Palopäällystö-lehti 1/2021

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

sppl.fi 1/2021

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi

SUOJAA VÄESTÖNSUOJA PIILEVÄLTÄ PALOVAARALTA Roihu-rajoitin PYV-1 on palorajoitin, joka varmistaa väestönsuojan turvallisuuden tulipalotapauksissa.

Tuote asennetaan väestönsuojan ylipaineventtiiliin, jossa se estää liekkien ja savukaasun etenemisen.

REAGOI JO 72 CELSIUSASTEESSA! � Vaivaton asentaa, erillisiä asennuskehyksiä tai työkaluja ei tarvita ‫ �﹮‬Soveltuu eri aikakausien ylipaineventtiileihin, joissa läpiviennin Ø 160 mm ‫ �﹮‬Voidaan asentaa myös Ø 160 mm ja Ø 200 mm tulo- tai poistoilmanläpivientiin ‫﹮‬

� Varmatoiminen automatisoitu mekanismi

CE-sertifioitu ja -merkitty paloturvallisuustuote

Roihu®-palorajoitin on palotestattu EN 1366-2 standardin mukaisesti. Tuote täyttää palonkestoluokan EI 120 (ve i ↔ o) S vaatimukset.

JÄLLEENMYYJÄT Temet Finland Oy 󰍎󰍎 Hannuksenpelto 3, 02270 Espoo 󰄠󰄠0207 600 700 󰖟󰖟 www.temet.fi

Malkit Oy | Karhitek Oy

Puheenjohtajan tervehdys

Suomen Palopäällystöliiton ei tarvitse valita puolia M

itä merkittävää on tapahtumassa vuonna 2021? Tämä saattaa olla se vuosi, jolloin kunnallinen pelastustoimi lakkaa olemasta. Jos sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen lait hyväksytään eduskunnassa, niin loppu on pelkkää hyvinvointialueiksi siirtymisen toimeenpanoa. Sanokaa mitä sanotte, tänä vuonna se muuttuu. Vai muuttuuko? Sote on ollut tulossa jo monta kertaa, ja yleensä se ei ole tullut. Asiaan kuuluu, että uudistuksen tarpeesta ja tavoitteista on käyty rakentavaa dialogia tai juupas–eipäs-väittelyä koko lakivalmistelun ajan, faktoilla ja tunteella. Nyt onneksi ehkä vähemmän tunteella kuin aikaisemmilla tuotantokausilla. Äärimmillään ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Toisessa kulmauksessa hyvän, kustannustehokkaan ja lähellä kuntia olevan alueellisen järjestelmän puolustajat purevat jo hammassuojiaan: vapaaehtoisella yhteistyöllä saadaan yhdenmukaisia järjestelmiä. Vastakkaisessa kulmauksessa yhtenäisen, keskitetyllä johtamisella aikaansaatavan valtakunnallisen ja muiden turvallisuusviranomaisten kaltaisen organisaation taistelijat ovat yhtä lailla valmiita taistoon aatteensa puolesta: suora määräysvalta pitää olla. Tyl-

sää vastakkainasettelua, mutta voittaako lopulta kukaan? Aika näyttää.

Kenen pitäisi voittaa? Asiakkaan. Kumpaan leiriin Suomen Palopäällystöliitto kuuluu? Helppo vastaus: ei kumpaankaan. Palopäällystöliitto uskoo sitkeästi pelastustoimen arvojen mukaiseen toimintaan. Turvallisuus saavutetaan yhteistyössä. Palopäällystöliiton tehtävänä on kehittää jäsenistönsä osaamista, ei rakentaa pelastustoimen hallintorakenteita. Yhteiskunnallisessa turvallisuuskeskustelussa toki olemme mukana, mutta ykköstulokulmana pitää aina olla asiakkaan etu.

Palopäällystöliiton puheenjohtajana tällaisen neutraalin ja idealistisen roolin ottaminen on helppoa. Vilpittömästi ja koko sydämestäni toivon, että pystyisin samaan myös pelastusjohtajan roolissa. Samoin toivon, että siihen pystyisivät uudistusta valmistelevat viranhaltijat, lakipaketista lausujat ja viime kädessä kansanedustajat. Muutoksien perusteluna ei saisi olla oman organisaation vahvistuminen ja itseä miellyttävä hallintorakenne, vaan aito asiakkaan tarve.

Nyt on meneillään lausuntojen kevät.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuspaketti, lähes 1 700 sivua on käsiteltävänä eduskunnassa. Valiokunnat

Korona-ajan kokoustamista, saman kokouksen näkymää ruudun molemmin puolin.

kuulevat asiantuntijoita. Sote100-paketti, eli uudistuksen edellyttämät tekniset tarkistukset muihin noin sataan lakiin, oli lausuntokierroksella helmikuun ajan. Nykyinen pelastuslaki kuului pakettiin. Keskeisinä muutosehdotuksina olivat ”pelastuslaitoksen” määrittely sekä alueen pelastustoimen korvaaminen hyvinvointialueella. Myöhemmin keväällä alkaa pelastuslain uudistamisen esiselvityshankkeen raporttien lausuntokierros.

Siis esityksiä uuden pelastuslain valmistelun pohjaksi. Tämä on tärkeä! Asiaa esitellään varmasti myös Palopäällystöliiton järjestämissä tilaisuuksissa, joten osallistukaa aktiivisesti ja käyttäkää hyväksi mahdollisuus lausua. Nyt rakennetaan omaa toimialaa!

Lopuksi seuraa kutsu, jonka olen esittänyt jo kolme kertaa aikaisemminkin: tervetuloa seuraaville Palopäällystöpäiville Helsinkiin! Ne järjestetään Turvallisuusmessujen yhteydessä 6.–7.10.2021, jos korona niin suo.

Jokainen vuodenaika on hyvä vuodenaika ulkoilulle ja liikunnalle. Hiihtokelit ovat mitä parhaimmat koko maassa, nauttikaa!

Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

KUVAT: LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS

3

3

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 1/2021

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintäpäällikkö Siiri Pohjoinen Viestinnän tuottaja Niki Räsänen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Projektipäällikkö Outi Klemetti-Talvinen Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero

TAITTO Zerren Design Oy

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2021, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. Tavoitteena monipuolinen osaaminen 8. Miten yhdenvertaisuus toteutuu pelastuslaitoksilla: Pohjois-Karjala 10. Hankkeiden kuulumiset 10. Toimikuntien ajankohtaiset kuulumiset 10. Webinaarit 11. Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta

– näin pääset työtilaan!

11. Tarkista jäsentietosi ja osallistu arvontaan 12. Suomen Palopäällystöliiton koulutustoiminta monipuolistuu 12. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutuksen uudistus starttasi 13. Palopäällystöliiton uutena projektipäällikkönä on aloittanut

Outi Klemetti-Talvinen 14. Pelastuslaitokset käyttövoimatarrojen käytön edistäjiksi 15. Palokuntien SM-kilpailut 2021 15. Kutsu kevätliittokokoukseen 16. Pelastusalan viestinnän vaikuttavuuden kehittäminen

etenee ViVaPe-hankkeessa 17. Suorituskykywebinaarit ovat saavuttaneet suuren suosion 17. Lausuntojen keräämistapa on muuttunut 17. Pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö etenee:

valtakunnallinen toimintaohjelma valmistuu keväällä 2021 18. Kattava Tulityötietoa-tietopaketti on julkaistu 19. Hyvä hallintotapa -sarja: Päätös 20. MentalFireFit-hankkeen kuulumiset alkuvuonna 2021 22. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta 23. Palopäällystöliiton veriryhmä Punainen

Kukko onnistui tavoitteessaan vuonna 2020

S. 27

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

24. Väestönsuojelun toimintamalli -hanke 25. Varautuminen informaatiovaikuttamiseen 27. Toimintavuosi rakentuu - jäsenpalveluita ja näkyvää

toimintaa haasteista huolimatta 28. Tervehdys ja terveiset Vapaaehtoispalokunta toiminta-jaostosta!

28. Riskienhallinta-jaoston puheenjohtajalta 29. Riskienhallinta-jaoston johtokunta esittäytyy 30. Yritysturvallisuus-jaosto - yritysturvallisuuden yhteistyön alusta 34. Liittohallituksen kokoukset 34. Uudet jäsenet 35. Tervehdimme palopäällystöä

Toiminnanjohtajan katsaus

Tavoitettavuus hyvä, talouden tulos ei niin ilahduttava K

orona varjostaa ikävästi alkanuttakin vuotta. Viime vuosi olisi hyvin riittänyt pandemian määrittämään toimintaan, mutta ainakin vielä kuluva kevät tulee ”taputelluksi” koronan ehdoilla.

Mutta palataan viime vuoteen, kun toiminnan ja talouden tulokset ovat nyt tiedossa. Liitto saavutti ylivoimaisesti eniten osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneita kuin koskaan aikaisemmin: eri koulutus- ja vuorovaikutustapahtumilla oli yli 6 000 osallistujaa.

Kuten arvata saattaa, alkuvuotta ja yksittäistapahtumia lukuun ottamatta kaikki tämä tapahtui verkossa. Verkko näyttikin parhaat puolensa, ja myös me liitossa opettelimme ja opimme uusia osaamisen ja vuorovaikutuksen edistämisen keinoja.

Vaikka verkon vahvuudet ovat nyt selkeästi tiedossa, niin vielä väkevämmin tiedämme lähi- ja kontaktitilaisuuksien merkityksen.

Lähitilaisuudet sparraavat osallistujiaan tiedon soveltamisessa käytäntöön ja syventävissä keskusteluissa. Oma ja monen muun kokemus on, että keskittyminen ja orientaatio käsiteltävään asiaan ovat lähitapahtumassa vahvempia kuin etänä. Alamme on myös senkaltainen, että kehittyäksemme tarvitsemme kollegiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.

On aika lailla selvää, että jatkossa entistä monimuotoisempi toteutus osaamisen edistämiseksi on liiton arkipäivää. Eri oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja eri oppimistyyleihin vastaaminen henkilökohtaisiin, työpaikan ja alan (alojemme) osaamistavoitteisiin pääsemiseksi tulevat määrittämään valintojamme. Onneksi toimiston väki ja luottamushenkilömme ovat osaavia näiden näkemiseksi ja aistimiseksi.

Niin, otsikon mukaisesti vielä katsausta talouteen. Valitettavasti on todettava, että ennätysmäisestä tavoitettavuudesta huolimatta verkkoympäristössä toteutetut tilaisuudet eivät tuotoiltaan vastanneet kuluja, varsinkin, kun verkkototeutukset pääosin olivat osallistujilleen maksuttomia. On helppo sortua ajatukseen, että verkkototeutus olisi liki ilmaista,

mutta tosiasiassa kulurakenne on vain erilainen ja kustannuksia aiheutuu. Pääsääntöisesti maksuttoman koulutuksen ja omarahoitteisen toiminnan notkahduksen, muun muassa pois jääneiden näyttelyiden jne., vaikutuksesta talous muodostui harmillisen alijäämäiseksi, liki 70 000 euroa.

Toivon, että jäsenistömme ja muut toimintaamme osallistuvat ymmärtävät jatkossa verkkototeutustenkin maksullisuuden. Nyt jos koskaan myös jäsenmaksujen suoritukset mahdollistavat kevään toiminnan, ja muistuttaisin, että myyntimme – julkaisut, palokunta-asematunnukset, käyttövoimatarrat jne. – on osa tärkeää omarahoitustamme.

Talouden ikävyydestä vielä toimintaan, sillä jäsenpalveluihin sekä asiantuntija- ja kehittämistoimintaan, kuten hankkeisiin, työryhmiin ja toimikuntiin lähitapaamisia lukuun ottamatta, koronalla ei ole ollut välitöntä vaikutusta. Toki kokonaistalouden vaikutus näihinkin näkyy, mutta toiminnan osa-alueina nämä ovat onneksi päässeet vähemmällä.

Suomen Palopääl- lystöliitto on alan henkinen kokooja

ajankohtaisuuksiin ja pohtia keskinäistä ja/tai alan yhteistyötä.

Lopuksi haluan lainata ylijohtajamme Kimmo Kohvakan sanoja: ”Suomen Palopäällystöliitto on alan henkinen kokooja, esimerkkinä vaikkapa arvotyöskentely ja laajaalainen koulutustoiminta; liiton toiminta on tärkeää alan identiteetin kannalta.”

Aurinkoisia ja terveysturvallisia kevätpäiviä – tavataan livenä viimeistään Palopäällystöpäivillä!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Pidämme peukut pystyssä, että syksy käynnistyy jo jotakuinkin normaalisti. Syksyn ja koko vuoden kaksi merkittävintä alan tapahtumaa ovat nyt limittäin samanaikaisesti: Palopäällystöpäivät ja Turvallisuusmessut. Lokakuun 5.–7. koko turvallisuusala pelastustoimi mukaan lukien kokoontuu Helsingin Messukeskukseen. Palopäällystöpäivien ja messujen ohjelmakokonaisuus tarjoaa jokaisella enemmän kuin vain jotain. PPP-ohjelma julkistetaan vielä kevään aikana, mutta varaathan jo nyt ajankohdan kalenteriisi!

Maaliskuun alussa pidimme säännönmukaisen yhteistyökokouksen sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Tällaisia kokouksia on kahdesti vuodessa, ja on erinomaista, että puolin ja toisin voimme tehdä katsauksen

Kuva: Ossi Pietiläinen

5

Tavoitteena monipuolinen osaaminen Vahingontorjunnan asiantuntija, sähkötekniikan insinööri ja tammikuusta 2021 alkaen myös pelastajaopiskelija – moninaiset uramahdollisuudet ja työn merkityksellisyys innostivat Heidi Liimataisen laajentamaan osaamistaan pelastusalalle.

