Palopäällystö-lehti, 4/2018

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2019 pitävät sinut ajan hermolla

3.–5.4.2019

Merkitse kalenteriisi!

OLETKO VALMIS toimimaan pelastusalan yhdenvertaisuuden puolesta?

sppl.fi 4/2018

Vuod Palo en m ies 2018 : Arto Latv a la

Since 1968

TURVALLISTA

JOULUA HUOLTOVARMA SUOMALAINEN

Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI

WWW.RAUPLAN.COM

WWW.TRVESITYKIT.FI

PÄÄKIRJOITUS

Jari Sainio, puheenjohtaja

M

arraskuun alkupäiviä mennään, kun tätä pääkirjoitusta kirjoitan. Kelit ovat vieläkin kohdillaan, aamulla töihin pyöräillessä lämpötila oli +6 astetta, joten perinteisestä marraskuun kelistä ei ole tietoakaan, onneksi. Syksyn kiireisiin kuuluvat perinteisesti muun muassa alustava arvio kuluneesta vuodesta ja tulevan vuoden suunnittelu. En tässä vaiheessa tee vielä toiminnallista tilinpäätöstä, sen aika on seuraavassa lehdessä.

Liiton tulevaa vuotta on jo toki suunniteltu, ja se noudattelee peruslinjaltaan viime vuosien hyväksi havaittua mallia. Toki aina jotain uuttakin otetaan mukaan. Talousarvion laadintaan ei myöskään liittynyt mitään suurempia epävarmuuksia ja oletus on, että voimme laadukasta toimintaamme kehittää edelleen. Tiukkaa taloudenpitoa tarvitaan tietenkin, mutta se on meille viime vuosilta tuttua puuhaa.

Soten ja maakuntauudistuksen tulevaisuudesta sen sijaan ei voi samaa sanoa – siis että se olisi ennustettavaa ja suunnitelmiin perustuvaa. Toki voihan olla, että kun tätä luet, on jo päätöksiä saatu aikaan ja hankkeet etenevät vauhdilla, mutta epäillä sopii. Lainsäädäntöä ja päätöksiä ei ole saatu eteenpäin, vaan valiokuntakäsittelyt jatkuvat edelleen.

Työryhmien kokoukset on lähes kaikki peruttu, ainakin täällä Varsinais-Suomessa.

Nyt näyttääkin entistä todennäköisemmältä, että jo pariin kertaan rukatut aikataulut menevät taas uusiksi. En usko, että lakeja

U

udistusta tarvitaan sotesta huolimatta!

kuluvan vuoden aikana saadaan voimaan – saadaanko nykyhallituksen toimesta tai aikana ylipäätään, on aika epävarmaa. Jos lait ja muut linjaavat päätökset menevät ensi vuoteen, on taas edessä lopullisen aikataulun rukkaaminen ja maakuntien aloitus siirtyy eteenpäin.

Aikataulun muutos tarkoittaa myös sitä, että toteutus jää kokonaisuudessaan uuden hallituksen harteille, jolloin sisältö ja aikataulu voivat muuttua vielä melkoisesti. Nyt olisikin mielestäni syytä vakavasti alkaa miettiä vaihtoehtoista polkua eli mitä tehdään, jos uudistus ei toteudukaan.

Pelastustoimi joka tapauksessa kaipaa pientä viilausta vastatakseen paremmin tuleviin haasteisiin, tulee sote-maku-uudistus tai ei. Turvallisuusympäristön muutoksessa ja siinä olevat uudet uhat (terrorismi, ilmaston lämpeneminen, sisäiset muuttoliikkeet jne.) edellyttävät uudenlaista toimintatapaa.

Sote-maku-uudistus antaisi toteutuessaan hyvän mahdollisuuden tehdä nämä uudistukset, mutta ne on tehtävä joka tapauksessa. Jo pelkästään aikataulun mahdollinen venyminen nykyisestä antaa meille täyden syyn miettiä tulevaisuutta uudelleen.

Nyt kun valtakunnan kärkipaikat pelastustoimen osalta on täytetty, meillä on oivallinen tilaisuus tulevaisuuspohdintaan.

Onnittelut siis Kimmolle ylijohtajapestistä ja menestystä vaativaan tehtävään! Kimmolla on nyt oivallinen tilaisuus alkaa miet-

tiä myös tätä ”plan B:tä” ja alkaa johtaa keskustelua tulevaisuudesta.

Alueellinen pelastustoimi on oivallinen pohja pelastustoimen kehittämiselle, mutta uudistusta kaivataan. Olemme saaneet tämän nykyisen koneiston melko lailla siihen kuntoon kuin oli kai tarkoituskin ja nyt on oikea aika ottaa seuraavat askeleet.

Palopäällystöliitto ja sen noin 2 000 jäsentä ovat myös valmiina tähän tulevaisuuden pohdintaan. Olemme myös liittona valmiit tätäkin valmistelua tukemaan esimerkiksi järjestämällä tilaisuuksia ja foorumeja. Olemme valmiit laittamaan tähän työhön jäsenistön ja toimiston resurssit ja osaamisen. Uskon, että Kimmon kanssa voimme alana jatkaa siitä, mihin Eskon kanssa jäätiin: aktiivista vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä yhteisen tavoitteen eteen.

Samalla on tässä itsellä mahdollisuus kiittää Eskoa hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa leppoisia eläkepäiviä ja tietenkin aktiivista osallistumista liiton tilaisuuksiin!

Nyt kohti liiton jouluseminaaria, jossa taas on hyvä tuttujen kesken hetki hengähtää ja käydä aktiivista keskustelua, niin virallisesti kuin myös epävirallisesti.

Oikein hyvää loppuvuotta kaikille!

Jari Sainio puheenjohtaja

3

3

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 4/2018

PÄÄTOIMITTAJA Jari Sainio

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer Kehittämispäällikkö Sami Kerman Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Koulutuspäällikkö Camilla Volanen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Hankepäällikkö Annastiina Karttunen Projektipäällikkö Saku Sutelainen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Myynti- ja jäsensihteeri Pirita Ranck

3. Pääkirjoitus 5. Toiminnanjohtajan katsaus 6. Pelastustoiminnan jälkipelit -koulutuskiertue

alkaa tammikuussa 8. Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hanke

rakentaa monipuolista yhteistyötä 10. Arvot arkeen 11. Muutosjohtamisen hanke siirtyy odottamaan maku-/sote-/

pela-uudistusten voimaanastumista 12. Yritysturvallisuus-jaoston jaosto-kokous pidettiin metrovalvomossa 14. Riskienhallinta-jaoston kuulumisia 15. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto keskusteli muutosjohtamisesta 16. Mihin suomalainen sopimuspalokuntatoiminta on menossa?

TAITTO Zerren Design Oy

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2018, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

18.

18. Toiminnan suunnittelua ja toimialan ajankohtaisuuksia 19. Jäsentapaamisessa katsottiin menneen kesän kautta tulevaisuuteen 20. Ulos ahtaista poteroista: Oletko valmis toimimaan

pelastusalan yhdenvertaisuuden puolesta?

22. Jouluseminaarissa pureuduttiin tiedolla johtamiseen 24. Pelastusalan oppeja rapakon takaa: ”Onnettomuuden

sattuessa meillä on monta viestijää, mutta vain yksi viesti” 26. Huomionosoitukset 28. Liittohallituksen kokoukset 29. Uudet jäsenet 30. NFB 2018 – Strategiaa, tekoälyä ja suorituskykyä 32. Ruotsinsuomalaiset ovat palokuolematilastojen

kärjessä Ruotsissa 34. Pelastustoimen varautuminen uhka- ja

väkivaltatilanteisiin Keski-Suomessa 36. Vuoden Palomies Arto Latvala kutsuu kenttää ulos

mukavuusalueeltaan: Rohkeus ja ennakkoluulottomuus

rakentuvat yhteisöllisissä tapahtumissa 38. Tervehdimme palopäällystöä

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

Ensimmäinen Road Rescue -tapahtuma oli menestys S

yksy on perinteisesti Palopäällystöliiton tarjoamassa koulutuksessa kaikkein vilkkainta aikaa, ja niin tänäkin vuonna. Lokakuun loppuun mennessä lähestyimme jo hyvää vauhtia koko vuoden tavoitetta: tilaisuuksia oli järjestetty 44 kpl (88 % tavoitteesta), osallistuja niissä oli ollut 2 609 (97 %) ja koulutettavapäivä oli kertynyt 3 438 (88 %). Samaan aikaan verkon kautta oli ollut 2 051 osallistujaa (92 %). Iso käsi näistä lukemista kuuluu henkilöstöllemme, joka on junaillut tilaisuudet ja niiden sisällöt, ja kaikille niille, jotka ovat olleet mukana osallistujina ja kouluttajina!

On hienoa, että uuden oppimiselle sekä tietojen, taitojen ja perspektiivien laajentamiselle ja syventämiselle on ollut kiinnostusta. Nämä yhdessä oikeansuuntaisen asenteen kanssa ohjaavat meidän jokaisen ja taustayhteisöjemme menestystä. Ja tätä menestystä Palopäällystöliitto haluaa olla rakentamassa.

Syksyn tapahtumista nostan esille Turvallisuusmessuilla pidetyn ensimmäisen valtakunnallisen Road Rescue -tapahtuman, joka keräsi liki 80 osallistujaa valtakunnallisesti. Oli harvinaista herkkua, että saimme leikattavaksi ja harjoiteltavaksi kuusi tuliterää ja uusimmalla turvatekniikalla varustettua autoa. Hienoa yhteiskuntavastuuta ja turvallisuuden edistämisen kulttuuria Ranskan Renaultilta!

Osallistujat pitivät tapahtumaa tärkeänä, ja ensi vuoden vastaavan tapahtuman järjestelyt ovat käynnistymässä. Kiitos kaikille tämänvuotisille osallistujille ja kouluttajille – ja erityiskiitos Pirkanmaan pelastuslaitokselle merkittävästä järjestelytuesta!

Liiton tämän vuoden keskeinen asiantuntijahanke alkaa olla loppusuoralla. Onnettomuuksista oppimisen toimintamallin, joka on saanut viralliseksi, mutta osuvaksi nimekseen Pelastustoiminnan jälkipelit, haluamme jalkauttaa koko pelastustoimen kenttään ja saada sen luontevaksi osaksi pelastustoimien arviointia ja erityisesti oppimisen keinoksi. Tähän liittyvä koulutuskiertue pyörähtää käyntiin heti vuodenvaihteessa – kannattaa siis seurata kanaviamme ja ilmoittautua mukaan.

Pelastus- ja ensihoitohenkilöstön kohtaamat väkivalta- ja uhkatilanteet puhuttavat edelleen – ja syystäkin, sillä tapahtumia on, ja jo yksikin on liikaa. Kuinka voimme vahvistaa auttaja-leimaamme, arvopohjamme välittymistä alan ulkopuolisille ja sitä, että voimankäyttö ei kuulu keinovalikoimaamme? Tämäntyyppiselle imagoviestinnälle saattaisi olla tarvetta, ainakin mikäli se vähentäisi näitä tilanteita.

Keskustelussa peräänkuulutetaan koulutusta ja valmennusta väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle. Palauttaisin mieliin, että Palo-

päällystöliitolla on tähän liittyvä ajankohtainen ja käytännönläheinen koulutusaineisto ja että useimpiin pelastuslaitoksiin on koulutettu henkilö jakamaan tätä osaamista eteenpäin. Mikäli omat resurssit eivät riitä, ko. koulutuksen voi tilata myös Palopäällystöliitosta.

Tulityökoulutusuudistuksen määränpää lähestyy, ja jo reilun 1,5 vuoden kuluttua kaiken tulisi olla valmiina. SPEK ja Palopäällystöliitto käynnistävät heti vuodenvaihteen jälkeen hankkeen, jonka tarkoituksena uudistaa koulutuskokonaisuus. On mielenkiintoista nähdä, kuinka uudet oppimisteknologiat näkyvät uudistuksessa – kuitenkin niin, että muistetaan ihmisten erilaiset oppimistyylit ja -valmiudet.

Palopäällystöliiton puolella hankkeessa on vastuullisena vuodenvaihteessa koulutusvapailtaan palaava Petri Lindh.

Marraskuun lopulla saimme iloita siitä, että liiton jäsenet ja kouluttajina tutuiksi tulleet palomestari Arto Latvala ja paloesimies Jarno Joensuu palkittiin Pelastustoimen ajankohtaispäivillä. Arto nimitettiin Vuoden palomieheksi kautta uran jatkuneesta innostuneesta koulutus- ja kehittämistyöstä, Jarno puolestaan sai Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon nestemäisten kemikaalien valutuskourun kehittämisestä. Onnittelut kummallekin – oikeat olivat osoitteet!

Ajankohtaispäivillä Palopäällystöliitto sai tilaisuuden luovuttaa myös oman huomionosoituksensa Thaimaan luolapelastusoperaatiossa ansioituneelle sukeltajalle Mikko Paasille.

Katseemme ovat vahvasti jo tulevassa vuodessa. Liiton ja koko alan ykköstapahtuman Palopäällystöpäivien valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Ohjelma on nyt valmis ja sitä leimaa mm. tarpeet pelastustoimen kulttuurin kehittämiselle. Tulevaisuuden tekijät kokoontuvat huhtikuun alussa Hämeenlinnaan – ole yksi heistä, olet lämpimästi tervetullut osallistumaan ja vaikuttamaan!

On aika kiittää teitä kaikkia liiton jäseniä kuluneesta vuodesta, koko meidän toimistotiimin on ollut ilo palvella teitä. Toivottavasti ensi vuonna kohtaamme niin vuosien varrella tutuiksi tulleet kuin erityisesti teidät, jotka harvemmin olette päässeet tilaisuuksiimme!

Rauhoittavaa ja rentouttavaa joulun aikaa ja positiivisuutta ja menestystä tulevalle vuodelle!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

5

Pelastustoiminnan jälkipelit -koulutuskiertue alkaa tammikuussa P

elastustoiminnan jälkipelit on yksinkertainen ja tehokas menetelmä pelastustoimintaa tekevälle henkilöstölle hälytystehtävistä oppimiseen. Käytännössä menetelmässä on kyse hälytystehtävän jälkeen pidettävästä jälkipuinnista, jossa henkilöstö muodostaa yhteisen käsityksen pelastustoiminnan kulusta. Ohjatun keskustelun avulla luodaan yhteinen ymmärrys siitä, mikä meni hyvin ja mitä voidaan tehdä ensi kerralla paremmin. Jälkipelien avulla kerätään myös henkilöstön kokemusperäistä tietoa, jota hyödynnetään pelastustoiminnan kehittämisessä ja onnettomuuksista oppimisessa.

Jälkipeleistä julkaistaan joulukuun 2018 aikana sähköinen opas ja koulutusmateriaali. Menetelmä ja siihen liittyvä koulutusaineisto vastaavat osaltaan seuraaviin pelastustoimea koskeviin haasteisiin:

• Kuinka voimme tehdä pelastustoiminnasta oppimisesta järjestelmällistä toimintaa?

