtaja Kimmo Kohvakan.

Ministeri otti juhlapuheessaan kantaa moneen ajankohtaiseen asiaan, myös maakuntauudistukseen. Tärkeää on saada lait voimaan, jotta uudistus ”oikeasti” tapahtuisi.

Tärkeää on myös varmistaa, että uudistuksen osalta pelastustoimen toimintaedellytykset turvataan. Parhaiten yhtenäinen ja laadukas toiminta turvataan jatkossakin, kun muutoksessa varmistetaan pelastustoimen itsenäinen asema maakunnassa.

Maakuntauudistuksessahan on tällä hetkellä edelleen aika suvantovaihe menossa.

Uudenmaan erillisselvitystä ja sen jälkeen erillisratkaisua odotellaan, selvityksen aikatauluhan on kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kun tämä lehti julkaistaan, voi olla, että ko. ratkaisut on jo tehty ja muutoksen tuleva suunta siten selvillä, mutta nyt marraskuun alkupäivinä näin ei ole.

Ensi viikolla suuntaamme delegaation kanssa Tanskaan FEU-kokoukseen 2/2019.

Kokouksen agendalla on muun muassa FEUstrategian viilaaminen lopulliseen muotoonsa. Tavoitteista – ja miksei keinoistakin – ollaan kohtalaisen samaa mieltä, mutta se miten ja millä resursseilla kyseiset tavoitteet saavutetaan, jakaa voimakkaasti väkeä. Pohjoismaat ovat korkeamman kunnianhimotason kannalla ja valmiit myös panostamaan

siihen rahallisesti. Mitä etelämmäksi mennään, sitä kriittisemmin suhtaudutaan esimerkiksi FEU:n vuosittaisen jäsenmaksun korottamiseen.

Selvää on, että mikäli halutaan nykyistä enemmän saada aikaiseksi, täytyy päätoimista tekemistä lisätä, oto-hommana ei enempää irti saada. Päätoiminen tekeminen taas maksaa ja se, miten tuo raha saadaan kasaan, jakaa ajatuksia voimakkaasti.

En usko, että strategiakeskustelua saadaan ihan valmiiksi Tanskassa, aihetta varmaan jatketaan vielä vuoden 2020 kokouksissakin.

Ensi vuoden ensimmäinen kokoushan järjestetään sitten meillä Suomessa ja vieläpä omalla kotikentälläni Turussa. Kokousjärjestelyt ovat jo hyvässä vauhdissa ja kiitos PSR:n myönteisen suhtautumisen, meillä on myös hyvät taloudelliset edellytykset järjestää upea kokous. Kokoushan on samalla FEU:n 25-vuotisjuhlakokous, sillä Tampereen perustamiskokouksesta tulee ensi vuonna kuluneeksi jo 25 vuotta. Kokouksen yhteydessä on tarkoitus järjestää myös avoin korkean tason seminaari, joten jo nyt voi merkitä kalenteriin ”FEU-seminaari, 14.5.2020, Turku.”

Kansliapäällikkö Salmen kansliapäällikköpesti sisäministeriössä jäi valitettavan lyhyeksi, kun uusi tehtävä ja uudet haasteet vievät häntä Brysseliin. Uusi tehtävä (EU:n komission katastrofivalmiuden ja ehkäisyn johtaja Euroopan pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosastolle (DG ECHO)) on erittäin merkittävä koko Euroopan mittakaavassa ja on varmasti meidän kansallinenkin etu, että Ilkka läh-

tee sinne johtajaksi. Toisaalta ministeriössä on juuri nyt niin hyvä tekemisen meininki, että olisi ollut hienoa nähdä, mihin malliin muun muassa pelastustoimen uudistusta olisi Ilkan johdolla saatu, mutta laadukas seuraaja kansliapäälliköksi varmasti löytyy aikanaan. Menestystä ja kaikkea hyvää Ilkalle uusiin haasteisiin ja kiitos kansliapäällikkökaudestasi!

Näillä mietteillä kohti vuodenvaihdetta ja FEU:n juhlavuotta 2020 Jari Sainio puheenjohtaja

3

3

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 4/2019

PÄÄTOIMITTAJA Jari Sainio

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Koulutuspäällikkö Camilla Volanen Koulutuspäällikkö Petri Lindh Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero

3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. Palopäällystöpäivät 2020 – Tulevaisuuden tekijöille!

7. Aika astua 2020-luvulle myös viestinnässä 8. Viestintä tukee ja yhdistää 9. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumiset 11. Sateenkaaren tuolla puolen 12. Yhdenvertaisuus pelastusalalla 14. Post-traumatyöpaja rantautui Suomeen 17. Pelastusalan henkiselle huollolle vaikutteita Pohjois-Kaliforniasta 18. Yritysturvallisuus-jaoston kuulumiset 20. Pelastustoiminta-jaoston kuulumiset 21. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumiset

TAITTO Zerren Design Oy Kannen kuva: Mia Järvisalo

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2019, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

21.

22.

26.

27.

28.

30.

32.

Riskienhallintaja-jaoston kuulumiset Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston kuulumiset FEU 25 vuotta -juhlakokous Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston kuulumiset Road rescue 2019 -tieliikennepelastamisen koulutustapahtuma Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko Norjan Ålesundissa

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

32.

36.

38.

39.

39.

40.

42.

Huomionosoitukset Liittohallituksen kokoukset Tervetuloa kilpailemaan Jehumaljasta!

Uudet jäsenet Neljän Feeniksin killan kokouskutsu Tervehdimme palopäällystöä

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

Onnistunut syyskausi takana ja katse tulevaan V

uosi 2019 alkaa olla jo hyvinkin lopuillaan, ja ansaitut joulun- ja vuodenvaihteen vapaapäivät koittavat pian. Toivottavasti kaikille järjestyy ainakin muutamia lepo- ja palautumispäiviä – ja yhdessäolon hetkiä läheisten parissa – syksyn aherruksen jälkeen. Ainakin Palopäällystöliiton näkökulmasta syksy on ollut työntäyteinen, ja asetetut toiminnalliset tavoitteet näyttävät täyttyvän.

Syksyn ilonaiheita on ollut lukuisia. Yhtenä niistä FinnSec-messut, jotka onnistuivat hienosti ja joiden yhteydessä järjestimme monia oheistapahtumia, nekin onnistuneesti. Ilolla seurasin, kun järjestämämme tilaisuudet vetivät väkeä, osin seisomapaikkoja myöden.

Road Rescue -koulutustapahtuma tarjosi katsottavaa ja opittavaa messuyleisölle, mutta ennen muuta tapahtuman kahdeksallekymmenelle osallistujalle. Kiitos kaikille tapahtumiimme osallistuneille ja niiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneille – teitä on iso joukko!

Onnistunut FinnSec vahvistaa käsityksemme ja jo nyt tehdyn päätöksen, että on järkevää ja perusteltua niin kävijöiden, näytteilleasettajien kuin oheistapahtumajärjestäjienkin kannalta keskittää messukokonaisuus yhteen paikkaan ja samaan aikaan. Syksyllä 2021 Turvallisuus- ja FinnSec-messukokonaisuus tarjoaa varmasti enemmän yhdessä kuin erillistilaisuuksina järjestettynä. Tässäkin haluan vielä korostaa, että jatkossa tarvitsemme turvallisuuden eri osa-alueiden ymmärtämystä ja hallintaa entistä enemmän.

Edellisessä lehdessä käsiteltiin laajemminkin sitä, kuinka haluamme mahdollistaa entistä laajemman joukon osallistumisen liiton asiantuntija- ja vaikuttamistoimintaan. Joko olet ottanut siihen alustana toimivan Howspacen käyttöösi? Howspace toimii myös keskeisenä viestintäkanavanamme. Erityisenä pyrkimyksenämme on saada jaostojen toiminta entistä näkyvämmäksi muun muassa Howspacen kautta. On ollut mukava havaita, että jaostot ovat lähteneet panostamaan nyt viestintään ja osallistumismahdollisuuksien esille tuomiseen vahvalla otteella. Tästä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa jokaiselle jaostolle nimetyt viestintävastaavat.

Lokakuun alussa saimme toimistolle vieraaksemme pelastusjohtajat ja joukon turvallisuudesta kiinnostuneita kansanedustajia. Vuoropuhelua pelastustoimen merkityksestä ja voimavarojen puolesta ei käydä liikaa, ja tämä tilaisuus osoitti tarpeellisuutensa. Ainakin nämä kansanedustajat olivat kiinnostuneita ja uteliaita keskustelemaan siitä, kuinka pelastustoimen asema ja merkitys ei unohtuisi tulevissa hallintouudistuksissa. Ja aina on helpompaa ottaa yhteyttä, kun päättäjä ja asiantuntija tuntevat toisensa jo entuudestaan.

Tuleva vuosi pitää toimistomme jälleen aktiivisena – työntäyteisenäkin. Uudet hankkeemme Mental Fire Fit ja Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset ja tulevaisuus käynnistyvät. Pari muutakin hanketta on vireillä, ja niihin toivomme myönteisiä rahoituspäätöksiä.

Kuva: Ossi Pietiläinen

Kovassa valmisteluvauhdissa yhdessä SPEKin kanssa on tulitöiden turvallisuuskoulutuksen uudistus. Jo syksyllä käynnistyy kurssinjohtajakoulutus ja vuodenvaihteessa 2020–21 varsinaiset koulutukset.

Uusia oppimisteknologioita hyödynnetään ja perinteisistä parhaat palat.

Palopäällystöpäivät on vuoden isoin tapahtuma, ja niin, myös koko alan. Tällä kertaa olemme Helsingissä uudessa Triplassa 25.– 27.3.2020. Ohjelmaa viimeistellään, ja olemme panostaneet ajankohtaisuuteen, tulevaisuuteen ja monipuolisuuteen, joten kaikille löytyy ammennettavaa sisällöistä ja oheisnäyttelystä. Päivät kannattaa varata jo nyt ja laittaa koulutusmääräyshakemukset vireille.

Hieman isompaa valmistelua vaativa kevään tapahtuma on FEU:n 25-vuotisjuhlakokous ja -seminaari, joka järjestetään toukokuussa Turussa. FEU sai alkunsa Suomesta, joten on ilo isännöidä neljännesvuosisatakokousta. FEU-seminaari on avoin tapahtuma kaikille.

Juhannusviikon vietämme Saksassa Hanoverissa maailman suurimmassa alan messutapahtumassa Interschutzissa. Palokalustoliikkeiden liitto, SPEK ja Palopäällystöliitto isännöivät Suomi-paviljonkia, jossa on kymmenkunta suomalaista valmistajaa, sen lisäksi esittelemme miniseminaarein suomalaista alan osaamista, kehittämis- ja tutkimustoimintaa.

Toiminnanjohtajan työ on usein aika paperinhajuista ja -makuistakin.

Muutaman kerran vuodessa ilmoittaudun vapaaehtoiseksi vetämään jonkin koulutustilaisuuksistamme, jotta tuntuma perustyöhömme säilyisi. Viimeisin oli raskaan kaluston tieliikennepelastamisen kurssi Tikkakoskella, jossa sain olla mukana hyvin käytännönläheisessä koulutuksessa – myös itse oppien.

Moneen vuoteen taas en ole ollut mukana palokunnan työvuorossa. Marraskuussa siihen tarjoutui mahdollisuus Oulu-Koillismaalla.

Kerrassaan loistava ja keikkarikas vuorokausi 101:sen takapenkillä asemapalveluksineen. Muutama vanha työkaveri oli mukana, muutoin väki olikin tuoreempaa saapumiserää. Mikä mahtava asenne porukalla, uteliaisuutta uuden oppimiseen, tinkimätön työmoraali jne.

Tunsin itseni tervetulleeksi ja osaksi porukkaa – iso kiitos, kun sain olla mukana!

Kiitos kuluneen vuoden toiminnasta, on ollut kiva tavata ja olla yhteyksissä pitkin vuotta! Mitä parhainta joulun ja uudenvuoden aikaa kaikille liiton jäsenille – nautitaan pyhäpäivistä ja kerätään voimia tulevalle vuodelle!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

5

Palopäällystöpäivät 2020 – Tulevaisuuden tekijöille!

Aika entinen ei koskaan enää palaa, joten peruutuspeiliin on turha kurkia vaan katseen tulee olla jo tulevaisuudessa.

J

okainen meistä tietää, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä.

Palopäällystöpäivillä halutaan käydä yhteiskunnallista arvokeskustelua pelastustoimen palvelujen kehityssuunnasta. Isoista linjoista, kuten hallintouudistuksesta ja palveluiden järjestämisestä päätetään eduskunnassa, mutta käytännön palveluiden toteuttaminen jää aluetasolle hallintomallista

riippumatta. On syytä muodostaa yhteinen käsitys siitä, millaisia palveluita pelastustoimelta edellytetään ja mitä se tarkoittaa muun muassa resurssoinnin ja pelastuslaitosten suorituskyvyn kannalta.

Palopäällystöpäivät aloitetaan jo keskiviikkona perinteisesti varautumisen pre-seminaarilla, joka tällä kertaa avaa kolmiosaisen skenaarion kautta eri toimijoiden roolia tilanteen kehittyessä normaaliolojen onnettomuustilanteesta kohti poikkeusoloja.

Torstaina ja perjantaina Palopäällystöpäivillä viritetään keskustelua pelastuslaitosten riskiarvioinnin kehitysnäkymistä, tek-

Ä T

PA L

L LY S TÖ P

IVÄ

ÄÄ OP

20

20

NKI

02

L

6

0

HE

SI

3.

2 5 . – 2 7.

2

nologian hyödyntämisen mahdollisuuksista, kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden vaikutuksista, pelastuslaitosten ja yritysten välisestä yhteistoiminnasta sekä kansainvälisestä toiminnasta pelastustoimen voimavarana. Luonnollisesti mukana ovat myös Päivän Polttavat Puheenaiheet.

Palopäällystöpäivät 2020, 25.–27.3.

Original Sokos Tripla, Pasila.

Hyödynnä edullisemmat osallistumishinnat 19.2.2020 mennessä. Ilmoittautumiset ja tarkempi ohjelma: sppl.fi/ppp2020

Aika astua 2020-luvulle myös viestinnässä Pelastusalalla on viestintätoimiston tai toimituksen verran tekijöitä, joilta löytyy yhtenäisiä tavoitteita, halua ja osaamista pelastusalan viestinnän kehittämiseen.

mallia hyvästä ja onnistuneesta viestinnästä.

Arkinen viestintä on kunnioittavaa ja keskustelevaa. Brändiviestintä on myös sitä, että ala opettelee keskustelemaan oikeilla sisäisillä kanavilla keskenään, jotta se voi rakentaa yhtenäistä ja selkeää brändiä ulospäin. Brändin rakentamisessa oleellista on miettiä, miten käyttäydymme sisäisesti ja näyttäydymme ulkoisesti.

M

5. näkökulman vaihtaminen terävöittää viestiä ja omaa työskentelyä

iksi yhteistyö ja konkreettinen tekeminen silti kuulostavat takkuisilta? Miksi viestinnästä puhuttaessa kuulee vakiokommentteja: ”emmehän me mitään konkreettista oikeasti yhdessä tee”, ”onko tässä taas vähän liikaa kaikenlaisia työryhmiä ja verkostoja” ja ”tarvitaan enemmän yhteistä tekemistä”.

Miksi konkreettinen tekeminen sitten puuttuu, ja miksi asioiden annetaan olla niin?

Viestintä ja vuorovaikutus 2019 -tapahtuma lokakuun lopulla herätti keskustelua, mutta toi esiin myös valtavat erot eri organisaatioiden ja laitosten välillä. Vaikka pyrkimyksenä oli edistää yhteistä tekemistä ja verkostoitumista, olisi aikaa verkostoitumiselle, tutustumiselle ja toimivien käytäntöjen jakamiselle pitänyt olla palautteenkin perusteella vielä enemmän.

Verkostoilla ja toisten tuntemisella on valtava merkitys, joka korostuu silloin kun meinaa kaatua oman työtaakan alle. Jos pelastusalan viestinnässä edes osa jo tehdyistä hyvistä ohjeista, käytännöistä ja sisällöistä laitettaisiin yhteiseen jakoon, voisi ala hetken keskittyä itse tekemiseen asiasta puhumisen sijaan.

Mitä sitten pelastusala voisi tehdä yhdessä? Kaikkea ei saada kerralla kuntoon, se on varma. Viestintä vaatii suunnittelua ja strategiaa. Viestintä tarvitsee tekijöitä ja ajattelijoita, viestintä tarvitsee sparrailua. Viestintä tarvitsee ammattimaisuutta ja osaamista mututuntuman ja mielipidehuutelun sijaan. Sekä viestijöiden että johtajien on tärkeä ottaa yhteinen askel kohti 2020-luvun viestintää. Alla muutamia ehdotuksia viestinnän edistämiseksi 2020-luvulle pelastusalalla:

1. isot auttavat pieniä Pelastusalan viestinnän resurssit jakautuvat epätasaisesti ympäri maan. Mutta mitä isot ja riittävät resurssit omaavat voisivat tehdä pienemmille? Auttaa ja näyttää mallia, kertoa onnistumisista ja epäonnistumisista, jakaa tietoa siitä miten ei kannata tehdä ja mitä ehkä kannattaa tehdä. Auttaa pienempiä onnistumaan ja pääsemään kyytiin mukaan.

Verkostoilla ja toisten tuntemisella on valtava merkitys, joka korostuu silloin kun meinaa kaatua oman työtaakan alle.

2. vanhat auttavat uusia Sama pätee myös uusien ja vanhojen työntekijöiden välillä. On tärkeää, että alalle tulevat saavat ensimmäisenä todistaa idearikasta ja luovaa yhteisöä sen sijaan, että he oppivat kasan ongelmia ja haasteita tai ”on aina tehty, ei se ennenkään ole onnistunut, tästä on puhuttu jo monta vuotta” -mantran. Voisivatko uudetkin työntekijät kuulla kokeneemmilta ”on epäonnistuttu ja opittu, mutta teemme uudella tavalla yhteistyössä näitä asioita, jotta saamme ne vihdoin maaliin”.