E

nsikosketuksensa pelastusalaan Heidi Liimatainen muistelee tapahtuneen jo kymmenen vuotta sitten. Tuolloin parikymppinen Liimatainen oli tilanteessa, jossa hänen täytyisi päättää, mihin jatkaisi sähköasentajan ammattitutkinnon ja lukion yhdistäneen kaksoistutkintonsa jälkeen. Eri vaihtoehtoja tutkiessaan Liimatainen oli käynyt myös Pelastusopiston nettisivuilla vilkaisemassa pelastajakurssin pääsykoevaatimukset.

– Saman tien suljin sivut yli kymmeneksi vuodeksi. Ajattelin, että turha on palata, kun en tule ikinä pääsemään sisään, Liimatainen kommentoi nyt helmikuussa 2021, tuoreena pelastajakurssi P114:n opiskelijana.

Mutta mitä sellaista tapahtui kymmenessä vuodessa, että Liimatainen rohkeni palaamaan Pelastusopiston nettisivuille?

Kaksoistutkinnosta valmistuttuaan Liimatainen päätyi kyllä Pelastusopistostaankin tunnettuun Kuopioon, mutta tie vei opiskelemaan sähkötekniikkaa ammattikorkeakouluun. Saatuaan opinnot päätökseen Liimatainen työllistyi vakuutusyhtiöön sähköturvallisuuden asiantuntijaksi.

– Ja tällä hetkellä olen opintovapaalla vahingontorjunnan asiantuntijan työstä, hän täydentää.

Vakuutusalalla Liimataisen työnkuvaan on työtuvallisuuteen ja vahingontorjuntaan liittyvien tehtävien lisäksi kuulunut esimerkiksi sähköturvallisuuteen liittyvien kartoitusten tekeminen. Tällä hetkellä pelastajakurssilla muun muassa palojen sammuttamista opiskeleva Liimatainen on siis jo aikaisemmin tullut hyvinkin tutuksi sähköpalojen ennaltaehkäisyn kanssa.

6

– Käytännössä me etsimme asiakkaiden sähkölaitteistoista puutteita, jotka voisivat aiheuttaa vikoja ja pahimmassa tapauksessa tulipaloja.

Silloin tällöin töitä, esimerkiksi palontutkintaa, tehtiin yhdessä myös pelastusalan ammattilaisten kanssa ja omien työtehtävien laajennuttua vahingontorjunnan puolelle Liimatainen ryhtyi ajattelemaan, voisiko vahingontorjunnallisia asioita lähestyä myös pelastusalan puolelta. Lisäksi tutkinto myös pelastusalalta mahdollistaisi pääsyn myös sellaisiin työtehtäviin, joissa pääsisi konkreettisesti auttamaan ihmisiä.

Pelastusalan merkitykselliset työtehtävät ja pelastusalan osaamisen yhdistäminen jo hankittuun sähköalan kokemukseen kiehtoivat Liimataista siinä määrin, että hän päätti tarttua mahdollisuuteen.

– Etenkin, kun on näin huikea mahdollisuus olla opintovapaalla, miksei lähtisi kokeilemaan?

Liimataiselle oli päivänselvää, että hän aloittaisi alanvaihdoksen pelastajatutkinnosta, vaikka olikin jo kerran itselleen todennut, ettei tulisi pelastajakurssin pääsyvaatimuksia koskaan täyttämään. Tällä kertaa uskoa omiin kykyihin oli kuitenkin lisännyt Liimataisen crossfitharrastus.

– Kun crossfitissä lähti kehittymään nopeasti, aloin oikeasti miettiä, että ehkä musta olisi myös siihen pääsykokeeseen, hän muistelee.

Liimatainen kuitenkin joutui lopettamaan pohjakunnon tuoneen harrastuksen jo ennen pelastajakurssille hakemista: lonkkaan tullut urheiluvamma pakotti aktiivisen liikkujan puolitoista vuotta kestäneeseen kuntoutukseen, joka luonnollisesti myös lykkäsi jo useamman vuoden kyteneen ammatillisen haaveen toteutumista. Vaikka itse tutkintoon hakeminen venyi, Liimatainen päätti hankkia satunnaisesti työssään kohtaamiensa palontutkijoiden ja palotarkastajien lisäksi muutakin kosketuspintaa alalle.

– Hakeuduin Kuopion VPK:n toimintaan.

Siellä olen päässyt tutustumaan alaan ja ihmisiin, joille pelastusalalla työskentely on tuttua.

Lopulta vuodenvaihteessa 2019–2020 Liimatainen oli saanut lonkkansa sellaiseen kuntoon, että valmistautuminen elokuussa siintäviin kuntotesteihin pystyi vihdoin alkamaan.

Pääsykokeisiin fokusoitu treeni tuotti tulosta ja kutakuinkin vuosi myöhemmin, tammikuussa 2021, hän pääsi aloittamaan pelastajaopinnot.

Pelastajakurssin alettua Liimataisen pelastusalan kontaktien määrä kasvoi kertaheitolla: samalla kurssilla opiskelee 29 muutakin pelastusalan tulevaisuuden tekijää.

Tuore pelastusopistolainen kuvailee viihtyvänsä koulun penkillä vuosikymmenen tauon jälkeen.

– Motivaatio opiskella on ihan toinen kuin amkissa parikymppisenä. Silloin kiinnosti enemmän se, mitä iltaisin tapahtuu. Nyt puolestaan haluaa jatkuvasti oppia lisää, olla skarppina koulussa ja mennä aikaisin nukkumaan, että oppi jää päivien aikana päähän, Liimatainen naurahtaa.

Pelastajakurssilta hän odottaa ennen kaikkea monipuolisen osaamisen kerryttämistä.

Puolitoistavuotisen tutkinnon aikana opetellaan mahdollisimmat laaja-alaisesti pelastajan työssä tarvittavia valmiuksia, joita sitten syvennetään työelämässä kyseisen pelastuslaitoksen ja aseman toimintatavat sekä alueen erityispiirteet huomioiden.

Pelastajakurssin jälkeisiin alipäällystö- tai päällystöopintoihin hän ei vielä tähyile; tavoitteena on edetä yksi opinto kerrallaan, kerryttää työkokemusta ja katsoa sitten, johtaako oma polku syventämään opintoja päällystön puolelle.

– Vasta työkokemuksen myötä osaa miettiä sitä, toisiko uuden tutkinnon käyminen lisäarvoa omiin työmahdollisuuksiin, Liimatainen pohtii.

Pelastusalan moninaisista työtehtävistä Liimatainen oli saanut vihiä jo työskennellessään vakuutusyhtiössä, ja alan monipuolisuus myös lisäsi motivaatiota alalle hakeutumiseen.

– Se on varmasti vaikuttanut: jos mahdollisuudet alalla rajoittuisivat vain pelastajan, palotarkastajan tai näiden esimiehen uriin, en olisi varmaan hakenut pelastajakurssille.

Myös omalla kohdallaan Liimatainen näkee yhden lukkoon lyödyn suunnitelman sijaan hyvin paljon vaihtoehtoja. Esimerkiksi vahingontorjuntaan ja laajemmin turvallisuuteen liittyvä työ voisi kiinnostaa tulevaisuudessa, samoin myös palontutkinta. Jatkuvasta oppimisesta ja itsensä kehittämisestä nauttivaa Liimataista alan monipuolisuus motivoi.

– Kyllä mä koen, että mahdollisuuksia on.

Kyse on siitä, miten muokkaat oman polkusi.

Niki Räsänen viestinnän tuottaja Suomen Palopäällystöliitto

Kun on näin huikea mahdollisuus olla opintovapaalla, miksei lähtisi kokeilemaan?

7

Miten yhdenvertaisuus toteutuu pelastuslaitoksilla: Pohjois-Karjala Miten yhdenvertaisuus toteutuu pelastuslaitoksilla – ja miten pelastusjohtajat näkevät asian laidan? Tällä kertaa kysyimme näkemyksiä Pohjois-Karjalasta. Lue alta pelastusjohtaja Markus Viitaniemen vastaukset.

Juttusarjan ensimmäisessä osassa (Palopäällystö 4/2020) näkemyksiään yhdenvertaisuudesta avasivat pelastusjohtajat Länsi-Uudeltamaalta, Satakunnasta ja Lapista.

Millaista työtä pelastuslaitoksellanne tehdään yhdenvertaisuuden toteutumiseksi?

Vuosittain henkilöstölle toteutetaan työhyvinvointikysely osana Siun sote -kuntayhtymää. Kyselyssä selvitetään myös syrjintään liittyviä kokemuksia. Pelastuslaitoksella syrjinnän kokemus on ollut suurempi kuin koko kuntayhtymässä keskimäärin. Tulosten perusteella yhdenvertaisuusasiat ovat olleet pari viime vuotta pelastuslaitoksen työhyvinvoinnin kehittämisen painopistealueena, minkä johdosta yhdenvertaisuuteen liittyviä käytäntöjämme on päivitetty.

Nykyisin pelastuslaitoksellamme yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista vastaa koulutuspäällikkö Tero Kuittinen. Koulutuspäällikkö on johtotiimin jäsen, joten hän tuo asiat tarvittaessa johdon tietoon ja käsittelyyn. Olen myös itse ottanut yhdenvertaisuuden toteutumisen esille johdon henkilöstötapaamisissa eri yhteyksissä.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen on nostettu mukaan myös kehityskeskusteluissa läpi käytäviin asioihin. Lisäksi sekä esimiehiä että työntekijöitä on koulututtu aiheeseen liittyen. Asian esiin nostamisella ja tehdyillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta: sekä havaittu että itse koettu syrjintä on pelastuslaitoksellamme vähentynyt selkeästi.

8

Vuonna 2021 meillä on tavoitteena saada valmiiksi jo pitkään työn alla ollut yhdenvertaisuussuunnitelma. Parhaillaan odotamme kuntayhtymän yhdenvertaisuussuunnitelman päivitystä ja valtakunnallisen pelastustoimen yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista, joiden pohjalta viimeistelemme omamme.

Minkälaista oppia haluaisitte/ tarvitsisitte aiheeseen liittyen?

Eniten kaipaisin valtakunnallista koulutusta ja materiaalia sekä yhtenäisyyttä ja yhteistyötä tässä(kin) asiassa: myös yhdenvertaisuuden edistäminen on tehokkaampaa silloin, kun kyse ei ole yhden pelastuslaitoksen ajamasta asiasta vaan yhdenvertaisuus nostetaan valtakunnallisesti yhdeksi pelastustoimen kehittämisen painopistealueeksi. Erityisesti pitäisi pyrkiä vaikuttamaan alan vanhoillisiin asenteisiin.

Millaiset käyttämänne mallit voisivat olla hyödynnettävissä myös muilla alueilla?

Olemme julistautuneet oikeusministeriön kampanjan mukaiseksi syrjintävapaaksi työpaikaksi. Tästä osoituksena ovat esimerkiksi paloasemien seinille kiinnitetyt ”syrjintävapaa-alue” -kyltit, jotka muistuttavat syrjinnän nollatoleranssista paloasemien arjessa. Li-

säksi asiasta on viestitty henkilöstölle eri yhteyksissä, jotta se tulisi todella osaksi pelastuslaitoksen arkea ja kulttuuria. Tästä yhtenä esimerkkinä se, että pelastuslaitoksen vuosipäivän aluksi juontaja kertoi tilaisuuden olevan syrjinnästä vapaa. Olemme käyneet syrjintävapaaksi työpaikaksi julistautumisesta keskustelua myös muutamien muiden pelastuslaitosten kanssa.

Millaisia haasteita olette havainneet yhdenvertaisuuden toteutumisessa?

Vaikka suurin osa pelastuslaitoksemme työntekijöistä toteuttaa yhdenvertaisuutta esimerkillisesti ja toimii pelastustoimen arvojen mukaisesti myös työyhteisön sisällä,

edelleen tehtävää on erityisesti asenteissa ja toimintakulttuurissa: vanhasta pois oppiminen on vaikeaa ja se näkyy valitettavasti myös yhdenvertaisuuden toteutumisessa.

Esimerkiksi syrjinnän kokemuksissa on yhä merkittäviä eroja sukupuolten ja ikäryhmien välillä: naiset ja nuoret työntekijät kokevat suhteessa eniten syrjintää.

Myös syrjinnän kokemusten esiin tuomisessa on ollut haasteita. Syrjinnän kokemuksia tulee työhyvinvointikyselyssä esille enemmän kuin kehityskeskusteluissa tai työyhteisöjen yhteisissä keskusteluissa. Syrjintää ei siis aina uskalleta tuoda esille esimiehelle tai muulle työyhteisölle. Tämä olisi ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme puuttumaan myös yksittäisiin tilanteisiin, joissa syrjintää ilmenee.

Lisäksi tunnistan, että yhdenvertaisuuden toteutumiseen tulisi suhtautua pelastuslaitoksellamme vakavammin, kuin mitä tällä hetkellä siinä on onnistuttu. ”Ainahan se on tehnyt noin” ei ole koskaan oikeanlainen reagointi epäasialliseen käytökseen. Sen sijaan epäasiallista käytöstä havaitessaan täytyy heti tuoda ilmi, tällaista käytöstä ei tästä päivästä eteenpäin hyväksytä.

Millainen on nähdäksenne johdon rooli yhdenvertaisuuden toteutumisessa?

Olemme sitoutuneita johtamaan ja tekemään yhteistyötä pelastustoimen arvojen mukaisesti. Inhimillisesti johtaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että arvostamme kaikkia

työntekijöitämme, edistämme yhdenvertaisuutta omalla toiminnallamme ja näytämme henkilöstölle esimerkkiä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä.

Johdon ja esimiesten tulee myös puuttua yhdenvertaisuuden toteutumisen ongelmiin matalalla kynnyksellä. Kulttuuri ja asenteet muuttuvat vasta sitten, kun entistä toimintaa ei hyväksytä. Muutos on aloitettava heti, eikä ylihuomenna. Iso laiva kääntyy kuitenkin valitettavan hitaasti ja pienin askelin. Työ tällä saralla jatkuu, kunnes nollatoleranssi saavutetaan.

Kysymyksiin vastasi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.