• Kuinka organisaatio voi tukea henkilöstöä jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen?

• Kuinka voimme valjastaa pelastustoimintaa tekevän henkilöstön hiljaisen tiedon osaksi toiminnan kehittämistä?

Vahvistetut koulutuspaikat ja ajankohdat tullaan päivittämään Palopäällystöliiton koulutuskalenteriin: www.sppl.fi/koulutukset. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja oppimaan!

Lisätietoa: Annastiina Karttunen, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Koulutuskiertue

Suomen kiertää tammi–helmikuussa tue ier sk tu ulu -ko t eli kip jäl Pelastustoiminnan n aiheisiin: tään muun muassa seuraavii dy reh pe a an aik än äiv sp tu halki. Koulu parempia t ja kuinka se auttaa luomaan eli kip jäl an nn mi toi tus las n pe • Mikä on hittäminen, onnettomuuksie ke n ise am osa a ink Ku a? luj pelastustoimen palve än? lontutkinta liittyvät menetelmä pa ksi rki me esi tai isy kä eh

in ja miten? ytännössä: mitä, missä, millo kä n ää tet jes jär t eli kip jäl a • Kuink

6

7

Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hanke

rakentaa monipuolista yhteistyötä Henkinen työsuojelu ja jälkipurku -hankkeen monipuolisin yhteistyö on tähän mennessä rakentunut poliisin kanssa. Pääsin osallistumaan poliisien post-traumatyöpajaan, joka oli tähänastisen ammatillisen elämäni syvällisin kokemus. Luottamus, avoimuus, yhteishenki, inhimillisuus ja ihmisyys kuvastavat loistavasti kolmen päivän internaatin tunnelmia.

T

yöpajassa käytiin vertaistuellisia ryhmäkeskusteluja hyvinkin vaikeista asioista.

Vuorovaikutteiset luennot koostuivat henkisten ja ammatillisten kipukohtien kohtaamisesta. Päivien aikana osallistujat kävivät keskusteluja myös terapia-ammattilaisten kanssa.

Keskustelut mahdollistivat myös EMDR-kokemukset.* Matka omaan itseen sai uuden suunnan. Vaikutuin työpajasta ja sen merkityksestä. Traumareaktiot eivät yleensä ole pelkästään yksittäisen tapahtuman oireita, vaan taustalla on usein siviili- ja työelämän kuormaa. Näitä asioita voidaan löytää ja läpikäydä työpajoissa yhdessä. Loppu on jokaisen itsensä harteilla, mutta tukea siihenkin on tarjolla.

Poliiseilla käytössä oleva vertaistukikoulutus on jalkautumassa pelastustoimeen maaliskuussa. Koulutus on kiinnostanut sen verran, että paikat ovat täyttyneet jo hankkeen alkuvaiheessa. Kyseessä on defusingin tapainen henkinen purkuistunto, joka sisältää myös yksilökeskusteluja.

Koen koulutuksen toimivaksi keinoksi tuoda puhumisen kulttuuria pelastusalalle ja jatkossa ensihoitoonkin. Vertaistuellinen puhuminen on yksi keino madaltaa keskustelukynnystä. Vertaistukikoulutuksen saaneet henkilöt voivat osallistua syksyllä 2019 pilotoitavaksi suunnitellun pelastusalan posttraumatyöpajaan. Asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä suoraan minuun. Kaikesta poliisiyhteistyöstä erityiskiitos ja hatun nosto ylikomisario Juha Järvelinille.

Hanke leppoisassa myötätuulessa Hanke purjehtii kokonaisuudessaan mukavan leppoisassa myötätuulessa. Marraskuun pimeydestä ja mielen harmaudesta ei ole tietoakaan, sillä positiivinen flow tärkeän teeman ympärillä on vienyt mennessään.

Olen kiertänyt tässä vaiheessa jo muutamalla pelastustoimen alueella. Vastaanotto on

8

ollut lämmintä etenkin defusing-henkilöstön osalta. Pienen ”luennon” ja keskustelun jälkeen tapaamisissa on toistunut myönteinen ajatuksia herättävä ilmapiiri. Olen pyrkinyt lanseeraamaan MentalFireFit-teemaa fyysisen harjoittelun rinnalle. Pidämme huolta fysiikastamme, mutta turhan usein mielen huolto ja ”terve sielu terveessä ruumiissa” unohtuu.

Ensihoito ja sairaanhoitopiiri ovat joillain alueilla vahvasti mukana pelastusalan työhyvinvoinnin kehittämisessä. Vaikka henkisen huollon hanke on Palosuojelurahaston ansiosta pelastustoimeen tarkoitettu, ei ensihoitoa tule ohittaa. Pelastustoimi on selkeästi jättäytynyt hieman taka-alalle työsuojelun kehittämisessä ja ohjausvastuu on annettu ensihoidon käsiin. Toki on muistettava, että 22 alueella on eri tapoja käsitellä työhyvinvointia.

Työterveyshuollon rooli on ollut iloinen yllätys. Oulussa työterveys on valjastanut kumulatiivisen stressin mittaroinnin pelastustoimeen osaksi kehityskeskusteluita. Projekti on alkanut tänä syksynä ja varmasti tuloksia saadaan pikimmiten. Helsingin työterveyden kanssa on suunnitteilla henkisen hyvinvoinnin jalkauttamista työvuoroihin. Tätä pyritään saattamaan muuallekin Suomeen. Jatketaan yhteistyötä!

Teksti ja lisätietoa: Saku Sutelainen, projektipäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Kuva: Mia Järvisalo @miasvision *EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on terapeuttinen menetelmä, jossa hyödynnetään silmänliikettä. EMDRmenetelmää käytetään yleisesti psyykkisten traumojen hoidossa myös Suomessa. EMDR on asiakaskeskeinen hoitotapa, joka on alkujaan kehitetty traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) ja traumatisoituneen muistin hoitoon.

Nykyisin hoitoa käytetään paljon laajemmin muun muassa pelkojen ja erilaisten häiriöiden hoidossa.

Vertaistuellinen puhuminen on yksi keino madaltaa keskustelukynnystä. Vertaistukikoulutuksen saaneet henkilöt voivat osallistua syksyllä 2019 pilotoitavaksi suunnitellun pelastusalan posttraumatyöpajaan.

9

ARVOT ARKEEN Suomen Palopäällystöliitto toteutti vuosina 2017–2018 Palosuojelurahaston ja sisäministeriön rahoituksella yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa pelastusalan arvojen uudelleen arvioinnin. Kansa on puhunut ja arvoiksi päivittyi: ”Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti”.

P

alosuojelun edistämissäätiö myönsi Suomen Palopäällystöliitolle sittemmin avustuksen, jolla Suomen Palopäällystöliitto voi jatkaa arvoihin liittyvää työtä yhdessä pelastusalan muiden organisaatioiden kanssa. Tuon avustuksen turvin liitto toteutti sisäministeriössä parin tunnin arvotyöpajan 20.9.2018.

Työpajassa käsiteltiin arvoja ja työn merkitystä yleisesti ja pelastustoimen arvoja erityisesti. Työpajojen tarkoitus on ennen kaikkea pysähtyä työyhteisön kesken arvojen äärelle ja miettiä arjen konkreettisten tilanteiden ja esimerkkien kautta, miten arvot itse kunkin työssä ilmenevät ja kuinka niiden tulisi ilmetä.

Palopäällystöliitto on toteuttamassa Palosuojelun edistämissäätiön avustuksella materiaalia, joka muistuttaa arjessa pelastustoimen arvoista.

Materiaaliakin tärkeämpi tapa tuoda arvoja pelastusalan yhteisöjen ja organisaatioiden arkeen ovat niin kutsutut arvotyöpajat. Palopäällystöliitto kannustaa kaikkia niiden järjestämiseen ja tarjoaa apuaan niiden fasilitointiin ja järjestämiseen. Työpaja soveltuu kaikille pelastuslautakunnista ja laitosten johtoryhmistä työvuoroihin, onnettomuuksien ehkäisyn tiimeihin, sopimuspalokuntalaisiin ja palokuntanuoriin.

Lisätietoa: Siiri L’Ecuyer, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Sami Kerman, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

10

Jäsenkysely kertoo: Koulutus kiinnostaa, mutta sille ei ole aina aikaa

P

alopäällystöliitto toteutti jäsenkyselynsä 9.–31.10.2018. Edellinen jäsenkysely toteutettiin vuonna 2015. Vaikka 362 vastaajan joukko ei ole enemmistö liiton jäsenistä, tulokset antavat hyvän kuvan siitä, mitä jäsenistö liitolta odottaa ja miten liitto on toiminnassaan jäsenistönsä silmissä onnistunut.

Lyhyt vastaus jälkimmäiseen kysymykseen toiminnan onnistumisesta on, että liitto on kyllä onnistunut. Henkilökohtainen arvostus liiton toimintaa kohtaan on suurta ja vastaajien kokemus on, että liittoa arvostetaan yleisesti pelastus- ja turvallisuusalalla. Liittoa pidetään verkottuneena, sen toimintaa hyvin organisoituna ja vastaajat tuntevat liiton toiminnan kohtuullisen hyvin. Toisaalta vastaajat kokevat, etteivät he henkilökohtaisesti pääse vaikuttamaan liiton toimintaan kovin hyvin eikä liittoa tunneta alan ulkopuolella kovinkaan hyvin.

Kaikkein tyytyväisimpiä vastaajat ovat liiton seminaareihin, opintopäiviin, toimiston toimintaan ja viestintään. Vastaavasti eniten kehittämistä on turvallisuuspoliittisessa vaikuttamisessa ja jaostojen toiminnassa. Palopäällystöliiton toiminnan ”lippulaiva”, Palopäällystöpäivät on tapahtuma, johon on osallistuttu ja halutaan osallistua. Vaikka verkkoluentoja ei pidetä liiton ydintoimintana, on verkkoluennot yksi liiton käytetyimmistä palveluista. Tämä on linjassa sen kanssa, että suurin syy sille, että liiton toimintaan ei osallistuta, on ajan puute.

Liitolla on paraikaa meneillään useita omia Palosuojelurahaston rahoittamia hankkeita ja asiantuntijatoiminta onkin aivan koulutustoiminnan kannassa, mitä tulee arvostukseen, onnistumiseen ja tärkeyteen. Ilahduttavan moni jäsen on erilliseen kyselyyn saatujen vastausten perusteella valmis antamaan oman panoksensa asiantuntijatoiminnalle. Tämä resurssi tullaan valjastamaan turvallisuuspoliittiseen vaikuttamiseen ja muuhun asiantuntijuuden kehittämiseen.

Suomen Palopäällystöliitto kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita! Näillä eväillä pystymme tuottamaan jälleen jäsenistömme toivomaa toimintaa ja vastaamaan siihen tehtävään, jota varten liitto on olemassa.

Teksti: Sami Kerman, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Muutosjohtamisen hanke siirtyy odottamaan maku-/sote-/pela-uudistusten voimaanastumista

P

alosuojelurahasto myönsi Suomen Palopäällystöliitolle syksyllä 2017 rahoituksen ”Muutosjohtamisen tukeminen pelastuslaitoksissa” -hankkeelle.

Hanke käynnistyi elokuun alussa 2018, jolloin oli tiedossa, että vuotta aiemmin ajateltu toteutussuunnitelma vaatisi päivittämistä.

Palosuojelurahaston hallitus totesi

lokakuussa 2018, että hankkeen muuttaminen vastaamaan tämänhetkistä tilannetta muuttaisi hankkeen tarkoitusta ja tavoitteita liikaa. Sen vuoksi hankkeen toteutusaikataulua on tarpeen siirtää.

Maakunnat ja niiden alaiset pelastuslaitokset aloittavat toimintansa näillä näkymin 2021. Muutosjohtamisen tuen tarve on täten suurimmillaan vuon-

na 2020. Tässä välissä liitto tuottaa yhä muutosjohtamiseen liittyviä koulutus- ja asiantuntijapalveluja, mutta varsinainen muutosjohtamisen hanke toteutetaan 2020, kun maakuntauudistus ja siihen liittyvät päätökset ovat edenneet.

Lisätietoa: Camilla Volanen, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Palorullaovet ja savuverhot

Nostolavalaitteet Suomessa ja maailmalla. www.brontoskylift.com

championdoor.com

11

Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuus-jaoston jaostokokous pidettiin metrovalvomossa Yritysturvallisuus-jaoston jaostokokous pidettiin 2.11.2018 Herttoniemessä Helsingin kaupungin liikelaitoksen HKL:n metrovalvomossa. Päivän aikana saatiin kattava katsaus yhteistyön merkityksestä eri valvomoiden, toimijoiden ja viranomaisten välillä, jotta metroliikenne sujuu turvallisesti.

Jaostokokous metrovalvomolla

Y

ritysturvallisuuden jaostokokous pidettiin päivän aluksi metrovalvomolla.

Jaostokokouksen luotsaajaksi valittiin paikallisten katujen kasvatti Raine Dahlqvist.

Jaostokokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat. Erityisesti keskityttiin toimin-

tasuunnitelman painotuksiin ajantasaisen tiedon lisäämisessä esimerkiksi tunti turvaa -luentojen kautta. Lisäksi keskusteltiin viestinnän lisäämisestä jaoston jäsenille.

Jaoston puheenjohtajana jatkaa Mikko Parikka (Stora Enso Oyj) ja varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Helkamo (Siemens).

Varsinaisiksi jäseniksi johtokuntaan valittiin

Matti Toppinen (Stora Enso Oyj) ja Veera Jämsén (Finrail Oy). Uutena jäsenenä johtokuntaan valittiin Kalle Seppänen (UPMKymmene Oyj). Varajäseniksi valittiin Raine Dahlqvist (Safetymaster Oy) ja sihteeriksi valittiin aiemmin tehtävää ansiokkaasti hoitanut Olli Aromaa (Elisa Oyj). Veera Jämsén jatkaa jaoston viestintävastaavana. Jyri Lep-

HKL:n luento innosti kokouksen keskustelemaan vilkkaasti turvallisuudesta ja yhteistyön merkityksestä. Lopuksi päästiin katsomaan valvomojen toimintaa.

12

Yritysturvallisuus-jaosto päkoski (Satakunnan pelastuslaitos) kutsuttiin Yritysturvallisuus-jaoston pelastustoimen asiantuntijaksi. Jyri kutsutaan tarvitessa johtokunnan kokouksiin.

Yhteistyöllä tehdään turvallisuutta Jaostokokouksen jälkeen oli vuorossa yritysvierailu ja luento metroliikenteen järjestelyistä ja turvallisuusjärjestelyistä. Luento oli kattava kokonaisuus, jonka aikana keskusteltiin yhteistyöstä tilaajan, tuottajan ja toimittajien välillä. Tärkeimpiä elementtejä antoisassa ja turvalliseen lopputulokseen johtavassa yhteistyössä on luottamus, selkeät sopimukset ja työnjako. Yhteistyö korostuu laajalla alueella, jonka liikenteen asiakkaita turvallisuus koskettaa päivittäin.