3. verkostot ovat voimavara Ammattimainen viestijä ottaa selvää asioista, hyödyntää verkostojaan, hyödyntää olemassa olevaa ja kysyy ”miten voimme tehdä tulevaisuudessa paremmin?”. Sen sijaan, että huudetaan julkisilla viestintäkanavilla sisäisiä asioita, viestijä voi ottaa puhelimen käteensä tai avata sähköpostin ja lähestyy oikeaa henkilöä (tai selvittää oikean henkilön), jolta tiedustella asiaa ja sitä, miten sen kanssa voisi edetä. Tähän jo olemassa olevat verkostot ovat oiva apuväline.

4. esimerkillä viestiminen, toimiminen ja johtaminen Pelastusala kaipaa kasvoja, viestijöitä ja johtajia, jotka näyttävät omalla esimerkillään

Tunkkainen toimistokoppi tarjoaa helposti tunkkaisia ajatuksia, joten viestijälle tärkeää on pysyä liikkeessä ja tarkastella asioita välillä muista kuin totutuista näkökulmista. Jos muuhun ei ehdi, soitto kollegalle voi riittää.

Jos ehtii liikkeelle, kahvihetki vieraamman työkaverin kanssa tai lyhyt kävely itsekseen omine ajatuksineen voi antaa uutta virtaa tekemiseen. Yhdessä tekemisen, tiedonjaon ja ajattelun tarkoitus on vähentää taakkaa, ei koskaan lisätä sitä.

6. hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön muilta Tiesitkö, että eräs pelastusjohtaja kantaa laukussaan kriisiviestintäsuunnitelmaa, jolla on varautunut reagoimaan ajankohtaiseen kriisitilanteeseen? Tiedätkö, miten HIKLU-alueella, Varsinais-Suomessa tai Pirkanmaalla tehdään viestintäyhteistyötä muiden laitosten kanssa? Kuinka sisäinen viestintä on saatu toimimaan Länsi-Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa vieläkin paremmin, käytäntöjä kehittämällä? Kun jossain muualla tehdään jo hyvin, kannattaa niitä käytäntöjä hyödyntää ja soveltaa omaan tekemiseen. Erityisesti, kun suunta on sama.

Suomen Palopäällystöliitto jatkaa ilolla työtä yhteisen tekemisen hyväksi myös viestinnässä.

Jos Sinä tiedät hyviä viestinnällisiä esimerkkejä tai toimintatapoja, joita tulisi jakaa muille, otathan yhteyttä ja jaetaan tietoa yhteistyössä.

Siiri L’Ecuyer, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

7

Viestintä tukee ja yhdistää "Tärkeää keskustelua ja eteenpäin katsova fiilis, mutta nyt pitäisi päättää konkreettisista askelista." Ajatus tiivistänee osuvasti tunnelmat pelastusalan Viestintä ja vuorovaikutus -tapahtuman päättyessä.

S

uomen Palopäällystöliiton järjestämä kaksipäiväinen koulutus kokosi Pasilaan 29.–30.10.2019 yli 30 pelastusalan viestinnästä innostunutta asiantuntijaa. Päivien painotus oli rohkeassa ja ratkaisuja hakevassa viestinnässä. Kattoteemana oli "onnistunut alan sisäinen viestintä luo toimivaa ulkoista viestintää". Ohjelma rakentui yhteisen viestinnän kehittämisen, toimivien viestinnän käytäntöjen hyödyntämisen sekä työpajatyöskentelyn ympärille.

Viestintä on strategista toimintaa, jota tehdään yhdessä Yhteiskunnan viestinnällistyminen vaatii pelastusalalta paljon. Ihmiset viestivät yhä enemmän, kaipaavat tietoa viranomaisilta suoraan sekä hakevat, tuottavat ja jakavat aktiivisesti sisältöjä eri kanavissa. Organisaatioilta vaaditaan läpinäkyvyyttä ja aktiivista viestintää. Pelastusalankin on otettava yhä vahvemmin paikkansa vaikuttajana paitsi asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa, myös julkisuudessa.

Strateginen viestintä on organisaation tärkeimpiä tavoitteita tukevaa suunnitel-

8

mallista viestintää, jota tehdään yhdessä.

Sisäinen ja ulkoinen viestintä muodostavat kokonaisuuden, ja viestintä on osa jokaisen työtä. Viestintä yhteisenä tehtävänä puhuttikin myös Pasilassa, ja työyhteisöviestinnästä keskusteltaessa esiin nousivat muun muassa viestinnän suunnitelmallisuuden, systemaattisen arvioinnin ja kehittämisen sekä monikanavaisuuden tarve.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomestari Tiia Turusen kokemusten mukaan toimiva viestintä lisää työyhteisön hyvinvointia, helpottaa arjen työtehtäviä ja näkyy myös ulospäin. Pohjois-Karjalassa on koettu, että myös toimivien kehityskeskustelujen avulla voidaan lisätä tuottavuutta ja yhteenkuuluvuutta. Uusia keinoja kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti ja osallistaa henkilöstöä viestinnän suunnitteluun. Oikeiden kanavien sekä avoimen ja oikea-aikaisen viestinnän lisäksi organisaatioissa tulee kiinnittää huomiota palautekulttuuriin.

Työyhteisöviestintä voidaan nähdä yhdeksi tärkeimmistä työyhteisötaidoista. Jokaisen tulee tunnistaa roolinsa viestijänä ja ottaa vastuunsa sekä omastaan että alan yhteisestä viestinnästä. Tämä edellyttää keskus-

telua organisaatioiden sisällä, pelastustoimessa yhteisesti sekä panostusta viestintään alan perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Viestinnän ammattilaisia tarvitaan koordinoimaan ja kehittämään viestintää sekä tukemaan muuta organisaatiota viestinnässä.

Tällä hetkellä kymmenelle pelastuslaitokselle on palkattu viestinnän ammattilainen tai ammattilaisia. 12 laitokselta viestinnän ammattilainen yhä puuttuu.

Pelastustoimen yhteiset arvot luovat hyvän pohjan viestinnälle Parasta maineenhallintaa on, kun toimitaan ja viestitään yhdessä hyväksyttyjen arvojen mukaisesti. Pelastusalan arvot - inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti luovat hyvän pohjan paitsi arjen toiminnalle myös tavoitteelliselle brändityölle, ja arvoista kannattaisikin viestiä aktiivisesti myös ulospäin. Tähän kehotti alustuksessaan myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari, joka toivoi alalta laajaa arvo- ja brändikeskustelua. Vaikka palomies-Sam herättääkin yleensä myönteisiä mielikuvia, voisi brändiä hyvin ulottaa pelas-

tusalan asiantuntemukseen laajemminkin.

Osallistujat tuntuivat jakavan ajatuksen, että alan yhteinen ja selkeä tavoitemielikuva on jäänyt määrittelemättä. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että alan profiilia tulisi kirkastaa ja vahvistaa. Vaikka monikanavainen ohjaus osittain haastaakin yhteisten linjausten muodostamista, ei tämän pitäisi antaa rajoittaa liikaa. Kyse on valinnasta: koetaanko brändiin panostaminen tärkeäksi?

Reseptiksi profiilin nostamiseen esitettiin alan omien vahvuuksien tunnistamista ja niistä viestimistä. Työhön tarvitaan koko henkilöstöä, sillä jokainen työntekijä edustaa työssään samalla koko pelastusalaa. Siis lisää ammattiylpeyttä ja uskoa omaan tekemiseen – ja rohkeutta kertoa siitä myös julkisesti.

Verotuksesta pilke silmäkulmassa, ihmiseltä ihmiselle Koska maailma muuttuu, myös viestinnän on muututtava. Viranomaiskentällä hyvän esimerkin tällaisesta ajattelusta tarjoaa Verohallinto, jonka viestintää sosiaalisessa mediassa esitteli viestintäpäällikkö Katri Riekkinen.

Verohallinnon viestinnässä avainsana on sisältötaju, jonka muodostumisessa on olennaista ymmärtää organisaation strategia, tiedostaa asiakkaiden odotukset ja tunnistaa ajan ilmiöt. Verohallinnossa on myös tehty tietoinen päätös kannustaa henkilöstöä mukaan ulkoiseen viestintään. On tarvittu uskallusta heittäytyä ja kokeilla rohkeasti sisältöjä, omiin osaajiin luottaen. Ihminen on kiinnostunut ihmisestä, ja sosiaalisessa mediassa persoonat kiinnostavat organisaatioita enemmän. Myös Riekkisen mukaan henkilöstön joukosta kumpuavatkin usein ne parhaat ideat: esimerkiksi varsinaiseksi somehitiksi noussut verokuiskaaja syntyi alun perin yksittäisen seinäjokelaisen verovirkailijan ideasta. Vaikka moni piti ajatusta alkuun

pähkähulluna, uteliaisuus voitti – ja suosio yllätti lopulta myös organisaation viestinnän asiantuntijat. Verohallinnon esimerkki osoittaakin, että viranomainenkin voi viestiä myös pilke silmäkulmassa.

Kohderyhmäkeskeisyys, kokeilukulttuuri ja ketterä kehittäminen sekä työyhteisön psykologinen turvallisuus luovat pohjan vaikuttavalle sisällöntuotannolle. Viestintä sosiaalisessa mediassa tukee Verohallinnon kokonaisviestinnän tavoitteita, mutta myös perinteisiä mediatiedotteita ja kirjepostia tarvitaan edelleen. Eri kohderyhmät tavoitetaan eri kanavissa, heitä puhutellaan erilaisin sisällöin ja lähestytään erilaisin äänensävyin.

Yhteisen viestinnän ydin on luottamus.

Liikaa luovuuden rajoittamista vältetään, mutta viestintää tuetaan myös yhteisillä linjauksilla ja ohjeilla. Osallistava viestintä on edellyttänyt myös yhteisön jäsenten kokemusta siitä, että ketään ei jätetä viestinnässään yksin – vaikka joskus lunta tupaan tulisikin.

Kriisi voi yllättää pelastusalallakin milloin tahansa Pelastusalalla kriisiviestinnällä viitataan yleensä tilanteisiin, joissa kriisi kohdistuu omaan organisaatioon. Kriisi voi saada alkunsa organisaation sisä- tai ulkopuolelta, mutta kyse on aina yllättävästä tapahtumasta, joka vaatii tehostettua viestintää.

Muuttuvassa mediamaailmassa sosiaalisen median ja toimitetun median välinen raja hämärtyy. Jokainen on sisällöntuottaja ja tunteisiin vetoava viestintä huomataan, joten kriisi voi syntyä yllättäen ja levitä nopeasti. Ajatus siitä, että pelastuslaitoksilla ei tarvittaisi kriisiviestintää, saattaa sulkea silmät siltä, että kriisi voi kohdata kenet tahansa pyytämättä ja yllättäen. Laitokset ovat laatineet kirjavasti omia kriisiviestintäohjeitaan ja

-suunnitelmiaan, mutta yhteisesti vahvistetut ohjeet puuttuvat. Voikin nähdä jopa yllättäväksi, miten pienillä vahingoilla ala on tähän saakka selvinnyt tilanteista, joissa olisi ollut aineksia suureenkin mainekriisiin. On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin tämä tuuri kääntyy.

Kriisiviestintään johdatteli päivillä viestintätoimisto Framillan senior advisor Taneli Hassinen. Pelastusalalla tiedetään, että paras keino minimoida riskit on varautua erilaisiin tilanteisiin ja harjoitella säännöllisesti, ja Hassisen mukaan viestinnässä pätevät samat säännöt. Mitä paremmin tunnetaan yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa ohjaavaa logiikkaa, sitä paremmin pystytään valmistautumaan viestintään ja sanoittamaan tilanteita niiden tullessa eteen. Pelastusalalla ollaan usein mukana toisten kriiseissä auttajana, ja viestintätaidot ovat myös niissä tilanteissa tärkeitä. Kuitenkin kriisit, jotka kohdistuvat omaan organisaatioon, ovat usein yllättävimpiä. Kun oma suhde kriisiin hahmottuu, jäsentyvät myös tilanteen viestinnälliset tarpeet.

Hassisen vetämättä työpajassa päästiinkin harjoittelemaan kriisiviestintää kuvitteellisten tapausten kautta. Miten pysytään rauhallisena ja ydinviesti pidetään kirkkaana, kysyi toimittaja mitä tahansa? Miten otetaan vastuu tilanteessa, myönnetään omat virheet ja pyydetään anteeksi "oikein"? Tai miten pystytään vakuuttamaan kuulijat siitä, että kyse on yksittäistapauksesta, joka selvitetään ja jonka toistuminen estetään jatkossa kaikin mahdollisin keinoin? Lopulta osallistujat selviytyivät piinapenkistä Hassisen mukaan hienosti, vaikka hän kehottikin jatkamaan kriisiviestinnän harjoittelua säännöllisesti.

Viestiessään ottaakin aina riskin kriisiin joutumisesta. Hassinen kehottaa kuitenkin haastamaan Wiion ajatuksen siitä, että viestintä epäonnistuisi aina, paitsi sattumalta.

Taneli Hassisen opastuksella käsiteltiin useita erilaisia potentiaalisia pelastusalaa koskettavia kriisitilanteita.

9

Vaikka julkisuutta ei voi hallita, ymmärrys viestinnästä auttaa toimimaan tilanteissa.

Kriisissä taustalla vaikuttavien tunteiden, arvojen, perustarpeiden ja uskomusten ymmärrys luo pohjan ydinviesteille. Kriisi voidaan nähdä myös mahdollisuutena muutokseen tai uuden oppimiseen.

Pelastusalan viestintää kehitetään verkostoissa Verkostomainen työskentely on tätä päivää – ja tuttua myös pelastusalalla. Toiminnan koordinointi kuitenkin haastaa, sillä alalla toimii useita verkostoja, osin päällekkäisinkin tavoittein. Paljon hyvää tehdään jo niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti, mutta verkostojen johtajuus saattaa olla selkiytymätöntä.

Mitkä ovat eri verkostojen tavoitteet, tehtävät ja ihanteelliset toimintatavat?

Tällä hetkellä alan yleiseen viestinnän kehittämiseen liittyviä verkostoja on kaksi, joista toinen toimii kumppanuusverkoston ja

toinen sisäministeriön alaisuudessa. Viestintään liittyvää yhteistyötä tehdään myös turvallisuusviestinnän asiantuntijaverkostossa sekä sisäministeriön onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeessa. Lisäksi viestintää kehitetään alueellisissa yhteistyörakenteissa ja hankkeiden yhteistyöryhmissä.

Kumppanuusverkoston viestintäverkoston tehtävänä on kehittää kumppanuusverkoston viestintää, sovittaa alan viestintäkäytäntöjä yhteen, levittää alan viestintäasiantuntemusta sekä tukea laitoksia arjen viestintätyössä.

Sisäministeriön viestintäverkosto taas tukee strategisella tasolla valtakunnallista viestinnän kehittämistä, yli toimialarajojen.

Sisäministeriön verkostossa ovat mukana ministeriön ja laitosten lisäksi järjestöt, oppilaitokset sekä Aluehallintovirasto.

Alueellisissa yhteistyöverkostoissa jaetaan hyviä toimintamalleja ja tuetaan alueellisten yhteistyörakenteiden toimintaa. Teemakohtaisissa verkostoissa kehitetään muun

Verohallinto onnitteli Suomen miesleijonia maailmanmestaruuskullasta omaperäisellä twiitillä keväällä 2019. (Ruutukaappaus: Twitter @Verouutiset

10

muassa turvallisuus- tai onnettomuusviestintää. Järjestöt, oppilaitokset ja hankkeet tukevat verkostoja työssään esimerkiksi tuomalla ajatuksia ja tuottamalla materiaalia alan viestinnän kehittämiseen.

Seuraava askel verkostojen työssä on niiden roolien kirkastaminen sekä niistä viestiminen kaikille alalla toimiville. Kun verkoston ydintavoite on selvä, osataan myös nimetä siihen oikeat henkilöt. Verkostot tuottavat lisäarvoa esimerkiksi poistamalla päällekkäistä työtä ja tarjoamalla uutta oppia ja vertaistukea asiantuntijoille. Lisäarvo syntyy kuitenkin vain, kun vuoropuhelu niin verkostojen sisällä, välillä kuin suhteessa alan ulkopuolisiin tahoihin toimii. Jokaisen osallistujan panos on tärkeä, jotta verkostoista saadaan täysi hyöty irti.

Katseet yhdessä eteenpäin Pasilassa kuultiin myös hyviä uutisia alan viestinnästä. Viimeisen vuoden aikana kolmelle pelastuslaitokselle on saatu uusia viestinnän ammattilaisia, ja viestinnän käytäntöjä on yhdenmukaistettu eri laitoksilla.

Pelastustoimen yhteinen verkkosivusto alueellisine alasivustoineen otetaan käyttöön 2020, ja sen suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen sekä seuranta- ja kehittämistyöhön osallistetaan kaikki laitokset. Pelastuslaitosten yhteisessä ICT-hankkeessa työstetty ohje pelastustoiminnassa kuvaamiseen julkaistaneen vuoden 2019 aikana.

Osaamista tai tahtoa yhteisen pelastustoimen viestinnän kehittämiseen ei pelastusalalta puutu. Nyt onkin aika katsoa ennakkoluulottomasti eteenpäin: mitä aletaan tehdä ja mitä kaikkea voidaan saada aikaan? Viestintäverkostoissakin ajatuksena on aloittaa työ puhtaalta pöydältä, määriteltyjen tavoitteiden ohjaamana ja esimerkiksi arvovaltakysymykset sivuuttaen. Tekemistä riittää niin yhteisistä linjauksista päättämisessä, alan profiilin kirkastamisessa, konkreettisen yhteistyön edistämisessä kuin esimerkiksi sähköisen asioinnin palvelujen kehittämisessä. Lisäksi tarvitaan yhteisiä materiaaleja, osaamisen jakamista sekä edelleen myös yhteisiä viestintäkampanjoita.

Yhteiset vuosikellot, kuvapankit, ohjeistukset tai tiedotepohjat eivät poista mahdollisuutta toteuttaa yhteistä ydinviestiä noudattavaa viestintää tarvittaessa alueelliset piirteet huomioiden. On myös lohdullista, että paljon hyvää on jo valmiina eikä kaikkea tarvitse aloittaa alusta. Viestinnän tulee kuitenkin muuttua ympäröivän maailman mukana.

Tässäkin parhaisiin tuloksiin päästään yhdessä tekemällä.

Aino Harinen, tutkija, Pelastusopisto Aino Harinen on toteuttanut muun muassa Pelastustoimen viestintäkäytännöt -hankkeen vuosina 2017–2018.

