sppl.fi 2/2026
Kun kesä tuo keikat maastoon
s. 6
Drooniuhka ja varautuminen: Asiantuntijat peräänkuuluttavat fyysisiä, teknisiä ja viestinnällisiä ratkaisuja
s. 12
Matkustusturvallisuus on osa yrityksen jatkuvuudenhallintaa
s. 14
MUUTAMME KÄSITYKSESI AUTOKAUPASTA
Erityismyynti Palo- ja pelastusajoneuvot
Petri Surakka puh. 010 555 5273
www.scania.fi
Kesä alkaa olla ovella. Koulut ovat loppumassa, erilaisten massatapahtumien sesonki alkamassa ja vedetkin alkavat lämpiämään uimakelpoisiksi. Monen mukavan asian ohella kesää kohti myös erilaiset riskit kasvavat. Maasto kuivuu, uimataidon rajoja koetellaan tarpeettomasti, suuria massoja kokoontuu erilaisiin tapahtumiin ja muutoinkin ihmisiä on liikkeellä runsaasti. Riskit kasvavat, mutta osaammeko ottaa ne huomioon omassa toiminnassamme?
Pelastustoimen näkökulmasta turvallisuudessa on monesti – ei toki aina – kysymys ihmisten omista valinnoista. Valinnoilla voidaan parantaa tai heikentää niin omaa kuin muidenkin turvallisuutta. Joskus riskinotto on tietoista, toisinaan taas tiedostamatonta ja omiin totuttuihin tapoihin pohjautuvaa. Se, teemmekö tulet metsään tai heittelemmekö tupakantumppeja luontoon, lähdemmekö merelle myrskyä vasten tai uimmeko saunasta ilman riittävää uimataitoa tai uimakuntoa, on monesti ratkaisevaa sen suhteen, mikä on oleva mukavan kesätekemisen lopputulos. Sen ohella, että omat valintamme vaikuttavat omaan riskitasoomme, niillä on usein vaikutusta myös muihin kanssaihmisiimme. Useinkaan se, että itse toimimme turvallisuutta heikentävällä tavalla, ei vaikuta vain meihin, vaan turvallisuuteen laajemminkin. Kesäinen ylinopeus ja omien ajotaitojen yliarviointi ovat omiaan saattamaan myös muut tiellä kulkijat vaaraan, soutuveneen keikuttaminen taas saattaa aiheuttaa koko veneen kaatumisen muutamia perustilanteita mainitakseni. Yhteinen turvallisuus muodostuu yksilöiden valintojen summasta.
Nyky-yhteiskunnassa erilaiset yksilön oikeudet ovat usein keskiössä ja niitä – usein perustellustikin – korostetaan. Koetaan, että yksilön oikeus tehdä valintoja on primääriarvo. Keskustelussa unohtuu kuitenkin helposti vastuunäkökulma. Erilaisten oikeuk-
sien vastapainona pitäisi olla vastuu omasta toiminnastaan ja sen seurauksista itselle ja muille. Enkä nyt tarkoita pelkästään vahingonkorvausoikeudellista tai rikosoikeudellista vastuuta, vaan enemmänkin moraalista vastuuta omista valinnoistamme. On helppo ajatella, että yhteiskunta hoitaa ongelmat silloin, kun jokin turvallisuuspoikkeama syntyy. Niin se tietysti tekeekin, mikä näkyy pelastustoimen tehtävätilastoissa, samoin kuin ensihoidon ja poliisin tilastoissa. Jos kaikki me kantaisimme moraalisen vastuun omista tekemisistämme, kaikkien viranomaisten kuormitus olisi todennäköisesti huomattavasti alhaisempi ja turvallisuustaso huomattavasti nykyistä korkeampi.
Olen monesti eri yhteyksissä korostanut sitä, että paras tapa vaikuttaa yleiseen turvallisuuteen on, että mietimme 15 sekuntia mitä teemme ennen kuin teemme. En tarkoita sitä, etteikö elämästä voisi nauttia ja elää hetkessä tai vaistonvaraisestikin, mutta pieni miettiminen ennen valintojen tekemistä tuskin kesäriemua pilaa. Sen sijaan se voi pelastaa monelta harmilliselta kokemukselta. Toivon kaikille mukavaa ja turvallista kesää, hyviä valintoja, aurinkoa, lepoa ja rauhaa itse kullekin sopivassa suhteessa.
Markus Aarto liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja Suomen Palopäällystöliitto
3. Pääkirjoitus
5. Toiminnanjohtajan katsaus
6. Kun kesä tuo keikat maastoon
10. Turvallisuus autourheilutapahtumissa: yhteistyö palokuntien kanssa
12. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Drooniuhka ja varautuminen – Asiantuntijat peräänkuuluttavat fyysisiä, teknisiä ja viestinnällisiä
14. Yritysturvallisuus-jaosto: Matkustusturvallisuus on osa yrityksen jatkuvuudenhallintaa
16. Pelastustoiminta-jaosto: Toimintamallina kärkiyksikkö – missä mennään?
17. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto: Vapaaehtoisen ensivasteen ja lain ristiriita – Keski-Suomen tapaus paljastaa sääntelyaukon
18. Riskienhallinta-jaosto: Sveitsin yökerhopalo tapahtumaturvallisuuden näkökulmasta
20. Kolumni: Palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää sukupuolineutraaleja nimikkeitä myös pelastusalalle
21. Kolumni: Tapahtumaturvallisuus hätäkeskustoiminnassa
22. Yritysturvallisuusfoorumi
23. Opiskelijan kolumni: Turvallisuus ei ole sattumaa
24. Palopäällystöpäivät ja Varautumisen foorumi 2026
28. Palopäällystöpäivien tuote-esittelijät
36. Svenska kommittén: Sammandrag: Nordiska brandbefälsmötet i Lund 8–9 april 2026
38. Antin kesätervehdys: Palopäällystöliitto on tärkeä osa pelastusalan kehittämisekosysteemiä
39. Ehdota vuoden sopimuspalokunnan päällikköä
40. Palopäällystöliiton mentorointiohjelmassa haku auki
41. Kyselyn tuloksia: Rasismi pelastustoimessa
44. Hankepäällikkö Mauri Salo
45. PetoJoSim tuo työkalut johtamisen harjoitteluun
46. Kokouskutsut: Jaostokokouksia 2026
47. Tervehdimme palopäällystöä
60. Syksyn tapahtumat ja koulutukset
14 –16.4.2026 26 20 6 10 24
T
Anna palautetta!
Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystölehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea? Tai haluaisitko itse kirjoittaa lehteen? sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta
PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Mika Kontio TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen • koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen • koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen • hankepäällikkö Tanja Nyqvist • hankepäällikkö Joonas Kortelainen • turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski • hankepäällikkö Mauri Salo • hankepäällikkö Kari Telaranta • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi • talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero • KANSIKUVA: Juha Huttunen • TAITTO Zerren Design Oy • PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2025, ISSN 1795-3812 • ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112 , toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen
Kun ajan viisaria kääntää kuluneeseen kevääseen, niin päällimmäinen tunne on kiitollisuus. Paljon on mahtunut alkuvuoteen – työtä, taloutta, kohtaamisia, onnistumisia – ja samalla on syntynyt tunne, että olemme kulkeneet oikeaan suuntaan.
Meillä liitossa vuoden ensimmäinen puolisko on nyt jälleen paketissa, ja toimistolla siirrytään vähitellen kesän rauhallisempaan rytmiin ja ansaituille kesälomille.
Koulutuksen osalta voin aidosti sanoa, että olemme onnistuneet hyvin. Tavoitteet eivät jääneet paperille, vaan ne myös saavutettiin. Mutta numeroita tärkeämpää on se, että olemme saaneet olla vahvistamassa pelastusja turvallisuusalan osaamista ja tukemassa kentän työtä. Tämä on Palopäällystöliiton ydintä.
Kevään kohokohta oli jälleen Palopäällystöpäivät. On aina hienoa nähdä, miten ihmiset kokoontuvat yhteen – ei vain kuuntelemaan ohjelmaa, vaan kohtaamaan toisiaan. Tänäkin vuonna Palopäällystöpäivien henki oli vahva, ja myös palautteet ja halu osallistua ensi vuonnakin kertovat tapahtuman merkityksestä.
Haluan kiittää lämpimästi teitä kaikkia, jotka olitte mukana – osallistujina, puhujina, näytteilleasettajina, yhteistyökumppaneina. Ja aivan erityinen kiitos omalle tiimilleni. Näitä hetkiä ei synny ilman yhteistä tavoitetta, sisällöllistä ja järjestämisosaamista sekä hyvää yhteistyötä.
Ajatukset ovat jo monella meistä hieman tulevassa, ja niin myös minulla. Ensi kevään Palopäällystöpäivät Tampereella ovat jo kalenterissa ja suunnittelupöydällä, kun kehitämme tapahtumaa edelleen. Järjestäjinä haluamme, että jokainen osallistuja kokee saavansa tapahtumasta enemmän – enemmän valinnanvaraa, enemmän sisältöä, enemmän merkitystä.
Kevään yli 30 tapahtuman joukosta nostan vielä yhden tapahtuman, joka kuuluu kevääseemme: Jehumaljan. On ollut ilo seurata, miten kilpailu elää ja kehittyy. Kilpailuryhmän kokoa koskeva sääntömuutos on madaltanut osallistumisen kynnystä ja hou-
kutellut ja houkuttelee uusia kilpailuryhmiä mukaan. Toivon, että jatkossa näkisimme entistä laajemmin ja eritaustaisia palokuntaryhmiä kilpakentällä. Tämänvuotinen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja sen laajan sopimus- ja vapaaehtoistoimijoiden järjestämä kokonaisuus ansaitsee erityiskiitoksen –kertakaikkisen onnistunut tapahtuma!
Ja ensi vuonnahan näemme samoissa kilpailutunnelmissa Joensuussa Pohjois-Karjalassa – rohkeasti mukaan kokeilemaan!
Asiantuntijatyö on puolestaan kulkenut kovalla vauhdilla koko kevään. Hankkeita on enemmän kuin koskaan – osa alkanut, osa päättynyt – ja se kertoo sekä luottamuksesta että tarpeesta. Itselleni tärkeää on erityisesti se, että emme tee tätä yksin, vaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Silloin syntyy myös parhaat tulokset. Asiantuntijatyömme on vahvistunut myös uuden venetoiminnan asiantuntijatoimikunnan myötä.
Haluan nostaa esiin vielä yhden alalle tärkeän asian: huomionosoittamisen ansioista. Pelastusalalla ansiomerkeillä on vahva ja arvokas merkitys, eikä syyttä. Palopäällystöliiton ansiomerkit ovat pitkään olleet tapa tuoda esiin sitä työtä ja niitä tekoja, jotka muuten helposti jäävät arjen keskellä liian vähälle huomiolle.
Ansiomerkin hakeminen on jo itsessään arvostuksen osoitus. Se kertoo, että jonkun työ, panos tai aikaansaannos on nähty ja se halutaan tuoda näkyväksi. Meillä ansiomerkit myönnetään nimenomaan ansioista – ei pelkästään pitkän työuran perusteella, vaan sen, mitä on konkreettisesti saatu aikaan. Taustalla on aina jotain sellaista, mikä on ollut merkityksellistä, poikkeuksellista tai vienyt alaa eteenpäin.