HKL on keskittänyt valvontatoiminnan pääasiassa Herttoniemeen, ja keskittämisessä on kuitenkin huomioitu hyvin raideliikenteen suuri turvallisuusvaatimus. Jokaisella valvontatoiminnolla on oma erityinen teh-

Jos kuitenkin jokin menee pieleen, HKL:ltä löytyy asiantuntemusta raideliikennepelastamiseen.

tävä, mutta ”ovet avaamalla” voidaan tehdä saumatonta yhteistyötä turvatoimintojen, kuten järjestyksenvalvonnan, tekniikan ja ohjaustoimintojen kesken. Tähän kun liitetään saumattomat viranomaisyhteydet ja harjoittelu, asiakkailla on jatkossakin tiedossa turvallisia metromatkoja.

Jos kuitenkin jokin menee pieleen, HKL:ltä löytyy asiantuntemusta raideliikennepelastamiseen. Ihmisillä on mielikuva

metrosta maan alla, mutta HKL on tuonut valvomotoiminnot työntekijöiden työhyvinvointia kannustaen maan päälle Herttoniemen maisemiin metroaseman lähelle.

Kokouksen ja yritysvierailun jälkeen iltaa vietettiin vielä hyvän seuran ja ruoan merkeissä. Puolen päivän miniseminaari oli antoisa, osallistujia olisi toki saanut olla enemmän!

Muista jouluseminaari ja syysliittokokous!

Muista jouluseminaari ja syysliittokokous, sinulla on tällöin mahdollisuus Yritysturvallisuus-jaoston jäsenenä tavata kollegoitasi ja keskustella päivän polttavista aiheesta kuin työhön liittyvistä haasteista. Jouluseminaari Pelastuskoululla Helsingin pelastuslaitoksen osaamiskeskuksella tiistaina 11.12.2018 klo 11:45 alkaen.

Mikko Parikka, Yritysturvallisuus-jaoston puheenjohtaja

Yritysturvallisuus-jaoston kokous Herttoniemen metrovalvomossa.

13

Riskienhallinta-jaosto

Riskienhallinta-jaoston kuulumisia R

iskienhallinta-jaoston lokakuun alussa pidetyn johtokunnan kokouksen asialistalla oli toimintasuunnitelman vahvistaminen vuodelle 2019. Jaoston toiminnassa keskeistä vuonna 2019 on tietoon perustuvan jatkuvan parantamisen tukeminen, säädösvalmisteluun osallistumisen ja osallistamisen vahvistaminen, asiantuntijaviestintään rohkaiseminen ja siihen osallistumisen selkiyttäminen, jaostojen väliseen yhteistoimintaan osallistuminen, jaoston sisäisestä vuorovaikutuksesta huolehtiminen sekä jäsenhankinnan ja jäsenten sitoutumisen kehittäminen.

Lisäksi johtokunnassa käsiteltiin Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien järjestelyiden tilannekatsauksen ohella asiantuntijatoiminnan kehittämisajatuksia. Jaoston toimintasuunnitelmaan on jo tälle vuodelle kirjattu liiton asiantuntijoiden osallistumisen vahvistaminen liiton toimintaan, ja tämä painopiste vahvistettiin toimintasuunnitelmaan myös vuodelle 2019. Liiton toimistolla onkin valmisteltu ensi askeleita, joilla jäsenistöä voitaisiin entistä paremmin ottaa mukaan yhteiseen tekemiseen. Ensivaiheen pilotti aiheeseen käynnistyneekin lähiaikoina.

Kokouksessa päätettiin myös nostaa liittohallituksen seuraavassa kokouksessa esiin mahdollisuus vaikuttaa ilotulitteita koskevaan sääntelyyn ja ratkaista esimerkiksi

14

venetsialaisiin liittyviä haasteita tukemalla joulukuussa julkistettavaa ilotulitteita koskevaa kansalaisaloitetta.

Riskienhallinta-jaosto osallistui syksyllä liiton lausuntovalmisteluun koskien palavien nesteiden tuotantolaitosten standardia (SFS 3353) ja Helsingin rakennusvalvonnan korkean rakentamisen rakentamistapaohjetta.

Tuotantolaitosstandardia koskevassa lausunnossa tuotiin esiin huoli siitä, että heitteitä ei ollut riittävän hyvin huomioitu onnettomuuksien seurausvaikutuksissa. Todettiin myös, että lämpösäteilyn suurimmat sallitut tehotiheydet haavoittuviin ulkopuolisiin rakennuksiin olivat liian suuria ja siten suojaetäisyydet liian pieniä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota lainvastaisen toiminnan parempaan huomioimiseen ennaltaehkäisyssä ja seurausten rajoittamisessa.

Rakentamistapaohjetta koskevassa lausunnossa huomioi kiinnittyi joihinkin yksityiskohtiin ja lisäksi suositeltiin, että rakentamistapaohjeesta lausunnon pyytänyt rakennusvalvonta pyytäisi myös lähialueen pelastuslaitosten lausunnot siitä.

Riskienhallinta-jaoston johtokunnan puheenjohtaja vieraili 27.9.2018 eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana hallituk-

sen esityksestä pelastuslain muuttamiseksi.

Esityksen mukaan nuohous olisi jatkossa vapautettu, mikä tarkoittaisi piirinuohousjärjestelmästä luopumista. Ennen kuulemistilaisuutta jaoston johtokunnan kesken käytiin vilkasta ja hyvin argumentoitua vuoropuhelua siitä, miten lakiesitykseen tulisi suhtautua ottaen huomioon liiton lain valmistelun yhteydessä antama lausunto.

Lakiesitystä ei täysin haluttu tyrmätä, mutta tuotiin esiin huoli liittyen nuohouspalveluiden saatavuuteen ja toteumaan, nuohoojien tunnistettavuuteen sekä nuohouksen yhteydessä kerättävän riskitiedon saatavuuden heikkenemiseen. Siten hallintovaliokunnan kuulemistilaisuudessa päädyttiin korostamaan seurannan merkitystä ja rohkeutta tehdä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Hallintovaliokunta päätyikin antamaan lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi nuohousta koskevan lainsäädännön uudistamisen vaikutusten seurantaa erityisesti paloturvallisuuteen sekä nuohouspalveluiden saatavuuteen, laatuun ja hintaan. Lisäksi edellytettäisiin selvitettävän, onko nuohousrekisterille jatkossa tarvetta sekä miten nuohouspalvelujen asiakas voi varmistaa, että palveluntarjoaja täyttää nuohoojan kelpoisuudelle asetetut vaatimukset.

Riskienhallinta-jaosto

opas

mä materiaali

späivän ope-

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto keskusteli muutosjohtamisesta H

allinto ja tukipalvelut -jaosto piti jaostokokouksen 2.11.2018 Palopäällystöliiton toimistolla. Jaostokokouksen jälkeen suunnattiin jäsentapaamiseen Erottajan pelastusasemalle. Jaostokokouksessa puhuttiin paljon muutosjohtamisesta. Pelastuslaitokset tarvitsevat muutosjohtamisvalmiuksia, kävi maakuntauudistukselle miten tahansa.

Eläkekysymykset, digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja hallinnolliset uudistukset puhuttavat. Keskustelussa voivat lisääntyä myös ilmastonmuutoksen ja robotisaation vaikutukset pelastustoimen toimintaympäristöön ja toimintaan.

Palopäällystöliiton Hallinto ja tukipalvelut -jaosto vastaa muutosjohtamisen tarpeeseen parhaillaan käynnissä olevalla verkkoluentosarjalla. Luennoissa käsitellään muun muassa johtajuutta, esimiehen roolia muutostilanteissa, muutostilanteita työntekijän näkökulmasta sekä jo toteutettujen muutoshankkeiden onnistumisia ja sudenkuoppia case-esimerkkien avulla.

Muutosvalmiutta tarvitaan, vaikka maakuntauudistuksen yllä leijailee epävarmuus.

Tästä epävarmuudesta huolimatta meidän tulee pitää yllä meneillään oleva positiivinen vire ja jatkaa pelastustoimen kehittämistä kaikilla tasoilla.

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunta 2019 Torbjörn Lindström (pj.)

Kimmo Markkanen Jaakko Pukkinen Teemu-Taavetti Toivonen Jukka Valtoaho

varajäsenet

Peter Johansson Antti Kinnunen

Teksti: Jaoston sihteeri Teemu-Taavetti Toivonen

Tilaa verkkokaupastamme www.sppl.fi

Työntekijän turvallisuusopas

Työntekijän turvallisuusopas

en osaamisen

ä, että työpai-

oidettu asian-

ähimmäisten-

Turvallisuudesta ei yhteiskunnassamme koskaan puhuta liikaa. Tämä materiaali ja siihen liittyvä kouluttajien käyttöön tarkoitettu yhden koulutuspäivän opetusmateriaali on laadittu työpaikan henkilöstön turvallisuusasioiden osaamisen kartuttamiseksi.

yöpaikalla, on

sana työpaik-

ät omakohtai-

n turvallisuu-

hyvään tuuriin

aiset, rientää

sien ennalta-

Ripatin ja Tita

Kolmen turvallisuusalan ammattilaisen Matti Waitisen, Erkki Ripatin ja Tita Beckerin yhdessä laatiman materiaalin on kustantanut Suomen Palopäällystöliitto, ja se on tarkoitettu käytettäväksi työpaikoilla järjestettävissä turvallisuuskoulutuksissa opetusta tukevana oppilaskohtaisena materiaalina sekä jälkeenpäin jokaisen työntekijän turvallisuusasioiden käsikirjana.

Palopäällystö-

ä turvallisuus-

sekä jälkeen-

Työntekijän turvallisuusopas, hinta: 15,50 sis.alv.

Matti Waitinen Erkki Ripatti Tita Becker

25.2.2015 12.44

15

16

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Mihin suomalainen sopimuspalokuntatoiminta on menossa?

Suomalaisella vapaaehtoisella palokuntatoiminnalla on pitkä historia. Turun VPK perustettiin silloiseen pääkaupunkiin jo yli 180 vuotta sitten, minkä jälkeen vapaaehtoinen palokuntatoiminta on levinnyt kaikkialle Suomeen. Toiminnan perusluonne on säilynyt pitkälti samanlaisena, mutta toimintamuodot, organisoituminen, käsitteet ja monet muut asiat ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana.

S

uomalaisella vapaaehtoisella palokuntatoiminnalla on pitkä historia. Turun VPK perustettiin silloiseen pääkaupunkiin jo yli 180 vuotta sitten, minkä jälkeen vapaaehtoinen palokuntatoiminta on levinnyt kaikkialle Suomeen. Toiminnan perusluonne on säilynyt pitkälti samanlaisena, mutta toimintamuodot, organisoituminen, käsitteet ja monet muut asiat ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana.

Aikoinaan, kun ensimmäistä vapaaehtoista palokuntaa oltiin perustamassa Turkuun, oli apteekkari Erik Julinilla yksinkertaisen selkeä visio siitä, että perustettavan vapaaehtoisen palokunnan tuli antaa järjestäytynyttä apua tulipalon sattuessa. Onko meillä olemassa yhteistä visiota siitä, mihin tämän päivän sopimuspalokuntatoiminta on menossa?

Suomalainen yhteiskunta muutoksessa

mahdollisuuksia valita, miten vapaa-aikansa tivaatiotekijät ovat aivan erilaisia palokunnan haluaa käyttää. organisaatiorakenteesta ja palokunnan sisäisestä toimintakulttuurista riippuen. Perinteiset ”VPK:t” on usein mielletty oman kylän Teknologia tuo uusia mahdolpalokunniksi, joissa autetaan vapaaehtoisesti lisuuksia pyyteettömästi lähimmäisiä auttamisen haYhteiskunnan teknologinen kehitys on tällä lusta.

Perinteisissä ”puolivakinaisissa palokunhetkellä ehkä nopeampaa kuin koskaan aiemmin. On vaikeaa ennustaa tulevaisuuden nissa” edellisen lisäksi myös toiminnasta teknologioiden kehitystä ja millä tavoin se maksettava palkka on yksi motivaatiotekijä. vaikuttaa ihmisten elämään ja palokuntien Näiden väliin mahtuu monia eri variaatioita toimintaan – varmaa on kuitenkin, että se ja motivaatioon vaikuttavia yksilöllisiä tekijöitä. Mikä motivoi tulevaisuuden sopimusvaikuttaa.

Tämä väistämättä näkyy myös sopimus- palokuntalaisia? palokuntien toiminnassa. Uudet teknologiat ja digitalisaatio tulevat osaksi sopimuspalo- Tutkimustietoa päätöksenteon kuntien toimintaa. ja vision rakentamisen tueksi

Globaalit ilmiöt vaikuttavat toimintaan Isoja toimintaympäristöön vaikuttavia asioita ovat muun muassa ilmaston lämpeneminen, josta viime kesän muutamat laajat metsäpalot antoivat jo esimakua. Onko nykyinen suomalainen sopimuspalokuntajärjestelmä rakennettu sellaiseksi, että yhden, kahden tai muutaman pelastuslaitoksen alueelta sopimuspalokuntien joukkoja sidotaan yksittäisen metsäpalon sammutustyöhön viikoksi?

Tai miten nykyinen järjestelmä taipuu tilanteeseen, jossa metsäpalot olisivat huomattavasti viime kesäistä laajempia?

Edellä mainitut muutamat tekijät vaikuttavat suomalaiseen sopimuspalokuntatoimintaan, ja jos näitä muutosvoimia ei kyetä tunnistamaan, on vaikea myös ennustaa mihin suuntaan ja millaiseksi sopimuspalokuntatoimintaa tulisi kehittää.

Erilaisten skenaarioiden luominen auttaa tuottamaan tietoa päätöksenteon ja vision rakentamisen tueksi. Palopäällystöliitto etsii tällä hetkellä rahoitusta tutkimushankkeelle, jonka tarkoituksena on luoda näkökulmia sopimuspalokuntien nykytilaan ja tuoda näkökulmia sopimuspalokuntien tulevaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä.

Suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa tapahtuvat muutokset heijastuvat väistämättä myös sopimuspalokuntien toimintaympäristöön ja vaikuttavat niiden toimintaan.

Kaupungistumisen seurauksena on pitkään ollut tiedossa väestön ikääntymisestä johtuvat ongelmat muun muassa harvaanasutuilla alueilla.

Harvaanasuttujen alueiden väestö tarvitsee samat pelastustoimen palvelut kuin kaupungissa asuvat, mutta osaavista auttajista on tullut pula työikäisen väestön muuttaes- Mistä motivoidutaan? sa kaupunkeihin. Vastaavasti kaupungeissa osaavia auttajia ei saada ehkä enää sitoutu- Sopimuspalokuntatoiminnassa mukana ole- Ilkka Horelli, maan samalla tavoin sopimuspalokuntatoi- vat ihmiset ovat myös saattaneet muuttua puheenjohtaja, mintaan, koska kaupungeissa ihmisillä on vuosien aikana. Toimintaan osallistuvien mo- Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

17

Pelastustoiminta-jaosto

Toiminnan suunnittelua ja toimialan ajankohtaisuuksia

Laitathan jo nyt Road Rescue 2019 -sivun seurantaan Facebookissa!

