Palopäällystö-lehti 4/2021

sppl.fi 4/2021

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

Pelastamisen arvoista Palavaa tahtoa ja taitoa tarjoaa kierrätyspalvelujen ja materiaalien moniosaaja: www.kuusakoski.com

Me noudatamme pelastusalan yhteisiä arvoja

-2-

Puheenjohtajan tervehdys

Jos sinä suojelet kulttuuria, kulttuuri suojelee sinua?

L

okakuussa 2021 koko pelastustoimi sai kerrankin suurta näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa, mutta kovin ikävällä tavalla. Instagramissa toimiva @emergencyservicestoo-tili toi eteemme toista sataa anonyymiä kirjoitusta seksuaalisesta häirinnästä pelastuslaitoksissa, sopimuspalokunnissa ja ensihoidossa. Media tarttui skuuppiin ahnaasti. Luotettavimmat ja hyvämaineisimmat ovatkin pahiksia!

Pinnalle nousi jotain sellaista, jota toiset eivät uskoneet enää olevan olemassakaan ja jonka toiset taas olivat puolustelleet kuuluvan osaksi kulttuuria.

Asiaankuuluvasti organisaatioiden johdosta kiirehdittiin tuomitsemaan kaikenlainen seksuaalinen häirintä, kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu arvojemme vastaisena ja ylipäänsä sopimattomana. Muistutettiin nollatoleranssista. Oikein tehty, sillä mitään muuta ei voisi sanoakaan.

Mutta mitä muuta pitäisi sanoa? Esimerkiksi sitä, että yhdessä yössä jokainen pelastustoimen työntekijä ei muuttunut pahikseksi.

Suuri enemmistö toimii työyhteisössään asiallisesti ja fiksusti – kuten pitääkin. Arvot, asenteet ja ilmapiirit ovat valovuosien päässä viime vuosituhannen ”kesämieskouluttamisesta” tai miehisyyden linnakkeesta, jossa palolaitoksen ainoa naispuolinen työntekijä oli palopäällikön sihteeri.

Silti tulee myöntää, että ongelma ei ole vielä kadonnut. Tulee jatkaa sitä hyvää, konkreettista työtä, jota muiden muassa pelastuslaitokset ja alan järjestöt ovat tehneet jo vuosikausia.

Oikeita sanavalintoja tärkeämpää ovat konkreettiset teot. Tulee edelleen jatkaa kouluttamista, ohjausta, ylilyönteihin puuttumista, asenteiden muokkaamista ja ilmoitusprosessien terävöittämistä.

Useimmissa organisaatioissa jokainen häirintäilmoitus käsitelläänkin jo asianmukai-

sesti. Valitettavasti se on vasta alku. Entä jos häirintäilmoituksia ei edes uskalleta tehdä?

Oikeastaan ilmoitusmenettelyn tulisi olla tarpeeton jäänne. Kulttuurin pitää muuttua.

Kulttuuri ei muutu käskyttämällä: viime kädessä jokainen meistä on joko osa ongelmaa tai osa ongelman ratkaisua. Kulttuurin muuttamisessa asian pinnalle nostaminen on kipeä, mutta tärkeä osa muutosprosessia. Ehkäpä kirpaiseva mediajulkisuus olikin meille hyväksi?

Suomen Palopäällystöliiton tilaisuuksissa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita.

Edellytämme osallistujiltamme kunnioittavaa käytöstä muita henkilöitä kohtaan, emmekä hyväksy tapahtumissamme minkäänlaista häirintää tai syrjintää. Ei oletuksia, ei henkilökohtaisuuksiin meneviä kommentteja eikä sanallista tai fyysistä häirintää.

Näillä nuoteilla tervetuloa mukaan – tapaamisiin tulevissa tapahtumissa!

Suomen Palopäällystöliitto on jäsenenä FEU:ssa (The Federation of European Fire Officers).

Noin 25 vuotta sitten perustettu FEU uudisti hiljattain sääntönsä, tavoitteena nousta aiempaa strategisemmalle tasolle. FEU:n tulevien vuosien kolme keihäänkärkeä ovat Officer Development Program ODP, Voice ja Exchange of experts & knowledge.

Ensi kesäkuussa FEU:n kokous järjestetään Suomessa, kolmatta kertaa FEU:n historian aikana. Mielenkiintoista on, että Euroopan muihin kansallisiin järjestöihin verrattuna piskuisen ja pohjoisen Suomemme Palopäällystöliitto onkin kooltaan ja resursseiltaan Euroopan kärkikastia. Lisää FEU:sta toisaalla tässä lehdessä.

Toivotan teille kaikille rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa. Joulun pyhinä töissä oleville toivotan hälytyksettömiä työvuoroja sekä malttia ja turvallisuutta työtehtävillä!

Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

3

PALOPÄÄLLYSTÖ

3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. Länsi-Uudellamaalla valmistellaan pelastuslaitoksille yhtenäistä

toimintamallia vaara- ja uhkatilanteisiin varautumiseen

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 4/2021

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestinnän asiantuntija Niki Räsänen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Projektipäällikkö Outi Klemetti-Talvinen Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintoassistentti Jaana Kovero Korkeakouluharjoittelija Milla Hallikas Korkeakouluharjoittelija Niklas Liiri

TAITTO Zerren Design Oy

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2021, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

S. 6 8. Kriisiorganisaation mainekriisi 10. ArcResc-hanke on käynnistynyt 11. Pelastusalan arvojen mukainen toiminta luo turvallista työilmapiiriä 12. V Sopimuspalopäällikköseminaari haastaa kehittymään

ja kehittämään 14. Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa

-hankkeen kuulumiset 15. Kevään tapahtumat 16. MentalFireFit – vielä vuosi aikaa vaikuttaa 18. Ehdota webinaari-ideaa!

18. Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta

– näin pääset työtilaan!

19. Palopäällystöliiton uutena viestinnän harjoittelijana on

aloittanut Niklas Liiri 20. FEU-kokous 4.–5.11.2021 Gentissä: Ilmastonmuutos ja

kestävä kehitys pelastustoimen keskiössä Euroopassa 22. Vuosien 2020 ja 2021 aikana jaettuja ansiomerkkejä 23. Liittohallituksen kokous ja uudet jäsenet 24. Palopäällystöliiton kaverikirja 25. Hyvä hallintotapa -sarja: Vuorovaikutus ja kielelliset oikeudet 26. Edustukset eri toimielimissä vuonna 2021 28. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto:

I–IV Sopimuspalopäällikköseminaarien yhteinen

koulutuspäivä keräsi ison kuulijajoukon Turkuun 30. Pelastustoiminta-jaosto: Pelastustoiminta-jaoston

ajankohtaiset kuulumiset 32. Yritysturvallisuus-jaosto laajalla näkökulmalla 33. Tuotantolaitosten turvauhat tärkeä saada osaksi

tuotantolaitosten riskienhallintaa 34. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Väestön suojelun toimintamalli -hanke valmistuu loppuvuodesta 35. Hallinto- ja tukipalvelut -jaosto: puheenjohtajalta 35. Riskienhallinta-jaosto: puheenjohtajalta 36. Blogi 38. Tervehdimme palopäällystöä

Toiminnanjohtajan katsaus

Epävarmuuden aika jatkuu T

ämänpäiväiset uutiset antoivat jälleen kylmän suihkun: koronatilanne pahenee, ja pääkaupunkiseudulle ja Varsinais-Suomeen astuvat voimaan laajat maski- ja etätyösuositukset tammikuun puoliväliin asti.

Vaikkei kyse ole varsinaisista kokoontumisrajoituksista ja vaikka koronapassiedellytys laajenisi, on liki varmaa, että uusilla suosituksilla on vaikutuksia jälleen kerran niin liiton kuin koko alankin lähiosallistumisiin. Osa tekee henkilökohtaisia, osa työnantajan määrittelemiä terveysturvallisuusvalintoja – minkä suuntaisia ne sitten kulloinkin ovatkaan.

Viimeisen kuukauden–parin olimme jo liki normaalissa, ja liiton kannalta pystyimme viimein palaamaan lähitilaisuuksien järjestämiseen. Loppuvuoden ja tulevan alkuvuoden osalta joudumme siis jälleen elämään epävarmuudessa. Kohtaamisten riemua koettiin sisäministeriön Pelastustoimen ajankohtaispäivillä, joilla selkeästi näkyi tarve ja mahdollisuus välittömään, kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Yritysturvallisuusfoorumin ehdimme vielä viemään normaalissa järjestyksessä läpi. Palontutkinnan asiantuntijat pääsivät vihdoin vaihtamaan patoutunutta osaamistaan ja kokemuksiaan.

Tässä muutamia havaintoja live-tapahtumista. Kohtaamisia ja elävää vuorovaikutusta tarvitaan – ne ovat osa ammatissa kehittymistä, omien ajatusperspektiivien laajentamista, verkostojen rakentamista, suorituskyvyn parantamista jne.

Vaikka lienee hieman naiivia sanoa, niin sopii toivoa, että koronatilanne helpottaisi suojautumistoimien ansiosta tai että vähintään suojautumistoimet ja normaali elämä olisivat keskenään balanssissa, koronan kanssa kun joudutaan nykykäsityksen mukaan elämään vielä pitkään.

Liiton tulevien koulutusten ja muiden tapahtumien osalta kannustaisin rohkeasti ilmoittautumaan mukaan tämänhetkisestä koronatilanteesta huolimatta. Mikäli tapahtuma on turvallista järjestää, niin järjestämme sen; mikäli ei, niin siirrämme tapahtuman eteenpäin tai muutamme sen toteutustapaa.

Ilmoittaudu joka tapauksessa itseäsi kiinnostavaan tapahtumaan, jotta silloin, kun tapahtuma olisi turvallista toteuttaa, varmistat osallistumisesi ja ilmoittautumisaika ei jää liian lyhyeksi.

Pidän peukkuja pystyssä, että tulevan kevään ehdoton ykkönen, Palopäällystöpäivät, voidaan toteuttaa suunnitellusti maalis-huhtikuun vaihteessa. Olemme tehneet nyt poikkeuksellisen paljon näiden päivien eteen, ja toki suunnitteluaikaakin on ollut, kun tilaisuus on jo pariin–kolmeen kertaan jouduttu perumaan. Ohjelma on päivittynyt kerta toisensa jälkeen, sillä haluamme Palopäällystöpäivien olevan alan ajankohtaisin ja kiinnostavin tilaisuus.

Kuluneen syksyn yksi mieleenpainuvimmista tilaisuuksistamme itselleni oli viidennen Sopimuspalopäällikköseminaarin käynnistyminen ja aiempien seminaarien yhteistapaaminen Turussa. Seminaarilaiset kasvavat ammatillisesti ja alamme arvojen mukaisesti tulevan kahden ja puolen vuoden ja viiden lähijakson ajan. Nostan hattua tälle vahvasti tehtäväänsä sitoutuneelle joukolle, jonka jokainen jäsen haluaa kehittyä henkilökohtaisesti, ammentaa kehittymistään oman palokuntansa hyväksi ja siten koko alan parhaaksi.

Seurasin ilolla, kuinka seminaarin johtaja Mika Kontio, pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitoksesta, valmensi tiiminsä kanssa osallistujia johtamiseen ja esihenkilötyöhön, strategiseen ajatteluun, organisaatioviestintään, sidosryhmätoimintaan jne. Kuten sanotaan: tästä tulee hyvä!

Liitto on tehnyt kuluneen vuoden aikana merkittäviä yhteistyösopimuksia. EMA Finlandin kanssa ja vuoromestari Mikko Saastamoisen osaamisella olemme tuottaneet sarjan tieliikennepelastamisen ja kilpa-autosta pelastamisen oppimisaineistoja verkossa, omaan tahtiin opiskeltavaksi ja tentittäväksikin. Tämä on erittäin kustannustehokas tapa yksilö- tai pa-

lokuntakohtaiseen osaamistason kohottamiseen. Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa solmimme Ykköskumppani-yhteistyösopimuksen. Tuomme pelastustoimen osaamista ja vuorovaikutusmahdollisuuksia turvallisuusalan opintoihin. IMS Finlandin kanssa olemme kehittäneet toimivan kriisijohtamisen ja tilannekuvan hallinnan alustan, joka sopii organisaatioiden varautumisen ja valmiuden kehittämisen työkaluksi. 3D Talon kanssa tehdyn sopimuksen myötä tuotamme yhteistuumin virtuaalisia koulutuksia pelastuslaitosten täydennyskoulutuksiin ja yritysten turvallisuuskoulutuksiin.

Koko toimiston tiimin voimalla olemme innostuneita näistä yhteistyökuvioista, ja niiden myötä näemme tulevana vuonna aivan uusia osaamista ja riskienhallintaa edistäviä askelia.

Joulun ja uudenvuoden pyhät kolkuttelevat jo ovella. Omasta ja liiton toimiston väen puolesta haluan kiittää kaikkia jäseniämme ja yhteistyökumppaneitamme tästä haasteellisesta ja monin tavoin koskettaneestakin vuodesta.

On aika ottaa hetki rennommin ja ladata akkuja tulevaa vuotta varten. Leppoisaa joulun ja uudenvuoden aikaa!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

5

Ajankohtaista Länsi-Uudellamaalla valmistellaan pelastuslaitoksille yhtenäistä toimintamallia vaara- ja uhkatilanteisiin varautumiseen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on yhtenäistää pelastuslaitosten vaara- ja uhkatilannekoulutuksia. Hankkeessa tuotetaan pelastuslaitoksille ennakointiin perustuva toimintamalli ja koulutusmateriaalia, jotka auttavat varautumaan uhkatilanteisiin.

P

elastuslaitosten henkilöstön kohtaamien uhka- ja vaaratilanteiden määrän on havaittu kasvaneen merkittävästi. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilaston mukaan ilmoitukset pelastuslaitosten henkilöstön kohtaamista vaaratilanteista ovat

lisääntyneet vuosien 2016 ja 2020 välillä 67 prosenttia. Suurin osa uhka- ja vaaratilanteista tapahtuu ensihoidossa, mutta vuositasolla niitä kohdataan muutamia myös muiden pelastustoimen tehtävien yhteydessä, kuten palotarkastuksilla. Pelastusalalla on arvioitu,

että vain osa uhkatilanteista kirjautuu tilastoihin.

Länsi-Uudenmaan alueella on kirjattu vuonna 2021 lokakuun alkuun mennessä yli 20 vaara- tai uhkatilannetta, joista kaksi tapahtui pelastustehtävällä olleelle pelastusyksikön henkilöstölle ja loput ensihoitajille ensihoitotehtävien aikana. Yksiköt ovat kohdanneet esimerkiksi lyömistä, potkimista ja terä- tai ampuma-aseella uhkaamista. Keskeiseksi ongelmaksi on noussut tilanteiden huono ennakoitavuus.

– Suurin osa tehtäviin liittyvistä vaaratilanteista on ollut vaikeasti ennakoitavissa, eikä niihin ole osattu varautua. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää yhteistä toimintamallia, jonka avulla saadaan sekä yksiköt että asiakkaat ehjinä pois vaaratilanteista, kertoo palomies-ensihoitaja Tuomas Puukko, joka toimii projektipäällikkönä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisen hankkeessa.

Sisäministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää pelastuslaitosten toimintamalleja vaaratilanteissa.

Hankkeessa tuotetaan uhka- ja vaaratilanteisiin varautumisen toimintamalli ja siihen liittyvää koulutusmateriaalia.

– Työpaikoilla järjestetään uhkatilannekoulutuksia, mutta niiden sisällöt ja kouluttajien lähtökohdat ovat erilaisia. Pyrimme tässä hankkeessa yhtenäistämään koulutussisältöjä sekä tarjoamaan kouluttajille paremmat lähtökohdat kouluttamiseen, kuvailee Puukko.

Ennakoivan toimintamallin avulla tilannetietoisuus säilyy tehtävän alusta loppuun Hankkeessa valmistellussa ennakointiin perustuvassa toimintamallissa tilanteen arviointi on prosessi, joka jatkuu ensihoito- tai ensivastetehtävän saamisesta asiakkaan kul-6-

jetukseen asti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa keikkatietoihin tutustumista ja lisätietojen pyytämistä tehtävälle lähtiessä, asiakkaan reaktioiden ja mielentilan tarkkailua tehtävän aikana ja arviota mahdollisen lisäavun tarpeesta edelleen kuljetuksessa.

– Tavoitteena on, että arvion tekeminen on jatkuvaa ja tilannetietoisuus säilyy kaikilla tehtävään osallistuvilla alusta loppuun, kertoo Puukko.

