Palopäällystö 2/2022

sppl.fi 2/2022

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

(c) Ariterm Service Oy 2021 | www.ariterm.fi | 014 426 300 | Uuraistentie 1, 43100 Saarijärvi

PULSSISAMMUTUSYKSIKKÖ ARITERM PULSSIOHJATTU TAKAPALOSUOJA Oletko huolissasi lämmityslaitteistosi takapalosuojasta? Takapalon riski on erityisen suuri vanhemmissa järjestelmissä, joissa polttoaine kuljetetaan suoraan yhdellä ruuvilla polttimelle. Kyseinen ruuviratkaisu ei välttämättä ole enää uusimpien Finanssialan ohjeiden mukainen. Valitettavan usein laitteiston alkuperäinen sammutusjärjestelmä ei vuosien jälkeen ole enää täysin toimintakuntoinen, mikä entisestään nostaa takapalon riskiä.

Olemme kehittäneet edullisen ja helposti asennettavan pulssiohjatun sammutusyksikön, joka ehkäisee tehokkaasti takapalon muodostumista lämmityslaitteiston toimintaa pysäyttämättä.

Laitteistolla on hyödyllisyysmallisuoja FI12943Y1

Ariterm pulssisammutusyksikön ominaisuudet: • • • • • • •

Asennettavissa lisäturvaksi kaikkiin käytössä oleviin hakelämmitysjärjestelmiin.

Edullinen ja helppo asentaa, kytketään pistorasiaan.

Ei vaadi päivityksiä nykyisen laitteiston automaatioon.

Tekniikka on todettu toimivaksi isommissa laitoksissa, nyt saatavissa myös pienempiin/vanhempiin.

Syöttöruuvin lämpötila-anturin hälytysraja säädettävissä alhaiseksi, mikä parantaa huomattavasti paloturvallisuutta. Laite tarkkailee aktiivisesti syöttöruuvin lämpötilaa ja reagoi lämpötilan nousuun päästämällä syöttöruuviin vesipulsseja: lämmityslaitteisto ei siis heti sammu pulssisammutuksen käynnistyessä.

Samanlaista takapalosuojausta on käytetty Aritermin valmistamissa lämpölaitoksissa jo vuosia ja se on todettu toimivaksi järjestelmäksi. Nyt saatavilla myös jälkikäteen asennettuna.

GSM-hälytys lisävarusteena 390,00 € (alv.0%)

Toimintaperiaate ja kytkentäkuva löytyvät käyttöohjeesta.

Lisätiedot/myynti: • • •

Ari Ojanen 040 674 0036 Tero Känsälä 044 725 5809 Petri Rankaviita 040 538 2139

Hinta:

Hinta asennettuna 1.290,00 € (alv.0%) sisältäen vesiliitännät 1 m etäisyydelle.

Laitteen hinta ilman asennusta 1.090 € (alv.0%).

Finassialan paloturvallisuusohje:

https://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/dokumentit/Kiintean_polttoaineen_lampokeskuksen_paloturvallisuus.pdf

Puheenjohtajan tervehdys

PL 1 9 3 2 – 2 0 2 2 SP

Pelastustoimi Nato-yhteensopivaksi T

ätä kirjoittaessani (18.5.) Suomen NATO-suurlähettiläs on juuri luovuttanut Suomen Nato-hakemuksen pääsihteeri Jens Stoltenbergille Brysselissä.

Jäsenyyttä edeltää 4–12 kuukauden odotusaika, kun kaikkien 30 jäsenvaltion parlamentit hyväksyvät Suomen liittymisen. Miten odotusaika ja toivottavasti sitä pikaisesti seuraava jäsenyys vaikuttaa Suomen pelastustoimeen? Asiantuntijoiden mukaan valitettavan todennäköistä on, että jäsenhakemusta seuraavat jonkinasteiset häirinnät, provokaatiot ja hyökkäykset ainakin kybermuodossa. Tiedustelutoiminta voi lisääntyä.

On inhimillistä, että koronaepidemian aloittama ja Ukrainan sodan jatkama henkinen huoli jatkuu. Parhaassa tapauksessa selviämme pelkällä levottomalla tunteella. Pelastustoimen tulee osaltaan rauhoittaa, että pahempaa ei tapahdu. Samalla tulee ammattilaisina varautua, että pahin tapahtuu.

Nato-jäsenyydellä tulee olemaan positiivinen vaikutuksensa myös Suomen pelastustoimeen. Nato on turvallisuusyhteistyöelin, ja siihen kuuluu myös sotilas- ja siviiliviranomaisten välinen yhteistyö. Yksittäisiä asiantuntijoita tullaan tarvitsemaan kansainväliseen yhteistyöhön, ja rakenteiden yhdenmukaistamista jatketaan myös siviilikriisinhallinnan puolella.

Suomen hallitus on esittänyt merkittäviä summia maanpuolustukseen, rajaturvallisuuden parantamiseen ja poliisitoimeen. Sisäministeriö esitti kehysriihessä lisäpanostuksia myös pelastustoimen koulutukseen, Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen, pelastustoimen valtakunnalliseen johtamiseen ja uusien hyvinvointialueiden ohjaukseen sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa pelastustoimelle esitetyt lisäykset eivät toteutuneet.

Ihan kuin pelastustoimi ei olisikaan osa kansallista kokonaismaanpuolustusta? Olisikohan tämäkin Nato-yhteensopivuutta, kansallista riskienhallintaa, että meillä olisi koulutettuja palomiehiä edes avoimien virkojen täytteeksi, uusista puhumattakaan?

Covid19-pandemian kotiarestiin julistama kansa palaa Teams-kokousten ääreltä takaisin työpaikoille. Läsnätapahtumat ovat lisääntyneet merkittävästi. Palopäällystöliiton jäissä olleista tapahtumista Palopäällystöpäivät ja sitä edeltänyt erinomainen varautumisen pre-seminaari oli huhtikuussa.

Palokuntien suomenmestaruuskilpailuja on odotettu kaksi vuotta.

On helppo tunnistaa, että luvassa on kiireinen syksy. Onneksi välissä on kesäloma. Ladataan akkuja ja unohdetaan työasiat hetkeksi, niin jaksamme sitten paremmin. Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille!

Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

3

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 2/2022

3.

5.

6.

8.

Pääkirjoitus Toiminnanjohtajan katsaus Siviilipuolen materiaaliapu Ukrainaan Iskukestävä Suomi varautuu: Seminaarista tuli ajankohtaisempi kuin järjestäjät arvasivatkaan 12. Palopäällystöpäivät 2022 16. Palopäällystöpäivien tuote-esittelijät

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Sami Kerman Projektipäällikkö Niki Räsänen Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Projektipäällikkö Saku Sutelainen Hankepäällikkö Joel Kauppinen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero

TAITTO Zerren Design Oy

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2022, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

22. Hallinto- ja tukipalvelut -jaosto: Rohkeutta ja päättäväisyyttä – mitä muuta tarvitaan uuden edessä?

24. Yritysturvallisuus-jaosto: – Teemana yhteistyön kehitys Verkostot vihdoin kasvokkain!

25. Riskienhallinta-jaosto: Puheenjohtajalta 26. Palokuntien suomenmestaruus 2022 28. Hätäkeskuslaitoksen kuulumisia 29. Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -hanke pyrkii vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen tieliikenneonnettomuuspaikoilla 30. Asiakaslähtöinen pelastustoimi tuottaa hyvää asiakaskokemusta ja edistää yhteiskunnan turvallisuutta 32. Häirintä ei poistu vaikenemalla 33. Eurooppalainen palopäällystö sai oman johtamiskoulutuksensa 34. Road Rescue 2022 – käytännön oppia tieliikennepelastamiseen 35. KIP Teollisuuspalokunta tekee paitsi pelastustoimintaa, myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja riskienhallintaa 36. Korkealla työskentelyn toimikunnasta putoamisvaarallisen alueen työskentelyn toimikunnaksi 37. Turvallisin mielin kohti hyvinvointialueita ja tulevaisuutta: Tulossa: #TULEVAISUUDENPELASTAJAT 38. Yritysturvallisuusfoorumi matkustaa Skydd-messuille lokakuussa 38. Palopäällystöliiton mentorointiohjelma käynnistyi 39. Hyvä hallintotapa -sarja 40. Ouluun kaksi uutta paloasemaa 41. Liittohallituksen kokoukset 42. Uudet jäsenet ja uudet edustukset 43. ArcResc -hankkeen kuulumisia 44. Tervehdimme palopäällystöä

Toiminnanjohtajan katsaus

PL 1 9 3 2 – 2 0 2 2 SP

Kohtaamisten iloa ja live-vuorovaikutusta Palopäällystöpäivillä O

n mukava aloittaa toiminnanjohtajan katsauksen kirjoittaminen reilun kahden vuoden jälkeen myönteisimmällä kerrottavalla. Kevään ehdoton ykkösjuttu oli Palopäällystöpäivät, jotka pääsimme toteuttamaan vihdoin useiden peruutusten ja siirtojen jälkeen. Maalis-huhtikuun vaihteessa kokoontui yhteisen asian ja kehittämisen äärelle 350 osallistujaa, ja vaikkemme ihan osallistujaennätystä rikkoneetkaan, oli aistittavissa, että kasvokkain- ja live-tapahtumaa oli odotettu, puhuttiin kokoontumisvelan korjaamisesta. En voi muuta kuin yhtyä tuohon näkemykseen, onhan vuorovaikutus aivan toista kontaktitapahtumassa, ja ehkäpä ihmisten sosiaalisiin kohtaamisiin liittyvät perustarpeet pääsivät myös toteutumaan.

Jos kohtaamiset ja aito live-vuorovaikutus toivat tyytyväisyyttä, niin on ihan pakko hehkuttaa myös tapahtuman sisältöä. Ensimmäisen päivän varautumisosuus teemalla Iskunkestävä Suomi muodostui ajankohtaisemmaksi kuin osasimme kuvitellakaan. Teemaa tarkasteltiin niin kansallisesta ja kansainvälisestä kuin puolustus- ja ulkopoliittisista näkökulmista huoltovarmuuttamme ja pelastustoimemme varautumishaasteita unohtamatta.

Toisena päivänä paneuduttiin pelastustoimen strategisiin tavoitteisiin ja vaikuttavuuteen, ja tätä vahvistettiin onnistuneella työpajatyöskentelyllä. Tästä kehkeytyi merkittävä vuorovaikutus- ja vaikuttamiskokonaisuus, jolla on suora yhteys ja merkitys parhaillaan hiottavaan pelastustoimen strategiaan.

Kolmas päivä aloitettiin pohtimalla, miltä juuri 90 vuoden ikään tulleen Suomen Palopäällystöliiton tulevaisuus näyttää. Panelistit arvioivat, että tulevaisuus on menestyksekäs, mikäli liitto uskaltaa olla rohkea, aikaansa

edellä, mutta samalla tuottaa jäsenilleen ammattiosaamiseen ja ammatissa kehittymiseen liittyvää palvelua sekä mahdollistaa vaikuttamisen ja osallisuuden kokemuksen.

Mukava tuokio oli myös uutuuskirjan Avun ensimmäinen lenkki julkistaminen. Kirjan pääosin kirjoittaneet Margareta Ådjers-Laakso ja Patrick Tiainen ovat tarinallistaneet mielenkiintoisesti hätäkeskustyön menneestä nykypäivään. Ehdoton lukusuositus!

Ei Palopäällystöpäiviä, ellei jotain henkilöjohtamiseen liittyvää uutta näkökulmaa tai sparrausta. Sitäkin liiton ydintehtävään liittyvää oli tarjolla kuin myös päivänpolttavia aiheita liittyen pelastustoimen asemaan uusilla hyvinvointialueilla, väestönsuojelun kehittyneeseen toimintamalliin ja alan koulutusuudistukseen.

Olemme saaneet loistavaa palautetta kehitysehdotusten kera Palopäällystöpäivistä.

Kiitos kaikille osallistujille, alustajille, luennoitsijoille, panelisteille ja näytteilleasettajille ja tietysti omalle tiimilleni hienosta suorituksesta!

Save the date jo nyt tehtävällä kalenterimerkinnällä: ensi vuonna nähdään Oulussa 21.–23.3.2023!

Palopäällystöliitolta on toivottu vahvempaa yhteiskunnallista vaikuttamista, ja siihen toiveeseen olemme nyt ponnekkaasti tarttuneet.

Ajureita tähän on ollut aiemminkin, mutta erityisesti nyt mm. alan asema uusilla hyvinvointialueilla, alan pärjääminen varojen jakamisessa, turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos jne. vaativat yhteistä tilannekuvaa ja työtä, yhteisiä tavoitteita ja moniulotteista ja -tahoista vaikuttamista.

Kevään kuluessa olemme muun muassa tavanneet useita poliittisten puolueiden edustajia, valmistelleet yhteisiä vaikuttamistavoitteita erityisesti SPEKin, mutta myös muiden alan tahojen kanssa tähtäimenä ensi kevään eduskuntavaalit.

Suomi teki 18.5.2022 merkittävän ratkaisun hakiessaan NATOn jäsenyyttä. Jäseneksi hyväksymiseen liittyy edellytyksiä siviilivalmiuden toimintakyvystä ja kestävyydestä, ja näillä on tärkeitä yhtymäkohtia myös pelastustoimeen. Seuraamme ja selvitämme tarkkaan Palopäällystöliitossa näitä kysymyksiä ja ihan perustehtävämme mukaan haluamme tässäkin suhteessa pitää jäsenistömme ja osaltaan pelastusalan osaamisen ja suorituskyvyn ajantasaisena.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää toivottaen Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

5

Ajankohtaista

Siviilipuolen materiaaliapu Ukrainaan Suomesta on toimitettu Ukrainaan apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta maaliskuun alusta lähtien. Siviilipuolen materiaaliavun koordinaatiossa ovat mukana eri toimijat, ja yhteistyön kautta Ukrainaan on pystytty toimittamaan muun muassa pelastustoimen tarvikkeita, sammutusautoja, lääkinnällisiä tarvikkeita ja säteilymittareita.

Uzhgorodin sairaalan piha -6-

E

uroopan unionin pelastuspalvelumekanismin (Union Civil Protection Mechanism, UCPM) kautta koordinoidaan EU-tason avustustoimintaa luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien katastrofien yhteydessä.

Suomessa mekanismista vastaa sisäministeriö, ja siellä pelastusosasto. Brysselissä mekanismin keskus on Euroopan hätäavun koordinaatiokeskus ERCC. Kun maa tarvitsee apua, se voi pyytää sitä mekanismin kautta, ja EU-jäsenvaltiot sekä kuusi niin kutsuttua osallistuvaa maata (Islanti, Norja, Turkki, Serbia, Pohjois-Makedonia ja Montenegro) voivat tarjota apua pyytäneelle maalle tukea mekanismin kautta.

Tarvetta lähes kaikesta Ukraina pyysi 15.2. apua pelastuspalvelumekanismin kautta varautuakseen laajamittaiseen hätätilanteeseen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2. avun tarpeesta tuli konkreettinen. Aluksi tarvittiin hätämajoituskapasiteettia, jotta kodeistaan paenneita ihmisiä voidaan auttaa. Ihmisiä alkoi saapua enenevässä määrin Ukrainan rajan yli naapurimaihin Puolaan, Moldovaan, Slovakiaan, Unkariin ja Romaniaan. Naapurimaista Moldova pyysi apua jo 25.2. ja perässä seurasivat Slovakia, Puola ja Tsekki. Apua tarvittiin ihmisten majoittamiseen ja auttamiseen muu-

toin; tarvetta oli muun muassa ruoasta, generaattoreista ja lääkkeistä.

Alkoi pelastuspalvelumekanismin 20-vuotisen historian suurin avustusoperaatio. Komission hätäavun koordinaatiokeskus ERCC ryhtyi järjestämään avun logistiikkaa ja perusti nopealla aikataululla materiaaliapua varten välivarastot Puolaan, Slovakiaan ja Romaniaan.

Materiaaliavun lisäksi mekanismin kautta on lähetetty asiantuntijoita eri maista tukemaan komissiota avun vastaanottamisessa välivarastoihin sekä koordinoimaan apua varastoista eteenpäin Ukrainaan. Suomesta lähetettiin asiantuntijoita Moldovaan, Slovakiaan ja Puolaan sekä Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Brysseliin tukemaan komissiota säteilytilannekuvan muodostamisessa.

Sisäministeriö koordinoi

Kuvaaja: Lisa Haster

Sisäministeriön pelastusosaston johdolla hoidetaan siviilipuolen materiaaliavun koordinaatiota. Koordinaatiossa on mukana relevanttien ministeriöiden lisäksi myös elinkeinoelämän toimijoita sekä järjestöjä. Ensimmäisten reilun kahden kuukauden aikana Suomesta on mekanismin kautta lähetetty apua Ukrainaan 20 rekkakuormallista ja Moldovaan neljän rekan verran. Avun tarve tulee Ukrainassa jatkumaan vielä pitkään, ja tuelle ja erilaiselle avulle tulee olemaan tarvetta myös aikanaan maan jälleenrakentamisen vaiheessa.