Pelastustoimen uudistus osana maakunta- ja sote-uudistusta etenee, vaikka alkuperäinen aikataulu venyy ja epävarmuus tulevista päätöksistä tai päätösten puuttumisesta taustalla väistämättä vaikuttaakin.

T

arpeet järjestää tehokkaita ja laadukkaita pelastustoimen palveluja sekä varautua suuronnettomuuksiin ja vakaviin yhteiskunnan häiriötilanteisiin eivät ole kuitenkaan poistuneet. Toimialamme tunnistaa yhteiskunnan muutokset ja päivittäisen toimintaympäristömme kasvaneet haasteet.

Muutoksiin vastataan kehittämällä aktiivisesti omaa toimintaa.

Pelastustoiminnan kehittämistyössä on havaittavissa erinomainen vire – tapahtui hallintouudistuksissa mitä tahansa. Kentän toimintaa halutaan kehittää yhä tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi avun tarvitsijoiden parhaaksi sekä pelastajien työturvallisuuden lisäämiseksi. Positiivista on, että aloitteita toiminnan kehittämiseksi syntyy käytännön toimijoiden keskuudesta, pelastajien oman ammattiosaamisen ytimestä.

Pelastustoiminta-jaoston syksy on sisältänyt toimintavuoden 2019 suunnittelua.

Koulutus- ja seminaaritoiminnassamme tuleekin vahvasti näkymään operatiivisen pelastustoiminnan kehittäminen.

Syyskuussa toteutunut Road Rescue 2018

18

-koulutustapahtuma oli erinomainen avaus pelastushenkilöstön tieliikennepelastamisen osaamisen kehittämiseksi. Palautteet huomioidaan ja jatkoa seuraa ensi vuonna.

Toimintavuoden 2019 aikana tarjolla on muun muassa korkeanpaikantyöskentelyn ja pelastustoiminnan ajankohtaisseminaarit.

Jaostokokouksen ja liittohallituksen vahvistama toimintasuunnitelma julkaistaan liiton verkkosivustolla. Koulutus- ja seminaaritapahtumista ja muista jaoston ajankohtaisista asioista tiedotamme lisäksi liiton eri viestintäkanavilla. Laitathan jo nyt Road Rescue 2019 -sivun seurantaan Facebookissa.

Kuluva toimintavuosi on sisältänyt mielenkiintoisia avauksia ja ajankohtaisuuksia, jotka varmasti ovat kiinnostaneet meitä kaikkia toimialan parissa työskenteleviä ja vaikuttavia. ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto, uuden pelastusylijohtajan linjaukset ja hallintouudistusten eteneminen ovat vain esimerkkejä asioista, jotka varmasti tulevat osaltaan vaikuttamaan toimialamme lähitulevaisuuteen. Pelastustoiminta-jaostossa olemme kuulolla ja muutoksessa mukana

ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto, uuden pelastusylijohtajan linjaukset ja hallintouudistusten eteneminen ovat vain esimerkkejä asioista, jotka varmasti tulevat osaltaan vaikuttamaan toimialamme lähitulevaisuuteen. toiminta-ajatuksemme mukaisesti – jäsentemme ammatillisten valmiuksien tukijana ja jatkuvasti kehittyvänä pelastustoiminnan asiantuntijaverkostona.

Tehokasta ja toiminnallista vuoden loppua meille kaikille!

Terveisin Ville Mensala, puheenjohtaja, Pelastustoiminta-jaosto

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Jäsentapaamisessa katsottiin menneen kesän kautta tulevaisuuteen Palopäällystöliiton jäsentapaaminen keräsi 12 jäsentä pääosin Varautuminen ja väestönsuojelu ja Hallinto ja tukipalvelut -jaostoista Erottajan pelastusaseman kerhotilaan perjantaina 2.11.2018.

Jäsenet kokoontuivat verkostoitumaan ja kuuntelemaan syyskuun alussa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastusjohtajana aloittaneen Jani Pitkäsen alustusta varautumiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

P

itkänen keskittyi alustuksessaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huippukokoukseen Helsingissä heinäkuussa 2018. Tieto huippukokouksesta saatiin noin kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Tuo aika oli muiden toimijoiden lisäksi myös pelastuslaitoksella käytettävissä tarvittavien varautumistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Huippukokouksen turvallisuusprotokollan täyttäminen vaati pelastuslaitokselta ennen tapaamista ja tapaamisen aikana runsaasti töitä. Ruuhkaisimpaan lomakauteen sijoittunut kokous osoitti jälleen, kuinka tärkeää on tuplata tai jopa triplata työyhteisön asiantuntijuus. Toiminta ei saa olla riippuvaista yhden ihmisen osaamisesta.

Huippukokouksen kiihkeimmän kahden ja puolen vuorokauden aikana Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella oli vahvuudessa noin 500 henkilöä, sisältäen normaalivuorovahvuuden lisäksi tilaisuutta varten vahvuutta nostaneen henkilöstön ja sopimuspalokuntien henkilöstöä. Tiivistä yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa tehtiin naapuripelastuslaitosten (Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset) kanssa pelastustoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyön merkitys korostui etenkin siinä vaiheessa, kun presidenttien kulkuväylät Helsinki-Vantaan lentoasemalta keskustan suuntaan tuli pitää täysin tyhjinä. Yhteistyön ansiosta pystyttiin varmistamaan, etteivät tiesulut vaikeuttaneet

kohtuuttomasti avun saamista mahdollisille onnettomuuspaikoille.

Pitkänen antoi kiitosta onnistuneesta yhteistyöstä erityisesti poliisin johtokeskukselle. Tilaisuutta varten tehtiin yhteistyötä myös puolustusvoimien ja Yhdysvaltain ja Venäjän turvallisuusorganisaatioiden kanssa. Etenkin Yhdysvaltojen salainen palvelu tarkasti viikkoa ennen kokousta Helsingin pelastuslaitoksen kalustoa ja CBRNE-valmiuksia. Salainen palvelu toi tilaisuuteen oman asiantuntijuutensa. Sen edustajat olivat kiinnostuneita ja vaikuttuneita Helsingin toimintakyvystä.

Huippukokouksen vuoksi kaupungissa oli liikkeellä paljon ihmisiä, joten pelastuslaitoksella oli hoidettavana runsaasti myös niin kutsuttuja päivittäistehtäviä. Huippukokous toimikin hyvin johtamisen testaukseen ja johtokeskusten toimintasuunnitelmien tarkasteluun. Viestinnän suhteen pelastuslaitos otti linjakseen sen, että poliisi viestii huippukokoukseen liittyvistä asioista ja pelastuslaitos viestii ainoastaan päivittäiskeikoista kuin minä tahansa muunakin päivänä.

Presidenttien tapaamisen jälkeenkin Helsinki on ollut runsaasti esillä, sillä useiden maiden mediat kiinnostuivat kaupungin väestönsuojista. Monesti lähestymiskulmana on ollut Suomen varautuminen väestönsuojin sotaan Venäjää vastaan. Pelastuslaitos on pyrkinyt haastatteluiden ja suojien esittelyiden kautta tuomaan esiin varautumisen tarvetta muihin uhkiin. Pitkänen pohti, voiko käsityksissä olla kyse myös tulkkaushaasteista.

Helsingin huippukokous toimi järjestelmän testauksena, sillä Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana 1.7.–31.12.2019. Tämä tuo Suomeen ja pääkaupunkiin paljon erilaisia tapahtumia, tapaamisia ja kokouksia.

Lopussa Pitkänen hahmotteli tulevaa HIKLU-johtokeskusta, joka tulee olemaan merkittävässä roolissa vastaavantyyppisten huippukokousten aikana. Johtokeskus tullaan perustamaan vaikka maakuntauudistusta ei toteutettaisikaan, sillä sen toiminnasta jokainen alueen pelastuslaitos saa positiivista synergiaa. Pitkänen pitää tärkeänä sitä, että suunnitteluvaiheessa huomioidaan kiinteästi myös ensihoidon tarpeet.

Teksti: Tiia Tiesmäki

19

Ulos ahtaista poteroista: Oletko valmis toimimaan pelastusalan yhdenvertaisuuden puolesta?

Tunnetko sinä vahvan ja rohkean esimiehen tai työyhteisön, joka luo rauhaa ja hyväksyntää ympärilleen? Henkilön, joka tarttuu epäkohtiin ja korjaa niitä työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi?

P

ohjoismaiden ensimmäisestä yhteisestä pelastusalan tasa-arvo- ja monimuotoisuusseminaarista Malmössä tarttui mukaan inspiraatiota ja rutkasti kysymyksiä. Pohjoismaiset kollegat toistivat puheenvuoroissaan vahvaa viestiä: Emme voi jäädä huutelemaan ”hurraa-huutoja” tärkeälle asialle tai pelkästään nyökytellä hyväksyvästi sille, että yhdenvertaisuus on tärkeää. Yleisö saattoi istua ja nyökytellä. Juuri näinhän se on: tarvitaan rohkeutta ja toimintaa. Mutta pohdituttamaan jäi, miksi me edes keskustelemme keinoista päästä ihmisten lajittelusta eroon?

Onko toistemme luokittelu niin normaalia, että tarvitaan keskustelua ja toimintaa sen ehkäisemiseksi?

Toiminnan tärkeydestä on keskusteltu Suomessa pelastusalalla muun muassa arvojen ja viestinnän yhteydessä: ei riitä, että puhutaan – tarvitaan tekoja. Viestintä ja 20

teot linkittyvät läheisesti toisiinsa myös yhdenvertaisuuskeskustelussa. Moni meistä haluaa ajatella noudattavansa inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti -sanatrioa eli pelastusalan arvoja – mutta seminaarista jäi käteen kysymyksiä: TOIMIMMEKO me arvojen mukaisesti – riittävästi? Viestimmekö me arvojen mukaisesti – oikeasti? Kuinka valmis pelastusala on keskustelemaan avoimesti yhdenvertaisuudesta? Kuinka valmis ala on tarttumaan epäkohtiin? Kuinka valmis sinä olet?

Arvojen puolesta on taisteltava uudestaan ja uudestaan Yksi seminaarin viesteistä oli se, ettemme voi pitää arvoja itsestäänselvyyksinä. Joudumme taistelemaan arvojemme puolesta jatkuvasti. Taistelua tarvitaan erityisesti

haasteiden tai ongelmien ilmetessä. Toiminta punnitaan konflikteissa. Olemmeko hyvän puolella, vai vetäydymmekö varovaisesti sivuun ”ei tämä minulle kuulu” -ajatuksinemme? Osaammeko suhtautua asiallisesti työyhteisömme jäseniin silloin, kun he jakavat makuuhuoneensa samaa sukupuolta olevan kanssa, ovat kotoisin eri kulttuurista tai tunnustavat meille vierasta uskontoa?

Suomessa on odotettavissa ulostuloja ja avauksia pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen liittyen. Ulostulot eivät aina ole helppoja. Haastavia ulostulot ovat silloin, kun ne perustuvat ahtaista muoteista irtautumiseen. Suurta rohkeutta on pelkojensa kohtaaminen, siis jonkin asian tekemisen pelkääminen ja toimiminen silti. Rohkeutta on puolustaa yhteisiä arvoja ja puuttua tilanteisiin, joissa ne eivät toteudu. Rohkeutta on myös myöntää, että on eri

mieltä toisen kanssa tai ei ymmärrä. Erilaiset mielipiteet ja haastavat keskustelut eivät tarkoita sitä, että yhden tulisi olla väärässä ja toisen oikeassa – päinvastoin! Asioista on tärkeä keskustella nimenomaan erilaisten ihmisten ja erilaisia kokemuksia tai ajatuksia omaavien kanssa. Se haastaa ajattelemaan, ja ajattelu on ihmisen ylevintä toimintaa. Ajatteluun haastavat keskustelut tarjoavat uusia näkemyksiä, ne lisäävät ymmärrystä. Rakentavaa keskustelua voi käydä ilman, että keskustelijat lokeroitaisiin voittajiin tai häviäjiin.

Poteroiden rikkominen lisää hyvinvointia Seminaarissa käsiteltiin myös johtajuutta ja sitä, kuinka vahva johtaja luo rauhaa ja hyväksyntää ympärilleen. Kuka on tällainen johtaja ja mihin häntä tarvitaan? Ensinnäkin, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat ihmisoikeuksia. Ne ovat osa demokraattisessa yhteiskunnassa elämistä, eivät valintakysymyksiä. Toiseksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisellä on useita taloudellisia näkökulmia: hyvinvoiva työyhteisö voi olla kestävämpi kuin pahoinvoiva tai epäkunnioitusta kohtaava työyhteisö. Sitoutuminen alaan ja työnantajaan lisääntyy, jos kokee alan arvot sekä sisäisesti että ulkoisesti toimiviksi omien arvojen kanssa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus luovat turvaa ja luottamusta. Ne luovat oikeudenmukaisuutta.

Pitäisikö vielä odottaa, että ollaan valmiita?

Seminaarilla oli vahva monimuotoisuuden edistämisen tavoite muun muassa rekrytoinnin näkökulmasta: kuinka lisätä alan vetovoimaa erilaisten ihmisten ja ryhmien parissa, jotta pelastusala olisi enemmän sen käyttäjiensä näköinen? Kun palvelujen kohderyhmänä ovat ihmiset kokonaisuudessaan, on tärkeää, että myös palvelujen tarjoajat edustavat kokonaisvaltaisesti ihmisyyttä.

Onko suomalainen pelastusala valmis kohtaamaan erilaisia ihmisiä myös alan sisällä? Onko ala valmis katsomaan henkilöiden ammatillisuutta ohi ulkoisten ominaisuuksien? Alalta löytyy vahvaa halua ja kiinnostusta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseen. Alalta löytyy myös keskustelukulttuuria ja halua viestiä asioista avoimesti, yhdessä. Mutta enemmän on tehtävää. Keskustelun lisääntyessä myös epäkohtien esiintulot lisääntyvät. Siinä rohkeus ja oikeudenmukaisuus punnitaan.

Tunnetko sinä vahvan ja rohkean esimiehen tai työyhteisön, joka luo rauhaa ja hyväksyntää ympärilleen? Henkilön, joka tarttuu epäkohtiin ja korjaa niitä työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi? Kerro siitä meille. Suomen Palopäällystöliitto tulee haastamaan jäsenistöä ja muita pelastusalalla toimivia keskustelemaan rohkeasti alan yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja jakamaan kokemuksia aiheeseen liittyen. Jos pelastusala ei olisi vielä valmis tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen, Suomen Palopäällystöliitto on.

Tasa-arvoista ja yhdenvertaista joulun aikaa kaikille!

Siiri L’Ecuyer, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pohjoismaiden ensimmäinen pelastusalan tasa-arvoja monimuotoisuusseminaari järjestettiin Malmössä 6.–7.11.2018. Seminaariin kokoontui noin 200 pelastusalan osaajaa kuudesta eri maasta. Pohjoismaiden lisäksi edustettuna oli Iso-Britannia. Suomesta osallistujia oli kolme.