Lisäksi jokaisen yksikön tulisi suunnitella jo ennen tehtäväpaikalle saapumista pääasiallisen toimintasuunnitelman lisäksi vara- ja hätäsuunnitelmat vaaratilanteiden välttämiseksi. Ennakoinnilla pyritään varmistamaan, että tehtävä on mahdollista tarvittaessa myös keskeyttää ja paikalle saadaan lisäavuksi esimerkiksi poliisipartio.

Toimintamallin koulutusmateriaalia viimeistellään parhaillaan ja se otetaan käyttöön loppuvuodesta järjestettävässä pilottikoulutuksessa eli kouluttajakoulutuksessa, johon on valittu neljä kouluttajaa yhtä pelastuslaitosta kohti. Valtakunnalliseen käyttöön suunniteltu koulutusmateriaali julkaistaan myöhemmin verkko-oppimisympäristössä.

– Toivomme, että pelastuslaitokset hyödyntävät tuottamaamme koulutusmateriaalia vaara- ja uhkatilannekoulutuksissaan. Tarkoitus on, että materiaali tulee oikeasti käyttöön, toteaa Puukko.

Toimintamallin juuret vuonna 2018 järjestetyssä koulutuksessa Hankkeessa kehitetty toimintamalli perustuu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuonna 2018 järjestettyyn vaara- ja uhkatilannekoulutukseen. Koulutukseen osallistui noin 300 ensihoito- ja ensivastetyötä tekevää työntekijää. Osallistujat kokivat koulutuksen hyödylliseksi ja siitä on saatu hyvää palautetta.

– Olemme saaneet vaara- ja uhkatilanteita kohdanneiden yksiköiden purkukeskusteluissa palautetta, että koulutuksessa opetetuista tiedoista ja taidoista on ollut apua näiden tehtävien hoitamisessa. Se on parasta palautetta, jota voimme saada, kertoo Puukko.

Vuonna 2018 järjestetyn koulutuksen sisältöjä on kehitetty hankkeessa eteenpäin, ja mukaan on saatu näkemyksiä eri asiantuntijoilta. Koulutusmateriaaleihin on esimerkiksi tuotettu osio rikospaikalla toimimisesta yhteistyössä rikosteknisen laboratorion kanssa.

Siinä käydään läpi asioita, jotka pelastustoimen tulee ottaa rikospaikalla huomioon, jotta

Työturvallisuus alkaa omasta ajattelusta.

Suurin osa tehtäviin liittyvistä vaaratilanteista on ollut vaikeasti ennakoitavissa, eikä niihin ole osattu varautua.

Uhkatilanteisiin varautumista tulee kehittää myös tulevaisuudessa

Jatkohankkeen avulla voitaisiin järjestää lisää kouluttajakoulutuksia muissa pelastuslaitoksissa ja sairaanhoitopiireissä Länsi-Uudenmaan ulkopuolella. Näin työnantajat saisivat tukea hankkeessa tuotetun toimintamallin ja koulutuspaketin käyttöönottoon.

Länsi-Uudellamaalla tunnistetaan myös tarve valtakunnalliselle taholle, joka vastaisi uhkatilannekoulutusten ja kouluttajien välisen yhteistyön koordinoimisesta tulevaisuudessa.

– Palopäällystöliitto on tehnyt paljon hyvää työtä koulutusten koordinoimisessa, mutta tälle työlle tarvittaisiin valtakunnallinen tuki taustalle. Tämä on tärkeä asia, jota voitaisiin viedä eteenpäin esimerkiksi jonkinlaisen työturvallisuusjaoksen tai vastaavan kautta, pohtii Puukko.

Uhka- ja vaaratilanteisiin varautumisen lisäksi pelastusalalla on Puukon mukaan tarve kehittää osaamisen hallintaa myös yleisemmin.

– Meillä on työyhteisöissä paljon osaamista, mutta koulutusten suunnittelua sekä taloudellisten ja ajankäytöllisten resurssien hallintaa tulisi kehittää. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että koulutukset elävät yhteiskunnan muutosten mukana, oli aihe mikä hyvänsä. Emme voi kouluttaa täysin samoja asioita, kuin 20 vuotta sitten, päättää Puukko.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toteuttama hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa.

Hankkeen parissa työskennelleiden toiveissa on kuitenkin, että vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisen hanke saisi jatkoa myöhemmin.

Milla Hallikas korkeakouluharjoittelija Suomen Palopäällystöliitto Kuvat: Victor Lang, LUP

turvataan poliisin sujuva työskentely ja tehokas keskinäinen kommunikaatio. Yksi yhteisen toimintamallin kehittämisen tavoitteista onkin moniviranomaistilanteisiin liittyvän toiminnan selkeyttäminen.

Koulutussisältöjen laajenemisen lisäksi materiaaleissa on panostettu myös sisällön yhtenäisyyteen ja selkeyteen.

– Hankkeessa valmisteltu koulutussisältö tarjoaa aiempaa paremman kokonaiskuvan vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisesta.

Samoja asioita käsiteltiin myös vuoden 2018 koulutuksessa, mutta ne on nyt saatu selkeämpään ja helpommin opetettavaan muotoon, selittää Puukko.

-7-

Ajankohtaista

Kriisiorganisaation mainekriisi Lokakuun viimeisellä viikolla nähtiin pelastustoimi uudessa valossa. Nämä parrasvalot eivät kuitenkaan osoittaneet meihin toivotuista syistä. Median artikkelit ja niiden ympärillä käyty keskustelu pelastusalan häirintätapauksista ovat merkittävä tahra maineessamme. Tämä likapyykki ei ole kertynyt hetkessä, vaan ulostulot osoittavat pitkään kestänyttä, laajalle levittäytynyttä hyväksymisen ja hiljenemisen kulttuuria. Osa toimialan ihmisistä välttää sanan kriisi käyttämistä viimeiseen asti. Omasta mielestäni pelastustoimi on erittäin vahingollisessa mainekriisissä ja pahinta, mitä voi tässä vaiheessa voi tehdä, on vähätellä asian merkitystä.

K

uten kaikissa kriiseissä, huomio kiinnittyy pian siihen, miksi näin on päässyt tapahtumaan. Tällöin nauhaa kelataan taaksepäin, jolloin huomataan eri tekijöitä ja niiden välisiä riippuvuuksia, jotka ovat muodostaneet olosuhteet kriisin syntymiselle.

Tapahtumaketjua voidaan tulkita Denis Smithin laatiman nelivaiheisen kriisin viitekehyksen avulla (kuva 1).

Ensimmäisenä vaiheena on johtamisen kriisi (crisis of management). Tämä vaihe sijoittuu kriisiä edeltävään aikaan, jolloin kriisin osatekijät ikään kuin itävät organisaation eri toiminnoissa, joten voidaan sanoa Smithin ensimmäisen vaiheen olevan toiminnallisessa viitekehyksessä kokonaisuus, jossa kriisin syntyyn vaikuttavat tekijät ilmenevät virheinä ja puutteina organisaation johtamisessa. Tämä vaihe onkin nimetty johtamisen kriisiksi, sillä kriisi kehittyy tilanteessa, jossa normaalit johtamisprosessit ovat kyvyttömiä estämään kriisin synnyn. Toisin sanoen organisaatiossa vallitsevat olosuhteet, joissa kriisi pääsee kehittymään. Kriisin syntymisen

Lähde: Mukaillen Smith 2005, 312–313.

-8-

juuret juontavat siis siitä, että normaaliajan johtajuuteen kuuluvassa kriisin ennaltaehkäisemisessä on epäonnistuttu. Kärjistetysti voidaan sanoa, että johdolla on suuri rooli kriisin synnyssä, mikä johtuu pääsääntöisesti vääristyneestä tilannekuvasta organisaation turvallisuudesta ja toimintakyvystä.

Johtamisen kriisiin liittyy kyky havaita kriisin hiljaisia signaaleja ja reagoida niihin.

Osa pelastusalan toimijoista on ollut yllättyneitä ilmi tulleista tapauksista – ei ole ollut ilmoituksia, joihin puuttua. Toiset taas eivät ole olleet niinkään yllättyneitä, mutta toteavat, ettei asiaan ole reagoitu riittävän voimakkaasti tarpeeksi ajoissa. On esimerkkejä tapauksista, joissa asioita on viety eteenpäin tuloksetta. On myös esimerkkejä siitä, ettei ole uskallettu tehdä ilmoitusta, koska pelätään sen vaikuttavan haitallisesti työsuhteeseen. Kummassakin tapauksessa on kriisi päässyt hautumaan – useiden kokemusten mukaan jo pitkään.

Operationaalinen kriisi on kriisin näkyvin vaihe. Ennaltaehkäisevät toimet kriisin

syntyyn tai sen eskalaatioon ovat epäonnistuneet ja aiheutuu poikkeuksellisen suurta vahinkoa. Lokakuun viimeinen viikko toi toimialan mainekriisiin, vaikka Instagramin @emergencyservicestoo oli aloittanut toimintansa jo kesällä. Kriisi oli pysynyt toimialan sisällä melko pitkään, kunnes se sai yhden päivän aikana huomattavaa kansallista mediahuomiota. Tämä vaihe kriisistä lienee tätä kirjoittaessa vieläkin voimassa. Tulipaloa on sammutettu: nollatoleranssia, toimintaohjelman julkaisua, työkalupakkia, kannanottoa ja yhteistä huolta on jaettu alan toimijoiden puolesta.

Emme ole sprintillä, vaan maratonilla.

Pikaista paikkausta ei isoon kulttuurilliseen ongelmaan tietenkään ole. Onkin tärkeintä yhteisesti sitoutua muuttamaan kulttuuria pieni askel kerrallaan, jotta toimiala olisi parempi toimijoilleen, sidosryhmilleen ja asiakkailleen tulevaisuudessa. Kriisin vaiheet eivät tietenkään vaihdu kuin veitsellä leikaten. Merkittävät hetket ovat käsillä ja edessä.

Mainetta rakennettaan vuosia, mutta toisaal-

ta sen voi menettää hetkessä, minkä takia uskottavuuden kriisi tulee varmasti kestämään pitkään.

Vaikka puhunkin tässä kirjoituksessa mainekriisistä, ei maine ole se ensisijainen asia, joka kuuluu korjata. Pelastusalalla tapahtuva häirintä ja syrjintä ovat niitä asioita, jotka heikentävät luottamusta toimialaan.

Eikä ainoastaan ulkopuolisesti, vaan erityisesti sisältä. Meidän on kyettävä uudelleenrakentamaan luottamusta työkavereihimme ja johtajiimme. Pelastustoimessa on valloillaan todella haitallista käytöstä, jota nykyinen johtaminen ei ole pystynyt poistamaan. Meidän on pidettävä parempaa huolta toisistamme ja kyettävä luottamaan siihen, etteivät häirintään ja syrjintään liittyvät signaalit enää jää ilman havaintoa tai reagointia. Tällä tarkoitan puuttumista asiattomaan käytökseen siellä paloaseman kahvipöydässä, mutta myös hyvää esimiestyötä kautta koko organisaation komentoketjun.

Vaikka tilanne onkin erittäin haastava, on meidän nähtävä tämäkin kriisi mahdollisuutena uudistua ja kehittyä paremmaksi.

Tästäkin kriisistä on opittava. Mitkä ovat ne muut signaalit, jotka ovat jääneet havaitsematta tai joihin emme ole reagoineet? Miten kehitämme kulttuuriamme suuntaan, joka rohkaisee tuomaan esiin toiminnan puutteita ilman, että joutuisimme lukemaan niistä nimettömiltä sometileiltä? Kriisistä oppiminen on myös vahva viesti siitä, että kykenemme kohtaamaan haasteita ja pystymme parantamaan toimintaamme. En usko hetkeäkään, ettemmekö pystyisi.

Mikko Poutala koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

-9-

Ajankohtaista

ArcResc-hanke on käynnistynyt Arktisten alueiden pelastustoiminnan suorituskyvyt: osaamisen ja yhteistyön edistäminen -hanke (ArcResc) käynnistyi lokakuussa 2021. Loppuvuoden 2021 aikana on tehty hankkeen valmistelevia toimenpiteitä, ja täyteen höyryyn toiminta pääsee 2022 vuoden alusta lähtien. Hanketta luotsaa hankepäällikkö Joel Kauppinen. Ulkoministeriön rahoittama (IBA-rahoitus) hanke kestää vuoden 2023 loppuun.

A

rktiset alueet ovat kansainvälisen kiinnostuksen ja kilpailun kohteena muun muassa niiden luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen, matkailun, kulttuurin ja uusien merireittien takia. Lisääntyvän ihmistoiminnan seurauksena riski onnettomuuksille kasvaa.

ArcResc-hankkeen tarkoituksena on kehittää arktisten alueiden pelastusalan osaamista ja suorituskykyä sekä rakentaa yhteistyötä arktisten maiden pelastustoimien toimijoiden välille. Hankkeen aikana järjestetään esimerkiksi webinaareja ja työpajoja toimintaympäristöön, toimintamalleihin ja kalustoon liittyen, kerätään ja välitetään tietoa toimijoiden välillä ja järjestetään kansainvälinen loppuseminaari.

Hankkeen avulla arktisen alueen toimijat voivat oppia ja kehittää toimintaansa yhteistyössä muiden arktisten maiden toimijoiden kanssa, parantaa kansainvälistä yhteistyökykyä ja rakentaa pysyviä verkostoja sekä kehittää uutta osaamista. Hankkeen tuloksia saatetaan tietoon Arktisen neuvoston toimijoille.

Hankekumppaneita ovat Lapin, Oulu-Koillismaan, Jokilaaksojen ja Kainuun pelastuslaitokset sekä sisäministeriö. Hankkeelle haetaan kansainvälisiä kumppaneita Arktisen neuvoston jäsenmaista.

Haluatko pysyä kärryillä ArcResc-hankkeen toimenpiteistä ja kuulumisista? Ilmoita itsesi postituslistalle: joel.kauppinen@sppl.fi Joel Kauppinen projektipäällikkö ArcResc-hanke, Suomen Palopäällystöliitto -10-

Pelastusalan arvojen mukainen toiminta luo turvallista työilmapiiriä Syksyllä 2021 on keskusteltu paljon pelastusalan arvoista ja niiden toteutumisesta. On selvää, että arvojen viemisessä käytäntöön on edelleen haasteita, ja asia edellyttää pitkäjänteistä työtä kaikilta alan toimijoilta. Minulla on kuitenkin Palopäällystöliiton korkeakouluharjoittelijana ollut ilo kokea, miten pelastusalan arvojen mukainen toiminta voi parhaimmillaan näkyä käytännön työssä.

S

ain ensikosketukseni pelastusalaan, kun aloitin korkeakouluharjoittelun Palopäällystöliitossa elokuussa 2021. Muutosjohtamisen tukemisen hanke ja sen järjestelyihin liittyvät työtehtävät kiinnostivat minua kovasti, ja hankkeen teemat sopivat erinomaisesti sosiaalipsykologian maisteriopiskelijan harjoitteluun. Pelastusalasta en tiennyt juuri mitään. Kuten kuka tahansa uusi työntekijä, minäkin olin aloittanut uuteen työorganisaatiooni tutustumisen verkkosivuja selaamalla.

Näin tutustuin ensikertaa myös pelastusalan arvoihin: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti – yhteistyössä.

Tutustuessani Palopäällystöliiton toimintaan, toimiston henkilökuntaan sekä moniin yhteyshenkilöihin alan eri organisaatioista pääsin havainnoimaan pelastusalan arvojen toteutumista ympärilläni käytännön työssä.

Liiton toiminnassa minulle korostui erityisesti ammatillisuuden arvo. Pyrkimys tuottaa laadukasta perus- ja täydennyskoulutusta ja siten tukea alan osaamista on Palopäällystöliiton tärkeimpiä tehtäviä. Vaikka tämä on jo itsessään yksi tapa toteuttaa alan arvoja, on minusta ollut erityisen merkityksellistä huomata, että koulutusten suunnittelussa pyritään laatuun: tarkoituksena on, että pystytään oikeasti vastaamaan alan tarpeisiin ja olemaan kiinni ajassa. Tämä jos joku on ammatillisuuden arvon toteuttamista käytännössä.

Inhimillisyyden arvo on tullut minulle tutuksi vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Minulla oli harjoitteluni alussa käsitys, että pelastusala on useita muita aloja hierarkkisempi toimiala. Minulle tämä ei kuitenkaan ole näkynyt, vaan myös johtavissa asemissa työskentelevät henkilöt ovat olleet mukavia ja huomioonottavia ihmisiä. Olen tullut kohdatuksi ja huomioiduksi myös tilan-

teissa, joissa olen harjoittelijana varautunut lähinnä seuraamaan sivusta asiantuntijoiden työskentelyä. Minun mielestäni tällainen huomioon ottava ja välitön vuorovaikutustapa niin asiakastyössä kuin työyhteisön sisälläkin on yksi tärkeimmistä tavoista, jolla pelastusalan arvot voivat konkreettisesti näkyä jokapäiväisessä toiminnassa.