Suomesta on lähetetty Ukrainaan materiaaliapuna muun muassa pelastustoimen tarvikkeita ja kalustoa, lääkinnällisiä tarvikkeita, terveydenhuollon suojatarvikkeita, säteilymittareita, telttoja hätämajoitusta varten sekä tarvikkeita sairaalaan. Ensimmäinen avustuskokonaisuus Ukrainaan saatiin matkaan 1.3.

Kuorma sisälsi muun muassa hätämajoituksen 5 000 henkilölle. Hätämajoitusta toimitettiin heti maaliskuun alussa myös Moldovaan.

Apua tarvitaan edelleen akuutisti myös Ukrainan pelastustoimeen, alkaen hanskoista ja kypäristä aina raivauskalustoon saakka.

Omalta osaltani haluan lämpimästi kiittää kaikkia toimijoita, jotka ovat lahjoittaneet materiaaliapua Ukrainaan ja olleet osaltaan auttamassa suuressa hädässä.

Pauliina Eskola EU- ja kansainväliset asiat -yksikön päällikkö, sisäministeriön pelastusosasto

Euroopan Unioni 2022 -7-

Ajankohtaista

Iskukestävä Suomi varautu

Seminaarista tuli ajankohtaisempi Seminaaripäivän toisessa keskusteluosuudessa puhetta johti jaoston johtokunnan jäsen Juha Alander.

-8-

uu

i kuin järjestäjät arvasivatkaan Varautumisen ja väestönsuojelun jaosto oli suunnitellut tämän vuoden varautumisen seminaariin ohjelman, joka herättelisi pitkän korona-ajan jälkeen miettimään myös kovan turvallisuuden uhkakuvia uudella tavalla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan noin kuukautta ennen seminaaria teki aihepiiristä valitettavankin päivän polttavan.

Kriisit kehittävät varautumista

S

eminaarin avauspuheenvuorossaan puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi pitkän korona-ajan kuormittaneen yhteiskuntaa poikkeuksellisella tavalla, mutta samalla sparranneen meitä varautumisessa ja kriisipäätöksenteossa. Ministeri korosti Suomen varautumisen ja huoltovarmuuden järjestelmien lähtökohtana sitä, että vakavimmatkin poikkeusolot pystytään hoitamaan kansallisin toimenpitein.

- Olemme vastanneet ja vastaamme tulevaisuudessakin huoltovarmuudestamme viime kädessä itse, totesi Kaikkonen. Suomi on ottanut myös sotilaallisen kriisin mahdollisuuden huomioon silloinkin, kun muut maat Euroopassa toimivat toisin.

Ministeri Kaikkonen painotti, että Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismista on viime vuosina tullut yksi keskeisimmistä kriisivarautumisen ja kansainvälisen avunannon välineistä. Tämän mekanismin

-9-

Ajankohtaista

Päivän ensimmäisen keskusteluosuuden vetäjänä toimi jaoston johtokunnan jäsen Harriet Lonka Laurea-ammattikorkeakoulusta.

kautta on koordinoitu Ukrainan avunpyyntöjä ja myös Suomen humanitäärisen avun toimituksia Puolan kautta Ukrainaan.

Ministeri toi esiin väestönsuojelun merkityksen olennaisena osana yhteiskunnan suojaamista poikkeusoloissa.

– Pelastustoimi, evakuointitoimet, johtamisvalvonta ja hälytystoiminta sekä niiden resursointi ja harjoittelu ovat välttämätön osa

Pelastustoimi, evakuointitoimet, johtamisvalvonta ja hälytystoiminta sekä niiden resursointi ja harjoittelu ovat välttämätön osa varautumista niin onnettomuuksiin kuin muihinkin kriisitilanteisiin

-10-

varautumista niin onnettomuuksiin kuin muihinkin kriisitilanteisiin, Kaikkonen sanoi.

Kansallinen varautuminen vahvistuu verkostoissa Iskukykyisyyden käsitteellä seminaarissa haluttiin korostaa varautumista toimintana.

Tähän liittyvät keskustelut oli jaettu kolmeen kokonaisuuteen. Ensin käsiteltiin kansallisen varautumisen näkökulmaa, josta keskustelivat kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija, VTT Timo Hellenberg, hybridivaikuttamisen verkoston varajohtaja Janne Jokinen EU HybridCoE:sta sekä johtaja Sauli Savisalo HVK:sta. Toisessa keskustelussa aiheena oli eurooppalainen varautumisen yhteistyö ja keskustelijoina johtaja Mika Aaltola UPI:sta, erityisasiantuntija Katri Liekkilä HVK:sta sekä erityisasiantuntija Eero Kytömaa sisäministeriöstä. Lopuksi paneuduttiin varautumisen tulevaisuuden haasteisiin erityisesti ko-

timaisen alueellisen yhteistyön näkökulmasta Kymenlaakson pelastusjohtaja Juhani Carlsonin, Valion henkilöstöjohtaja Marianne Tammelan sekä HUS:n turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivosen voimin.

Keskusteluissa ajankohtainen Ukrainan tilanne, koronakriisin kokemukset ja yleisemmät varautumisen näkökulmat kietoutuivat saumattomasti yhteen. Ukrainan sodan kokemukset ja mahdolliset vaikutukset myös Suomeen nostivat kansallisen varautumisen pohdinnoissa keskiöön hybridivaikuttamisen ja tähän liittyen kriittisen infran suojaamisen.

Hybridivaikuttamisen käsitteellä tarkoitetaan laajaa joukkoa poliittisessa kamppailussa käytettäviä keinoja, äärimmillään myös sodankäynnin keinoja. Järjestelmien häiriöherkkyys vaatii jatkuvaa hereillä oloa varautumistoimien kehittämisessä. Huoltovarmuusjärjestelmän keskeinen merkitys on puskuroida ja tuoda aikaa järjestelmätason ongelmien ratkaisemiselle.

Eurooppalainen varautumisyhteistyö tiivistyy Koronakriisi ja Ukrainan sota ovat vauhdittaneet EU-komission valmisteleman CER (critical entities resilience) direktiivin etenemistä. Direktiivi määrittelee kriittisen infrastruktuurin suojaamisen sektorit, joissa jäsenvaltioiden tulee riskiarvioinnin kautta tunnistaa kriittiset toiminnot ja toimijat.

Näihin toimijoihin suunnataan valvontaa ja kansallisia tukitoimenpiteitä, jotka auttavat parantamaan kriisinkestävyyttä. Kyseessä on velvoittava sääntely, joka antaa valtioille työvälineitä kriittisen infran suojaamiseen. Se myös estää EU:n alueella unionin ulkopuolis-

Puolustusministeri Antti Kaikkonen

ten maiden yritysten ’shoppailun’ eli hakeutumisen väljempien varautumisen vaatimusten maihin.

EU:n yhtenäisyys joutui koronakriisin aikana vakavasti koetukselle, kun unioni hajosi pandemiahallinnan toimissa eräänlaiseksi ’kansallisvaltioitten saaristoksi’. Nyt Ukrainan sodan seurauksena yhtenäisyys saattaa olla jälleen kohentumassa, mikä näkyy nyt erityisesti puolustussektorilla.

Suomalaisen varautumisen tulevaisuus?

Koronakriisin opit toivat esiin niin suomalaisen varautumisen järjestelmän vahvuudet

kuin heikkoudetkin. Tilannekuvan jakamisessa erityisesti yksityisiltä toimijoilta hallintoon päin otettiin isoja harppauksia. Toisaalta parhaaseen ajantasaiseen tietoon pohjautuva päätöksenteko ei eri hallinnontasoilla tahtonut aina ottaa onnistuakseen.

Uusilla hyvinvointialueilla työtä tulee riittämään, kun terveydenhuollon ja pelastustoimen varautumisen järjestelmiä yhteensovitetaan. Tiedonvaihdon, harjoitusten ja yhteistoiminnan jatkuvan kehittämisen pitää tavoittaa niin keskeiset yritysten kuin hallinnon toimijat kaikilla alueilla.

Harriet Lonka

Seminaarin juontajana ja viimeisen keskusteluosuuden vetäjänä toimi liiton Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston puheenjohtaja Katja Ahola Huoltovarmuuskeskuksesta.

-11-

Palopäällystöpäivät 2022

Jälleennäkemisiä ja tiukkaa asiaa Palopäällystöpäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Osallistujia oli kiitettävästi ja ilahduttavaa oli huomata, että monista pelastuslaitoksista paikalla oli nuorempia viranhaltijoita.

Pelastuslaitosten keskinäisen verkostojen rakentamisen, osaamisen kehittämisen ja tilaisuuden vuorovaikutuksen kannalta on hyvä, että myös uusille työntekijöille tarjotaan osallistumismahdollisuuksia liiton tilaisuuksiin ja erityisesti Palopäällystöpäiville.

Kuten arvata saattoi, sanottavaa oli paljon eikä maailmasta tullut tässäkään keskustelussa valmista, mutta palasen verran parempi ehkä kuitenkin.

-12-

Helsinki 30.3.–1.4.2022

P

äivät käynnistyivät tavanomaiseen tapaan varautumisen seminaarilla, jonka aiheet olivat tänä(kin) vuonna hyytävän ajankohtaisia.

Turvallisuuspoliittista tilannekuvaa ja varautumista valotettiin aina puolustusministeriä myö-

ten ja päivän seminaari oli palautteen perusteella erittäin pidetty.

Varsinaiset Palopäällystöpäivät käynnistyivät torstaina 31.3.2022 ja ensimmäisen päivän keskeisimpänä teemana oli pelastustoimen

strategiset tavoitteet. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka piti tavoitteista alustuksen, minkä jälkeen käytiin aiheesta paneelikeskustelu, jossa tavoitteita ruodittiin seikkaperäisemmin.

Todellinen ruumiinavaus tavoitteille tehtiin

-13-

Palopäällystöpäivät 2022 kuitenkin iltapäivän ohjelmassa, kun Arvoliiton johtamassa työpajatyöskentelyssä osallistujat pääsivät keskustelemaan tavoitteista oman työnsä kontekstissa.

Erityisen arvokkaan iltapäivän työskentelystä teki se, että pelastusalan toimijat pääsivät antamaan oman panoksensa toimialan kehittämiselle virka-asemasta riippumatta. Jotta ta-

-14-

voitteet eivät jää vain paperille, on olennaista, että ne koetaan omiksi myös pelastustoimen kentällä. Tässä työssä Palopäällystöliitto tarjosi ja tarjoaa vastaisuudessakin mielellään alustan merkityksellisille kohtaamisille.

Toinen seminaaripäivä alkoi keskustelulla Palopäällystöliiton 90-vuotisesta taipaleesta ja järjestön merkityksestä pelastustoimen ken-

tässä. Tämän jälkeen jaettiin Palokärki-palkinto tunnustuksena pelastusalan viestinnän edistämisestä. Palkinto meni ansaitusti ViVaPe-hankkeen projektipäällikölle, Pelastusopiston tutkija Aino Hariselle.

Tämän jälkeen Tamoran Jaana Utti johdatteli seminaariyleisön työhyvinvointi- ja johtamisteemaan, jota jatkettiin niin ikään panee-

Helsinki 30.3.–1.4.2022 lissa. Kuten arvata saattoi, sanottavaa oli paljon eikä maailmasta tullut tässäkään keskustelussa valmista, mutta palasen verran parempi ehkä kuitenkin. Iltapäivään oli ohjelman mukaisesti ladattu tiivis satsi ajankohtaisaiheita pelastustoimen hallintouudistuksesta väestönsuojeluun ja pelastustoimen koulutusuudistukseen. Aiheet ovat tälläkin hetkellä niin sanotusti kuu-

mia ja Palopäällystöliitto tarjoaa ilolla kanavan ajankohtaisimpien aiheiden ja parhaiden asiantuntijoiden sisältöihin.

Vaikka se kuulostaa kuluneelta, tärkeintä päivillä oli kuitenkin kohtaamiset. Tämä pitää paikkansa erityisesti näin korona-ajan jälkeen, kun patoutunutta tarvetta kohtaamisille on erityisen paljon. Toimialan tekemisen, erityisesti

alan kehittämisen arvo syntyy ajatusten jakamisesta, erilaisten näkökulmien yhdistämisestä ja kokemusten vertailusta. Aikana, kun toimiala on mukana yhdessä Suomen historian suurimmista hallinnollisista uudistuksista ja uusia rakenteita ja tekemisen tapoja hahmotellaan kukin tahollaan, näille kohtaamisille on huonommin aikaa, mutta sitä tärkeämpiä ne ovat.

-15-

Palopäällystöpäivät 2022

Uutuudet esillä Palopäällystöpäivillä Pelastusalan tarvikkeita myyvät yritykset olivat innoissaan, kun pitkän tauon jälkeen päästiin esittelemään alan uutuuksia kasvokkain.

Virtuaalitodellisuudessa vaarallisia tilanteita päästään harjoittelemaan todellisessa, mutta turvallisessa ympäristössä. 3D Talo Finland Oy:n teknologia on jo laajassa käytössä teollisuudessa ja toivottavasti pian myös palo- ja pelastustoiminnassa.

Blackline Safety on maailmanlaajuinen pilvipohjaisten turvallisuuspalveluiden markkinajohtaja. Blackline tuottaa kannettavaa turvateknologiaa, henkilökohtaista ja alueellista kaasuvalvontaa sekä pilvipohjaisen ohjelmiston ja data-analytiikan, joilla vastataan vaativiin turvallisuushaasteisiin ja parannetaan organisaatioiden tuottavuutta yli 100 maassa. Blackline Safetyn henkilökohtaiset laitteet tarjoavat turvaköyden yli 165 mrd datapisteestä raportoiville kymmenille tuhansille työntekijöille. Ne ovat käynnistäneet yli viisi miljoonaa hätävastetta. Varustettu matkapuhelinverkko- ja satelliittiyhdistettävyydellä. Jotta apu ei olisi koskaan liian kaukana.

-16-

Lahtelainen Virveen ja radiopuhelimiin erikoistunut Bandercom Oy tarjoaa ratkaisut lähes 30 vuoden kokemuksella. Tarjoamme UHF- ja VHF-taajuusalueen laitteita ja palveluita mm. varajärjestelmiä varten, esimerkiksi mikäli virve-verkko ei ole käytössä poikkeusolosuhteissa.

Alucat Catamarans Oy on erikoistunut pelastus- ja öljyntorjuntaveneiden valmistukseen. Alumiiniset katamaraaniveneet suunnitellaan aina ensisijaisesti ammattikäyttöön.

Helsinki 30.3.–1.4.2022 CAT PHONES kiittää vierailuista osastollaan! Esittelimme kestävää matkapuhelinperhettä ja oli upeaa tavata uusia kasvoja.

Ensiesityksen näki myös lämpökamerastriimaus, jota demottiin S62 Pro Android laitteella.

Seisomme turvallisuuden takana ja tulemme kehittämään tulevaisuudessa entistä turvallisempia sekä innovatiivisempia tuotteita viranomaisten käyttöön.

Standby Oy Ab kiittää Palopäällystöpäivien osallistujia ja toivottaa kaikki tervetulleiksi Interschutz 2022 -messuille kesäkuussa!

Defa Oy:n Markku Ilonen esitteli DEFAn latausratkaisuja sekä uusinta invertteriä. DEFAn järjestelmä on nopea, helppo ja turvallinen asentaa PlugIn-pistokkeiden johdosta. Lämmittimet, laturi sekä invertteri voidaan asentaa ajoneuvoon ilman erillisiä sähkötöitä.

Mikäli jokin komponentti vahingoittuu, on se erittäin helposti vaihdettavissa.

Saurus Oy kuuluu kotimaiseen Nordic Rescue Group, NRG-konserniin yhdessä Vema Lift Oy:n ja Sala Brand Ab:n kanssa.

NRG on kansainvälinen pelastusajoneuvojen järjestelmätoimittaja, jonka ”jalat” ovat tukevasti Suomessa turvaten kotimaisten pelastusajoneuvojen huoltovarmuuden ja operatiivisen kyvykkyyden 24/7. Saurus Oy on mukana aktiivisesti sekä puolustusvoimien että huoltovarmuuskeskuksen varautumisen toiminnassa.

Drägerin helposti huollettavat pelastajan suojavarusteet säästävät työtä ja kustannuksia ja ovat nopeasti valmiit uusiin tehtäviin. Drägerin suojavarusteet on suunniteltu siten, että ne ovat omiaan vahvistamaan pelastajan tehokkuutta tehtävässään.

Elektro-Arola Oy:n osastolla keskusteltiin taas aktiivisesti hälytys- ja viestintätekniikan ratkaisuista.