9

Ajankohtaista

Hankkeiden kuulumiset Keikkakeskustelu

K

eikkakeskustelu-hanketta jalkautetaan käyttöön vuoden 2021 aikana. Jo helmikuussa kaikille pelastuslaitoksille on lähetetty Keikkakeskustelu-julisteita ja -tarroja, jotka sopivat hyödynnettäväksi omissa keikkakeskusteluissa. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella toimintamallia on jo otettu käyttöön ja sen toimivuutta on tarkoitus tarkastella lähemmin vuoden 2021 aikana.

Hankkeen myötä Palopäällystöliitto toteuttaa Keikkakeskustelu-webinaareja, joissa läpikäydään pelastustehtäviä keikkakeskustelun näkökulmasta. Webinaareihin pyritään saamaan aiheeksi keikkoja, joihin liittyvistä havainnosta myös muut voivat oppia.

Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus

S

Keikkakeskustelu

1.

Mitä odotimme ja miten suunnittelimme toimittavan?

2.

Miten toimimme ja millä perusteella?

3.

Missä onnistuimme?

4.

Miten voisimme onnistua paremmin?

sppl.fi/keikkakeskustelu

opimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus valmistuu kevään aikana, ja sen tutkimusraportti julkaistaan loppukeväästä 2021.

Toimikuntien ajankohtaiset kuulumiset Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunta

K

orkeanpaikantyöskentelyn toimikunta on viimeisen vuoden aikana keskittynyt päivittämään ohjeen A:72 ‒ Korkealla työskentely pelastustoimessa (2005).

Päivitystyöryhmän 17. kokous pidettiin alkuvuodesta, ja uusi sisäministeriön ohje Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa (PVAT) on valmistumassa painettuna versiona kevään 2021 aikana. Ohjeen päivittäminen on ollut iso urakka, jossa Korkeanpaikantyöskentelyn toimikunta on

Webinaarit P

alopäällystöliitto järjestää ketterästi webinaareja alan ajankohtaisista aiheista.

Jos sinulla on mielessä aihe tai tiedät hyvän esittäjän, tee ihmeessä ehdotus! Me hoidamme tekniikan, järjestelyt ja opastamme esitystekniikan käytössä. Lähitulevaisuudessa alamme järjestää Pelastusvartti-tietoiskuja, joissa käsitellään pelastustoimintaan liittyviä aiheita lyhyesti ja napakasti.

10

ollut erittäin keskeisessä roolissa. Ohjetta käsittelevä webinaari toteutetaan niin ikään kevään 2021 aikana.

Pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunta

R

oad Rescue -koulutustapahtuma järjestetään lokakuussa turvallisuusmessujen yhteydessä. Koulutuksessa päästään jälleen harjoittelemaan tieliikennepelastamista uusien ajoneuvojen kanssa. Kouluttajina toimivat pelastusalan parhaat asiantuntijat. Varaa kalenteriin jo päivät 6.–7.10.2021.

Muista myös Palopäällystöliiton YouTube-kanava

Iso osa Palopäällystöliiton järjestämistä webinaareista julkaistaan tapahtuman jälkeen YouTube-kanavalla. Jos sinua kiinnostaa pelastustoimen suorituskykyhanke, Helsingin sprinkleriputkistoräjähdys tai jokin muu ajankohtainen pelastusalan aihe niin ota kanava seurantaan: youtube.com/palopaallystoliitto

Tieliikennepelastamisen toimikunta sai Palosuojelun edistämissäätiöltä apurahan sähköautopaloon liittyvän toimintamallin kehittämiseen. Palanut sähköauton akusto voi syttyä uudelleen monta kertaa ja tämän takia sammuttaminen vaatii erityistoimenpiteitä. Hankkeessa on tarkoitus testata erilaisia siirtomalleja, joiden avulla palanut sähköauto saadaan siirrettyä parkkihallista ulos mahdollisimman sujuvasti. Hankkeessa hyödynnetään pelastuslaitoksissa jo kehitettyjä siirtomalleja. Tavoitteena on löytää parhaiten toimivat välineet siirtoon.

Webinaari-ideoihin, toimikuntiin ja hankkeisiin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä: Antti Kinnunen kehittämispäällikkö Suomen Palopäällystöliitto antti.kinnunen@sppl.fi, 0447338112

Ajankohtaista

Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta – näin pääset työtilaan!

M

uistathan, että Palopäällystöliiton ajankohtaiset kuulumiset, koulutustiedotteet sekä muu jäsenille suunnattu viestintämme löytyy nykyisin Palopäällystöliiton Howspace-työtilasta. Aina kun työtilaan päivitetään uutta sisältöä, muistutamme jäseniä

sähköpostikutsulla, jonka kautta Howspacetyötilaamme pääsee. Päivitämme työtilaa aina kuun vaihteessa ja puolivälissä.

Sähköpostikutsu on kuvanmukainen tummansinisellä taustalla oleva tekstilaatikko. Punaista palkkia klikkaamalla pääset työ-

tilaan, johon ei tarvitse erikseen kirjautua.

Mikäli et muista nähneesi kutsuja sähköpostissasi, tarkistathan roskapostisi ja muutkansion, joihin kutsu saattaa toisinaan eksyä.

Howspacen tsekkaaminen aina sähköpostikutsun saatuasi pitää sinut varmasti ajan tasalla!

Tammikuun lopussa jäsenillemme lähtenyt Howspace-kutsu näytti tältä. Punaista palkkia klikkaamalla pääsee siirtymään Howspace-työtilaamme, tuolloin lukemaan työtilaan juuri päivitetyn koulutusviestimme.

Tarkista jäsentietosi ja osallistu arvontaan O sana liiton jäsentietojen ylläpitoa pyydämme teitä jäseniämme tarkistamaan ja päivittämään omat jäsentietonne alkuvuoden 2021 aikana. Jokainen maaliskuun loppuun mennessä tietonsa tarkistanut ja/tai päivittänyt voi osallistua kilpailuun, jossa arvotaan yksi lahjakortti Palopäällystöliiton verkkokauppaan (arvo 50 €) ja yksi Finnkinon leffalippupaketti (sisältää 4 lippua, arvo 47 €).

Arvonta suoritetaan kaikkien vastanneiden kesken huhtikuussa 2021. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja voittajien nimikirjaimet julkaistaan liiton viestinnässä.

Osallistuaksesi arvontaan toimi seuraavasti:

1. Päivitä jäsentietosi jäsenrekisterissä (lyhytosoite: bit.ly/jasentiedot) 2. Poimi jäsentiedoistasi talteen liittymispäivämäärä, joka löytyy jäsennumeron alapuolelta.

3. Klikkaa itsesi sisään Palopäällystöliiton Howspace-työtilaan ja osallistu arvontaan ilmoittamalla liittymispäivämäärä sille osoitetussa kohdassa.

Jos et käytä sähköistä jäsenrekisteriä tai et löydä Howspace-työtilaa: • Päivitä jäsentietosi olemalla yhteydessä toimistoon: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi, 0440 344 112 Lisätietoa: sppl.fi ja Palopäällystöliiton Howspace-työtila

11

Ajankohtaista

Suomen Palopäällystöliiton koulutustoiminta monipuolistuu Kokoontumisrajoitukset ovat kiihdyttäneet digitaalisten koulutus- ja vuorovaikutustapahtumien käyttöönottoa kaikilla toimialoilla, myös pelastusalalla. Palopäällystöliitossakin koulutukset ovat siirtyneet verkkoalustoille.

Aktiivisuus on lisääntynyt, vaikka live-tapaamiset ovat olleet tauolla jo vuoden. Tästä osoituksena liiton historian suurimmat osallistujamäärät eri tilaisuuksissa.

V

aikka ihmiset kaipaavat fyysisiä kohtaamisia, on verkossa tapahtuva oppimien tullut jäädäkseen.

Meillä on vielä varsin vähän kokemuksia varsinaisista verkkokursseista, mutta sellaisiakin on tulossa lähiaikoina. Verkkokoulutukset yhdistettyinä lähipetukseen ja käytännön harjoituksiin luovat uudenlaisia

oppimista. Digitaaliset alustat mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen sekä parantavat tiedon saavutettavuutta eri toimijoiden keskuudessa. Simulaatioiden avulla myös osaamista voidaan todentaa varsin tehokkaasti.

Onnistuneista verkkokokemuksista huolimatta me Palopäällystöliitossa haluamme

jatkossakin panostaa fyysisten kohtaamistilaisuuksien toteutukseen. Ihmisten välistä, kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta kaivataan.

Kesälomien jälkeen on odotettavissa useita perinteisiä tapahtumia, joissa pääsemme keskustelemaan kollegoiden kanssa myös epävirallisesti varsinaisen ohjelman ulkopuolella.

Suunnitteilla on muun muassa Palokuntien suomenmestaruuskilpailut, Palopäällystöpäivät 2021 ja varautumisen seminaari, Road Rescue sekä Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Turvallisuusviestinnän opintopäivät ja Palontutkinnan opintopäivät – mutta ennen näitä ja näiden lisäksi luvassa on monta mielenkiintoista webinaaria.

Tomi Timonen koulutusjohtaja Suomen Palopäällystöliitto

Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutuksen uudistus starttasi

K

oronapandemian vaikutukset näkyivät myös sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutusten määrän romahtamisena vuonna 2020.

Haasteelliset tilanteet tuovat mukanaan aina myös mahdollisuuden miettiä nykyisiä toimintatapoja ja kehittää niitä. Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta linjasikin viime vuonna toimialan turvallisuuskoulutuksen kehittämistarpeita.

12

Koronapandemia siirsi kurssinjohtajat toteuttamaan koulutuksia verkossa. Kentältä tullut palaute SosTer-turvakorttikoulutuksen verkkototeutuksesta on ollut pääosin positiivista, ja sille toivotaankin tulevaisuudessa jatkoa. Sosiaali- ja terveysalan toimintakentän haasteellisuus on sen koostuminen hyvin monenlaisista toimintaympäristöistä. Koulutukseen onkin toivottu enemmän erilaisiin toimintaympäristöihin ja niiden henkilöstöille kohdistettavia turvallisuusaihekokonaisuuksia. Uudistuksen tavoitteina on päivittää nykyinen koulutus niin, että se vastaisi entistä paremmin kentän tarpeisiin sekä luoda SosTer-turvakorttikoulutuksen verkkototeutusmalli.

Suomen Palopäällystöliitto käynnisti koulutusuudistuksen tammikuussa, ja se kestää lokakuuhun saakka. Uudistus toteutetaan Palopäällystöliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) yhteistyö-

nä. Uudistusta vetää projektipäällikkö Outi Klemetti-Talvinen Palopäällystöliitosta.

Lisäksi uudistustyöryhmään kuuluvat Palopäällystöliitosta koulutuspäällikkö Mikko Poutala sekä SPEKin edustus: erikoistutkija Tarja Ojala, koulutussuunnittelija Rita Hiltunen ja verkkopedagogi Raakel Saarinen.

Tammi–helmikuu on kulunut hahmotellessa ja ideoidessa. Uudistuksen aikana on tarkoitus hyödyntää kurssinjohtajien asiantuntemusta ja osallistaa heitä mukaan kehittämiseen. Kurssinjohtajille onkin lähtenyt aiheeseen liittyvä kysely. Kevään aikana kehittäjät pääsevät osallistumaan kanssamme työpajatyöskentelyyn ja koulutusuudistuksen kokeiluun.

Outi Klemetti-Talvinen projektipäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Ajankohtaista

Palopäällystöliiton uutena projektipäällikkönä on aloittanut Outi Klemetti-Talvinen Tehtävässään Outi Klemetti-Talvinen vastaa sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutuksen päivittämisestä.

O

uti Klemetti-Talvinen valittiin vuodenvaihteessa Palopäällystöliiton uudeksi projektipäälliköksi sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutuksen koulutusuudistukseen, joka toteutetaan yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin kanssa. Klemetti-Talvinen aloitti tehtävässään 11.1.2021 ja työskentelee uudistuksen parissa lokakuuhun.

Mitä tuot ja olet jo tuonut Palopäällystöliittoon?

Olen työskennellyt turvallisuuden kehittämisen parissa niin työtekijän ja esimiehen kuin myös työterveyshuollon ja työsuojelun sekä kouluttamisen näkökulmista, sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutuksen kurssinjohtajan näkökulmaa unohtamatta. Uskoisin, että tästä monipuolisesta kokemuksesta voisi jotakin olla hyödynnettävissä myös Palopäällystöliiton toiminnassa.

Henkilökohtaisesti pakkasin mukaan positiivista, rentoa ja huumorintajuista mieltä.

Minkälaisia odotuksia sinulla on Palopäällystöliitolle työnantajana ja työyhteisönä?

Millaisesta henkilöstä on kyse ja minkälaista osaamista uusi projektipäällikkö tuo koulutusuudistukseen? Lue alta!

Minkälaisissa tunnelmissa olet alkuvuoden työrupeaman jälkeen?

Palopäällystöliitto on tarjonnut minulle mahdollisuuden aivan uudenlaiseen ja mielenkiintoiseen haasteen. Yleisesti on hauska päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja työskentelemään heidän kanssaan. Kuukauden kokemuksen jälkeen voin sanoa, että toimistolla on todella hieno tiimi töissä, vaikka tämä oma tehtävä onkin enemmän etänä työstämistä.

Tunnelmat ovat hyvät. Olen vähitellen sopeutunut tähän luovan työn tahtiin vauhdikkaan opetustyörupeaman jälkeen. Nyt on alkukartoi- Muut terveiset henkilöstölle, jäsenistölle ja muille? tukset ja selvitykset tehtynä ja päästään jo pikkuhiljaa toimintaan. Maalis–toukokuun aikana käynnistämme työpajoja, joissa SosTer-kurssin- Hauskaa päästä tekemään kanssanne yhteistyötä turvallisuuden kehitjohtajien ja tiimin kanssa työstetään tätä uudistusta. tämisen parissa.