On myös hyvä muistaa, että ansiomerkit eivät ole vain yhdelle kohderyhmälle. Niitä voidaan myöntää laajasti pelastus- ja turvallisuusalan toimijoille – miehistöstä johtoon, asiantuntijoille sekä myös niille, jotka alan ulkopuolelta ovat tehneet poikkeuksellisen työn turvallisuuden edistämiseksi.
Kun seuraavan kerran omassa työyhteisössänne pohditaan, miten arvostusta voidaan osoittaa, rohkaisen pysähtymään hetkeksi tämän äärelle. Hyvin harkittu huomionosoitus merkitsee enemmän kuin arvaammekaan.
Me autamme mielellämme – ota yhteyttä tai käy tutustumassa verkkosivuillamme.
Nyt kuitenkin aika siirtää ajatukset hetkeksi muualle. Kesä antaa mahdollisuuden irrottautua, hengähtää ja kerätä voimia. Syksykin saapuu, ja se tulee olemaan jälleen aktiivinen – mutta siihen palataan sitten.
Haluan kiittää teitä kaikkia kuluneesta keväästä. Toivotan aurinkoista, palauttavaa ja turvallista kesää!
Ari Keijonen toiminannjohtaja
Retkeilyinnostus syttyi Suomessa korona-aikaan eikä se hiipunut enää sen jälkeen entisekseen. Pohjois-Suomessa retkeilijöiden tapaturmat ja pelastamiset korostuvat, kun Lapin maisemat ja luonto vetävät vaeltajia puoleensa vuosi vuodelta enemmän.
Tämä luo oman paineensa myös pelastustoimelle. Toiveissa onkin, että luonnon voimia kunnioitettaisiin ja vaellukselle ymmärrettäisiin varustautua huolella. Sillä vältettäisiin monet haaverit ja hälytystehtävät.
Lapin talvimatkailu on rikkonut ennätyksiä vuosi vuodelta, mutta myös lumettoman ajan matkailu on kasvanut ja luonnossa liikkuminen lisääntynyt. Osa kulkijoista on hyvinkin tottuneita luonnossa liikkujia ja toiset vähän vähemmän. Omaa kutsuaan kuulevat myös talvivaeltajat, joita heitäkin löytyy monen tasoisilla taidoilla ja varustuksella.
- Silloin, kun korona sulki rajoja, eikä päästykään enää ulkomaille, niin Lapin löysivät myös ne ihmiset, jotka eivät muutoin
retkeile tai yleensä Suomen sisällä matkusta, muistelee ensihoitaja Heini Kontsas Lapin hyvinvointialueelta Inarista.
Kontsas toimii myös vanhempana sopimuspelastajana Ivalon VPK:ssa, joka toimii alueella ensilähdön sopimuspalokuntana.
- Maastontuntemuksen lisäksi palokuntalaisten omat erätaidot ja -varusteet ovat tärkeitä pelastustehtävillä, jotka saattavat olla pitkäkestoisia ja tapahtua ääriolosuhteissa.
Kyllä sen huomaa, että turistien maastoevakuoinnit ovat lisääntyneet paljon.
Heini Kontsas on ensihoitaja Lapin hyvinvointialueella Inarissa ja hanketyöntekijä Inarin turvalliset kylät -hankkeessa. Hän toimii myös vanhempana sopimuspelastajana Ivalon VPK:ssa.
Eikä hän tarkoita tällä ensisijaisesti ulkomaisia matkailijoita. Metsähallituksen kansallispuistojen käyntimäärät ovat olleet neljä viimeistä vuotta noin 3,5 miljoonan henkilön luokkaa. Se on noin puoli miljoonaa vähemmän kuin huippuvuosina 2020–2021, mutta selvästi enemmän kuin sitä ennen. Kansallispuistoissa on kävijälaskureita, millä seurataan tarkasti kävijämääriä. Muualla luonnossa liikkujia on vaikeampi laskea, koska säännöllistä laskentaa ei ole ja moni kulkee omia polkujaan. Lapin pelastuslaitoksen tehtävätilastoissa ja -kuluissa retkeilijöiden pelastamisessa näkyy kuitenkin kasvua myös kansallispuistojen ulkopuolella.
- Viime vuonna tunturista pelastettiin tai haettiin vaeltajia enemmän kuin koskaan, kertoo pelastusjohtaja Markus Aarto Lapin pelastuslaitokselta.
Pelastustehtäviä oli karkeasti laskettuna yksi joka päivä. Rahassa se tarkoittaa 500–1000 euroa per tehtävä, jos henkilö haetaan maastosta pelastuslaitoksen kalustolla maata pitkin. Jos apuun pitää hälyttää Pelastushelikopteri Aslak, Rajan helikopteri tai norjalaista kalustoa, voi summa nousta jopa 10.000 euroon. Ja kun pelastuspari on päivän tai vuorokauden hakemassa pelastettavaa maastosta, ovat he poissa muusta hälytysresurssista. Ja toisinpäin: jos pelastajat ja sopimuspelastajat ovat sammuttamassa maastopaloa, ei heistä heti riitä myös pelastustehtäviin.
- Jos maastossa tapahtuu onnettomuus, niin apua pitää hälyttää. Se on selvää. Mutta järkeä pitää käyttää siinä, milloin pelastus-
Viime vuonna tunturista pelastettiin tai haettiin vaeltajia enemmän kuin koskaan.
laitoksen apua tarvitaan. Jos kengästä irtoaa pohja, niin se pitää sitten sitoa narulla tai jesarilla. Ei sitä varten tilata mönkijäkyytiä pelastuslaitokselta, Aarto paimentaa.
Ensihoitajilla reppu valmiina pitkään maastoreissuun
Pohjoisen pitkät välimatkat ja retkeilijöitä houkuttelevat erämaat vaativat ensihoitajiakin pakkaamaan reppunsa samoilla vaatimuksilla.
- En tiedä, onko Suomen kaikissa ensihoitoyksiköissä sääskimyrkkyä, mutta meillä on, Kontsas naurahtaa. Auton hoitotila saattaa olla hetkessä sääskiä täynnä.
Autoissa on jotakin välineistöä keskivertoa enemmän, jotta se riittää pitkilläkin keikoilla.
- Ensihoitajilla on lisäksi oltava kunnolliset kelkkahaalarit mukana, joskus myös kesällä, koska kesäkuun yönä saattaa lämpötila hyvinkin olla nollassa. Lämpimänä pysyminen on tärkeää myös keskellä kesää, kun maastosta haetaan porukkaa.
Lapissa matkapuhelinverkon katvealueet eivät koske vain retkeilijöitä tai poromiehiä. Myös pelastustehtävälle lähdettäessä pitää valmistella erilaiset skenaariot, mitä tehtävällä saattaa tulla vastaan.
- Välillä olemme ensihoitotehtävällä paikassa, mistä ei pysty konsultoimaan ketään, koska ei ole kenttiä. Siksi pitää olla valmis sietämään epävarmuutta, kun se työpari saattaa olla ainoa kollegiaalinen tuki. Sopimuspalokuntalaisten näkökulmasta tilanne on sama, maastossa ollessa et saa välttämättä yhteyttä
pelastustoimen johtajaan kertaakaan, joten toimintasuunnitelma eri vaihtoehtoineen täytyy olla selvillä jo maastoon lähdettäessä, Kontsas selventää.
Ja kun puhutaan maastosta, niin se tarkoittaa sitä, että siellä kuljetaan mönkijällä, veneellä, ilma-aluksella, moottorikelkalla tai helikopterilla – tai jalkaisin.
Harjoittelua kotimaastossa ja järki käteen erämaassa
Retkeilijöille Kontsaksella on lista vinkkejä ja neuvoja, millä varmistaa vaelluksen onnistuminen.
- Ennen kuin lähtee yli yhden yön reissulle Lapin luontoon, olisi hyvä testata maastossa kulkemista ja yöpymistä sekä omia varusteitaan ihan siinä lähellä omaa kotiaan, ja vaikka vähän kurjemmallakin kelillä.
Kolme asiaa hän nostaa ylitse muiden: Ota ruokaa mukaan ainakin yhdeksi extrapäiväksi, varustaudu lämpöisillä vaatteilla ja avaruuslakanalla ja kunnioita maastopalovaroituksia!
- Avaruuslakana on tosi halpa henkivakuutus, sillä koskaan ei pidä maata suoraan maata vasten, varsinkaan loukkaantuneena. Meillä saattaa mennä päällekkäisistä tehtävistä tai keliolosuhteista johtuen useita tunte-
Maastoretkelle on tärkeä pakata mukaan varusteet ja muonat, joilla pärjää myös sään tai olosuhteiden yllättäessä.
Ota ruokaa mukaan ainakin yhdeksi extrapäiväksi, varustaudu lämpöisillä vaatteilla ja avaruuslakanalla ja kunnioita maastopalovaroituksia!
ja, ennen kuin pääsemme potilaan luo. Joskus tavoittamisviive johtuu yksinkertaisesti siitä, että matka potilaan luo on erittäin pitkä ja hidaskulkuinen. Autettava on tosi tärkeä pitää lämpimänä tuloomme saakka.
Maastopalovaroituksen vakavuus ja sisältö tuntuu edelleen olevan mysteeri myös osalle kokeneista luonnossa liikkujista.
- Osa konkarivaeltajista tai -eränkävijöistä ajattelee, etteivät maastopalovaroitukset koske heitä. Kerrankin maastopalovaroituksen aikaan tuulisella säällä Ivalojokea meloessani näin toistakymmentä nuotiota sen rannoilla. Niitä oli sytytetty sekä paikallisten, että matkailijoiden toimesta. Siinä oli todelliset isot riskit maastopalojen syttymiselle.
Inarin kunnassa on toteutettu Leader-rahoitteinen Inarin turvalliset kylät -hanke, jota Kontsas vetää. Kylien turvallisuus on ollut keskeinen teema ja kylissä on nostettu paljon esille matkailun lieveilmiöitä ja niiden vaikutuksia paikallisiin. Jokirannat ja mökkipihat houkuttelevat matkailijoita puoleensa. Jokaisenoikeudet ymmärretään ehkä joskus tahallaan siinä määrin väärin, että leiriydytään tai käydään makkaranpaistoon yksityiseen mökkipihaan.
- Todella hankalaa ja epäkunnioittavaa tämä on etenkin silloin, kun sieltä pihamaalta tai rannalta ei poistuta, vaikka mökin omistaja pyytää niin tekemään. Kannattaa tutustua retkietikettiin, niin ei voi ainakaan väittää olevansa tietämätön hyvistä tavoista.
Pääasiassa retkeilijät ja luonnossa liikkujat ovat kuitenkin hyvin perillä erätaidoistaan ja tarvittavista varusteista. Kontsas toivottaakin innokkaat retkeilijät tervetulleeksi Lappiin, myös ensikertalaiset, kunhan on harjoitellut taitojaan kotimaastossa ja mukana on riittävät sekä toimivat varusteet.
Lähde: *) www.metsa.fi/vapaa-aikaluonnossa/kayntimaarat/ kayntimaarien-kehitys/
Terhi Kallio
viestintäpäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
Jotta oma ja muiden retki onnistuisi, huomioi nämä seikat:
• Tutustu retkietikettiin ja kansallispuiston tai luonnonpuiston sääntöihin ja kunnioita niitä.