Sateenkaaren tuolla puolen Pelastusalalla on vuonna 2019 keskusteltu paljon seksuaalivähemmistöistä.

Twitter- ja muussa julkisessa keskustelussa esiintyy toisinaan ilmiö, jossa seksuaalivähemmistöihin kuuluvia patistetaan kaivautumaan ulos kaapeistaan puhumaan avoimesti omasta seksuaalisuudestaan.

K

eskustelussa vaikuttaa korostuvan mustavalkoisuus siinä, että homojen ja muiden seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tulisi olla avoimesti ja äänekkäästi julkihomoja eli julkisesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, jotta yhdenvertaisuus voi toteutua: jos ei ole avoimesti ulkona kaapista, on ympäristö turvaton.

Keskustelussa unohtuu se, että osa seksuaalivähemmistöihin kuuluvista elää normaalia arkea pelastusalalla avoimesti ja turvallisesti omina itsenään ilman, että heidän seksuaalisuuttaan ja yksityisasioita käsitellään julkisesti. Tähän yksityisyyteen sisältyy sekä työntekijän oma oikeus olla jakamatta seksuaalisuusasioitaan julkisesti että kollegojen ja esimiesten kunnioitus toisen yksityisyyttä kohtaan.

Seksuaalisuus on niin äärimmäisen henkilökohtainen asia, että 1) sen ei kenenkään kohdalla soisi olevan yleistä riistaa ja 2) toivoisi, että jokaisella olisi lähipiirissään ihmisiä, joiden kanssa jakaa aiheeseen liittyviä teemoja.

On vaarallista tehdä tulkinta, että jos vähemmistöön kuuluva ei halua puhua julkisesti omasta vähemmistöön kuulumisestaan, on hänen oltava salassa asian kanssa.

Palopäällystöpäivillä 2019 ja Pelastustiedossa 02/2019 käsiteltiin sitä, ettei pelastusala vielä ole täysin valmis toivottamaan erilaisia ihmisiä tervetulleeksi työyhteisöön. Tähän ongelmaan ei auta se, että vähemmistöjä pa-

tistetaan tulemaan esiin. Ongelmaan auttaa se, että enemmistöt luovat turvallista ympäristöä.

On tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pidetään yllä keskusteluissa. Keskustelussa on äärimmäisen tärkeää huomioida jokaisen oikeus olla oma itsensä ja kunnioittaa sekä omaa että toisten yksityisyyttä.

Kumppanin sukupuoli ei aina vaikuta siihen, miten aktiivisesti parisuhde- ja perheasioista työyhteisössä puhutaan. Seksuaalisuus ei kuulu työhön, mutta turvallisuudentunne ja oikeus tulla hyväksytyksi kuuluvat. Hyväksytyksi tuleminen, yhdenvertaisuuden toteutumisen edistäminen ja pelastusalan inhimilliset arvot voivat olla myös syitä, joiden vuoksi pelastusalalla viihtyy.

On olemassa esimerkkejä siitä, että pelastusalalla on kerrottu esimiehille ja läheisille työtovereille omasta seksuaalivähemmistöön kuulumisesta. Syynä on voinut olla esimerkiksi silkka halu olla rehellinen työyhteisölle tai halu keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. On olemassa esimerkkejä siitä, etteivät nämä ulostulot ole poikineet minkäänlaista kohua, kannanottoa tai puimista, vaan kunnioitusta ja arkista suhtautumista asioihin. Ehkä juuri tämän kunnioituksen vuoksi näistä asioista ei keskustella Twitterissä, vaan

työyhteisöissä?

Keskustelussa tarvitaankin ennen kaikkea normalisointia. Tarvitaan sitä, että enemmistö rakentaa yhdenvertaista ja turvallista ympäristöä, oli vähemmistössä sitten kyse seksuaali-, sukupuoli-, kulttuuritai mistä tahansa muusta vähemmistöstä.

Parhaiten turvallinen ja yhdenvertainen ympäristö rakentuu ottamalla selvää siitä, miten voi rakentaa hyväksyvää ilmapiiriä.

Harvoin vähemmistöön kuuluva kaipaa erityistä ”kannanottoa” siitä, onko vähemmistö hyväksytty vai ei, tai siitä, mitä mieltä siitä kukakin on. Vähemmistöt, enemmistöt ja pelastusala tarvitsevat kannanottoa siitä, että yhdenvertaisuus on osa alaa ja jokapäiväistä arkea, jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja kokea olonsa turvalliseksi, kaapissa, ulkona tai vaikka kaapin oven suussa. Ennen kaikkea enemmistöltä tarvitaan rohkeutta asettua vähemmistöjen puolelle ja puuttua epäkohtiin avoimesti, silloin kun niitä ilmenee.

Työtoverin seksuaalisuus tai mikään muukaan henkilökohtainen ominaisuus ei koskaan saa olla viihdettä muille.

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti!

Siiri L’Ecuyer, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

11

Yhdenvertaisuus pelastusalalla Yhdenvertaisuudesta on viime vuosina keskusteltu Suomessa laajasti.

Myös pelastusala, joka on tunnettu osin vanhoillisena, on lähtenyt aktiivisesti keskusteluun mukaan. Keskustelun ylläpitäminen on tärkeää, ja Suomen Palopäällystöliitto on tällaisen keskustelun ylläpitämiselle oiva foorumi.

O

n ollut hienoa huomata, että myös kumppanuusverkoston tukipalvelut on suhtautunut asiaan paitsi sen edellyttämällä vakavuudella, myös modernisti, ja mahdollistanut omien kanaviensa käytön tutkimukseni toteuttamiseksi, jotta asiasta voitaisiin saada laaja-alaisempi kokonaiskuva pelastusalan sisällä.

Perinteisesti yhdenvertaisuudella viitataan tasa-arvoon, jonka eteen Suomessa, ja myös Suomen pelastustoimessa, on tehty tuloksekasta työtä. Yhdenvertaisuus käsitteenä pitää kuitenkin sisällään laajemman kirjon moninaisuutta. Tutkimuksessani ”Yhdenvertaisuus pelastusalalla” olen pyrkinyt selvittämään pelastusalan yhdenvertaisuuskokemuksen nykytilaa sekä löytämään työelämää kehittäviä keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi käyttäytymistaloustieteen kautta. Olen käyttänyt määritelminä yhdenvertaisuuslain mukaisia määritelmiä iän, sukupuolen, alkuperän tai kansalaisuuden, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, perhesuhteiden, ja muun henkilöön liittyvän syyn suhteen.

Runsaasti avoimia vastauksia Tutkimuksen kyselyyn tuli kaikkiaan 337 vastausta yhteensä 11 laitokselta. Muilta laitoksilta saatiin myös taustatietoja laitosten yhdenvertaisuussuunnitelmia koskeviin kyselyihin. Vastaukset jakautuivat monipuolisesti ja henkilöstön normaaliakin jakaumaa mukaillen niin työtehtävän, iän, sukupuolen kuin äidinkielenkin mukaan. Erityisen ilahduttavaa on ollut avoimien vastausten runsaus, jolla tutkimukseen saadaan myös laadullista näkökulmaa. Avoimissa vastauksissa on tunnistettavissa hurja määrä kokemusta, ja vastaajien halu alan kehittä-

12

Ikäsyrjintä on osoittautunut varsin monitahoiseksi kysymykseksi tutkimuksessani, sillä ikäsyrjintää kokevat sekä nuoret että vanhat vastaajat. miseksi sekä konkreettiset kehittämisehdotukset ovat selkeä viesti asian esille nostamisen tärkeydestä.

Alustavasti tuloksia tulkittaessa keskeisimmäksi syrjinnän kokemuksen aiheeksi nousi mielipide, joka on käyttäytymistieteen näkökulmasta mielenkiintoinen löydös ja vaatii allekirjoittaneelta vielä tarkempaa tutustumista aiheeseen. Kieli tai sukupuoli ei toistaiseksi ole noussut selvityksessä merkittäväksi, mutta tarkempaa tarkastelua vaatii vielä, ovatko alallamme toimivat kielensä tai sukupuolensa vuoksi vähemmistöön kuuluvat kokeneet enemmän kieleen tai sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää kuin muut työntekijät. Tutkimukseni taustatiedoissa ei kysytty uskontoa tai seksuaalista suuntautumista koskevia tietoja niiden henkilökohtaisuuden vuoksi, joten aivan samanlaista vertailua näille ryhmille ei voida suorittaa.

Oma kokemus voi herkistää muiden kokemuksille Ikäsyrjintä on osoittautunut varsin monitahoiseksi kysymykseksi tutkimuksessani, sillä ikäsyrjintää kokevat sekä nuoret että vanhat vastaajat. Tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia siitä, vaikuttaako työsken-

telyvuosien määrä syrjinnän kokemukseen merkitsevästi. Samoin puuttumiseen liittyvät tulokset vaativat tarkempaa selvitystä sen osalta, kuinka prosentuaalisesti syrjintää kokeneet ovat kokeneet puuttumisen vaikutuksia.

Tulokset tarkentuvat erilaisten ristiintaulukointien edetessä, mutta kohtuullisella varmuudella uskallan jo todeta, että ne henkilöt, jotka ovat itse kokeneet syrjintää, havaitsevat sitä herkemmin myös ympärillään, ja vastaavasti ilman henkilökohtaista syrjinnän kokemusta syrjintään ei tule kiinnittäneeksi niin paljon huomiota. Tämä on hyvä esimerkki vahvistusharhan toimimisesta; oma kokemus voi herkistää muiden kokemuksille, tai vastaavasti jos itse ei ole kokenut syrjintää, voi pyrkiä hieman jyrkästikin sulkemaan silmänsä mahdolliselta syrjinnältä.

Tutkimukseni tuloksia tarkasteltaessa tulee kuitenkin muistaa, että se edustaa pientä vastaajajoukkoa ja toimii vain ikkunana mahdollisille yhdenvertaisuuden toteutumista estäville tai rajoittaville tekijöille. Selvityksen tarkoitus ei ole todistaa syrjinnän olemassaoloa, vaan löytää keinoja yhteisen, yhdenvertaisen pelastustoimen kehittämisessä pelastusalan arvoja noudattaen.

Keskustelua onkin syytä pitää käydä aktiivisesti, sillä alle puolelle vastaajista yhdenvertaisuussuunnitelma oli käsitteenä tuttu, ja vain alle 18 prosenttia vastaajista tunsi oman laitoksensa yhdenvertaisuussuunnitelman. Siksi toivonkin tutkimuksestani avointa keskustelunavausta tulevaisuuden moninaisuudelle pelastusalalla Suomessa.

Myös vilpittömästi uskon siihen, sillä noin 80 prosenttia vastaajista oli lähes tai täysin sitä mieltä, että eettisesti oikeudenmukainen, yhdenvertainen työympäristö on tärkeimpiä arvoja työelämässä.

Teksti: Katja Luoma

Opinnäytetyö päätöksenteon ilmiöistä • Yhdenvertaisuus pelastusalalla on opinnäytetyö päätöksenteon ilmiöistä (YAMK) • Kesän 2019 aikana pelastuslaitoksiin on toimitettu kumppanuusverkoston tukipalveluiden kautta kysely yhdenvertaisuuden kokemuksista ja hyviksi havaituista käytännöistä • Samalla on kartoitettu pelastuslaitosten yhdenvertaisuussuunnitelmien nykytilaa • Vastausten perusteella pyritään tunnistamaan mahdollisia käyttäyty mistieteeseen pohjaavia ilmiöitä, joita kartoittamalla pyritään laatimaan konkreettisia kehittämisehdotuksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi

• Työ valmistuu kevättalvella 2020 • Kyselyyn tuli 337 vastausta yhteensä 11 laitokselta: – Etelä-Karjalan pelastuslaitos – Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos – Helsingin pelastuslaitos – Itä-Uudenmaan pelastuslaitos – Keski-Suomen pelastuslaitos – Keski-Uudenmaan pelastuslaitos – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos – Oulu-Koillismaan pelastuslaitos – Pohjanmaan pelastuslaitos – Pohjois-Karjalan pelastuslaitos – Päijät-Hämeen pelastuslaitos

13

Post-traumatyöpaja rantautui Suomeen

Tervehdys pieneltä turneelta Oulun ja Jyväskylän välistä Edellisen lehden ilmestymisen jälkeen on järjestetty post-traumatyöpaja historiallisesti ensimmäistä kertaa pelastusalalle. Olen myös käynyt hakemassa lisäoppia vertaispurusta sekä kouluttamassa sitä pelastusalalle.

O

len kokenut erittäin mielenkiintoisia tilaisuuksia ja kohtaamisia ihmisten kanssa. Vertaispurku eli yksilöllinen purkuistunto on Pohjanmaan poliiseilla käytössä kriittisten tilanteiden jälkeisinä toimina, ja se on saanut erittäin hyväksyvää

palautetta. Vertaispurusta laajemmin lähitulevaisuudessa.

Urani ehdoton kruununjalokivi on posttraumatyöpajan saaminen pelastusalalle.

Jos vuosi sitten poliisien post-traumatyöpaja oli mahtava kokemus, niin tämä kokemus

oli vielä paljon enemmän. Nyt oltiin ”omien” parissa, jossa vastaaviin keikkakokemuksiin todella samaistui ja ymmärrys oli molemminpuolista.

Enemmän kuin työpaja Tunnen syvää kiitollisuutta siitä, että sain olla läsnä ensimmäisessä pelastusalan post-traumatyöpajassa. Työpaja nimenä on hieman harhaanjohtava, sillä se ei ole koulutustilaisuus vaan kolmen päivän pituinen internaatti, josta ei välillä poistuta. Siellä sai ja pystyi käsittelemään elämän vaikeimpia asioita. Nyt jälkeenpäin tuntuu siltä, että

Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hankkeen ajankohtaiset kuulumiset

T

ämän lehden ilmestyessä on Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hankkeen loppuseminaari juuri käsillä. Loppuseminaari järjestetään Suomen Palopäällystöliiton perinteisten jouluseminaarin ja jouluglögien yhteydessä tiistaina 10.12.2019. Hankkeen loppuseminaarin ja heti vuoden 2020 alussa alkavan uuden jatkohankkeen kuulumisia voit seurata Palopäällystöliiton verkkosivuilta: sppl.fi sekä seuraavasta lehdestä.

Turvallista joulun ja uudenvuoden aikaa jokaiselle, pidetään huolta itsestämme ja toisistamme, päästä varpaisiin.

#mentalfirefit Saku Sutelainen, projektipäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

14

teimme yhdessä jotain todella tärkeää. Työpajassa todistin, että rikkinäisyys voi olla kaunista.

Post-traumatyöpaja koostuu monesta vaikuttavasta asiasta. Ensimmäisenä päivänä rakennetaan luottamus, jossa kaikki kertovat itselle vaikeasta tapahtumasta. Aika moni raotti vieraille ihmisille ensimmäistä kertaa sisintään. Tämä kertoo suuresta rohkeudesta, halusta päästää irti asioista ja mennä eteenpäin. Vertaistuellinen luottamus ja hyväksyntä oli koskettavaa.

Käytössä myös EMDRmenetelmä Toisena ja kolmantena päivänä oli luentoja psyykkiseen kuormittumiseen liittyvistä aiheista, pienryhmäkeskusteluja sekä yksilöllisiä psykoterapeutin tapaamisia. Yksilökeskustelun lisäksi psykoterapeutit käyttivät traumojen purussa hyviä tuloksia saanutta EMDR-menetelmää (silmäliikkeisiin perustuvaa molempien aivopuoliskojen ärsyttämistä, jossa liu’utetaan varhaisempaan traumamuistoon ja pyritään käsittelemään sitä eli juurisyytä). Kiitos alansa huiput psykoterapeutit Satu Stranius ja Markku Andelin mahtavasta työskentelystä osallistujien eteen.

Työpajamalliin kuuluu myös yhteisöllistä tekemistä muun muassa ulkoilun, saunomisen ja illan vieton merkeissä. Tämä kokonaisuus tekee siitä erittäin vaikuttavan

yhdistelmän. Kiitos pastori Eva Thölix, joka valaisee tilan kuin tilan positiivisen rauhoittavalle tai tarpeen tullen rokkaavalla olemuksellaan. Kiitos myös pelastusalan vertaistukiohjaajat Petra Makkonen, Mikael Kuosa ja Pekka Uusimäki upeasta työstä.

Mitä ajatuksia itselle heräsi?

Oppia poliiseilta

• Positiivisessa ja hyväksyvässä ilma piirissä on turvallinen ja hyvä olla

Työpajaa oli helppo johtaa, kun ympärillä oleviin ihmiseen ja heidän tukeensa saattoi luottaa täysin. Paikalla olleet poliisien kokeneet henkilöt perehdyttivät meidät ensikertalaiset mallikkaasti rooleihimme. Iso kiitos Juha Järvelin, Pasi Härkönen ja Sari Kuismin. Poliisit ovat omissa työpajoissaan hioneet tämän hienon kokonaiskonseptin suomalaisen ensilinjan auttajan sielunmaailmaan sopivaksi. Me pelastuksessa ja ensihoidossa annoimme siihen kenties pienen lisän. Toimme mielestäni ripauksen lisää empatiaa ja lämpöä koko työpajamalliin.

Kiitos post-traumatyöpajan toteutumisesta kuuluu myös pelastusalalle, kiitos erityisesti Suomen Palopäällystöliitolle ja Palosuojelurahastolle tuesta koko henkisen huollon hanketta kohtaan. Me todella saimme paljon aikaan. Suuret kiitokset myös Palosuojelun edistämissäätiölle, joka mahdollisti taloudellisesti suurelta osin pelastusalan post-traumatyöpajan pilotoinnin.

Osallistujahaastatteluiden perusteella työpaja oli todellinen menestys.

• On ihmisiä, jotka haluavat ja osaavat auttaa

• Työpajassa oli vahva luottamuksellisuus ja jokainen sai tulla kuulluksi ilman epäilyä • Jotta voi tulla henkisesti vahvemmaksi, tulee saada olla myös heikko

• Puhuminen helpottaa Toivon sydämestäni, että post-traumatyöpajat saavat jatkoa pelastusalalla, kuten ne poliisillakin ovat eli kahdesti vuodessa.

Teksti: Saku Sutelainen, projektipäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Kuvat: Mia Järvisalo

Nyt jälkeenpäin tuntuu siltä, että teimme yhdessä jotain todella tärkeää. Työpajassa todistin, että rikkinäisyys voi olla kaunista.