Millainen on oma henkilökohtainen taustasi lyhyesti, mistä tulet ja millainen ihminen olet?

Tulen Ylöjärveltä, jossa asun mieheni kanssa. Vakityöni jää odottamaan Sataeduun. Ihmisenä minussa on itäsuomalaista positiivisuutta ja määrätietoisuutta elämää kohtaan. Olen avoimen utelias kaikelle uudelle ja vieroksun urautumista.

Millainen on oma ammatillinen taustasi lyhyesti, millainen työkokemus ja koulutus?

Olen aiemmin työskennellyt terveydenhoitoalalla lähes 15 vuotta, josta valtaosan teollisuudessa työterveyshoitajana. Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa työskentelin lähes 9 vuotta henkilö- ja tuoteriskienhallinnan kouluttajana teknologia-alalla. Lisäksi kuutisen vuotta tarkkailin työyhteisöäni työsuojeluvaltuutetun lasien läpi. Sosiaali- ja terveysalan opetustehtävissä on mennyt nyt kuutisen vuotta. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutuksen kurssinjohtajana olen toiminut vuodesta 2017 alkaen. Työturvallisuuskorttikoulutusten kanssa olen toiminut 16 vuotta. Koulutukseltani olen kätilö-terveydenhoitaja, työterveyshoitaja, sairaanhoitaja (YAMK, hyvinvointiteknologian suuntautumisala) sekä ammatillinen opettaja.

13

Ajankohtaista

Pelastuslaitokset käyttövoimatarrojen käytön edistäjiksi C

TIF:n kehittämät käyttövoimatarrat auttavat kolari- ja autopalotilanteissa pelastajia tunnistamaan auton käyttövoiman. Erityisesti kaasu-, sähkö- ja hybridikäyttöiset autot saattavat onnettomuuksien yhteydessä aiheuttaa lisävaaraa, joka tulee huomioida pelastustoiminnassa. Käyttövoimatarrojen käyttöönottoa edistämällä voidaan parantaa pelastustoiminnan turvallisuutta.

Pelastuslaitokset voivat olla turvallisuustyön eturintamassa tarroittamalla omia ajoneuvojaan sekä edistämällä käyttövoimatarrojen käyttöönottoa alueensa kuljetusyrityksissä.

Suomen Palopäällystöliiton verkkokaupasta löytyy nyt laadukkaita käyttövoimatarroja kaasu-, bensiini-, diesel-, sähkö- ja hybridiajoneuvoille. Tarrat ovat heijastavaa sekä jälkiheijastavaa materiaalia, ja niitä löytyy kolmessa eri koossa. Lisäksi verkkokaupastamme on saatavilla myös Pelastustoimen arvot -tarroja, joita löytyy kahdessa eri koossa.

Tilaamaan pääset verkkokaupastamme:

sppl.fi/kayttovoimatarrat Tilaa tarrat ja tee tieliikennepelastamisesta entistä turvallisempaa!

14

Kutsut

Palokuntien SM-kilpailut 2021 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Raaseporiin lauantaina 25.9.2021.

Kilpailun järjestää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.

Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kilpailun teema on pelastustoimi ja puolustusvoimat tieliikenteessä.

Kilpailussa on yleinen sarja ja veteraanisarja.

Kilpailuryhmiä pyydetään ilmoittautumaan kilpailuun sähköpostitse viimeistään 31.5.2021. Ilmoittautumiset: henriikka.majoniemi@sppl.fi.

Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi

• kilpailuryhmän nimi • kilpailusarja • yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti • laskutusosoite.

Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla.

Osallistumismaksu on 200 € / joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa. Maksu laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä.

Tarkemmat tiedot: palokuntiensmkilpailut.fi

KOKOUSKUTSU Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n sääntöjen 9 §:n mukainen

Kokous järjestetään liiton toimistolla, mutta koronapandemian jatkuessa Teams-osallistuminen on suositeltavaa.

KEVÄTLIITTOKOKOUS

Mikäli osallistut kokoukseen Teams-etäyhteydellä, pyydämme ennakkoilmoittautumaan kokoukseen viimeistään 20.4.2021 sähköpostitse: toimisto@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin ja osallistumisohjeet ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.

pidetään perjantaina 23.4.2021 klo 14.00.

15

Ajankohtaista

Pelastusalan viestinnän vaikuttavuuden kehittäminen etenee ViVaPe-hankkeessa Hankkeen kevään ohjelma on päivittynyt ja yhteinen työskentely toimialan vaikuttavan viestinnän puolesta jatkuu.

P

elastusalan yhtenäisen ja yhä vaikuttavamman viestinnän kehittämistyö jatkuu Pelastusopiston hallinnoimassa ja Palosuojelurahaston rahoittamassa Strategisella viestinnällä vaikuttavuutta pelastustoimeen -hankkeessa (ViVaPe). Hanke tarjoaa kaikille toimialan viestinnästä kiinnostuneille kevään ja kesän aikana webinaareja, työpajoja, koulutusta ja mentorointia. Lisäksi hankkeen piirissä työstetään valtakunnalliseen käyttöön yhteistä kuvapankkia, kuvausohjetta ja someopasta. Valmisteilla on myös erityisesti medialle ja sidosryhmille kohdennettu pelastuslaitosten asiantuntijapankki, jonka työstäminen on alkanut tiiviissä yhteistyössä kumppanuusverkoston kanssa ja jonka valmisteluun toivotetaan tervetulleiksi myös pelastuslaitokset ja hankkeen muut yhteistyötahot.

Palopäällystöliitto on aktiivisesti mukana hankkeessa niin tilaisuuksien järjestelyissä, materiaalien valmisteluissa kuin hankkeen kohtaamissa ja keskusteluissa. Huhtikuussa hanke toteuttaa Palopäällystöliiton kanssa webinaarin digiturvallisuudesta, ja yhteiset webinaarit saavat jatkoa myös syyskaudella.

Onnistuneita viestintätekoja ilmiannetaan keväällä Huhtikuussa hankkeen puolivälin kunniaksi hanke toteuttaa avoimen työpajan, jossa ilmiannetaan pelastusalan onnistuneita viestintätekoja sekä sparraillaan ajankohtaisista viestinnän teemoista toimialan viestintäkahvilassa. Työpaja toteutetaan vallitsevan tilanteen mukaisesti joko livenä, etänä tai hybridinä – yhtä kaikki kahvila pystytetään, tavalla tai toisella.

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla hankkeen ohjelmassa on koulutus digitaalisen tari16

nankerronnan uusista keinoista ja kanavista.

Koulutuksessa kuullaan esimerkkejä pelastusalalta ja yhteistyöaloilta, niin Suomesta kuin maailmaltakin. Samalla viikolla hanke tarjoaa sopimuspalokunnille mahdollisuuden päästä tutustumaan uutisjournalismiin pintaa syvemmältä, kun toimittaja Marcus Ziemann järjestää videovierailun Yleisradion uutistoimitukseen Pasilaan.

Maaliskuussa käynnistyy myös varta vasten pelastusalan viestinnästä kiinnostuneille räätälöity mentorointiohjelma. Ohjelma starttaa yhteisellä tapaamisella 25.3., minkä jälkeen ohjelma jatkuu mentori–aktori -parien omaehtoisilla tapaamisilla heidän itse määrittelemässään aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti koko vuoden ajan.

Parien työskentelyä tuetaan ohjelman aikana yhteisissä verkostoitumistilaisuuksissa sekä tarpeen mukaan myös niiden välillä. Ohjelma tarjoaa osallistujille yksilöllisen matkan osaamisen ja näkökulmien laajentamiseen, uusiin kohtaamisiin ja ammatti-identiteetin vahvistamiseen. Se perustuu tavoitteelliseen

mentoroinnin toimintamalliin, joka tarkoittaa kokemusten, näkemysten ja osaamisen jakamista sekä jatkuvaa oppimista. Ratkaisevaa ei ole hankittu koulutus tai työkokemus, vaan tärkeintä on ennakkoluuloton asenne; halu oppia, tukea ja jakaa osaamista sekä intohimo viestintään. Mukaan yhteiselle oppimismatkalle mahtuu vielä, joten jos haluat mukaan, otathan pikaisesti yhteyttä hankkeen tutkija Aino Hariseen!

Kaikki ajantasainen tieto hankkeen tapahtumista, kuulumisista ja yhteystiedoista löytyy hankkeen verkkosivulta osoitteesta bit. ly/vivape. Seuraathan hankkeen etenemistä ja osallistuthan keskusteluun toimialan viestinnästä myös somessa tunnisteella #ViVaPe! Aino Harinen tutkija Pelastusopisto aino.harinen@pelastusopisto.fi @HarinenAino bit.ly/vivape, #ViVaPe Kuva: Unsplash

Ajankohtaista Suorituskykywebinaarit ovat saavuttaneet suuren suosion

M

aailma muuttuu ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tapaan myös pelastustoimen on sopeuduttava tähän muutokseen. Sisäministeriön suorituskykyhanke on olemassa, jotta muutoksiin pystytään vastaamaan.

Suorituskykyhanke liittyy pelastusalan kehittämiseen monella eri tavalla ja koskettaa siten meitä kaikkia alalla toimivia. Avoin viestintä ja vuorovaikutus hankkeen työntekijöiden ja pelastusalan toimijoiden välillä on yksi

hankkeen onnistumisen perusedellytyksiä.

Tästä syystä sisäministeriö ja Suomen Palopäällystöliitto tuottavat säännöllisesti kaikille avoimia webinaareja, joissa hanketyötekijät ja asiantuntijat keskustelevat työpakettien sisällöistä ja osallistujilla on mahdollisuus tuoda esiin omia näkemyksiään aiheista.

Webinaarien tallenteet löytyvät Palopäällystöliiton YouTube -kanavalta sekä suorituskykyhankkeen hankesivustolta ajankohtaisista aiheista.

Seuraavat tilaisuudet: • 26.3. klo 13–14: Pelastustoiminnan valtakunnallinen suorituskyky • 23.4. klo 13–14: Esittelyssä hankkeen uudet työpaketit • 28.5. klo 13–14: Pelastustoimen tietoperustan päivittäminen sekä riskimallien ja onnettomuusennusteiden uudistaminen

Lisätietoa: sppl.fi/koulutukset

Lausuntojen keräämistapa on muuttunut

P

alopäällystöliitto on syksystä 2020 alkaen kerännyt muutamaan lausuntoon kommentteja Palopäällystöliiton Howspacetyötilaa hyödyntäen. Toimintatapa on todettu hyväksi. Se mahdollistaa jäsenten asiantuntemuksen hyödyntämisen ja entistä ketterämmän ajatusten keräämisen.

Palopäällystöliitto haluaa olla osallistava, innostava ja mahdollistava tässäkin asiassa.

Tulevaisuudessa lausuntopyynnöt lähetetään sähköpostitse kaikille jäsenille, jotta jokaisella on mahdollisuus kommentoida lausuttavina olevia asioita. Lausuntolinkki on henkilökoh-

tainen. Älä siis jaa sitä eteenpäin. Vastaathan lausuntopyyntöön, jos asia osuu juuri sinun asiantuntemussektorillesi.

Olen tehnyt lausuntotyötilan mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Kenenkään yksittäisiä kommentteja ei sellaisenaan toimiteta eteenpäin, vaan ne muokataan Palopäällystöliiton näkökulmasta asioita käsitteleviksi. Yhtenäistä lausuntoa työstäessäni pyrin poimimaan oleelliset kommentit mukaan, joten osa kommenteista jää pois lopullisista versioista.

Jos kohtaat työtilan käytön kanssa teknisiä ongelmia, ole yhteydessä Palopäällystöliiton

toimiston väkeen, ja pyrimme selvittämään asian. Ongelmia on ilmennyt esimerkiksi verkkoselainten kanssa – Howspacen suhteen toimivimpia ovat Chrome, Firefox, Safari ja Edge.

Annetut lausunnot löydät osoitteesta: sppl.fi/ajankohtaista/lausunnot Antti Kinnunen kehittämispäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö etenee: valtakunnallinen toimintaohjelma valmistuu keväällä 2021 Sisäministeriön vuonna 2020 nimeämä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä työstää tämän lehden ilmestyessä viimeistelyvaiheessa olevaa valtakunnallista toimintaohjelmaa, joka tarjoaa tulevaisuudessa suuntaviivat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle jokaisessa pelastusalan organisaatiossa.

Ryhmässä on edustus seuraavista organisaatioista: Aluehallintovirastot Helsingin pelastuskoulu Pelastusalan naiset ry Pelastuslaitokset Pelastusopisto Sisäministeriö Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) Suomen Pelastusalan Ammattilaiset (SPAL) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL)

Ryhmän puheenjohtajana toimii pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka (sisäministeriö). Sihteerinä ja koordinaattorina toimii Mira Leinonen (Etelä-Suomen Aluehallintovirasto).

Suomen Palopäällystöliiton edustajat ryhmässä ovat Mikko Poutala (varsinainen jäsen) ja Anja Aatsinki (varajäsen).

Lisätiedot: mikko.poutala@sppl.fi

17

Ajankohtaista

Kattava Tulityötietoatietopaketti on julkaistu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto ovat koonneet kattavan tietopaketin tulityöhön liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

T

ulityötietoa-tietopaketin tarkoituksena on tarjota napakasti oleellisia asioita tulitöistä ja tulityökoulutuksesta. Tietopaketti tuo tietoa tulitöistä kaikille, jotka ovat tulitöiden kanssa tekemisissä. Tulitöiden tekijöiden lisäksi se on siis suunnattu esimerkiksi remonttien tilaajille, isännöitsijöille, työnjohtajille ja tulityöluvan myöntäjille.

Tietopaketti tarjoaa vastaukset seuraaviin ja moniin muihin kysymyksiin!

Kuka voi toimia tulityövartijana?