• Tee reittisuunnitelma ja varasuunnitelma ja kerro ne jollekulle. Merkkaa käyntisi myös tupien vieraskirjoihin.
• Reitin varrelta on hyvä ilmoitella itsestään, mutta joka paikassa ei verkkoa välttämättä ole. Korkeilta paikoilta kenttää voi löytyä helpommin.
• Retkeä ei pidä suunnitella autiotupien varaan. Viimeisenä tupaan tulleelle pitää antaa tilaa. Ota oma majoite aina mukaan.
• Pakkaa mukaan ainakin särkylääkkeitä, omat lääkkeet myös extrapäiväksi, sidetarpeita, narua, avaruuslakana, sääskimyrkkyä tarpeeksi, ilmastointiteippiä, tulitikut kastumattomaan pussiin, lämpimiä ja sateen pitäviä vaatteita, tarpeeksi ruokaa, majoite, kartta ja kompassi, varavirtapankki, puukko.
• Vältä noroa. Älä mene kansallispuistoon, missä norosta on ilmoitettu.
• Jos sairastut noroon tuvassa, kirjoita siitä tupavihkoon.
• Käsidesi ei tapa norovirusta. Käytä saippuaa.
• Ota vesi puhtaalta alueelta, ei käsipesupaikalta.
• Käytä avaruuslakanaa lämmöneristäjänä. Suoraan maata vasten ei pidä maata.
• Ota mukaan myös ruokaa, joka ei tarvitse tulta valmistuakseen.
• Tarkista maastopalo- ja muut varoitukset mahdollisuuksien mukaan myös retken aikana.
• Maastopalovaroituksen aikaan on kiellettyä sytyttää avotuli myös merkityillä nuotiopaikoilla. Avotuli = nuotio, risukeitin, kertakäyttögrilli
• Luonnossa ei saa käyttää höyrystyviä karkotteita kuten Thermacelliä.
• Pidä koira aina kytkettynä poronhoitoalueella.
• Retki pitää osata myös perua, jos olosuhteet tai kunto niin vaativat.
Suomen autourheilutapahtumat keräävät vuosittain tuhansia harrastajia, kilpailijoita ja katsojia eri puolilta maata. Sopimuspalokunnilla ja VPK:illa on iso rooli näiden tapahtumien turvallisuudessa.
Saku Rouvali on palokunnanpäällikkö Jokivarren VPK:ssa ja koulutuspäällikkö Menosten VPK:ssa. Hän on mukana erilaisten autourheilutapahtumien turvallisuusjärjestelyissä noin nelisenkymmentä kertaa vuodessa. Tätä varten hän on kouluttautunut muun muassa sopimuspalokunnan koulutusjärjestelmän koulutuksissa sekä Palopäällystöliiton ja AKK:n ralliautoilutapahtumien onnettomuustilanteiden ensivastakoulutuksissa.
Palokuntia pyydetään autourheilutapahtumiin huolehtimaan erilaisista turvallisuustekijöistä. He voivat vastata ensivastetoimista, onnettomuustilanteiden hoidosta, pelastustehtävistä, sammutustoimista ja tarvittaessa myös evakuoinnista. Ennen kaikkea palokunnissa on osaaminen katsoa kilpailutapahtuman turvallisuutta kokonaisuuden kannalta.
– Me ajattelemme palokunnassamme autourheilukilpailuun osallistumisen aina tapahtuman kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Se tarkoittaa muun muassa sitä,
että olemme mukana kilpailun suunnittelussa, pelastussuunnitelmien teossa ja yhteydenpidossa pelastuslaitokseen. Tarkastamme kilpailualueen turvallisuuden kannalta olennaiset kulkureitit ja käytössä olevan alkusammutuskaluston. Lisäksi huolehdimme sammutusveden saannista ja tarvittavasta öljyntorjuntamateriaalista sekä varmistamme turvallisuusjärjestelyt muuallakin kilpailualueella, Rouvali kertoo.
– turvallisuustekijät tapahtuman luonteen mukaan
Suomessa järjestetään monipuolisesti erilaisia autourheilutapahtumia perinteisistä rallikilpailuista jokamiesluokan kilpailuihin ja Tractor Pullingista driftingiin ja kiihdytysajoihin, unohtamatta kuorma-autoja ja moottoripyöriä.
– Tapahtumissa pitää turvata niin kilpailijoiden, kilpailujärjestäjien kuin tapahtumaan osallistuvan yleisön turvallisuus, Rouvali luettelee.
Autourheilutapahtumissa riskit liittyvät erityisesti ajoneuvojen nopeuteen, radan luonteeseen ja yleisön sijoittumiseen. Pelastuslaitoksen vastuulla on tarkistaa kilpailujärjestäjän tekemät suunnitelmat ja huomauttaa niissä olevista turvallisuuspuutteista.
– Riskien tunnistaminen ja niiden ennaltaehkäisy on avainasemassa turvallisuustyössä, Rouvali korostaa.
Hän toivoo turvallisuusasioissa kisajärjestäjiltä yhteydenottoa turvallisuuspalvelujen tuottajan suuntaan riittävän ajoissa, jotta turvallisuustekijät ehditään huomioida kisajärjestelyissä. Viime tipassa tulevat yhteydenotot ovat ongelmallisia kaikkien kannalta.
– Parasta olisi, jos palokuntaa pyydettäisiin mukaan kisasuunnitelmien tekemiseen. Silloin voisimme parhaiten parantaa tapahtuman turvallisuustekijöitä ennaltaehkäisevästi, vaikka pelastuslaitoksen edustaja ne sitten omalta osaltaan käy läpi.
Jokaisella kilpalajilla on omat järjestönsä, jotka laativat kilpailuille säännöt ja antavat turvallisuusvaatimukset. Turvallisuussäännöt voivat olla hyvinkin tarkkoja tai huomattavan väljiä. Tämän lisäksi järjestetään kyläkisoja, jotka eivät kuulut minkään järjestön alle.
Romurallikilpailussa.
Jokivarren VPK:ssa ja Menosten VPK:ssa palokuntalaiselle on vähimmäisvaatimuksena pelastustoiminnan peruskurssin suorittaminen ennen autourheilukisoihin osallistumista.
– Ei kaikkien tarvitse olla autonleikkaajia, koska porukassa on hyvä olla myös esimerkiksi sairaanhoitajia ja lääkäreitä, Rouvali kertoo.
Autourheilupelastamiseen pystyy erikoistumaan muun muassa Palopäällystöliiton järjestämissä koulutuksissa. Näitä ovat muun muassa Autourheilutapahtumien ensivasteryhmien koulutus sekä Road Rescue- ja Raskaan kaluston tieliikennepelastamisen koulutukset.
– Koen tärkeäksi itsensä kehittämisen. Meillä on ollut palokunnassa erilaisia kouluttajia, ja lisäksi järjestämme koulutuksia myös itse. Sopimuspelastajien pitää osata käyttää tieliikennepelastamisessa käytettäviä työkaluja ja -menetelmiä.
Myös yhdessä kisajärjestäjien kanssa järjestetään erilaisia harjoituksia. Niissä tutustutaan kisakalustoon: miten autojen ovet saa auki, mistä materiaalista ikkunat ovat, millaiset turvakaaret ovat, miten pelastettava saadaan autosta ulos, miten hinauspisteet on merkitty.
- Käytännön harjoittelua ei voi kuitenkaan määrättömästi tehdä, koska kilpa-autot ovat kalliita, vaikka autot olisivatkin jo raatoja.
Terhi Kallio
viestintäpäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
Muistilista turvallisen autourheilutapahtuman järjestäjälle vuosittaiseen käyttöön
- alkusammutus- ja ensiapuvälineet:
• paikat
• selkeät paikkamerkinnät
• esteetön saavutettavuus
- sammuttimet:
• kappalemäärä
• teho
• sisältö
• oikea säilytys
• ajantasainen tarkistus
- öljyntorjuntakalusto:
• oikea materiaali
• keräyspiste
• ympäristövastaava
- poistumistiet:
• selkeät merkinnät
• avoin kulku
- yhteydenotto palokuntaan ja pelastuslaitokseen
• hyvissä ajoin ennen tapahtumaa
Tutustu Tukesin kattavaan rallitapahtuman turvallisuuden toimintaohjeeseen: tukes.fi/ rallitapahtumanturvallisuus
SPPL järjestää autourheilutapahtumien onnettomuustilanteiden ensivastekoulutuksia.
Ole yhteydessä! sppl.fi/autourheilutapahtumienturvallisuus-ja-pelastustoiminta
Mitä pelastustoimen tulisi oppia Suomeen harhautuneista drooneista?
Viime huhtikuussa Palopäällystöpäivät aloittaneessa Varautumisen foorumissa alustajina toimivat Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti-evp. Jyri Kosola ja tietokirjailija, johtamisen, viestinnän ja turvallisuuden asiantuntija Lilly Korpiola. Palopäällystö-lehti haastatteli asiantuntijoita seminaarin yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Keskustelun keskiössä olivat erityisesti Suomeen harhautuneiden ja pudonneiden droonien aiheuttamat haasteet siviiliviranomaisille.
Haastattelun aluksi Kosola totesi, että droonien harhautuminen Suomen alueelle oli käytännössä väistämätöntä. Hänen mukaansa tapahtunut oli vain ajan kysymys. Viimeaikaiset tapahtumat sekä viranomaisten viestintä ovatkin tuoneet esiin tarpeen kehittää konkreettisia toimintamalleja vastaavien tilanteiden varalle.
Tekninen varautuminen ja torjuntakyky
Kosola painotti, että droonien torjunta edellyttää sekä fyysisiä että teknisiä ratkaisuja. Tähän kuuluu esimerkiksi kriittisten kohteiden sijoittelu ja hajauttaminen sekä havaintoja torjuntajärjestelmien kehittäminen. Torjuntajärjestelmät voivat koostua muun muassa elektronisen sodankäynnin sensoreista ja vaikuttamiskeinoista, kuten radiotaajuuksien häirinnästä, laserteknologiasta ja energia-asepohjaisista ratkaisuista. Ukrainassa on lisäksi hyödynnetty me-
nestyksekkäästi erillisiä torjuntadrooneja, jotka toimivat vastatoimina vihamielisille lennokeille.
Viestintä ratkaisevassa roolissa
Teknisten ratkaisujen rinnalla Korpiola nostaa esiin viestinnällisen varautumisen keskeisen merkityksen. Hänen mukaansa pelastustoimella ja muilla viranomaisilla tulisi olla
Tekoäly ja digitaalinen toimintaympäristö
Haastattelussa Jyri Kosola nosti esiin myös tulevaisuudenteknologisia uhkakuvia. Tekoälyn kehittyminen ja digitaalinen toimintaympäristö mahdollistavat entistä tehokkaamman maalittamisen ja yksittäisten toimijoiden seuraamisen. Tämä lisää paineita viranomaisten toimintakyvylle ja tietoturvalle sekä äärimmäisessä tilanteessa myös avainhenkilöiden suojaamiselle. Jätämme arjessa päivittäin jälkeemme joukon digitaalisia jalanjälkiä, joiden perusteella liikkumistamme sekä rutiineja on helppo seurata ja vieläpä täysin laillisesti.