15

16

Pelastusalan henkiselle huollolle haetaan vaikutteita Pohjois-Kaliforniasta Tämän lehden ollessa valmisteilla Suomen Palopäällystöliiton projektipäällikkö Saku Sutelainen suuntaa paraikaa Pohjois-Kaliforniaan hakemaan oppeja pelastusalan henkiselle huollolle ja kouluttautumaan myös itse. Mistä on kyse?

W

est Coast Posttrauma Retreat on kuusipäiväinen ensilinjan auttajille tarkoitettu koulutustilaisuus. Osallistujat voivat olla palomiehiä, ensivasteen työntekijöitä, poliiseja tai hätäkeskuspäivystäjiä – eli keitä tahansa, jotka toimivat ensilinjassa. Osallistujilla tulee olla traumaperäinen stressihäiriö- eli PTSD-diagnoosi (tai kuten järjestäjät nykyään kutsuvat PTSI eli Posttrauma Stress Injury). Yhdellä kertaa osallistujia on kuusi.

Retriitin henkilökuntaan kuuluvat kliinikko eli psykoterapeutti ja 12 vertaistukihenkilöä.

Yleensä vertaistukihenkilöt ovat osallistuneet retriittiin jossain vaiheessa itse asiakkaina. Pääsemme rikoskomisario Juha Järvelinin kanssa mukaan vertaistukihenkilöiksi.

Vertaistukea tarjotaan johdetuissa keskusteluissa sekä vapaamuotoisesti. Paikalle tulee loppuajaksi myös psykoterapeutteja, jotka

tarjoavat osallistujille EMDR-terapiaa.

Lyhyesti rakennetta voi kuvata siten, että jokaisena päivänä on psykoedukaatiota, johdettua vertaistukikeskustelua ja vapaata vertaistukikeskustelua. Tavoitteena on hoitaa osallistujien traumaperäistä stressihäiriötä.

Jokaiselle osallistujalle tehdään alussa 1,5 tuntia kestävä strukturoitu haastattelu, jossa kartoitetaan syyt stressihäiriöön. Viimeisenä päivänä, jokaiselle osallistujalle tehdään suunnitelma, joka ajoittuu aikavälille yhdestä kuukaudesta viiteen vuoteen.

Vertaistukiryhmän jäsenet saavat myös koulutusta, kuinka toimia vertaistukena muille. Tämä koulutus antaa valmiuksia yksilötason, pienryhmätason sekä ryhmätason vertaistukitoimintaan. Vastaavaa koulutusta ei Suomessa ole.

Järjestävä organisaatio First Reponders Support Network tekee tutkimusta ohjelmansa vaikuttavuudesta. Tutkimusta ei ole vielä

Kalifornialaisilla kaduilla ei vuoden harmaimmista päivistä ole tietoa.

julkistettu. Alustavien tulosten mukaan retriitti on tehokas tapa hoitaa traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD:tä). Osallistujia vuosien varrella on ollut yli tuhat eri puolilta Yhdysvaltoja.

Minun ja rikoskomisario Järvelinin osallistumisen tarkoitus on tutustua retriittiin ja selvittää sen kaltaisen toimintamallin sopivuutta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Koska ensitiedot mallin tehokuudesta ovat positiivisia, tavoitteena on selvittää, kuinka kustannustehokkaasti Suomeen voidaan rakentaa malli, jossa voidaan tehokkaasti hoitaa ensilinjan auttajien (pelastuslaitos, poliisi, rajavartiolaitos, hätäkeskuslaitos + ensihoito ja kriisipäivystys) PTSD:tä. Kuuden päivän aikana saamme suoritettua myös FRSN Advanced Peer Support Training -kurssin.

Suunnitelmissa on myös tutustua Pohjois-Kaliforniassa poliisi- ja pelastuslaitosten vertaistukimalleihin.

Lisätietoa tapahtumasta ja matkan etenemisestä voit seurata Suomen Palopäällystöliiton sähköisiltä kanavilta ja seuraavasta Palopäällystö-lehdestä.

Saku Sutelainen, projektipäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Saku Sutelainen tutustumassa kuuden päivän ikäiseen berninpaimenkoiraan.

17

Jaostojen kuulumiset

Yritysturvallisuus-jaosto: Yritysturvallisuuden vuoden päätapahtuma #YTF2019 Yritysturvallisuus-jaoston uusi johtokunta

Y

ritysturvallisuus-jaoston jaostokokous pidettiin FinnSec-messujen yhteydessä Helsingin messukeskuksessa. Yritysvierailua ei tehty tänä vuonna totuttuun tapaan vaan jaoston jäsenet kokoontuivat messujen mielenkiintoisen ja teknologian hyödyntämiseen painottuneen tarjonnan ympärille.

Messujen yhteyteen oli koottu myös useita eri tapahtumia mm. tulityöseminaari ja tulityökurssinjohtajapäivät sekä erilaisia kokouksia. Jaostokokous ja messut toimivat hyvänä alustana keskustella kollegoiden ja muiden sidosryhmien kanssa päivän positiivisista ideoista ja omia mieliä askarruttaneista haasteista sekä kehityksen suunnasta.

Kokous pidettiin ”pikku auditoriossa” ja koukoukseen oli kokoontunut lähes 20 jaoston jäsentä. Oli ilo, että jaoston uusia jäseniä oli myös runsaasti paikalla. Näin pääsee vaikuttamaan jaoston toimintaan ja tulevaisuuden suuntaan. Uudistusva jaosto noudatti kuitenkin perinteitä valitsemalla kokouksen puheenjohtajksi paikkakunnan ”johtajahahmon”. Kokousta luotsasi pitkäaikainen yritysturvallisuusvaikuttaja Raine Dahgvist. Kokouksessa käydyn posiivisen vireen ja vilkkaaan keskustelun sekä johtokunnan järjestäytymiskokouksen jälkeen jaoston johtokunnaksi muodostui seuraava tulevaisuuden suunnan näyttävä joukko.

Puheenjohtajana jatkaa palo- ja suojelupäällikkö Mikko Parikka Stora Enso, johtokunnassa varapuheenjohtajana Matti Helkamo Siemens, varsinaisina jäseniä yritysturvallisuuspäällikkö Veera Jämsén Finrail ja yritysturvallisuuspäällikkö Kalle Seppänen UPM, varajäseniä turvallisuuspäällikkö Olli Aromaa Elisa ja projektipäällikkö Raine Dahlgvist Safetymaster.

Johtokunnan erinomaisena sihteerinä jatkaa Olli Aromaa. Uutena jäsenenä pohjoisen Suomen yritysturvallisuuden edustajana toimineen palo- ja vartiopäällikkö Matti Toppisen tilalle johtokuntaan valitiin Oululainen Mill safety manager Pasi Repola.

Pasi toimii Stora Ensolla Oulun Nuottasaaressa suurteollisuuden parissa ja omaa laajan käytännön kokemuksen yritysturvallisuuden alalta ja on erittäin kannustava 18

teknologian hyödyntämiseen turvallisuustoiminnoissa.

Matti Toppinen siirtyi pois johtokunnasta rotaation saattelemana. Hän ennätti toimia kymmeniä vuosia II-jaoston ns. teollisuusjaoston ja sen seuraajan Yritysturvallisuusjaoston johtokunnan kantavana voimana. Matti on lupautunut jatkossakin toimimaan erilaisissa työryhmissä esimerkiksi hän osallistuu kevään palopäällystöpäivien yritysturvallisuusteemaohjelman järjestämiseen yhdessä Kalle Seppäsen kanssa.

Jos sinulle herää ajatuksia ja kehitysideoita jaoston toiminaan sekä hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisen toiminnan kehittämiseen ole yhteydessä puheennjohtajaan tai johtokunnan jäseniin.

Yritysturvallisuuden vuoden päätapahtuma, Yritysturvallisuusfoorumi #YTF2019 Yritysturvallisuuden päätapahtuma Yritysturvallisuusfoorumi on ovella, kokoonnumme m/s Silja Symphonylla järjestettä-

vään tapahtumaan suurella joukolla.

Ohjelma on erittäin kattava yritysturvallisuuden päätemoihin kietoutuen, joita Yritysturvallisuus-jaoston toimintasuunnitelmassa on kuvattu. Tapahtumaan kokoontuu toista sataa yritysturvallisuuden parissa työskentelevää henkilöä.

Tapahtuma tarjoaa erinomaisen tilaisuuden yritysten ja pelastuslaitosten edustajille kuulla uusia ja raikkaita näkemyksiä alan ajankohtaisista asioista, ja päästä kehittämään itseään. Pääpaino ohjelmassa on yritysten safety-toiminnoissa: palo- ja pelastusturvallisuudessa, riskeihin varautumisessa, sekä niiden välttämisessä ja niistä oppimisesta. Luvassa on korkeatasoisia ja mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja ja työpajoja, syventäviä keskusteluja sekä hyvä mahdollisuus verkostoitua.

Jos et, tänä vuonna päässyt mukaan, tule ensi vuonna #YTF2020 ja tarjoa kollegoille ja sidosryhmille mahdollisuus tavata sinut ja osaamisesi.

Lisätietoja tapahtumasta löydät osoitteesta sppl.fi/yritysturvallisuusfoorumi.

Kuvassa oikealla: Yritysturvallisuus-jaoston johtokunta kuuntelee jäseniä ja toteuttaa toimintasuunnitelmaa kehittäen jaoston toimintaa #yhdessäsamaansuuntaan

Jaoston tapahtumat ja Tunti turvaa -keskustelut Syksyn Tunti turvaa -luennot ovat saaneet hyvän suosion. Tänä vuonna on vielä yksi luento 2.12.2019 klo 14.30. Luento käsittelee Yritysturvallisuuden auditointia, keskustellaan auditointien tarpeesta ja suunnitelusta sekä toteutuksesta. Mietitään myös miten auditointeja hyödyntään yritysturvallisuuden johtamisessa ja kehittämisessä. Alustajan toimii kehittämispäällikkö Tuomas Wuorikoski, Työturvallisuuskeskus.

Muista seurata Palopäällystöpäivien #ppp2020 ilmoittautumisen avautumista. Yritysturvallisuus-jaosto on mukana teemaohjelmalla, jonka teemaksi muodostui yritysten ja pelastustoimen yhteistyö onnettomuuksien ennaltaehkäisyn toimintaohjelmaluonnuksen hengessä.

Mikko Parikka, puheenjohtaja, Yritysturvallisuus-jaosto

Kuvassa alla: Yritysturvallisuus-jaoston jaostokokouksessa messukeskuksessa keskusteltiin aktiivisesti toimintasuunnitelmasta.

19

Jaostojen kuulumiset

Pelastustoiminta-jaoston kuulumisia:

Vuoden ykköstapahtuma Road Rescue 2019 -koulutustapahtumassa onnistuttiin Jaostokokous ja johtokunnan järjestäytyminen

P

elastustoiminta-jaoston jaostokokous pidettiin 5.11.2019 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Pelastuskeskuksen tiloissa Vantaalla. Jaostokokouksessa valittiin uudet johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle. Varsinaisena johtokunnan jäsenenä jatkaa asemamestari Kari Nurminen Helsingin pelastuslaitokselta ja uudeksi 2. varajäseneksi valittiin palomestari Heikki Havukainen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Kiitokset johtokunnan jättäneelle Jari Niemiselle vuosien ansiokkaasta työstä liiton luottamushenkilönä.

Johtokunta piti jaostokokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksensa.

Pelastustoiminta-jaoston johtokunta vuonna 2020: Puheenjohtaja Ville Mensala, esikuntapäällikkö, Helsingin pelastuslaitos Jäsenet Olli Korteniemi, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (varapuheenjohtaja, sihteeri) Jarno Majaniemi, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos Kari Nurminen, asemamestari, Helsingin pelastuslaitos Antti Virtanen, palomestari, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (viestintävastaava) Varajäsenet 1. varajäsen: Mika Siitonen, palomestari, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 2. varajäsen: Heikki Havukainen, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos Johtokunnan jäsenten esittelyitä jatketaan vuoden 2020 aikana liiton viestintäkanavilla, viime Palopäällystö-julkaisussahan esiteltiin jo jaostomme viestintävastaava Antti Virtanen.

20

Road Rescue 2019 -koulutustapahtumassa onnistuttiin Pelastustoiminta-jaoston kuluvan vuoden ykköstapahtuma, tieliikennepelastamisen Road Rescue 2019 -koulutus, järjestettiin 2.‒3.10. FinnSec-messujen yhteydessä Messukeskuksessa Helsingissä. Onnistuimme erinomaisesti. Tapahtumaan osallistuneilta saatiin kattavasti positiivista palautetta sekä rakentavia kehittämisideoita tulevaisuutta varten. Puheenjohtajana haluankin kiittää kaikkia tapahtuman mahdollistaneita, kouluttajia, osallistujia ja liiton henkilökuntaa sekä yhteistyötahoja onnistuneen kokonaisuuden toteuttamisesta. Road Rescue -koulutuskonseptin tulevaisuudesta kerrotaan myöhemmin liiton viestintäkanavissa ja tapahtuman Facebook-ryhmässä.

ta-jaoston toiminnan pääpaino on edelleen jäsenistönsä ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistamisessa. Vuoden 2020 toiminnassa näkyvät muun muassa liiton asiantuntijatoimikuntana toimivan Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunnan järjestämä pelastusalan korkeanpaikantyöskentelyn koulutustapahtuman kevään aikana. Korkealla työskentely pelastustoimessa tulee olemaan laajemminkin esillä toimialamme keskusteluissa ensi vuoden aikana, kun ohjeen A:72 päivitystyö etenee.

Suunnitteilla on lisäksi pelastustoiminnan ajankohtaisseminaari syksyn aikana ja tieliikennepelastamisen merkeissä Palopäällystöliitto tulee olemaan edelleen vahvasti esillä. Tarkempaa tietoa ensi vuoden tapahtumista on odotettavissa liiton viestintäkanavilta.

Toiminnallinen vuosi 2020

Reipasta vuoden loppua kaikille.

Terveisin,

Syksyn aikana on valmisteltu jaoston Toimintasuunnitelma vuodelle 2020. Pelastustoimin-

Ville Mensala, puheenjohtaja, Pelastustoiminta-jaosto

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumisia:

FEU Council Meeting 2/2019 Kööpenhaminassa 14.–15.11.2019

Kuvassa vasemmalta Jaana Kovero, Pasi Uurasmaa, Torbjörn Lindström, Jari Sainio ja Peter Johansson FEU-lipun kanssa.

V

uoden 2019 toinen kokous pidettiin Tanskan parlamentissa kansanedustaja Bjarne Laustsenin vieraana. Juhlallisista puitteista huolimatta käsiteltävät asiat olivat varsin tavanomaisia. Eniten keskustelua herätti FEU:n sääntöjen uudistaminen erityisesti jäsenyysehtojen ja rahoituksen osalta. Rahoituksen osalta päädyttiin porrastettuun tason nostoon siten, että kahden vuoden päästä jäsenmaksu on 1 100 € /jäsenmaa. Lisäksi päätettiin perustaa sääntöuudistustyöryhmä, jonka tehtäväksi annettiin valmistella esitystä uudistetuista säännöistä seuraavaan kokoukseen. Tavoitteena on päättää FEU:n uusista säännöistä seuraavassa kokouksessa. Suomen Palopäällystöliiton edustajaksi työryhmään nimettiin Torbjörn Lindström. Kokouksessa käsiteltiin myös

tulevaa Officers Development Leadership Programia. FEU:n järjestämä koulutus on tarkoitettu Euroopan palopäällystölle. Ensimmäinen viikon mittainen kurssi järjestetään Alankomaissa. Kurssin on tarkoitus alkaa vuonna 2021. ODLP-teemainen seminaari järjestetään myös ensi vuonna Interschutzmessujen yhteydessä kesäkuussa Hannoverissa. Kokouksessa päätettiin myös perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on seurata työaikalainsäädännön vaikutuksia pelastustoimen osalta. Suomen edustajaksi työryhmään nimettiin Peter Johansson.

Latvia FEU:n jäseneksi Iloisena asiana oli Latvian hyväksyminen FEU:n täysjäseneksi. Todennäköisesti ensi

keväänä Turussa saamme Liettuasta seuraavan täysjäsenen tähän eurooppalaiseen yhteisöön.

Tämä kokous oli myös Seamus Murphyn viimeinen FEU-kokous. Irlannin palopäällystöliittoa edustava Seamus kuuluu FEU:n perustajajäseniin ja hän on ollut toiminnassa mukana vuodesta 1987.

Mukavaa oli myös markkinoida seuraavaa 13.–16.5.2020 Turussa pidettävää kokousta esityksen ja videon voimin. Kokouksen lopuksi liiton puheenjohtaja Jari Sainio vastaanotti FEU:n lipun seuraavan kokouksen järjestäjän edustajana.

Torbjörn Lindström, puheenjohtaja, Hallinto ja tukipalvelut -jaosto 21

Jaostojen kuulumiset

Onnettomuuksien ehkäisyn opintopä Marraskuun alussa kokoontuivat ennaltaehkäisyn ammattilaiset opintopäiville Hyvinkäälle. Opintopäivien ohjelmassa oli monipuoliset aiheet ja asiantuntevat puhujat. Tämä juttu on koostettu Riskienhallinta-jaoston johtokunnan jäsenten tekemistä muistiinpanoista ja kommenteista opintopäivien ajalta.

Terveiset sisäministeriöstä ja ympäristöministeriöstä

O

pintopäivien avauspuheenvuorossa Taito Vainio esitteli hallitusohjelman linjauksia pelastustoimen osalta ja nosti esille esimerkiksi pelastuslain uudistamiseen liittyviä asioita sekä tutkimustoiminnan, josta on tarkoitus purkaa päällekkäisyyksiä. Sisäministeriön tavoitteena on pitää pelastustoimi rinnasteisena ja samanarvoisena toimijana kuin sosiaali- ja terveystoimi sekä varmistaa

22

pelastustoimen ja ensihoidon synergia. Hallitusohjelman tavoitteena on myös säilyttää koko maan kattava paloasemaverkosto. Tämä ei yksinään riitä ja onkin aiheellista kysyä, miten taataan paloasemille toimintakykyinen henkilöstä ja tarkoituksenmukainen kalusto. Pelastustoimen koulutusuudistus on käynnissä ja uusi järjestelmä käynnistyy 2023–2024 aikana. Vielä ei ole tietoa siitä, millainen se on.