-17-

Palopäällystöpäivät 2022 FirePro Finland Oy:n myynti- ja asiakkuuspäällikkö Henna Lampinen (oik.) esittelee kollegansa suunnittelija Riitta Jaakkosen (kesk.) kanssa FirePro-aerosolisammutetta ja sen toimintaperiaatetta palonsammutuksessa EA-Technican Jani Viljaselle. Henna kertoo, että standardin SFS-EN 15276 mukaisten kiinteästi asennettavien automaattisten FirePro-sammutuslaitteistojen lisäksi valikoimasta löytyy myös ensivasteyksiköille sopivat HERO-heittosammutteet.

FSM Oy esitteli Inimin osoitteelliset palotilmoitin- ja palovaroitinjärjestelmät sekä Dahuan paloilmaisua tukevat valvontakamerat. Lämpökamerat sekä ajoneuvoihin asennettavat valvontakamerat voivat olla osa paloilmoitinjärjestelmää, jolloin niistä saadaan hälytykset paloilmoitinkeskukseen ja edelleen palokuntaan. Etenkin vaativissa kohteissa saadaan ilmoitus liekeistä ja lämmön noususta hyvissä ajoin. Tällaisia voi olla esim. karjasuojat ja sähkönjakelukentät. Kuvassa Jari Aalto ja Juha Etula.

Trans-Auto Oy toimittaa voimalinjakomponentteja ja ratkaisuja ajoneuvo-, marin- ja teollisuussovelluksiin. Tavoitteemme on tarjota edustamillemme tuotteille erinomainen tekninen tuki ja varaosien saatavuus koko niiden elinkaaren ajan.

-18-

Firesafe Finland Oy:n tavoitteena on varmistaa paloturvallisuus kaikkialla, missä ihmiset tekevät töitä, asuvat ja liikkuvat sekä tarjota asiakkailleen innovatiivisia ja tehokkaita palonturvallisuusratkaisuja.

GPBM Nordic Oy edustaa laajaa paloturvallisuustuotteiden tuotevalikoimaa. Palopäällystöpäivillä esillä olivat CGS-käsisammuttimet, jotka ovat tarkoitettu ammattikäyttöön.

Valikoima sisältää täysin PFAS-vapaat sammuttimet sekä sammuttimet litiumionpaloihin. Yritys järjestää myös aiheisiin liittyviä webinaareja. Lisätietoja +358 2 4781000.

Hygio Oy:n Jenna Metsänperä ja Pille Männik olivat taas tuttuun tapaan mukana Palopäällystöpäivillä. Hygio toi mukana päiville tutustuttavaksi uuden tuotteen, joka herätti suurta kiinnostusta. Tuttuun Hygio-kaappiin on lisätty otsonoinnin lisäksi uvc-teknologia.

Helsinki 30.3.–1.4.2022 Millog Oy esitteli Palopäällystöpäivillä huolto- ja kunnossapitopalveluita, varastointipalveluita sekä suojelu- ja pelastuskaluston elinkaaripäivityksiä.

Millogilla on laaja valtakunnallinen toimipisteverkosto ja vahva kokemus vaativasta viranomaiskentästä sekä huoltovarmuuden ylläpidosta, sillä yhtiö toimii Puolustusvoimien strategisena kumppanina. Palopäällystöpäivillä mukana oli myös Millogin tytäryhtiö Virve Tuotteet ja Palvelut Oy, jolla on vahva asiantuntijuus luotettavien viestintäyhteyksien toimittamisesta erityisesti turvallisuuskriittisille organisaatioille.

EA-Technica Oy on turvallisuuskehittämiseen erikoistunut yritys ja toimimme maanlaajuisesti. Pääliiketoimintamme on turvallisuutta parantavat koulutukset, mutta olemme myös erittäin innovatiivinen turvallisuustuotteiden sekä välineiden kehittäjä.

Kauko Oy:n kestävät tietotekniikan ja kuvansiirron ratkaisut sopivat viranomaiskäyttöön.

Zenitel Finland Oy:n Motorola Evolve LTE-radiopuhelin osoittautui Palopäällystöpäivillä kiinnostuksen kohteeksi.

Evolve on kestävä älypäätelaite, jonka ylivoimainen äänenlaatu mahdollistaa saumattoman viestinnän eri käyttöympäristöissä.

Kuvassa Merja Teerikangas, Markku Varis ja Tommi Sundelin (kuva: Zenitel Finland Oy) Paloturvallisesta rakentamisesta on tehtävä helpompaa. Käärimme hihat ja kokosimme kaikki paloturvallisuuden palvelut saman katon alle. Se säästää aikaa, rahaa ja hermoja – ja tekee kiinteistöistä turvallisempia.

Perinteisten sprinklerijärjestelmien lisäksi Paloff Sammutusjärjestelmät Oy toimii myös AF-X Fireblockerin eksklusiivisena maahantuojana Suomessa. Nyt Paloff pystyy tarjoamaan asiakkailleen markkinoiden laadukkaimpia ratkaisuja kohteisiin, joihin perinteiset sammutusjärjestelmät eivät sovellu.

Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun pelastuslaitos kehittävät yhdessä parempaa tulevaisuutta.

FASTER-projektissa näkökulmana työturvallisuuden ja tilannetietoisuuden parantaminen ja DECIDO-projektissa näyttöön ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntäminen toiminnan ja käytänteiden kehittämisessä. Kuvassa projektipäälliköt Sever Filip (vas.) ja Jaakko Schroderus.

-19-

Palopäällystöpäivät 2022 Suomen Erillisverkot tarjoaa ainutlaatuisen valikoiman ict-palveluja viranomaisille ja turvallisuuskriittisille yrityksille. Toimintavarmojen ja turvallisten palveluidemme avulla varmistetaan sujuva yhteistyö ja varmat yhteydet ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiakkaamme turvaavat kansalaisten arkea ja yhteiskunnan toimivuutta. Varmistamme, että he kykenevät toimimaan kaikissa olosuhteissa: kyberhyökkäyksen kourissa ja myrskyn keskellä, saaristossa ja tuntureilla.

Salgrom Oy:n Jouko Luukkonen ja Tommi Holappa esittelivät alan uusimmat ratkaisut.

Secapp Oy toimittaa ammattitason viestintä- ja johtamisjärjestelmän keikkakutsuihin, sopimuspalokuntien hälyttämiseen ja ensihoidon koordinointiin.

Monipuolinen ja helposti käytettävä Secapp-sovellus on todetusti toimiva ja suosittu järjestelmä jo monessa suomalaisessa pelastustoimen organisaatiossa.

Ferno Norden Oy:n Vesa Jokipelto esitteli pelastamiseen liittyviä varusteita, mm Tirol Kit, jonka avulla loukkaantunut voidaan hakea maastosta ajoneuvon luokse ilman kantamista. Esillä oli myös EasyFix-tyhjiöpatja, jota voidaan selkäpuolen liukupinnan ansiosta käyttää myös loukkaantuneen evakuoimiseen.

Ursuit Oy kiittää Palopäällystöpäiville 2022 osallistuneita.

Varusteet vesipelastukseen Suomen Turusta jo vuodesta 1964!

Robotit tulevat. Tällä kertaa vielä kuvina, mutta ehkä ensi kerralla koneina!

Tulevaisuuden paloja ei sammuteta ihmisvoimin, mutta kylläkin ihmisaivoin!

"Keep the man safe" ajatus olkoon muunkin turvallisuusalan motto.

MeOlemmeRobotit Oy:llä se on jo!

-20-

Helsinki 30.3.–1.4.2022 Telko Oy toimittaa laajan valikoiman Ympäristö & Safety -tuotteita öljy- ja kemikaalivuotojen torjuntaan: PIG-imeytysaineet, imeytyspuomit, A-puomit, Sorbix-rouheet, Ro-Fencepuomit, suoja-altaat, tulityökankaat, PIGviemärinsulkumatot, PIG-rajoituspadot ja PIG-tulvavallit. Korkealaatuiset tuotteemme ovat nykyisten säädösten mukaisia, esimerkkinä Orchidee-Europen fluorivapaat sammutusvaahdot. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti, jotta asiakkaamme voivat olla varmoja siitä, että Telkon tuotteet ovat ympäristönsuojelutuotteiden kehityksen kärjessä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk oli mukana Palopäällystöpäivillä esittelemässä käynnissä olevaa pelastusalan tutkimus- ja kehittämishanketta. Xamk tekee vaikuttavaa monialaista tutkimus- ja kehitystyötä neljällä vahvuusalan ja lähes 300 hankkeen voimalla, ollen Suomen suurin TKI-ammattikorkeakoulu. Olemme asiantunteva hankekumppani sekä paikallisissa että kansallisissa TKI-hankkeissa.

Teknosafe Oy:n tuoteuutuuksia mm. metsäpalotuotteissa esittelivät Anna Helminen ja Mari Salmi.

Veljekset Kulmala Oy Ab valmistaa pumppuja, venttiileitä, liittimiä, vedensiirto- ja pumppauskalustoa varusteineen. Teemme huolto- ja muutostöitä sammutusajoneuvoihin ja kiinteisiin vaahto- ja pumppausjärjestelmiin. Lisäksi edustamme laajaa valikoimaa sammutus-, pelastus-, vahingontorjunta- ja vedensiirtokalustoa, lämpökameroita, käsivalaisimia kiinteitä vaahtokomponentteja sekä henkilökohtaisia suojavarusteita.

Palopäällystöpäivät olivat ensimmäinen tapahtuma yli kahteen vuoteen jossa Suomen palokaluston käyttäjät pääsivät keskustelemaan alan uusista innovaatioista eurooppalaisten palokalustovalmistajien kanssa naamatusten. Tapahtumalle oli todella tarvetta.

Kuvassa Group Leaderin myyntipäällikkö John Werkman kertoo Leaderin uutuuksista Turvata Oy:n osastolla.

Turvata edustaa Leaderin suihkuputkia, vesitykkejä, lämpökameroita, vaahdontuottokalustoa, autojen sammutuspeitteitä sekä rauniopelastusvälineitä Suomessa.

-21-

Hallinto- ja tukipalvelut -jaosto

Rohkeutta ja päättäväisyyttä – mit Olemme keskellä historian suurinta hallinnollista muutosta. Olemme uusien mahdollisuuksien äärellä ja toisaalta keskellä epävarmuutta.

Ennen päätöksiä ilmassa on vain hyviä arvauksia.

Hyvinvointialueuudistuksen osalta valmistelua on tehty paljon ja paljon on vielä tekemättä. Mutta yksi on varmaa; meidän on oltava avoimia, heittäydyttävä täysillä mukaan ja hyväksyttävä uusia toimintatapoja.

M

illainen muutos meillä on käsillä? Mitä asioita pitää saada valmiiksi kuluvan vuoden aikana? Entä mitä ajatuksia muutos herättää? Annetaan suunvuoroa niin pelastusjohtajille kuin hyvinvointialueilla työskenteleville pelastustoimen valmistelun johtajille, jotka kertovat, millaisena muutos näyttäytyy heidän työssään.

On paljon asioita, jotka tapahtuvat taustalla, mutta niitä voi olla vaikea tunnistaa arkipäivän työssä. Työtä muutoksen eteen tehdään kuitenkin paljon, kertoo Kimmo Markkanen.

Kuva: Eliisa Anttila.

-22-

Peter Johansson uskoo, että toimintavarmuutta saadaan varmasti lisää tukitoimintoihin.

Ja toisaalta tulee ihan uusia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä sote-toimijoiden kanssa.

Kuva: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

Kun politiikka tuli iholle – Politiikka on nyt todellakin iholla. Olemme lähellä päätöksentekoa, toteaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Peter Johansson.

Johanssonin mukaan pelastustoimen asioita on voitu pitää kunnallisessa päätöksenteossa jopa itsestäänselvyytenä ja pelastusjohtajalla on ollut laajat oikeudet päättää asioista viranhaltijapäätöksinä.

– Pelastusjohtaja tulee istumaan aluevaltuuston ja -hallituksen kokouksissa ja tässä on iso muutos, koska tähän asti olen toiminut esittelijänä lautakunnassa. Kokoustahti siis tulee olemaan tiiviimpi ja kokouksissa mukanaolo tuo positiivisena muutoksena myös mahdollisuuden vuoropuheluun valtuutettujen kanssa luontevammin. Vaikka käytäväpuheiden perusteella ei tehdä päätöksiä, on tärkeä olla mukana keskusteluissa sekä tulla tutuksi päättäjien kanssa. Vuoropuhelulla voidaan lisätä molemminpuolista ymmärrystä.

Vaikka pelastustoimi on hyvinvointialueen kokonaisuudessa pieni osa, tulevat pelastustoimen asiat nyt paremmin esille, koska niistä päätetään aluevaltuustossa ja -hallituksessa.

Pelastustoimi pääsee tavallaan päätöksenteon keskiöön ja asiat tulevat uudella tavalla esiin.

– Pääsemme itsestäänselvyydestä päivänvaloon, miettii Johansson.

Samalla linjalla on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtaja Kimmo

Markkanen, jonka vastuulla ovat pelastustoimen, ensihoidon sekä varautumisen valmistelukokonaisuudet.

– Paljon on tullut vuorovaikutusta mukaan sen jälkeen, kun aluevaltuusto aloitti toimintansa. Ja sitä tarvitaan, koska työtä on paljon.

Rakennamme kokonaan uuden konsernin alusta alkaen.

Pelastuslaitosten toimesta onkin perehdytetty aluevaltuutettuja esimerkiksi seminaareissa. Myös kansallisella tasolla on järjestetty webinaareja, joissa on lisätty tietämystä pelastusalasta.

– Aluevaltuusto jatkaa siitä, mihin väliaikainen toimielin valmistelussa pääsi. Vielä ei ole tietoa, mitkä asiat pelastustoimen osalta päätetään aluevaltuustossa ja mitkä toisaalta aluehallituksessa. Tiedossa on yksittäisenä isona asiana, että esimerkiksi palvelutasopäätös tulee aikanaan aluevaltuuston päätettäväksi.

Valmistelutyö etenee kuitenkin hyvin, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastustoimen valmistelukokonaisuuden johtaja Teemu-Taavetti Toivonen.

Tässä juuri nyt Mitkä asiat ovat sitten kevään ja alkukesän aikana käsillä? Mitä asioita valmistellaan juuri nyt? Keskeisimpänä asiana esiin nousee se, että palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille, ei saisi olla mitään ongelmia esimerkiksi henkilöstöhallintoon tai asiakas-

tä muuta tarvitaan uuden edessä? sekä potilastietoihin liittyen. ICT tulee olemaan keskiössä ja on varmasti kriittinen tekijä sen suhteen, miten vuoden vaihtuessa monet eri sovellukset tietoineen toimivat.

– Muutoksen tulee sujua ongelmitta. Se on kaiken keskiössä, miettii Toivonen.

Organisaatiorakenteita on saatettu jo muuttaa aiemmin tai niitä muutetaan kuluvana vuonna. Osa muutoksista olisi tehty ilman siirtymistä hyvinvointialueillekin.

– Toimintojemme harmonisointi olisi pitänyt kuitenkin tehdä ja nyt se ajoittui tälle vuodelle muutoksen kanssa rinnakkain. Tulemme olemaan sote-palvelualueiden kanssa rinnakkain, vaikka olemmekin pienempi toimija vaikkapa henkilöstömäärällä mitattuna.

Kuluvan vuoden aikana on saatava kuntoon kaikki järjestelmät, jotka liittyvät henkilöstöön, talouteen tai vaikkapa työvuorosuunnitteluun.

Taustalla tapahtuu paljon, vaikkei yksittäiselle pelastuslaitoksen työntekijälle näkyisi isoja muutoksia. Hyvinvointialueelle siirtymisen lisäksi pelastuslaitoksen käyttämiin tietojärjestelmiin on tulossa muutoksia kansalliselta tasolta ja tämä edellyttää TUVE-käyttöympäristöön siirtymistä samalla, kun hyvinvointialuetta rakennetaan, kertoo Markkanen.

– Pelastuslaitoksen osalta tulee muutoksia taloushallinnon järjestelmiin, mutta näiden muutosten ei pitäisi näkyä operatiiviseen toimintaa, miettii Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Aarto.

Hänen mielestään tuleva isompi organisaatio vaikuttaa siihen, että esimerkiksi järjestelmien osalta ei olla yhden ihmisen varassa, vaan taustalla tukipalveluissa on jatkossa varmemmin osaamista. Aarton mukaan varsinkin ICT-osaamista saadaan laajemmin käyttöön koko hyvinvointialueen tasolla.

– Organisaation muutokset olemme tehneet aiemmin ja olemme sen osalta valmiit muutokseen, toteaa Aarto.

On kerrottu, että moni asia muuttuu, ja toisaalta on muistutettu, ettei perustyö muutu.

On ymmärrettävää, että välillä on vaikea hahmottaa, mitkä kaikki asiat oikein tulevat konkreettisesti muuttumaan ja se voi luoda epävarmuutta.