Seminaarille on suunnitteilla jatkoa.

Graphic editor Nikki Schmidt tallensi kuviksi Malmön seminaarin annin ja kohokohdat.

21

Jouluseminaarissa pureuduttiin

Tiedolla johtaminen on trendikäs hokema, jota kukaan ei sinällään vastusta. Olisihan se nyt typerää vastustaa sitä, että päätöksenteko ja toiminnan suunnittelu perustuu tietoon eikä mutuun eli omiin luuloihin.

Yksi keskeinen tiedolla johtamisen haaste on hajautunut ja määrältään valtava tieto.

22

K

eskustelussa tiedolla johtamisesta ei tunnuta pääsevän tätä pidemmälle, koska tähän loppuu myös konsensus. Yhdelle tiedolla johtaminen tarkoittaa tieto- ja johtamisjärjestelmää, toiselle sitä, että johtajilla on kosketuspintaa arjen työhön, ja kolmannelle asiantuntijoiden palkkaamista organisaatioon. Tässä ei taida olla oikotietä onneen vaan pelastusalan organisaatioiden tulee käydä sisäinen ja keskinäinen keskustelu siitä, mistä puhumme, kun puhumme tiedolla johtamisesta. Tälle tarkoitukselle Palopäällystöliiton tiistaina 11.12.2018 Helsingin pelastuskoululla järjestämä jouluseminaari antoi oman panoksensa.

Lääkkeenä organisaation madaltaminen Yksi keskeinen tiedolla johtamisen haaste on hajautunut ja määrältään valtava tieto. Päätökset tehdään helposti porukoissa, joissa ei tunneta käsiteltävää asiaa parhaiten. Yksi lääke tuota ilmiötä vastaan on organisaation päätöksenteon madaltaminen sinne, missä tieto ja asiantuntemus luontaisesti ovat.

Toki vasemman käden pitää tietää, mitä oikea käsi tekee, jotta organisaation toiminta on koordinoitua ja samansuuntaista. Siihen avoimuutta korostava organisaatiokulttuuri tarjoaa paljon paremman ratkaisun kuin johtaja toimiessaan eri toimintojen välisenä rikkinäisenä puhelimena.

Tiedokulun kanavat on pystyttävä avaamaan Ylipäätään sisäinen tiedonkulku on tuhannen taalan kysymys, johon kunkin organisaation on vastattava omalla tavallaan.

Sisäiset palaverit, intranetit, sähköpostit, kahvihuoneet, Skypet, SharePointit, lounastauot, verkkoasemat, uutiskirjeet, Dropboxit, henkilöstölehdet, Facebook-ryhmät, muistiot, kokoukset, pöytäkirjat, tiimitapaamiset, kalenterikutsut, puhelinsoitot, WhatsApp-ryhmät, pikabriiffit, deadlinet, johdon katsaukset, koulutuspäivät, tekstiviestit, valkotaulut, neuvotteluhuoneet, afterworkit, kävelykokoukset, mentoroinnit, verkkosivut… näistä se on vaan kivi kiveltä rakennettava.

Tiedolla johtamiseen liittyen todettakoon vielä, että pelastusala on ollut kohtuullisen turvassa valeuutisilta ja paljon puhuttaneelta hybridivaikuttamiselta. Pelastustoimen kannattaa tässä asiassa ottaa oppia suoraan niiltä tahoilta, jotka ovat joutuneet viranomaisena esiintymisen, väärän tiedon levittämisen ja palvelunestohyökkäysten kohteeksi. Näiden osalta pallo on jo pitkälti keksitty.

Teksti: Sami Kerman, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto sami.kerman@sppl.fi, 040 5492 112

SOKOSHOTELS.FI >

Paloalan ammattilainen - liittosi on JHL 185x24mm_Palopaallysto2014.indd 1

10.1.2014 13:04:24

Edistyksellistä paloilmaisua jo yli160 vuotta.

www.siemens.fi/paloturvallisuus

23

Pelastusalan oppeja rapakon takaa:

”Onnettomuuden sattuessa meillä on monta viestijää, mutta vain yksi viesti”

Ryhmäkuva pääkonsulaatin asunnon edestä, Bel-Airissa

Terveiset ison meren tuolta puolen!

Palopäällystökurssi AmkN16:n 11-henkinen matkaryhmä vieraili 4.–16.10.2018 kurssimatkalla Yhdysvalloissa, tarkemmin ottaen Los Angelesissa. Kurssimatkalaisten kokemusten perusteella opiskeluaikana hankittu ulkomainen kokemus toimialasta antaa erinomaista näkemystä omaan tulevaan työhön ja luo kullanarvoisia kontakteja ympäri maailmaa.

24

M

atka ajoittui lokakuun alkuun ryhmän viettäessä syyslomaa kotimaan opinnoista. Los Angelesiin saavuttaessa meitä odotti lämmin auringonpaiste ja tulevat vierailut eri paloasemille, Suomen Los Angelesin pääkonsulaattiin, paikalliselle pelastusopistolle ja Los Angelesin kriisikeskukseen. Ensimmäisten päivien aikana tutustuimme lähinnä paikalliseen kulttuuriin ja kävimme katsomassa NHL-ottelun Los Angeles Kingsin ja San Jose Sharksin välillä. Tunnelma ottelussa oli mitä mainioin, varsinkin kun kyseessä oli kauden avausottelu.

Ensimmäisenä viikonloppuna aloitimme kohdetutustumiset.

Ensimmäisen vierailukohteena oli Fire Station 112. Los Angeles Fire Departmentin pelastusaseman kalustoon kuuluu pelastus- ja ensihoitoyksikön lisäksi neljä vesialusta. Suurimmalle alukselle (Fire Boat 2, joka on nimetty Warner L. Lawrencen mukaan) on rakennettu aivan oma tallipaikka, jossa se on välittömässä lähtö-

Ryhmämme seuraamassa Drill Towerilla pelastajaopiskelijoiden savutuuletusharjoitusta valmiudessa. Kokemus oli vaikuttava, sillä kyseinen alus tuottaa vettä yli 144 000 litraa minuutissa (kyllä, nollat ovat oikein). Alusten tarkoituksena on turvata vilkkaan Los Angelesin sataman toiminta.

Seuraava viikko käynnistyi aamukahvitapaamisella Suomen Los Angelesin konsulaattiin, jossa meidät ottivat vastaan konsulaatin työntekijä Heidi Luukkonen ja hänen kollegansa. Konsulaatissa meille kerrottiin muun muassa konsulaatin toiminnasta ja suunnitelmista kriisitilanteiden varalle.

Vierailu tarjosi esimerkkejä siitä, miten paikallisia suomalaisia ja suomalaisia turisteja autetaan ulkomailla. Lisäksi opimme, miten häiriö- ja kriisinaikainen työ toteutetaan vieraan valtion alueella. Häiriötilanteissa konsulaatti ottaa yhteyttä alueella oleviin suomalaisiin matkustusilmoitusten perusteella ja käynnistää sitä kautta tarvittavia toimenpiteitä, kuten väliaikaispassin myöntämisen.

Vierailut jatkuivat paikallisella pelastusopistolla eli Drill Towerilla tutustuessa muun muassa pelastajien harjoitusolosuhteisiin ja pelastajaopiskelijoiden savutuuletusharjoitukseen. Paikallinen pelastajan koulutus on melko lyhyt (22 viikkoa). Sen jälkeen uudet tulokkaat aloittavat vuoden mittaisen

Ryhmäkuva Fire Station 112:lta. Fire Boat 2 taustalla.

rookie-jakson, jonka aikana he työskentelevät vähintään kolmella eri paloasemalla.

Oppaamme mukaan paikallinen koulutus perustuu vahvasti työelämälähtöisyyteen ja työelämäoppimiseen. Paikallisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella he olivat hyvin vaikuttuneita suomalaisesta pelastusalan koulutuksesta ja sen toteutuksesta.

Viimeisenä vierailupäivänä tutustuimme Los Angelesin kriisikeskuksen ja hätäkeskuksen toimintaan. Kriisikeskus on kaupungin ja usean eri viranomaisten yhteistyössä toteuttama johtokeskus, jota hyödynnetään erilaisissa onnettomuuksissa. Johtokeskussali on varustettu nimetyillä työskentelypisteillä. Jokaisella työntekijällä on oma tunnisteliivi, josta muut tunnistavat, mitä organisaatiota henkilö edustaa.

Johtokeskuksen toiminnan tukemiseksi on luotu oma toiminnan käynnistävä prosessikaavio. Kaavion avulla jokainen työntekijä tietää, miten toimia onnettomuuden tapahtuessa.

Keskeinen toiminto kriisikeskuksessa on viestintäosasto, jolta saimme hyvän opin tulevaa työelämäämme varten: ”Onnettomuuden sattuessa meillä on monta viestijää, mutta vain yksi viesti.”

Paikallisen pelastusopiston eli Drill Towerin kyltti

Matkasta jäi monta unohtumatonta kokemusta, joita kaikkia ei voi edes tiivistää sanoiksi. Matkan keskeisimpiä oppeja oli ehdottomasti se, että paikasta ja ajasta riippumatta pelastusalan henkilöt ovat erittäin samanhenkisiä ja jakavat samankaltaisia arvomaailmoja. Asioita voi tehdä monella tavalla, mutta kohde on aina sama: apua tarvitseva kansalainen.

Suuressa maailmassa riskit ovat hieman isompia, joten niihin varautuminenkin suoritetaan hieman isommalla pensselillä. Tästä hyvä esimerkki on Fire Boat 2:n toiminta satama-alueella.

Palopäällystökurssi AmkN16 julkaisee loppuvuoden aikana oman kurssijulkaisun, jossa kerromme lisää matkan vaiheista ja kokemuksista.

Kiitämme suuresti Suomen Palopäällystöliittoa ja toiminnanjohtaja Ari Keijosta.

Liitto tuki matkamme järjestelyissä ja kohdetutustumisten sopimisessa. Kokemusta rikkaampana on hyvä suunnata nokka kohti tulevaa työelämää.

Teksti: Eemu Hyvönen Kuvat: Palopäällystökurssi AmkN6 ry

Ryhmäkuva Drill Towerilta.

25

Huomionosoitukset

Palopäällystöliitolta huomionosoitus sukeltaja Mikko Paasille

S

uomen Palopäällystöliitto palkitsi sukeltaja Mikko Paasin huomionosoituksella torstaina 22.11.2018 Pelastustoimen ajankohtaispäivillä Tampereella. Paasi palkittiin Palopäällystöliiton Vesisukellustoimikunnan esityksestä.

Mikko Paasi sai huomionosoituksen ansioistaan Thaimaan luolapelastusoperaatiossa kuluneena kesänä. Sukellusvarusteiden paikalle organisoimisen lisäksi Paasin tehtävään kuului sukeltaen viedä ilmasäiliöitä ja siivota sukelluslinjaa luolan perälle noin 2,5 kilometrin matkalle, avustaa kaikki 13 lasta ulos luolasta ja turvata viimeisten Thaimaan merivoimien erikoisjoukkojen sukeltajien ulospääsy sen jälkeen, kun lapset oli jo saatu ulos.

Haastavan pelastustehtävän aikana perheen ja puolison tuella oli valtava merkitys myös luolassa. Paasin perheeseen kuuluvat vaimo Krista ja kolmevuotias tytär.

– Kun on perhe ja lapsi takana, olen hivenen verran varovaisempi siinä mitä itse teen.

Samalla on syy mennä takaisin kotiin, se lisää turvallisuutta, toteaa Mikko Paasi perheen merkityksestä.

Mikko Paasi kertoo itse pitävänsä sankareina pelastajia, sairaanhoitajia ja yksinhuoltajia.

Nyt luovutettu huomionosoitus on merkittävä erityisesti siksi, että se tulee sankareilta itseltään. Paasin palkitsemista ehdotti palomestari Marko Rostedt Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Vesisukellustoimikunta oli yksimielinen palkitsemisesityksestä.

Huomionosoituksen luovutti sisäministeri Kai Mykkänen yhdessä Palopäällystöliiton edustajien kanssa. Liittoa tilaisuudessa edustivat puheenjohtaja Jari Sainio, toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja Vesisukellustoimikunnan puheenjohtaja Ilpo Tolonen.

Vesisukellustoimikunta kokoaa eri viranomaistahojen vesisukelluksesta vastaavat yhteen. Toimikunnan historia ulottuu vuoteen 1988. Sisäministeriön pelastusosastoa toimikunnassa edustaa pelastusylitarkastaja Rami Ruuska asiantuntijajäsenenä.

Teksti ja kuva: Suomen Palopäällystöliitto

26 26

Mikko Paasi yhdessä vaimonsa Krista Paasin kanssa Tampere-talolla torstaina 22.11.2018.

Huomionosoitukset

Huomionosoitukset Ansioristi Haanpää Petri, palokunnanpäällikkö Turun VPK Jokela Jani, palokunnan varapäällikkö, Rautpohjan VPK Lahti Jarkke, yksikönjohtaja, Jyväskylän VPK Paldanius Harri, pelastuspäällikkö, Lapin pelastuslaitos Uotila Erkki, palokunnanpäällikkö, Pitäjänmäen VPK

Ansiomitali Alm Casper, styrelseordförande, Billnäs FBK

Ansioristi

Blomqvist Carl, palomuseonhoitaja, Helsingin pelastuslaitos Hynninen Matti, hallituksen puheenjohtaja, Karhulan VPK Hämäläinen Janne, palomies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Hämäläinen Riku, opistoupseeri, Karjan prikaati Höglund Harri, palokunnan koulutuspäällikkö, Turun VPK Kuisma Juha, palokunnan II varapäällikkö, Hyvinkään konepajan TPK Lautamatti Tommi, yksikönjohtaja, Selänpään VPK Mensala Ville, esikuntapäällikkö, Helsingin pelastuslaitos Merenlahti Mika, opistoupseeri, Kaartin Jääkärirykmentti Olkkonen Erno, sukelluskouluttaja, Sukeltajaliitto ry Runni Mauri, palokunnanpäällikkö, Selänpään VPK Salojärvi Hannu, ensihoitaja, Keski-Suomen pelastuslaitos Silvennoinen Pentti, opetusneuvos, pelastuslautakunnan puheenjohtaja Sivén Christian, kårchef, Billnäs FBK

Ansiomitali

Tapanainen Alpo, yksikönjohtaja, Selänpään VPK Thesslund Pentti, palomuseonhoitaja, Helsingin pelastuslaitos

27

Liittohallituksen kokoukset

LIITTOHALLITUS 4/18

LIITTOHALLITUS 3/18

Vuoden 2018 neljäs kokous pidettiin 7.9. Tallink Spa & Conference hotelissa, ja kokoukseen osallistui 1 + 6 + 1+1 henkilöä.

Vuoden 2018 kolmas kokous pidettiin 24.4. Skypekokouksena, ja kokoukseen osallistui 1 + 6 +1+1 henkilöä.