Mitä pelastuslaitos tekee? Jari Lepistö aloitti oman puheenvuoronsa näyttämällä videon, jossa kansalaisilta asiaa oli kysytty. Vastausten perusteella pelastustoiminta ja ensihoito oli helppo nimetä. Sen sijaan ennaltaehkäisytyö ei vastaajien mieleen tullut. Tämä lienee ymmärrettävää, koska onnettomuuden uhrille jää varmasti pysyvämpi muistijälki tapahtuneesta kuin vaikkapa valvontakäynnillä mukana olleelle. Myös mediassa hälytystoiminta on näkyvämpää kuin ennaltaehkäisytyö, mikä vaikuttaa mielikuviin alasta. Lepistö esitteli myös Ennaltaehkäisyn toimintaohjelmaa, joka tulee voimaantullessaan korvaamaan Turvallisuusviestintästrategian. Toimintaohjelman missiona on Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki 2025. Tätä tavoitellaan muun muassa asiakasta kuunnellen ja yhteistyötä tiivistäen.

Jaana Rajakko käsitteli pelastuslakiin 1.1.2019 voimaantulleita muutoksia. Nuohousuudistus on selkeästi vielä puhuttava asia ja kiinnostaa muun muassa tiedotusvälineitä. Pelastustoimen laitteita koskevan lain uudistus on iso kokonaisuus ja on tulossa lausunnolle loppu vuodesta. Sisäministeriö seuraa osaltaan lakimuutosten vaikutuksia.

Nuohousuudistuksessa seurantaa tekee erillinen seurantaryhmä.

äivät Hyvinkäällä

Riskienhallinta-jaosto: Kunnianhimoisia tavoitteita

Perttu Vepsäläinen kertoi pelastustoimen valtakunnallisen verkkosivuston valmistelusta. Tavoitteena on luoda tunnettu brändi ja luotettava tiedonlähde. Työryhmä työstää pelastustoimelle yhteisiä verkkosivustoja osoitteella pelastustoimi.fi. Verkkosivusto tulee sisältämään myös pelastuslaitosten alisivustot. Yksi yhteinen julkaisualusta helpottaa ylläpitoa ja pienenpää siihen tarvittavia resursseja. Yhteiset sisällöt helpottava ajantasaisuuden ylläpitämistä ja luovat yhdenmukaisuutta. Verkkosivujen pilotti pitäisi olla käytössä jo keväällä 2020 ja alkuvaiheessa pilottiin valitaan 2–3 pelastuslaitosta.

Teppo Lehtinen esitteli ympäristöministeriötä koskettavat hallitusohjelman linjaukset ja tavoitteet, joita onkin kirjattuna ennätysmäärä. Suurin osa tavoitteista liittyi ympäristöön ja ilmastoon. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi kannustetaan mm. öljylämmitteisiä kiinteistöjä vaihtamaan muihin lämmitysmuotoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevat säädökset uudistettiin vuoden 2018 aikana. Säädösten pienempiä muutoksia tehdään tarpeen mukaan. Tällä hetkellä lausuntokierroksella on mm. rakennusten paloturvallisuusasetuksen muutokset.

R

Yhteistyötä verkostoissa ja verkostoilla

Maailma muuttuu vain itseään muuttamalla

Pelastuslaitosten Kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelut-palvelualueen sihteeri Jani Kanerva (riskienhallintapäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos) kertoi palvelualueen uudistuneesta rakenteesta ja toimintaperiaatteista. Yhteisiä toimintamalleja voidaan saavuttaa, kun on sovittu yhteisesti tavoitteet, toiminta on suunnitelmallista ja koordinoitua sekä toimintaan sitoudutaan. Palveluaan rakenne on uudistettu ja roolituksia on vahvistettu. Turvallisuuspalveluiden palvelualueen verkosto on jo aiemmin ollut toimiva tapa tehdä yhteistyötä ja tuloksia on saatu monissa hankkeissa sekä projekteissa. Vuonna 2018 käynnistettiin konkreettiset muutostoimenpiteet ja vuonna 2019 on toimittu uudistuneella rakenteella.

Turvallisuuspalveluille on nimetty kuusi pysyvää asiantuntijaverkostoa: valvonta, turvallisuusviestintä, palontutkinta, yleisötilaisuudet ja erikoistehosteet, kemikaaliturvallisuus sekä rakenteellinen paloturvallisuus. Jokainen asiantuntijaverkosto koostuu 22 pelastuslaitoksen edustajista sekä tarpeen mukaan eri yhteistyökumppaneista. Hyvin toimivaa verkostomaista toimintatapaa on vuodesta 2018 alkaen kehitetty erityisesti yhteistyön ja viestinnän parantamiseksi. Jokainen asiantuntijaverkosto laatii toimintasuunnitelman, jonka avulla työskentely on suunnitelmallista ja jäsenneltyä. Opintopäivillä kerrottiin jokaisen asiantuntijaverkoston edustajan puheenvuoro, jossa esiteltiin toimintasuunnitelmaa ja kehittämisen pääpainopisteitä. Verkostoissa työskenteleminen ei ole kaikille tuttua ja on hyvä huomioida, että kaikki tietävät mitä verkostotyö on, miksi sitä tehdään ja millä keinoilla pelastuslaitosten henkilöstöä voisi tukea verkostotyössä.

Onnettomuuksien ehkäisyn lausunnolla oleva toimintaohjelma sisältää kunnianhimoisia tavoitteita, kuten ikäihmisten, kotihoidon asiakkaiden ja aistirajoitteisten henkilöiden palokuolemien ja tapaturmien puolittamisen vuoteen 2024 mennessä ja kotiin tuotettujen palveluiden turvallisuuden aktiivisiksi toimijoiksi muuttamisen vuoteen 2025 mennessä. Kyseessä onkin merkittävä kulttuurinen muutos, jota toivomme esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toiminnanharjoittajilta ja muilta viranomaisilta. Samanaikaisesti on kuitenkin syytä tarkastella myös omaa toimintaamme paloturvallisuuden ja sitä koskevan valvonnan kapeasta sektorista kohti laajempaa turvallisuutta ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. Allekirjoittanut oli hiljattain Nordic Fire & Safety Days -konferenssissa Tanskassa, jossa kuulin Norjan käytänteistä. Siellä riskiryhmät saavat aiempaa kokonaisvaltaisempaa palvelua myös pelastuslaitokselta. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja välittämisen tunnetta. Koteihin käyntejä tekevät palomiehet esimerkiksi asentavat riskiryhmille liesivahteja (Norjassa liedet on ilmeisesti varustettu 3-vaihepistorasioin, joka helpottaa asentamista) sekä muutoinkin auttavat kykyjensä puitteissa esimerkiksi teknisten ongelmien kanssa. Vastaavasti muut kunnalliset toimijat ovat sitoutuneet paloturvallisuuden edistämiseen. Kunnan kautta on mahdollista lainata esimerkiksi huoneistokohtaisia sammutuslaitteistoja, jos asukas niitä välttämättä tarvitsee, mutta hänellä ei itsellään ole varaa niitä hankkia. On vanha totuus, että maailma muuttuu vain itseään muuttamalla.

iskienhallinta-jaoston johtokunnan loppukesän tapahtumiin on sisältynyt satama-alueilla tapahtuvan palavien nesteiden käsittelyn standardin läpikäynti (SFS 3355), johon jaostolla ei ollut huomautettavaa. Lisäksi jaoston johtokunta ehti lyhyesti tavata ennen sisäministeriön Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen loppuseminaaria. Tässä yhteydessä suunniteltiin syksyn Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien ohjelman yksityiskohtia. Riskienhallintajaoston johtokunnassa onkin mielenkiinnolla seurattu sisäministeriön hankkeen etenemistä. Toimintaohjelma ”Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki 2025” on tällä hetkellä lausuttavana lausuntopalvelu.fi -sivustolla, johon jokainen jaoston jäsen voi käydä antamassa kommenttinsa myös yksityishenkilönä palvelun käyttäjäksi kirjautumisen jälkeen.

Riskienhallinta-jaoston kaikkien jäsenten kannattaakin käydä tarkkaan lukemassa toimintaohjelma läpi, sillä se tulee todennäköisesti vahvasti määrittämään sitä työtä, jota onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastustoimessa jatkossa tehdään. Kommentit toimintaohjelmahankkeeseen liittyen voi toimittaa jollekin Riskienhallinta-jaoston johtokunnan jäsenistä, jotka ottavat ne huomioon jaoston näkökulman muodostamisessa.

Toivotan kaikille oikein miellyttävää alkutalvea!

Kari Telaranta, puheenjohtaja, Riskienhallinta-jaosto

23

Jaostojen kuulumiset Tutkittu juttu!

NouHätä!-kampanja palkitsi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen työstä kampanjan eteen. Perusteena oli kampanjaan osallistuneiden koulujen määrän kasvu Kanta-Hämeessä.

SPEKillä on menossa hyviä hankkeita asumisen- ja erityisryhmien paloturvallisuuteen liittyen, kertoi Kari Telaranta esityksessään.

SPEK on mukana esimerkiksi palontorjuntatekniikan tutkimushankkeissa ja esityksessä kuultiin mielenkiintoisia tutkimustuloksia sekä hankkeita muista pohjoismaista. Telaranta nosti esille Tapio Sténin tarkastelun vuonna 2017 hoitolaitoksissa tapahtuneista tulipaloista, joissa automaatiinen sammutuslaitteisto oli aktivoitunut. Tarkastelun perusteella automaat-

tinen sammutuslaitteisto on sammuttanut tai rajoittanut tulipaloja ja estänyt tehokkaasti henkilövahinkojen syntymistä.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on tutkittu kotona asumisen turvallisuutta KAT2ja KAT3-hankkeissa. Vesa Kultanen ja Heidi Huuskonen kertoivat, että hankkeiden tarkoituksena on parantaa iäkkäiden ihmisten asumisturvallisuutta Etelä-Karjalan alueella sekä luoda toimijaverkosto. Sivustolla kotonaasumisenturvallisuus.fi on paljon materiaalia, jota voi hyödyntää. Sivuilta löytyy myös esimerkiksi asumisturvallisuustesti.

Sebastian de Caro kertoi tutkimuksestaan ”Pelastusviranomaisen harkinta pelastuslain mukaisessa valvontatyössä”. Aineistona tutkimuksessa oli pelastuslain nojalla

tehdyt päätökset lähes jokaiselta alueelta löytyvästä hotelliketjun hotellista. Aineiston perusteella päätösten laatu vaihteli paljon ja perustelut olivat usein heikot tai niitä ei ollut ollenkaan. de Caro painotti myös hallintolain mukaista asiakkaan kirjallista kuulemista, joka jää usein huomioimatta valvontatyön korjausmääräyksissä. Tutkimuksen voi lukea Itä-Suomen yliopiston e-julkaisuista (hakuteksti: pelastusviranomaisen harkinta pelastuslain mukaisessa valvontatehtävässä).

Onnistu vuorovaikutustilanteissa Paljon keskustelua, kysymyksiä ja nauruakin saatiin aikaiseksi Maiju Rannan kertoessa

Kolme nopeaa kysymystä Onnettomuuksien 1. Mainitse kolme odotusta opintopäivien suhteen. 2. Täyttyivätkö odotukset? 3.

Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy 1. Verkostoituminen, verkostoituminen, verkostoituminen.

2. Täyttyivät. Ja jopa ylittyivät selvästi.

3. Paras anti oli verkostoituminen. Lisäksi keskustelu asiakasnäkökulmasta sekä sisäministeriön esitys lainsäädännön valmistelusta.

Anna Eskelinen, Pohjois-Savon pelastuslaitos 1. Viestinnän ja vuorovaikutus -luento, Kotona asumisen turval lisuus -hanke, yhteinen keskustelu eri asiantuntijoiden kanssa.

2. Odotukset täyttyivät hyvin, paljon tuli kotiin viemisiä omalle laitokselle. Puhuimmekin jo, että vastaavanlaisen viestintäkoulutuksen haluaisimme järjestää omalle riskien hallintaporukalle vaikkapa pikkujouluihin virallisemmaksi ohjelmanumeroksi.

3. Erityisen kiinnostavia luentoja olivat Tuula Hakkaraisen kuvaus terveyskeskuksen polttokokeista ja sprinklauksesta, sekä yli insinööri Jaana Rajakon kertomat tulevat säädösmuutokset.

Ehdottomasti eniten minulle antoi kuitenkin avartava keskustelu ja kuulumisten vaihto tämän asiantuntijaverkoston kanssa.

24

viestinnästä ja vuorovaikutuksesta asiakaspalvelutyössä. Ranta kertoi, että asiakas sanana voi olla vaikea mieltää pelastusalalla.

Pelastusala on haasteellinen siksi, että asiakkaat eivät aina voi olla oikeassa ja joudutaan tuottamaan pettymyksiä ihmisille, ohjeistamaan heitä sekä puuttumaan epäkohtiin.

Tämän takia on tärkeää sisäistää viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys omassa työssään. Aiemmin huomio on ollut lähes kokonaan asiakkaissa. Nykykäsityksen mukaan huomio tulisi olla työntekijöissä. Eli työntekijän edellytyksen työnteolle pitäisi olla huomioitu. Hyvin voivat ja motivoituneet työntekijät vaikuttavat siihen, että millainen kokemus asiakkaalle tulee. Ranta kertoi esimerkiksi sähköpostiviestien ja puhelinkes-

kustelujen haasteista ja sudenkuopista sekä epävarmuuden vähentämisen teoriasta. On myös muistettava arvojen merkitys, koska arvot ohjaavat asiakaspalvelutyötä, mutta myös työtä työyhteisön sisällä. Asiakkaan kokemaan palvelun laatuun vaikuttaa sisällön laadun lisäksi myös vuorovaikutuksen laatu.

Riskienhallinta-jaoston kokous

Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien yhteydessä pidettiin Riskienhallinta-jaoston kokous ja kokouksessa valitun johtokunnan järjestäytymiskokous. Kokouksessa hyväksyttiin jaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2020 esitettäväksi liittohallitukselle sekä

valittiin jaoston johtokunta. Uutena jäsenenä johtokuntaan valittiin Anja Aatsinki, joka nimettiin myös lausuntovastaavaksi ja erovuoroisena jatkokaudelle Pauliina Kopra.

Jaoston johtokunnassa jatkavat myös puheenjohtajana Kari Telaranta, varapuheenjohtajana Martti Honkala, Marjo Oksanen sekä varajäseninä Jarkko Jäntti ja Elina Haapala, joka toimii myös jaoston viestintävastaavana ja jaoston johtokunnan sihteerinä. Jaoston johtokunta esitellään kuvien kera seuraavassa lehdessä.

Elina Haapala, viestintävastaava, Riskienhallinta-jaosto

ehkäisyn -opintopäivien osallistujilta Paras anti opintopäivistä?

Sonja Pohjosaho, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

1. Verkostoituminen, tutustuminen eri työryhmien sisältöön ja työn tuloksiin sekä tutustuminen muiden pelastuslaitosten toimintatapoihin.

1. Verkostoitumisen kautta yhteistyön tiivistäminen, erityisryhmien asumisturvallisuuteen liittyvien kehitysehdotusten miettiminen, yhteistyö kotiin tuotettujen palvelujen kautta - ratkaisu tähän.

2. Odotukset täyttyivät.

3. Tapasin uusia ihmisiä ja sain uusia näkökulmia omaan työhöni.

2. Pääosin täyttyivät. Esimerkiksi asumisturvallisuuteen liittyvät asiat KAT -hankkeen kanssa ja yhteistyön tiivistäminen siihen liittyen.

3. Lainsäädännöllisten asioiden esille nosto osana valvontatyötä.

25

Jaostojen kuulumiset

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto:

Sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuuskatsaus Palopäällystöliitto toteuttaa vuonna 2020 tutkimushankkeen, jolla tuotetaan tietoa sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuudesta.

H

ankkeen tarkoituksena on selvittää sopimuspalokuntajärjestelmän*) eri toimintamuotojen ja kriittisten toimintaedellytysten perusteita ja luoda tulevaisuusskenaarioita sopimuspalokuntatoiminnan kehittymisestä vuoteen 2035 asti.

Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisen sopimuspalokuntatoiminnan toimintamuodot, kuvataan niiden rakenteita ja toimintaedellytyksiä muuttuvassa yhteiskunnassa.

Tutkimuksessa selvitetään myös mahdollisuuksia käyttää nykyistä laajemmin erilaisia vapaaehtoistoimijoita, ja millaisilla edellytyksillä nämä voisivat osallistua tulevaisuudessa pelastustoimen palveluiden tuottamiseen esimerkiksi harvaanasutuilla alueilla.

Tutkimushanke toteutetaan Palosuojelurahaston myöntämällä avustuksella. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmän, johon kutsutaan sisäministeriön, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Suomen Sopimuspalokuntien liiton, Pelastusopiston, Kansalaisareenan sekä tutkimuksen tuottava tutkimuslaitoksen edustajat *) Tutkimuksessa sopimuspalokuntajärjestelmällä tarkoitetaan laajasti sekä sopimuksiin perustuvan vapaaehtoisen ja sivutoimisen palokuntajärjestelmän että sopimuksiin perustumattoman vapaaehtoistoiminnan muodostamaa kokonaisuutta.

Sopimuspalokuntatoiminnan toimintaedellytyksissä monta ulottuvuutta Tutkimuksessa tuotetaan tietoa sopimuspalokuntatoiminnan toimintaedellytysten perusteista ja sillä tarkoitetaan muun muas-

26

sa palokuntatoiminnan kiinnostavuutta ja osallistujien riittävyyttä, palokunnan materiaalisia toimintaedellytyksiä kuten kalustoa, varusteita, palkkioita sekä pelastusasemien kuntoa ja toimivuutta. Lisäksi tutkimuksella pyritään tunnistamaan muita toimintaedellytyksiä kuten toiminnassa mukana olevien yksilöiden tarve sosiaaliselle pääomalle ja sen kasvattamiselle, eli millaista koettua merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä sopimuspalokuntatoiminnassa mukana olevat henkilöt itse saavat. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään kuinka nykyinen pelastustoimen rakenne ja erityisesti järjestörakenne toimii sopimuspalokuntajärjestelmän tukena. Edellä kuvattuja näkökulmia verrataan tutkimuksessa yhteiskunnallisiin ilmiöihin, muutoksiin ja megatrendeihin sekä kuvataan millä tavoin nykyinen sopimuspalokuntajärjestelmä kykenee sopeutumaan tai vastaamaan näihin ilmiöihin.

ten pohjalta tuotetaan toimenpidesuosituksia (Policy Brief) sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi ja sopimuspalokuntatoimintaa koskevan päätöksenteon tueksi. Hankkeella tuotetaan lisäarvoa pelastuslain kokonaisuudistukselle, joka toteutetaan SM:n lainsäädäntösuunnitelman mukaisesti 2020-luvulla.