Tulityövartijana voi toimia henkilö, joka ymmärtää tulityön vaarat ja osaa vaaratilanteissa

keskeyttää tulityön, hälyttää apua ja käyttää alkusammutuskalustoa. Esimerkiksi urakoitsijan tai työn tilaajan työntekijä, vartiointiliikkeen vartija tai tehdaspalokunnan työntekijä voi olla tulityövartija.

Tulityövartija nimetään tulityöluvassa ja vartijan turvallisuuskoulutus määritetään tulityösuunnitelmassa. Tulityön tekijä ei voi yleensä samanaikaisesti toimia tulityövartijana. Poikkeuksena ovat erityistilanteet katto- ja vedeneristysalan tulitöissä.

Kenen ei tarvitse hankkia Tulityökorttia?

Tulityökorttia® ei tarvitse henkilö, joka työskentelee vakituisella tulityöpaikalla. Vakituinen tulityöpaikka on paloturvallisuusvaatimusten mukainen tulitöiden tekemiseen varattu tila, jossa palovaaralliset työt voidaan suorittaa turvallisesti.

Tulityökorttia® ei myöskään tarvitse henkilö, joka työskentelee palovaarattomilla työmenetelmillä tai vakuuttamattomissa

Tulityöasiaa myös Pelastustieto-lehdessä

T

amperelaisen Näsinpuiston päiväkodin katolla tehtiin kesällä 2019 tulitöitä. Yläpohjan rakenteen läpäisevien muovisten valokupujen kauluksia kunnostettiin ja vesieristettiin.

Työt lopetettiin iltapäivällä neljän maissa. Seuraavana aamuyönä lähitalon asukas soitti hätäkeskukseen. Päiväkodin katto oli tulessa. Miten tapahtumat etenivät? Se selviää Pelastustiedosta 1/2021.

Tänä vuonna Pelastustieto-lehdessä on joka numerossa kahden aukeaman verran tulityöasiaa ja lehdessä pureudutaan muun muassa case-esimerkkeihin tulityövahinkojen osalta. Lehden vuosikerta tullaan jakamaan myös kaikille tulityökurssinjohtajille.

Lisätietoa: spek.fi/tulityotietoa 18

kohteissa tai on yksityishenkilö, joka tekee tulityötä ei-ammattimaisesti, esimerkiksi harrastuspohjalta. Näissäkin tilanteissa tulee muistaa toimia paloturvallisesti ja pelastuslain vaatimusten mukaisesti.

Millaisia vahinkoja tulitöistä aiheutuneet onnettomuudet voivat aiheuttaa?

Jos tulitöistä syttyy palo, se voi kasvaa suurpaloksi ja aiheuttaa satojentuhansien eurojen omaisuusvahinkoja sekä pahimmillaan myös ihmishenkien menetyksiä. Kattotulitöistä voi aiheutua miljoonaluokan vesivahingot koko rakennukselle, ja asuinrakennuksessa ihmiset saattavat menettää kotinsa pitkäksi aikaa. Siksi on tärkeää estää tulitöistä aiheutuvat syttymät tai vähintään pyrkiä sammuttamaan alkanut palo turvallisesti ensiminuuteilla.

Miten varmistan vakuutusyhtiöiden ohjeiden mukaisen tulitöiden tekemisen?

Vakuutuksenottajalla on velvollisuus ottaa selvää nimenomaan oman vakuutusyhtiönsä tulitöiden turvallisuutta koskevasta ohjeistuksesta.

Yleisesti ottaen vakuutusyhtiön suojeluohjeen vaatimukset täyttyvät silloin, kun tulityöntekijät ja tulityöluvan myöntäjä ovat suorittaneet vakuutusyhtiön edellyttämän tulityökoulutuksen, saaneet asianmukaisen perehdytyksen tulityöpaikalla sekä toimivat tulityösuunnitelman ja tulityöluvan edellyttämällä tavalla.

Hyvä hallintotapa -sarja

Päätös

O

len aiemmissa artikkeleissani käsitellyt pelastusviranomaisen toimivaltaa ja päätöksentekoa yleisesti. Nyt on aika yhdistää aiemmin käsitellyt artikkelit ja keskittyä varsinaiseen päätökseen. Keskeinen pelastusviranomaisen päätöksentekoa ohjaava normi on pelastuslain (379/2011) 81.1 §.

Silloin kun pelastusviranomainen havaitsee valvontatehtävässään puutteita pelastuslaissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa, on sen määrättävä ne korjattaviksi. Mikäli puutteita ei voida heti korjata, on viranomaisen annettava korjaamiselle määräaika. Säännös ei jätä viranomaisen päätöksenteolle tulkinnanvaraa, ja se luo pelastusviranomaiselle ratkaisupakon. Säännös on sellaisenaan johdettavissa perustuslain 21.1 §:n mukaisista hyvän hallinnon takeista, joissa jokaiselle on muun ohella taattu oikeus saada asiansa käsitellyksi viivytyksettä toimivaltaisessa viranomaisessa.

Puretaan hiukan pelastuslain päätöksentekonormia. Aloitetaan ensiksi tunnistamalla, mitä tarkoitetaan valvontatehtävällä.

Pelastuslain 78 §:n mukaan pelastusviranomainen valvoo pelastuslain 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. Tämän tunnistamalla voimme päätellä, missä asioissa pelastusviranomaisella on niin sanottu ratkaisupakko ja saamme tietää, mitä tarkoittaa puute pelastuslain mukaisissa velvoitteissa.

Viedään asia sitten käytäntöön. Havaitset valvontakäynnillä auki kiilatun palo-oven. Jotta voimme päätellä, onko asia pelastuslain piirissä, palautamme oikeuslähdeopin mieleemme ja puramme vallitsevan tilanteen kaikilla pelastuslaissa ja sen piirissä olevilla säännöksillä. Pelastuslain 9.1 §:n 1 kohdan mukaan rakennuksen on oltava sellaisessa kunnossa, että tulipalon leviämisen vaara on mahdollisimman vähäinen. Pelastuslain 9 § ei vielä ota kantaa siihen, miten tulipalon leviämistä tulee rajoittaa eikä aseta määritelmiä palo-ovista, vaan näiden osalta on mentävä ympäristöministeriön paloturvallisuusasetukseen (848/2017). Asetuksen 2.1 §:n 18 kohdan mukaan palo-osaston tehtävänä on estää palon leviäminen osastosta toiseen määrätyn ajan. Samaisen pykälän 4 kohdan mukaan palo-ovi kuuluu palo-osaston rakenteisiin. Paloturvallisuusasetuksen 17.3 §:n mukaan palo-ovet on varustettava automaattisilla suljinlaitteistoilla, mikäli niitä pidetään normaaliaikana auki. Voimme siten päätellä, että palo-ovien on oltava aina suljettuina, mikäli niitä ei ole varustettu suljinlaitteilla. Nyt kun olemme tunnistaneet

auki kiilatun palo-oven pelastuslain systematiikasta, voimme todeta tilanteen olevan vastoin pelastuslain 2 ja 3 luvun oikeushyviä, jolloin pelastusviranomaiselle muodostuu asiassa ratkaisupakko.

Palataan jälleen pelastuslain 81.1 §:n, jonka mukaan pelastusviranomaisen on määrättävä puute korjattavaksi. Mikäli puute ei ole heti korjattavissa, on korjaamiselle annettava määräaika. Esimerkinmukaisessa tilanteessa on puute heti korjattavissa – poistamalla kiila oven välistä – jolloin pelastusviranomaisen on määrättävä puute välittömästi korjattavaksi – siis palo-ovi suljettavaksi.

Mikäli puute olisi ollut koripallon kokoinen aukko rakennuksen palo-osastoivassa seinässä, ei puutetta voisi määrätä heti korjattavaksi, vaan tulisi turvautua säännöksen toiseen lauseeseen, jonka mukaan puutteen korjaamiselle on annettava määräaika. Määräaika ei poista viranomaisen ratkaisupakkoa tai valvontavastuuta, vaan pelastusviranomaisen on todettava uudella päätöksellä, että puute on korjattu viimeistään määräajan umpeuduttua.

Silloin kun pelas-

tusviranomainen

havaitsee valvontatehtävässään puutteita pelastuslaissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa, on sen määrättävä ne korjattaviksi.

Päätöksen muotoseikkoja ohjaavat keskeiset normit löytyvät hallintolain (434/2003) lisäksi pelastuslain 80.4 §:stä, joka täydentää hallintolain muotovaatimuksia. Pelastuslain 80.4 §:n mukaan valvontakäynnistä on laadittava pöytäkirja, johon on muun ohella kirjattava tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Tähän pöytäkirjaan on sisällytettävä pelastusviranomaisen valvontakäynnin yhteydessä tekemät päätökset, niin välittömästi korjattujen kuin määräajan aikana korjattavien puutteiden osalta. Hallintolain mukaan päätös on aina perusteltava. Sen 44.1 §:n mukaan kirjallisessa päätöksessä on oltava päätöksen perustelu sekä yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu sekä miten asia on ratkaistu. Säädöksen 45.1 §:n

nojalla päätöksestä on ilmettävä, mitkä asiat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun.

Päätöksessä on myös mainittava siinä sovelletut säännökset. Lisäksi 43.1 ja 43.2 §:n mukaan päätös on lähtökohtaisesti annettava kirjallisesti. Jos asia on kiireellinen, päätös voidaan antaa suullisesti. Suullinen päätös on kuitenkin aina annettava viipymättä myös kirjallisena. Vasta kirjallisesta päätöksestä alkaa kulumaan hallintolain mukainen oikaisu- ja muutoksenhakuaika. Pelastuslain 80.4 §:n mukainen pöytäkirja on laadittava jokaisen valvontakäynnin yhteydessä.

Sidotaan yllä olevat esimerkit käytäntöön. Esimerkissämme, jossa palo-ovi oli avoin, viranomaisen tulisi kirjata pöytäkirjaan seuraavan tyyppinen päätös aiemmin käsiteltyjen normien nojalla: ”Tarkastuksella havaittiin lakikirjalla auki kiilattu palo-ovi.

Palo-oven auki pitäminen voi onnettomuustilanteessa saada aikaan tulipalon leviämisen rakennuksessa. Kohteen edustajan antaman selvityksen mukaan lakikirjan funktiona oli muistuttaa rakennuksessa olevia pelastuslain tärkeydestä. Palo-oven välissä oleva lakikirja määrättiin poistettavaksi. Pelastusviranomaisen antama määräys toteutettiin valvontakäynnin aikana poistamalla lakikirja palo-oven välistä. Pelastuslain (379/2011) 9 §:n nojalla rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon leviämisen vaara on vähäinen. Jos palo-ovi halutaan pitää normaalitilanteessa auki, tulee se varustaa automaattisella suljinlaitteella.

Pelastuslaki (379/2011) 9 §. Lisätietoja ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) 17.3 §.”

Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

19

MentalFireFit-hankkeen alkuvuonna 2021 MentalFireFit-hankkeen kiireinen viime vuosi päättyi esimieskoulutusten lanseeraamiseen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja MentalFireFit-hankkeen projektityöntekijä Laura Leinonen teki koulutusten kehittämisessä merkittävän työn. Esimieskoulutus on ensimmäisten kuukausien aikana tuottanut positiivista palautetta. Pakettia voi käydä läpi vähän kerrallaan palastellen tai kerralla hotkaisten.

K

oulutuksessa on mahdollisuus laajentaa tietämystä stressaavista tilanteista ja niiden vaikutuksista työyhteisössä. Informaatiota saa neljän erilaisen esitysmateriaalin avulla. Materiaalien tueksi on tehty useita videoita, joissa avataan kehityskeskustelua, vertaispurun käyttöä perehdytyksessä, työnohjausta, esimiesvetoista vuoropalaveria sekä henkisesti kuormittavia työtehtäviä. Esimieskoulutukseen pääsevät tutustumaan kaikki halukkaat osoitteessa: sppl.fi/esimiespaketti_henkiseen_huoltoon Viime vuoden lopulla teimme myös valtakunnallisen suosituksen jälkipurkutoimien järjestämiseksi pelastusalalla.

Ohje sisältää saatteen, joka avaa jälkipurkutoiminnan tärkeyttä. Suosituksella pyritään siihen, että henkisesti kuormittavien työtehtävien käsittely olisi tasalaatuista ja tasapuolista koko Suomessa. Yhteneväinen jälkipurkutoimien saatavuus ja lisääntyvä avoimuuden kulttuuri parantaa työntekijän kokonaisvaltaista jaksamista ja stressitietoisuutta. Vastaavanlaiset ohjeet ovat poliisiorganisaatiossa jo arkipäivää.

Tänä vuonna työstetään syventävän esimieskoulutuksen lisäksi täydennyskoulutusta jälkipurkuohjaajille ja informatiivista verkkokoulutusta kaikille pelastusalan työntekijöille.

Vuosi 2021 tulee koulutusten osalta olemaan vahvasti verkkopainotteinen. Kevään defusing-ohjaajakoulutus siirtyi verkkoon ja samalla lisäsimme sinne kaksi vertaispurkuohjaajakoulutusta.

Yksilöllistä vertaispurkua on otettu vaihtelevasti käyttöön pelastusalueilla. Poliisilla positiivista palautetta saanut purkumalli on rantautunut Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen perehdytyskäytäntöön ja sieltä etenkin ensihoidon operatiiviseen toimintaan. Pohjois-Savossa vertaistuellisten keskustelujen voima on ym-

20

märretty ja keskusteluja käydään säännöllisesti.

Pelastusalan toinen post-traumatyöpaja siirtyi joulukuulta 2020 huhtikuulle 2021.

Tavoitteena on saada järjestettyä työpaja vallitsevien rajoitusten puitteissa. Poliisi järjesti oman post-traumatyöpajansa ongelmitta helmikuussa: turvavälein, kasvomaskein ja oikeaoppisella käsihygienialla. Osalla osallistujista on ollut haasteita saada lupaa päästä kuntouttavaan työpajaan, koska työpaja on mielletty koulutukseksi. Uuden asian saattaminen osaksi pelastustoimea on siis yhä haasteellista 2020-luvulla, vaikka esimerkiksi poliisiorganisaatiossa on vastaavaa toimintaa järjestetty jo yli kymmenen vuotta. Työtä on siis tehtävänä paljon sekä asenteissa että käytännöissä, joten toivottavasti yhteistyö työterveyshuollon kanssa nytkäyttää asioita taas eteenpäin.