Pelastustoimen tulee
kehittää konkreettisia
keinoja informaatiovaikuttamisen torjumiseksi.
valmiina selkeä ja ennalta suunniteltu strategisen viestinnän malli kriisitilanteita varten.
Informaatiosodankäynnissä vastapuolella on usein aloite, ja viranomaisten reagointi väärään tietoon jää helposti viiveelliseksi. Pelkkä reagointi ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan proaktiivinen viestintästrategia, jonka avulla viranomaiset voivat ottaa mediatilan haltuun ja ohjata keskustelua.
Kosola nostaa esille myös esille keskeisen tarpeen ajantasaiselle tilannekuvalle sekä tehokkaalle johtamiselle, jotta viestintä perustuu oikeaan ja nopeasti päivittyvään tietoon.
Kohti vaikuttavampaa viranomaisviestintää
Viestinnän ammattilaisena Korpiola korostaa, että pelastustoimen tulee kehittää konkreettisia keinoja informaatiovaikuttamisen torjumiseksi. Yksi esimerkki on drooneista varoittava mobiilisovellus, jota voitaisiin kehittää pelkkää varoittamista pidemmälle: järjestelmä voisi tarjota kansalaisille selkeitä toimintaohjeita eri tilanteisiin.
Tutkimusten mukaan selkeät ohjeet ja osallistava viestintä vähentävät epävarmuutta ja vahvistavat kansalaisten resilienssiä verrattaessa passiiviseen, toteavaan viranomaisviestintään. Tämä korostuu erityisesti nuoremman väestön kohdalla.
Korpiolan mukaan perinteinen, jäykkä virkamiesviestintä ei enää tavoita yleisöjä riittävän tehokkaasti. Viestinnän tulee olla selkeää, nopeaa ja turvallisuuden tunnetta vahvistavaa. Esimerkiksi nuorten keskuu-
Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti-evp. Jyri Kosola ja tietokirjailija, johtamisen, viestinnän ja turvallisuuden asiantuntija Lilly Korpiola esiintyivät Palopäällystöliiton järjestämässä Varautumisen foorumissa Palopäällystöpäivillä 14.6.2026 Tampereella.
dessa keskeinen uutiskanava on tällä hetkellä TikTok, jonka lyhyet videot asettavat uudenlaisia vaatimuksia viranomaisviestinnälle.
Yhteistyötä ja ketteryyttä varautumiseen
Kosola ja Korpiola painottavat myös tarvetta vähentää normiohjausta ja lisätä varautumistyön ketteryyttä. Pelastustoimen rinnalle tarvitaan entistä vahvemmin myös kolmannen ja neljännen sektorin toimijoita.
Hyviä esimerkkejä tästä ovat eri puolilla Suomea käynnissä olevat kyläturvallisuus-
hankkeet, jotka vahvistavat paikallista varautumista ja yhteisöjen kriisinsietokykyä.
Lisäksi viestinnässä on huomioitava osaltaan Suomen monikulttuurisuus. Erityisesti suurissa kaupungeissa puhutaan kymmeniä, jopa satoja eri kieliä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa kriisiviestinnän saavutettavuudelle.
Haastatellut korostavat, että viranomaisten tulee laatia selkeät suunnitelmat siitä, miten mediatila otetaan haltuun kriisitilanteessa. Keskeistä on määritellä etukäteen, mikä on se
viesti ja narratiivi, jonka viranomaiset haluavat välittää kansalaisille.
Varautuminen ei ole pelkästään teknistä suorituskykyä, vaan yhä enemmän myös kykyä viestiä oikein, nopeasti ja vaikuttavasti.
Juha Alander johtokunnan jäsen Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto valmiuspäällikkö Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ja pelastuslaitos
Liikematkustaminen nähdään edelleen monessa organisaatiossa arjen rutiinina, vaikka todellisuudessa kyse on turvallisuuden, tietosuojan ja jatkuvuudenhallinnan näkökulmasta merkittävästä riskikokonaisuudesta. Yrityksen kriittinen tieto, päätöksenteko ja avainhenkilöt liikkuvat samanaikaisesti ympäristöissä, joita organisaatio ei itse hallitse.
Perinteisesti matkustusturvallisuudessa on korostettu fyysistä turvallisuutta, mutta nykyisessä toimintaympäristössä painopiste on laajentunut kyberturvallisuuteen, tiedon suojaamiseen ja organisaation toimintakyvyn varmistamiseen poikkeustilanteissa. Moderni matkustusturvallisuus onkin yhdistelmä henkilö-, tieto-, kyber- ja toimitilaturvallisuutta.
Avainhenkilöiden keskittäminen kasvattaa jatkuvuusriskiä Yksi keskeisimmistä turvallisuusperiaatteista on edelleen ajankohtainen: yrityksen kriittiset henkilöt eivät matkusta yhdessä. Johtoryhmän, avainasiantuntijoiden tai kriittisten operaatioiden vastuuhenkilöiden keskittäminen samaan lentoon, ajoneuvoon tai hotelliin muodostaa tarpeettoman jatkuvuusriskin. Kyse ei ole vain suuronnettomuuksista. Riskit voivat liittyä myös sairastumisiin, logistisiin häiriöihin, mielenosoituksiin, luonnonilmiöihin tai kyberhyökkäysten aiheuttamiin palvelukatkoksiin. Jos useita avainhenkilöitä joutuu samanaikaisesti toimintakyvyttömiksi, vaikutukset voivat näkyä nopeasti koko liiketoiminnassa.
Turvallisuusnäkökulmasta organisaatioiden tulisikin arvioida:
• Ketkä ovat toiminnan kannalta kriittisiä henkilöitä?
• Kuinka paljon henkilöriskejä keskitetään samaan matkaketjuun?
• Miten vastuut ja varahenkilöjärjestelyt toimivat poikkeustilanteissa?
Yrityksen näkyvyys kannattaa minimoida
Yrityksen näkyvyyttä matkalla kannattaa arvioida kriittisesti. Yrityksen logot laukuissa, vaatteissa tai tietokonelaukuissa kertovat ulkopuolisille matkustajan työnantajan ja mahdollisesti myös toimialan. Tämä voi lisätä kohdennetun rikollisuuden, tiedustelun tai sosiaalisen manipuloinnin riskiä erityisesti kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Mitä vähemmän ulkopuoliset tietävät matkustajasta, tämän roolista tai matkustuksen tarkoituksesta, sitä parempi.
Myös sosiaalisen median käyttöön liittyy turvallisuusriskejä. Reaaliaikainen sijainnin jakaminen, hotellien tägääminen tai kokousmatkojen julkaiseminen voivat paljastaa tarpeettomasti tietoa henkilön liikkeistä, aikatauluista ja organisaation toiminnasta.
Julkiset verkot ovat edelleen merkittävä riski
Tietoturvan näkökulmasta liikematkustaminen on yksi organisaation haavoittuvimmista toimintaympäristöistä. Tietokoneiden ja mobiililaitteiden näytöt tulee suojata sivusuunnasta tapahtuvaa katselua vastaan. Julkisissa tiloissa niin sanottu “shoulder surfing” eli näytön kurkkiminen on edelleen yleinen tiedonhankintamenetelmä.
Avoimia Wi-Fi-verkkoja sekä tuntemattomia kiinteitä verkkoyhteyksiä tulee välttää. Lentokentät, hotellit ja konferenssikeskukset ovat tunnettuja ympäristöjä valeliityntäpisteille, verkkohyökkäyksille ja tietojen kalastelulle.
Turvallisia käytäntöjä ovat esimerkiksi:
• VPN-yhteyden käyttö
• monivaiheinen tunnistautuminen
• automaattisten verkkoliittymien poistaminen käytöstä
• työ- ja henkilökohtaisten laitteiden eriyttäminen
• laitteiden pitäminen jatkuvasti valvonnassa
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää myös latauspisteisiin. Julkiset USB-latauspisteet voivat mahdollistaa haittaohjelmien siirtämisen laitteisiin. Turvallisempaa on käyttää omia latauspiuhoja.
Hotellihuone on osa riskialuetta
Myös hotellien viihdejärjestelmät muodostavat aliarvioidun riskin. Työlaitteita ei tulisi kytkeä hotellihuoneiden televisioihin, HDMI-järjestelmiin tai muihin älylaitteisiin. Näiden tietoturvatasosta ei ole takeita, ja järjestelmät voivat sisältää haittaohjelmia tai mahdollistaa tietojen keräämisen.
Lisäksi hotellihuoneissa tulee huomioida:
• asiakirjojen ja laitteiden säilytys
• keskustelujen luottamuksellisuus
• kulunvalvonta ja huoneen turvallisuus
• laitteiden jättäminen näkyville
Monissa maissa yritysvakoilu kohdistuu erityisesti hotelleihin ja konferenssitiloihin, joissa käsitellään liiketoiminnan kannalta arvokasta tietoa.
Matkustusilmoitukset ja tilannekuva ovat osa turvallisuusjohtamista
Yrityksellä tulisi olla selkeä matkustusilmoitusmenettely erityisesti ulkomaanmatkoille.
Organisaation on tiedettävä:
• missä henkilöstö liikkuu
• miten heidät tavoitetaan
• mitä riskejä kohteeseen liittyy
• miten toimitaan poikkeustilanteissa
Tämä korostuu tilanteissa, joissa aikataulut muuttuvat nopeasti esimerkiksi lakkojen, turvallisuustilanteen heikkenemisen, luonnonkatastrofien tai teknisten häiriöiden vuoksi.
Ajantasainen tilannekuva mahdollistaa myös nopean reagoinnin kriisitilanteissa ja tukee organisaation velvollisuutta huolehtia henkilöstön turvallisuudesta.
Hyvä valmistautuminen vähentää riskejä
Turvallinen matkustaminen alkaa jo ennen lähtöä.
Organisaatioiden kannattaa varmistaa, että:
• matkustajilla on kohdemaan riskitiedot
• rokotukset ja vakuutukset ovat ajan tasalla
• hätäyhteystiedot ovat helposti saatavilla
• kriittisistä dokumenteista on varmuuskopiot
• maksukorttien käyttörajat ja turvaominaisuudet on tarkistettu
• henkilöstö tunnistaa yleisimmät huijaus- ja manipulointiyritykset
Monissa tapauksissa suurimmat riskit eivät liity teknologiaan vaan inhimillisiin virheisiin, kiireeseen tai puutteelliseen valmistautumiseen.
Matkustusturvallisuus on osa yrityksen resilienssiä
Hyvä matkustusturvallisuus ei ole pelkkä ohjeistus tai yksittäinen IT-käytäntö, vaan osa yrityksen kokonaisvaltaista turvallisuusjohtamista ja jatkuvuudenhallintaa.
Lopulta kyse on yksinkertaisesta asiasta: organisaation on kyettävä suojaamaan ihmisensä, tietonsa ja toimintakykynsä myös silloin, kun ne ovat oman toimintaympäristön ulkopuolella.
Yritykset, jotka suhtautuvat matkustusturvallisuuteen strategisena kysymyksenä, eivät pelkästään vähennä riskejä – ne vahvistavat samalla toimintavarmuuttaan, henkilöstön luottamusta ja kykyään toimia myös häiriötilanteissa.