Tutkimus tarkastelee laajasti pelastusalaan liittyvää vapaaehtoistoimintaa kuten lentopelastus-, meripelastus-, etsintäkoira- ja öljyntorjuntatoimintaa. Sopimuspalokuntien roolia tarkastellaan osana pelastustoimen järjestelmää ja pelastustoiminnan palveluntuottajia sekä osana paikallisyhteisöjä. Näkökulmia ei haeta vain sopimuspalokuntalaisilta vaan myös päättäjiltä, pelastustoimen edustajilta ja kansalaisyhteiskunnalta.

Tutkimushankeen tuotosten hyödyntäminen

Tutkimushanke tuottaa tulevaisuuskatsauksen, jolla pyritään laajentamaan käsitystä tämän päivän sopimuspalokunnista ja pelastusalan vapaaehtoistoiminnasta sekä pyritään luomaan näkökulmia tulevaisuuden muutoksiin ja miten näihin pitäisi pelastusalalla reagoida.

Tutkimustulokset antavat tietoa sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuuden kannalta tärkeistä ilmiöistä ja mahdollisista tulevaisuudenskenaarioista. Tutkimuksen pohjalta voidaan arvioida sopimuspalokuntajärjestelmän rakennetta ja sitä tukevien rakenteiden toimivuutta tulevaisuudessa. Tutkimustulos-

Tutkimushankkeen tuotoksena tulevaisuuskatsaus

Ilkka Horelli, puheenjohtaja, Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

FEU 25 vuotta Juhlakokous Turussa 13.–16.5.2020

F

EU (Federation of the European Union Fire Officers Association) perustettiin Tampereella 6.6.1995 pidetyssä kokouksessa. Nyt 25 vuotta myöhemmin eurooppalaisten palopäällystöliittojen yhteenliittymä kokoontuu juhlakokoukseensa Turkuun 13.–16.5.2020. Perinteisten kokousmuodollisuuksien ja juhlaillallisen lisäksi luvassa on kaikille avoin kansainvälinen seminaari Euroopan turvallisuuden kehitysnäkymistä 2020-luvulla.

Palopäällystöliiton toimisto on järjestelyissä mukana koko henkilöstön voimin. Myös Varsinais-Suomen pelastuslaitos on vahvasti mukana tapahtuman toteuttamisessa. Lisäksi tulemme pyytämään myös liiton jäseniä ja erityisesti luottamushenkilöitämme mukaan järjestelyihin, joten teethän jo tässä vaiheessa kalenteriisi merkinnät kyseiselle ajankohdalle.

Lisätietoa tapahtumasta on luvassa lehden seuraavassa numerossa ja sähköisillä kanavillamme.

PALOKUNTAASEMATUNNUKSET Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille

Tyhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 31,65 €/pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, hinta: 34,65 €/pari

Olkapoletit

Hinta: 28,85 €/pari

Olkavarsilaatat

Hinta: 24,85 €/kpl

Hihalaatat

Hinta: 28,85 €/pari

Nimilaatat

Hinta: 17,30 €/kpl

Palopäällystöliitosta myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne.

Tilaukset: puh. 0440 344 112, www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi

27

Jaostojen kuulumiset

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston kuulumiset

V

arautuminen ja väestönsuojelu -jaosto piti jaostokokouksensa FinnSec–messujen yhteydessä 2.10.2019. Kokouksessa käsiteltiin tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa ja valittiin uudet edustajat johtokuntaan erovuoroisten tilalle. Viime vuonna johtokunta uudistui reippaasti, joten tällä kertaa jatkuvuus uudelleen valintojen myötä oli varsin hyvä ratkaisu. Uusi johtokunta pitää järjestäytymiskokouksensa torstaina 14.11.2019 Sisäministeriössä. Tulevan vuoden toiminnasta jaostokokouksessa oli esillä viestintä ja erilaiset tapahtumat. Jaoston vuoden suurin ponnistus on varautumisaiheinen Palopäällystöpäivien 2020 pre-seminaari, joka pidetään 25.3.2020 Triplassa Helsingissä.

Varautumisessa on meneillään mielenkiintoinen aika. Omatoimista varautumista nostetaan hienosti esille valtakunnallisesti. Kotivaran suositukseksi on selkeytynyt 3 vuorokautta ja siitä on johdettu viestinnällisesti yhtenäinen 72 tuntia -konsepti koulutuksineen, oppaineen ja peleineen. Myös viranomaisten rakenteet omatoimisen varautumisen tukemiseen suojelualueiden jälkeisenä aikana alkavat pian hahmottua.

Tässä olisi myös hyvä saada selkeä kansallinen konsepti, josta voidaan yhtenäisesti viestiä.

Maakunnallisten valmius- ja turvallisuusfoorumien toiminta on yleistynyt ja pelastuslaitosten rooli niiden syntymisessä ja toiminnassa on keskeistä. Yhteistyötä maakuntien foorumeiden välillä myös kehitetään ja tämä kehitys varmaan jossain vaiheessa johtaa yhtenäisempiin maakunnallisiin riskiarvioihin ja varautumisen kehittämiseen.

Juhani Carlson, puheenjohtaja, Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

28

Hyödynnetäänkö kansainvä Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto järjesti Helsingin Messukeskuksessa lokakuun alussa pidettyjen FinnSec-messujen yhteydessä perinteiseen tapaan kaikille messuvieraille avoimen seminaarin. Tänä vuonna seminaarin aiheena oli ”Kansainvälisen pelastustoiminnan resurssien hyödyntäminen”.

S

eminaari keräsi mukavasti yleisöä kuuntelemaan sisäministeriön, Pelastusopiston sekä kahden pelastuslaitoksen edustajien alustuksia ja paneelikeskustelua aiheesta. Tilaisuuden juonsi jaoston puheenjohtaja, paloinsinööri Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Sisäministeriön pelastusosaston kansainvälisten asioiden johtaja Veera Parko kuvasi, että aiemmin kansainvälinen pelastustoiminta oli erillään pelastuslaitosten arjesta ja siinä olivat mukana yksittäiset henkilöt oman kiinnostuksensa mukaan – pelastuslaitosten kiinnostus työnantajina ei ollut kouluttaa henkilöstöään näihin tehtäviin. Nyt on ymmärretty näiden koulutettujen henkilöiden hyöty myös oman alueen toiminnassa ja tätä kautta on hyväksytympää osallistua myös kansainvälisiin yhteistöihin. Tavoitteena on saada kansainvälinen yhteistyö osaksi pelastustoimen päivittäistä toimintaa.

Valtakunnallisesti on jo koottu yhteyshenkilöverkosto, johon jokainen pelastuslaitos on nimennyt henkilön. Verkoston avulla pyritään tehostamaan alan kansainvälistä

toimintaa sekä lisäämään tiedonvälittämistä.

Osa tehostamista on Pelastusopiston johdolla tapahtuvat koulutukset sekä se, että luodaan tietokanta siitä osaamisesta, jota koulutetulta henkilöstöltä löytyy.

Parko kertoi, että osana kansainvälisen pelastustoiminnan kehittämistä tulee vielä laatia ohjeet yhtenäisille käytännöille muun muassa virkavapaan myöntämiseen sekä muodostaa 24/7 toimiva koordinaatiotoiminto, joka vastaa esimerkiksi hälytysjärjestelmästä. Kansainvälinen pelastustoiminta tulee suunnitella kotimaan valmiuden pohjalta niin, että se on joustavaa ja mahdollista ottaa käyttöön myös kotimaan kriisitilanteissa. Parko korosti, että emme saa unohtaa kansainvälisen avun vastaanottosuunnittelua, joten meidän täytyy laatia suunnitelmat ulkopuolisen avun ja resurssien vastaanottojärjestelyihin kussakin pelastuslaitoksessa.

Pelastusopiston roolista kansainvälisessä pelastustoiminnassa oli puhumassa koulutuspäällikkö Ville-Veikko Pitkänen, joka lähestyi aihetta käytännön kokemusten kautta. Albaniassa 21.9.2019 tapahtuneen 5,6 magnituden maanjäristyksen ja heti sitä seu-

älisen avun resursseja tehokkaasti? ranneiden myrskyn ja tulvan seurauksena alueella tuhoutui 1 500 rakennusta. Albania pyysi apua Euroopan pelastuspalvelumekanismilta ja tälle avustusoperaatiolle lähti yksi suomalainen taitaja.

ERCC (Emergency Responce Coordination Centre) tekee aina valinnat siitä, keitä avustuskohteeseen lähetetään. Vuodesta 2013 tähän päivään mennessä on lähtenyt 22 suomalaista asiantuntijaa eri operaatioihin. Pitkänen sanoi, että suomalaisten ansioluettelot ovat turhankin vaatimattomasti laadittuja. Haasteeseen pyritään tarttumaan tulevaisuudessa.

Suomesta löytyvää teknisen tuen muodostelmaa tarvitaan melkein jokaisessa pelastustehtävässä, joten on hyvä kartoittaa laajemmin sitä, millaiseen asiantuntijuuteen Pelastusopistonkin tulee kouluttaa henkilöitä.

Pelastuslaitosten puolesta ensimmäisen puheenvuoron käytti viestintäpäällikkö Johanna Franzén Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Franzén halusi heti ensimmäiseksi muistuttaa siitä, että kansainvälinen pelastustoiminta on muutakin kuin vain sinisiä vilkkuja. Pelastuslaitoksille tuo merkittävää etua, kun toiminta ymmärretään kokonaisuutena ja sitä kautta voidaan löytää vastauksia kotimaankin uhkakuviin. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on aktiivisesti etsinyt ja hyödyntänyt EU:ssa tarjolla olevia rahoitusmalleja, joita voidaan käyttää kansainvälisen pelastustoimintaan varautumisessa. EteläKarjalan pelastuslaitos on tehnyt alueellista varautumistyötä kansainvälisiin uhkakuviin yhteistyössä esimerkiksi Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa.

Pelastuspäällikkö Jani Kareinen Kainuun pelastuslaitokselta toi omassa puheenvuorossaan esiin käytännön esimerkin siitä, kuinka Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle muodostettiin raskaspelastusjoukkue. Joukkueeseen valitun henkilöstön koulutus, hälytysjärjestelmä ja varustaminen vaati jonkun verran resursseja, mutta sillä saatiin uutta suorituskykyä pelastuslaitokselle.

Kainuun pelastuslaitos on tällä hetkellä mukana kehittämässä pelastustoimintaa kansainvälisellä tasolla. FASTER-projektissa kehitetään kiinteistötekniikkaa palvelemaan entistä tehokkaammin operatiivista pelastustoimintaa. Projektissa on kolme käytännön toteutusta, jotka sijoittuvat Kajaanin lisäksi Madridiin ja Milanoon. Kainuun pelastuslaitoksen rooli on testata ja antaa palautetta projektin aikana toteutettavista laitteista ja välineistä.

Seminaarin lopuksi kaikki alustuksia esittäneet luennoitsijat palasivat lavalle paneelikeskustelua varten. Yleisöltä ja keskustelua vetäneeltä Carlsonilta tuli panelisteille kysymyksiä laajasti aina Ruotsin metsäpaloista tilanteeseen, jossa Suomi mahdollisesti joutuisi pyytämään kansainvälistä pelastusapua valmiuslain pykälien jo ollessa voimassa.

Kysymykseen rajoittuuko kansainvälisestä pelastustoiminnasta keskustelu liikaa rauniopelastamiseen, Kareinen sanoi skenaarion olevan kotimaan uhkakuvissa hyvin harvinainen. Pitkänen jatkoi tähän, että USAR-toiminta (Urban Search and Rescue) on erittäin tärkeä osa kansainvälistä pelas-

tustoimintaa ja kansainvälisessä kontekstissa siitä on saatu hyötyä. Parko korosti, että rauniopelastamisen kehittämiseen on panostettu paljon eikä siihen liittyvää osaamista ja materiaalia voida hukata. Parko kehotti pohtimaan, miten nykyinen suorituskyky voidaan hyödyntää kotimaassa ja osaaminen vähintään nykyisellä tasolla. Lisäksi on suunniteltava pelastuslaitosten erikoistuminen tiettyihin tehtäviin kuten esimerkiksi CBRN-tehtäviin. (CBRN = Chemical, Biological, Radiological and Nuclear) Miten kansainvälistä pelastustoimintakykyä voidaan hyödyntää kansallisesti?

Parko sanoi, että vielä järjestelmä ei ole siinä kunnossa, että kansallinen hyödyntäminen olisi ongelmatonta. Asiantuntijarekisteri tulisi laatia kokonaiskuvan hahmottamiseksi sekä hälytysjärjestelmä ja koordinaatio tulisi saada yhteen valtakunnalliseen tilannekeskukseen. Toistaiseksi pitää toimia olemassa olevalla pelastuslaitosten hyvällä yhteistyöllä. Franzén kertoi, että Itä-Suomessa yhteistyö toimii hyvin viiden pelastuslaitoksen kesken, mutta hänkin kaipaisi koordinaatiota ylempää. Kareinen muistutti, että tilannetta kehitetään myös pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta.

Puheenjohtaja Carlson tiivisti seminaarin sanoihin ”Olemme menossa oikeaan suuntaan, tekemistä vielä riittää!” Mitä ajatuksia sinulle asiasta heräsi? Jatketaan keskustelua Twitterissä #kvpelastus-tunnisteella!

Teksti: Tiia Tiesmäki 29

Road Rescue 2019 -tieliikennepe Suomen Palopäällystöliitto järjesti Road Rescue -tieliikennepelastamisen koulutustapahtuman Helsingissä 2.–3.10.2019 FinnSec-messujen yhteydessä. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan 60 koulutettavaa ja lisäksi järjestelyissä oli mukana yli 20 henkilöä.

30

elastamisen koulutustapahtuma M

yös messuyleisöllä oli mahdollisuus seurata tapahtumaa vapaasti. Messuyleisöä kiinnosti erityisesti Puolustusvoimien esillä ollut kalusto sekä rasteilla tapahtuva koulutus.

Olemme pyytäneet osallistujilta palautetta koulutustapahtumiemme vakiomuotoisella palautekyselyllä, johon saimme

kaikkiaan 50 vastausta. Yleisarvosanaksi muodostui 5,2 asteikolla 1-6. Numeerisen ja sanallisen palautteen perusteella tapahtumalle on ehdottomasti tarvetta myös tulevaisuudessa. Suomen Palopäällystöliitto haluaa kiittää lämpimästi kaikkia tapahtuman toteuttamiseen osallistuneita tahoja erinomaisesta yhteistyöstä.

Tapahtuman toteuttamisesta vuosina 2020 ja 2021 on jo alustavia suunnitelmia, jotka toivottavasti tarkentuvat jo lähiaikoina.

Pysy ajan tasalla ja ota seurantaan facebook. com/roadrescue. Myös liiton muuta viestintää kannattaa seurata aktiivisesti.

Teksti: Pasi Uurasmaa, kuvat Ossi Pietiläinen

31

Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko Norjan Ålesundissa Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko järjestettiin tänä vuonna Norjassa. Paikkakuntana oli Ålesund maan länsirannikolla. Erittäin vilkas ja turistien suosima kaupunki on tunnettu Jugend-kaupunkina ja on asukasluvun perusteella Norjan 16. suurin kunta.

Vuonna 1904 lähes kokonaan tulipalossa tuhoutunutta ja sittemmin taidokkaasti jälleenrakennettua aluetta leimaa noin 46 000 asukkaan asettuminen meren rannan saarille sekä niemenkärjille, joka asettaa erityisiä vaatimuksia myös pelastuslaitokselle.

Ålesundin satamakaupunki rakennettiin lähes kokonaan uudestaan vuoden 1904 tapahtuneen tulipalon jälkeen.

32

S

uomesta opintoviikolle osallistuivat palomestari Olli Ryhänen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä palomestari Tapani Lehtelä ja vs. hallintopäällikkö Jouni Pummila Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Suomalaisten ryhmä oli kielitaidoltaan vaihteleva, ja kun opintoviikon työkieleksi valikoitui iloinen skandinaavinen sekasorto, oli Ollin hyvä ruotsin käytännön puhekielitaito tarpeen. Ei-ruotsinkielisen

alueen miehet Tapani ja Jouni lämmittelivät hiukan pidempään, mutta toimeen tultiin ja viimeisinä päivinä keskustelu sujui jo aivan välttävästi.

Osallistujat tulivat Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta, joista kukin oli asettanut kolme osallistujaa. Esittelyssä kävi ilmi monet erilaiset työurat ja niiden pituudet. Osallistujien ikähaitari oli 30–60 vuoden välillä. Yhtään naista ei opintoviikolla

valitettavasti ollut, vaikka heitä monessa maassa pelastustoimessa työskenteleekin. Ja kuten palomiehille usein käy, oli alkujäykkyys ohi ensimmäisen 15 minuutin jälkeen ja keskustelut aiheesta ja sen vierestä alkoivat nopeasti. Yhteenkuulumisen tunne oli selvää ja se välittyi veljellisenä vitsailuna maitten välisistä eroista tai sitten kielestä. Totta kai opetimme muille muutaman tarpeellisen suomenkielisen sanankin ja

33

Ålesundin pelastustoimi on profiloitunut Norjassa raskaan kaluston pelastamiseen ja sen kouluttamiseen, jossa hyödynnetään Suomessakin tuttua Heavy Rescue Sweden –malleja.

yllättäen tanskalaisista sukeutui nopeasti suomen kielen sijamuotojen ja taivutusten osaajia. Mielenkiintoa riitti kovasti, ja moni olikin käynyt Suomessa lomamatkalla tai sukuloimassa. Emme missään vaiheessa jääneet huomiotta tai ulkopuoliseksi, pikemminkin päinvastoin!

Opintoviikon ohjelma koostui Ålesundin kaupungin pelastustoimen ja yhteistoimintatahojen toiminnan esittelystä, ekskursioista, sekä vilkkaasta eri maiden edustajien välisestä keskustelusta muun muassa toiminnan, koulutuksen ja kaluston eroihin liittyen. Kiersimme esimerkiksi kaupungin molemmat päätoimiset paloasemat, kuulimme ikääntyneitä ja muita erityisryhmiä

Opintoviikon avasi Ålesundin palopäällikkö Geir Thorsen.