Havaintojeni mukaan myös ensihoidossa jaksamisongelmat ovat yleisiä. Monet ensihoitajakollegat kamppailevat työssä jaksamisen ja kroonisen väsymyksen kanssa. On tärkeä kiinnittää huomiota myös ensihoitajien työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen muun muassa tasapuolisten asemasijoitusten, tauotusten, säännöllisten kehityskeskusteluiden, vuoropalaverien, vertaispurkujen, työnohjauksen ja yleisen arvostuksen kautta.

Näinä poikkeuksellisina aikoina keskustelun tarve on lisääntynyt. Samalla korostuu kuulluksi tuleminen. Välitetään toisistamme näinä henkisesti kuormittavina aikoina. Tehdään uusista hyvistä opeista parempia ja joustavampia käytäntöjä tulevaisuuteen.

Aurinko paistaa tänäänkin, ainakin jossain.

Saku Sutelainen projektipäällikkö MentalFireFit-hanke, Suomen Palopäällystöliitto

n kuulumiset

21

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta uudistui syyskokouksessa 2020 merkittävästi. Alla lyhyet esittelyt siitä, keitä me olemme: PETER JOHANSSON, PUHEENJOHTAJA Nimeni on Peter Johansson Nimike: pelastusjohtaja Työnantaja: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Kuka olen: Johdan Itä-Uudenmaan pelastuslaitosta yhdessä mahtavien työkavereiden kanssa.

Roolini jaostossa: puheenjohtaja Koulutustausta: VTM-opinnot loppusuoralla, insinööri (ylempi AMK), insinööri (AMK), palopäällystö, palomestari, pelastussukeltaja ja palomies-sairaankuljettaja SAMI HAKONEN, SIHTEERI Nimeni on Sami Hakonen Nimike: suunnittelija Työnantaja: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuka olen: Tietohallintoyleismies pelastuslaitoksella, vapaa-aika kuluu opiskellessa, mökillä, merellä ja matkoilla.

Roolini jaostossa: sihteeri Koulutustausta: tietotekniikan maisteriopinnot menossa, sairaanhoitaja (AMK) ja datanomi.

Lisäksi muun muassa tietoliikennetekniikan, hyvinvointiteknologian ja tietojenkäsittelytieteen opintoja NIKI HAAKE, LAUSUNTOVASTAAVA Nimeni on Niki Haake Nimike: erityisasiantuntija Työnantaja: sisäministeriö pelastusosasto, strategia- ja ohjausyksikkö Kuka olen: Työskentelen hanketyöntekijänä Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeessa. Alalta minulla on lähes 20 vuoden kokemus, pelastuslaitoksilta, järjestöistä ja ministeriöstä.

Roolini jaostossa: lausuntovastaava Koulutustausta: YTM, työn- ja hyvinvoinnin maisteriohjelma, VTK, talous- ja sosiaalihistoria, miehistötutkinto pelastajalinjalla, kurssi 36, työnohjaaja ja debriefing-ohjaaja SAARA PENNANEN AXELSSON, VARAJÄSEN, VIESTINTÄVASTAAVA Nimeni on: Saara Pennanen Axelsson Nimike: viestintäpäällikkö Työnantaja: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Kuka olen: Viestinnän ammattilainen, jolla pian puolitoista vuotta kokemusta pelastusalan mielenkiintoisesta kentästä. Hienoa on ollut päästä sukeltamaan alalle ja tuoda viestinnän osaamista pelastuslaitoksen toimintaan. Ammatillisesti minua kiehtoo erityisesti muutosviestintä, viestinnän keinoilla vaikuttaminen ja sen viestin eteenpäin vieminen, että meistä jokainen on viestijä.

Roolini jaostossa: varajäsen Koulutustausta: Valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto

22

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumisia

H

allinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta kokoontui 4.2.2021 pohtimaan vuoden 2021 toimintaa ja päätti pitää kevätkaudella webinaarin pelastuslaitosten ICT-tulevaisuudesta. Osana hyvinvointialueratkaisua tulee päättää, mihin taustajärjestelmiin toimialariippumattomissa ratkaisuissa liitytään sekä tietoteknisesti että organisatorisesti. Lisäksi pelastuslaitosten hallinnon

turvallisuusverkon laajamittainen käyttö tulee olemaan merkittävä muutos nykyiseen.

Syksyllä, kun tiedämme myös eduskunnan päätöksistä, on tavoitteena järjestää toinen seminaari tai webinaari hallinto ja talous -teemalla.

Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa on yksi kehittämisalueista: ajatus on kohdistaa koulutusta ja valmennusta tulevaa

uudistusta tekevälle henkilöstölle pelastuslaitoksissa.

Lisätietoa: Sami Hakonen, sihteeri Kimmo Markkanen, viestintävastaava Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Palopäällystöliiton veriryhmä Punainen Kukko onnistui tavoitteessaan vuonna 2020 – kiitos kaikille auttajille!

Palopäällystöliiton veriryhmä Punainen Kukko ojensi kätensä vuonna 2020 yhteensä 26 kertaa. Kiitos kaikille luovuttaneille!

Ylitimme vuoden tavoitteemme, joka oli vähintään 20 luovutusta Punainen Kukko -ryhmän alla.

Vuonna 2021 tähtäämme yli 30 luovutukseen.

M

uistathan, että verenluovuttajia tarvitaan tasaisesti ympäri vuoden, noin 800 joka arkipäivä, myös koronapandemian aikana.

Verta luovuttaessasi mainitse ryhmä Punainen Kukko, ja liityt Palopäällystöliiton verenluovuttajien joukkoon.

Lisätietoja verenluovutuksesta: veripalvelu.fi 23

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Väestönsuojelun toimintamalli -hanke Sisäministeriössä on käynnistynyt Pelastustoimen uudistuksen alueellisen valmistelun yhteiskehittämisja tutkimushanke, jonka väestönsuojelun ja varautumisen teeman alateema on kansallisen väestönsuojelun toimintamallin kehittäminen.

24

H

anke käynnistyi tammikuussa 2021, ja se toteutetaan konsortiona, jossa Varsinais-Suomen pelastuslaitos on hankkeen päätoteuttaja ja konsortion muut jäsenet ovat Pelastusopisto sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Tämän lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä muun muassa Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten sekä muiden väestönsuojelun ja varautumisen toimijoiden kanssa. Hanke sitoutuu valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden strategioihin ja sisäministeriön Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – pelastustoimen strategia vuoteen 2025 -kokonaisuuteen.

Hanke selvittää yhdenmukaisen perusmallin luomista väestönsuojaamisen toteutuk-

seen ja suorituskykyyn. Tavoitteena olevassa perusmallissa huomioidaan sekä kansalliset että paikalliset uhat ja riskit. Valtakunnallinen toimintamalli mahdollistaa yhdenmukaisten suunnitelmien ja suorituskyvyn lisäksi indikaattorit tulosten ja tuottavuuden seurantaan eri pelastuslaitosten kesken.

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto järjestää tänä vuonna lyhyiden webinaarien sarjan Tunti turvaa -konseptin mukaisesti, ja tämän hankkeen etenemistä on tarkoitus valottaa webinaarissa loppuvuodesta 2021.

Mikäli sinulla herää tässä vaiheessa jotain ajatuksia tai kysymyksiä hankkeeseen liittyen, ota yhteyttä projektipäällikkö Mika Lehestöön: mika.lehesto@turku.fi

Puuttuu teksti + kuvat

Varautuminen informaatiovaikuttamiseen Vallitseva tautitilanne vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin rakenteisiin ja edellyttää entistä vahvempaa monialaista yhteistyötä. Valitettavasti meillä on taipumus väsyä kriisin keskellä.

Rokotevastaisuus nostaa päätään, ja maskien käytöstä kieltäydytään jopa ideologisista syistä. Miten pelastusala on varautunut yhä kasvavaan vihapuheeseen, henkilökunnan maalittamiseen ja salaliittoteorioihin?

S

uomen Palopäällystöliitto järjesti alkuvuodesta informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen liittyvän koulutuskokonaisuuden. Toivomme, että keskustelu ajankohtaisen aiheen ympärillä tavoittaa mahdollisimman monen myös pelastusalalla. Varautuminen informaatioympäristön haasteisiin on aivan

yhtä tärkeää kuin materiaalinen varautuminen. Keskiössä ovat samat tutut lainalaisuudet: useaan skenaarioon perustuva suunnittelu, riittävän yksityiskohtaiset ja tavoitteelliset valmiusharjoitukset, niihin perustuvan suunnitelman toistuva päivittäminen sekä materiaali- ja henkilöstöresurssien turvaaminen.

Mitä vuosi 2021 tuo tullessaan?

Pelastusalalla on käynnissä ennennäkemätön määrä erilaisia hankkeita, joihin on sidottu merkittävä määrä henkilötyövuosia. Mutta mitä kaikkea itseasiassa on meneillään ja millaisia rajapintoja niissä on varautumiseen?

Järjestämme kaikille avoimia Tunti turvaa -konseptin mukaisia webinaareja, joiden aiheina kevään aikana ovat mm. väestönsuojelun toimintamalli, pelastustoimen kriittinen materiaalinen varautuminen ja huoltovarmuuden tietokokonaisuudet. Webinaarien ajankohdat ja tarkemmat aiheet löydät kätevästi Palopäällystöliiton verkkosivujen koulutuskalenterista: sppl.fi/koulutukset Jaoston vuosittainen päätapahtuma on varautumisseminaari, joka järjestetään tuttuun tapaan Palopäällystöpäivien pre-seminaarina. Toivottavasti tilaisuus voidaan järjestää syksyllä Turvallisuusmessujen yhteydessä!

Jaoston jäsenille järjestimme vapaamuotoisen virtuaalisen tapaamisen maaliskuussa.

Jaoston toimintaa kehittääksemme haluamme kuulla jäsentemme ajatuksia varautumista ja väestönsuojelua koskevista asioista.

Tavoitteena on parantaa varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvien aiheiden näkyvyyttä, vaikuttaa aktiivisesti pelastustoimen, maakuntien ja muissa julkishallinnon uudistuksissa sekä osallistua aktiivisesti varautumisen kotimaiseen kehittämiseen ja lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Jaostomme jäsenet ovat ilahduttavan halukkaita olemaan mukana toiminnan kehittämisessä – suuri kiitos siitä!

Katja Ahola puheenjohtaja Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

25

Palopäällystöliitto kiittää kiittää kaikkia kaikkia vuoden vuoden Palopäällystöliitto 2021 Palopäällystökalenterin Palopäällystökalenterin ilmoittajia! ilmoittajia!

2021

26

33 3333

Pelastustoiminta-jaosto

Toimintavuosi rakentuu ‒ jäsenpalveluita ja näkyvää toimintaa haasteista huolimatta Toimintavuosi 2021 on alkanut viime vuoden mukaisissa – eli poikkeuksellisten järjestelyiden – merkeissä.

Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien arki pyörii nyt jo totuttuun malliin ‒ rajoitteita on edelleen käytössä, ja henkilöstön suojaaminen koronavirukselta korostuu jokainen päivä. Sopeudumme ja jatkamme toimintaamme, kuten toimialan luonteeseen kuuluu.

J

äsenistöltämme saatujen tietojen perusteella pelastustoimen henkilöstön koronarokotukset etenevät. Lisäsuoja ei poista jokaisen henkilökohtaista vastuuta omasta, asiakkaidemme, työkaveriemme ja kansalaisten terveydestä. Olemme vastuunkantajia ja luotettavia toimijoita kaikissa olosuhteissa.

Jaoston uuden johtokunnan työssä ja jaoston toiminnassa etenemme laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Jäsenpalveluita ja näkyvää toimintaa kaivataan.

Kevätkausi tulee olemaan olosuhteiden mukaista sopeutumista toiminnan osalta. Jäsenistöä ja kaikkia toimialasta kiinnostuneita palvelevien webinaarien valmistelut ovat käynnissä. Aiheet ja ajankohdat tarkentuvat ‒ ota Suomen Palopäällystöliiton viestintäkanavat seurantaan.

Syksyn osalle olemme alkaneet rakentaa

Road Rescue 2021 -tapahtuman järjestelyitä.

Välivuoden jälkeen tieliikennepelastamisen toiminnallinen ja suosittu koulutustapahtuma on tekemässä paluun. Ajankohta on 6.‒7.10.2021 ja paikkana Helsingin Messukeskus FinnSec 2021- ja Turvallisuus 2021 -messujen yhteydessä.

Saimme hienoja uutisia, kun Palopäällystöliiton yhteistyökumppani autonvalmistaja Groupe Renault on ilmoittanut yhteistyömme jatkuvan. Tarjolla tulee taas olemaan erinomaiset puitteet toiminnalliseen harjoitteluun sekä tietojen ja taitojen päivittämiseen asiantuntijoiden opastuksella nykyaikaisten ajoneuvojen parissa. Tarkentuvat tiedot ja ohjeet ilmoittautumisista päivitetään kevään aikana. Koronatilannetta seurataan, ja vastuullisena toimijana Palopäällystöliitto perustaa päätöksensä tapahtumista terveys-

turvallisuuden mukaisesti.

Palopäällystöliitossa on meneillään uusien luottamushenkilöiden perehdytys liiton toimintaan. Pelastustoiminta-jaostonkin uusi johtokunta tulee esittäytymään jäsenistölle tulevien julkaisujen muodossa. Haasteista huolimatta liitto kehittyy ja keskeisimpien tavoitteiden mukaisesti edistää yhteiskunnan turvallisuuden ja jäsenistönsä ammattiosaamisen kehittämistä. Toiminnallinen vuosi rakentuu ‒ tervetuloa mukaan tapahtumiin ja jäseneksi Palopäällystöliittoon. Pysytään terveinä.