Jussi Lång turvallisuuden kehittämispäällikkö Kokkola Industrial Park (KIP) varapuheenjohtaja Yritysturvallisuus-jaosto
Petri Pyötsiä
Head of HSES
Rauma Marine constructions lausuntovastaava Yritysturvallisuus-jaosto
Vuoden 2026 alusta päivitetty pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje on otettu käyttöön. Samalla riskiruutuaineistot on päivitetty. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen perusteella pelastuslaitokset joutuvat arvioimaan henkilöstömääriään sekä paloasemaverkoston laajuutta, kun palvelutasopäätöksiä valmistellaan ja budjetteja suunnitellaan.
Tarvittaessa lähtö täydennetään pelastusryhmäksi.
Uusi toimintavalmiuden suunnitteluohje mahdollistaa nykyisin myös kärkiyksiköiden hälyttämisen itsenäisesti kiireellisiin pelastustoimen tehtäviin. Tarkemmin näistä puhutaan pelastustoimen ensimmäisenä vasteena, joka voi siis olla pelastusryhmän vahvuinen muodostelma. Jos tehtävän edellyttämä pelastustoiminnan suorituskyky on riittävä pelastustoimen ensimmäisellä vasteella eli kärkiyksiköllä, ei tehtävään enää tarvitse hälyttää täydentävää resurssia. Tarvittaessa lähtö täydennetään pelastusryhmäksi. Toimintavalmiuden suunnitteluohje mahdollistaa jo nyt kärkiyksiköiden käytettävyyden itsenäisesti, mutta tosiasiallisesti sitä ei vielä toteuteta käytännön tasolla siinä laajuudessaan, kuin se olisi mahdollista. Hä-
täkeskuksien riskinarviointia olisikin hyvä miettiä päivitetyn toimintavalmiusohjeen mukaisesti.
Kärkiyksikön hyödyt
Kärkiyksikkö toimintamallina on meille kaikille tuttu jo vuosien takaa, mutta silti sen käyttö nykymuotoisessa toimintaympäristössä ei ole vakiinnuttanut käytänteitään. Pelastusopistolta on valmistunut muutamiakin hyviä opinnäytetöitä kärkiyksikkötoimintamalleihin, viimeisimpänä Jari Peltoniemen Kärkiyksikkö ensimmäisen vasteen turvaajana (Poliisiammattikorkeakoulu 4/2025).
Missä nyt siis mennään kärkiyksiköiden suhteen? Kiivaan väestökasvun hyvinvointialueilla perustetaan uusia kärkiyksikköasemia, jotta uudet korkeamman riskiluokan ruudut tavoitetaan annetuissa määräajoissa. Samaan aikaan moni talousvaikeuksista kärsivä hyvinvointialue keventää henkilöstöresurssia asemapaikoilta, ja tehtävän edellyttämä suorituskyky kootaan onnettomuuspaikalle lähiasemilta. Lisäksi on ikääntymisestä ja eläköitymisistä aiheutuvaa henkilöstövajetta. Näiden perusteella kärki yksiköiden määrä on lisääntymässä jatkossa. Onko sitten ongelmaa? Ei varsinaisesti, mutta valtakunnallinen tahtotila puuttuu. Perinteisen sammutusauton vahvuuden pu dotessa alle pelastusryhmän vahvuuden, voi
daan puhua kärkiyksiköstä, mutta sitä ei joka paikassa mielletä kärkiyksiköksi. Kalustoa löytyy enemmän, mutta tekeviä käsiä on yhtä vähän. Olennaista on tunnistaa ja hyödyntää kyseisen resurssien kyvykkyydet toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti alueen eri osissa ja eri vuorokauden aikoina.
Mitä seuraavaksi? Toivon, että jokainen aiheen parissa keskustelua käyvä tunnistaa kärkiyksiköiden mahdollisuudet ja tarpeet. Kärkiyksikkö on tilanteen mukaan järkevä ja kustannustehokas ratkaisu, mutta sillä on myös rajoitteensa. Kärkiyksikköä tulee tarkastella toimintavalmiutta täydentävänä ratkaisuna. Säästömenetelmänä se on helppo – ja haasteellinen, koska vaativissa pelastustoiminnan tehtävissä se ei kuitenkaan pysty korvaamaan tarvittavaa vastetta.
Kärkiyksiköiden käyttäminen vaatii toimintamallien kehittämistä, jotta turvallisuutta heikentämättä mahdollistetaan tilannepaikalla pelastustoiminnan aloittaminen pienellä henkilöstömäärällä.
Eemu Hyvönen palopäällikkö
Varsinais-Suomen pelastuslaitos
viestintävastaava
Pelastustoiminta-jaosto
Keväällä 2026 julkisuuteen noussut Keski-Suomen hyvinvointialuetta koskeva huomautus nosti esiin perustavanlaatuisen kysymyksen: miksi vapaaehtoinen auttaminen estyy tilanteissa, joissa se käytännössä voisi pelastaa henkiä? Lupa ja valvontaviraston (LVV) mukaan hyvinvointialue oli järjestänyt ensihoidon ensivastetoimintaa lainvastaisesti hyödyntäessään kyläyhdistysten ja muiden vapaaehtoisten osaamista. Toiminta lopetettiin, vaikka se oli parantanut avunsaantia haja asutusalueilla.
LVV:n tulkinta perustuu nykyiseen lainsäädäntöön: ensihoito ja ensivaste ovat lakisääteistä terveydenhuoltoa, jota saavat tuottaa vain rekisteröidyt palveluntuottajat. Ongelma ei siis ollut toiminnan vaarallisuus vaan sen oikeudellinen muoto. Vapaaehtoiset eivät olleet sopimuspalokuntia tai terveydenhuollon yksiköitä, eikä lainsäädäntö tunne
välimuotoa viranomaispalvelun ja täysin yksityisen auttamisen välillä.
Tätä taustaa vasten kansalaisaloiteluonnos ”Laki vapaaehtoistoiminnan turvaa-
Lue lisää: https://lvv.fi/- keskisuomenhyvinvointialueelle-huomautusensihoidon-ensivastetoiminnanlainvastaisesta-jarjestamisesta 2.4.2026
Vapaaehtoiset eivät olleet sopimuspalokuntia tai terveydenhuollon yksiköitä, eikä lainsäädäntö tunne välimuotoa viranomaispalvelun ja täysin yksityisen auttamisen välillä.
misesta hallinnossa“ osuu ajankohtaiseen kipukohtaan. Aloitteen keskeinen ajatus on yksinkertainen mutta radikaali: avunpyyntö ja siihen vastaaminen ovat lähtökohtaisesti ihmisten välistä vapaaehtoista toimintaa, eivät hallinnollisia toimenpiteitä. Lakiluonnos pyrkii siirtämään viranomaisen roolia kontrolloijasta mahdollistajaksi ja luomaan vapaaehtoiselle auttamiselle oikeudellisesti suojatun tilan.
Keski-Suomen tapaus osoittaa, että nykyinen sääntely ei vastaa yhteiskunnan todellisia tarpeita. Väestön ikääntyessä ja palveluverkoston harvetessa nopean avun merkitys kasvaa, mutta laki kohtelee vapaaehtoista ensiapua herkästi kiellettynä ”luvattomana palveluna“. Ratkaisu ei kuitenkaan todennäköisesti ole kokonaisvaltainen perustuslakitason uudistus, vaan täsmällinen lainsäädäntö, joka sallii rajatun vapaaehtoisen ensivastetoiminnan selkein ehdoin. Kysymys ei lopulta ole siitä, pitäisikö vapaaehtoisia käyttää, vaan siitä, uskaltaako yhteiskunta sallia ihmisten auttaa toisiaan myös silloin, kun apu ei mahdu valmiisiin hallinnollisiin lokeroihin.
Kimmo Markkanen (tekoälyä apuna käyttäen) palveluyksikköjohtaja, suunnittelu ja ohjaus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos johtokunnan jäsen Hallinto ja tukipalvelut -jaosto
Sveitsin Crans-Montanassa tapahtui tuhoisa yökerhon tulipalo uudenvuodenaattoyönä 2026. Tulipalossa menehtyi 40 henkilöä ja 116 loukkaantui. Tulipalo sai alkunsa sädesuihkukynttilöistä. Miten pienten tapahtumien turvallisuus on huomioitu Suomessa?
Mistä kaikki alkoi? Sädesuihkukynttilöitä on muun muassa samppanjapulloissa kiinni ja tarjoilijat kävelevät pullot käsissään. Videolta tapahtumasta on havaittavissa, miten asiakkaat juhlivat baarissa, kun samppanjapullo kynttilöineen tuodaan ravintolan puolelle lähellä kattoa. Katto syttyy palamaan. Asiakkaat kuvaavat kännyköillään palavaa kattoa ja juhlivat palon lähellä innoissaan. Jotkut heiluttavat takkejaan paloa kohden yrittäen mahdollisesti sammuttaa liekkejä, mutta todellisuudessa ilmavirta kehittää paloa. Musiikki soi edelleen ja ihmisiä istuu pöytien ääressä. Palo leviää katon rajassa nopeasti. Osa lähtee poistumaan tilasta, osa jatkaa juhlimista. Palo leviää ja paniikki iskee. Ihmisiä pakkautuu pieneen tilaan ja paniikki kasvaa entisestään.
Tapahtumaketjussa on havaittavissa yhtäläisyyksiä vuoden 2003 The Station Nightclub -paloon, jossa nopea palonkehitys ja vaikeutunut poistuminen johtivat suuriin henkilövahinkoihin. Sveitsin yökerhopalon tapahtumien tutkinta on kesken ja tapahtumasta on annettu julkista tietoa. Tämä kirjoitus tukeutuu julkisesti annettuun tietoon.
Sama Suomessa?
Suomessa sädesuihkukynttilöitä voi ostaa kaupasta suoraan ja niitä voi käyttää yksityisissä juhlissa ilman ilmoituksia. Suomessa on paljon erilaisia kokoontumistiloja, joita vuokrataan erilaisiin tapahtumiin. Aina tilan edustaja ei ole paikalla, vaan asiakkaat ovat tilassa keskenään. Vuokraamistilanteessa ei välttämättä tiedosteta eikä käydä läpi turvallisuusasioita. Herääkin kysymys, miten Suomessa suhtaudutaan tapahtumaturvallisuuteen, henkilökunnan koulutukseen ja poistumisturvallisuuteen?
Ennaltaehkäiseviä toimia
Sädesuihkukynttilän turvaetäisyys on aina huomioitava. Asiakas ei juopuneena pidä pulloa käsissään, kun kynttilä palaa. Tässä tapahtumassa ei ole tiedossa tarkkaan, oliko pullo asiakkaan vai tarjoilijan kädessä. Joissain kuvissa tarjoilija tai asiakas on henkilön olkapäillä ja kynttilän suihku osoittaa kattoon päin. Vaihtelevaa tietoa on liikkeellä. Kiistatonta on kuitenkin katon syttyminen sädesuihkukynttilän seurauksena todista-
Tapahtumaturvallisuuden näkökulmasta ennaltaehkäiseviä toimia olisi ohjeistaa henkilökuntaa, miten samppanjapullon kanssa toimitaan, kun siinä on sädesuihkukynttilä kiinni.
jalausuntojen mukaisesti. Kattorakenteissa on paljon pölyä monien vuosien ajalta ja jos sinne kipinä pääsee, on aina mahdollisuus tilanteen eskaloitumiseen.