34

koskevasta onnettomuuksia ennaltaehkäisevästä työstä, sekä tutustuimme kaupungin pelastustoimen järjestämään raskaan kaluston pelastuskoulutukseen, alueen viranomaisten hätäkeskuksiin, sekä paikallisen jalkapalloareenan turvallisuusjärjestelyihin. Ålesundissa on tehty YK:n tuella kansainvälisestikin merkittävää tutkimustyötä Norwegian Maritime Competence Centerin Smart City-hankkeessa. Hankkeessa on erilaista pientä ja yksityiskohtaista dataa yhdistelemällä, visualisoimalla ja simuloimalla saatu aikaan vaikuttava simuloitu malli muun muassa ihmisten liikkumisesta, sähkön kulutuksesta ja liikennemääristä.

Simulaatiota voidaan hyödyntää esimerkik-

Osastopäällikkö Arne Sigrud Hansen esitteli Ålesun paloasema –pesukalustoa.

si erilaisten trendien ja riskien tunnistamisessa sekä teorioiden testaamisessa.

Perusajatusmalli Norjan pelastustoimesta vei Suomeen verraten kauas 90-luvulle eri viranomaisten omine hätäkeskuksineen ja hätänumeroineen, peruskunnallisine pelastustoimineen ja omaa kuntaa suuremmasta alueesta vastaavine “aluepalopäälliköineen”. Alueella oli tosin tulossa vuoden 2020 alusta alkaen kuntaliitos, jossa neljä ympärillä olevaa kuntaa yhdistyy Ålesundin kanssa. Tästäkin huolimatta alueen pelastustoimi on pysynyt tiukasti ajan hermolla huolehtien pienestä perusvuorovahvuudesta (kahdella asemalla yhteensä 11 henkilöä, ei ensihoitoa) huoli-

Pohjoismaisten palopäällystön opintopäivien osallis Tanskasta. Kuva on otettu Ålesundin pelastustoime

ndin pääpaloaseman puhdas

Paikallisessa mediassa esillä ollut erityisryhmien onnettomuuksien ehkäisykampanja kehotti olemaan yhteydessä omiin läheisiinsä asumisen riskeistä keskustellen.

matta muun muassa lukuisista erikoisvastuualueista, kuten RITS-ryhmästä (merellisen pelastustoiminnan MIRGiä vastaava), CBRNE-torjunnasta, vesisukelluksesta, raskaan kaluston pelastamisesta, nostolavatyöskentelystä, jälkivahinkojen torjunnasta sekä puhdas paloasema –mallin mukaisesta altistumisen vähentämisestä: pääpaloasemalle oli hankittu Norjassa ensimmäisten joukossa paineilmalaitteiden pesukone tehokkaan haalaripesukoneen rinnalle.

Kokemuksena opintoviikko oli meille kaikille innostava. Yhteisissä keskusteluissa totesimme useasti, että viikko antoi paljon sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Liian monesti suomalaiset taipuvat

vähättelemään itseään ja osaamistaan; nyt koimme, että olimme muihin nähden täysin tasavertaisia pelastusalan ammattilaisia, ja maamme pelastustoimen järjestelmät ovat edistyksellisiä sekä tehokkaita. Sanotaan, että innostavan seminaarin anti riittää pariksi–kolmeksi viikoksi, jonka jälkeen kaikki saavat taas olla niin kuin ennenkin.

Toivomme, että innostus ei häviä, vaan siitä riittää voimaa ammennettavaksi pitkäksi aikaa!

Olli Ryhänen, Tapani Lehtelä ja Jouni Pummila

Altistumisen vähentäminen alkaa jo onnettomuuskohteessa. Ålesundissa pelastusyksiköitä on alettu varustaa peseytymiseen tarvittavalla kalustolla.

stujat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja en 110-hätäkeskuksessa.

Pelastuslaitokselle hankittua robottia voidaan hyödyntää esimerkiksi tietunneleissa tapahtuvien onnettomuuksien tiedustelussa.

35

Huomionosoitukset

Erityisansioristi

Erityisansioristi nro 64

Lehtonen Kauno Martti, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Salminen Reijo, palomestari (eläk.), Kaarinan VPK esittäjänä Kaarinan VPK, Jari Hyötilä

Nenonen Petri Johannes, koulutuspäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Erityisansioristi nro 65

Vaparanta Harri Lennart, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Koskinen Pekka, palokunnanpäällikkö, Kaarinan VPK esittäjänä Kaarinan VPK, Jari Hyötilä

Suominen Olli Seppo Juhani, palomestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Erityisansioristi nro 66 Tuominen Yrjö Olavi, palopäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos; esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Ansioristi Hyötilä Jari, yksikönjohtaja, Kaarinan VPK esittäjä Kaarinan VPK, Pekka Koskinen Rantamäki Pertti, paloesimies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos esittäjä Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Jari Korkiamäki Ansioristi

Suominen Ali, vanhempi harjoitusmestari / paloesimies, Helsingin pelastuslaitos esittäjä Helsingin Pelastuskoulu, Matti Waitinen Koskinen Pentti, veteraani, kunniapuheenjohtaja, Eurajoen VPK esittäjänä Eurajoen VPK, Tero Haapala Monthan Klaus, palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Keski-Suomen pelastuslaitos, Jarkko Jäntti Alanko Kari Juhani, aluepalopäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Ansiomitali

36

Aso Joije Janne Johannes, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Mujunen Juha Pekka, palopäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio Viljanen Mika Juhani, pelastuspäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio Lahtinen Timo Heikki Tapani, turvallisuuspäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos; esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio Lyttinen Petri Lasse, palomestari, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos esittäjänä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Mika Kynsijärvi Järvenpää Esa Kalevi, VPK:n päällikkö, Kyrökosken VPK esittäjänä Kyrökosken VPK, Juha Paussu

Ansiomitali Lavonen Teppo, yksikönjohtaja, Kaarinan VPK esittäjä Kaarinan VPK, Jari Hyötilä Heikinheimo Rauno, ylipalomies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos esittäjä Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Miika Mustonen Mustonen Miika, paloesimies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos esittäjä Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Jari Korkiamäki Peräjoki Anssi, palomies-ensihoitaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos esittäjä Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Kari Nurminen

Pöyry Juha, ylipalomies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos esittäjä Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Jouni Ritanoro

Aaltonen Jarkko Juhani, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Toivanen Aki Juhani, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Saarioinen Samuli, palomestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos esittäjä Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Ville Estlander

Lehtisalo Olli Juhani, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Lehtinen Knut Markus, johtava palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Ylhä Anssi Ensio, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Tegengren Jens, kårchef, Grankulla FBK esittäjänä Grankulla FBK, Silvio Hjelt Ahlroos Arto, aluepalomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Keski-Suomen pelastuslaitos, Jarkko Jäntti Uusi-Maahi Tero, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Keski-Suomen pelastuslaitos, Jarkko Jäntti Klemola Veli-Matti, palomies, Kinnulan paloasema esittäjänä Keski-Suomen pelastuslaitos, Henri Vänni

Sainio Jukka Olavi, korjaamoesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio Jyrkkänen Vesa Kalevi, lääkintäesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Rajamäki Markku Juhani, projektipäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio Tassila Petri Juhani, riskienhallintapäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio Toivonen Miikka Tapio, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio Ritvanen Hannamari, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Snellman Jussi, palokunnanpäällikkö, Vantaan VPK esittäjänä Vantaan VPK, Teemu Laukkanen

Fagerström Kent Johan, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Kokko Timo, ruiskumestari, Päijät-Hämeen pelastuslaitos esittäjänä Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Jari Hyvärinen

Makkonen Risto Olavi, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Kylmälä Juha, hälytysosastonjohtaja, Riihimäen VPK esittäjänä Riihimäen VPK, Sami Nikkilä

Saarinen Matti Mikael, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Särmä Mikko Petri, tekninen päällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Högmander Olli Kalevi, palomestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Nyberg Petri, varapäällikkö, Malmin VPK esittäjänä Malmin VPK, Samuel Siliin

Ilvonen Hannu, eläkeläinen esittäjänä Suomen Palopäällystöliitto, Petri Lindh Wiklund Jori-Pekka, Satakunnan lennosto esittäjänä Suomen Palopäällystöliitto, Petri Lindh Pihlajamaa Reino, Sammu-Kaluste Oy esittäjänä Suomen Palopäällystöliitto, Petri Lindh

Illman Erja-Leena, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Aalto Jukka-Pekka, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Lehtonen Pasi Kalervo, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Dalen Ari-Tapio Valdemar, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Louhi Lassi Kaleva, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Saari Timo Raimo Kalevi, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos esittäjänä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Jari Sainio

Siliin Samuel, puheenjohtaja, Malmin VPK esittäjänä Malmin VPK, Juha Vuorela Virtanen Antti Johannes, palomestari, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos esittäjänä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Mika Kynsijärvi Schlobohm Sirkku Ritva-Liisa, naisosaston jäsen, Savion VPK esittäjänä Savion VPK, Erkki Kauranen

37

Liittohallituksen kokoukset

Liittohallitus 4/19 Vuoden neljäs kokous pidettiin 10.9. osittain Teamsetäyhteydellä ja osittain Palopäällystöliiton toimistolla, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.

K

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 9 jäsenkandidaatin jäsenyys.

Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1971 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kolme Ansioristiä sekä seitsemän Ansiomitalia.

Todettiin lausuntopyynnöt 1) Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma ja 2) Standardiehdotus SFS 3355 Palavien nestemäisten kemikaalien käsittely satama-alueella.

Merkittiin tiedoksi, että sisäministeriön pelastusosasto on nimennyt toiminnanjohtaja Ari Keijosen Pelastustoimen ja siviilivalmiuden yhteistyörakenteen johtajakokouksen jäseneksi.

Palovaroittimien ikääntymisselvitys -jatkohankkeeseen Palopäällystöliiton edustajaksi nimettiin koulutusjohtaja Tomi Timonen ja tarvittaessa hänen varahenkilökseen koulutuspäällikkö Petri Lindh.

Vapaaehtoiset pelastustoiminnassa -hankkeeseen liiton edustajaksi nimettiin koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa.

Pelastustoimen korkealla työskentelyn

38

ohjeen päivittäminen -työryhmään nimettiin liiton edustajaksi korkeapaikan työskentelyn toimikunnan puheenjohtaja Harri Pyyhtiä Jokilaaksojen pelastuslaitokselta ja varalle liiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa.

Päätettiin, ettei perusteta erillistä yhdenvertaisuustoimikuntaa. Määrättiin liiton toimisto päivittämään Henkisen työsuojelun toimikunnan ohjesääntöä siten, että toimikunnan piirissä on myös yhdenvertaisuuden edistäminen pelastusalalla ja että tämä otetaan huomioon mm. toimikunnan kokoonpanoa määriteltäessä.

Merkittiin tiedoksi Palosuojelurahaston tarkastuskertomus ja velvoitettiin liiton toimisto kertomuksessa edellytettyihin jatkotoimenpiteisiin.

Päätettiin kutsua koolle liiton syysliittokokous 10.12.2019 klo 11.45 Helsingin pelastuskoululle, jossa käsitellään kokouksessa liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Liittohallitus 5/19 Vuoden viides kokous pidettiin 15.10. Radisson Blu Seasidessa Helsingissä, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.

K

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 9 jäsenkandidaatin jäsenyys.

Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1977 jäsenestä sekä 12 kannattajajäsenestä.

Lisäksi myönnettiin yksi Erityisansioristi, 13

Ansioristiä sekä 30 Ansiomitalia.

Vahvistettiin lausunto 1) Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma ja todettiin lausunto 2) SFS 3352 Palavien nesteiden jakeluasema liite C Maanpäälliset moottoribensiiniä tai korkeaseosetanolia sisältävät säiliöt ja varusteet (rakennemalli 8).

Nimettiin Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa -hankkeen ohjausryhmään liiton edustajaksi koulutusjohtaja Tomi Timonen ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa.

Palo- ja Pelastustieto ry:n hallitukseen liiton edustajaksi nimettiin toimikaudeksi 2020–2021 pelastusjohtaja Markus Viitaniemi ja tämän varajäseneksi koulutuspäällikkö Mikko Poutala.

Paloilmoitinsuositustyöryhmään liiton edustajaksi nimettiin palotarkastaja Olli Korteniemi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Sopimuspalokuntatoiminnan kansalliseen yhteistoimintaryhmään liiton varsinaiseksi edustajaksi nimettiin Palokuntien vapaaehtoistoiminta -jaoston puheenjohtaja Ilkka Horelli ja tämän varahenkilöksi yliopettaja Mika Gröndahl.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön luottamushenkilövalinnoista päätettiin esittää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vaalitoimikunnalle, että järjestön hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, valtakunnallisten järjestöjen vastuualueelle varsinaiseksi jäseneksi pelastuspäällikkö Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta, ja varautumisen vastuualueelle varsinaiseksi jäseneksi yliopettaja Mika Gröndahl Pelastusopistolta. (Jari Sainio poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi, kokoukselle valittu varapuheenjohtaja Martti Honkala johti kokousta tämän ajan.)

Palosuojelurahaston päätöksistä merkittiin tiedoksi, että Palosuojelurahaston hallitus on 10.9.2019 pitämässään kokouksessa päättänyt myöntää Palopäällystöliitolle enintään 101 500 euron suuruisen avustuksen Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus -hankkeeseen ja enintään 235 089 euron suuruisen avustuksen MentalFireFit – henkisen työsuojelun ymmärryksen ja osaamisen edistäminen pelastustoimessa -hankkeeseen.

Syysliittokokous pidetään tiistaina 10.12.2019 klo11.45 alkaen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Osaamiskeskuksessa. Sääntöjen mukaan (12/5 §) liittohallituksen tehtävänä on valmistaa liittokokoukselle esitettävät asiat.

Uudet jäsenet

Uudet jäsenet (Liittohallituksen kokoukset 4/19 – 5/19)

Yritysturvallisuus

Hirvonen Pekka, turvallisuusasiantuntija, Stora Enso Oyj Uimaharju

Tervetuloa kilpailemaan

JEHUMALJASTA

lauantaina 23.5.2020 Länsi-Uudellemaalle Tammisaareen!

Pelastustoiminta

Kauppinen Sanna, lääkintämestari, Pirkanmaan pelastuslaitos Törne Otto, palomies/vs. paloesimies, Satakunnan pelastuslaitos Kirkkala Pohto, palotarkastaja, Lapin pelastuslaitos Nyholm Timo, päällystötutkinnon opiskelija, Pelastusopisto Taavitsainen Mika, hätäkeskusjärjestelmän pääkäyttäjä, Hätäkeskuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Kekäläinen Ville, nuoriso-osaston johtaja, Tuusulan VPK Turku Toni, yksikönjohtaja, Kouvolan VPK Pekkola Tero, yksikönjohtaja, Elimäen VPK / Kouvolan VPK Jortikka Juho, palokunnanpäällikkö, Köyliön Läntinen VPK Yli-Ollila Aleksi, yksikönjohtaja, Asolan VPK Kokkala Rami, yksikönjohtaja, Kaarinan VPK Lindgrén Jan, kårchef, Östra Saltviks FBK Lehtovirta Timo, hallituksen puheenjohtaja, Tikkurilan VPK Takala Aarni, varapäällikkö, Savion VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu Lehestö Mika, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kurunsaari Anni, asiantuntija, sisäministeriön pelastusosasto

Hallinto ja tukipalvelut

Agopov Johanna, HR business partner, Helsingin pelastuslaitos

P jestetään lauantaina 23.5.2020 Raaseporissa. Kilpailuun haetaan alokuntien suomenmestaruuskilpailut eli Jehumalja-kilpailu jär-

osallistujia sekä jo kokeneista että ensikertalaisista kilpailuryhmistä.

Palokuntien suomenmestaruuskilpailut eli Jehumalja-kilpailu on merkittävä oppimistapahtuma. Kilpailu on hyvä paikka parantaa omaa ja palokunnan osaamista sekä edullinen tapa kouluttaa henkilöstöä pelastusalan uusiin käytäntöihin ja viimeisimpiin tekniikoihin.

Tapahtuma edistää yhteisöllisyyttä useilla eri tavoilla. Yhdessä harjoittelu lisää me-henkeä, ja kilpailu itsessään rakentaa yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia eri yhteisöjen välille.

Kilpailuryhmien kokemus on ollut positiivinen, ja joukkueet haluavatkin palata kilpailuun uudelleen ja uudelleen. Kutsumme mukaan myös uusia kilpailuryhmiä haastamaan jo perinteisiä ja kokeneita kilpailuryhmiä.

Seuraa ajankohtaisia Jehumalja-uutisia: palokuntiensmkilpailut.fi Facebook: @Jehumalja 39

Neljän Feeniksin Kilta

Kokouskutsu Neljän Feeniksin Killan kiltakokous pidetään 8.2.2020 klo 17.00 Tampereen VPK:n kerhohuoneella, osoite Pirkankatu 8, 33210 Tampere.

Käsitellään toimintasäännön edellyttämät asiat ja toimintasäännön muutosta kokouskutsun osalta.

Tervetuloa!

Neljän Feeniksin Killan johtokunta

Paloalan ammattilainen - liittosi on JHL 185x24mm_Palopaallysto2014.indd 1

10.1.2014 13:04:24

Tavoittele säästöjä.

Kilpailuta paarit erillishankintana.