– Olen pohtinut paljon sitä, mikä asia oikeasti muuttuu. Esimerkiksi sähköpostiosoite tulee muuttumaan ja se on sellainen konkreettinen asia. Myös yhteydenottokanavat eri toimijoille tulevat muuttumaan. Paljon jää kuitenkin samaa, eikä vaikkapa kaikki järjestelmät muutu. Palkkakuitissa työnantaja vaihtuu, mutta oletettavasti operatiivisessa työssä ei mikään muutu. Hallinto- ja tukipalveluissa voi

tulla enemmän järjestelmätason muutoksia ja toimintatapojen yhteensovittamista. Paljon on sellaista, mikä ratkaistaan vasta myöhemmin.

Ja on asioita, joita voidaan tehdä vasta vuoden vaihtuessa, kun olemme oikeasti hyvinvointialueen järjestämisvastuun alaisuudessa, kertoo Markkanen.

Tykkään, en tykkää, ehkä tykkään Kukaan ei voi toisen puolesta sanoa, miten muutokseen tulisi suhtautua. Toisaalta, kun päätös on tehty, on vain oltava siinä mukana, ja tehtävä oma osuutensa mahdollisimman hyvin.

Nyt jo on tunnistettu, että isommassa organisaatiossa on toimintavarmuutta vaikkapa tukitoiminnoissa.

– Me olemme tottuneet toimimaan silloin, kun on täpäriä tilanteita ja jonkun henkilön tai toiminnon normaalitilanne on järkkynyt. Meitä ei saa ihan helposti raiteiltaan ja tätä osaamista voimme antaa muille toimijoille. Hallinnossa ja ICT-osaamisessa meidän tarvitsee varmasti nojata hyvinvointialueen muiden toimijoiden suuntaan, mutta kriiseissä muut voivat nojata meihin, toteaa Aarto.

– Kyse on suurimmasta hallinnollisesta muutoksesta ikinä ja pelastustoimi on osa sitä.

Meillä on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, joka on hyvin erilainen.

Jatkossa pelastustoimen rooli on vahvempi, tulee uusia toimintatapoja ja saamme varmasti paljon synergiaetua sote-toimijoiden kanssa.

Emme vielä edes tiedä, mitä kaikkea muutos tuo meille, mutta varmasti paljon uutta ja positiivisia uudistuksia toimialallemme, pohtii Johansson.

On siedettävä epävarmuutta ja hyväksyttävä, että vielä on paljon asioita, joita ei ole päätetty. Eikä niistä ole antaa edes hyvää arvausta.

Silti työtä taustalla tehdään koko ajan ja tavoitteena on ennen kaikkea se, ettei palveluissa tapahdu notkahdusta asiakkaiden suuntaan.

– Käsillä on nyt positiivista vipinää.

Myönnän, etten ollut aluksi tämän uudistuksen puolestapuhuja. Mutta päätökset on tehty ja nyt rakennetaan mahdollisimman hyvää.

Näen tässä paljon mahdollisuuksia tehdä uutta ja parempaa. Olemme keskeisemmässä roolissa kuin aiemmin ja opimme varmasti saamaan synergiaetua muiden toimijoiden kanssa. Oletan, että esimerkiksi tukipalvelut tulevat paremmin vastaamaan päivystysluonteisen työn vaatimuksia siten, että niitä on saatavilla myös niin sanotun virka-ajan ulkopuolella kattavasti. Tämä jos joku tulee olemaan hyvä, konk-

Suhtaudun tähän historialliseen muutokseen positiivisesti. Olemme osa isoa kokonaisuutta ja se tuo paljon uusia mahdollisuuksia, kertoo Teemu-Taavetti Toivonen.

Kuva: Elina Haapala

Markus Aarto luottaa avoimen viestinnän auttavan siinä, ettei muutos aiheuta huhuja tai epävarmuutta. Muutosviestinnän tulee olla säännöllistä.

Kuva: Lapin pelastuslaitos

reettinen muutos, sanoo Johansson.

– Suhtaudun muutokseen avoimesti ja mielestäni on hyvä nähdä käsillä oleva muutos pelastusalan kannalta myönteisenä. Voimme yhdenmukaistaa alan toimintatapoja ja näyttäytyä toimialana yhdenmukaisempana.

Kannustaisin olemaan hyvillä mielin, ja suhtautumaan tähän kaikkeen rohkeasti ja päättäväisesti, toteaa Toivonen.

Elina Haapala, Hallinto- ja tukipalvelut -jaoston johtokunnan varajäsen, Pirkanmaan hyvinvointialueen viestintäsuunnittelija -23-

Yritysturvallisuus-jaosto

– Teemana yhteistyön kehitys Verkostot vihdoin kasvokkain!

Palopäällystöpäiviltä poimittua

Koulutuksista

Oli ilo nähdä useita Yritysturvallisuus-jaostonkin jäseniä Palopäällystöpäivillä!

Päivät alkoivat Varautumisen seminaarilla, jonka teemoitus sisälsi erittäin paljon elinkeinoelämän yhteistyötä ja syykin on luonteva huoltovarmuuden käytännön toteuttajia ovat yritykset ja niiden henkilöstö. Varautumisen ja väestönsuojelun jaosto onnistui näyttävästi – onnittelut sinne!

Pelastustoimen strategiatyössä havaittiin, että elinkeinoelämän kytkentä puuttui. Tätä näkökulmaa toimme esille jo päivien aikana ja jatkamme keskustelua edelleen.

Näytteilleasettajia oli mukavasti ja messualue toimi matalan kynnyksen keskusteluissa erinomaisesti.

Yritysturvallisuusfoorumi järjestetään 26.–28.10.2022. Foorumi alkaa Silja Symphonylla erinomaisilla alustuksilla kulkien Skydd-messuille Tukholmassa. Tulossa on monipuolinen oppimiskokonaisuus – laitapa kalenteriin!

Tunti turvaa -webinaarit toteutuivat hyvin kevätkaudella – kiitoksia kaikille osallistujille. Viimeisin oli 2.5. Sebastian DeCaron luento aiheesta omatoiminen varautuminen, jossa pohdittiin yhdessä ko. säädöksen henkeä ja velvoitetta. Edelliset luennot löytyvät tallenteina Palopäällystöliiton Youtube-kanavalta.

Tunti turvaa -webinaarit jatkuvat jälleen syksyllä tuttuun tapaan kuun ensimmäisenä maanantaina!

Pelastustoimen ja elinkeinoelämän yhteistyö käytännössä Pelastustoimen ja elinkeinoelämän yhteistyötä tapahtuu jo nykyisellään runsaasti ja parhaimmillaan niissä on selkeästi keskusteltu yhteinen tavoitetila. Käytännön esimerkeissä esimerkiksi tuotantolaitoksella harjoittelussa tulee esille kohdetuntemuksen tärkeys tai tehtaiden läheisyydessä olevien palokuntien omatoiminen harjoittelu tuotantoalueella.

Usein kyseessä on toimintamallien säätäminen ilman rahallisia panostuksia – toki aikaresurssi on aina huomioitava.

Suomessa on pitkä perinne käyttää yhteisiä palokuntien koulutusmenetelmiä ja -ohjeita niin yksityisellä kuin viranomaispuolella. Tämä on tärkeätä jatkossakin, jotta yritysten palokunnat pystyvät yhteensovittamaan taktiikan ja kaluston tässä näkökulmassa. Yhteensovitustyössä eri palokuntamuodot, oli palokuntasopimuksia tai ei, on syytä pitää samalla viivalla.

Yritysturvallisuus-jaosto työstää tänä vuonna esimerkkejä hyvistä yhteistyön käytännöistä ja niitä me mielellämme otamme vastaan. Ei tarvitse olla ns. Best practise - Good practise on jo jakamisen arvoinen!

Päätteeksi Yritysturvallisuus-jaosto jatkaa tinkimättömästi yritysturvallisuuden edistämistä ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää verkostotyötä.

Tulevan kesän riemua kaikille – ollaan yhteyksissä!

Kalle Seppänen puheenjohtaja, Yritysturvallisuus-jaosto

Regulaatio – vaatimustenmukaisuus Pelastuslaki ja pelastusopistolaki ovat päivityksessä, samoin valmisteilla on muitakin säädösmuutoksia. Siinä missä viranomaisilla on säädöksiin liittyen ratkaisupakko, on yrityksillä vastaavasti toteutuspakko – siis positiivisessa mielessä. Elinkeinoelämän huomioiminen kumppanina parantaa yhteistä varautumista kriiseihin, joka edelleen lyhentää häiriön kestoa ja yhä kiristyvässä taloustilanteessa nopeuttaa jälleen eurojen saamista. Yritysturvallisuus-jaosto tekee työtä verkostoissa sekä säädösten lausuntokierroksilla tähän suuntaan.

Vaatimustenmukaisuus on hyvää liiketoimintaa. Rauhalliset regulaation muutokset ja vakaa viranomaiskenttä luo hyvää pohjaa liiketoiminnalle – tämä seikka on noussut jälleen arvostukseen Venäjän aloittaman sodan yhteydessä.

-24-

Tehdaspalokunta harjoittelee samoilla opeilla ja taktiikoilla kuin muutkin palokuntamuodot –on tarkoituksenmukaista, että Suomessa kaikilla on yhteensovitetut menetelmät.

Riskienhallinta-jaosto

Puheenjohtajalta M

uutosvauhti ympärillämme tuntuu vain kiihtyvän. Turvallisuusympäristön muutos ja uhkakuvat globaalissa maailmassa ja täällä meillä Suomessa korostavat entisestään tarvetta ymmärtää erilaisia tapahtumia ja kohderyhmiä sekä näiden keskinäisriippuvaisuuksia. Ymmärrystä rakennetaan yhdessä ja tässä Palopäällystöliitolla on keskeinen rooli yhteiskunnan turvallisuuden edistäjänä ja jäsenistömme osaamisen kehittäjänä. Palopäällystöliiton järjestämät opintopäivät, seminaarit, foorumit ja webinaarit tarjoavat tähän tukevan alustan.

Palopäällystöliitto on arvostettu turvallisuuspoliittinen keskustelija ja tämän saimme huomata Palopäällystöpäivillä ja varautumisen seminaarissa, jotka onnistuimme taas vihdoin järjestämään. Toukokuussa turvallisuusviestinnän opintopäivillä pohdittiin monimuotoisuutta ja erityisyyttä ja miten turvallisuusviestinnässä on tärkeä ymmärtää erilaisia tapahtumia ja kohderyhmiä, jotta viestintä on mahdollisimman tavoittavaa.

Tapahtumaturvallisuusfoorumi Tampereella Lomakauden jälkeen syksy starttaa tapahtumaturvallisuusfoorumilla Tampereella 12.-

13.9. Turvallisuusympäristön muutos puhuttaa varmasti foorumissa. Foorumin pääpaino on tulevaisuuden turvallisten tapahtumien järjestämisessä niin asiakkaille kuin työntekijöille. Riskienhallinta-jaoston johtokunta on käynnistänyt onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien suunnittelun. Ohjelma rakennetaan tiiviissä yhteistyössä kumppanuusverkoston ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Ajankohta 18.-19.10. Kannattaa laittaa nämä ajankohdat jo kalenteriin. Eikä unohtaa sovi Tunti turvaa -verkkoluentoja.

Riskienhallinta-jaoston johtokunnan jäsenet Pauliina Kopra ja Mikko Puolitaival kirjoittavat tässä lehdessä asiakaslähtöisyydestä. Asiakaslähtöinen toimija pyrkii ymmärtämään asiakkaita entistä paremmin ja ymmärryksen perusteella kehittää palveluita ennakoidusti palvelemaan asiakkaiden tarpeita, vaikuttavasti. Olemmehan pelastustoimessa matkalla tähän suuntaan. Pidetään asiakas keskiössä.

Aurinkoista kesää!

Teemu-Taavetti Toivonen puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto

-25-

Jehumalja 2022

Kotkan VPK on palokuntien suomenmestari Palokuntien suomenmestaruudesta ja Jehumaljasta kilpailtiin kahden vuoden tauon jälkeen 21.5.2022 Raaseporissa. Jehumalja matkasi jälleen Kymenlaaksoon, tällä kertaa voiton vei Kotkan VPK. Tänä vuonna järjestelyistä vastasi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos yhteistyökumppaneinaan Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund ja Uudenmaan prikaati.

Suuri kiitos kilpailun järjestämisestä kaikille järjestelyissä mukana olleille!

Kilpailun suojelijana toimi ministeri Thomas Blomqvist ja ylituomarina pelastusjohtaja Vesa Halonen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta.

K

ilpailukeskuksena toimi Prediumin sataan alue Tammisaaressa. Kilpailupaikka ei ollut ehkä perinteisin, koska järjestäjä joutui varautumaan mahdollisiin sisätilojen kokoontumisrajoituksiin ja siksi tietokilpailu

Yleisen sarjan voittaja Kotkan VPK: Simo Sarimo, Elias Ripatti, Mikko Häkkinen, Jari Lipiäinen, Jaakko Linko ja Anu Kallio.

ja karanteeni järjestettiin ”ulkotilassa”. Alun perin kilpailu oli tarkoitus järjestää Uudenmaan prikaatin alueella, mutta koronapandemia sulki Puolustusvoimien tilat ulkopuolisilta. Aurinkoinen sää suosi onneksi

ulkoilmakilpailua ja yleisöäkin oli mukavasti paikalla. Kalustokilpailussa Uudenmaan prikaatin panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo eli PASI herätti mielenkiintoa, samoin kilpailun pääsponsorin Veljekset Kulmalan kalusto.

Kalustokilpailussa oli mukana Uudenmaan prikaatin panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo eli PASI.

-26-

Kilpailun voitto Kotkaan Yleiseen sarjaan osallistui 20 kilpailuryhmää ympäri Suomea. Jehumaljan ja kokonaiskilpailun voiton nappasi Kotka VPK, jolle voitto oli sen kilpailuhistorian toinen. Kokonaiskilpailun toiseksi sijoittui Anjalan VPK ja kolmanneksi tuli Tirilän VPK. Kilpailuryhmien välisen tietokilpailun paras oli Kotkan VPK. Henkilökohtaisen tietokilpailun voittaja oli Simo Sarimo (Kotkan VPK), toisena Janne Nieminen (Anjalan VPK) ja kolmantena Jari Lipiäinen (Kotkan VPK). Tietokilpailuun osallistui tänä vuonna kaikkiaan 132 henkilöä. Tietokilpailuun voi osallistua myös varsinaiseen kilpailuryhmään kuulumattomia henkilöitä ja heitä oli tälläkin kertaa mukana 5.

Taitokilpailun voitti Tirilän VPK ja kalustokilpailun Inkeroisten VPK. Parhaaksi ryhmäjohtajaksi valittiin Sami Harju Inkeroisten VPK:sta.

Veteraanisarjan voitto Jämsänkoskelle Veteraanisarjassa kilpaili neljä kilpailuryhmää ja sen voitti Selänpään VPK. Selänpään kilpailuryhmään kuuluivat Esko Nokkanen, Matti Järvinen, Tommi Lautamatti, Petri Nikula, Mauri Runni ja Mika Lankinen Veteraanisarjan toiseksi tuli Jämsänkosken VPK ja kolmanneksi Vaajakosken VPK. Veteraanisarjan pisteet lasketaan ainoastaan kalusto-osuudessa, mutta kilpailuryhmän jäsenet voivat halutessaan osallistua myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun. Tänä vuonna 7 veteraanisarjan osallistujaa osallistui myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun. Veteraanisarjassa kilpailuryhmän jäsenten yhteenlaskettu ikä tulee olla vähintään 290 vuotta ja yksittäisen jäsenen alaikäraja on 40 vuotta.

Kolmesta palokunnasta oli mukana sekä yleisen sarjan että veteraanisarjan kilpailuryhmä.

Kaikki tulokset löytyvät kilpailun verkkosivuilta: www.palokuntiensmkilpailut.fi/fi/ Tulokset/2022.html

Kilpailussa kolme osa-aluetta Jehumalja-kilpailu jakaantuu kolmeen osaan: tieto-, taito- ja kalustokilpailuun. Tietokilpailussa kukin kilpailija laatii vastauksensa itsenäisesti sekä henkilökohtaiseen että joukkuekilpailuun. Kilpailuryhmä suorittaa yhdessä taitokilpailun, jossa arvioidaan ryhmän taitoja annettuun tehtävään ilman ajanottoa. Kalus-

tokilpailussa ryhmä suorittaa etukäteen tuntemattomat tehtävät "kuin hälytyksen" ja käytetty aika ratkaisee tuloksen.

Kilpailun tämänvuotinen teema oli pelastustoimi ja puolustusvoimat tieliikenteessä.