K

K

Vahvistettiin seuraava lausunto - Siviilihenkilöstön osallistumista kriisinhallintaan koskevan lainsäädännön tarkistaminen; työryhmän mietintö

Vahvistettiin seuraava lausunto - Pelastusalan koulutuksen kehittämishankeen työryhmäraportti Nimettiin neljän alueellisen pelastusliiton (Etelä-Savon Pelastusalan Liitto, Helsingin Pelastusliitto, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto sekä Pohjanmaan Pelastusalan Liitto) ja SPEKin yhdessä käynnistämään 24365 Palokuntamme parhaaksi -hankkeen ohjausryhmään Palopäällystöliiton edustajaksi Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Ilkka Horelli.

Nimettiin Turvallisuustekniikan neuvottelukunnan Automaatio- ja kyberturvallisuusjaostoon asiantuntijaksi Tuomas Pylkkänen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksesta sekä vara-asiantuntijaksi Kimmo Markkanen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta. Lisäksi nimettiin ko. neuvottelukunnan Onnettomuuksista oppimisen jaostoon asiantuntijaksi palotarkastaja Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksesta ja vara-asiantuntijaksi johtava palotarkastaja Markus Latva-Aho Helsingin pelastuslaitoksesta. Todettiin pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asiantuntijat Atex-jaostossa (palotarkastusinsinööri Saila Salomäki, Pirkanmaan pelastuslaitos), Kaasujaostossa (Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja varahenkilö Anu Puttonen), Painelaitejaostossa (johtava palotarkastaja Anu Puttonen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos), Prosessijaostossa (valvontapäällikkö vs. Kari Telaranta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja varahenkilö Markus Latva-Aho) sekä Räjähdejaostossa (johtava palotarkastaja Markus Latva-Aho, Helsingin pelastuslaitos).

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 19 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1997 jäsenestä sekä 9 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin yksi Erityisansioristi, 22 Ansioristiä sekä 33 Ansiomitalia.

Todettiin seuraavat lausuntopyynnöt - Kansallinen standardiehdotus SFS 3353 Palavien kemikaalien tuotantolaitos - Korkeanpaikan työskentelyn ohjekortit Nimettiin edustajaksi Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää -hankkeen ohjausryhmään koulutusjohtaja Tomi Timonen, Suomen Palopäällystöliitto sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tulityötoimikuntaan liiton edustajaksi Harri Koiviston tilalle turvallisuuspäällikkö Kari Hakala, Areva Suomi.

Nimettiin toimikaudeksi 2019–2021 Palokuntien Suomenmestaruuskilpailun kilpailulautakuntaan puheenjohtajaksi pelastusjohtaja Jarmo Haapanen Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja jäseniksi yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta, yksikönjohtaja Marko Konttinen Ylöjärven VPK:sta, palokunnanpäällikkö Marko Nieminen Lahden VPK:sta, sekä palokunnan varapäällikkö Tommi Virtanen Kiskon VPK:sta.

Nimettiin vuoden 2019 Palokuntien Suomenmestaruuskilpailun järjestelytoimikuntaan jäseniksi Kirmo Savolainen, Jukka Parviainen, Mika Smura, Kimmo Vähäkoski, Matias Luostarinen, Kimmo Törrönen, Tanja Helminen, Mari Kiiminki, Timo Rissanen ja Tapani Saarela.

Hyväksyttiin Korkeanpaikan työskentelyn toimikunnan ehdotus Korkeanpaikan työskentely -ohjeen uusimisesta sekä yhtenäisen koulutusmateriaalin laatimisesta.

Hyväksyttiin liiton Vesisukellustoimikunnan ehdotus sukeltaja Mikko Paasin palkitsemisesta Thaimaan luolapelastusoperaation ansioista.

Päätettiin kutsua liiton syysliittokokous koolle 11.12.2018 Helsingin pelastuskoululle. Lisäksi päätettiin, että kokouksessa voidaan kutsua yksi henkilö liiton kunniajäseneksi.

Lisätiedot: Ari Keijonen, 040 588 4112

28 28

okousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 10 jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1998 jäsenestä sekä 10 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin yksi Ansioristi sekä kaksi Ansiomitalia.

Valtuutettiin Palopäällystöliiton Yritysturvallisuus-jaoston johtokunta etsimään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön alaiseen tulityötoimikuntaan Harri Koiviston tilalle liiton uusi ehdokas.

Lisätiedot: Ari Keijonen, 040 588 4112

Uudet jäsenet

UUDET JÄSENET Riskienhallinta Aatsinki Anja, johtava palotarkastaja, Helsingin pelastuslaitos Hakonen Pasi, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos Katajamäki Henna, asiantuntija, PKT-Turva Oy Tuomainen Jouni, koulutuspäällikkö, Pohjois-Savon pelastuslaitos

Yritysturvallisuus

Byckling Toni, yksikönjohtaja, Turun VPK Kallio Hannu, HESQ-päällikkö, Yara Suomi Oy Partanen Pentti, teollisuuspalopäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Pelastustoiminta

Anttila Tomi, palomestari, Satakunnan pelastuslaitos Huotari Reino, apulaispalopäällikkö, Kainuun pelastuslaitos Hänninen Jukka, paloesimies, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Jurmu Toni, vs. palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos Sutelainen Saku, projektipäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Åminne Malin, asemamestari, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Lindblad Niklas, yksikönjohtaja, Billnäs VPK Mokkila Harri, palokunnan varapäällikkö, Kyröskosken VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu

Huttunen Petri, valmiuspäällikkö, Pohjois-Savon pelastuslaitos Salmi Aarre, palomestari evp.

Hallinto ja tukipalvelut

Rummukainen Marjo, taloussuunnittelija, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Tarvainen Simo, pelastusjohtaja, Keski-Suomen pelastuslaitos

29

– Strategiaa, tekoälyä ja suorituskykyä

NBF 2018 Nordic Business Forum on järjestänyt erilaisia liike-elämän konferensseja ympäri pohjoismaita vuodesta 2010 lähtien. Tämän vuoden Helsingin konferenssi keräsi lavalle kansainvälisiä huippuasiantuntijoita.

Aiheet jakautuivat kolmeen ajankohtaiseen teemaan; strategia, tekoäly ja suorituskyky.

V

aikka alustajat oli jaettu näiden teemojen mukaisesti, sisällöt miltei poikkeuksetta ristesivät keskenään. Kantavana ajatuksena esityksissä oli muutoksen nopeus, joka pitkälti johtuu teknologian kehityksen rivakasta tahdista ja sen aiheuttamista muutoksista toimintaympäristöömme. Ideoista tulee nopeasti vanhoja, minkä takia sekä yksilötason suorituksissa että organisaatiotasolla on kyettävä mukautumaan jatkuvaan muutokseen.

Elämänvaiheet lyhenevät Muutoksesta on tullut siis pysyvä olotila ja kyvystä uusiutua on tullut elinehto nykyaikaiselle organisaatiolle. Teknologian muokatessa ympäristöämme kiivaassa tahdissa, on myös strategiatyö uusien haasteiden edessä.

Rahoituksen professori Aswath Damodaran totesi esityksessään, että yritysten elinikä lyhentynyt ja eri elämänvaiheiden aikaväli kaventunut. Yrityksen eri elämänvaiheet edellyttävät yritykseltä vaiheen mukaisia toimia ja muutoksia. Damodaranin mukaan

30

erityisesti johtajan tulee olla yrityksen elämänvaiheen mukainen. Hänen mukaansa johtaja voi olla monella tapaa hyvä, mutta paras vain tietyssä osaamisessa ja täten myös parhaiten soveltuva tiettyyn yrityksen elämänvaiheeseen.

Damodaran sanoo, että elämänvaiheiden lyhentymisen mukaisesti myös johtajien vaihtuvuus tulee tulevaisuudessa lisääntymään.

Sitoutuminen vanhaan esteenä Toimintaympäristön arviointi on yhtä lailla vaikeutunut strategiatyössä, sillä tärkeimmät signaalit saattavat olla vaikeimpia havaita. Strategian ja johtamisen professori Gary Hamelin mukaan toimintaympäristön nopea muutos vaikuttaa olennaisesti ky-

a

kyymme luoda tilannekuvaa. Tähän perustuen hän toteaa, että strategian tulee ohjautua alhaalta ylöspäin. Hamelin mukaan johdon arviointikyky harvoin soveltuu strategian ohjaamiseen, sillä muutossignaalit havaitaan parhaiten organisaatioiden alemmilla tasoilla. Toinen syy arviointikyvyn heikkouteen liittyy Hamelin mukaan siihen, että johtajat ovat liian sitoutuneita vanhoihin päätöksiin, eivätkä mielellään toimi niiden vastaisesti.

Tämä seikka on omiaan heikentämään organisaation kykyä uusiutua. Organisaation kattavassa strategiatyössä on suurta haastetta. Etenkin pelastuslaitosten kaltaisissa organisaatioissa, joissa luotetaan vakaasti siihen, että ymmärrys ja tietämys olisivat suoraan verrannollisia olkapoletin metallikylläisyyden kanssa. Hamelin näkökulmaan vasten peilaten, tähän kulttuurin tarvittaisiin kipeästi muutosta.

Luontainen rytmi pitää voida tunnistaa Nopeutuva aikajänne, niin organisaation iässä, teknologian uudistumisessa ja strategiatyössä, asettaa myös uusia vaatimuksia tapaamme työskennellä.

Tästä syystä suorituskyky oli erinomainen lisä tekoälyn ja strategian teemoihin. Suorituskyvyn tutkija James Hewitt toteaa esityksessään, että kun teknologia ympärillämme lisääntyy, pyrimme itsekin konemaiseen suorituskykyyn. Sen sijaan, tietotyöläisten tulisi keskittyä

Johtajat ovat liian sitoutuneita vanhoihin päätöksiin, eivätkä mielellään toimi niiden vastaisesti.

tarkastelemaan työn rytmitystämme inhimillisistä lähtökohdista. Hewittin esittämät tutkimukset osoittavat, että tietotyöläisen suorituskyvyssä on nähtävissä selkeät päivittäiset rytmit, joista löytyy niin tuottavimmat, kuin tehottomimmat hetkemme. Kun yksilö tunnistaa oman luontaisen rytminsä, voi hän suunnitella työtehtäviään sen mukaisesti. Tällä tavoin voimme parantaa suorituskykyämme huomattavasti. Pelastustoimessa on valtava joukko ammattilaisia asiantuntijatehtävissä. Väitän, ettei tätä joukkoa ja suorituskykyä johdeta nykyaikaisen tiedon valossa. Sen sijaan sinnikkäästi mittaamme mieluiten työaikaa ja sidomme työskentelyn jyrkästi toimistoon. Olisikohan aika kohta kypsä etätyölle, vaikka alkajaisiksi?

Kuinka johdamme suorituskykyä?

Tutkija Marcus Buckingham haastaa tapaamme johtaa suorituskykyä ja osaamista esityksessään. Hän ensinnäkin kyseenalaistamaa kykymme arvioida toisiamme väittämällä, että olemme liian taipuvaisia peilaamaan toisten suorituksia ja ominaisuuksia omiimme, sen sijaan että objektiivisesti arvioisimme yksilöä ja tämän aikaansaannoksia. Toinen yleinen harhaluulo, mikä on Buckinghamin mukaan yleistä ihmisillä, on että arvostamme suhteettoman paljon kykyjen monipuolisuutta. Ei ole syytä vaatia ihmisiltä parannusta heikkoihin osa-alueisiin, mikäli he pystyvät hyviin suorituksiin vahvoilla osa-alueillaan. Tämä kuulostaa tämän monitaitopelastajan korviin melkoisen hyvältä. Erityisosaamiseen tulisi olla yhtä lailla kannustusta, vaikka letkun ja kanyylin pitää kaikilla kädessä pysyäkin.

Uusia näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin Olin alkuun erittäin epäileväinen sen suhteen, mitä Nordic Business Forumilla on minulle tarjottavana ammatillisessa mielessä.

Voin hyvillä mielin todeta olleeni turhaan huolissani, sillä sain siitä aivan uusia näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin, jotka vaikuttavat yhtä lailla pelastustoimeen kuin yritysmaailmaankin. Yhtä lailla seminaari vahvisti käsitystäni, että pelastustoimen ammattilaisen pitää katsoa maailmaa omaa pelikenttää pidemmälle. Totuus on tuolla ulkona, niin kuin Mulder tapasi X-filesissä sanoa.

Teksti: Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

31

Ruotsinsuomalaiset ovat palokuolematilastojen kärjessä Ruotsissa Vuonna 2014 MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) ja Brandforsk satsasivat Ruotsissa 23 miljoonaa kruunua vuosien 2014– 2018 aikana toteutettaviin tutkimushankkeisiin, joiden yhteinen teema oli asuntopalot. Yhtenä merkittävimpänä taustasyynä tähän oli vuonna 2011 kirjattu Ruotsin kansallinen strategia vahvistaa yksittäisen ihmisen paloturvallisuutta ja vähentää palokuolemia.

Hankkeen aikana toteutettiin kolme tutkimusprojektia, joiden loppuseminaari ja tulosten julkaiseminen järjestettiin Tukholmassa 17.10.2018. Suomesta paikan päällä tilaisuutta olivat seuraamassa johtava palotarkastaja Pauliina Kopra Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä koulutuspäällikkö Camilla Volanen Palopäällystöliitosta.

32

Useimmiten syttyy kotona Niin Suomessa kuin Ruotsissakin rakennuspalot ovat merkittävin ryhmä kaikista tulipaloista, ja useimmiten tulipalo syttyy asuinrakennuksessa. Vuonna 2010 Lundin teknisen korkeakoulun toteuttamassa esitutkimuksessa luotiin ruotsalainen ”palokuolijan profiili”, joka vastaa lähes täysin myös

suomalaista käsitystä tyypillisestä palouhrista. Molempien maiden tilastoissa korostuvat ikä (50+), päihteiden käyttö, yksin asuminen ja tupakointi tilanteissa, joissa asuntopalossa on kuollut tai vakavasti loukkaantunut henkilöitä. Yksittäisenä, mutta meidän näkökulmastamme kiinnostavana huomiona tilastoista voidaan myös nähdä, että tyypillinen palouhri on syntynyt muualla kuin Ruot-

sissa, ja ehdotonta kärkipaikkaa tilastoissa pitävät suomalaiset yksin asuvat jo hieman iäkkäämmät miehet.

Miten saavuttaa ”nollavisio”?

Ruotsissa tulipaloissa kuolleiden määrä ei ole muuttunut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana huolimatta palosuojauslaitteiden lisääntyneestä käytöstä ja valistuskampanjoista. ”Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet hyvin vahvasti teknisiin ratkaisuihin sekä tulipalojen sammuttamiseen ja rajoittamiseen. Jotta voisimme todella ymmärtää taustasyitä asuntopalojen takana sekä pystyä vähentämään tulipalojen aiheuttamia vahinkoja, oli asioita tutkittava myös yhteiskunnallisesta ja käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta”, totesi MSB:n riskien ja haavoittuvuuden vähentämisen osaston päällikkö Cecilia Nyström tilaisuudessa.