Olen myös oppinut, millaisella toiminnalla voidaan tuottaa kokemusta luottamuksesta.

Kuulin heti ensimmäisenä työpäivänäni, että toimistolla keskusteltiin yhdenvertaisuudesta ja sen kehittämisestä niin liiton toiminnassa kuin pelastusalalla yleisestikin. Asiaa käsittelevien palaverien lisäksi myös ihan tavallisissa kahvipöytäkeskusteluissa tuli ilmi, että täällä ei hyväksytä häirintää tai syrjintää.

Tällainen puhe todella lisää henkilökohtaista turvallisuudentunnetta, kun tulee mukaan uuteen yhteisöön. Kun tietää, että kaikenlaisissa ongelmatilanteissa saa tukea muilta, luottamus yhteisöön ja alan toimijoihin vahvistuu.

Alkusyksystä Palopäällystöliitto julkaisi turvallisen tilan periaatteet, joiden avulla pyritään varmistamaan osallistujien, vieraiden ja järjestäjien henkinen sekä fyysinen turvallisuus kaikessa toiminnassa. Monet tietysti tuntevat nämä periaatteet jo valmiiksi ja osaavat käyttäytyä niiden mukaisesti. Tämä saattaa herättää kysymyksen siitä, miksi asiasta tarvitsee edes keskustella. On kuitenkin hyvin tärkeää sanoittaa yhteiset säännöt sen sijaan, että luotetaan kaikkien ymmärtävän ne automaattisesti. Monet asiat, joita pidetään itsestään selvinä, muuttuvat sellaisiksi vasta, kun niistä on keskusteltu yhdessä ja viestitty myös ulospäin. Juuri avoin keskustelu ja turvallisen tilan luominen arjen kielenkäytössä ja toiminnassa on minusta yksi

keskeinen tapa tuoda luotettavuuden arvoa käytäntöön.

Yhteistyö on kenties arvoista tärkein, koska pelastusalan arvojen toteutuminen kokonaisuutena edellyttää tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden kesken. Ymmärsin jo varhaisessa vaiheessa harjoitteluani, että Palopäällystöliiton toiminta perustuu vahvasti yhteistyöhön ja yhteistyön mahdollistamiseen. Minulle yhteistyö on näyttäytynyt paitsi työkavereiden auttamisena ja tukemisena liiton toimiston sisällä myös siinä, miten Palopäällystöliiton toiminnassa pyritään osallistamaan jäsenistöä ja rakentamaan keskusteluyhteyttä eri suuntiin alalla.

Palopäällystöliiton YouTube-kanavalta löytyy video, jolla pohditaan pelastusalan arvojen viemistä käytäntöön. Videolla todetaan, että arvojen tulee jalkautua kaikille organisaatiotasoille niin, että myös jokainen aloittava työntekijä voi ne tunnistaa. Minun kohdallani tässä tavoitteessa on onnistuttu erinomaisesti, mutta työ on edelleen kesken. Toivon, että alalla jatketaan sinnikästä arvotyötä, jotta kaikilla uusilla ja vanhoilla työntekijöillä organisaatiosta ja sen tasosta riippumatta olisi samanlainen kokemus ammattimaisesta, inhimillisestä, luotettavasta ja yhteistyöllä eteenpäin pyrkivästä pelastusalasta.

Milla Hallikas korkeakouluharjoittelija Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hanke, Suomen Palopäällystöliitto -11-

Ajankohtaista

V Sopimuspalopäällikkösemi haastaa kehittymään ja kehit Koronapandemian vuoksi muutamaan otteeseen siirretty V Sopimuspalopäällikköseminaari käynnistettiin 15.–17.10. Turussa.

J

ärjestyksessään nyt jo siis viidennen Sopimuspalopäällikköseminaarin aloitti 16 henkilöä, jotka tulevat Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan, Helsingin kaupungin, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitoksien alueilta. Seminaari jakaantuu viikonloppuihin sijoittuviin viiteen seminaarijaksoon, joiden teemat vaihtelevat. Nyt alkaneen seminaarin ensimmäisellä seminaarijaksolla teemana oli valta ja johtaminen.

Avauspuheiden ja esittäytymisten jälkeen varsinainen luentosarja aloitettiin käsittelemällä pelastuslaitosten odotuksia sopimuspalokuntien vastuuhenkilöiltä. Aihe haastoi heti pohtimaan, kuinka paljon palokunnat käyvät vastaavanlaista keskustelua pelastuslaitosten edustajien kanssa ja pitäisikö keskustelua käydä enemmän. Näkökulman voi kääntää myös toisinpäin ja kysyä, mitä palokunnat odottavat pelastuslaitoksilta.

Seminaarin tärkeimpänä tehtävänä on seminaarilaisten henkilökohtaisten johta-

mistaitojen kehittäminen ja syventäminen.

Seminaarijakson aikana käsiteltiin muun muassa järjestötoiminnan johtamista, tavoitejohtamista, strategista johtamista, esimiestyötä, tulevaisuusajattelua ja ennakointia, sidosryhmätoimintaa, yhteiskuntasuhteita, palokuntatoiminnan erityispiirteitä ja muutosvoimia sekä brändäystä. Jokaisesta aiheesta kuultiin laadukkaat ja korkeatasoiset luennot. Oppiminen vaatii aikaa ja määrätietoista opiskelua, joten kahden vuoden aikana suoritettavan seminaarin jaksojen välillä suoritetaan välitehtäviä, jotka syventävät ja laajentavat viikonloppuina käsiteltyjä teemoja.

Onneksi seminaari tarjoaa ainutlaatuisen verkostoitumismahdollisuuden; voimme käydä ajatustenvaihtoa, jakaa kokemuksiamme ja saada vertaistukea toinen toisiltamme.

Keskustelut muiden kanssa lisäävät ymmärrystä, avaavat uusia näkökulmia ja auttavat jäsentämään ajatuksia. Yhteiset kokemukset seminaarimatkan aikana vahvistavat meitä niin yksilöinä kuin ryhmänäkin.

Yhtenä seminaarin tavoitteena on myös oppia toimimaan ja vaikuttamaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja tilaisuuksissa.

Saimme viikonlopun aikana etikettikoulutusta, ohjausta luontevaan käyttäytymiseen erilaisissa tilaisuuksissa sekä harjoittelimme

Seminaari aloitettiin perinteikkäästi Turun VPK:n talolla

-12-

esiintymistä. Mieleenpainuvin kokemus oli kokoontua aiempien seminaarien osallistujien kanssa yhteiseen cocktailtilaisuuteen, jossa saimme kuulla monia mahtavia tarinoita.

Seminaarilaiset saivat myös tehtäväkseen valita keskuudestaan niin sanotun ”seminaarin vanhimman” eli Oltermannin/Olterannin, jonka tehtävänä on muun muassa edustaa omaa seminaaria. Mielenkiintoisen valintamenettelyn kautta allekirjoittanut valittiin Oltermannin kunniatehtävään. Kiitän seminaarilaisia vielä kertaalleen tästä luottamuksesta ja lupaan hoitaa luottamustehtävän parhaan kykyni mukaisesti.

Kiitän lämpimästi isäntänä toiminutta Turun VPK:n päällikköä Petri Haanpäätä ystävällisestä vastaanotosta, seminaarin johtajaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikköä Mika Kontiota yhteishengen luomisesta sekä koko seminaarin työryhmää mukana olemisesta ja elämisestä. Kiitokset myös ammattitaitoisille ja inspiroiville luennoitsijoille.

Juha Kylmälä V Sopimuspalopäällikköseminaarin Oltermanni Palokunnanpäällikkö, Riihimäen VPK

inaari ttämään Palopäällikköseminaarien historiaa

S

uomen Palopäällystöliitto järjesti ensim mäisen kuntien ja kaupu nkien palopäälliköille suunnatun Palop äällik köseminaa rin vuosi na 1980–1982. Seminaarikoulutu ksen käynn istämisen tausta lla oli tarve palopäällikön virka an valmentava sta johtajakoulutuksesta. Palopäällik kösem inaar eja järjestettiin yhteensä yhdek sän, viimeinen vuosi na 2002–2004.

Teollisuuspalopäälliköille tarkoitetut seminaarit alkoivat vuonna 1982 ja viimeisin eli IV Teollisuuspalopä ällikkösem inaar i järjestettiin vuosi na 2008–2009. 1990-luvun lopulla kehitt yi ajatus myös sopimuspalopääl lystöl le suunnatusta seminaarist a ja ensimmäinen Sopimuspalopääl likköseminaari järjes tettiin vuosi na 1999–2000. Sopimuspalokunt ien päälly stö-, hallit us- ja muissa luotta mus- ja johtotehtäv issä toimiville palokuntie n vaikuttajille on tähän mennessä järjestetty neljä seminaaria.

Seminaarin Oltermanni Juha Kylmälä

-13-

Ajankohtaista Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen kuulumiset

M

uutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen tavoitteena on kehittää erilaisten muutoksien johtamisesta ja koordinoimisesta vastuussa olevien henkilöiden muutosjohtamisen ja -viestinnän taitoja pelastusalan uudistuvassa työympäristössä.

Hankkeessa järjestetään muutostilanteiden johtamiseen ja hallintaan valmentavia luentoja ja koulutusta. Syksyn aikana hankkeen järjestelyt ovat edenneet suunnitellusti:

Muutosjohtamisen verkkoluentosarja jatkuu vuoden 2022 puolelle Syyskuussa 2021 hankkeen tiimoilta aloitettiin verkkoluentosarja, jossa käsitellään muutosjohtamisen eri osa-alueita ja onnistuneita muutosjohtamistapauksia. Luennoilla kuullaan sekä muutosjohtamisen asiantuntijoita että erilaisissa muutostilanteissa mukana olleita pelastustoimen henkilöitä. Noin kuukauden välein järjestettävät luennot jatkuvat kevääseen 2022 asti. Menneiden luentojen tallenteisiin voi tutustua Palopäällystöliiton Youtube-tilillä.

Muutosjohtamisen työkalupakki -valmennukset pelastusalan henkilöstölle alkavat tammikuussa – ilmoittaudu mukaan!

Keväällä 2022 hankkeessa järjestetään Muutosjohtamisen työkalupakki -valmennus.

Käytännönläheinen valmennus antaa työkaluja erilaisten muutostilanteiden toteuttamiseen ja hallintaan pelastusalan uudistuvassa työympäristössä. Valmennuksessa yhdistyvät valmentajan inspiroivat asiantuntijapuheenvuorot sekä ryhmätyöskentely, joka mahdollistaa omien muutoshaasteiden aktiivisen työstämisen valmentajan ja muiden osallistujien tuen avulla.

Valmennukseen hakeutuvilla toivotaan olevan jo ilmoittautuessa mielessä jokin omaan työhön liittyvä muutoshaaste tai haasteita valmennuksen aikana työstettäväksi.

Haaste voi esimerkiksi liittyä johonkin tiettyyn uudistushankkeeseen tai alalla tapahtuviin yleisempiin muutoksiin.

-14-

Muutosjohtamisen työkalupakki

Valmennusryhmät ja ajankohdat

V

almennus järjestetään neljällä eri paikkakunnalla, ja kukin valmennusryhmä kokoontuu kaksi kertaa. Valmennuspäivien välissä on seitsemän viikon tauko, jonka aikana on mahdollisuus työstää valmennuksessa opittuja asioita työpaikalla. Yhteen valmennusryhmään otetaan enintään 30 osallistujaa.

1. valmennusryhmä: ke 19.1.2022 ja ke 9.3.2022, Espoo

2. valmennusryhmä: to 20.1.2022 ja to 10.3.2022, Jyväskylä 3. valmennusryhmä: ke 26.1.2022 ja ke 16.3.2022, Tampere 4. valmennusryhmä: to 27.1.2022 ja to 17.3.2022, Oulu

Lue lisää valmennuksesta ja ilmoittaudu mukaan Palopäällystöliiton koulutuskalenterin kautta: sppl.fi/koulutukset

Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hanke Hankeaika: 1.6.2021–31.12.2022 Rahoitus: Palosuojelurahasto ja Suomen Palopäällystöliitto

Kevään tapahtumat Merkitse kalenteriisi hyvissä ajoin!

12. ja 13.1. Road Rescue 2022, Helsinki 12.1.

Pelastustoiminnan Tunti turvaa (Road Rescue 2022 Live) 12.–13.1. Turvallisuus messut ja seminaarit, Helsinki 19.1.

Muutosjohtamisen työkalupakki ryhmä 1, Espoo 20.1.

Muutosjohtamisen työkalupakki ryhmä 2, Jyväskylä 25.–26.1. Tapahtumaturvallisuus 2022, Tampere 26.1.

Muutosjohtamisen työkalupakki ryhmä 3, Tampere 27.1.

Muutosjohtamisen työkalupakki ryhmä 4, Oulu 8.2.–28.4. Kouluttajan pedapakki, Hämeenlinna 15.2.

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja kurssinjohtajien

täydennyskoulutus, Helsinki 16.–17.3. Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja kurssinjohtajakoulutus, Helsinki 30.3.

Varautumisen pre seminaari, Helsinki 31.3.–1.4. Palopäällystöpäivät 2022, Helsinki 26.4.

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusosaaja kurssinjohtajien

täydennyskoulutus, Tampere Tunti turvaa verkkoluentojen ajankohdat ja aiheet sekä kevään muut

tilaisuudet verkkosivuilla www.sppl.fi/koulutus

-15-

Ajankohtaista

MentalFireFit – vielä vuosi aikaa vaikuttaa MentalFireFit-hankkeen ensimmäinen kausi alkaa pikkuhiljaa olla taputeltu. Nyt saa olla hieman ylpeä kuluneesta kahdesta vuodesta. Toisaalta pitää pyrkiä säilyttämään sama into ja intensiteetti vielä vuodeksi eteenpäin.

Kuluneet kaksi vuotta eivät ole olleet helppoja. Psykologinen turvallisuus pelastusalalla on ollut viime aikoina esillä kahvipöydissä ja medioissa, ja siksi meidän onkin syytä rinnastaa henkinen työkyky fyysiseen suorituskykyyn.

M

onta paloa on sammunut hankkeen aikana ja uskoisin, että osalla kuormittava tehtävä on jäänyt kytemään mielen raunioihin. Koronaviruspandemia on ollut läsnä lähes koko hankkeen ajan. Olemme oppineet kommunikoimaan ja pitämään koulutuksia verkossa parissa vuodessa. Aiemmin tätä ei juuri pidetty mahdollisena pelastusalalla. Siitä huolimatta useiden koulutustapahtumien peruuntuminen on ollut valitettavaa.

Pandemia sai hankkeen aktivoitumaan erilaisin keinoin kuin olimme suunnitelleet: Moniviranomaisyhteistyö vahvistui etenkin Pohjanmaan poliisilaitoksen, Keravan hätäkeskuksen ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Posttraumatyöpaja järjestettiin hankaluuksista huolimatta. Teams-pohjaisiin Kohtaamisiin osallistui laajasti jälkipurkuohjaajia ympäri Suomea. Tukinet-alustalle perustettiin verkkokeskustelu. Yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa teimme kaksi Esihenkilökoulutuspakettia Howspace-alustalle (tutustu osoitteessa: mentalfirefit.in.howspace.com).

-16-

Kuva: Teemu Heikkilä

Edellä mainittujen lisäksi teimme suosituksen jälkipurkutoimenpiteiden järjestämisestä, kirjoitimme artikkeleita ja kartoitimme jälkipurkuohjaajien koulutustarpeita. XAMK puolestaan teki tutkimustyötä esimerkiksi jälkipurkukäytännöistä pelastusalalla sekä posttraumatyöpajan vaikuttavuudesta.

Jälkipurkutoimien kehittäminen jatkuu Jälkipurkutoimien kehittäminen on ollut MentalFireFit-hankkeen yksi kantavista teemoista.

Niitä olemme kehittäneet kouluttamalla lisää vertaispurkuohjaajia ja kehittämällä seurantaa istuntojen jälkeen. Lisäksi olemme olleet myötävaikuttamassa siihen, että psyykkinen suorituskyky huomioidaan myös käynnissä olevassa Suorituskykyhankkeessa – toivottavasti stressitietoisuus ja jälkipurkutoimet ovat yhä tiiviimmin osa pelastusalaa jatkossa. Tulevaisuudessa olisi tärkeä päästä mukaan myös

työterveysyhteistyöhön.