Tietokilpailussa oli kysymyksiä pelastuslaista, valtioneuvoston asetuksesta pelastustoimesta, pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta, pelastustoimen VIRVE-viestiohjeesta, pelastustoiminnasta tieliikenneonnettomuudessa, hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinnasta, pelastustoimen yksikkö- ja kutsutunnuksista ja kilpailun teemaan liittyen puolustusvoimien panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista.

Taitokilpailussa oli tehtävinä moottoriruiskuselvitys, tikasselvitys, vaaralliset aineet, solmut ja kalustonnosto.

Kalustokilpailun tehtävänä oli onnettomuuspaikka, jossa PASI-miehistönkuljetusajoneuvo ja huoltoajoneuvo olivat törmänneet toisiinsa. Huoltoajoneuvon kuljettaja oli loukannut päänsä ja mennyt tajuttomaksi ja huoltoajoneuvon lavalla olevaan nestesäiliöön oli tullut vuoto. Lisäksi huoltoajoneuvo oli syttynyt tuleen ja tuli oli levinnyt myös tien vierustan kasvillisuuteen. PASIn takaluukussa ollut matkustaja oli tippunut PASIn sisään ja loukannut selkänsä.

Kilpailuryhmän tehtävä oli murtaa itselleen tie parkkipaikalta onnettomuuspaikalle. Palava huoltoajoneuvo sammutettiin käsisammuttimella, jonka jälkeen kuljettaja siirrettiin hätäsiirrolla odottamaan ensihoitoa. Yksi kilpailuryhmän jäsen jäi huolehtimaan tajuttomasta kuljettajasta. Tien vierustan palava maasto sammutettiin työjohtoselvityksellä. PASI oli lukittuna, mutta sen kansiluukku oli auki, joten kilpailuryhmä pääsi kansiluukun kautta sisään avaamaan takaovet. PASIn sisällä ollut rankavammaepäilypotilas evakuoitiin rankalaudalla toisen potilaan viereen odottamaan ensihoitoa.

Huoltoauton lavan säiliöissä oli sekä vettä että polttoainetta, mutta vuoto oli onneksi vesisäiliössä ja vuodon sai tukittua sulkemalla törmäyksessä auenneen venttiilin.

Veteraanien kalustokilpailutehtävä oli muutoin sama kuin yleisen sarjan, mutta veteraanisarjassa PASIn takaovi ei ollut lukittuna, joten PASIn katolle tarvinnut kiivetä.

Suuri kiitos vielä kertaalleen kaikille järjestelyihin osallistuneille sekä kilpailijoille!

Seuraavan kerran Jehumaljasta kisataan 27.5.2023 Helsingissä.

Tiesitkö tämän Jehumaljasta?

J

ehumalja-kilpailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta, mutta koronapandemian aiheuttaman kahden vuoden tauon vuoksi tämän vuoden kilpailu oli järjestyksessään siis 69. Kilpailu oli sikälikin historiallinen, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella ei ole kilpailtu kertaakaan aiemmin.

Jehumalja-kilpailut saivat alkunsa vuonna 1951, kun silloisen Liitin Oy:n toimitusjohtaja Herman Lindgren lahjoitti Jehumaljan palokuntien kilpailtavaksi.

Kilpailun idean isä oli kuitenkin tiettävästi Herman Lindgrenin veli, Mako Osakeyhtiön ja Oy Veljekset Kulmala Ab:n omistaja, kauppaneuvos Rich Lindgren. Hän ei kuitenkaan halunnut asiasta itselleen julkisuutta, mutta arvokas malja sai nimensa Mako Osakeyhtiön Jehu-moottoriruiskusta. Alkuperäisessä muodossa hopeinen malja painoi yli neljä kiloa. 2000-luvun alkupuolella kaiverrustila alkoi loppua ja maljaan lisättiin jalkaosa, nyt puolimetrinen malja painaa lähes kuusi kiloa.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Ari Keijonen, puh. 040 588 4112 Kuvat: Suomen Palopäällystöliitto -27-

Kolumni

Hätäkeskuslaitoksen kuulumisia Olemme sopineet Suomen Palopäällystöliiton kanssa siitä, että Palopäällystö-lehdessä esitellään ajankohtaisia Hätäkeskustoimintaan kuuluvia asioita. Kiitän siitä, että pääsemme myös tällä foorumilla esittelemään avun ja turvan ensimmäistä viranomaislenkkiä auttamisen ketjussa. Tämä missio on ollut Hätäkeskuslaitoksen missio jo pitkään ja se kuvaa hyvin sitä roolia, joka Hätäkeskuslaitoksella on

Uusi strategiamme

U

usi strategiakautemme lähti käyntiin vuoden 2021 alussa ja se ulottuu vuoden 2024 loppuun. Uuden strategiamme painopisteitä on kolme, joista keskeisin painopistealue on osaamisen ja työyhteisön kehittäminen.

Pyrimme siihen, että henkilöstömäärämme on riittävä ja palvelukykymme on taattu kaikissa tilanteissa. Palvelukykyymme kuuluu myös riittävän kaksikielisen palvelukyvyn turvaaminen. Osaamisen ja työyhteisön kehittämiseksi meillä on käynnissä osaamisen kehittämisohjelma, organisaatiokulttuurin ja työyhteisötaitojen kehittäminen, johtamis- ja esihenkilötoiminnan kehittäminen sekä työhyvinvointiin panostaminen. Pyrimme siihen, että johtaminen on laadukasta ja henkilöstön osaaminen on korkealla tasolla, jotka ovat aivan keskeisiä työhyvinvoinnin kannalta.Kaksi muuta painopistealuetta ovat teknologian ja varautumisen kehittäminen sekä verkostojen ja yhteistyön parantaminen. Hätäkeskuslaitoksen toiminta nojaa hy-

-28-

vin vahvasti tietotekniikkaan, joten on aivan keskeistä, että järjestelmät toimivat kaikissa oloissa ja mahdollisimman vähäisin teknisin häiriöin. Tämän lisäksi haluamme jatkuvasti kehittää omaa toimintaamme ja sitä työtä ei voi tehdä yksin vaan siihen tarvitsemme hyviä verkostoja ja hyvää yhteistyötä. Parhaillaan olemme ottamassa käyttöön uudet moniviranomaisriskiarviot, jotka on tehty hyvässä yhteistyössä toimialojen kanssa.

Strategiallamme pyrimme siihen, että saavutamme visiomme mahdollisimman hyvin.

Visiomme on, että tuotamme laadukasta, luotettavaa ja yhdenvertaista hätäkeskuspalvelua.

Positiiviset näkymät vuodelle 2022 Tämän ja tulevan kehyskauden 2023–2026 näkymät ovat Hätäkeskuslaitokselle hyvät.

Parhaillaan Pelastusopistossa on menossa ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi, joka tulee parantamaan henkilöstötilannettamme.

Tämän lisäksi olemme saaneet järjesteltyä toiminnat siten, että Erica-hätäkeskustietojärjestelmän kehittäminen, ylläpito ja järjestelmän toiminnan varmistaminen ovat hallinnassa.

Hätäviestijärjestelmän uudistamista varten saimme kybervarautumiseen liittyen lisärahoituksen. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että hätäpuheluliikenne irrotetaan Tuve-verkosta, jolloin hätäpuheluliikenne toimii, vaikka Tuve-verkossa olisi häiriöitä.

Vaikka Hätäkeskuslaitoksen osuus julkisen talouden suunnitelmassa on hyvällä tasolla, huolta myös meissä herättää sisäisen turvallisuuden muiden viranomaisten puutteet tarvittavassa rahoituksessa. On selvää, että jos hälytettäviä voimavaroja ei ole riittävästi, se nostaa myös Hätäkeskuslaitoksen työmäärää.

Ihmiset soittavat hätänumeroon usein uudelleen silloin, kun avun saantiin tulee viiveitä.

Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen johtaja

Hankkeet

Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -hanke pyrkii vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen tieliikenneonnettomuuspaikoilla Huhtikuun 2022 alussa käynnistyneessä Palopäällystöliiton hankkeessa tuotetaan kesä-heinäkuun vaihteeseen ajoittuva mediakampanja sekä pelastuslaitoksille jaettava materiaalipaketti, joka sisältää esimerkiksi pelastusajoneuvoihin ja ensihoitoyksiköihin liimattavat "Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa" -tarrat.

K

uvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -hankkeen tavoitteena on, että ihmiset ymmärtävät, että liikenneonnettomuuspaikan kuvaamisesta voi koitua peruuttamattomia haittoja sekä heille itselleen että muille tielläliikkujille ja onnettomuuksissa osallisina oleville. Pelastustoimintaan osallistuvalle henkilöstölle kuvaaminen on tuttu ilmiö, ja onnettomuuspaikoilla joudutaankin esimerkiksi erikseen kieltämään ihmisiä kuvaamasta ja pystyttämään onnettomuuspaikkaa suojaavia sermejä.

Pahimmillaan liikenteessä tapahtuva kuvaaminen aiheuttaa ylimääräisiä vaaratilanteita ja jopa lisäonnettomuuksia. Sen lisäksi onnettomuuksien osallisten ja onnettomuus-

Pahimmillaan liikenteessä tapahtuva kuvaaminen aiheuttaa ylimääräisiä vaaratilanteita ja jopa lisäonnettomuuksia. paikalla työskentelevien yksityisyydensuoja vaarantuu, jos onnettomuuspaikalta leviää kenen tahansa ottamia kuvia.

Sen sijaan, että onnettomuuspaikalle saapuvan ihmisen ensireaktio olisi kaivaa puhelin

Hankkeen ohjausryhmä • Sami Kerman, Suomen Palopäällystöliitto (puheenjohtaja) • Kirsi Kaivonen, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto • Tuula Kukonlehto, Suomen pelastusalan ammattilaiset • Silvio Hjelt, Suomen Sopimuspalokuntien liitto • Markku Savolainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö • Juha Hyötyläinen, Suomen Ensihoitoalan Liitto • Raija Honkanen, Pelastusopisto • Petra Ruonakoski, Liikenneturva • Juha Kurtti, Tehy

taskusta, tulisi osata auttaa. Sen vuoksi hankkeessa viestitään myös oikeaoppisesta onnettomuuspaikalla toimimisesta: kun havaitset onnettomuuden tien päällä, pysähdy, auta ja soita 112.

Mitä ja kenen kanssa?

Hankkeessa ihmisten käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan tietoisuutta lisäämällä: moni kameraan tarttuva ei välttämättä tule ajatelleeksi, että kuvaaminen voisi olla jotenkin väärin. Hankkeessa tuotetaankin kesälle 2022 ajoittuva mediakampanja, joka näkyy ja kuuluu sosiaalisessa mediassa sekä radioaalloilla.

Lisäksi hankkeessa valmistellaan kampanjaa tukeva, pelastuslaitoksille jaettava materiaalipaketti. Materiaalipakettiin valmistetaan pelastusajoneuvoihin ja ensihoitoyksiköihin liimattava Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -tarra sekä infoaineisto, joka sisältää kampanjan perustiedot, hissipuheen, ohjeet tarran liimaamisesta ajoneuvoihin sekä Tieliikennepelastamisen kehittäminen Suomessa -hankkeen materiaaleja turvallisesta toimimisesta tieliikenneonnettomuuspaikalla.

Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset ry sekä Suomen Ensihoitoalan Liitto. Lisäksi kampanja näkyy esimerkiksi Tehyn ja Journalistiliiton kanavilla.

Lisää hankkeesta voit lukea verkkosivuiltamme: sppl.fi/kuvaaelamaa. Samalle sivulle päivitetään myös hankkeen materiaaleja niiden valmistuessa.

Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -hanke on käynnissä Suomen Palopäällystöliitossa 1.4.2022–31.7.2022. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto.

Niki Räsänen projektipäällikkö Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -hanke, Suomen Palopäällystöliitto -29-

Ajankohtaista

Asiakaslähtöinen pelastustoimi tuottaa hyvää asiakaskokemusta ja edistää yhteiskunnan turvallisuutta Asiakaslähtöisyys. Siinäpä kuvaava sana! Sana itsessään jo kertoo, että jokin on lähtöisin asiakkaasta ja se jokin on tietysti asiakkaan tarpeet. Sanaa käytetäänkin tyypillisesti, kun viitataan palvelun organisointiin asiakkaan tarpeisiin vastaten.

A

siakkaan tarpeet ja kokemukset alkoivat kiinnostamaan yrityksiä viimeistään palvelutalouden murroksen myötä. Yksityisellä puolella asiakkaiden tarpeet ovatkin koko palveluntuotannon lähtökohta. Kun asiakas on tyytyväinen tarpeitaan vastanneeseen palveluun, hän maksaa siitä mielellään jatkossakin.

Julkisen sektorin palveluiden osalta asetelma on erilainen. Tavoitteena ei ole palveluiden maksimaalinen kulutus, vaan usein tarkoituksena on selvittää ihmisen elämäntilanteita tai ratkaista arjen haasteita. Julkinen sektori ei joudu kilpailemaan asiakkaista samalla tavoin kuin yritykset. Asiakkaan tarpeista ja kokemuksista on kuitenkin syytä olla kiinnostunut myös julkisella puolella. Asiakaslähtöisyys on perusta palvelutuotannon vaikuttavuudelle.

Tyytyväinen asiakas on etu myös julkiselle toimijalle, mutta ennen kaikkea meidän tulee olla kiinnostunut siitä, mitkä tekijät palvelussamme edistävät tai estävät tavoitteena olleen muutoksen toteutumista. Vaikuttavuus syntyy siitä, että teemme oikeita asioita oikein ja oikeaan aikaan.

Asiakkaan kokemus ja palvelun vaikuttavuus selviää kysymällä – ei olettamalla Suurin osa yrityksistä ja toimijoista tuottaa omasta mielestään hyvää asiakaskokemusta.

Usein viitattu Bain & Companyn klassikkotutkimus vuodelta 2005 (Closing the delivery gap - How to achieve true customer-led growth) kertoo, että 80 % tutkituista yrityksistä oli sitä mieltä, että he tuottavat erinomaista asiakaskokemusta. Kuitenkin heidän asiakkaistaan vain 8 % oli samaa mieltä.

Asiakaskokemuksesta valtaosa on tunnetta, joka perustuu pitkälti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Asiakaskokemus syntyy kaikista asiakkaan ja organisaation yhteisistä kohtaamispisteistä ja niissä heräävistä mielikuvista ja tunteista. Kun pelastustoimen palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat sujuvia ja oikea-aikaisia, tämä kaikki vaikuttaa merkittävästi hyvään asiakaskokemukseen.

Hyvä palvelukulttuuri ja -järjestelmä muodostuu hyvistä kohtaamisista. Asiakaspalvelutehtävissä tulisikin muistaa, että jokainen ihminen ja jokainen palvelukokemus on ainutkertainen. Asiakaskokemuksessa onnistuminen selviää vain asiakkaalta itseltään kysymällä. Asiakastarpeiden selvittäminen voi vaatia asiakkaan osallistamisen lisäksi havainnointia, tutkimusta sekä laaja-alaista asiantuntijanäkemystä.

Asiakastarpeiden ja asiakaskokemuksen selvittämisen ei kuitenkaan tarvitse olla monimutkainen prosessi, vaan sen voi tehdä jo pienissäkin arkisissa kohtaamisissa kysymällä asiakkaalla hänen toiveistaan ja tarpeistaan.

Asiakkaalta kysyminen ja asiakaspalautteen kerääminen on tärkeää, jotta voidaan kehittää toimintaa ja saavuttaa strategiset tavoitteet käytännössä.

Palautteen systemaattinen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen on tietoon perustuvaa palveluiden ja toimintojen kehittämistä. Palautteen aito hyödyntäminen auttaa myös organisaatiota oppimaan sekä virheistä että onnistumisista. Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki muutetaan ja tehdään mitä asiakkaat pyytävät. Siksi asiakastiedon keräys- ja käsittelyprosessi on tärkeä luoda organisaation strategiasta lähtevistä tavoitteista käsin. Asiakastieto tulee yhdistää asiantuntijatietoon sekä tilasto- ja tutkimustietoon.

Asiakaspalvelussa työskentelevillä on avaimet hyvän asiakaskokemuksen luomiseen Jotta asiakaslähtöisyys toteutuu päivittäin kaikissa kohtaamisissa ja kaikissa palvelukanavissa, on organisaatioissa oltava vahva asiakaspalvelukulttuuri. Asiakasrajapinnassa työskentelevillä henkilöillä tulee olla avaimet ratkaista asiakkaiden ongelmia. Henkilöstön toimintamahdollisuuksien lisäksi on kiinnitettävä huomioita henkilöstön hyvinvointiin.

Hyvinvoiva ja tyytyväinen henkilöstö pystyy tuottamaan positiivista asiakaskokemusta.