Tutkimuksissa oli saatu kerättyä ja analysoitua runsaasti tausta-aineistoa, mutta varsinaisia konkreettisia tuloksista johdettuja käytännön toimia tai paloturvallisuuden parannusehdotuksia ei juurikaan seminaarissa esitetty. Itsesammuvat tupakkatuotteet, sisusteiden ja tekstiilien paloturvallisuus ja markkinavalvonnan tiukentaminen eivät vielä poista sitä faktaa, että onnettomuudet ovat useimmiten seurausta ihmisten omasta toiminnasta. Onnettomuuksia aiheuttavaan

riskikäyttäytymiseen puuttuminen nähdään yhtä haastavana kuin Suomessa. Tuoreimpia näkökulmia aiheeseen toivat puheenvuorot, joissa otettiin kantaa yhteiskunnan vastuuseen yksilön valinnoista ja kysyttiin, mihin asti on tarkoituksenmukaista ”turvata selustaa”.

Yhteistyöstä yhteistä hyötyä Suomalaiskuulijan näkökulmasta seminaarissa esitellyissä tutkimuksissa oli valitettavan vähän hyödynnetty suomalaista olemassa olevaa tietoa esimerkiksi palokuolemiin vaikuttavista tekijöistä, ja riskiruutuajattelusta pelastustoimen resurssien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohdentamisessa.

Voimme ylpeästi todeta, että olemme olleet asian ytimessä jo pidemmän aikaa.

Tälläkin hetkellä meillä on meneillään Suomessa useita palokuolemien ehkäisyyn ja kotona asuvien ikäihmisten paloturvallisuuteen tähtääviä hankkeita. Jotta tieto leviäisi laajemmin ja seuraavissa tutkimuksissa päästäisiin aiheessa aikaisempaa syvemmälle, olisi raportointivaiheessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota julkaisukieleen.

Tulokset tulisi julkaista vähintään suomeksi ja ruotsiksi, mutta myös englanniksi. Jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa käännöstyölle tulisi varata riittävästi aikaa ja rahaa.

Tutkiminen on tuskin koskaan turhaa työtä, mutta turhaa on tutkia toistuvasti

Tyypillinen palouhri on syntynyt muualla kuin Ruotsissa, ja ehdotonta kärkipaikkaa tilastoissa pitävät suomalaiset yksin asuvat jo hieman iäkkäämmät miehet. uudestaan ja tulla samaan lopputulokseen.

Yhteistyö aukaisee uusia näkökulmia, jotta yhä harvempi kuolisi tai loukkaantuisi tulipaloissa.

Tarkempaa tietoa Bränder i bostadsmiljö -hankkeesta ja tutkimusraportit löydät osoitteesta: https://www.brandskyddsforeningen.se/ forskning/forskningsprojekt/ bostadsbrander/ Teksti: Camilla Volanen & Pauliina Kopra Kuvat: Pauliina Kopra

33

Pelastustoimen varautuminen uhka- ja väkivaltatilanteisiin Keski-Suomessa Suomen ensihoitoalan

Grafiikka: Marko Kolula

liiton kyselyn mukaan 90 prosenttia ensihoitajista on kohdannut työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Joka neljäs ensihoitaja on joutunut oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi.

Vaativuus Koulutushaasteet

UHKA I

UHKA II

2018

2019

UHKA III

2020

UHKA IV

2021

Uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksen rakenne ja aikataulusuunnitelma

P

elastuslaitosten kumppanuusverkoston vuosittain keräämän datan mukaan tyypillinen tekijä on päihtynyt 40-vuotias mies, joka käyttää ensihoitajia kohtaan uhkailua tai lievää väkivaltaa kohteessa tai ambulanssis-

sa. Työsuojelulain 27§ velvoittaa työnantajaa toimenpiteisiin, jos väkivallan uhka työssä on tavanomaista korkeampaa. Toimenpiteiksi luetaan tekniset turvallisuusjärjestelyt, mahdollisuus lisäavun hälyttämiseen sekä menet-

telytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa.

Kuva koulutusmateriaalista: Ajoneuvon sijoittelu. (Kuva: K-P Karttunen)

34

Väkivaltatilanteessa pyritään yhtenäiseen ja tasalaatuiseen menettelyyn Työturvallisuuslainsäädännön 27§ velvoite toimi lähtökohtana Keski-Suomen pelastuslaitoksen uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksen kehittämiselle. Tavoitteena oli henkilöstön yhtenäinen ja tasalaatuinen menettelytapa uhka- ja väkivaltatilanteisiin varautumisessa. Työtä aiheen kehittämisessä on paljon, sillä koulutettavan henkilöstön määrä on suuri, ja laadukkaan koulutuksen takaamiseksi aiheen kehittämiselle tarvitaan paljon resursseja. Tästä syystä uhka- ja väkivaltatilannekoulutus jaettiin neljään osaan, joista kukin osa on suunniteltu koulutettavaksi vuodeksi kerrallaan vuosien 2018-2021 aikana. Koulutus sai työnimen UHKA. Kouluttajiksi valittiin sisäisellä haulla henkilöitä, joilla on kiinnostuksen lisäksi jonkinlaista substanssiosaamista aiheesta.

Liiton koulutuspohja perustana Koulutuksen kehittäminen Keski-Suomen pelastuslaitoksella edellytti - ja edellyttää jatkossakin – runsaasti konsultointia. Suomen

Palopäällystöliitto on kehittänyt paloesimies Juha Höökin johdolla uhka- ja väkivaltatilanteisiin koulutuspohjan, jonka käyttöönottoa esiteltiin seminaarissa Helsingissä 2016.

Suomen Palopäällystöliiton koulutuspohja toimiikin Keski-Suomen pelastuslaitoksen uhka- ja väkivaltatilanteiden perustana. Keski-Suomessa ei ole tarkoitus kehittää omaa ainutlaatuista toimintamallia uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi, vaan olla osana valtakunnallista ja yhtenäistä toimintamallia. Koulutuksessa on teoriaosuus ja käytännön harjoittelua. Lisäksi kokemusperäiset keskustelut eri uhka- ja väkivaltatilanteista ovat arvokas lisä koulutussisältöön.

Koulutuspäivien kesto vaihtelee 4 – 8 tunnin välillä riippuen koulutusosasta.

UHKA I, II, III ja IV UHKA-koulutusten ensimmäisessä osassa, UHKA I:ssä, perehdytään henkilöstön viestintään, rooleihin, sijoittumiseen sekä suunnitelmallisuuteen ja uhkatekijöiden havainnointiin ensihoito- tai pelastustehtävällä. UHKA I-koulutuksen tavoitteena on perehdyttää henkilöstö toimintatapaan, jossa omalla toiminnalla kyetään mahdollinen uhkatilanne välttämään. Viestintä näyttelee

tässä merkittävää roolia: Oman toiminnan on kestettävä kaikkea tarkastelua.

Toisessa osassa, UHKA II:ssa koulutus keskittyy kontrolloimattomasta uhka- ja väkivaltatilanteesta pelastautumiseen. Toisessa osassa perehdytään alkavan uhkatilanteen tunnusmerkkeihin, tehtävästä luopumiseen, vetäytymiseen ja lisäavun hälyttämiseen. UHKA III:ssa henkilöstö koulutetaan yhtenäiseen tapaan puolustautua fyysistä päälle karkaamista vastaan ulkopuolisen kouluttajan avulla. Koulutukseen sisältyy perustus-, potilas-, mielenterveysja hätävarjelulainsäädäntöön perehtymistä.

Tavoitteena on perehdyttää henkilöstö yhtenäiseen ja lakiin perustuvaan toimintaan myös itsepuolustuksessa.

UHKA IV:n koulutussisällön suunnittelu on vielä kesken. UHKA IV käsittelee pelastustoimen ja ensihoidon järjestäytymistä ja toimintaa poikkeuksellisessa ja dynaamisessa väkivaltatehtävässä.

Koulutusosan kehittämiseksi odotetaan valtakunnallisen ohjeistuksen valmistumista.

Teksti: Marko Koulua, ensihoitoesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos marko.kolula@jkl.fi

Tilaa verkkokaupastamme www.sppl.fi

Varautumisen käsikirja Varautumisen käsikirjassa on tarkasteltu uusimman lainsäädännön ja valtion johdon kannanottojen valossa laajasti koko yhteiskunnan varautumiseen liittyviä velvollisuuksia, vastuita ja organisatorisia järjestelyjä. Kirjassa ei käsitellä sotilaallista maanpuolustusta vaan tarkastellaan varautumisen muita osatekijöitä: hallinnollista varautumista ja yhteiskunnan huoltovarmuuskysymyksiä. Samalla käydään läpi tärkeimmät yhteiskunnan kriisivalmiuteen liittyvät tekijät.

Kirja on tarkoitettu erityisesti kaikille julkisen hallinnon ja talouselämän varautumis- ja turvallisuusasioista vastaaville, jotka joutuvat työssään pohtimaan yhteiskunnan ja sen väestön turvallisuuden varmistamisen kysymyksiä.

Kirjoittajat työskentelevät eri ministeriöissä valmiusasioiden johtotehtävissä.

Varautumisen käsikirja, hinta: 88,65 sis.alv.

35

Vuoden Palomies Arto Latvala kutsuu kenttää ulos mukavuu

Rohkeus ja ennakkoluulottomuu rakentuvat yhteisöllisissä tapah Palomestari Arto Latvalan automatka pysähtyi tien sivuun, kun hän sai syksyllä 2018 puhelimitse tiedon valinnastaan Vuoden Palomieheksi.

– Jouduin pysäyttämään auton ja mietiskelemään, että onhan tämä sellainen tunnustus, jota ei voi määrätietoisesti tavoitella. Se tulee aikanaan, jos on saanut aikaiseksi jotakin merkittävää, joka alalla oikeasti huomioidaan, kuvaa palomestari Arto Latvala ensitunnelmiaan.

P

ienen sulattelun jälkeen matka jatkui kohti kotia kilistelemään lähipiirin kesken.

Sen jälkeen arki jatkui ennallaan kohti Vuoden Palomiehen virallista julkistusta Pelastustoimen ajankohtaispäivillä Tampereella torstaina 22.11.2018.

Tunnustus merkitsee Latvalalle paljon. Kiitollisuus välittyy äänensävystä, jolla mies kuvailee palkinnon merkitystä. Uusista asioista nauttiva Latvala myöntää, ettei monessa mukana olleelle ammattilaiselle keikoissa ole samalla tavalla seksiä kuin aiemmin. Uutta intoa työhön on tullut uusista ja erilaisista työtehtävistä. Ne eivät ole toteutuneet yksin: työnantajansa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tuen lisäksi Latvala mainitsee Pelastusopiston, Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin ja Pelastustiedon, jotka ovat ottaneet miehen ideoita vakavasti.

Ajatuksia nimittäin on riittänyt: energisenä ihmisenä tunnettu Latvala lähtee tekemään projekteja vauhdilla ja uppoutuu niihin antaumuksella. Ideat eivät katso aikaa tai paikkaa, sillä ne voivat herättää jopa keskellä yötä. Mahdollisuus tuoda ideoita päivänvaloon on tuonut uralle ja tekemiselle uudenlaista buustia.

– Minulle on tarjoutunut vuosien saatossa mahdollisuus tehdä uusia asioita, jotka eivät ole valmiita ja joita ei kukaan ole keksinyt. Se on hienoa, kiittelee Latvala.

Mitä eläkeikää lähestyvä Latvala haluaisi jakaa nuoremmille pelastusalan ammattilaisille?

– Toivoisin voivani jakaa ennen kaikkea ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta uusia asioita ja niiden kehittämistä kohtaan. Asiat eivät kehity odottamalla tai siten, että joku ulkopuolinen tekee kehitystyötä. Alan osaajien pitää itse laittaa osaamisensa rohkeasti peliin, Latvala kiteyttää.

Kuvassa: Vuoden Palomies, palomestari Arto Latvala Tampereen Turvallisuusmessuilla MOPSI-palosimulaattori-yhteistyössä ylitarkastaja Jukka Lepistön (Tukes), viestintäpäällikkö Siiri L'Ecuyerin (SPPL) ja tutkija Marko Hassisen (Pelastusopisto) kanssa.

36

usalueeltaan:

us htumissa Ratkaisuna ennakkoluulottomuuden ja rohkeuden rakentamiselle Latvala näkee erilaiset yhteisölliset tilaisuudet, tapahtumat ja koulutukset, joissa hän soisi näkevän yhä laajemman otannan alan edustajia. Oppia voi hakea myös muista laitoksista tai esimerkiksi ulkomailta.

– Toivon, että kenttä tulisi enemmän omista pesistään ulos. Se tietenkin edellyttää työnantajan tukea ja kannustusta, toteaa Latvala.

– Omassa talossa koko operatiivinen puoli on ollut hengessä mukana viimeisen päälle.

Olen saanut kannustusta ja positiivista palautetta.

Uusissa tutkimushankkeissa Latvala on todistanut, kuinka kokeneet ja pitkän uran tehneet kollegatkin ovat saaneet uutta intoa työhönsä osallistumalla projekteihin ja koulutuksiin.

– Kurssi- ja täydennyskoulutuskustannukset ovat pieniä rahoja verrattuna kaikkeen siihen, mitä ne voivat tuoda tullessaan. Kaikkien laitosten tulisi satsata koulutukseen, sekä taloudellisesti että henkilökuntaa kannustamalla.

Pelastusala on tuonut elinikäisiä ystäviä ja esimerkkejä rakentavasta yhteistyöstä Pelastusala on tuonut Latvalalle elinikäisiä ystäviä, jotka ovat osa lähipiiriä. Esimerkiksi omien lasten kummit löytyvät pelastusalalta.

Alalla on useita henkilöitä, joiden ammatillista tekemistä ja heittäytymistä Latvala arvostaa suuresti. Yhdeksi heistä mies nimeää vanhan kollegansa Palo-opiston ajoilta, palomestari Markku Mäkelän vaarallisten aineiden torjunnan sektorilla. Tutkimushankkeiden osalta hän muistaa ja arvostaa Palo-opiston opettajan ja työkaverin, edesmenneen Timo Helosvuoren työn muun muassa jauhesammuttimien käytössä palomiehen työkaluna jo 1980-luvulla. Näitä oppeja on jatkettu Pelastusopiston tutkimushankkeissa, joihin ovat kuuluneet Latvalan lisäksi Ismo Huttu, Marko Hassinen ja Tuomas Kuikka. Erityis-

Muun muassa seuraavat perustelut esitettiin Arto Latvalan palkitsemiseksi:

A

rto Latvala on erinomainen esimerkki siitä, kuinka omaa pelastusalan osaamista voi kehittää oppia kaiken ikää -periaatteen mukaisesti ja kuinka omaa osaamista voi edelleen jakaa sekä oman työyhteisön että koko toimialan osaamisen kehittämiseksi.