Vuonna 2022 MentalFireFit jatkaa psyykkisen suorituskyvyn parissa entistä laajemmin. Pyrimme kehittämään etenkin kuormitustekijöiden ja palautumisen huomioimista pelastusalalla. Mukaan tulee määrätietoisempaa yhteistyötä myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoispalokuntien kanssa. Paljon kehuttu posttraumatyöpaja saa jatkoa ensi vuonna.

Saamme järjestää työpajan ammattilaisille huhtikuussa ja sopimuspalokuntalaisille pilotoidaan ensimmäinen posttraumatyöpaja toukokuussa. Etsimme yhä jatkuvaa rahoitusta posttraumatyöpajoille ja toivomme yhdenvertaisuutta poliisiorganisaatioihin nähden.

Vertaispurkua tullaan hyödyntämään entistä monipuolisemmin Ensi vuoteen mahtuu useita erilaisia koulutustapahtumia pelastusalan henkilöstölle. Pyrim-

me hyödyntämään entistä monipuolisemmin vertaispurkua. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa perehdytyksessä, simulaatioissa, kuormitustilanteissa, kumulatiivisessa stressissä ja eläkkeelle siirtymisessä. Toivottavasti saamme vietyä myös työnohjausta eteenpäin pelastusalalla. Töitä siis riittää ensi vuodellekin.

Lopuksi suuret kiitokset MentalFireFit-hankkeen TKI-asiantuntija Laura Leinoselle. Hän on pitänyt huolta hankkeen tutkimustiedollisesta osuudesta sekä projektipäällikön mielenterveydestä. Haluan myös kiittää koko Pirkanmaan pelastuslaitosta ja erityisesti Sanna Kauppista ja Elina Holstikkoa jälkipurkutoimien kehittämisestä organisaatiotasolla ja laajasta yhteistyöstä MentalFireFit-hankkeen kanssa.

Saku Sutelainen projektipäällikkö MentalFireFit-hanke, Suomen Palopäällystöliitto

-17-

Ajankohtaista

Ehdota webinaari-ideaa!

P

alopäällystöliitto järjestää ketterästi webinaareja pelastusalan ajankohtaisista aiheista. Jos sinulla on mielessä aihe tai tiedät hyvän esittäjän, tee ihmeessä ehdotus! Me hoidamme tekniikan, järjestelyt ja opastamme esitystekniikan käytössä.

Muista myös Palopäällystöliiton YouTube-kanava Suurin osa Palopäällystöliiton järjestämistä webinaareista julkaistaan tapahtuman jälkeen Palopäällystöliiton YouTube-kanavalla. Kanavamme viimeisimpiä sisältöjä ovat esimerkiksi Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa -ohjetta käsittelevä webinaari sekä Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksen julkistustilaisuus. Ota kanava seurantaan: youtube.com/palopaallystoliitto Webinaari-ideoihin, toimikuntiin ja hankkeisiin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä toimiston henkilökuntaan esimerkiksi sähköpostitse – sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@sppl.fi

Ajankohtaiset asiat löytyvät Howspacesta

– näin pääset työtilaan!

M

uistathan, että Palopäällystöliiton ajankohtaiset kuulumiset, koulutustiedotteet sekä muu jäsenille suunnattu viestintämme löytyy nykyisin Palopäällystöliiton Howspace-työtilasta. Aina kun työtilaan päivitetään uutta sisältöä, muistutamme jäseniä sähköpostikutsulla, jonka kautta Howspace-työtilaamme pääsee. Päivitämme työtilaa aina kuun vaihteessa ja puolivälissä.

Sähköpostikutsu on oikealla olevan kuvan mukainen tekstilaatikko.

Punaista palkkia klikkaamalla pääset työtilaan, johon ei tarvitse erikseen kirjautua.

Mikäli et muista nähneesi kutsuja sähköpostissasi, tarkistathan roskapostisi ja muut-kansion, joihin kutsu saattaa toisinaan eksyä.

Howspacen tsekkaaminen aina sähköpostikutsun saatuasi pitää sinut varmasti ajan tasalla!

Yllä: Lokakuussa jäsenillemme lähtenyt Howspace-kutsu näytti tältä.

Punaista palkkia klikkaamalla pääsee siirtymään Howspace-työtilaamme, tuolloin lukemaan työtilaan juuri päivitetyt ajankohtaiset kuulumisemme.

Vasemmalla: Tältä näyttää Howspace-työtilamme Ajankohtaista-sivu.

-18-

Ajankohtaista

Palopäällystöliiton uutena viestinnän harjoittelijana on aloittanut Niklas Liiri Korkeakouluharjoittelunsa aikana Niklas tutustuu Palopäällystöliiton viestinnän tehtäviin monipuolisesti. Luvassa on muun muassa sisällöntuotantoa sekä koulutus-, tapahtuma- ja jäsenviestintää yhteistyössä Palopäällystöliiton henkilöstön ja jäsenistön kanssa.

N

iklas Liiri on aloittanut Palopäällystöliitossa viestinnän harjoittelijana marraskuun alussa. Harjoittelunsa aikana Liiri tukee Palopäällystöliiton viestintää esimerkiksi sisällöntuotannon sekä ajankohtaisviestinnän saralla. Korkeakouluharjoittelu kestää 31.1.2022 saakka.

Millaisesta henkilöstä on kyse ja minkälaista osaamista uusi korkeakouluharjoittelija tuo Palopäällystöliittoon? Lue alta!

Oma henkilökohtainen tausta lyhyesti, mistä tulet ja millainen ihminen olet?

Nimeni on Niklas Liiri, ja olen 21-vuotias viestinnän opiskelija. Olen syntynyt ja viettänyt nuoruuteni Luxemburgissa, missä olen käynyt Eurooppa-koulun. Olen aina kuitenkin mieltänyt Suomen vähintäänkin henkiseksi kodikseni, ja lapsuuteni lomat kuluivatkin pitkälti Helsinki–Pori-akselilla. Henkilönä olen lähtökohtaisesti rauhallinen ja mietteliäs, mutta heittäytymiskykyäkin minulta löytyy.

Mikä on roolisi Palopäällystöliitossa?

Toimin Palopäällystöliitossa viestinnän harjoittelijana. Työtehtäväni koostuvat muun muassa sisällöntuotannosta liiton sosiaalisen median kanaville, tiedotteiden kirjoittamisesta, liiton verkkosivujen päivittämisestä sekä webinaarien parissa työskentelystä.

Minkälaisissa tunnelmissa aloitat Palopäällystöliitossa?

Saavun Palopäällystöliittoon uteliaan ja avoimen asenteen kera. Olen innoissani päästessäni tutustumaan tosielämän työympäristöön ja saamaan käsitystä työelämän vaatimuksista.

Oma ammatillinen tausta lyhyesti, minkälainen työkokemus ja koulutus?

Luxemburgin Eurooppa-koulusta vuonna 2018 ylioppilaaksi valmistuttuani aloitin viestintätieteiden opinnot Amsterdamin yliopistossa.

Viestintään liittyvästä työstä minulla ei ole aikaisempaa kokemusta, joten odotan innolla,

mitä harjoittelu Palopäällystöliitossa tulee pitämään sisällään. Aikaisempaa työkokemusta minulta löytyy muutaman toimitilahuollon kesätyön muodossa.

Mitä tuot Palopäällystöliittoon (ammatillisesti ja henkilökohtaisesti)?

Opintoni ovat tarjonneet minulle laaja-alaisen katsauksen viestinnän eri osa-alueisiin, ja jokainen suorittamani kurssi on käsitellyt viestintää tietystä näkökulmasta. Toivonkin oppimani teoreettisen taustan tuovan lisäpanosta myös Palopäällystöliiton viestintään.

Henkilökohtaisella tasolla uskon tuovani liittoon viestinnän teoreettisen puolen lisäksi kansainvälistä näkökulmaa.

Minulle on henkilö kohtaisesti palkitsevaa päästä suorittamaan korkeakouluharjoitteluni yhteiskunnallisesti merkittävässä organisaatiossa.

Mitä odotat Palopäällystöliitolta a) työnantajalta ja b) työyhteisöltä?

Viestinnän harjoittelijan paikka Palopäällystöliitossa on itselleni jännittävä haaste ja ennen kaikkea upea tilaisuus. Odotan pääseväni tutustumaan sekä osallistumaan viestinnän toteuttamiseen lähietäisyydeltä, ja tavoitteeni on soveltaa oppimaani teoreettista taustaa todellisessa työelämässä. Odotan lisäksi kohtaavani innokkaan sekä ammatilleen omistautuneen työyhteisön.

Muut terveiset henkilöstölle, jäsenistölle ja muille?

Palopäällystöliitto tekee tärkeää työtä edistääkseen suomalaisten jokapäiväistä turvallisuutta.

Minulle on henkilökohtaisesti palkitsevaa päästä suorittamaan korkeakouluharjoitteluni yhteiskunnallisesti merkittävässä organisaatiossa.

On siis ilo ja kunnia liittyä mukaan Palopäällystöliiton toimintaan!

Niklas Liiri aloitti Suomen Palopäällystöliitossa viestinnän korkeakouluharjoittelijana 1.11.2021. Niklaksen tehtäviin kuuluu Palopäällystöliiton viestinnässä avustaminen.

Harjoittelu kestää 31.1.2022 saakka.

-19-

Ajankohtaista

FEU-kokous 4.–5.11.2021 Gentissä

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys pelastustoimen keskiössä Euroopassa Edellinen FEU:n live-kokous järjestettiin marraskuussa 2019. Nyt kaksi vuotta ja neljä online-kokousta myöhemmin oli taas aika kokoontua livenä, tällä kertaa Belgian Gentissä. Kokoukseen, johon oli etäosallistumismahdollisuus, osallistui 14 maata paikan päällä ja kaksi etänä. Suomea edustivat tällä kertaa Veli-Pekka Ihamäki, Peter Johansson ja Torbjörn Lindström. Ari Keijonen osallistui tilintarkastajan roolissa.

S

ääntömääräisten asioiden listalla oli taas toimihenkilöiden raportit. Näistä voidaan mainita, että FEU:n presidentti on pitänyt tiivistä kontaktia CTIF:n presidentin -20-

kanssa ja on odotettavissa, että Milan Dubravac osallistuu seuraavaan kokoukseen.

Portugalin jäsenyys jäädytettiin toistaiseksi maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi. Peter Oslejsek Tsekistä valittiin uudelleen kolmeksi vuodeksi FEU:n hallitukseen. Uudeksi tilintarkastajaksi Tanskan Bjarne Nigaardin tilalle valittiin Jan Jorrisen Belgiasta, Ari Keijonen jatkaa tehtävässä tämän vuoden loppuun.

Järjestöön kuuluu tällä hetkellä kaksikymmentäkolme maata. Hallitus on puheenjohtaja Stephan Weeversin johdolla tehnyt rekrytointityötä, ja monta uutta maata on ilmaissut kiinnostuksensa liittyä jäseneksi.

Seuraavassa kokouksessa nähtäneen jo Pohjois-Irlanti, Skotlanti, Islanti ja Malta kokouksen tarkkailijoina. Myös Sveitsi ja Bulgaria ovat kiinnostuneita, mutta eivät vielä ole vahvistaneet tuloansa.

Euro Safety Awardia varten on tullut yhteensä kaksitoista esitystä, joista kolme esite-

tään EFA:lle. Suomestakin on yksi esitys. Palkinto jaetaan Dublinissa joulukuussa.

FEU:n pitkäaikainen sihteeri Finian Joyce Irlannista jää seuraavan kokouksen jälkeen eläkkeelle. Esityksiä uudeksi sihteeriksi pyydetään jäsenliitoilta toukokuuhun mennessä. Suomi ei ole esittämässä sihteerikandidaattia.

Kokouksessa päätettiin myös järjestön uudesta huomionosoitusjärjestelmästä.

FEU:lla on nyt kolmiportainen ansiomerkkijärjestelmä. Ansiomerkkiä voidaan esittää henkilöille, joka on tehnyt pitkän ja merkittävän työn federaation hyväksi. Ensimmäiset ansiomerkit jaettiin FEU:n 25-vuotisillallisella, ja samassa yhteydessä edellinen presidentti, Antwerpenin eläkkeellä oleva palopäällikkö Chris Addiers kutsuttiin FEU:n kunniajäseneksi.

Toimintasuunnitelma käsiteltiin ja hyväksyttiin. Suunnitelman kolme pääkohtaa ovat edelleen palopäällystön kehittämisohjel-

www.f-e-u.org FEU:n uudistuneet kotisivut: man pilotointi ja sen kehittäminen. Toisena pääkohtana on tiedon ja osaamisen vaihto jäsenorganisaatioiden ja -maiden välillä sekä verkostojen vahvistaminen. Kolmantena painopisteenä on viestintä. Seuraavaan kokoukseen valmistellaan FEU:n uusi viestintäsuunnitelma. Jokaiselle painopisteelle asetetaan työryhmä avustamaan järjestön hallitusta toimenpanemaan strategia.

Kokouksen toisen päivän teema oli ilmastomuutoksen vaikutukset pelastustoimeen Euroopassa ja miten pelastustoimi voi paremmin huomioida kestävän ja vastuullisen kehityksen periaatteita. Saatiin kuulla kaksi esitystä ilmastonmuutosteemasta, toinen Espanjan metsäpaloista ja niihin liittyvistä haasteista, toinen Euroopan viimekesäisistä tulvista ja erityisesti niiden vaikutuksista belgialaiseen Liegen kaupunkiin. Lisäksi kuultiin, kuinka kestävä kehitys otetaan huomioon Gentin pelastuslaitoksella, kemianteollisuudessa BASFilla ja autoteollisuudessaVolvolla. Työpajatyöskentelyä raamittivat YK:n kestävyystavoitteet ja niiden implementointi pelastustoimeen.

Seuraava kokousisäntä onkin sitten Suomi ja Palopäällystöliitto 14.–15.6.2022.

Tämän jälkeen kokoukset ovat Madridissa (2/2022) ja Riiassa (1/2023).

Lisätiedot: Torbjörn Lindström, torbjorn.lindstrom@turku.fi ja Ari Keijonen, ari.keijonen@sppl.fi

FEU:n ansiomerkit 4.11.2021 Gent Nimi

Chris Addiers Dieter Nüssler Göran Schnell Ruud Jonkman Guttorm Liebe (posthumous) Franz Delzepich Rob Brons Con Murphy Gasper Bizjak Gerard van Klaveren Sir Ken Knight Frank Maertens Per Ole Sivertsen

Taso Maa

Gold Belgium Gold Germany Gold Sweden Gold Netherlands Gold Norway Gold Germany Gold Netherlands Silver Ireland Silver Slovenia Silver Netherlands Silver UK Bronze Belgium Bronze Norway -21-

Ansiomerkit Vuosien 2020 ja 2021 aikana jaettuja ansiomerkkejä Koronapandemia on sotkenut monet juhlasuunnitelmat vuosien 2020 ja 2021 aikana, joten emme julkaisseet ansiomerkkien saajia lehdissä 3/20–3/21. Alla kooste tuona aikana jakamistamme ansiomerkeistä (suluissa liittohallituksen kokous, jossa ansiomerkki on myönnetty).