Pauliina Kopra & Mikko Puolitaival Kuvat: Meeri Timonen

Lue lisää: Puolitaival, Kippo ja Koivisto - Asiakas keskiöön alueellinen kehittämishanke. Loppuraportti. LIITE 5, Sisäministeriön julkaisuja 2022:17 Kopra - Asiakkuustyö ja asiakasymmärrys pelastustoimessa. Sisäministeriön julkaisuja 2022:8 Erholtz, Kauppinen ja Kopra - Pelastustoimen väestökysely ja -segmentointi: Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen loppuraportin osajulkaisu. Sisäministeriön julkaisuja 2022:14

-30-

Kaikille sopien tai jokaiselle tarpeen mukaan Pelastusalalla on usein ajateltu, että kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti ja täsmälleen samoin toimenpitein. Turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan kuitenkin erilaisia ratkaisuja asiakkaiden erilaisten tarpeista ja lähtökohdista johtuen. Kaikille samaa ei edistä turvallisuutta, jos lähtökohdat eivät ole yhdenmukaiset.

Pelastusviranomaisilla tulee olla kykyä ja osaamista tehdä kohtuullisia mukautuksia yksittäisten asiakkaiden erilaisten tarpeiden perusteella. Hyvän asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi asiakasrajapinnassa työskentelevilla tulee olla mahdollisuudet ratkaista asiakkaan ongelmia jouhevasti ilman suuria viivästyksiä. Toimintamme tavoitteena tulisi olla ratkaisut, joilla erilaisista lähtökohdissa olevat asiakkaat saadaan samalle viivalle.

Kaikille sopiva –ajattelumallia kannattaa hyödyntää aina kun se on mahdollista (ilman kohtuuttomia kustannuksia). Usein kaikille tai rajattuihin tarpeisiin sopivista ratkaisuista voi hyötyä yllättävätkin asiakasryhmät.

Esimerkiksi esteettömistä kulkuväylistä hyötyvät niin pyörätuolilla liikkuvat, lastenrattaita työntävät kuin pyöräilijätkin.

-31-

Ajankohtaista

Häirintä ei poistu vaikenemalla Viime syksynä pelastusalaa ravisteli seksuaalisen häirintää koskeva uutisointi ja sitä seuraava kohu. Se sai alkunsa #emergencyservicestoo Instagram-tilistä. Surullisina seurasimme, kuinka sivustolle lyhyessä ajassa tuli jo kymmeniä kertomuksia monenlaisista häirintätapauksista – suurelta osin seksuaalista häirintää kokeneilta.

K

yseessä oli todennäköisesti vain jäävuoren huippu. Häirintää oli tiedetty olevan, mutta siihen ei ole puututtu tiukasti ja asiaa otettu riittävällä vakavuudella. Pelastusalalla edelleen kaikkien pelastusalan organisaatioiden tulee ottaa asia vakavasti ja tehdä tarvittavat toimet häirinnän ennaltaehkäisemiseksi sekä sen lopettamiseksi.

Uutisointi seksuaalisesta häirinnästä sai aikaan vakuutteluja nollatoleranssista, mutta sen jälkeen häirinnästä ei ole juurikaan enää puhuttu – tai konkreettisista toimenpiteistä kerrottu. Pelkkä nolletoleranssin julistaminen ei kuitenkaan riitä häirinnän poistamiseen, vaan pelastusalalle on edelleen saatava kulttuuri, jossa kukaan ei suvaitse minkäänlaista häirintää.

Konkreettisista toimenpiteistä on kerrottava myös ulospäin. Voiko pelastusalalla toimivat katsoa peiliin ja todeta toimivansa pelastusalan arvojen mukaisesti – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti, jos häirintää edelleen ilmenee?

Nollatoleranssin yhteydessä muistutetaan usein uhrien ilmoittamisvelvollisuudesta.

-32-

On syytä huomioida, että työympäristössä, johon on muotoutunut puuttumattomuuden kulttuuri, missä huonoa käytöstä on saatettu katsoa läpi sormien, on ilmoittamisen kynnys korkealla. Valitettavan monessa tapauksessa esihenkilö on ollut se taho, joka on murtanut ilmoituksen tekijän luottamuksen joko syyllistymällä itse häirintään tai jättämällä ilmoituksen huomioimatta. Pelastusalalla on huolehdittava, että ilmoitusväylät ovat luottamukselliset ja uhrin asemaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota, puuttumatta jättäminen on laitonta. Nollatoleranssi vaatii konkreettista toimintaa toteutuakseen ja johdon tulee näyttää esimerkkiä.

Se, että tarinat kerrottiin instagram-tilillä anonyymeinä, ei tehnyt asiasta yhtään vähemmän huolestuttavaa. On selvää, että häirintää kokeneet eivät halua tai uskalla tuoda leimautumisen pelossa tai muusta syystä nimeään julkisuuteen. Häirintäkokemukset eivät poistu kieltämällä niiden olemassaolo, vertaamalla alaa johonkin toiseen tai trivialisoimalla ongelmaa. Vaikka emergencyservicestoo-tilin

häirintäkokemukset ovat pääosin seksuaalisen häirinnän kokemuksia, haluan muistuttaa myös muista haitallisista häirinnän muodoista; kiusaaminen, vähättely, syrjintä, halveksunta ja vihamielisyys ovat yhtä lailla asioita, joihin pelastusalalla tulee tarttua. Pelastusalan on purettava se ahdas normi, minkä se on ympärilleen muodostanut ja hyväksyä ja tavoitella aidosti monimuotoista yhteisöä, jossa kaikilla jäsenillä on turvallista olla.

Häirintävapaan pelastusalan luomisessa ei ole kyseessä sprinttikisa, vaan maraton. Nykyinen kulttuuri ei ole syntynyt hetkessä, eikä sitä kitketä hetkessä. Häirinnän ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan nollatoleranssin lisäksi pelisäännöt hyvistä, arvojen mukaisista käytöstavoista, ennalta laaditut menettelytavat koko toimialan laajuisesti, joilla häirintään puututaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Pelastusalan toimijat tarvitsevat koulutusta häirinnän välttämiseen ja ehkäisemiseen. Esihenkilöt tarvitsevat koulutusta häirinnän havaitsemiseen, selvittämiseen ja poistamiseen.

Tasa-arvotyöhön tarvitaan meitä kaikkia, pelastusalalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovastuu ei voi olla vain vähemmistöä edustavilla. On erityisen tärkeää, että kaikki korkeinta johtoa myöten tietävät ja tuntevat vastuunsa sekä osaavat käyttäytyä sen mukaisesti. Rakenteellisen, epätasa-arvoisen työkulttuurin uudistaminen alallamme on paras tapa parantaa työssäjaksamista. Ongelma ei poistu, vaikka johtajia kierrätettäisiin, mikäli toimintakulttuuri saa jatkua kuten aina ennenkin. Pelastusalan naiset ry on mukana yhdessä muuttamassa pelastusalaa tasa-arvoisemmaksi yhteisöksi.

Mira Leinonen

Eurooppalainen palopäällystö sai oman johtamiskoulutuksensa E

urooppalainen palopäällystöliitto FEU perusti vuonna 2021 pitkään suunnitellun strategiseen johtamiseen painottuvan koulutuksensa. Koulutusohjelmaan haettiin vuoden 2021 aikana eri jäsenmaissa, valintahaastattelut suoritettiin vuoden 2021 lopulla ja varsinainen koulutus alkoi alkuvuodesta 2022. Kurssille valittiin 18 henkilöä eri Euroopan maista. Suomea kurssilla edusti Mira Leinonen.

Mitä Officer Development Program (ODP) 2022 oikein pitkään sisällään? Ennen livetapaamisia kurssilaiset tutustuivat kurssin antiin ja toisiinsa muutaman etätapaamisen kautta. Varsinainen opetus käynnistyi Hollannin Arnhemissa. Viikon mittaisessa lähiopetuksessa käytiin läpi YK:n kestävän kehityksen ohjelmaa sekä pelastusalan uusimpia tutkimuksia. Lisäksi kuulimme luentoja tulevaisuudentutkimuksesta sekä vaikuttamistyöstä Euroopan Unionissa.

Lisäksi kurssilla vierailtiin Hollannin pelastusoppilaitoksen harjoitusalueella tutustumassa mm. palontutkinta-, drone- ja turvallisuusviestinnän koulutusympäristöihin. Haastavinta kurssilla kuitenkin oli opitun paketoiminen ehdotukseksi FEU:n uudesta strategiasta. Omaa esiintymis- ja kirjoittamistaitoa myös testattiin, kun viikon aikana tuli tuottaa lisäksi artikkeli julkaistavaksi myöhemmin FEU:n verkkosivuilla. Tämä ensimmäinen ODP-kurssi tulee muodostamaan alumnin tuleville kursseille. FEU:n on tarkoitus jatkossa järjestää vastaavanlaisia

kursseja vuosittain ja hakea järjestämiselle EU-rahoitusta.

Mitkä sitten muodostuivatkaan FEU:n strategian kulmakiviksi kurssin päätteeksi?

Näitä kulmakiviä hiottiin yhdessä kurssilaisten kanssa ja lopputulokset esiteltiin FEU:n johtokunnalle. Uuden strategian mukaan eurooppalaisen pelastustoimen tulee: 1) perustua tiedolla johtamiseen, 2) vastata sitä väestöä, jolle palvelua tuotetaan, 3) noudattaa kestävän kehityksen periaatteita, 4) viestiä yhtenäisellä äänellä ja 5) sopeutua ketterästi toimintaympäristön muutoksiin.

Suosittelen ehdottomasti hakeutumaan tuleville ODP-kursseille, sillä niiden kautta paitsi verkostoituu omien eurooppalaisten kollegojen kanssa, mutta myös oppii paljon uutta ja viimeisintä tutkimustietoa pelastustoimesta sekä lisäksi harjaannuttaa omia esiintymis- ja viestintätaitoja sille tasolle, mitä johtotehtävissä olevilta palopäällystön edustajilta vaaditaan. Vedä rohkeasti hihasta tai laita viestiä, kerron mielelläni aiheesta kasvokkain lisää!

Mira Leinonen -33-

Koulutus

Road Rescue 2022 – käytännön oppia tieliikennepelastamiseen S

uomen Palopäällystöliitto järjesti Road Rescue -tieliikennepelastamisen koulutustapahtuman Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueella Porissa 27.–28.4. Tapahtuma toteutettiin ensi kertaa yksipäiväisenä ja siihen osallistui yhteensä reilut 50 koulutettavaa.

Järjestelyissä ja kouluttajina oli mukana lisäksi toistakymmentä henkilöä.

Palautteen perusteella tapahtumaa oli jo

-34-

odotettu, ja myös uusi yhden päivän toteutustapa toimi. Koulutukselle on selvästi tarvetta myös tulevaisuudessa. Suomen Palopäällystöliitto haluaa kiittää lämpimästi kaikkia tapahtuman toteuttamiseen osallistuneita tahoja erinomaisesta yhteistyöstä: GROUPE Renault, Esteri Group, Tamrex, Teknosafe, Ferno Norden, Gasum ja Scania – sekä tietenkin päivien mukaan heittäytyneet osallistujat ja kouluttajat.

Tapahtuman ensi vuoden toteutusta suunnitellaan kesän jälkeen. Yhteistyökumppanimme ovat ilmaisseet halunsa olla mukana myös jatkossa. Pysy ajan tasalla ja ota seurantaan facebook.com/roadrescue. Myös liiton muuta viestintää kannattaa seurata aktiivisesti.

Pasi Uurasmaa Kuvat: Tomi Vastamäki

KIP Teollisuuspalokunta tekee paitsi pelastustoimintaa, myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja riskienhallintaa

K

IP Servicen teollisuuspalokunta tukee ja auttaa teollisuuspuiston yrityksiä kokonaisturvallisuuden eri osa-alueilla ja myy osaamistaan myös muille organisaatioille. Kun teollisuuspalokunta saa hälytyksen, on vahinko jo tapahtunut. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja riskienhallinnan tavoitteena on ennakoida ja pyrkiä estämään kaikki onnettomuudet, oli kyseessä sitten tulipalo, työtapaturma tai muu onnettomuus.

Laaja palvelutarjonta Teollisuuspuiston palokuntaan on keskittynyt paljon turvallisuusosaamista, jota hyödynnetään laajasti. KIP:n teollisuuspalokunta (TPK) tarjoaa konsultaatioapua pelastussuunnitelmien laatimiseen sekä eri työkohteisiin

Mikä on KIP? K

riskiarviointiin perustuen. Erilaisten poistumis- ja pelastusharjoitusten suunnittelu sekä toteuttaminen ja koulutukset kuuluvat osaksi päivittäistä tehtäväkenttää. Lisäksi TPK suorittaa paloturvallisuuskierroksia, joissa havaitut puutteet perustuvat lainsäädäntöön sekä tehtyihin huomioihin, joilla voidaan parantaa yrityksen turvallisuutta. Paloturvallisuuskierroksista laaditaan aina erillinen raportti, jota voidaan hyödyntää turvallisuuden kehittämisessä.

Syiden ja seurauksien arviointi Tärkeä osa turvallisuuden kehittämisessä on myös onnettomuustilanteen jälkeinen arviointi siihen johtaneista syistä ja seurauksista.

okkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ekosysteemi. KIP:n alueella toimii useita kemian- ja metallienjalostusteollisuuden kansainvälisiä yrityksiä, jotka ovat useilla tuotemarkkina-alueilla ja monilla eri mittareilla mitattuina johtavia maailmassa. KIP:n alue on vahva vientitoimija: tuotantolaitoksien valmistamat välituotteet, väliaineet sekä lopputuotteet lähtevät vientiin useille eri teollisuudenaloille, kuten maatalous- ja elintarviketeollisuuteen, akku-, elektroniikka- ja autoteollisuuteen sekä rakennusteollisuuteen. Alueella toimiva yli 60 palveluyrityksen verkosto tukee tuotannollisten yritysten ydintoimintoja. KIP:n alueen yrityksillä on yhteinen tavoite – menestyä vastuullisesti yhdessä ja erikseen.

Arviointikokouksessa pyritään selvittämään juurisyy tapahtumalle sekä löytämään ratkaisu vastaavan onnettomuuden estämiseksi, esimerkiksi kysymällä viisi kertaa ”miksi”.

Tähän kuuluu osana palontutkinta, joka nimenä voi antaa väärän käsityksen. Palontutkinnan peruste ei ole koskaan syyllisten etsiminen, vaan syttymissyyn arviointi, palon leviämisnopeuteen ja laajuuteen vaikuttavat tekijät sekä vahinkojen laajuuteen vaikuttavat tekijät. Näitä asioita tutkimalla voidaan mahdollisesti estää vastaavat onnettomuudet sekä kehittää paloturvallisuutta.

Turvallisuusosaamisen vahvistaminen Yrityksellä on syytä olla myös omaa turvallisuusosaamista, eikä hyvät, käytännön työtä ohjaavat suunnitelmat synny pelkästään ulkopuolisena työnä. Yritykset voivat ja niiden kannattaa kuitenkin hyödyntää asiaan vihkiytyneiden tarjoamia palveluita ja koulutusta. Esimerkiksi KIP:n teollisuuspalokunnassa osaamista vahvistettiin onnettomuuksien ennaltaehkäisyn osalta suorittamalla kemikaalien käytönvalvojan sekä palontutkinnan pätevyydet.

Teksti: Jouni Korkeaniemi ja Riku Nikula Kuva: Joni Autio

www.kip.fi

-35-

Ajankohtaista

Korkealla työskentelyn toimikunnasta putoamisvaarallisen alueen työskentelyn toimikunnaksi nimen lisäksi kehitystä tehty sisältöön, ohjeisiin ja koulutusmateriaaleihin.

K

ehittämisen ja muutoksen tuulet ovat puhaltaneet myös pelastustoimen putoamisvaarallisen työskentelyn osa-alueella. Palopäällystöliittoon perustettiin 13.11.2017 toimikunta kehittämään ja yhdenmukaistamaan valtakunnallista pelastustoimen korkealla työskentelyä. Toiveita, ajatuksia ja odotuksia aiheen kehittämiseen oli tullut kentältä jo pitemmän aikaa ja liitto vastasi näihin toiveisiin oman luontaisen roolinsa kautta keräämällä kentän asiantuntijat yhteen pöytään ja mahdollisti näin yhteisen työn aloittamisen.

Toimikunnan tehtävänä on kehittää pelastusalan korkealla työskentelyn käytänteitä.

Jäseninä toimikunnassa on pelastuslaitosten sekä alan oppilaitosten korkealla työskentelyn kärkiosaajia. Toimikunta totesi heti aloituskokouksessa, että keskeinen keino kehittää pelastustoimen korkealla työskentelyä, on päivittää toimintaa ohjaava ohje vastaamaan jo käytössä olevia menetelmiä. Näin toimikunnan keihäänkärjeksi asettui ohjeen päivittämiseen keskittyvä työ.