Viimeisimpinä kehitysideoiden ”isänä ja moottorina” Arto Latvala on toiminut muun muassa täydentävien sammutusmenetelmien sekä kodinkonepalojen ja niiden sammuttamiseen liittyvissä tutkimushankkeissa. Latvalan kehittämis- ja koulutusmyönteisyyden ansiosta pelastustoimintataktiikka ja -tekniikka ovat kehittyneet ja alkusammutusopetukseen on voitu ottaa mukaan uusinta tutkittua tietoa. Lisäksi Latvalan alulle panemien tutkimusten tuloksia voi hyödyntää myös tulipalo-onnettomuuksien ehkäisyssä, eli paloturvallisemman rakentamisen ja palotarkastustoiminnan kehittämisessä.

Tausta Arto Latvala liittyi 9-vuotiaana mukaan VPK-toimintaan Pyhäsalmella. Hän suoritti Valtion palo-opistossa palomiehen, paloesimiehen ja palomestarin sekä pelastussukeltajan tutkinnot. Latvala on toiminu t kouluttajana Pelastusopistolla (ja sen edeltäjällä Palo-opistolla) sekä lukuisissa Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koulutustilaisuuksissa jo yli 30 vuoden ajan, samoin sopimuspalokuntien kursseilla.

Latvalalla on ollut lukuisia pelastusalan luottamus- ja asiantuntijatehtäviä, muun muassa Uudenmaan Pelastusliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koulutustoimikuntien puheenjohtajuus. Hän on ollut mukana kansainvälisen pelastustoiminnan kehittämisessä vuodesta 1993 lähtien. Erityisen lähellä hänen kiinnostustaan on ollut varautuminen lento-onnettomuuksiin ja suuronnettomuuksiin, joihin hän on laatinut ensimmäiset nykymuotoiset johtamisohjeet. Kirjallisesta tuotannosta mainittakoon myös P3-käsikirjan ensimmäinen painos.

Lue lisää: vuodenpalomies.fi

kiitoksen saa Pelastusopiston yliopettaja Ismo Hutun vuorovaikutuksellinen lähestymistapa kentän suuntaan.

”Eläkeikä-termi kuulostaa kauhealta” Palopäällystöliiton saamien tietojen mukaan Latvalaa esitettiin Vuoden Palomieheksi muun muassa seuraaviin perustein: ”Erityisen myönteistä on se, että vaikka Latvala lähestyy eläkeikää, hänen innostuksensa koulutukseen ja kehittämiseen ja tämän innostuksen välittäminen eteenpäin jatkuu edelleen ja on jopa jalostunut vuosien kuluessa.”

Mies itse ei eläkeikä-termistä piittaa, vaikka se väistämättä tuokin muutoksia miehen lähitulevaisuuteen.

– Eläkeikä-termi kuulostaa kauhealta, kun itsestä tuntuu siltä, että on edelleen 30-vuotias

ja virtaa on yllin kyllin, Latvala kommentoi.

Latvala on luonut virkauransa palomiehenä, paloesimiehenä, pelastussukeltajana ja palomestarina. Hän on työskennellyt palomestarina Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuodesta 1988 lähtien. Operatiivinen puoli saa keväällä 2019 jäädä taa, mutta sanomattakin lienee selvää, että takataskusta löytyy useita ideoita, joilla Vuoden Palomies aikoo jatkaa työtään pelastusalan parissa.

– Mielelläni vierailen esimerkiksi Pelastusopistolla tuntiopettajana ja mukana erilaisissa tutkimushankkeissa, kun niitä syntyy.

Vuoden Palomiehen valinnan suorittaa vuosittain toimikunta, johon kuuluu kaksi edustajaa seuraavista organisaatioista: Suomen Palopäällystöliitto (SPPL), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL.

37

Tervehdimme palopäällystöä Helsingin seutu

Hertta Kuljetus Oy E. Aalto www.kuljetuseaalto.fi Puh. 0400 101 021

Malmin seutu Kuljetusliike K-A. Holmberg Oy Puh: 0400-729073

Kuljetus Oy V & J Laine Puh: 040 557 1548

Tilitoimisto Juhani Viljaranta Ky Puh: 09 385 5556 Traktoritie 2 C, 00700 Helsinki

A & A Autopurkaamo Malmin Valio-osa Oy Kytkintie 2, 00770 Helsinki puh. 09 389 6600

Teokon Oy raskaan kaluston korjaus- ja huoltotyöt Hyttitie 5, 00700 Helsinki Puh: 09 374 3641

Puistolan Pizzapalvelu Hyttitie 6, 00700 Helsinki Puh: 010 337 2720

38

Puistolantori 1, 00760 HELSINKI puh. (09) 389 36 36 www.pizzapalvelu.net

Tervehdimme palopäällystöä Porvoon seutu

Jätehuolto J. Hämäläinen Oy Puhelin: 0400 298 452

Tammisaari-Hanko seutu

Byggnads Kb Sören Wickström Tammisaari Puh: 0400 – 736 497

Joensuun seutu

Metsäkoneurakointi Veljekset Jormanainen Ky P:0400-171581

ÖLLÖLÄ

Metsä-Karvinen Oy

Kärnä Oy

LEHMO Puhelin: 0400-170951

Uurontie 21, 81100 Kontiolahti Puhelin : 010 4399430

39

Tervehdimme palopäällystöä Joensuun seutu Auto- ja Pienkonekorjaamo A. Kauhanen Joensuu Puh: 013 123 555

Korjaamo Kari Kettunen Perttiläntie 5 80230 Joensuu Puhelin, 0500-857 498

Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky Jokikatu 7, 80220 Joensuu Puh.: 010 4232500

Kuljetus- Ja Konepalvelu Hiltunen Ay Rysätie 39, 82500 Kitee Puh.: 0400-169086

Lappeenrannan seutu Luumäen kunta

Jukan Taksi Taavetti Puh.: 0400-271276

Rautarakenne Leivo Ky Paatsamankatu 8 53810 Lappeenranta puh. (05) 416 1930

40

Kivikokko Oy Lappeenranta Puh. 05-45 81 874

Kuljetusliike P. Timperi Oy Hytti Puh: 040 506 6242

Kartiopuu Oy www.arkidea.fi

Kankaanrannantie 270, Lappeenranta Puh. 020 722 9520

Tervehdimme palopäällystöä Lieksa-Nurmes seutu

Veljekset Kokkonen Ky

Savonlinnan seutu Arkkitehtuuritoimisto Valjus Oy Tulliportinkatu 1 57100 Savonlinna Puh. 015-534 343

NLL Rakennus ja Saneeraus Oy Savonlinna Puh: 050 5282810

Värilinja Oy Olavinkatu 60, Savonlinna Puh: (015) 273060, 273080

Varattu Savonlinnan Metalli Ky Tuottajantie 3, 572 30 Savonlinna Puh: 015-557 565

Jyväskylän seutu

Autopalvelu Timo Lehtonen Puh: 0400 545 004

Arkkitehtitoimisto Pertti Nousiainen Oy Jyväskylä puh: 014-213 125

Laskenta ja konsultointi Kilpeläinen Oy Rajakatu 33, 40720 Jyväskylä Puh (014) 618 125

41

Tervehdimme palopäällystöä Jyväskylän seutu Hirsitalot L. Manninen Ltd Oy

 Kuivauskartoitukset  Kuivauspalvelut  Rakennuspalvelut,

24H

mm. kylpyhuoneremontit

JYVÄSKYLÄ | 020 730 9999 | jyvaskyla@vv-kuivaus.fi | www.vv-kuivaus.fi

Veerti Oy Kaunokkitie 8, 41800 Korpilahti Puh: 040-5537341

”VARATTU”

Sorvaamo Seppo Oy

Autonosturipalvelu Keijo Leppänen Ky Palokka Puh: 0400 541 814

Puuppolankoskentie 64, 41120 Puuppola Puh. 014 310 1174 www.sorvaamoseppo.fi

www.ksrr.fi

Lämpimiä ajatuksia ja Enkeleitä Jouluun!

Jyväskylä puh. 0400-749329

Vasarakatu 17, 40320 Jyväskylä Puh: 014 283800

Insinööritoimisto Urpo Lohi Oy hinausapumehtovuori.fi Puh:020 747 9622 42

Vasikkahaka 4 A, 40530 Jyväskylä Puh. 0400 919617

Tervehdimme palopäällystöä Jyväskylän seutu

puh: 050 5429997

Ahjokatu 6, 40320 Jyväskylä Puh: 044 783 5055

Kauppakeskus Seppä Ahjokatu 3-5 puh: 040-5640101

Kankaanpään seutu Perhekoti Honkaranta

Suonpään Metallirakenne Ky

Pääskyntie 1 38800 Jämijärvi Puh. 050-4913 579

Kankaanpää Puh: 0500-596236

Kuljetus Viinamäki Ky

Kuljetus T. Roskala Ky

Vatajankoski Puh: 044 270 1569

Puh: 0400-326 635 www.roskala.com

Koneurakointi Ari ja Arto Mattila Honkajoki Puh: 050 – 438 4780

Koneurakointi A&P Oy Ylä-satakunnantie 11, 39930 Karvia

puh: 0400-341493

”VARATTU”

Rovaniemen seutu IV- ja säätölaitehuolto J. Kantola Hirttiöntie 17 A, 96300 Rovaniemi puh. 040 512 2648

Insinööritoimisto Heikki Luiro Rovaniemi Puh. 0400-690391

Huoltamo Vauhtivesi R.Kemppe Ky Kittiläntie 2069, 97220 Sinettä Puh:016775599, 0400187422

Kiinteistöpalvelu Kajulat Oy

Öljypoltinhuolto Ilkka Lahtinen Oksatie 1, 96910 Rovaniemi Puh. 050 4933 113

Lapin puunkaatopalvelut Oy puh. 044 343 8480 puh. 040 730 5932 www.lapinpuunkaatopalvelut.fi

Autokorjaamo J. Koivuranta Oy 43

43

Tervehdimme palopäällystÜä Rovaniemen seutu Lapin Pro-Urakoitsijat Oy Aittatie 6 96100 Rovaniemi Puh. 040 183 4884 info@pro-urakointi.fi www.pro-urakointi.fi

Vaasan seutu Puhelin 010 2290150 Teollisuustie10, 65610 MUSTASAARI

Sammutec Myllärinkatu 14, 65100 Vaasa Puh:010 3377162

www.hartman.fi

Suvilahti

Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen Wolffintie 36, 65200 Vaasa P: 06 3170610

44

Akku Salminen

Tervehdimme palopäällystöä Mänttä-Vilppulan seutu KMV Ympäristöhuolto Oy Pajatie 1, 35800 Mänttä puh. 03 4742 870

Luisu Oy

Kuljetusliike J. Mäihäniemi Salussärkäntie 41 as. 2, 42840 Kolkki Puh. 050 590 2645

Metsä Niemelä Oy Vilppula Puh: 0500-237803

Maanrakennusurakointi Vesa Ojaluoma Puh: 0500-77 3514 Liedenpohja

Metsätyö Havanka Oy Tiukantie 307, 34710 Vaskivesi Puhelin 03-4758952 www.metsatyohavanka.fi

Jokilaaksojen seutu Vieskan Automaalaus Oy Korjaamontie 27 84100 Ylivieska Gsm: 050 3594149

R. Pikkarainen Ky Petäjäpuhto 2, 85500 Nivala Puhelin. 020 735 2420

  

  www.paloranta.fi

  

Tilitoimisto Virve Väntsi Vieskankatu 4, 84100 Ylivieska Puh: 08 425529

RS-Palvelut Ylikoski

”VARATTU”

Nivala Puhelin. 045 639 6301

45

Tervehdimme palopäällystöä Jokilaaksojen seutu REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8, 85900 Reisjärvi Puh. 040 3008 111

www.reisjarvi.fi

Merijärven kunta Merijärvi - hyvä paikka elää www.merijarvi.fi

Raahen Kukka ja Hautaustoimisto A. Paldanius Ky Sovionkatu 10, 92100 Raahe www.raahenkukka.com puh (08) 2238 261

Tilaviljasekoitus OsKa Oy

Siikalatva www.siikalatva.fi

46

Tervehdimme palopäällystöä Oulun seutu Pohjoisen rehtiä kalaa

Fair norther fish Isännöintipalvelu E. Suomela Oy Vanhantullinkatu 2 (4.krs), 90100 OULU Avoinna arkisin klo 8:00 - 16:00 Puh 08-311 7331 Fax 08-374 000

Asianajotoimisto Heikki Aspegren Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 447 3365 www.heikkiaspegren.fi

Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy Pulkkisentie 3, 90440 Kempele Puh. 040 5288 307

47

Tervehdimme palopäällystöä Hämeenlinnan seutu

Kuljetus Toukovalkama Oy puh. 040 581 9945

Kuorma-Autoilija Haanpää Mika Parola Puhelin 0400 208230

ÄÄ L LYSTÖ PÄ I OP

19

.2 0

PA L

HÄM

uinka luodaan turvallinen kaupunki? Mihin pelastustoimi on menossa? Kuinka yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat pelastusalalla Suomessa? Entä mistä rakentuu hyvä johtajuus ja kuka vastaa toimialan brändin rakentamisesta? Muun muassa näihin ja moniin muihin päivän polttaviin kysymyksiin etsitään vastauksia Palopäällystöpäivillä Hämeenlinnan Verkatehtaalla 3.–5.4.2019. Samalla kun Palopäällystöpäivien torstain ja perjantain ohjelmaa vielä viilataan loppuun, on keskiviikon pre-seminaarin ohjelma jo valmis. Päivän pääkysymys kuuluu: Kaupunki 2.0 – Kuinka siitä tehdään turvallinen?

Keskiviikon 3.4.2019 pre-seminaari toteutetaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Tilaisuus toimiikin erinomaisena foorumina kuntien ja turvallisuusviranomaisten edustajien verkostoitumiselle yhteisen tärkeän aiheen ympärillä. Päivän aikana asuntoministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo valtioneuvoston tervehdyksessä Suomen kaupunkien turvallisuuden nykytilasta ja kehityssuunnasta. Palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen kertoo, mikä tekee Espoosta Intelligent Community

VÄT

Palopäällystöpäivät pitävät sinut ajan hermolla 3.–5.4.2019 20 19 EE – tätä kaikkea on luvassa: N L I N 3. –5.4 NA K

Awards 2018 -kilpailun voittajan ja kaupungista älykkään. Lisäksi puheenvuorossa käsitellään, miten älykkäissä ratkaisuissa huomioidaan turvallisuus, lisääkö älykkäät ratkaisut haavoittuvuutta ja mikä on eri toimijoiden rooli turvallisuuden tuottamisessa älykkäässä kaupungissa.

Seminaarissa kerrotaan, mitä Safe Community -statuksen saaminen on edellyttänyt Hämeenlinnalta ja tarkastellaan psykologista näkökulmaa kaupunkiturvallisuuteen. Lisäksi keskiviikon ohjelmassa on muita mielenkiintoisia puhujia, keskustelua ja työpajoja.

Ennakkoilmoittautuminen Palopäällystöpäiville alkaa vuoden 2018 lopulla. Päivien juontajana toimiin televisiosta tuttu toimittaja, juontaja ja mediapersoona Juha ”Hietsu” Hietanen.

Ajankohtaisin tieto ohjelmasta ja ilmoittautumisesta löytyy osoitteesta sppl.fi/ppp2019!