Helminen Risto, pelastuspäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 2/21)

Tuliristi nro 112 Waitinen Matti, rehtori, Helsingin pelastuskoulu (LH 3/21)

Ansioristi -22-

Vuorela Viljami, koulutuspäällikkö, Helsingin Pelastusliitto HELPE Oy (LH 6/19)

Erityisansioristi nro 68 Virtanen Jorma Juhani, aluepalomestari, Satakunnan pelastuslaitos / Tarvasjoen VPK (LH 3/20)

Erityisansioristi nro 69 Lehtinen Erkki Tapani, aluepalopäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos (LH 5/20)

Erityisansioristi nro 70 Eskola Pekka Sakari, palopäällikkö evp. / veteraani, Karinaisten VPK (LH 6/20)

Erityisansioristi nro 71

Tuliristi nro 111

Tuliristi

Erityisansioristi nro 67

Hyrsky Iiro, erityisasiantuntija / palomestari, Satakunnan pelastuslaitos (LH 2/21)

Erityisansioristi nro 72 Rajala Risto Rikhard, aluepalopäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos (LH 2/21)

Ansioristit

Erityisansioristi

Ansiomitali

Ari Juha Tapani, hallituksen puheenjohtaja, Elimäen VPK (LH 7/20) Erkkilä Titta, valtuuston puheenjohtaja, Haminan kaupunki (LH 4/21) Inkeroinen-Lalu Elina, kaupunginvaltuutettu, Haminan kaupunki (LH 4/21) Jäntti Jarkko Olavi, turvallisuuspäällikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (LH 5/20) Kalmakoski Martti Simo, palotarkastaja, Lapin pelastuslaitos (LH 2/21) Kotiniemi Topias, kunnallisneuvos, Kotkan kaupunki (LH 4/21) Laiho Jukka Tapani, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 3/20) Laiho Kai, yksikönjohtaja, Halikon VPK (LH 4/20) Lappalainen Sami Pekka, palomestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 3/20) Lehtinen Vesa Ismo, valmiusmestari, Päijät-Hämeen pelastuslaitos (LH 4/21) Liukkonen Petri Sakari, lääkintämestari, Satakunnan pelastuslaitos (LH 3/20) Mantere Markku Henrik, aluepalomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 2/21) Muhonen Hannu, kaupunginjohtaja, Haminan kaupunki (LH 4/21) Palosaari Matti Johannes, aluepalomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 3/21) Paukkunen Harri Juhani, palomestari, Päijät-Hämeen pelastuslaitos (LH 5/20) Pihtilä Jouko Elias, yksikönjohtaja, Karinaisten VPK (LH 6/20) Rantala Ilkka Tapani, palokunnanpäällikkö, Karinaisten VPK (LH 6/20)

Rautanen Jaakko Pekka, osastoesiupseeri, Pääesikunta (LH 7/20) Saari Janne, palokunnan varapäällikkö, Urjalan VPK (LH 2/21) Saarinen Marko Tapani, yksikönjohtaja, Karinaisten VPK (LH 6/20) Santaharju Jari Juhani, palomestari, Satakunnan pelastuslaitos / Karvian VPK (LH 5/20) Sohkanen Toni Kristian, palomestari, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 6/20) Tenhunen Pertti Juhani, koulutuspäällikkö, Tarvasjoen VPK (LH 3/20) Toivonen Asko Pekka Kalervo, yksikönjohtaja, Karinaisten VPK (LH 6/20) Viili Ari Kalevi, kunniajäsen / yksikönjohtaja, Liedon VPK (LH 3/20) Vinho Juha, ryhmänjohtaja, Euran VPK (LH 6/20) Virtanen Mika Johannes, yksikönjohtaja / hallituksen puheenjohtaja, Karinaisten VPK (LH 6/20) Virtanen Sauli Nuutti, palomestari, Satakunnan pelastuslaitos (LH 3/20) Vuolteenaho Jarmo, johtokunnan puheenjohtaja, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 6/20) Vänni Henri Pekka, aluepalomestari, KeskiSuomen pelastuslaitos (LH 4/21) Werning Paula, johtokunnan puheenjohtaja, Kymenlaakson pelastuslaitos (LH 4/21)

Ansiomitalit Alanen Matti Vilho Aukusti, ensihoitaja, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 6/20) Frimodig Markus Tapio, paloesimies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 3/20) Gröhn Jan-Eric, palokunnanpäällikkö, Marjaniemen VPK (LH 2/21) Haapaniemi Juhani, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 4/2) Hakala Joni Antero, tekninen päällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 5/20) Hiltunen Mikko, yksikönjohtaja, Kyrökosken VPK (LH 4/21) Hirvensalo Tero Ville Juhani, koulutuspäällikkö, Karinaisten VPK (LH 6/20) Huhtala Osmo Mauri Juhani, yksikönjohtaja, Karinaisten VPK (LH 6/20) Hämeenkorpi Tanja Eleonoora, ensihoidon esimies, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 6/20) Hänninen Pertti, aluepalomestari, KeskiSuomen pelastuslaitos (LH 2/21) Hörkkö Jari Tapio, yksikönjohtaja / hallituksen varapuheenjohtaja, Tarvasjoen VPK (LH 3/20) Järvinen Jari, palomies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 3/20) Kielinen Tiina Marja, valmiussuunnittelija, Satakunnan pelastuslaitos (LH 2/21) Kiskonen Pekka Raimo Antero, yksikönjohtaja, Karinaisten VPK (LH 6/20)

Liittohallituksen kokous ja uudet jäsenet LIITTOHALLITUS 4/21 Kulju Kari Olavi, suojelumies, Metsä Fibre Kemi (LH 3/21) Kärki Arto Viljami, valmiuspäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 4/21) Lahti Jukka Kalevi, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 5/20) Leinonen Janne Erik, hallituksen puheenjohtaja / yksikönjohtaja, Noormarkun VPK (LH 3/20) Lintula Toni, yksikönjohtaja, Halikon VPK (LH 4/20) Lyden Petri Mikael, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 4/21) Maskonen Ari Ilari, toiminnanjohtaja / varapuheenjohtaja, Suomen Sopimuspalokuntien liitto / Kellokosken VPK (LH 2/21) Matinlauri Aini, johtokunnan jäsen, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 6/20) Moisio Jouko Olavi, valmiussuunnittelija, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 5/20) Mokkila Harri Sakari, VPK:n vara- ja koulutuspäällikkö, Kyrökosken VPK (LH 4/21) Mäkelä Jarmo Juhani Einari, yksikönjohtaja, Karinaisten VPK (LH 6/20) Neulasalmi Lasse, veteraaniosaston johtaja, Halikon VPK (LH 4/20) Nikkilä Sami, ryhmänjohtaja, Riihimäen VPK (LH 5/20) Nyholm Olli, palopäällikkö, Tervakoski Oy:n tehdaspalokunta (LH 5/20) Partanen Heidi Marita, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 3/20) Pummila Jouni Juhani, palopäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 6/20) Puukka Jari Matti, vanhempi sammutusmies, Tarvasjoen VPK (LH 3/20) Pyyhtiä Harri Matias, riskienhallintapäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 6/20) Riikonen Pauli, yksikönjohtaja, Kellokosken VPK (LH 3/21) Ritanoro Jouni, paloesimies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 3/20) Saarinen Mika Juhani, yksikönjohtaja, Karinaisten VPK (LH 6/20) Sainio Juha, ryhmänjohtaja, Kiukaisten VPK (LH 5/20) Salomäki Saila Maarit, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 5/20) Sarvi Kari Juhani, paloesimies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 3/20) Seppä Juha Heikki Tapani, palokunnan varapäällikkö, Tarvasjoen VPK (LH 3/20) Tuomisto Miika Samu Utria, viestimestari, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 4/21) Ukkonen Markku Kalevi, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 3/20) Vasarainen Juha, hälytysosaston johtaja, Halikon VPK (LH 4/20) Vinho Jouni, varapäällikkö, Euran VPK (LH 6/20) Väisänen Tapio Ilkka, varapuheenjohtaja ja ryhmänjohtaja, Riihimäen VPK (LH 5/20) Waitinen Pulmu Maria, vanhempi palotarkasta, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 3/20)

Vuoden neljäs kokous pidettiin 15.9. Sokos Hotel Vaakunassa sekä Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.

K

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 17 jäsenkandidaatin jäsenyys.

Todettiin liiton muodostuvan 1930 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kahdeksan Ansioristiä sekä yhdeksän Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antama lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräisiin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuen.

Pelastuslain uudistamishankkeen työryhmään liiton edustajaksi nimettiin puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki.

Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja -hankkeen ohjausryhmään liiton edustajaksi nimettiin toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja varajäseneksi koulutusjohtaja Tomi Timonen.

Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja -hankkeen ulkoiseen työryhmään nimettiin liiton edustajaksi palomestari Ville Vahala, Pirkanmaan pelastuslaitos.

Päätettiin kutsua koolle syysliittokokous tiistaina 14.12.2021, jossa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Päätettiin sallia kuluvan vuoden jaostokokousten toteuttaminen joko kokonaan etäyhteyksin, etä–lähikokous-toteutuksena tai pelkästään lähitoteutuksena jaoston johtokunnan parhaaksi katsomallaan tavalla.

UUDET JÄSENET 4/21 Riskienhallinta Linja-aho Vesa, ryhmäpäällikkö, Sähköalan standardointijärjestö SESKO ry Rönkkö Veli-Pekka, turvallisuuskoordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sjöblom Antti, turvallisuuskouluttaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yritysturvallisuus Heinua Taneli, työsuojelu- ja palomestari, CABB Oy Jantunen Mikko, turvallisuuskouluttaja/-konsultti, Suomen turvavalmennus Välikangas Seppo, johtava asiantuntija, Inspecta Tarkastus Oy

Pelastustoiminta Koskimaa Esa, palomies, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Kujala Niko, operaattori / yksikönjohtaja, Stora Enso Anjalankoski / TPK Salminen Juho Matias, päällystötutkinnon opiskelija, Pelastusopisto Taira Samuli, palomies-ensihoitaja / projektipäällikkö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos / Riihimäki Östman Linus, paloinsinööri, Pohjanmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Könönen Harri, ryhmänjohtaja, Rajakylän VPK Lemmetyinen Aki, yksikönjohtaja, Kuoreveden VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu Kivimäki Mirkka, vuoromestari, Keravan hätäkeskus Parviainen Petri, johtava väestönsuojelusuunnittelija, Helsingin pelastuslaitos Salo Tiia, projektiassistentti, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Usvasalo Unto, pelastusylitarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi -23-

a j ir k i Palopäällystöliiton kaver

Tämänkertaisessa Palopäällystöliiton kaverikirjassa pääsemme tarkemmin tutustumaan Palopäällystöliitossa vuoden 2021 kuluessa aloittaneisiin Viliin ja Niklakseen. Ensin mainittu on huhtikuusta lähtien työskennellyt tulitöiden ja muiden turvallisuuskoulutusten parissa, jälkimmäinen aloitti marraskuun alussa kolmen kuukauden mittaisen jakson viestinnän harjoittelijana. Kaksikon kiinnostuksen kohteisiin lukeutuvat mm. veneily ja ruoanlaitto. Mutta pystytkö arvaamaan, kumpi viihtyy keittiössä ja kumman veri vetää merelle? PS. Muu toimiston poppoo on täyttänyt kaverikirjansa jo aikaisemmin, niihin voit käydä tutustumassa Palopäällystö-lehden numeroissa 2/2020, 3/2020 ja 3/2021.

Tutustu Vilin ja Niklaksen kaverikirjoihin ja täytä lopuksi myös oma kaverikirjasi! Lehden tulevissa numeroissa julkaisemme mieluusti myös jäsenten kaverikirjoja, joten mukaan halutessasi voit lähettää kuvat täytetystä kaverikirjasta ja itsestäsi osoitteeseen ajankohtaista@sppl.fi

Kaverikirja NIMENI ON Vili Heinikoski MINUA KUTSUTAAN MYÖS Vili Vilperiksi.

PALOPÄÄLLYSTÖLIITOSSA MINÄ Työskentelen yritystur-

vallisuuden asioiden parissa Mikon ja Tomin kanssa. Sain juuri julkaistua katto- ja vedeneristysalan tulitöille turvallisuuskurssin ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Toivon että työni täällä jatkuu mahdollisimman pitkään.

TYÖSKENTELEN TÄÄLLÄ, KOSKA Näen Suomen

Palopäällystöliiton tärkeänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja keskustelijana ja uskon että sen tekemisellä on vaikutusta.

VAPAA-AJALLA MINÄ Kesäisin käyn purjehtimassa

veneelläni vaimoni ja koirani Niiskun kanssa. Talvisin Liikumme Niiskun kanssa luonnossa.

INTOHIMOISESTI SUHTAUDUN Ystäviini ja per-

heeseeni. Minulla on paljon ystäviä joita näemme vaimoni kanssa mahdollisimman usein esimerkiksi purjehduksen sekä illanviettojen yhteydessä.

VIELÄ JOSKUS TAHTOISIN KOKEILLA Atlantin yli purjehtimista.

Kaverikirja NIMENI ON Niklas Liiri MINUA KUTSUTAAN MYÖS Nikeksi tai Nikuksi.

PALOPÄÄLLYSTÖLIITOSSA MINÄ toimin viestinnän harjoittelijana, mikä tarkoittaa tutustumista sekä osallistumista viestinnän toteuttamiseen käytännössä.

TYÖSKENTELEN TÄÄLLÄ, KOSKA Palopäällystöliitto tarjoaa minulle loistavan mahdollisuuden suorittaa työharjoitteluni organisaatiossa, joka tekee yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.

Sinun tietosi tähä n!

NIMENI ON

TYÖKSENI MINÄ

TEEN JUURI SITÄ TYÖKSENI, KOSKA

-24-

VAPAA-AJALLA MINÄ seuraan suomalaisia ja muita

eurooppalaisia jalkapallosarjoja sekä kehitän ruoanlaittotaitojani.

INTOHIMOISESTI SUHTAUDUN kotikokkailuun ja erityisesti mausteiseen ja tuliseen ruokaan.

VIELÄ JOSKUS TAHTOISIN KOKEILLA reppureissaamista Kaakkois-Aasiassa

LOMALLA MINÄ pyöräilen paljon ja pyrin vierailemaan paikoissa, joissa en ole ennen käynyt.

VAPAA-AJALLA MINÄ

INTOHIMOISESTI SUHTAUDUN

VIELÄ JOSKUS TAHTOISIN KOKEILLA

Hyvä hallintotapa -sarja

Vuorovaikutus ja kielelliset oikeudet V

iranomaisen työ ei ole mekaanista päätösten tekemistä, vaan se on vuorovaikutusta asiakkaan ja viranomaisen välillä.

Kun palautamme mieliimme aiempia artikkeleita, voimme todeta, että hallintopäätös on yleensä kirjallinen, ja jos se annetaan suullisesti, se on myös viipymättä annettava kirjallisesti. Tästä voimme päätellä, että hallintopäätös ja valvontatyö on aina kielellinen operaatio.

Valvontatyössä viranomainen kohtaa erilaisia tilanteita. Valvonnan edetessä hallinnon asiakas voi esittää viranomaiselle kysymyksen varsinaisen valvonnan kohteen lisäksi myös muusta yleisestä asiasta. Hallintolain (434/2003) 8.1 §:n nojalla viranomaisen on annettava asiakkaalleen toimivaltansa rajoissa hallintoasian hoitamiseen maksutonta neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Mikäli asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, on viranomaisen hallintolain 8.2 §:n nojalla pyrittävä ohjaamaan tiedustelu toimivaltaiseen viranomaiseen.

Juridisesti neuvontavelvollisuus ulottuu hallintoasian hoitamiseen liittyviin välittömiin kysymyksiin. Tästä voidaan mainita esimerkiksi paloturvallisuuden itsearviointiin liittyvät menettelylliset tai palotarkastuksen kulkuun liittyvät kysymykset. Vaikka neuvontavelvollisuus kattaa käytännössä lähinnä asian vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvät asiat, on asiassa lisäksi huomioitava pelastusviranomaiselle pelastuslain (379/2011) 27.2 §:n 1 kohdan nojalla asetettu velvollisuus antaa neuvontaa ja tuottaa turvallisuusviestintää muun ohella tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tämä tukee laillisuusvalvonnan linjaa, jonka mukaan neuvontaa on annettava myös muuhun kuin varsinaisen asian käsittelyyn koskeviin kyselyihin. Neuvontavelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että viranomaisen pitäisi selvittää asiakkaalle hänen kannaltaan paras mahdollinen vaihtoehto tai esimerkiksi täyttää hakemusta tai lomaketta asiakkaan puolesta, sillä se asettaisi viranomaisen puolueettomuuden ja riippumattomuuden kyseenalaiseksi. Viranomainen voi neuvoa asiakasta oikeaan suuntaan, mutta ei voi hoitaa asiaa asiakkaan puolesta. Neuvonta ei myöskään tarkoita sitä, että viranomaisen pitäisi sitovasti ennakoida tulevaa ratkaisuaan.

Mikäli viranomainen neuvoo asiakasta sisäl-

löllisissä asioissa, on huomioitava yhdenvertaiseen kohteluun, puolueettomuuteen sekä esteellisyyden välttämiseen liittyvät seikat.

Kysymyksiin ja tiedusteluihin voidaan vastata joko suullisesti tai kirjallisesti riippuen asiasta ja sen esitystavasta. Mikäli asiakas esimerkiksi ottaa yhteyttä pelastusviranomaiseen kirjallisesti, asiaan vastataan kirjallisesti. Sen sijaan yksinkertaisissa asioissa viranomainen voi antaa neuvontaa myös suullisesti. Arvio siitä, milloin asiassa annetaan kirjallinen tai suullinen neuvo, ratkeaa arvioimalla kysymyksen laatua. Jos asiakas esimerkiksi soittaa päivystävälle palotarkastajalle ja asia on laaja tai monimutkainen, palveluperiaatetta ja hyvää hallintotapaa noudattaen viranomainen palaa asiaan kirjallisesti.