Toimikunta teki virallisen esityksen sisäministeriölle ohjeen päivitystyön käynnistämisestä 20.12.2018. Päivityksen tarpeisiin ja sisältöihin toimikunta haki kentän laajaa näkemystä järjestämällä palopäällystöpäivien yhteydessä keväällä 2019 korkealla työskentelyn seminaarin. Seminaariin oli suunnattu pelastuslaitoksissa korkealla työskentelystä vastaaville henkilöille. Seminaariin osallistui kiitettävästi pelastuslaitosten asiantuntijoita ja yhteisten keskustelujen kautta toimikunta sai lisäeväitä omaan työhönsä.

Sisäasianministeriö yhtyi toimikunnan näkemykseen ohjeen päivitystarpeesta ja perusti 2019 työryhmän päivittämään ohjetta korkealla työskentelystä pelastustoimessa.

Työryhmää johti Rami Ruuska. Työryhmään kuului edustajia ammattiliitoista, pelastuslaitoksista, pelastusopistolta, työterveyslaitokselta sekä palopäällystöliiton toimikunta.

Ohjeen päivitys oli intensiivinen ja työntäyteinen jakso, jossa toimikunnan jäsenet antoivat kiitettävästi oman panoksensa uuden ohjeen sisältöön. Ministeriön vetämän työryhmän lopputuloksena julkaistiin Sisäministeriön julkaisu 2021: Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa. Nimen lisäksi ohjeessa myös sisältö on muuttunut ja

toivottavasti käyttäjien kannalta keskeiset käytänteet ovat kuvattu selkeämmin ja nyt kentällä tehtävät suoritteet aiheen piirissä ja valtakunnallinen ohjeistus kulkevat käsi kädessä kohti turvallisempaa työskentelyä.

Ministeriön julkaisun lisäksi erittäin tärkeäksi koettiin valtakunnallisesti yhteisten koulutusmateriaalien ja tarkempien ohjeistusten laatiminen. Tähän tarpeeseen vastattiin mielestäni loistavalla kokonaisuudella, jossa toimikunnan asiantuntija Sami Huovila nimettiin PSR:n rahoituksella Pelastusopistolle vastaamaan Köysipelastustoiminnan kehittäminen Suomessa hankkeesta. Sami teki Pelastusopiston hankkeen myötä todella ison ja hyvän työn, jonka tuotoksena syntyi sopimuspalokuntien PVAT-1 koulutusmateriaali, koulutusvideot, uudistetut PVAT-täydennyskoulutukset ja Pelastusopiston julkaisu PVAT-opas.

Nyt putoamisvaaralliseen työskentelyyn on siis olemassa tuore ministeriön julkaisu, Pelastusopiston opas ja koulutusmateriaalit.

Juttua kirjoittaessa tarkastelin toimikunnalle asetettuja tavoitteita, joita perustamisvaiheessa yhteistyössä suunniteltiin ja voin ilokseni todeta, että yhdessä tehty työ on suurilta osin vastannut siihen tarpeeseen, mitä varten toimikunta perustettiin. Toimikunnan työ jatkuu ja katseet suunnataan jo uusien tavoitteiden asettamiseen.

Vajaassa viidessä vuodessa kerkeää ympäröivässä maailmassa tapahtua paljon ja toimikunnan jäsenistössäkin on tapahtunut luonnollista vaihtuvuutta. Myös allekirjoittaneella on työtehtävät ko. aikana muuttuneet ja koen, että tässä vaiheessa myös minun on aika kiittää Palopäällystöliittoa luottamuksesta ja toimikuntaa erinomaisesta työstä. Kevään kokouksessa väistyn toimikunnan puheenjohtajan paikalta ja annan ilolla kapulan seuraavan vastuuhenkilön käsiin.

Aurinkoista kesää kaikille liiton jäsenille.

Harri Pyyhtiä Toimikunnan väistyvä puheenjohtaja

-36-

Turvallisin mielin kohti hyvinvointialueita ja tulevaisuutta

TULOSSA! #TULEVAISUUDENPELASTAJAT

A

jatus #TulevaisuudenPelastajat'ista on syntynyt valtakunnallisessa valmistelussa pelastuspäällikkö Mika Kontion, silloisen sisäministeriön asiantuntijan Jouni Pousin ja Tamoran Jaana Utin yhteisessä kehittämisessä jo vuonna 2016. He ovat mukana ohjelman ohjausryhmässä, johon on lupautunut mukaan lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen ja SPPL:n koulutusjohtaja Tomi Timonen.

Pelastuslaitokset siirtyvät kohti hyvinvointialueita ja ottavat valtakunnallista vastuuta kokonaisturvallisuudesta uudessa tilanteessa. Keskeistä tulee olemaan turvallisuuskehittäminen ja -johtaminen verkostoissa.

Paikallistason turvallisuustyö ja turvallinen tulevaisuus ovat pitkälti pelastustoimen käsissä. Luottamus pelstusalaan on kansallisella tasolla valtavan hyvä. Pelastusalalla on kaikki se osaaminen, asenne ja resurssit turvallisen tulevaisuuden rakentamiseen myös väljästi asutuilla alueilla. Muuttuvassa turvallisuustilanteessa tarvitaan yhteistä kehittämistä ja parhaiden käytäntöjen tuomista koko Suomen turvallisuuden hyväksi. #TulevaisuudenPelastajat-ohjelmassa rakennetaan päällystön, alipäällystön ja avainasiantuntijoiden kanssa konseptit turvallisen

tulevaisuuden rakentamiseen ja tuodaan niitä yhteiseen käyttöön. #TulevaisuudenPelastajat-ohjelma rakentuu yhdessä tekemisen ja yhdessä kehittämisen idealle ja se toteutetaan kolmessa aallossa. Jokaisessa aallossa on kuusi kahden päivän kohtaamista noin vuoden aikana. Kolmessa aallossa muodostetaan sadan pelastusalan kehittäjän ekosysteemi.

#TulevaisuudenPelastajat Aalto 1 Raivaajat Lokakuu 2022 Helsinki Joulukuu 2022 Hämeenlinna Helmikuu 2023 Lappeenranta Toukokuu 2023 Kotka Elokuu 2023 Kuopio Lokakuu 2023 Jyväskylä

#TulevaisuudenPelastajat Aalto 2 Rakentajat Helmikuu 2023 Kuopio Huhtikuu 2023 Joensuu Kesäkuu 2023 Oulu Syyskuu 2023 Rovaniemi Marraskuu 2023 Espoo Helmikuu 2024 Jyväskylä

PILOTOINTI KANTA-HÄMEESSÄ

@

KHpelastus teki pieneksi laitokseksi merkittävän 420 päivän työaikainvestoinnin. Kannattiko Petri Talikka?

Henkilöstömme, #TulevaisuudenPelastajat ovat olleet, ja ovat erityisesti jatkossa keskeisessä roolissa uudenlaisen toimintakulttuurin luomisessa ja tulevaisuuden turvallisen Kanta-Hämeen toteutumisessa. Uskomme vahvasti, että parantamalla vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, tuotetaan paitsi onnistumisen tunteita työntekijöille, myös hyötyä palveluidemme käyttäjille, eli ihan jokaiselle kantahämäläiselle. Ja osaammehan me toki myös laskea: Jokaisen 35 koulutukseen osallistuneen tehdessä kolme tuotekehitystyötä, saamme 105 kehittämistoimenpidettä joko suoraan käyttöön otettavaksi tai jatkokehityksen kohteeksi.

Pelastusjohtaja Petri Talikka, Kanta-Hämeen pelastuslaitos

#TulevaisuudenPelastajat Aalto 3 Verkottajat Toukokuu 2023 Turku Elokuu 2023 Helsinki Lokakuu 2023 Tampere Joulukuu 2023 Pori Helmikuu 2024 Oulu Toukokuu 2024 Kouvola Työn ja työkulttuurin kehittämistä, organisaation kehittämistä, tulevaisuuden tekemistä, prosessien muotoilua sekä uusien toimintamallien kehittämistä mahtavan joukon kanssa.

Noin vuoden prosessissa tehdään työelämässä arvostettu tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Ohjelman aikana toteutetaan useita tuotekehitystöitä strategiaa toteuttaen.

Tutkinto voidaan toteuttaa oppisopimuksella, jolloin se on erittäin kustannustehokas.

Panostuksena se vaatii ainoastaan työajan ja matkustuskulut ja tuo tullessaan työpaikalle kolme toteutettua tuotekehitystyötä.

Ville Mäkelä Tamora

O

len nähnyt tyourallani paljon. Eri näkökulmista katsottuna maailma näyttää kovin erilaiselta. Kun työskentelin sisäministeriössä, sain katsoa alan kehitystä ja nähdä paikalliset vahvuudet ja erityislaatuisuudet.

Viedessäni turvallisuusajattelua Itämeren alueen yhteistyöhön sovelsin paitsi vahvaa järjestelmää myös paikallisia ja alueellisia ratkaisuja. Olen ollut mukana Kanta-Hämeen pilotissa ja näen, että nyt tarvitsemme yhteistä turvallisuuden kehittämisosaamista alallemme kaikilla tasoilla.

Tervetuloa mukaan!

Jouni Pousi

H

ämeenlinnassa kaupunki rakentaa strategista työnilon konseptia. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen päällikkötaso osallistui muun johdon mukana siihen. Päälliköt kehittivät mallin vietäväksi pelastuslaitokselle pitkäkestoisena kehittämisohjelmana. Se pilotoi Tulevaisuuden Pelastajat -konseptia, jossa tuotekehittämis- ja palvelumuotoiluosaamista tuodaan laitoksen ydinosaamiseksi. Nyt pelastuslaitos on entistä valmiimpi ja muutosjoustavamapi ottamaan askeleita kohti hyvinvointialuetta.

Jouni Pousi

Petri Talikka

-37-

Tulevaa

Yritysturvallisuusfoorumi matkustaa Skydd-messuille lokakuussa Yritysturvallisuusfoorumi kokoaa risteilylle yhteen yritysturvallisuuden asiantuntijat kuulemaan alan ajankohtaisia esityksiä ja kasvattamaan verkostoaan.

V

iimevuotinen foorumi keräsi mukaansa 135 osallistujaa yritysturvallisuuden eri saroilta. Tämän vuoden ohjelma on valmistunut ja uskallamme odottaa yhä isompaa osallistujajoukkoa. Tänä vuonna vierailemme Tukholmassa Skydd-messuilla, jotka ovat kooltaan Pohjois-Euroopan suurimmat turvallisuusalan messut, joilla on mahdollisuus tavata satoja näytteilleasettajia aina palotorjunnasta uusiin turvallisuusjärjestelmiin, henkilöturvallisuuteen ja kybersuojaukseen.

Ohjelmaan on varattu reilusti yhteistä aikaa

YRITYSTURVALLISUUSFOORUMI 26.–28.10.2022

verkostoitua muiden ammattilaisten kesken illallisen, cocktail-tilaisuuden ja moderniin turvallisuusteknologiaan tutustumisen yhteydessä.

Foorumin kantavana teemana on tänä vuonna ”Iskunkestävä yritys”. Olemme laatineet ohjelmaa, jossa tätä iskunkestävyyttä lähestytään monesta eri näkökulmasta. Foorumin avaa Helsingin kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen. Muita ensimmäisen päivän esiintyjiä ovat: Mikaeli Langinvainio, Inclus, Petri Launiainen, Gestion, Niklas Normia ja Sini Adamson, Sandvik ja

Sami Sallinen, Kehokoodi.

Paluumatkalla kuulemme Meiran paahtimon tulipalosta ja sen vaikutuksista jatkuvuudelle. Esiintymässä Antti Koski ja Juha Strang Meiralta, sekä Sami Lappalainen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Esityksessä kuulet opit pelastustoiminnan edellytysten kehittämiseen ja tuotannon palauttamiseen.

Tässä vaiheessa on hyvä merkata päivämäärät kalenteriin. Avaamme ilmoittautumisen tilaisuuteen tuota pikaa.

Palopäällystöliiton mentorointiohjelma käynnistyi M

entorointiohjelma käynnistettiin liiton toimistolla huhtikuussa pidetyllä mentoreiden koulutuksella. Mentoroinnin tavoitteena on tukea ohjelmaan osallistuvien ammatillista kasvua ja itsensä kehittämistä. Ohjelma kestää noin vuoden.

Onnistuneen mentoroinnin avaimet -luennossaan Key Consultingin Päivi Heikinheimo antoi ohjeita ja vinkkejä siitä mitä on hyvä huomioida, jotta mentorointi onnistuu. Yh-

-38-

teistyössä mentoreiden kanssa valittiin kullekin tulevat mentoroitavat (aktorit). Ohjelma jatkuu mentori-aktori-parien itse sopimilla tapaamisilla. Syksyn aikana koko porukan kanssa pidetään välitapaaminen ja keväällä 2023 pidetään lopputapaaminen.

Tunnelma avaustapahtumassa oli innostunut. Osa mentoreista jäi vielä ilman aktoria, joten ohjelmaan on vielä mahdollista päästä mukaan.

Tarjolla olisi tietämystä ja tukea vaikkapa pelastustoimen operatiivisiin tehtäviin, opintoihin tai hallintotyöhön liittyvissä asioissa. Maksuton mentorointi on tarkoitettu kaikille Palopäällystöliiton jäsenille.

Mikäli kiinnostuit ja haluat mukaan mentorointiohjelmaan, niin ota yhteyttä Palopäällystöliiton Anttiin: antti.kinnunen@sppl.fi , 044 733 8112

Hyvä hallintotapa -sarja

Viranomaisen työkalupakki, lainvoimaisen päätöksen korjaaminen S

en jälkeen, kun asia on selvitetty, siitä on tehty päätös ja päätös on annettu asianosaisille tiedoksi, seuraa päätöksen täytäntöönpano tai päätöksen mahdollinen muuttaminen joko asianosaisen tekemän oikaisuvaatimuksen tai valituksen johdosta. Käsittelen käsillä olevassa artikkelissa hallintopäätöksen korjaamismenettelyä. Varsinaisen oikaisuvaatimukseen ja päätöksestä valittamisen sekä muutoksenhakuun liittyvät seikat käsittelen tulevissa artikkeleissa.

Ennen varsinaista hallinto-oikeuteen tehtävää valistusta, päätöstä voidaan vielä eräin edellytyksin muuttaa – joko asianosaisen eduksi tai vahingoksi – vaikka päätös nauttii luottamuksensuojasta ja pysyvyydestä. Hallintolaki (434/2003) mahdollistaa päätöksen korjaamista tiettyjen edellytysten täyttyessä. Muutoksenhaun rinnalle on tehty kevyempi menettely, joka on viranomaisen itsensä käytössä. Päätöstä voidaan hallintolain 50 ja 51 §:n nojalla korjata, jos päätöstä rasittaa asiavirhe, menettelyvirhe, asian ratkaisuun on saatu uutta selvitystä tai päätöksessä on jokin olennainen kirjoitus- tai laskuvirhe. Ajatuksena on viranomaisen asian käsittely uudelleen, vanhan päätöksen poistaminen ja uuden päätöksen tekeminen ikään kuin korvaten vanhan päätöksen. Päätöksen korjaaminen edellyttää yleensä asianosaisen suostumusta.

Hallintolain 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksen ja korvaa sen uudella, jos päätöstä rasittaa asiavirhe. Asiavirheiksi katsotaan käytännössä virheet päätöksen perusteina olleissa faktoissa ja normeissa sekä näiden arvioinnissa. Sen lisäksi uusi selvitys saa aikaan mahdollisuuden päätöksen korjaamiselle ilman asian uudelleen käsittelyä. Näiden asiavirheiden on kuitenkin oltava selviä ja ilmeisiä, jotta korjaamismenettely voitaisiin aloittaa.

Tämä tarkoittaa silloin sitä, että asiavirheen ollessa vähäinen tai tulkinnanvarainen, korjaamismenettelyyn ei voida ryhtyä.

Ensinäkin päätöstä voidaan ryhtyä korjaamaan, jos sen perustana olleet tiedot ja selvityksen ovat olleet virheellisiä, riittämättömiä tai paikkansapitämättömiksi. Esimerkiksi rakennusosassa ollut aukko tulkitaan eri palo-osastoksi ja näiden välinen osastoimaton ovi on määrätty korjattavaksi, vaikka todellisuudessa kohteen palo-osastointi onkin ollut samaa osastoa. Ilmeisen väärän lain sovelta-

minen muodostaa myös mahdollisuuden päätöksen korjaamiseen. Näillä tarkoitetaan selviä lain soveltamisessa tapahtuneita virheitä, kuten jonkin korjausmääräyksen antamista vailla lain antamia perusteita. Esimerkiksi kameravalvonnan määrääminen kohteelle pelastuslain nojalla olisi hyvä esimerkki väärän lain soveltamisesta, vaikka näennäisesti se liittyisikin kohteen onnettomuuksien ehkäisyyn. Myös harkintavallan suhteeton väärinkäyttö voi perustaa väärän lain soveltamisen instrumentin käytön.