Talvisin terveisin Ville Mensala puheenjohtaja Pelastustoiminta-jaosto

Tämän vuoden Road Rescue -tapahtuma järjestetään FinnSec 2021- ja Turvallisuus 2021 -messujen yhteydessä.

kuva: Ossi Pietiläinen/2019

27

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Tervehdys ja terveiset Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaostosta!

J

aostomme johtokunta on kokenut muutoksia ja on aloittanut toimintansa uudessa komennossa. Edellisen puheenjohtajamme Ilkka "Ile" Horellin siirryttyä takavasemmalle kausiensa täytyttyä, saimme uuden ja erilaisen luotsin, Mikko Nurmen. Iso kiitos Ilelle loistavasta työstä ja Mikolle tervetuloa haasteiden pariin. Jaostomme johtoon saimme muitakin uusia jäseniä ja heidätkin toivotamme ilolla mukaan työn tuoksinaan.

Viime aikoina jaostomme on ollut ison haasteen edessä: miten saada jäsenistö aktivoitumaan ja mukaan toimintaan laajalla rintamalla? Tämän haasteen ratkaisemisessa ei nykyinen tilanne ole juurikaan ollut avuksi, vaikkakin etätilaisuuksiin olisi helpompi osallistua. Samalla on kuitenkin helppo passivoitua ja jättäytyä pois, kun ei tarvitse lähteä kotoa mihinkään. Kukaan ei ole patistele-

Kyllä palokunta toiminta on parasta, kun tapaa kavereita ihan elävänä sekä näkee ja kättelee tuttuja. massa aktiivisesti mukaan. Ei tarvitse ilmoittautua ja vaikka olisi ilmoittautunutkin, niin kukaan ei tule hakemaan ovelta ja ihmettele, että missäköhän tuo ja tuokin on, vaikka on ilmoittautunut. Ensimmäisessä etänä suoritetussa jaostokokouksessamme, noin vuosi sitten, oli ilahduttavan paljon osallistujia. Tämänvuotisessa kokouksessa taas surkean vähän. Vaikka totuus on, että jatkossa varmasti monia asioita tehdään etäosallistumalla, niin kyllä palokuntatoiminta on parasta, kun tapaa

kavereita ihan elävänä sekä näkee ja kättelee tuttuja. Muutama halauskin olisi paikallaan.

Käynnissä olevan tulevaisuustutkimushankkeen loppuraportti on pullahtamassa kohta ulos. Odotamme mielenkiinnolla täysin ulkopuolisen tahon keräämää ja analysoimaa tietoa järjestelmästämme. Vapaaehtoisuuden ja sopimuspalokuntien toiminnan haasteet varmasti näkyvät siinä selvästi. Iso kysymys meille on, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat toimintaamme. Tähän tutkimukseen ja sen tuloksiin palaamme lähitulevaisuudessa.

Jaksamista ja tsemppiä kaikille toivottaa jaoston johtokunnan puolesta Mika Gröndahl sihteeri Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Riskienhallinta-jaosto

Puheenjohtajalta S

uomen Palopäällystöliitto ja SPEK järjestivät viime vuoden lopulla ensimmäisen kerran yhteistyössä Onnettomuuksien ehkäisyn ja rakenteellisen paloturvallisuuden opintopäivät. Opintopäivät järjestettiin kokonaisuudessaan etäyhteyksin. Yhteistyössä järjestetyt opintopäivät olivat monella tapaa menestys. Opintopäivät osoittivat meille sen, että asiantuntijoiden ammatilliselle kehittämiselle on kysyntää ja tarve ajatustenvaihdolle näyttää korostuvan pitkäkestoisessa koronatilanteessa. Uuden oppiminen kiinnostaa.

Positiivisten kokemusten siivittämänä Onnettomuuksien ehkäisyn ja rakenteellisen paloturvallisuuden opintopäivät järjestetään

28

myös tänä vuonna Palopäällystöliiton ja SPEKin yhteistyönä niin, että etäyhteyksin osallistuminen on mahdollista. Opintopäivien suunnittelun aloitimme jo Riskienhallinta-jaoston johtokunnan tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Hyödynnämme opintopäivien suunnittelussa ja toteutuksessa aiempia hyväksi havaittuja kokemuksia ja tuomme opintopäiviin rohkeasti ripauksen jotakin uutta.

Otamme ideoita päivien sisällöstä mielellään vastaan.

Viime vuosi muutti monien riskienhallintatyön ammattilaisten työskentelytapoja ja kokonaisten organisaatioiden toiminta- ja ohjausmalleja. Kannustan rohkeasti kokeilui-

hin. Muutoksista syntyy uusia tapoja tehdä töitä, ja ne hioutuvat uudenlaisiksi toimintatavoiksi. Tulevaisuus näyttäytyy erilaisena kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Emme palaa mihinkään normaaliin, vaan meillä on mahdollisuus rakentaa ja luoda uutta. Se onnistuu parhaiten vuorovaikutuksessa erilaisilla yhteistyöalustoilla ja yli sektorirajojen tehtävässä yhteistyössä. Nyt ja jatkossa meidän on panostettava sekä kasvokkaiseen että digitaaliseen vuorovaikutukseen.

Teemu-Taavetti Toivonen puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto

Riskienhallinta-jaosto

Riskienhallinta-jaoston johtokunta esittäytyy R

iskienhallinta-jaosto on saanut uusia luottamushenkilöitä. Riskienhallintajaoston puheenjohtajana toimii Teemu-Taavetti Toivonen. Jaoston johtokunnan jäseniä ovat Anja Aatsinki, Pauliina Kopra, Marjo Oksanen sekä Mikko Puolitaival. Varajäseninä toimivat Kari Telaranta sekä Elina Haapala. Esittelemme nyt tarkemmin Riskienhallinta-jaoston kaksi uutta luottamushenkilöä, joita yhdistää monipuolinen työhistoria pelastusalalla sekä positiivinen asenne.

Teemu-Taavetti Toivonen

R

iskienhallintajaoston tuore puheenjohtaja on pelastusalan moniosaaja. Pelastustoiminnan kokemustaan riskienhallintatyössä hyödyntävä Teemu-Taavetti Toivonen kertoo Suomen Palopäällystöliiton tarjoavan monipuolisesti hyötyä jäsenilleen.

Pirkanmaan pelastuslaitoksella pelastuspäällikkönä työskentelevä Toivonen on lähtenyt aina mukaan rohkeasti uusiin haasteisiin.

Näin kävi myös vuoden 2020 lopulla, kun hänet valittiin Riskienhallinta-jaoston puheenjohtajaksi.

– Olen ollut aina kiinnostunut pelastusalasta laajasta näkövinkkelistä. Pelastustoiminnan puolella toimiessani minulla oli myös riskienhallintaan liittyviä tehtäviä. Aiempien työtehtävieni kautta olen saanut arvokasta tietoa sekä kokemusta, jota voin hyödyntää nykyisessä työssäni.

Toivonen kertoo, että hälytystehtävistä on tullut tärkeä kokemus aidoista, aina yllättäen eteen tulevista tehtävistä.

– Olen nähnyt, kuinka suuri painoarvo on sillä, että ihmiset tai organisaatiot ovat ennalta varautuneet laatimalla pelastus- ja valmiussuunnitelmat ja perehtymällä niihin. Olen

myös nähnyt sen, mitä jälki voi olla, jos ei ole ennakoinut yhtään. Nyt voin konkreettisesti hyödyntää sitä kokemusta. Jos mietitään pahimman mukaan ja siihen varaudutaan, ollaan niin vahvoilla kuin voidaan olla.

Palopäällystöliiton jäsenyydestä Toivonen kokee hyötyneensä ennen kaikkea verkostoitumisen kautta. Liiton kautta on helppo tutustua eri ihmisiin erilaisissa tilanteissa. Hän toteaa, että pelastusalalla on tärkeää verkostoitua myös muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Tällöin saa perspektiiviä omille ajatuksilleen sekä voi laajentaa omia näkökulmiaan.

– Asiantuntijat tarvitsevat verkostoa, koska kukaan ei voi tietää kaikkea itse. Työasioissa on hyödyksi keskustella lähimpien kollegoiden kanssa tai laajemmin, ja juuri tähän laajempaan keskusteluun Päällystöliitto tarjoaa mahdollisuuksia.

Koronaviruspandemia on vaikuttanut lähes kaikkeen tekemiseemme jo vuoden ajan, mutta Toivonen kokee, ettei edes se ole pysäyttänyt verkostoitumista.

– Koronan takia etänä järjestetyt tapahtumat ovat toimineet hyvin. Esimerkiksi syksyllä 2020 Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät jaettiin kolmelle aamupäivälle ja toteutettiin onnistuneesti etänä.

Mikko Puolitaival

S

atakunnan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival on kannustava esimerkki opiskelujen ja työelämän yhdistämisestä. Palomiehen ja paloesimiehen tehtävissä aiemmin toiminut Puolitaival on valmistunut työn ohella opettajaksi, ja tällä hetkellä hän tekee jatko-opintoihin liittyvää väitöskirjaa.

– Minulla on kunnianhimoa sekä kiin-

nostus elinikäiseen oppimiseen. Haluan tehdä näkyväksi sitä, että on olemassa monta erilaista polkua, joiden kautta voi kehittää itseään.

Pelastusalalle on tärkeää saada korkeakoulutettua henkilöstöä, ja sitä kautta saada myös tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.

Riskienhallintatyössä Puolitaival kokee haasteena työn tuloksien mittaamisen. Sen sietämistä on pitänyt opetella. Hän haluaisi, että turvallisuuden edistämisessä keskityttäisiin tukemaan asiakkaiden itse tekemää turvallisuustyötä valmiiden vastausten sijaan.

– Tässä työssä en näe aina suoraan työni vaikutuksia ja seurauksia. Suunnittelu-, kehitys- ja valvontatyössä ei ole täyttä varmuutta siitä, miten työ on vaikuttanut asiakkaisiimme. Tässä on iso ero siihen, että palomiehenä toimin suoraan asiakasrajapinnassa ja näin työni tulokset suoraan.

– Emme voi mielestäni vain kääriä ihmisiä pumpuliin ja palovaroittimiin. Jokaisen täytyisi itse ymmärtää, miten tulee toimia, jotta välttää onnettomuudet. Uskon, että tulokset ovat moninkertaiset, kun emme anna valmiita vastauksia, vaan turvallisuutta edistetään oman oivalluksen kautta.

Pelastusalalla toimiminen on kuin joukkuepelaamista. Tavoite on sama, mutta jokaisella on oma pelipaikkansa.

– Toivoisin, että korostaisimme vielä enemmän joukkueajattelua. Työtehtävämme ovat erilaisia, mutta päämäärän tulisi olla sama. Olemme väärässä lajissa, jos vedämme köyttä emmekä pelaa jalkapalloa joukkueena.

Jaostotyöskentelyyn Puolitaival lähti mukaan, koska häntä kysyttiin ja verkostomainen työskentely on tuttua. Lisäksi hän ajatteli, että nyt voisi olla hänen vuoronsa toimia luottamushenkilönä.

– Olen ollut Päällystöliiton jäsen jo kauan ja arvostan liiton tekemää työtä. Osaamisen kehittämisessä Päällystöliitolla on iso panos, ja olen siinä työssä mielelläni mukana.

Puolitaival on vuosien aikana osallistunut seminaareihin ja opintopäiviin sekä ollut mukana oppilaitosturvallisuuden foorumeissa.

– Voimme saavuttaa parempaa ja monipuolisempaa asiantuntijuutta, kun jaamme tietoa toistemme kanssa. On tärkeää saada myös näkemyksiä pelastusalan ulkopuolelta.

Tuoreet ja raikkaat ajatukset saavat meidät pohtimaan, onko jokin asia todella niin kuin olemme aina ajatelleet.

29

Yritysturvallisuus-jaosto

Kapulan vaihto Olympiastadionilla. Uusi puheenjohtaja Kalle Seppänen vastaanottaa puheenjohtajan nuijan Mikko Parikalta.

Yritysturvallisuus-jaosto – yritysturvallisuuden yhteistyön alusta J

älleen on alkanut erikoinen vuosi. Kaikki toivoisimme tämän koronan pois arjestamme – en siis paneudu siihen. Sen sijaan katson tekstissäni kohti tulevaa ja vieläpä valoisin mielin.

Jaoston johtokunnan väki on uusiutunut Yritysturvallisuus-jaoston johtokunnassa on tapahtunut henkilömuutoksia, mikä on rotaatiomallin mukaista eli luottamustoimet eivät ole ”ikuisia”, vaikka kuinka haluaisimme pi-

30

tää hyvistä tyypeistä kiinni – onneksi hyviä tyyppejä on saatu lisää mukaan. Pidimme viime vuoden lopulla jaostokokouksen, jossa valittiin uusi kokoonpano. Aiempi pitkäaikainen puheenjohtajamme Mikko Parikka saatettiin muistolahjoin näistä vastuista vapaalle. Samoin kävi varapuheenjohtaja Matti Helkamolle. Onneksemme molemmat jatkavat luottamusrooleissa jaoston hyväksi.

Matti toimii tämän vuoden Yritysturvallisuusfoorumin (YTF2021) valmisteluryhmässä ja Mikko Tulityötoimikunnassa Suomen Palopäällystöliiton edustajana.