Tapahtumaturvallisuuden näkökulmasta ennaltaehkäiseviä toimia olisi ohjeistaa henkilökuntaa, miten samppanjapullon kanssa toimitaan, kun siinä on sädesuihkukynttilä kiinni.
Ennaltaehkäisevissä toimissa myös poistumisteiden riittävyys ja kunto on määrittävä tekijä. Esimerkiksi kuinka paljon ihmisiä saa enintään ottaa tilaa. Tätä määrää ei myöskään ylitetä. Tässä tilanteessa baarista oli tämänhetkisten tietojen perusteella yksi poistumistie, ja tietenkin ikkunoiden kautta olisi ollut mahdollista poistua, jos ne olisi saatu rikki. Jossain paikassa oli liukuikkuna tai -ovi, josta henkilö pääsi ulos. Ainoa uloskäynti tilasta oli yläkerran portaikon kautta ulos. Portaikko tuo riskin aina jo itsessään, saati sitten kun ihmismassalla on paniikki, riski on todella iso.
Kun katsoo tapahtunutta, niin musiikki soi, ja vaikka tuli on katossa irti, ei yritetä alkusammutusta, eikä ole organisoitua poistumista. Ihmiset jatkavat juhlimista. Baarin dj:llä on varmasti mikki käytössä. Kun tuli syttyy, olisi hän voinut kuuluttaa poistumiskäskyn samalla, kun tarjoilijat ohjaaavat asiakkaita uloskäytävää kohden. Sekasorto pääsee vallalleen ja siinä vaiheessa organisoidun toiminnan mahdollisuus on menetetty.
Paniikissa olevaa ihmismassaa on miltei ma hdotonta saada kontrolliin, joten avain on siinä, ettei tilannetta päästetä siihen
tilanteeseen. Henkilökunnan osaaminen ja ohjeistaminen on tässä avainasemassa. Harjoittelu eri skenaarioihin on tärkeää, ja mikäli on harjoittelija tai sijainen vuorossa, tulee hänellä olla tukena kokenut henkilökunnan jäsen, joka kykenee johtamaan toimintaa ja ohjaamaan tilannetta hallitusti. Kokenut ja osaava henkilökunta luo turvallisuutta.
Artikkeleista ei ilmene, miten Sveitsissä toimitaan tapahtumien tai ravintoloiden lupa-asioissa, mutta Suomessa henkilökunta pitäisi perehdyttää niin pelastussuunnitelmaan kuin erilaisiin erikoisuuksiin, mitä tapahtumissa saattaa tulla eteen. Esimerkiksi juuri sädesuihkukynttilän käyttö sisätiloissa turvallisesti turvaetäisyydet huomioiden olisi käytävä läpi henkilöstön kanssa.
Suunnitelmallisuus
Sädesuihkukynttilä on tähtisädetikun kanssa samoin luokiteltu vaaran luokituksessa, joten sen mukaisesti näiden käyttö on huomioitava pelastussuunnittelussa niin riskien kuin riskienhallinnan kautta.
Valitettavan vähän tätä näkee pelastussuunnitelmissa ja siten ei ole varmistettua tietoa siitä, miten Suomessa henkilökuntia perehdytetään tai ohjeistetaan näiden asioiden tiimoilta. Palotarkastuksilla nämä asiat eivät välttämättä edes tule esille, koska valvonta suoritetaan pääsääntöisesti ravintolan kiinni ollessa. Silloin ei välttämättä tule esille, mitä tapahtumapaikassa tapahtuu ja millaisia riskejä siellä oikeasti on. Tämä riippuu siitä myös, kuka valvontakäynnillä on mukana. Aina ei välttämättä ole tapahtumapaikan vastaavaa paikalla, on kiinteistön edustaja, joka ei tiedä kaikkea tai ei mitään itse tapahtumapaikasta. Lisäksi tapahtuma-aikaisessa valvonnassa ei välttämättä osata kiinnittää huomioita mahdollisiin riskeihin tai riskipaikkoihin. Näitä ei mahdollisesti edes havaita, koska ne voivat olla ihmismassan takana piilossa, eikä tunneta tilan muotoja tai tapahtuman luonnetta.
Tapahtumaturvallisuus on Suomessa valitettavan vähän huomioitu, niin alan kuin viranomaistenkin puolesta. Nousupainetta tähän on olemassa, ja sanana tapahtumaturvallisuus ei ole missään lainsäädännössä
mainittuna. Tapahtumaturvallisuus on varautumista siinä missä poikkeusoloihinkin varaudutaan. Isot festivaalit ovat huomioitu yleensä hyvin tapahtumaturvallisuuteen nähden, mutta nämä tapahtumat ovat keihään kärki. Myös muut tapahtumat on huomioitava ja niissä niitä riskejä on olemassa. Pienemmässä tapahtumassa on samat lainalaisuudet kuin suuressa, ainoastaan mittakaava vain on eri. Lopputulos voi olla sairaalan kantokyvyn näkökulmasta sama.
Tapahtumaturvallisuuteen on varauduttava, siitä on ohjeistettava ja perehdytettävä sekä valvottava sen toteutumista.
Hannu Rantanen palotarkastaja
Varsinais-Suomen pelastuslaitos lausuntovastaava
Riskienhallinta-jaosto
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi astuu voimaan Suomessa kesäkuussa 2026. Kyseessä ei ole vain hallinnollinen uudistus, vaan historiallinen mahdollisuus korjata pelastusalan rakenteellisia palkkaeroja ja vahvistaa alamme vetovoimaa. Pelastusalan naiset ry näkee direktiiviin liittyvän nimikeuudistuksen keskeisinä askelina kohti modernia ja yhdenmukaista työyhteisöä.
Nimike on viesti arvostuksesta
Palkka-avoimuusdirektiivi velvoittaa työnantajat varmistamaan, että työpaikkailmoitukset ja tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja. Osalla pelastuslaitoksista olemme jo nähneet merkittäviä askeleita: ”palomies” on muuttunut ”pelastajaksi”, ”paloesimies” ”pelastusryhmänjohtajaksi” ja ”ylipalomies” ”vanhemmaksi pelastajaksi”. Sisäministeriön selvityksen mukaan noin puolet pelastuslaitoksista ovat nimikemuutokset jo tehneet, muutamilla muutos on käynnissä, mutta on
vielä niitäkin, jotka direktiivin vaatimuksiin eivät ole reagoineet.
Miksi nimikkeillä on väliä palkkatasa-arvon kannalta? Sukupuolittuneet nimikkeet ylläpitävät tiedostamattomia mielikuvia siitä, kenelle työ kuuluu ja kenen panosta arvostetaan. Kun nimike kuvaa tehtävää eikä tekijän sukupuolta, siirrymme arvioimaan työn todellista vaativuutta ja osaamista. Direktiivin ytimessä on periaate samasta palkasta samanarvoisesta työstä – ja tämä vertailu vaatii sukupuolineutraaleja kriteerejä.
Suomessa naisten ja miesten välinen palkkaero on edelleen melko suuri, ja pelastusala on perinteisesti ollut vahvasti eriytynyt. Uusi lainsäädäntö tuo työntekijöille oikeuden saada tietoa samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskipalkoista sukupuolen mukaan jaoteltuna.
Työnantajille, kuten hyvinvointialueille, tämä tarkoittaa velvollisuutta raportoida palkkaeroista ja korjata ne, jos selittämätön ero ylittää viisi prosenttia. Pelastusalan naiset ry:n kanta on selvä: palkka-avoimuus ei ole uhka, vaan johtamisen työkalu. Se pakottaa meidät määrittelemään, mistä palkka muodostuu ja varmistamaan, että vaativuuden arviointi on objektiivista.
Rekrytointi muuttuu avoimemmaksi
Jatkossa työnantaja ei saa enää kysyä hakijan palkkahistoriaa. Tämä on merkittävä muutos, joka katkaisee periytyvän palkkaeron ketjun. Samalla palkkahaitari on ilmoitettava jo hakuilmoituksessa tai ennen haastattelua. Kun alamme kamppailee osaajapulasta, on selkeä ja avoin palkkaus viesti siitä, että pelastusala on reilu työnantaja kaikille sukupuolille.
Pelastusalan naiset ry haastaa pelastuslaitosten sekä hyvinvointialueiden henkilöstöjohdon: älkää enää odottako. Tehkää nimikeuudistukset loppuun, päivittäkää palkkausjärjestelmät läpinäkyviksi ja rakentakaa kulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee olevansa tasavertainen osa yhteisöä. Tasa-arvo ei synny julistuksilla, vaan se syntyy palkkakuiteissa ja nimikylteissä.
Karhuniemi
Pelastusalan naiset ry viestintäpäällikkö evp, Keski-Uudenmaan
Erilaiset tapahtumat vaikuttavat kaikkien viranomaisten tehtäviin merkittävästi. Tapahtumat keräävät suuria joukkoja ihmisiä, joissa käytetään erilaisia päihteitä. Suuri joukko ihmisiä ja päihteet yhdessä aiheuttavat erilaisia tapaturmia, onnettomuuksia ja järjestyshäiriöitä. Tapahtumat siis aiheuttavat poikkeuksetta suuren määrän hätäilmoituksia, joihin tarvitaan ensihoidon, pelastustoimen ja poliisin kiireellisiä toimenpiteitä. Näin siitä huolimatta, että tapahtumiin tehdään turvallisuussuunnitelmat ja useimmissa tapahtumissa on myös oma turvallisuusorganisaationsa.
Tässä yhteydessä on hyvä tuoda esiin, että hätäilmoituksia myös tapahtumista tulee vähintään kaksinkertainen määrä välitettäviin tehtäviin verrattuna. Tämä siis tarkoittaa sitä, että yli puolet tehtävistä ovat sellaisia, joissa ei tosiasiassa tarvita viranomaisten kiireellistä apua ja jotka siis hoidetaan joko neuvonnalla ja ohjeita antamalla tai sitten ne ovat sellaisia, jotka eivät ole lainkaan hätäilmoituksia. Näissä tilanteissa hätäkeskuspäivystäjät käyttävät hätäkeskustoiminnasta annetun lain 12 §:n 5) kohdan mukaista toimivaltaa tehdä ratkaisu, että hätäilmoitus ei edellytä hälyttämistä tai tehtävän välittämistä tai 6) kohdan mukaista toimivaltaa keskeyttää ja lopettaa vastaanotettua ilmoitusta koskeva yhteydenotto, jos kysymyksessä ei ole hätäilmoitus. Yleistä neuvontavelvollisuutta esimerkiksi toisen viranomaisen yhteystietojen hakemiseen ei Hätäkeskuslaitoksella ole.
Tapahtumien huomioon ottaminen Hätäkeskuslaitoksessa
Tapahtumat vaikuttavat luonnollisesti Hätäkeskuslaitoksen voimavarojen kohdentamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että Hätäkeskuslaitoksen työvuorojen vahvuudet suunnitellaan
siten, että kykenemme mahdollisimman hyvin vastaamaan hätäilmoituksiin. Käytännössä siis jo normaaliviikkoina vahvuudet vaihtelevat siten, että esimerkiksi perjantait ja lauantait ovat vahvemmilla voimavaroilla kuin muut viikonpäivät. Hätäkeskuslaitoksessa luemme tapahtumapäiviksi valtakunnalliset juhlapäivät eli uusivuosi, vappu, koulujen päättymispäivät ja juhannus. Nämä ovat erityisen haastavia päiviä, koska koko valtakunta viettää näitä kansallisia juhlapäiviä samaan aikaan. Tämän lisäksi tietenkin paikalliset suuremmat tapahtumat vaikuttavat voimavarojen kohdentamiseen työvuoroihin. Viime aikoina olemme myös onnistuneet kohdennuksessa hyvin ja tässä nykyisen hätäkeskusjärjestelmän verkottuminen on oivallinen ominaisuus eli voimme käyttää kaikkien hätäkeskusten voimavaroja tarvittaessa joustavasti hätäilmoitusten käsittelyssä.