Asiavirheen korjaaminen voidaan tehdä joko asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Asian korjaaminen asianosaisen vahingoksi viranomaisen omasta aloitteesta edellyttää yleensä asianosaisen suostumuksen, ellei virhe ja puutteellisuus ole johtunut asianosaisen omasta menettelystä tai laiminlyönnistä. Lisäksi viranomaisella ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa asianosaisen vahingoksi, jos tämä vastustaa päätöksen korjaamista silloin kun virhe johtuu viranomaisen menettelystä. Viranomaisella ei ole ehdotonta velvollisuutta korjata selvääkään asiavirhettä, sillä viranomaiselle on annettu harkintaa poistaa virheellinen päätös ja ratkaista asia uudelleen. Säännöksen tarkoituksena on nopeuttaa selkeästi kiistattomien virheiden käsittely ilman tuomioistuimeen turvautumista.

Hallintolain 50.1 §:n 3 kohdan mukaisilla menettelyvirheillä tarkoitetaan käytännössä hallintolain menettelyissä tapahtunutta virhettä. Esimerkiksi kuulemisen laiminlyönti tai päätöksen perustelujen puutteellisuus ovat säännöksessä tarkoitettuja virheitä. Menettelyvirheenä voidaan korjata käytännössä mikä tahansa menettelyllinen puute, sillä säännös ei aseta mitään erityisten vaikutusten aiheuttamista. Pelastuslain systematiikassa esimerkiksi päätöksen perustelujen puute saa aikaiseksi korjausmahdollisuuden. Mikä tahansa päätös, jota rasittaa menettelyvirhe voidaan poistaa ja asia ratkaista uudelleen. Tätä koskee sama aiemmin selostettu vaatimus asianosaisen suostumukseen.

Päätös voidaan korjata myös siitäkin syystä, että asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka vaikuttaa oleellisesti päätökseen ja saa aiemman päätöksen ikään kuin virheelliseksi.

Näitä voivat olla esimerkiksi rakennuksessa tapahtuneet olennaiset muutokset, jotka tekevät aiemman päätöksen virheelliseksi. Tässä on huomattava, että hallintolaki sallii uuden sel-

vityksen nojalla tehdyn päätöksen korjaamisen ainoastaan asianosaisen eduksi.

Sen sijaan päätöksessä olevan kirjoitusvirheen korjaaminen ei ole jätetty viranomaisen omaan harkintaan. Hallintolain 51 §:n mukaan viranomaisen on korjattava päätöksessä oleva ilmeinen lasku- tai kirjoitusvirhe silloin, kun virheen korjaaminen ei aiheuta asianosaiselle kohtuutonta lopputulosta. Kirjoitusvirheen korjaamisella tarkoitetaan tehdyn päätöksen ja sen kirjallisen sisällön teknistä korjaamista. Esimerkiksi kohteen osoite tai kiinteistötunnuksen väärin kirjoittaminen on sellainen teknisluonteinen kirjoitusvirhe, jonka viranomaisen on kirjoitusvirheenä korjattava. Kirjoitusvirheen korjaaminen ei edellytä asian uutta käsittelyä.

Korjaamisasian voi laittaa hallintolain 52.1 §:n nojalla vireille joko asianosainen tai se voi tulla tietyin edellytyksin vireille viranomaisen aloitteesta. Vaikka päätös tulee lainvoimaiseksi yleensä tiedoksiannosta 30 päivässä, korjaamisasian voi laittaa vireille viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Korjaamismenettely toteutetaan samoin hallintolain mukaisin menettelyin kuin asian alkuperäinen ratkaiseminen. Huomiota on myös annettava sille, ettei päätöksen korjaamismenettely estä päätöksen täytäntöönpanoa, vaan viranomainen voi 53.1 §:n nojalla keskeyttää tarvittaessa päätöksen täytäntöönpanon.

Päätöstä tehdessä sattuneen virheen myöntäminen ja sen korjaaminen viranomaisen toimesta on aina parempi vaihtoehto kuin tuomioistuimeen turvautuminen.

Sebastian De Caro, Hyvän hallinnon puolesta

-39-

Infra Ouluun kaksi uutta paloasemaa vuokrausmallilla

Keskuspaloasema siirtyi Raksilasta uusiin tiloihin Linnanmaalle

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella juhlittiin 18.5.2022, kun uusi keskuspaloasema vihittiin virallisesti käyttöön. Neljäkymmentä vuotta palvellut vanha keskuspaloasema Oulun ydinkeskustan tuntumassa Raksilassa siirtyi nyt Linnanmaalle, kaupungin pohjoispuolelle moottoritien sekä teknologia- ja yliopistokampusten läheisyyteen.

Raksilassa paloasematoiminta ei kuitenkaan lopu, vaan entiselle tontille rakennetaan parhaillaan uutta, pienempää paloasemaa.

U

utta asemaa ehdittiin odottaa jo pitkään, ja tiedossa oli myös kaupungin pohjoispuolen toimintavalmiustarpeet. Kun Oulun kaupunginhallitus viimein hyväksyi 11.6.2018 hankeselvityksen, jossa esitettiin uusien paloasemien rakentamista Linnanmaalle ja Raksilaan, asiat alkoivat etenemään rivakasti. Oulun Tilapalvelu -liikelaitos valtuutettiin kilpailuttamaan hankkeet vuokrausmallilla, ja paloasemahankkeiden kilpailutus päättyi 31.5.2019.

-40-

Oulun kaupunki ja Hemsö allekirjoittivat 16.9.2019 vuokrasopimukset kahden uuden paloaseman toteuttamisesta Ouluun. Hemsö vuokraa paloasemat Oulun kaupungille 25 vuoden vuokra-ajalla, ja paloasemien käyttäjänä toimii Oulu-Koillismaan pelastuslaitos.

Paloasemat rakennuttaa Hemsö Finland Utbildningsfastigheter Oy. Projektin pääurakoitsijana toimii Peab Oy. Arkkitehtisuunnittelut on tehnyt Arkkitehdit Kontukoski Oy.

Eroon sisäilmaongelmista Uusi Linnanmaan paloasema tulee pelastuslaitokselle todella tarpeeseen. Aseman valmistumisen ansiosta päästään eroon vuosia jatkuneista sisäilmaongelmista. Operatiivinen muutto Linnanmaalle tapahtui viime vuoden syyskuussa, mutta viralliset vihkiäiset venähtivät koronan takia vasta kuluneelle keväälle.

Linnanmaan keskuspaloasema on parantanut merkittävästi Oulun kaupungin pohjoisten kaupunginosien saavutettavuutta pelastustehtävissä. Henkilöstö on ollut tyytyväinen Linnanmaan paloaseman uusiin hienoihin ja toimiviin tiloihin.

Uuden Raksilan paloaseman rakennustyöt etenevät suunnitellusti, ja uusi paloasema valmistuu tämän hetken tiedon mukaan kesäkuussa 2023 aikataulun mukaisesti.

Petri Tuomi ja Ari Keijonen Kuva: Oulun kaupungin viestintä

Kokoukset Linnanmaan paloaseman tekniset tiedot Rakennuksen paloluokka P1, suojaustaso 1 (paloilmoitin ilman hätäkeskusyhteyttä) Kerrosluku 2 + IVK + piharakennus Tontin pinta-ala 13 508 m2 Päärakennus: Bruttopinta-ala 6 295 brm2 Kerrosala 6 073 kem2 Huoneistoala 5 770 htm2 Pinta-alatiedot piharakennuksen kanssa: Bruttoala 6 448 brm2 Kerrosala 6 226 kem2 Huoneistola 5 750 htm2 Tilavuus 34 500 m2 Tiedot: Heikki Levon

M

yös paloautohistoriaa oli nähtävillä vihkiäisissä. Paloesimies (eläkk.) Pekka Hemmilä ajoi Oulun automuseolta Oulun palokunnan entisöidyn avopaloauton juhlaan.

Auto on otettu Oulun kaupungin palokunnan käyttöön 1935.

Auto toimi ns. ykkösautona aina vuoteen 1962 saakka. Peruskunnostuksen jälkeen autoa käytettiin ruohikkopalojen sammutustehtävissä vuoteen 1980 saakka, jolloin se museorekisteröitiin.

Auton miehistövahvuus ykköslähdössä oli palomestari + kolme palomiestä, joista yksi oli konemies. Paloauto oli varustettu keskipumpulla, letkuilla ja muulla palokalustolla. Autokaluston tukena etenkin talviaikaan vielä 1940-luvulla oli hevosia ja hevoskalustoa.

LIITTOHALLITUS 2/22 Vuoden toinen kokous pidettiin 9.3. Sokos Hotel Presidentissä luottamushenkilöseminaarin päätteeksi, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

K

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 17 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1923 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin yksi Ansioristi sekä viisi Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antamat ja käsittelyssä olevat lausunnot: Esitys pelastustoimen ja siviilivalmiuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjauksiksi ja toimeenpanosuunnitelmaksi vuosille 2022–2026, Pelastustoimen virkanimikkeiden yhdenmukaistaminen sekä muuttaminen sukupuolineutraaleiksi, sekä Luonnos valtakunnallisiksi strategisiksi tavoitteiksi pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026.

Hyväksyttiin tilinpäätös, eli tuloslaskelma ja tase, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan sekä kevätliittokokouksen vahvistettavaksi. Käsiteltiin varainhankinnan kehitysnäkymiä. Hyväksyttiin toimintakertomus vuodelta 2021 esitettäväksi liittokokoukselle.

LIITTOHALLITUS 3/22 Vuoden kolmas kokous pidettiin 12.5.

Teams-etäyhteyksin ja liiton toimistolla, kokoukseen osallistui kymmenen henkilöä.

K

okousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset. Vahvistettiin 18 jäsenkandidaatin jäsenyys ja todettiin liiton muodostuvan 1940 jäsenestä sekä 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristit nro. 76 ja 77, kuusi Ansioristiä sekä viisi Ansiomitalia.

Vahvistettiin liiton antamat ja käsittelyssä olevat lausunnot: SFS 7507 Nestekaasukeskukset. Suunnittelu, asennus, kunnossapito ja tarkastus, SFS 5987 Nestekaasun käyttölaitos.

Suunnittelu, asennus, kunnossapito ja tarkastus, SFS-käsikirja 59 Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Palavat nesteet ja kaasut, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta, sekä Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026.

Vahvistettiin Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -ohjesääntöön tehdyt päivitykset.

Oulun kaupungin palolaitoksen ykkösauton, vuoden 1935 Chevroletin, kunnostuksesta ja entisöinnistä on vastannut eläkkeellä oleva paloesimies Pekka Hemmilä. Kuva SPPL.

-41-

Uudet jäsenet ja edustukset UUDET JÄSENET 2/22 Riskienhallinta Heinilä Jarno, palomies, Satakunnan pelastuslaitos (alipäällystökurssi) Jauho Aino, palotarkastaja, Kymenlaakson pelastuslaitos Kuusela Merisade, palotarkastaja, Kymenlaakson pelastuslaitos

Yritysturvallisuus Koivula Marko, teollisuuspalopäällikkö, Avarn Security Oy/SSAB:n paloasema Raahe Liimatainen Jarno, asiantuntija, yrittäjä, Asiantuntija- ja Työturvallisuuspalvelut Liimatainen Oy Willman Noora, turvallisuuskoordinaattori, Handelsbanken

Pelastustoiminta Lehtonen Timo, palomestari, Satakunnan pelastuslaitos Summanen Kari, sopimuspalokunnan päällikkö, Sulkavan palomieskerho; Essoten ensihoito, Etelä-Savon pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Jokinen Mika, palokunnan varapäällikkö, Herralan VPK Lindlöf Johan, palokunnan varapäällikkö, Ekenäs FBK Paavonkallio Antti, palokunnan varapäällikkö, Hyvinkään VPK Sahlberg Jussi, palokunnanpäällikkö, Vuosaaren VPK Vesala Mika, 1. varapäällikkö, Asolan VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu Alavillamo Jukka, valmiussuunnittelija, Espoon kaupunki konsernihallinto Hurme Pia, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Schroderus Jukka-Pekka, turvallisuuspäällikkö, Porin kaupunki

Hallinto ja tukipalvelut Ketola Samuli, kalustomestari, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

UUDET JÄSENET 3/22 Riskienhallinta Björkman Mats, palotarkastaja, Pohjanmaan pelastuslaitos Koivunen Antto, palotarkastaja, Satakunnan pelastuslaitos Laaksonen Anssi, osaamisen asiantuntija (riskienhallinta), Helsingin kaupungin pelastuslaitos Purho Mirva, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos Raittila Tomi, palotarkastaja, Pohjois-Savon pelastuslaitos Välimaa Jani, pelastuspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Yritysturvallisuus Kangasvieri Mikko, turvallisuusasiantuntija, SK Protect Oy; sopimuspalokunnan ryhmänjohtaja, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos, Toholammin paloasema

UUDET EDUSTUKSET 2/22 Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) seurantakomitea, sisäministeriö

Pelastustoiminta Halmela Antti, projektipäällikkö, Porin kaupunki / Satakunnan pelastuslaitos Kangaskesti Pekka, palomies, KeskiSuomen pelastuslaitos (alipäällystökurssi) Koukkunen Unto, paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Lindholm Joakim, paloesimies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Pappila Ari-Pekka, teollisuuspalopäällikkö, Terrafame, teollisuuspalokunta

Vapaaehtoispalokuntatoiminta Muurinen Pietari, ryhmänjohtaja, Malmin VPK Paavilainen Tero, palokunnanpäällikkö, Isnäs FBK

Varautuminen ja väestönsuojelu Lehtonen Jaana, varautumisen erityisasiantuntija, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos / Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Hallinto ja tukipalvelut Ruusunen Jarno, vs. tutkimusjohtaja, Pelastusopisto Lisätiedot: Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Outi Salo, erityisasiantuntija, sisäministeriön pelastusosasto varajäsen Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Pelastustoimen työskentely tiealueella -ohjeen valmistelu, Sisäministeriö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö nimeää varsinaisen jäsenen varajäsen Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

UUDET EDUSTUKSET 3/22

Pelastustoimen kansallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä, sisäministeriö

Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa -hanke, Pelastusopisto

Mika Eilola, henkilöstöpäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos varajäsen Milla Tuominen, terveystieteiden maisteri, valtioneuvoston tilannekeskus

Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto -42-

Pyötsiä Petri, turvallisuusasiantuntija, UPM Special Papers Oy; teollisuuspalomestari, Tervasaari TPK Viljanen Marko, turvallisuusasiantuntija, Fintraffic Tie Oy

Innovaatiopalkintoraati 15.5.2022–14.5.2025, Palosuojelurahasto

NouHätä! -kampanja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Sami Kerman, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

ArcResc -hankkeen kuulumisia Palopäällystöliiton luotsaamassa ArcResc -hankkeessa päämääränä on arktisten maiden pelastusalan toimijoiden yhteistoiminnan ja suorituskyvyn kehittäminen sekä pysyvän yhteistyöverkoston rakentaminen. Päämäärään pyritään muun muassa opintomatkojen, työpajojen, toimintaympäristöihin- ja toimintamalleihin tutustumisen sekä tiedonvaihdon avulla.

A

rcResc -hankkeessa kansainvälisen verkoston rakentaminen on edistynyt.

Kirjoitushetkellä ulkomaalaisista pelastuslaitoksista mukana ovat Fairbanks Alaskasta ja Reykjavik sekä Akureyri Islannista. Ruotsalaisten, norjalaisten ja kanadalaisten toimijoiden kanssa keskustelut hankkeeseen osallistumisesta ovat menossa. Kevään aikana hankesuunnitelmaa päivitettiin yhteistyössä ulko- ja sisäministeriön kanssa siten, että Venäjä ei ole hanketoimenpiteissä mukana.

Kesän aikana pyritään saamaan neuvot-

Kesän aikana pyritään saamaan neuvotteluissa olevat toimijat mukaan hanketoimintaan. teluissa olevat toimijat mukaan hanketoimintaan. Hanke tulee olemaan myös esillä ja verkostoitumassa kesäkuun lopussa European Civil Protection Forumissa yhteistyössä

SPEK:n ReSit -hankkeen kanssa. Hankkeen ulkomaalaisten kumppaneiden varmistuttua kiinnitetään opintomatkojen ajankohdat ja sijainnit sekä rakennetaan sisältö opintomatkoihin ja työpajoihin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Kansainvälisen toimijajoukon on määrä kohdata ensimmäisen kerran syksyn aikana.

Mukavaa kesää kaikille tasapuolisesti.

Joel Kauppinen Hankepäällikkö, ArcResc -hanke

-43-

Tervehdimme palopäällystöä Lapin seutu www.takalapinpojat.fi

Tunturi-Lapin Maalauspalvelu Ky

Kuljetus Naasko Oy Ylitornio puh: 0500 480039

Puh: 0400-267182

HELIFLITE Graafinen ohjeisto

2013

Suomen Palopäällystöliitto toivottaa kaikille hyvää kesää!