Palorullaovet ja savuverhot

www.medivarsta.fi championdoor.com

40

Tervehdimme palopäällystöä Helsingin seutu

Hyttitie 6, 00700 Helsinki Puh: 010 337 2720

Hertta

Puistolan Pizzapalvelu Puistolantori 1, 00760 HELSINKI puh. (09) 389 36 36 www.pizzapalvelu.net

Helsingin Automaalaamo Oy Hernepellonkuja 2, Helsinki Puh: 010 320 3870

Oy Husön Ratsastuskeskus Ab Talosaarentie 283 Helsinki Puh. 09-8777132

Rollen Tähtihuolto Ky Linnanherrankuja 3 B Puh: 0400-433189

Kytkintie 1b 00770 Helsinki Puh: 041 528 0169

Kallion Kiinteistöhuolto Oy Vaasankatu 4, Helsinki Puh:0400-700725

Telcar Oy

Vilpert Oy

Kioski Ilposet Oy

Konsultointi KAREG Oy

Mariankatu 17 Helsinki Puh: 09-1351068

Töölöntorinkatu 11 B, Helsinki Puh. 09-493 411

Maanrakennus Roisko Ky Puh. 0400-454372

Ossi Tiilikainen Ky Uittamontie 4, 00940 Helsinki Puh. 0400-316 320

Kuljetus Oy V & J Laine Puh: 040 557 1548

Tilitoimisto Juhani Viljaranta Ky Puh: 09 385 5556 Traktoritie 2 C, 00700 Helsinki

41

Tervehdimme palopäällystöä Helsingin seutu

”VARATTU”

A & A Autopurkaamo Malmin Valio-osa Oy Kytkintie 2, 00770 Helsinki puh. 09 389 6600

42

Decoväri Oy

Ajanpesu

Hannele Wegge Ky

Aleksis Kiven katu 30 Helsinki puh: 09-737 286

www.ajanpesu.fi Puh:040-8389504

Itälahdenkatu 18 C Helsinki Puh. 044-7666111

Tervehdimme palopäällystöä Vantaan seutu

Kuljetus J.J. Oksanen Oy Kivipyykintie 12, 01260 Vantaa Puh.: 09 3463600

Maanrakennus Lindqvist Oy Vantaa Puh: 0400-481024

Kuljetusliike H & M Hintikainen Puh: 0400-943 872

Turvallista joulua

mika.hintikainen@hmhintikainen.inet.fi

”VARATTU”

Espoon seutu

Nyt on korkein aika ottaa Jeesus vastaan Wirmax Oy Virkatilantie 3, 02920 ESPOO Puh: 050-5389378

Omron Electronics Oy Sähkötarkastukset ja lämpökamerakuvaukset www.em-sahkopalvelu.fi puh: 040-574 4945

Finnkoritus Oy Bodomintie 31, 02940 Espoo Puh. 09 855 7109

www.pekkaharjanne.fi

43

Tervehdimme palopäällystöä Espoon seutu Tmi Pekka Vallenius Ristiniementie 22 A 3 Espoo Puh. 050 443 1166

Koneurakointi Forsström Oy Lepsämänjoentie 53 Espoo Puh: 0400-441828

Ky R. Liljestrand Kb Lapinkylä Puh: 0400-813602

Kemi-Tornion seutu One on one elite training olli@elit1on1training.fi

Perämeren Kiinteistöhuolto Oy Teollisuuskatu 6, 95420 Tornio Puh: 040 6836833

Venetaksi Pekka Aho

VMJ Service Ky

tmi VJN sähkö

www.nebraska.fi Ammatillinen perhekoti Olsen Ky

Seija Olsen Puh: 044-5622 248

Laurilan Romu Topparit Oy

Aventura Legal Oy www.aven.fi

Maanrakennus Kari Pietikäinen Palovaarantie 1137 95530 Tornio Puhelin 0400-663 409

Meri-Lapin Talonmies ja Remonttipalvelu Ojakatu 1, 95420 Tornio Puh: 040 4139270

MS Lähettipalvelu

RailCo Oy

Carfix Oy Ratakuja 494450, Keminmaa P. 0400 693 736

EPR Rakennus Oy

Maalaus Syri

Lilium Oy Mauri Vuokila Ky

Puh: 040-513 5793

Pajulankatu 8, 94100 Kemi Puh: 040 5053882

Miukin Kone

Parturi-Kampaamo Huone

Kemintie 27, 95420 Tornio Puh: 040 7211617

Jääkärinkatu 12, 95400 Tornio Puh: 040 76 76 267

Eino Nikka & Knit Pekanpää

Fysiotek Kemi-Tornio

Puh: 0400-785 844

PP-hitsaus Puistolammintie 1, 95420 Tornio Puh: 0400-672208

Perpo8 Oy

Rakennus- Ja betonityö MH Tornio Puh: 044 5311147

RHJ-Urakointi Oy

puh: 0400-393 272

Sähköurakointi ja -suunnittelu Liisanantti Oy

KP Pro Oy

Kalevi Saari Oy

Rakennusurakointi L.Maijanen Oy

JP-LIFT OY Hammaslääkäri Teija Mäkivuoti Oy

In Car Import Ky

S.M.P Service

p. 040-8672191 turvallisuus.salmi@gmail.com

JL-Tools Oy

Raustintie 1, 95410 Tornio puh: 0400-395633

SF-Salmi

Sleep Inn Beauty

Tornion koneyhtymä Osk

T Junes Oy Tornion Laskentapalvelu Ky

Tornion Konepalvelu Oy

Puh: 040 5745973

Kemin Pyörä ja Varaosa Täikönkatu 1, 94100 Kemi Puh: 016 -221 092

Ketotuulenlento Oy Mehiläisen Länsi-Pohjan kahvio

Konetyö Kärki

Koulutettu hieroja Heidi Hooli Puh: 040 1580633

Torbygg Oy

44

Tervehdimme palopäällystöä Kemi-Tornion seutu Smilea Ky Isolammenkatu 1, 94720 Kemi Puh: 040-865 6939

Mukana yhteistyössä Hankook ja Nexen renkaat

45

Tervehdimme palopäällystöä Kemi-Tornion seutu

Putaan liikuntahalli Tornion uimahalli Tornion Kukkakeidas Oy Eliaksenkatu 4, 95420 Tornio p.016-480028 www.kukkakeidas.ekukka.fi

Pörhölänkangas

Teollisuuskatu 8 95420 TORNIO Keskuspuistokatu 6-8 94100 KEMI www.sammutinhuoltoredi.fi

Päivystys 045-1421411

Kemin toimipiste puh: 010 328 1710

Vaasan seutu

46

Tervehdimme palopäällystöä Vaasan seutu

Palosaari

Puhelin 010 2290150 Teollisuustie10, 65610 MUSTASAARI

Hiekkapuhallus Lehmus Oy Talttatie 3, 65350 Vaasa Puh:0500-563 994

Järn-Kulla Ab Rauta-Kulla Oy Puh: 06 3575800

Kuljetusliike K. Koivula Oy Hännisentie 2, 66530 Koivulahti Puh. 0400-667789

www.kyronmaannako.fi

Huutoniemi

www.rinta-jouppi.com Maanrakennus A. Pajula Oy

Nauti-Electronics Ab

Tauno ja Marko Valkama Oy

Akku Salminen

Tampereentie 1665 A, 66470 Jukaja Puh: 0500- 364343

Reininkatu 7, 65170 Vaasa Gsm. 0500 660 810

Tervajoki Puh: 0400-268933

uusi osoite: Kiillekuja 3, Kivihaka

Hyvää joulua

Salon seutu Halikon hinaus Kirjastolantie 84, 24240 salo Gsm. 0440 - 12 17 15 47

Tervehdimme palopäällystöä Salon seutu Rakennusliike T. Rauman Oy

Ykkösmuovi Oy

Konehuolto T:mi T Jaakkola

Kuljetusliike Rannikko Oy

Turuntie 8, 24100 Salo Puh: 040-5849 646

Kustaantie 2, Suomusjärvi Puh: 02- 738 2650

Salo Puh.: 0400-225861

Tehdaskatu 23, 24100 Salo Heikki Rannikko P.0400742031

Louhinta Laaksonen Oy

M.Hopiavuori Oy

Ylikulmantie 175, 25330 Kuusjoki Puh: 0400-122856

Moto-Alm Oy

Salo Puh: 050-410 6585

Mäntyniementie 15, 25500 Perniö Puh: 0400-786380

Shell Somero Autopalvelu Lemberg Oy

Salon Aluesähkö Oy

Kuljetus Klemelä Ky

Joensuunkatu 12 24100 Salo Puh: 02 721 1800

Somero P: 0400-535627 l öydymme myös facebookista

Sähköhiltunen Oy Puh: 050-541 1224

Noove Tmi Kaukurintie 1730, 25500 PERNIÖ Puh: 040-556 4589

Saarelan Kauppapuutarha Oy Hirvitie 354, 25250 Märynummi Puh: 0400-319316

Nuohous- ja ilmastointityöt Pertti Mikkonen Somero Puh: 0400-823 139

Kuljetusliike Martti Äikäs Oy Salo Puh: 0400-324452

Konehuolto A. Uotila Somero Puh: 0400-534066

Salon Ulataksi Oy Sillankulma 24100 Salo

Someron Vahinkovarasto Oy Keittiökalusteet Puh. 050 5641361 Leppätie 5, 31400 Somero

Salon Energiantuotanto Oy

Pietarsaaren seutu

Murtohälytin ja palovaroitinjärjestelmät www.elotec.fi Puh: 06-222 8401

Ab Ny-Ja Oy www.ny-ja.fi Puh: 06-7230839

Esspart Essevägen 312, 68820 Esse Puh/tel: 06 7662460

Ab PS Lyfttjänst Nostopalvelu Oy

Shell T. Viklund Oy

Taxi Olav Norrbäck

Raatihuoneenkatu 41 Pietarsaari 040 5451 155

Pedersöre 0500 836 127

Mattjus Bil & Metal Purmontie 404, 68930 Purmo Puh: 041-4447235

Ab Forsman Transport Jakobstad Oy 06 7221455

48

040- 531 7452

Oy Kraftline Ab Pietarsaari Tel. 050 370 0410

Ab Nasstrans Oy Nyhallavägen 24, 68910 Bennäs 0400-265731

Tervehdimme palopäällystöä Mikkelin seutu

Tomi Syrjäläinen 0440 – 171 830 Asennus Valanta Oy

Ilkka Tanttu Oy

Mökkipalvelu Kaipainen

Nuohous & Ilmanvaihto Ahonen Oy

Puh: 050 5608650

Puh: 050-348 0605

TT Paikkarit Oy

Taksiässät Oy

J Suontakanen Ky Mikkeli Puh: 050 5174674

Perhekoti Päivänsäde Koivikko – elämäntapa instituutti

Kuljetus J. Huotari Ky Koneurakointi Tiusanen Oy

Maivalantie 26, 51810 Maivala Puh: 0400-463655

PuuLem Oy

Ristiinan vuokratyöpalvelu Oy

Puumala Puhelin: 050-3084147

Tmi Keijo Vasara T:mi Ismo Pulkkinen

Mikkeli Puhelin: 050-521 0141

Metsätyö Manninen Oy

Siivouspalvelut Nypelö Ky Puhelin:050 – 365 2303

Rakennusvalvontaa ja suunnittelua Vorak Puh: 0400 – 852 932

Asekettu Valkamatie 2, 50670 Otava Puh: 0400 – 975 772

Kotkan seutu

Puh: 044-7900 900

Mussalo

MoniJani Ky Mäenpääntie 44, 48720 Kotka Puh: 040 5432 099 www.monijani.fi

49

Tervehdimme palopäällystöä Kotkan seutu

www.putkimias.fi

Laajakosken Auto

Tmi M Pyysalo

I-asennus Kotka

Moniurakointi Ääpälä

Opastus Yritys Matti Taskinen Ky

LapKone Oy

PurtiFlora

Puutarhapalvelu Lahtela Hamina Puh: 050-4090414

Tampereen seutu Saneerauspalvelu Lätsä

PopSockets EMEA Oy

Suomen Kiinteistökehittäjät Oy

Kuljetusliike Hemilä Oy

Takon Kotelotehdas Oy

LVI-Työt

JLTK-palvelut Puh:040 963 0743

www.tilituovi.fi

Alphas Finland Oy

AutoAsennus Viljakainen Puh: 040 5777270

Autohuolto J Manninen Korpikuusentie 1, 37150 Nokia Puh: 03-3562372

Automyynti Niko Palomäki Maanrakennus Mikko Sallinen Oy

www.hameenlaitehuolto.fi

FVP-Autorakenne Oy Vaihtotie 17, 33470 Ylöjärvi puh: 03 348 1666

HeTi Asunnot Oy

Hannun suksipaja

Tampere Puh: 040 5558250

Balance-Tilit Rosenqvist Raija

Kangasala Puh: 040 584 1144

Minikonevuokraus J. Vänttinen Oy puh. 050 - 505 4326 www.minikonevuokraus.fi

Hinauspalvelu Suolammi Oy puh: 040-768 3320

Vehmaantie 12, 33470 Ylöjärvi Puh: 045 -363030

KE Huolto

Pub Tesoman Pikkuinen

Etelän Talotarha Oy

NVY Profile Oy Keski-Suomen Puhallusvilla Ky Puh: 0400-620460 puhvilla@gmail.com

Sähkömies Ahoranta

Pub Jemma

Konetyö Leppälahti

Einolan kievari

50

Kuljetus Jarmo J Virolainen

Kuljetus Laaksonen Oy

Orivesi Puh: 0400-239 059

Vesalantie 7, 33960 Pirkkala Puh: 0400-831410

Kenkätie 4, 33950 Pirkkala Puh: 03 2664041

Maalauspalvelu Lippo Oy

Pihahuolto Haapaniemi Oy

Lipontie 588, 37500 Lempäälä puh: 044 503 2301

Patamäenkatu 19,33900 Tampere Puh. 020 155 2828

Kuljetus V-Kankaanpää & Pojat Ay

Aitoon Kiinteistöpalvelu Tmi

TinkerMan Oy

”VARATTU”

Rakennus Luukila Oy

Tamkotek Oy www.tamkotek.fi

www.novasahko.fi

Rakennus & Saneerauspalvelu T.Koivumäki

Ylöjärven Autopiste

Tervehdimme palopäällystöä Tampereen seutu

Paikalla muuratut tulisijat ja hormit info@cementari.fi Puh:050 3635815

Kimmotor Oy Sähkö-Gren Oy Rinnekalliontie 3, 33480 Ylöjärvi Puh: 040 722 5007

Pinotie 1, 33470 Ylöjärvi Puh: 040-5081700

sisailmalahetti.fi www.piketa.com Hatanpäänkatu 3 B 33100 Tampere Puh: 020 4911 Tuomiokirkonkatu 36 A (2. krs), 33200 Tampere Puh: 0500 464 851

www.suomentuoretukku.fi

Sarankulmankatu 14, 33900 Tampere Puh:0201 616 200

Ylöjärven Automaalaamo lltrucks.fi

Vaihtotie 1, 33470 Ylöjärvi Puh: 050-5147771 www.ylojarvenautomaalaamo.fi

Rakennusliike Kijerak Karhumäentie 8, 33880 Lempäälä Puh: 0400-830672

Doc Hämetvaara Oy

www.kangasalanpumppauskeskus.fi 51

Tervehdimme palopäällystöä Tampereen seutu

www.lapinniemenhelmi.fi

Anna lahjaksi hetki omaa aikaa Lahjakorttien verkkokauppa

www.lapinniemenhelmi.f i Day Spa Lapinniemen Helmi Lapinniemenranta 2 A 1, Tampere 0505151902, dayspa@lapinniemenhelmi.fi

Pirkan Kuljetus Oy

52

Tervehdimme palopäällystöä Tampereen seutu

LARE Rakennus Oy Rakennamme uusia koteja ja julkisia tiloja Tampereen ja Helsingin seudulla

Jyväskylän seutu Asennus- ja Huoltopalvelu J.Korri Ky

Huolto ja Asennus Lahtinen

BRAV Finland Oy

Puh: 0400-696398

Sepoxi valmennus ja koulutuspalvelut Oy

Jyväskylä Puh:045 - 246 1690

Huoltokorjaamo Peltonen & Syrjälä

JJP-Työ Oy

Taksivekki Oy

Tilitoimisto KP-Liikepalvelut Oy

Puh: 0400-541 902

www.kp-liikepalvelut.com

T & J Partners Oy Savela

Jyvässeudun Toimistopalvelu Puh: 050 3615 924

”VARATTU”

MJ kiinteistö ja rakennus Oy Puh: 040-410 9750

Maanrakennus Viren Oy

Pitkäkadun Kukkatalo Ky Puh: 050-5472249

Kivistön työväentalo Hyvää joulua toivottaa kolman tolpan väki

P & J Karjalainen Oy Villiniemi 26, 41920 Kintaus Puh: 0400-644229

RemonttiReka

Palokan Autohuolto Ky Helmintie 3, Jyväskylä Puh. 014 - 378 2987

www.maansiirtomakela.fi

Ahjokatu 7, 40320 Jyväskylä Puh: 014 3393300

53

Tervehdimme palopäällystöä Jyväskylän seutu

Kauppakeskus Seppä Ahjokatu 3-5 puh: 040-5640101

Taksipalvelu Mittariauto Oy

Vasarakatu 17, 40320 Jyväskylä Puh: 014 283800

www.jalojalo.fi

Rakennus- ja saneerauspalvelu R&L Oy Pitkäjärventie 208, 41450 Leppälahti puh: 040-5167697

www.kak.fi

Kärpänkuja 1, 40400 Jyväskylä Puh. 010 480 3770

hinausapumehtovuori.fi Puh:020 747 9622

Kuopion seutu Kotipizza Siilinjärvi Kuiluntie 5, 71800 Siilinjärvi Puh: 017 4626633 J. Ahvenniemi Oy

54

Jouni Pylkkänen Oy

Kuljetus Jukka Mykkänen Oy

Kuopion Rakennus ja Asbesti Oy info@karakennus.fi

Laskentalinkki

Maanrakennustyöt Tatu Räsänen

Tervehdimme palopäällystöä Kuopion seutu Maanrakennus Leskinen Oy Liipasintie 7, 70460 KUOPIO Puhelin 017-261 7834

MaNi-Siilot Oy

AT-Group Puh: 0400-372 810

Körökyyti Oy Siilinjärvi

Ruukin Rakennusapu

Amisat Oy

Turo Tailor

SJ-Urakointi Oy

Salonen A&C Oy

Puh: 050-3387930

www.raudoitussalonen.fi

Consulting Seppo Taipale Urheiluhieroja Joni Pajarinen www.jonipajarinen.fi

Tahkon piha- Ja kiinteistöpalvelut Puh: 0440-623731

Maatalousyhtymä Räsänen Heikki ja Matti

Majalahden Autoja Koneasennus Nilsiä P: 0400-675 246

Rauhallista joulua www.tahkomtb.fi

Opa's Tattoo

Hyvää joulua HPU-Service

Paulan hodari ja laku

Kuljetus Ville Lappi

Äänekosken seutu

050 - 400 7990

TT-Palvelut Veli-Matti Koivu Äänekoski Puhelin 040 – 708 7930

55