Kesä on kiireinen
Suomen kesä on Hätäkeskuslaitokselle aina kiireinen, koska oma henkilöstömme viettää kesälomaa ja samaan aikaan hätäpuheluita on noin 25–30 prosenttia enemmän kuin
muina vuodenaikoina. Loma-aikoina toistuu sama asia kuin tapahtumissa eli ihmiset ovat lomalla, liikkuvat samoissa paikoissa ja käyttävät päihteitä, ja nämä näkyvät hätäilmoitusten määrässä sitä enemmän mitä parempi sää on. Kaikesta huolimatta kesä on tuloillaan. Toivon lukijoille turvallista kesää.
Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos
Yritysturvallisuusfoorumi (YTF) tuo vuosittain yhteen yritysturvallisuuden toimijat eri sektoreilta: yrityksistä, viranomaisista ja järjestöistä. Tule tapaamaan kollegoitasi ja kasvata ammatillista osaamistasi! Ohjelman teemana on Häiriöiden maailma.
Avauspuheenvuoro
• Ilkka Ahtiainen, uutispäätoimittaja, MTV Oy
Ilmastonmuutos ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt
• Kerttu Kotakorpi, meteorologi
Toimitusketjut kriisissä: Toimitusketjujen riskienhallinnan merkitys suomalaisissa yrityksissä
• Eerik Klemetti, Senior Manager, BearingPoint
Pelikenttä muuttuu: Yritysten rooli keskiössä digitaalisen huoltovarmuuden rakentamisessa
• Markus Asikainen, puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnanjohtaja, Gofore Oy
Tampereen autohallipalo: pelastustoiminnan, palontutkinnan ja liiketoiminnan jatkuvuuden opit
TEEMAPAJAT (1/hlö)
• Miten data muuttaa turvallisuuden johtamisen?
• Miten suojaamme energiainfrastruktuurin häiriöiltä ja uhilta?
• Akkuturvallisuus teollisuusympäristössä
VIERAILUKOHTEET TUKHOLMASSA (1/hlö)
• Stadionvierailu: tapahtumaturvallisuus
• Suomen suurlähetystö: Ruotsin turvallisuustilanne ja Lähi-idän tilanne
• SSF Svenska stöldskyddsföreningen: Physical access to buildings and cyber security for small and medium enterprises
Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu! >> ytf.fi
En katso ympäristöäni enää kuten ennen. Jatkuvaa havainnointia kaupassa, ravintolassa, koulussa, ja nyt viimeisimpänä asumani talonyhtiön parkkihallissa. Missä on kylttejä ovelle juoksevista hahmoista, millaiset ilmaisimet rakennuksessa on, vai onko, ja löytyykö täältä sammutuslaitteistoa?
Tutkin jatkuvasti, millaisia ratkaisuja rakennukseen on näiltä osin tehty. Kiitos kevään rakenteellisen paloturvallisuuden ja valvonnan kurssien.
On keväällä opiskeltu muutakin. Pelastustoiminnan johtaminen aloitettiin ryhmätasolta ja sammutus- ja pelastustekniikassa paneuduttiin vaihtoehtoisiin sammutusmenetelmiin. Johtamisessa tutustuttiin erilaisiin taktiikoihin ja tekniikoihin, joita esimerkiksi rakennuspalon sammuttamiseksi voi toteuttaa. Olen oppinut, ettei yhtä oikeaa vaihtoehtoa ole. Ei ole tapaa, joka toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Pelastustoiminta on jatkuvaa soveltamista. Joku opettajistamme taisikin luonnehtia, että työkalupakista on löydyttävä vaihtoehtoja, jotta johtaminen onnistuu.
Kevään aikana opintojen myötä on alkanut hahmottua, ettei pelastustoimi ole vain onnettomuuksissa toimimista. Se on johtamista, teknistä ja taktista toteuttamista sekä ennaltaehkäisyä. Valvonnan ja jo rakennusvaiheessa tehtyjen päätösten tärkeys korostuu. Vaikka Ympäristöministeriön asetus rakenteellisesta paloturvallisuudesta on tullut tutuksi valtavine taulukoineen ja insinöörimäisine selityksineen, on sen merkitystäkin alettu ymmärtää. Suurin oppi on ollut, että ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentää myös onnettomuuksia. Ihannetilanteessa rakenteellinen paloturvallisuus ja valvonta estävät tilanteiden syntymisen kokonaan. Paras tehtävä pelastustoimelle onkin se, joka ei koskaan tule.
Turvallisuus ei ole sattumaa, vaan seuraus valinnoista, jotka on tehty aikoja sitten. Se syntyy ennakoinnista, työkalupakin keinoista ja johtamisesta, jotka tukevat toisiaan. Mitä paremmin tässä onnistutaan, sitä vähemmän näkyy sinivilkkuja ja asiat on tehty oikein.
Aleksi Kokkonen kurssin vanhin päällystöopiskelija, AMKN25 Pelastusopisto
Sammutuspari on valmistautumassa käyttämään sammutinleikkuria, jonka vaikutusta muut opiskelijat havainnoivat rakennuksen sisältä.
Suomen Palopäällystöliiton järjestämä Palopäällystöpäivät on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastus- ja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja näiden sidosryhmistä. Tänä vuonna Palopäällystöpäivät pidettiin toistamiseen Tampereella, 14.–16.4.2026.
Väestön suojaaminen on koko yhteiskunnan yhteispeliä. Kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen sekä hybridiuhat, uudet teknologiat ja tiedolla johtaminen pelastusalalla olivat pääteemoina Palopäällystöpäivillä.
Kansalaistahto on siviiliyhteiskunnan vastine maanpuolustustahdolle – halu, valmius ja kyky kantaa vastuuta yhteiskunnasta myös silloin, kun elämme vakavien kriisien aikaa", muistutti tietokirjailija ja kriisi-, turvallisuus- ja johtamisviestinnän asiantuntija Lilly Korpiola Varautumisen foorumissa.
"Sota kaikkiallistuu, joten varautumisenkin on oltava kokoaikaista ja kokonaisvaltaista", totesi sotatieteiden ja tekniikan tohtori Jyri Kosola Varautumisen foorumin ensimmäisessä pääpuheenvuorossa.
Riskianalyysi ei ole enää vain raportointia – se on strategisen johtamisen ja varautumisen ytimessä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen projektipäällikkö Minna Halén (oik.), Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen johtava valmiussuunnittelija Anne-Mari Nyman (vas.) ja dosentti Harriet Lonka avasivat, kuinka tiedolla johtaminen ja riskianalyysi tukevat organisaatioiden varautumista sekä vaikuttavampaa päätöksentekoa.
Kun saat hälytyksen ”tavalliseen” asuntopaloon, mutta todellisuus onkin aivan toinen. Uppsalan pelastuslaitoksen palopäällikkö Johan Szymanski kertoi dramaattisesta tulipalosta Tukholmassa, jossa henkilökunta joutui kohtaamaan isoja haasteita: Kuinka muuttaa ajattelutapaasi ja kuinka käsitellä psyykkistä stressiä, joka syntyy, kun tilanne on paljon pahempi, mihin olit varautunut?
Psyykkisesti kuormittavien tilanteiden hallintaan on olemassa menetelmiä, joista kertoi psykologi Jasper Brouwer. Hän työskentelee Alankomaiden pelastuslaitosten kanssa. Brouwer avasi Tactical Pause -tekniikkaa, johon kuuluu muun muassa seuraavat vaiheet: Mitä tietoa minulla on? Ota askel taaksepäin. Kysy itseltäsi mitä näen, mitä teemme, mitä minulta puuttuu. Tunnista stressin oireesi ja käsittele niitä. Tehdäänkö uusi suunnitelma vai pidetäänkö sama suunnitelma? Uskalla sanoa ei!
Vuoden 2025 Palopäällystöpäivillä kerättiin pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoituksiin liittyviä nauhoitteita, jotka syötettiin tekoälyn analysoitavaksi. Tekoäly pystyi tunnistamaan johtamisharjoitteiden yleisimpiä kehittämiskohteita sekä teemoja. Tässä kumppanina toimi Intoutin.ai. Yksi tärkeä syy tekoälylle kerättävistä keikkojen päätöksentekokeskusteluista on hiljaisen tiedon siirtäminen pelastustoiminnan päätöksenteosta. Eli koulutusmateriaalin tuottaminen. Myös nopeaan päätöksenteon apuun tekoälyä haluttaisiin kouluttaa. Nyt Palopäällystöpäivillä aihetta pyörittelivät paneelikeskustelussa palomestari Mauri Salo Keski-Suomen pelastuslaitokselta, tekoälyasiantuntija Timo Muhonen Intoutin.ai:sta, johtava asiantuntija Ari Toivonen Erillisverkoilta ja paneelikeskustelun vetäjänä apulaispalopäällikkö Eemu Hyvönen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
Myös yleisöllä oli mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä esiintyjille.
Keskiviikon ohjelman avasivat Palopäällystöliiton liittohallituksen puheenjohtaja Mika Kontio (vas.) sekä sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, johdatellen yleisön päivän teemoihin ja keskusteluihin. Heitä haastatteli toimittaja-juontaja Riika Raitio. Kontio totesi, että hyvinvointialueiden säästötoimet kohdistuvat myös pelastustoimen palveluihin, mutta tavoitteena on tästä huolimatta säilyttää hyvä palvelutaso. Toisena keskeisenä aiheena nousi esiin myös edellispäivänä puhututtanut droonitilanne. Kohvakan mukaan tapahtuma toi näkyväksi kehittämistarpeita, joihin tullaan tarttumaan määrätietoisesti.
”Onko tekoälyn hyödyntäminen väärin sammuttamista?” kysyi tekoälyasiantuntija Lauri Vasankari 61N:stä. Vasankari kävi läpi eritasoisia mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä ja automaatiota pelastusviranomaisten toiminnassa, jossa tiedonkulku, prediktiivinen analytiikka ja laajojen data-aineistojen hyödyntäminen tuovat monitasoisia hyötyjä hallinnosta päätöksentekoon ja kenttätehtäviin. ”Kentällä ns. somaattinen tekoäly, toimiessaan, mahdollistaa monien kenttätehtävien toteuttamisen osin tai täysin autonomisesti. Sitä odotellessa robotiikalla ja kapeammilla tekoälysovelluksilla kyetään parantamaan ja tehostamaan sekä työturvallisuutta että työsuoritteiden toteuttamista.”