Muussa tapauksessa vastaus voidaan antaa suullisesti. Kysymykseen ja tiedusteluihin on vastattava täsmällisesti, asiallisesti sekä hyvää ja selkeää kieltä käyttäen.

Vaikka viranomaisen antama neuvonta ei käytännössä sisällä julkisen vallan käyttöä, eikä siten ole saajaa velvoittavaa toimintaa, viranomaisen antama neuvo on yleensä sitova. Asiakkaat saavat luottaa siihen, että menettelyä koskevat neuvot ja ohjeet pitävät paikkansa. Viranomaisen antama väärä neuvonta nauttii täten luottamuksensuojasta. Jos asiakas on vilpittömässä mielessä toiminut viranomaisen antaman väärän neuvonnan mukaisesti, voi virheellisen neuvonnan nojalla toiminut vahinkoa kärsinyt saada vahingonkorvauslain nojalla korvausta kärsimästään vahingosta.

Perustuslain 17 §:n mukaan jokaisella on muun ohella oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia. Samaisen pykälän 2 momentin nojalla myös saamenkielisten sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan. Suomi on kielilain (423/2003) 5 ja 6 §:n nojalla jaettu yksi- ja kaksikielisiin kuntiin. Viranomaisten työ- ja käsittelykieli määritellään saman jaon perusteella yksi- tai kaksikielisiksi. Kielilain 10 §:n nojalla jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia valtion viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä kaksikielisissä kunnallisissa viranomaisissa. Kulloinkin voimassa oleva jako yksi tai kaksikieliseen kuntaan säädetään Val-

tioneuvoston asetuksessa kuntien kielellisestä asemasta. Kaksikielisessä kunnassa asiointi on mahdollistettava suomeksi ja ruotsiksi, jolloin asiointi, neuvonta, oppaat ja asiakirjat on laadittava suomeksi ja ruotsiksi. Asiakas päättää kaksikielisessä kunnassa asiointikielen. Asiassa on kuitenkin huomattava, että kielilain 10.2 §:n nojalla myös yksikielisessä kunnassa kuuleminen on järjestettävä sellaisessa viranomaisaloitteisessa velvoittavassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu henkilön tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin, suomeksi tai ruotsiksi riippuen henkilön omasta kielestä.

Viranomaisen on myös asianosaisen pyynnöstä annettava tällaisessa tapauksessa päätöksestä virallinen käännös asiakkaan omalle kielelle, suomeksi tai ruotsiksi. Osaa viranomaisista koskee myös saamen kielilaki (1086/2003), jolloin sen 2 §:n mukaisten viranomaisten on järjestettävä asiointi saameksi.

Hallintolain 9 § asettaa viranomaiselle hyvän kielenkäytön vaatimuksen, jonka nojalla viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiallisuusvaatimus tarkoittaa sellaista kielenkäyttöä, joka ei ole syrjivää, loukkaavaa tai väheksyvää. Selkeysvaatimus puolestaan tarkoittaa puheen ja tekstin ymmärtämistä tukevien sanojen ja lauseopin rakenteiden käyttöä. Ymmärrettävyysvaatimuksen mukaan viranomaisen puheen ja tekstin tulee olla käsitettävää. Viranomaisen kirjallisten päätösten sekä asiakirjojen on oltava hyvällä ja ymmärrettävällä kielellä kirjoitettuja. Tämä vaatimus koskee myös suullista neuvontaa. Oheisen summaten: vaikeaselkoista virkakieltä – kapulakieltä – tulee välttää.

Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

-2525

Suomen Palopäällystöliiton edustukset Edustukset eri toimielimissä vuonna 2021 Suomen Palopäällystöliiton edustajat toimivat asiantuntijoina useissa eri toimikunnissa, komiteoissa, ohjaus- ja työryhmissä. Aukeamalle on listattu Palopäällystöliiton edustukset vuoden 2021 aikana.

Palo- ja Pelastustieto ry:n hallitus, 2020–2021 Markus Viitaniemi, pelastusjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos varajäsen: Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Alkusammutuskoulutustyöryhmä, SPEK Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Palosuojelun Edistämissäätiön hallitus, 2020–2022 Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Jorma Alho, pelastuspäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

CTIF:n kansallinen komitea, SPEK Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos FEU-neuvosto, 2020–2022 Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Peter Johansson, pelastusjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos FSA: Vuoden turvallinen organisaatio ja Turvallisuusalan elämäntyö -raadit, Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti Turvallisuusalan elämäntyö -raati: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Vuoden Turvallinen organisaatio -raati: Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Kansainvälisen pelastustoiminnan kehittäminen, 1.10.2020–30.4.2021, sisäministeriö Peter Johansson, pelastusjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Kansallisen katastrofiriskien hallinnan yhteistyöverkosto, sisäministeriö Juhani Carlson, pelastusjohtaja, Kymenlaakson pelastuslaitos Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää -hankkeen kehittämän demopelin (Pelastusposse) ohjausryhmä Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Koululaisten turvallisuuskampanja NouHätä, sisäministeriön pelastusosasto Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Liesipalo-hanke, syksy 2020–12/2022 Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Lisätty todellisuus arjen palosuojelun ja -turvallisuuden edistämisessä, TAMK Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Nuohousuudistuksen seurantaryhmä, sisäministeriö Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto OIL SPILL -hanke, 1.1.2019–30.6.2021 Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Onnettomuuksien ehkäisyn koordinointiryhmä, 1.1.2020–31.12.2020, sisäministeriö Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Paloilmoitinsuositustyöryhmä, sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö Olli Korteniemi, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Palokatkoasentajan henkilösertifiointitoimikunta, Suomen Palokatkoyhdistys ry Tomi-Pekka Olkkonen, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos -26-

Palo- ja Pelastustieto ry:n yhdistyskokoukset Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Palosuojelurahaston hallitus, järjestöjen edustaja, 1.3.2020–28.2.2023, sisäministeriön pelastusosasto Brita Somerkoski, erikoistutkija, Turun yliopisto varajäsen: Jari Hyvärinen, pelastusjohtaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Palosuojelurahaston innovaatiopalkintoraati, 15.5.2019–30.4.2022, Palosuojelurahasto Outi Salo, suunnittelija, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos varajäsen: Pasi Uurasmaa Paloturvallisuusviikon ohjausryhmä 2021–2022, SPEK Niki Räsänen, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa -hankkeen ohjausryhmä, 1.6.2019–30.6.2021, Pelastusopisto Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Pelastuslain uudistamisen esiselvityshankkeen seurantaryhmä, sisäministeriö Marko Hasari, toimitusjohtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö varajäsen: Veli-Pekka Ihamäki, puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Pelastuslain uudistamishankeen työryhmä, sisäministeriö Veli-Pekka Ihamäki, puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Pelastusopiston neuvottelukunta, 1.6.2019–31.5.2023, sisäministeriö/Pelastusopisto Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Juhani Carlson, pelastusjohtaja, Kymenlaakson pelastuslaitos Pelastussukellusohjeen uudistamis- ja päivitystyö, sisäministeriö Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Antti Koskela, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamishankkeeseen, sisäministeriö Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanke, 4.2.2020–31.12.2021, sisäministeriö Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden yhteistyörakenteen johtajakokous, 2021–2022, sisäministeriö Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja -hankkeen ohjausryhmä, 1.5.2021–31.3.2023, Pelastusopisto Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja -hankkeen ulkoinen työtyhmä, 1.5.2021–31.3.2023, Pelastusopisto Ville Vahala, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos Pelastustoimen kansallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä, sisäministeriö Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Anja Aatsinki, lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu Pelastustoimen korkealla työskentelyn ohjeen päivittäminen, sisäministeriö Harri Pyyhtiä, riskienhallintapäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistyöryhmä, 1.10.2019–31.12.2024, sisäministeriö Tuula Kekki, tutkimuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuusto, 2020–2022 Pauli Nurminen, talous- ja hallintopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos varajäsen: Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tulityötoimikunta, SPEK Kari Hakala, turvallisuuspäällikkö, Areva Suomi Mikko Parikka, palo- ja suojelupäällikkö, Stora Enso Imatran tehtaat Tieliikennepelastamisen kehittäminen Suomessa -hankkeen ohjausryhmä, 1.4.2020–30.9.2021, Pelastusopisto Juha Virolainen, palomestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden turvallisuuden jatkuva parantaminen -hanke, SPEK Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuusalan järjestöforum Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuustekniikan neuvottelukunta, 2021–2024, TEM Tarja Asikainen, palotarkastaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Pelastustoimen viestintäverkosto, sisäministeriö Niki Räsänen, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Vaara- ja uhkatilanteisiin varautuminen pelastuslaitoksissa, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn (PVAT) kehittäminen Suomessa, 1.10.2020–31.3.2022, Pelastusopisto Harri Pyyhtiä, riskienhallintapäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos varajäsen: Janne Karttunen, paloesimies, Satakunnan pelastuslaitos

Vahinkoalan auktorisointiryhmä Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Sammutustekniikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa -hankkeen ohjausryhmä, 1.6.2020–28.2.2022, Palosuojelurahasto/Pelastusopisto Jarno Majaniemi, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos varajäsen: Heikki Havukainen, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoiset pelastustoiminnassa -hanke, sisäministeriö Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Sammutusvarusteiden puhdistumista testaava hanke, Pelastusopisto Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Sopimuspalokuntatoiminnan elinvoimaisuuden kehittämishanke -ohjausryhmä, Jokilaaksojen pelastuslaitos Ilkka Horelli, johtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto varajäsen: Mikko Nurmi, puheenjohtaja, Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto Sopimuspalokuntien koulutuksen kehittämisverkosto, Pelastusopisto Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Varusteiden ja kaluston puhdistus- ja desinfiointimenetelmien arviointi ja kehittäminen -hankkeen ohjausryhmä, 1.1.2021–31.8.2022, Pelastusopisto Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Vuoden palomies -toimikunta, 2021–2022, SPEK Pauli Nurminen, talous- ja hallintopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos Mika Haverinen, pelastuspäällikkö, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

Sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä Ilkka Horelli, johtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto varajäsen: Mika Gröndahl, puheenjohtaja, Kirkkonummen Palokunnat ry SR 234 Palokuntakalusto (ent. Palotekninen komitea TK 108), Suomen standardisoimisliitto Mikko Särmä, paloinsinööri, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitus, 2020–2022 Juhani Carlson, pelastusjohtaja, Kymenlaakson pelastuslaitos -27-

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

I–IV Sopimuspalopäällikköseminaarien yhteinen koulutuspäivä keräsi ison kuulijajoukon Turkuun Ikuisuudelta tuntuneen webinaarikauden jälkeen Turkuun kokoontui lauantaina 16.10.2021 lähikoulutustapahtumaan vajaa neljäkymmentä Sopimuspalopäällikköseminaarin suorittanutta henkilöä. Päivä oli onnistunut ja iltatilaisuus huipentui yhteiseen illanviettoon perjantaina 15.10.2021 aloittaneen V Sopimuspalopäällikköseminaarin osallistujien kanssa.

K

oulutuspäivä alkoi Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston ajankohtaisasioilla jaoston johtokunnan puheenjohtaja Mikko Nurmen johdolla. Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen toivotti omassa puheenvuorossaan osallistujat tervetulleeksi koulutuspäivään kutsuen myös kaikki päivän jälkeiseen yhteiseen illanviettoon Turun Keskuspaloasemalle.

Case Kalajoki Ensimmäinen alustus oli case Kalajoki, jossa palokunnan päällikkö Sami Viholainen Veikkola VPK-FBK:sta kertoi värikkääseen tapaansa Kalajoen metsäpalosta sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Sami toimi Kalajoella joukkueenjohtajana kertoen virka-avun käynnistymisestä aina omaan matkakertomukseen saakka. Samin kirjaamaa ”sotapäiväkirjaa” täydensivät muutamat mukana olleet henkilöt, jotta ajankohdat tulivat täsmällisemmiksi. Alun perin Sami lähti tekemään muis-

tiota omaan käyttöön ja tapahtuman purkuun itsensä kehittämisen näkökulmasta. Sittemmin Sami on alustanut Kalajoen keikasta eri kohderyhmille.

Yleisenä huomiona Sami kertoi, että palokuntahenki oli vahvaa kaikkien maastopalossa olleiden osalta yhteishengen tiivistyessä oman joukkueen sisällä synnyttäen uusia ideoita, joita oli mahdollista muuttaa toiminnaksi. Palokuntalaiset ovat valmiita lähtemään apuun oman kylän ulkopuolelle ja uhraamaan vapaa-aikaansa myös pitkäkestoisilla tehtävillä.

Samin esitys herätti paljon mielenkiintoa sekä runsaasti keskustelua.

Sopimushenkilöstön koulutus Toinen luento olikin sitten etänä Kuopiosta: Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä vastaava suunnittelija Kirmo Savolainen kertoi, missä mennään uudistuvan järjestelmän suunnittelussa ja toteutuksissa. Kirmo kertoi Pelastusopiston

ydintehtävistä ja vastuista sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmässä. Opetussuunnitelman päivittämisen prosessi on jatkuva, minkä seurauksena analyysin ja arvioinnin myötä sitä päivitetään joka vuosi.

Iso työ on opetusmateriaalin tuottaminen kursseille, sillä tekstit, kuvat, videot ja muu oppimista tukeva materiaali tehdään kullekin kurssille erikseen. Kouluttajakoulutus on kokonaan oma lukunsa, sillä pedagogisen koulutuksen jälkeen vastaaviksi kouluttajiksi haluavien pitää osallistua vielä kurssikohtaiseen substanssikoulutukseen, jotta he voivat toimia esimerkiksi pelastustoiminnan peruskurssin vastaavina kouluttajina.

Pelastustoimen koulutusuudistus Kirmo Savolainen kertoi myös Pelastustoimen koulutusuudistushankkeesta, jossa arvioidaan, millaiset muutokset pelastustoimen koulutusjärjestelmään, koulutusohjelmiin, tutkintoihin ja rahoitukseen tulee tehdä, jotta pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden osaamistarpeisiin voidaan vastata kestävällä tavalla. Keskustelun aktivoimiseksi Kirmo esitti seuraavan kysymyksen koulutusjärjestelmän tulevaisuudesta: Millaisena näette pelastusalan koulutusjärjestelmän tulevaisuudessa 2030–2050? a) Nykyisen kaltainen kurssimuotoinen järjestelmä, jossa AHOT mahdollisuus b) Tutkintomaisena, jossa tutkinnon voi saada kerättyään riittävästi osaamis pisteitä c) Alueellisia yksiköitä, jotka tuottavat koulutusta aina tutkintoon asti d) Nykyistä järjestelmää ei enää ole vaan kaikilla on tutkinto

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Mikko Nurmi.

-28-

Kirmon esityksestä riittikin yleisöltä kovasti kysymyksiä ja mielipiteitä. Sopimushenkilöstökoulutukseen liittyviä yhteydenottoja Kirmo pyysi toimittamaan ensisijaisesti aina sähköpostilla: sopimushenkilostokoulutus@ pelastusopisto.fi

palokuntalaisten riittävyys, vapaaehtoisuuden luonne sekä osaamisvaatimukset. Sopimuspalokuntatoiminnan vaihtoehtoisena tulevaisuuskuvina on kolme eri skenaariota: sammuvien sopimuspalokuntien Suomi, kytevien sopimuspalokuntien Suomi ja liekehtivien sopimuspalokuntien Suomi.

Kuva: Antti Rautava

Johtopäätöksinä ja kehittämissuosituksina katsauksessa kirjattiin seuraavat asiat: 1. Sopimuspalokuntatoiminnasta tarvitaan selkeä kokonaiskuva, josta ilmenevät myös eri toimijoiden roolit, vastuut ja velvollisuudet kokonaisuudessa.

2. Kehittämisen kansallista tahtotilaa on vahvistettava, ja tahtotilaan sitoutuminen on varmistettava niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin.

3. Yhteistyön vahvistamiselle on selkeä tilaus niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisestikin.

4. Palokuntayhdistysten toimintaedellytysten sekä hyvinvoinnin vahvistaminen ja tukeminen on tärkeää palokuntatoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.

5. Tarve joustaville toimintamalleille korostuu tulevaisuudessa.

I–IV Sopimuspalopäällikköseminaarien osallistujia.