Jaoston johtokunnassa uusina henkilöinä aloittivat Tuija Kilpeläinen Metsä Boardista ja Jussi Lång Kokkolan suurteollisuuspuistosta (KIP). Molemmat johtokunnan uusista jäsenistä ovat pitkän linjan moniosaajia yritysturvallisuudessa. Johtokunnassa tehtiin vuoden vaihteen jälkeen seuraavat organisoinnit: Varapuheenjohtajaksi ja viestintävastaavaksi valittiin Veera Jämsén / Fintraffic Raide Oy, sihteeriksi varajäsen Olli Aromaa / Elisa Oyj, koulutusvastaavaksi varajäsen Raine Dahlqvist / Safetymaster sekä lausuntovastaavaksi ja Palopäällystöpäivien

suunnitteluun Pasi Repola / Stora Enso. Kävimme vuoden ensimmäisessä Tunti turvaa -tilaisuudessa läpi jaostomme toimintasuunnitelman sekä johtokunnan jäsenet. Luennon tallenne löytyy Palopäällystöliiton Youtubekanavalta: youtube.com/palopaallystoliitto

Koulutusta tarjolla Tunti turvaa -konsepti onkin jo kohderyhmällemme tuttu ja jaostolle vakiintunut muoto ajankohtaisten aiheiden esiintuomiseen. Luennot jatkuvat siis tuttuun tapaan, ja kestopyyntö onkin saada Sinulta aiheita luentosarjaamme. Helmikuussa aiheena oli Helsingin Kaupunginteatterin kesäkuinen sprinkleriräjähdys ja maaliskuussa Kriisietäjohtaminen. Tunti turvaa -verkkokoulutukset järjestetään lähtökohtaisesti kuun ensimmäisenä maanantaina klo 14.30.

Olemme yhteiskuntana ottaneet pitkää loikkaa erilaisten digialustojen hyödyntämisessä. Vaikka mikään ei korvaa ihmisten aitoa kohtaamista, olemme oppineet webinaarien ja pikainfojen tehokkuuden. Nämä menetelmät ovat tulleet jäädäkseen esimerkiksi viranomaistarkastuksiin, joita toteutetaan erilaisten etämallien avulla. Uskoisin, että ei mene kauaa, kun elävää videokuvaa jaetaan suoraan tarkastuskohteesta tarkastavalle viranomaiselle enemmän ja enemmän.

Tämän vuoden Yritysturvallisuusfoorumi on hyvässä vauhdissa. Tapahtuma keräsi edellisellä kerralla noin sata ammattilaista aiheen äärelle. Yritysturvallisuusfoorumista kerromme lisää lähempänä, mutta laita jo kalenteriisi tapahtuman ajankohta: 24.– 26.11.2021.

Yhteistyö yritysten ja pelastustoimen välillä Yhteistyö yritysten ja pelastustoimen kanssa on yksi kantava teema toiminnassamme. Liiketoiminnan jatkuvuus, varautuminen, kriisien hallinta ja toipuminen -ketjussa ei voi olla heikkoja lenkkejä. Pelastusviranomainen on liiketoiminnan tärkeä kumppani useissa rooleissa. Kaikissa niissä meillä on hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotka perustuvat usein hyviin henkilösuhteisiin. Näiden aiheiden kanssa olemme tänäkin vuonna aktiivisesti tekemisissä muun muassa Palopäällystöpäivillä.

Tulityöturvallisuus on yksi suomalaisen yhteistyön pitkäjänteisistä menestystarinoista, jota on ollut luomassa laaja joukko osapuolia esimerkiksi järjestöistä, liiketoimijoista ja vakuuttajista. Kehitystyössä kaikilla on ollut sama tavoite mielessä. Myös tulityöturvallisuus vaatii yhä edelleen kehittämistä. Kehittämisessä on hyvä edetä hallitusti ja muu-

toksia analysoiden – pitää yhteinen tavoite kirkkaana mielessä. Jaostomme edustaja raportoi säännöllisesti tulityöturvallisuuden kehitysaskelista johtokunnalle.

Viestintää edelleen kehitetty Viestintä ei kuulemma onnistu hyvin kuin vahingossa – näin on joskus väitetty. Tätä väitettä emme jaostossa niele ja niinpä päätimme kentän toiveena lisätä entisestään viestintää. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide on johtokunnan kokouksista tehdyt tiivistelmät, jotka julkaistaan liiton Howspace-alustalla välittömästi kokouksen jälkeen.

Päätteeksi Yritysturvallisuus-jaosto haluaa toimia Sinunkin äänitorvenasi näiden yhteisten asioiden osalta. Ole siis rohkeasti yhteydessä meihin johtokunnan jäseniin tai liiton toimistoon. Reitillä ei ole väliä, kyllä asiasi perille saapuu.

Erinomaista jatkuvuutta kaikille – ollaan yhteyksissä Kalle Seppänen puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto

Teollisuusmuseo Verla, UPM. Rakennus on säilynyt nykyaikaan vuodesta 1872 ja saanut Unescon maailmanperintökohteen arvon. Kohteessa on käytössä edelleen hyvät yritysturvallisuuskäytännöt.

31

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER

Puh.(019)340451 Fax.(019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi

32

ILMOITUS

ILMOITUS

Nostolavalaite pelastaa turvallisesti korkealta Keski-Suomessa Jyväskylässä sijaitsee Keski-Suomen pelastuslaitos, jonka 47 paloasemaa toimivat yhteensä 20 000 km² laajuisella alueella. 350 vakituista työntekijää ja 850 vapaaehtoista turvaavat alueen noin 300 000 asukasta.

K

eski-Suomen pelastuslaitoksella on pitkä historia Bronton kanssa. Tällä hetkellä käytössä on neljä Brontoa, joista ensimmäinen laite on vuodelta 1985. Teknisen päällikön Kimmo Hirvosen mukaan KeskiSuomen tarpeisiin nostolavalaite sopii parhaiten.

– Nostolavalaitteen ehdottomasti tärkein käyttötarkoitus on pelastaa ihmishenkiä korkealla, mutta eniten olemme käyttäneet laitteita omaisuuden pelastamiseen. Työskentely kattorakenteiden kanssa tai tavaroiden vieminen katoille ei myöskään onnistu ilman nostolavalaitetta.

– Turvallisuus on laitteen tärkein ominaisuus. Kun nousee ylös rakennuksen sivulta, voi nähdä paremmin, ja pistoliekkikään ei pääse yllättämään rakennuksen ikkunasta.

Kohteen voi sammuttaa yläpuolelta turvallisesti ilman, että jotain voisi tippua päälle, Hirvonen jatkaa.

Alueen suurimmassa kaupungissa, Jyväskylässä, valetut kannet ja osa kaduista kestävät enintään 32 tonnin kuormaa, joten uutta laitetta hankkiessa täytyi suunnitella tarkkaan maksimiulottuma ja kokonaismassa. Tänä vuonna toimitetulla uudella Bronto Skylift F46RPXER -nostolavalaitteella ylettyy 46 metriin.

Korkealle ylettymisen lisäksi Hirvonen korostaa myös sivu-ulottumaa, joka uudessa laitteessa on noin 30 metriä.

– Nykyään rakennetaan yllättäviinkin paikkoihin. Aina ei välttämättä pääse aivan kohteen viereen, kun pohja ei kestä tai on esteitä, minkä vuoksi tarvitaan sivu-ulottumaa.

Kesällä 2020 Jyväskylässä oli suuri palo vanhustentalossa, jonka 168 asukasta saatiin evakuoitua ilman henkilövahinkoja.

– Palo aiheutti suuret aineelliset vahingot, vaikka paljon saimme estettyä vahinkoja. Tapahtumapaikalla oli töissä kolme

Brontoa, ja niiden avulla pääsimme korkean talon kattotasanteen tasalle sammutustöihin.

Nostolavalaitteiden ansiosta vahingot olivat pienemmät.

Uusin teknologia lisää turvallisuutta Vuosien varrella elektroniikan ja automaation avulla laitteisiin on saatu lisää turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä.

– Jos yrittää tehdä vääriä liikkeitä tai törmätä johonkin, kone estää sen ja varoittaa.

Ei tarvitse mennä riskirajoille, vaan Bronto hoitaa. Käyttäjä saa myös paljon tilannetietoa siitä, missä liikutaan ja mitä tapahtuu.

– Helppokäyttöisyys tuo samalla nopeutta. Kun tullaan kohteeseen, Bronton automaattitasauksen avulla laite on nopeasti vaaterissa ja päästään heti ylös.

Uudessa nostolavalaitteessa on paljon uusia ominaisuuksia, jotka parantavat käyttäjän turvallisuutta. Nostolavalaitteen kaikkia toimintoja voi käyttää kauempaa tabletin avulla. Esimerkiksi lämpö- ja videokameroita voi käännellä tabletilla.

– Jos esimerkiksi läheisellä räjähdeteollisuuden alueella tapahtuu jotain, voimme uhrata koneen sammuttamaan paloa, emmekä vaaranna ihmisiä.

– Kun aloitimme etsimään uutta nostolavalaitetta, päätimme, että hankimme Suomen parhaan. Ja siihen pääsimme omasta mielestämme. Olemme erittäin tyytyväisiä.

Koulutus ja huolto tuovat varmuutta Viimeisimpään laitehankintaan sisältyi koulutus. Neljästä työvuorosta valittiin pääkäyttäjät, jotka kävivät Brontolla 3-päiväisessä koulutuksessa. Tämän jälkeen pääkäyttäjät saivat koulutuskokemusta koulut-

tamalla muut käyttäjät Bronton kouluttajien tuella.

– Sinänsä uuden laitteen käytössä oli paljon tuttua asiaa, kun kaikki koulutettavat olivat jo käyttäneet Brontoja aiemmin.

Hyvin kattava koulutus alkoi turvallisuudesta ja laitteen turvallisesta käytöstä. Sen jälkeen kävimme läpi käytäntöä toiminto kerrallaan. Koko kokonaisuus käytiin läpi ja saimme sen koulutuksen aikana jo aikalailla haltuunkin.

– Kävimme läpi myös mahdollisia erikoistilanteita, mitä voi tapahtua ja kuinka tilanteet voi purkaa turvallisesti tai saada operatiivinen tehtävä suoritettua. Vain koulutetut pelastajat saavat ajaa Brontoa.

Bronto Skylift huoltaa nostolavalaitteet vuosittain ja tekee niille myös 10-vuotishuollot. Hirvonen suosittelee kaikkiin laitteisiin etäyhteyttä, joka nopeuttaa ongelmanratkaisua erilaisissa tilanteissa.

– Huollot ovat sujuneet todella hyvin.

Olemme saaneet kokonaisvaltaista palvelua – vinkkejä, mitä muuta voisi samalla huoltaa.

Brontolaiset osaavat palvella ja ymmärtävät, missä käytössä laitteet ovat.

– Meillä on kolmessa laitteessa etäyhteys, ja se on äärimmäisen hyvä – suosittelen kaikille! Jos tulee jokin ongelma tai jotain askarruttaa, soitamme Brontolle, jonka tuki ottaa laitteeseen yhteyden ja etsii, missä on vika.

Lokiin jää jälki, jos laitetta on käytetty väärin tai saadaan antureista tietoa. Etäyhteys voi maksaa itsensä jo yhdessä viassa takaisin.

Parhaimmillaan varaosa on ollut meillä jo parin tunnin päästä.

Hirvonen on tyytyväinen yhteistyöhön Bronton kanssa.

– Kun mietitään isoa kuvaa, yhteistyö on sujunut äärimmäisen hyvin. Palveluhenkistä porukkaa, joilla on tahto ja halu auttaa sekä tehdä niitä asioita, joita pyydämme. Ammattitaitoista, rautaista porukkaa.

33

Liittohallituksen kokoukset ja uudet jäsenet LIITTOHALLITUS 7/20 Vuoden seitsemäs ja viimeinen kokous pidettiin 8.12. Teams-etäyhteyksin, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin kolmen jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1957 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kaksi Ansioristiä.

Vahvistettiin liiton antamat lausunnot Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa -ohjeluonnos ja Turvallisuusohjeet kaikille lyhytaikaista vuokramajoitusta tarjoaville.

Jaostojen edustajat esittelivät toimintasuunnitelmansa. Vahvistettiin jaostojen vuoden 2021 toimintasuunnitelmat.

Kokouksen päättämisen yhteydessä puheenjohtaja kiitti liittohallituksen jäseniä työstään Palopäällystöliiton eteen. Iso osa liittohallituksen jäsenistä vaihtuu, vain puheenjohtaja ja Ville Mensala jatkavat. Jotta toiminta kehittyy ja liitto voi hyvin, liiton sääntöjen mukainen rotaatio on tarpeellista.

Myös Ville Mensala kiitti päättäviä liittohallituksen jäseniä.

UUDET JÄSENET 7/20 Pelastustoiminta Kalliomaa Turo, palomestari, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Heinonen Eero, palokunnanpäällikkö, Rekolan VPK Salmi Sampo, palokunnanpäällikkö, Leppävaaran VPK Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Palopäällystö-Golf 2021 Suomen Palopäällystöliitto toivottaa jäsenet ja sidosryhmät tervetulleiksi osallistumaan PalopäällystöGolfiin perjantaina 18.6.2021. Pelipaikkana toimii tänä vuonna Oulun merellinen Virpiniemi Golf, jossa meren läheisyys ja harjumaisemat tuovat pelaajalle haasteita koko kierroksen ajaksi.

Kilpailun sarjat: HCP 0–18 HCP 18, 36

Tasoituksellinen lyöntipeli Pistebogey

Lisäksi erikoiskilpailuina lähimmäksi lippua ja suorin draivi.

Ilmoittautumiset kilpailuun pyydetään viimeistään 4.6.2021 sähköpostilla: tomi.timonen@sppl.fi. Ilmoitathan samalla pelastuslaitoksesi tai sidosryhmäsi, kotiseurasi ja tasoituksesi.

Kilpailuun otetaan mukaan 40 osanottajaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tarkemmat tiedot kilpailusta ja majoitusmahdollisuuksista liiton verkkosivuilla www.sppl.fi/golf2021.

Lisätietoja kilpailusta antavat mielellään Tomi Timonen, 044 7334112 ja yhteyshenkilö Heikki Levón 044 7038901 tai heikki.levon@ouka.fi Tervetuloa avaamaan kesän kisakautta Palopäällystö-Golfiin!

34

Kuva: Tomi Timonen