Palokunnat poikkeusoloissa

Lounaan jälkeen johtaja (asiantuntija- ja kehittämispalvelut) Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä alusti palokuntien haasteista poikkeusoloissa. Mikan kokemus varautumisen yliopettajana Pelastusopistolla on antanut hänelle näkemystä siitä, miten palokunnan toiminta muuttuu poikkeusoloissa normaalioloihin verrattuna. Palokuntien päivittäiseen toimintaan verrattuna muutoksia on toimintaympäristössä, infrassa, resursseissa ja myös ilmapiirissä ja asenteissa.

Ratkaisuina edellä mainittuihin Mika esitti suunnitelmia, joissa kuvataan palokunnan oma toiminta, yhteistoiminta ja linkittyminen kunnan ja alueen kanssa saumattomasti. Lisäksi olennaista on yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa henkilövarauksista ja sopimuksista.

Normaaliolojen häiriötilanteisiin varautuminen, jossa on arvioitu uhkamallit sekä harjoiteltu ja opittu oikeista tilanteista, auttaa ymmärtämään kokonaisvaltaisesti palokuntien varautumista.

Henkilöstön sitoutumisen pitäisi olla omaehtoista eikä käskettyä. Lisäksi kotiasiat pitää olla kunnossa jo normaaliajan häiriötilanteissa, joissa voi soveltaa kotitalouksille tuttua 72 tuntia -ajattelumallia. Miten oma palokuntasi on varautunut toimimaan yhtäjaksoiseksi 72 tuntia, jos esimerkiksi laajamittainen sähkökatko koskee isoa osaa omaa pelastustoimialuettasi?

Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsaus Palopäällystöliitto tuotti yhteistyössä Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa sopimuspalokuntien tulevaisuutta käsittelevän tutkimuksen vuosina 2020–2021. Tutkimus avaa näkökulmia sopimuspalokuntien tulevaisuuteen kolmen skenaarion kautta. Tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ilkka Horelli kertoi viimeisenä alustuksena tutkimuksen tuloksista.

Tällä hetkellä sopimuspalokuntatoiminnassa puhututtaa hallinnolliset uudistukset,

Tulevaisuuskatsaus on luettavissa ja ladattavissa palokuntien käyttöön Palopäällystöliiton verkkosivuilta: sppl.fi/tulevaisuuskatsaus

Jaostokokous Kahvin jälkeen oli koulutuspäivän viimeisenä yhteisenä asiana ennen kunkin seminaarien omia kokoontumisia ja illanviettoa SPPL:n Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston jaostokokous.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen hyväksyttiin jaoston toimintasuunnitelma, joka päätettiin lähettää liittohallitukselle vahvistettavaksi. Johtokunnan uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Markku Savolainen ja varajäseneksi valittiin jatkamaan Jaana Turunen. Liittohallitukseen valittiin jatkamaan varsinaisena jäsenenä Mikko Nurmi ja varajäseneksi Marko Nieminen.

Isot kiitokset päivän organisoinnista menevät Neljän Feeniksin killan komentajalle Pekka Sippolalle.

Markku Savolainen III Sopimuspalopäällikköseminaarin osallistuja -29-

Pelastustoiminta-jaosto

Pelastustoiminta-jaoston ajankohtaiset kuulumiset Jaostokokous ja uuden johtokunnan järjestäytyminen

P

elastustoiminta-jaoston vuoden 2021 jaostokokous pidettiin 27.10.2021 Teams-etäyhteydellä. Linjoille ilmoittautui mukavasti jäseniämme. Puheenjohtajan alustamana loimme katsausta kuluneeseen toimintavuoteen. Koronavirustilanteen jatkuminen läpi toimintavuoden näkyi myös Pelastustoiminta-jaoston toiminnassa.

Koulutustoiminta jatkui webinaaritilaisuuksina edellisen vuoden tapaan. Toisaalta opimme tavoittamaan jäsenistöämme entistä paremmin. Etäkoulutukset ovat jääneet pysyvästi yhdeksi toimintamuodoksi Pelastustoiminta-jaostonkin toiminnassa. Jaostokokouksessa hyväksyttiin liittohallitukselle esitettäväksi jaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2022. Webinaarit ja koulutuskoh-

taamiset ovat toimintamme runko tulevana vuonna.

Jaostokokouksessa päätettiin myös jaoston luottamushenkilöistä. Palomestari Jarno Majaniemi tuli valituksi johtokuntaan toiselle kaudelle ja palomestari Heikki Havukainen valittiin varsinaiseksi jäseneksi 2. varajäsenen paikalta. Heikin paikalle 2. varajäseneksi valittiin äänestyksen jälkeen palomestari Olli Korteniemi.

Uuden johtokunnan järjestäytymiskokouksessa 28.10.2021 päätettiin tehtävistä ja vastuista jaoston toiminnassa.

Toimintavuoden 2022 näkymiä Tieliikennepelastamisen Road Rescue 2022 -koulutustapahtuma järjestetään 12.‒13.1.2022 Helsingin Messukeskuksessa Turvallisuus-

Etäkoulutukset ovat

jääneet pysyvästi yhdeksi toimintamuodoksi Pelastustoiminta-jaostonkin toiminnassa.

-30-

messujen yhteydessä. Tapahtuma on yksipäiväinen ja se järjestetään samansisältöisenä molempina messupäivinä. Yhteistyötahomme Renault Groupin lahjoittamat uudet autot odottavat jo pääsyä osallistujien käsittelyyn käytännön rasteilla.

Pelastustoiminnan Tunti Turvaa -webinaarisarja starttaa kuluvan vuoden joulukuussa ja jatkuu läpi toimintavuoden 2022.

Laajasti pelastustoimintaa ja ensihoitoa koskevia webinaareja on luvassa kuukausittain.

Tarkempaa tietoa webinaariaiheista löytyy Palopäällystöliiton koulutuskalenterista sen vielä rakentuessa vuodelle 2022.

Kohtaamisia kaivataan jäsenistön, yhteistyötahojemme ja kaikkien toiminnastamme kiinnostuneiden kesken. Toimintavuodelle 2022 on suunnitteilla pelastustoiminnan ajankohtaiseminaari keväällä ja koulutuskiertue syksyllä. Myös näihin palaamme tar-

Pelastustoiminta-jaoston johtokunta toimintakaudella 2021‒2022 Puheenjohtaja Ville Mensala, pelastusjohtaja, Keski-Suomen pelastuslaitos (erovuorossa 2023)

Jäsenet Jarno Majaniemi, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos (2024), varapuheenjohtaja Heikki Havukainen, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos (2024), sihteeri Kari Nurminen, asemamestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2022) Janne Aso, asemamestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2023), viestintävastaava

Varajäsenet 1. varajäsen: Olli Heikkilä, pelastuspäällikkö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos (2023) 2. varajäsen: Olli Korteniemi, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (2022)

kemmin alkuvuoden aikana ja informoimme tapahtumista liiton viestintäkanavilla. Palopäällystöliitossa seurataan koronavirustilanteen kehittymistä ja päätökset kohtaamisista

tehdään terveysturvallisuuden mukaisesti.

Pysytään terveinä ja mennään positiivisella asenteella mielenkiintoista toimintavuotta 2022 kohti.

Kuva: Tero Takalo-Eskola

Erinomaista loppuvuotta meille kaikille.

Terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja, Pelastustoiminta-jaosto

Muista merkit Road Rescue 2 ä kalenteriisi: 022 12.‒13.1.20 22

-31-

Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuus-jaosto – laajalla näkökulmalla Tunti turvaa -webinaarit ovat avoimia ja maksuttomia. Tulevat Yritysturvallisuuden Tunti turvaa -luennot pidetään perinteisesti aina kuun ensimmäisenä maanantaina klo 14.30 ja aiheet sekä linkit löytyvät osoitteesta sppl.fi/ koulutukset.

Turvauhkiin varautuminen

Vuonna 2022 jatkuu yhteinen polkumme, kiitos tässä vaiheessa vuoden 2021 osalta.

Marraskuun Tunti turvaa -verkkoluento: resilienssin vahvistaminen osana koronasta palautumista Yritysturvallisuus-jaoston marraskuun Tunti turvaa -luennon aiheena oli koronasta palautuminen resilienssin ja stressin näkökulmasta. Aiheesta luennoi psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula (Oy Synolon Ltd). Soilin työkokemus sisältää tutkimuksia ja käytännön kokemusta mm. suuronnettomuuden jälkeisen palautumisen ohjaamisesta. Ohessa jaoston johtokunnan puheenjohtajan Kalle Seppäsen poimintoja luennosta.

Resilienssi tarkoittaa palautuvuutta ja kestävyyttä liittyen vastoinkäymisiin. Resilienssin kehittyminen vaatii sopivassa määrin vaikeuksia ja niistä selviämistä. Myös stressivastejärjestelmää voidaan oikein työkaluin vahvistaa. Kriiseissä katseet kohdistuvat erityisesti esimiehiin ja johtajiin, jotka toimivat

-32-

esimerkkeinä muille.

Resilienssin vahvistaminen tapahtuu sekä yhteisön että yksilön tasolla. Yksilöt kuitenkin suhtautuvat kriiseihin hyvin eri tavalla, mikä on huomioitava tilanteen käsittelyssä. Koronasta palautumisen johtamisessa tarvitaankin sosiaalisia taitoja ja tunneälykkyyttä: resilienssi on tekemistä, jossa huolehditaan tunteista.

Esimiesten on syytä tehdä aktiivista painopisteen muutosta resilienssin vahvistamiseen – liian usein työhyvinvoinnissa seurataan poissaolomittareita tai tapaturmataajuuksia, mutta ei resilienssiä ja henkistä hyvinvointia tukevia mittareita.

Tavoitteellinen toiminta, optimistinen aktiivisuus sekä fyysinen kunto ovat resilienssitekijöitä. Myös vaikeuksista keskustelu sekä huumori tukevat resilienssiä. Luottamus ehkäisee stressiä ja koronasta palautumisessa luottamus niin omaan esihenkilöön kuin koko organisaatioon on avainasemassa.

Tulipalojen ja kemikaalivuotojen uhkiin on yrityksissä osattu varautua jo pitkään. Uutena säädösvelvoitteena on tulossa vuonna 2022 myös Turvauhkiin varautuminen. Tämä näkökulma päivittyy lisänä nykyiseen kemikaalilainsäädäntöön, ja se sisältää niin cyber securityn kuin perinteisen securityn näkökulmia.

Tunnistettujen uhkien varautumistoimenpiteisiin on esityksessä riskiperustaisuus, joka onkin aivan oikea näkökulma, ovathan riskit eri laitoksissa aivan erilaisia ja -kokoisia. Riskiperustaisuus tuo mukanaan myös haasteen niin toiminnanharjoittajille kuin valvoville viranomaisille (Tukes ja pelastuslaitos): mikä on ”riittävä varautuminen”?

Aiheesta lisää ensi vuonna ja viereisellä sivulla nostona erinomainen blogikirjoitus TUKESin ylitarkastaja Timo Talvitieltä.

Päätteeksi Yritysturvallisuus-jaosto jatkaa määrätietoisesti työtä yhteistyön edistämiseksi ja uskon, että tulevissa kasvokkain verkostoitumisissa aihe nytkähtää jälleen piirun verran eteenpäin. Otamme mielellämme vastaan ja edelleen jaettavaksi kokemuksia onnistuneista yhteistyöaiheista – pienistä ja isoista.

Väkevää syksyä kaikille – ollaan yhteyksissä Kalle Seppänen puheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto

Tuotantolaitosten turvauhat tärkeä saada osaksi tuotantolaitosten riskienhallintaa Tuotantolaitoksilla hallitaan lukuisia erilaisia riskejä päivittäin. Kemikaalivuoto voi yhtä hyvin alkaa kuluneesta tiivisteestä, vikaantuneesta lämpömittarista kuin auki unohtuneesta venttiilistä. Voisiko sama vuoto syntyä tahallaan aiheutettuna, rikollisen toiminnan seurauksena?

L

intukotomme turvallisuusympäristö on muutoksessa ja digitalisaatiossa otetaan yhä isompia loikkia. Turvauhat liittyvät tähän muutoksen. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ei enää riitä pelkkä oman tuotantolaitoksen tai prosessin vaarojen tunteminen vaan on tarkasteltava myös turvauhkia, jotka voivat käynnistää tapahtumaketjun, jonka seurauksena kemikaalivuoto syntyy.

SAF€RA 4STER (M. Ylönen, M. Nissilä, J. Heikkilä et al. 2021)” missä on selvitetty, miten nämä kaksi turvallisuuden osa-aluetta huomioidaan tuotantolaitoksen riskien hallinnassa ja voidaanko niitä johtaa koordinoidusti.

Safety ja security ovat turvallisuuden tärkeitä osa-alueita

EU:n Seveso III-direktiivi (2012/18/EU) säätelee tuotantolaitosten suuronnettomuusvaaraa, mutta ainakaan toistaiseksi sen säädöskehikkoon eivät turvauhat ole kuuluneet. Suomessa on kuitenkin otettu askeleita tähän suuntaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmistui pari vuotta sitten hanke ”Kemikaalikohteiden suojaamista lainvastaiselta toiminnalta selvittäneen työryhmän raportti Dnro TEM/2490/00.02/2017”, jossa selvitettiin turvauhkien sääntelyä kemikaalilaitoksilla.

Hanke ei ole vielä konkretisoitunut kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 muutoksiksi, mutta tahtotila on edelleen olemassa.

Tukesissa nähdään tärkeänä, että turvauhat tulevat osaksi laitoksen riskien hallintaa.

Security- ja kyberturvallisuudesta vastaavien ja osaavien henkilöiden tulee osallistua riskianalyyseihin, joissa mietitään onnettomuuksien syitä ja seurauksia. Näin saadaan muodostettua parempi kokonaiskuva vaa-

Englanninkieliset termit ”safety” ja ”security” hahmottavat hyvin näiden kahden asian eroa.

Turvauhat voidaan jakaa erikseen vielä fyysiseen turvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen, missä ensimmäisellä tarkoitetaan enemmän laitoksen alue- ja tilaturvallisuutta, kuten kulunvalvontaa, lukituksia jne. Kyberturvallisuus taas ei ole ”pelkkää” tietoturvallisuutta, missä suojellaan arvokasta informaatiota, vaan laitoksen automaatiojärjestelmien suojaamista haavoittuvuuksilta tai kyberhyökkäyksiltä.

Tyypillisesti safety- ja security-asioita on käsitelty laitoksilla erillään, eikä niiden ole katsottu oleellisesti vaikuttavan toisiinsa.

VTT on koordinoinut kansainvälisen yhteistyöhankkeen ” Integrated Management of Safety and Security Synergies in Seveso plants,

Suomessa otetaan askelia kohti turvauhkien huomioimista

roista, riskien suuruudesta, ja voidaan päättää priorisoiden hallintakeinoista. Monta kertaa kuultu kommentti ”eihän meidän automaatiojärjestelmämme ole kytketty verkkoon” ei enää päde. Tuotantolaitoksen on kyettävä osoittamaan, millaisia yhteyksiä automaatiojärjestelmään on luotu ja miten kyberhyökkäyksiin ja haavoittuvuuksiin on varauduttu. Jotta haavoittuvuudet voidaan tunnistaa, tarvitaan kyberosaajia, mutta ilman prosessiturvallisuutta ymmärtäviä ei voida arvioida seurauksia. Tarvitaan siis yhteistyötä ja koordinointia, jotta sekä onnettomuuden syyt että seuraukset voidaan tunnistaa ja arvioida.

Turvauhat koskettavat myös pienempiä kemikaalilaitoksia, joissa ei varsinaisia prosessinohjaus- tai automaatiojärjestelmiä ole.

Kemikaalien tai räjähteiden varastaminen on estettävä ja kemikaaleja sisältävät laitteistot tai varastot on suojattava törmäyksiltä tai muilta vahingontekoyrityksiltä.

Tukes tekee yhteistyötä Kemianteollisuus ry:n ja huoltovarmuuden Kemian poolin kanssa selvittääkseen parhaita keinoja turvauhkiin varautumisessa. Työ turvauhkaoppaan laatimiseksi on käynnistetty. Tästä lisää jatkossa, ole kuulolla – stay alert!

Timo Talvitie ylitarkastaja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tukes on osarahoittanut VTT:n SAF€RA 4STER -projektia.

Teksti on julkaistu myös Tukesin verkkosivujen blogina 4.6.2021.

-33-

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto Puheenjohtajalta

L

okakuussa pidetyssä jaostokokouksessamme pohdimme tulevan vuoden toimintaa. Pelastusalalla käynnissä olevat erilaiset kehittämishankkeet luovat osaltaan odotuksia. Toivottavasti hankkeiden tuotokset saadaan laaja-alaisesti koko toimialan hyödynnettäväksi. Viestinnällä on tässä suuri rooli.

Jaostona haluamme olla osaltamme tätä toimeenpanoa tukemassa.

Ensi vuonna aloitamme selvitystyön kokonaisturvallisuuden jatko-opintomahdollisuuksista. Samalla kartoitamme koulutuskokonaisuuteen linkittyvät yhteistyökumppanit.

Varautumisseminaari pidetään tuttuun tapaan Palopäällystöpäivien yhteydessä.

Kaikille avoimet Tunti turvaa -konseptin mukaiset webinaarit jatkuvat myös ensi vuonna. Tartumme kuukausittain kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Webinaarien tarkemmat ajankohdat ja aiheet löydät kätevästi liiton verkkosivuilta sppl.fi/koulutuskalenteri. Pidetyt webinaarit voit katsoa jälkikäteen liiton YouTube-kanavalta.

Johtokunnassa muutoksia Varautumisen ja väestönsuojelun jaoston johtokunnan kokoonpano muuttui syksyn jaostokokouksessa. Varsinaisina jäseninä jatkavat Juha Alander, Juha Kärkkäinen ja Mika

Lehestö sekä varajäsenenä Joni Henttu. Uudeksi varsinaiseksi johtokunnan jäseneksi valittiin Harriet Lonka ja varajäseneksi Petri Parviainen.

Suuret kiitokset ansaitsevat pitkään johtokunnassa toimineet Tiia Tiesmäki ja Tomi Rask. Heidän toimikausillaan jaoston toiminta on entisestään aktivoitunut ja monipuolistunut. Nykyisen johtokunnan on hyvä jatkaa tältä pohjalta eteenpäin.

Katja Ahola puheenjohtaja Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Väestönsuojelun toimintamalli -hanke valmistuu loppuvuodesta T

ammikuussa käynnistynyt sisäministeriön rahoittama alueellinen Väestönsuojelun toimintamalli -hanke etenee aikataulun mukaisesti, ja hankkeen tekemä selvitystyö valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Hankekonsortioon kuuluvat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ohella Pelastusopisto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), ja lisäksi

Kuva: Kristian Eloluoto / Varsinais-Suomen pelastuslaitos

-34-

yhteistyötä tehdään kattavasti aiheen rajapintaan liittyvien toimijoiden kanssa.

Hankkeessa tarkastellaan väestönsuojelua pelastuslaitosten näkökulmasta ja Geneven sopimuksessa esiin nouseviin väestönsuojelutehtäviin nojaten. Kokonaisuutta ohjaava teema on ”normaaliolojen valmiudesta kohti poikkeusoloja”, jonka puitteissa asioita tarkastellaan nykyaikaisen väestönsuojelun sekä sen tulevaisuuden silmin. Yhtenä vaikuttimena tähän on nykyaikaisen yhteiskunnan ja sen uhkien kompleksisuus, joka asettaa vaatimuksen tarkastella väestönsuojelun kokonaisuutta ja sen tulevaisuutta uudenlaisista näkökulmista.

Hankkeessa on tällä hetkellä käynnissä analysointivaihe, jossa on tarkoitus analysoida kerättyä dataa aikaisemmissa vaiheissa rakennetun tietopohjan avulla. Käytännössä tässä vaiheessa työstetään jo analysoitujen tuotosten raakavedoksia sekä valmistellaan aineistosta vedettäviä johtopäätöksiä. Hankkeen kokonaisuus rakentuu useista erillisistä selvityskokonaisuuksista, joita ovat esimerkiksi väestönsuojeluun liittyvä normiohjaus ja sitä ohjaavat suunnitelmat, väestönsuojelun toimintaympäristö, pelastuslaitosten väestönsuojelumuodostelmien mitoitus sekä huolto osana pelastustoimen jatkuvuudenhallintaa.

SPEKin rooli hankkeessa on ollut luoda ja

kehittää toimintamalleja kansalaisten varautumiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, minkä yhteydessä on esimerkiksi kehitetty väestönsuojelukyvykkyyksiä kuvaava indikaattori. Selvitystyössä tuodaan esiin myös kolmannen sektorin roolia väestönsuojelutoiminnassa sekä ajatuksia siitä, kuinka kolmas sektori voisi tukea viranomaisia nykyistä enemmän erilaisissa häiriötilanteissa.

Pelastusopisto on puolestaan selvittänyt pelastusalan tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa annettavaa väestönsuojelukoulutusta ja siihen liittyviä tarpeita sekä kartoittanut tietojärjestelmätarpeita pelastustoimen vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien suunnittelun ja suorittamisen osalta. Selvitystyön perusteella laaditaan suosituksia nykyaikaisesta väestönsuojelun koulutuksesta sekä tietojärjestelmätarpeista.

Hankkeen tuottama lopputuotos on tarkoitus julkaista soveltuvin osin yhdessä sisäministeriön muiden alueellisten hankkeiden kanssa.

Tämän lisäksi hankkeen päätösseminaari järjestetään 9.12.2021 yhdessä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen hallinnoimien Host Nation Support 2- ja ATT-hankkeiden kanssa.

Mika Lehestö projektipäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Hallinto- ja tukipalvelut -jaosto Puheenjohtajalta

K

ulunut vuosi on ollut tapahtumarikas.

Olemme jatkaneet pandemiakurimuksen hoitamista, joka nyt tätä kirjoittaessa on hiukan helpottamassa. Ennen juhannusta eduskunta hyväksyi lakipaketin, jossa pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta perustettaville hyvinvointialueille. Syksyn aikana hyvinvointialueuudistuksen toimeenpano on lähtenyt vilkkaasti käyntiin, ja on tällä hetkellä täydessä vauhdissa. Alueilla toimeenpano tehdään eri tavoilla, siten kun se paikallisesti sopii parhaiten toimintaympäristöön.

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston jäsenistöllä on siten suurelta osin kädet täynnä töitä valmistellen mahdollisimman sujuvaa siirtymistä hyvinvointialueille. Tämä fakta on myös ollut tiedossa, kun olemme rakentaneet ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelma on pyritty laatimaan siten, että se mahdollistaa sellaisen toiminnan, jonka jäsenistömme kokisi mielekkääksi.

Moni yhteistyötaho järjestää hyviä ja laadukkaita webinaareja ja muita koulutustilaisuuksia, jotka nimenomaan on suunnattu

niille henkilöstöryhmille, joita valtaosa jäsenistämme edustaa.

Palopäällystöliitto on kuitenkin notkea ja dynaaminen järjestö, eli jos teille tulee ideoita, jotka kiinnostaisivat jäsenistöämme niin laittakaa ihmeessä viestiä, niin vastaamme tarpeeseen mahdollisimman hyvin. Kyseeseen voi tulla webinaari tai jopa seminaari, riippuen aiheesta.

Haluamme myös hyödyntää jaostomme jäseniä toimintaan, vaikka et ehkä johtokunnassa olisikaan. Eli jos tuntuu siltä, että haluaisit olla aktiivinen ja tehdä töitä yhteisten asiamme puolesta, niin ota siinäkin tapauksessa rohkeasti yhteyttä!

Tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta, ja toivon että pyhien aikana saamme hiukan haukata happea, rauhoittua ja viettää aikaa läheistemme kanssa. Samalla toivotan hyvää vuodenvaihdetta ja voimia työntäyteiselle vuodelle 2022!

Peter Johansson puheenjohtaja Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Riskienhallinta-jaosto Puheenjohtajalta

R

iskienhallinta-jaoston lippulaivatuote eli Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät järjestettiin toisen kerran peräkkäin koronapandemiasta johtuen etäyhteyksin webinaarina. Tarkoituksemme oli järjestää opintopäivät Helsingissä hybridinä, mutta toisin kävi.

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä SPEKin rakenteellisen paloturvallisuuden opintopäivien kanssa kolmiosaisena webinaarina. Kokosimme yhteistyössä webinaarit kolmen eri teeman ympärille. Teemat olivat teknologia ja turvallisuus, valvontatoiminnan kehittäminen sekä ajankohtaista onnettomuuksien ehkäisyssä.

Yhteinen tekeminen jatkuu ja ensi vuonna järjestämme jälleen yhdessä SPEKin kanssa Onnettomuuksien ehkäisyn ja rakenteellisen paloturvallisuuden opintopäivät, toivottavasti silloin on tarjolla muutakin kuin webinaari.

Riskienhallinnan Tunti turvaa -verkkoluennot ovat saaneet hyvän vastaanoton ensimmäisenä vuotena. Tämän vuoden kokemusten ja myöskin keväällä toteutetun jäsenkyselyn tuloksiin pohjautuen Riskienhallinnan Tunti turvaa -verkkoluentojen tarjontaa lisätään ja vuoden 2022 aikana verkkoluennot vakiinnutetaan osaksi jaoston tarjoamaa asiantuntijuutta ja osaamista lisäävää vuorovaikutteista koulutustarjontaa.

Riskienhallinta-jaoston jaostokokous pidettiin 26.10. Kokouksessa esiteltiin johtokunnan valmistelema vuoden 2022 toimintasuunnitelma.

Toimintasuunnitelmassa huomio kiinnittyy entistä enemmän jäsenistön osaamisen kehittämiseen, laadukkaaseen koulutukseen sekä avoi-

men yhteistyön lisäämiseen myös muiden toimijoiden kanssa. Tarjoamme asiantuntemustamme muiden hyödyksi ja altistamme jäseniämme erilaisille näkökulmille. Jaoston johtokunnan kokoonpanoon tuli yksi muutos, kun johtokunnan varajäsenenä toiminut Elina Haapala jäi pois ja hänen tilalleen johtokuntaan varajäseneksi valittiin Yrjö Juustila. Elina on toiminut ansiokkaasti muun muassa Riskienhallinta-jaoston viestintävastaavana. Kiitos Elinalle ja tervetuloa Yrjö mukaan!

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa!

Teemu-Taavetti Toivonen puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto -35-

Blogi

Jämpti jälkivalvonta tuo uskottavuutta ja täyttää lain vaatimukset Jälkivalvonnan hyvä laatu ja sen jatkona tarvittaessa käytettävät hallintopakkokeinot rakentavat oleellisilta osin valvontatyön luotettavuutta ja uskottavuutta.

P

elastuslaitos valvoo alueellaan paloturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia.

Niitä on asetettu sekä yleisesti että kohdennetummin rakennusten omistajille ja käyttäjille.

Viime vuonna tehtiin erilaisia palotarkastuksia Pronton (pelastustoimen onnettomuus- ja resurssitilasto) mukaan 43 522 kpl. Palotarkastusta voidaan siis pitää hallinnon jokapäiväisenä toimintana.

Pelastuslain mukaan valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Lisäksi valvonnan laatua määrittelee hallintolaki ja hyvän hallinnon periaatteet. Vaikka kaikki periaatteet ohjaavat hyvään hallintoon, nostan tässä erityiseen tarkasteluun luottamuksensuojaperiaatteen.

Haitallinen jälkivalvontakierre Pelastuslain mukaan palotarkastuksella havaittu puute on määrättävä korjattavaksi. Mikäli puutetta ei voida korjata heti, on siitä annettava korjausmääräys määräaikoineen. Sen jälkeen siirrytään jälkivalvontaan, jonka tarkoitus on seurata annetun korjausmääräyksen suorittamista. Jälkivalvonta on siis keskeinen osa palotarkastusprosessia. Mikäli korjausmääräystä ei noudateta määräaikaan mennessä, jatkuu valvontaprosessi joko antamalla uusi määräaika tai siirtymällä pelastuslain 105 §:n mukaisten hallintopakkokeinojen käyttöön. Viranomai-

sella on aina kuitenkin käytössään sille annettu harkintavalta. Sitä voi ja tulee käyttää.

Jälkivalvonta voi vaikeimmissa kohteissa olla prosessina pitkä ja sitoa niukkoja resursseja kohtuuttomasti. Jos valvonnan laadun keskeisenä mittarina on suoritteiden määrä, ohjaa se siirtymään täsmällisen jälkivalvonnan sijaan seuraavan kohteen pariin. Viranhaltijalta toiselle periytyviä, niin sanotusti roikkumaan jääviä riskikohteita voidaan luultavasti nimetä jokaisen pelastuslaitoksen alueelta. Näissä kohteissa vanhat korjausmääräykset voivat pahimmillaan olla säännönmukaisesti noudattamatta, kun uusi määräaikaistarkastus painaa päälle.

Edellä kuvattujen kohteiden valvonnan on kuitenkin oltava lain viranomaisen toiminnalle asettamien vaatimusten mukaista.

Aivan kuten niiden helpompienkin. Ehkä jopa korostetusti. Erityisesti juuri hyvällä jälkivalvonnalla merkittävimpiä paloriskejä saadaan poistettua, ja sen myötä paloturvallisuutta lisättyä. Riskienhallinnan näkökulmasta pelastuslaitosten tulisi olla kiinnostuneita siitä, kuinka tällaiset haastavat kohteet etenevät palotarkastusprosessissa.

Toimivaltaa on käytettävä Harkintavallan käyttäminen ei saa tarkoittaa sitä, että korjausmääräykselle harkitaan uusi määräaika ja toivotaan, että asianosainen ot-

taisi tällä kertaa määräyksen tosissaan. Jälkivalvonnan kulku ja hallintopakkokeinojen käyttö on kuvattava selkeästi ja koulutettava alueen pelastusviranomaisille. Valvontaa tekevällä on oltava riittävä luottamus työkaluihin ja osaaminen niiden käyttöön. Jälkivalvonnan hyvä laatu ja sen jatkona tarvittaessa käytettävät hallintopakkokeinot rakentavat oleellisilta osin valvontatyön luotettavuutta ja uskottavuutta.

Jälkivalvonnan tulee näkyä asianosaisen suuntaan selkeänä siten, ettei ole epäselvää, milloin hallintopakkokeinoihin tarvittaessa siirrytään ja mitä se tarkoittaa. Se vähentää asianosaisen suunnalta tulevaa selittelyä ja asioiden välttelyä.

Lisäksi laadukkaalla jälkivalvonnalla vähennetään tarvetta ottaa käyttöön hallinnollisesti työllistäviä hallintopakkokeinoja.

Jälkivalvonnan ja mahdollisten hallintopakkokeinojen käytön yhteydessä kohteen edustajan ja riskikohteen naapurissa asuvan sekä toimintaa harjoittavan on voitava luottaa pelastusviranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Hallintolain mukaan hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Jos pelastusviranomainen ei valvo annettujen korjausmääräysten toteuttamista ja siirry tarvittaessa hallintopakkokeinojen käyttöön, hyvän hallinnon periaatteet luottamuksensuojan osalta eivät ole toteutuneet. Sen lisäksi, jos puutteellisella jälkivalvonnalla on yhteys tapahtuneeseen onnettomuuteen tai siinä syntyneisiin vakaviin vahinkoihin, on valvonnan laatu ja tehokkuus perusteltua kyseenalaistaa.

Kirjoituksen ruotsinkielinen versio löytyy aluehallintoviraston nettisivuilta: www.avi. fi/blogi Kirjoittaja on pelastusalan yleismies, joka valvoo pelastuslaitosten palvelujen lainmukaisuutta aluehallintovirastossa.

Eero Nyman pelastusylitarkastaja, pelastustoimi ja varautuminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

-36-

Palopäällystöliiton väki toivottaa

Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta 2022!

Kun on aihetta juhlaan Palopäällystöliiton verkkokaupasta löydät upeita lahja- ja muistoesineitä erilaisiin tilaisuuksiin. Esimerkiksi talven juhliin tarjoamme lahjaideoita laidasta laitaan, muun muassa käytännöllisiä teleskooppivartisia makkaratikkuja kätevissä suojakoteloissaan, heijastavia reppuja lisäämään turvallisuutta sekä paljon muuta...

Käy tutustumassa verkkokaupassamme: sppl.fi/verkkokauppa

-37-

w

w

TURVALLISUUS 2022 on vuoden tärkein palo- ja pelastusalan ammattitapahtuma. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Messukeskus Helsinkiin. Mukana myös Suomen Palopäällystöliiton järjestämä tieliikennepelastamisen koulutustapahtuma Road Rescue.

Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com Avoinna: ke 12.1. klo 9–16, to 13.1. klo 9–16.

Afterwork keskiviikkona 12.1. klo 16–19.

R E K I S T E R Ö I DY M A K S U T TA KÄV I J Ä K S I

SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtumaa

KIINTEISTÖ

Kiinteistö – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa Avita Audiovisual Expo – Suomen audiovisuaalisen alan tärkein kohtaamispaikka

YHTEISTYÖSSÄ

-52-