"Paikkatieto on digitaalista tietoa, missä on sijainti, ja paikkatieto on pelastustoimen tärkeintä tietoa", väitti yliopistonlehtori Jussi Nikander Aalto-yliopistosta esityksensä aluksi. Paikkatieto on keskeinen osa pelastustoiminnan suunnittelua ja johtamista ja sitä hyödynnetään yhä enemmän myös kentällä. Paikkatietoa olisi mahdollista hyödyntää paljon nykyistä enemmän, ja tulevaisuudessa tiedon määrän, sen hyödyntämisteknologioiden ja näiden soveltamistapojen lisääntyminen tuottaa lisää uusia tapoja hyödyntää paikkatietoa.
Palopäällystöpäivät on alan tärkeä kohtaamispaikka. Kuulumisia ehti hyvin vaihtaa taukojen aikana. Tapahtumassa pääsi myös tutustumaan alan uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Tuote-esittelijöitä oli noin 40.
Ensi vuoden Palopäällystöpäivät pidetään Tampereella 13.–15.4.2027. Merkkaapa kalenteriisi!
Laite- ja palvelutoimittajat ovat mainiosti mukana maailman muutoksessa, tuote-esittelijät näyttivät, että ajassa ollaan mukana.
AllawayOy:n Joni Teerioja kertoi Palopäällystöpäivillä keskuspölynimuriratkaisuista pelastusasemille.
CVNMedicalSolutions tarjoaa tuotteita ja ratkaisuja pelastamiseen, hypotermian ehkäisyyn ja hoitoon sekä suurten verenvuotojen tyrehdytykseen. HygioOy suunnittelee ja valmistaa kotimaisia desinfiointikaappeja eri ammattiryhmien tarpeisiin. Hygiolta saat ratkaisut mm. sammutusvarusteista vapautuvien PAH-yhdisteiden määrän vähentämiseen.
AlucatCatamaransOy esitteli pelastuslaitosten ja muiden ammattilaisten käyttöön tarkoitettuja työveneitä.
CPEProductionOy valmistaa henkilökohtaisia suojavarusteita pääasiassa viranomaiskäyttöön sekä maahantuo laadukkaita Haixin jalkineita. Laajaan Haix-valikoimaan kuuluu muun muassa paljon erilaisia turvakenkiä, sammutusjalkineita ja monikäyttöisiä maihareita.
Elektro-Arola
Oy:n osastolla käydyissä keskusteluissa oli pinnalla varautuminen kautta linjan mm. väestöhälytinjärjestelmiin ja viestiverkkoihin liittyen.
DrägerSuomen Roope Nuutinen ja Teemu Riihimäki esittelivät asiantuntemuksellaan pelastuslaitokselle Drägerin suojaimia ja laitteita, kuten FPS 7000 -kasvo-osan, FireCore lämpökameran ja PSS AirBoss -paineilmalaitteen. Drägerin ratkaisut vahvistavat pelastajien tilannetietoisuutta.
ElectroluxProfessional on maailman johtavia innovatiivisten ja vastuullisten ammattipesulalaitteiden valmistajia. Meiltä löydät pelastuslaitoksille räätälöidyt turvalliset ja tehokkaat pesukoneet sekä kuivausratkaisut, jotka poistavat suojavaatteiden ja -varusteiden jäännösmyrkyt – heikentämättä paloa hidastavien kyllästeaineiden ominaisuuksia.
FARSOLOy tyhjentää ja puhdistaa PFAS-pitoiset vaahtosammutusjärjestelmät luotettavasti ja parhaalla käytössä olevalla tekniikalla sekä hoitaa kaikki sammutusvaahtojen muutoksenhallintaan tarvittavat selvitykset ja palvelut.
EsteriGroup valmistaa kiinteästi liikkuvaan kalustoon asennettavia sammutusvesipumppuja, moottoriruiskuja, hinattavia ja/tai lennätettäviä ASL-pumppuyksiköitä, pumppukontteja sekä muuta sammutusveden siirtokalustoa. Palopäällystöpäivillä oli mahdollista kokeilla myös Flashgroupin VR-simulaatioharjoitusta suihkuputkella.
EsriFinlandOy tarjoaa pelastustoimelle paikkatietoratkaisuja, joilla tuotetaan luotettavaa tilannekuvaa ja analysoitua tietoa operatiivisiin, taktisiin ja strategisiin päätöksiin. Ratkaisumme mahdollistavat ajantasaisen tilannenäkymän, turvallisen tiedonhallinnan sekä sujuvan yhteistoiminnan eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
Fincloudin LOGiCAM on mobiili lämpökameraratkaisu pelastustoimen käyttöön. Se mahdollistaa tulipalojen jälkivartioinnin, kuumien pisteiden tunnistamisen ja automaattiset hälytykset reaaliajassa. Ratkaisu yhdistää lämpökuvan, videoanalytiikan ja älykkään hälytyslogiikan, parantaen turvallisuutta, tehokkuutta ja tilannekuvaa kenttäolosuhteissa.
MachineryOy:n rakennuskaluston myyntipäällikkö Marja Vainio esitteli Tsurumin ja BBA Pumps'n pumppausratkaisuja, jotka on suunniteltu tehokkaaseen, luotettavaan ja kestävään vedenhallintaan vaativissakin olosuhteissa. Oikean uppo-, liete- tai jätevesipumpun sekä dieselpumppuyksikön valinta on keskeistä, jotta kohteessa saavutetaan paras mahdollinen pumppaustulos - nopeasti ja tehokkaasti. Laajasta pumppuvalikoimastamme löytyy tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu jokaiseen käyttötarkoitukseen.
HedengrenSecurity on turvatekniikan asiantuntija. Se suunnittelee, toimittaa ja ylläpitää kokonaisvaltaisia turvajärjestelmiä sekä yhdistää teknologian, palvelut ja asiantuntemuksen toimiviksi turvallisuusratkaisuiksi.
InterfireProductsOy suunnittelee ja valmistaa palokoulutusympäristöjä ja erilaisia simulaattoreita. Ympäristöystävälliset ja käyttökustannuksiltaan edulliset palosimulaattorit ovat tunnettuja ympäri maailmaa. Harjoitussammuttimien täyttölaitteet ovat erittäin suosittuja turvallisuuden ja helppokäyttöisyyden ansiosta. Tuomme myös maahan Reach and Rescue, DeWipes sekä Paratech-tuotteita.
Nesteen varautumisen palvelut takaavat organisaatioiden toimintojen jatkuvuuden erilaisissa häiriötilanteissa nopeasti ja tehokkaasti. Nesteen varautumisen palveluihin kuuluvat Toimitusturva, Häiriöturva, Oma Asema ja Polttoaineanalyysi. Voit tutustua palveluihin verkkosivuillamme www. neste.fi/yrityksille
KataSafetyOy on väestönsuojelun sekä säteily- ja paloturvallisuusalan varautumisen huippuosaaja. ProIndustrialServicesOy tarjoaa luotettavat kaasunvalvonnan ratkaisut asiantuntemuksella.
NordicSimulatorsOy tarjoaa moderneja ja innovatiivisia simulaatiokoulutusjärjestelmiä tehokkaampaan oppimiseen. Tuoteperheemme sisältää simulaatioharjoitusten tallennus- ja seurantajärjestelmiä, äänijärjestelmiä, virtuaalitiloja, potilas- ja leikkaussimulaattoreita sekä toimenpidemalleja.
MillogGroupin kattavat huolto-, logistiikka- ja kunnossapitopalvelut takaavat ensiluokkaisen toimitus- ja huoltovarmuuden teknisen kaluston koko elinkaarelle. Ammattilaisviestinnän asiantuntijamme varmistavat, että viranomaisten ja yritysten viestintä on nopeaa ja luotettavaa kaikissa tilanteissa. Valtakunnallinen palveluverkostomme takaa palvelun kaikkialla Suomessa. Avaintoimialojamme ovat teollisuus, infra ja liikenne sekä maanpuolustus ja viranomaistoiminta.
MediatradeOy:ltä saat digitaalisen median tuotanto-, jakelu- ja hallintajärjestelmien kokonaisratkaisut.
Kiitokset Palopäällystöpäivistä! Lassila&Tikanojalta saat nopeasti apua onnettomuuksissa ja onnettomuuksien jälkihoidossa, kuten säiliöautojen tyhjennyksen onnettomuuspaikalla, vioittuneiden akkujen turvallisen kuljettamisen, VAK-kuljetukset, imupaineautot sekä pilaantuneen maan kunnostuksen. Meiltä saat myös turvallisuusneuvonantajapalvelut, vaihtolavat ja erikoislavat irtotavaran kuljettamiseen sekä laajan valikoiman muita keräysvälineitä, kuten IBC-kontteja. Autamme ympäri Suomen, katso 24/7 päivystysnumerot: lt.fi/paivystys.
Palosuojelurahasto tukee pelastusalan järjestöjä, hyvinvointialueita, sopimuspalokuntia sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi myönnetään vuosittain Innovaatiopalkinto, apurahoja ja stipendejä. Avustukset kohdistuvat valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tutkimus-, kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä pelastusalan järjestötoimintaan.
SaurusOy on 100 % kotimainen pelastusajoneuvojen valmistaja, jonka ”jalat” ovat tukevasti kiinni Suomessa turvaten kotimaisten pelastusajoneuvojen huoltovarmuuden ja operatiivisen kyvykkyyden 24/7. Saurus Oy on mukana aktiivisesti sekä puolustusvoimien että huoltovarmuuskeskuksen varautumisen toiminnassa.
Sarlin tarjoaa laadukkaat ja turvalliset paineilmaratkaisut päivittäisiin pelastajien tarpeisiin sekä kattavat huolto- ja elinkaaripalvelut.
Blackline Safety -tuotteet täydentävät kokonaisuutta älykkäillä henkilöturva- ja kaasunvalvontaratkaisuilla, jotka parantavat työturvallisuutta reaaliaikaisesti keräten kaasualtistumisia.
ProbisSolutionsOy:n STORE on kriittisten toimialojen nykyaikainen toiminnanohjausjärjestelmä, joka kehittyy jatkuvasti. Se on saumaton kokonaisuus mm. työajan ja työvuorojen hallintaan, palkkaerien koostamiseen sekä osaamisen hallintaan — raportointia ja tiedolla johtamista unohtamatta.
RumbleToolsOy kehittää ja tuottaa korkealaatuisia ja innovatiivisia ratkaisuja puolustusvoimille, viranomaisille, teollisuudelle sekä muiden ammattiryhmien tarpeisiin. Yhtiön valikoimaan kuuluvat mm. autonomiset robottikopterit, maarobotit ja singnaalimonitorointi, jotka yhdessä tarjoavat älykkäitä ja tehokkaita ratkaisuja vaativiin valvonta-, teollisuus-, logistiikka- ja tarkastusympäristöihin.
SeaSafetyScandinavia maahantuo viranomaisille suunniteltuja erikoisvarusteita. Valikoimaamme kuuluvat mm. pelastajan henkilökohtaiset suojavarusteet, sukellus- ja pintapelastustuotteet sekä CBRN-hengityssuojaimet ja -varusteet. Edustamiamme tuotemerkkejä ovat mm. Avon Protection, Bristol Uniforms, Pacific Helmets ja Scubapro.
SuomenPelastusalanKeskusjärjestön osastolla esiteltiin palokuntien hallinnointikanta HAKAn mahdollisuuksia pelastustoimen henkilöstön osaamisen seurannassa, hallinnoinnissa ja kehittämisessä. Osastolla pureuduttiin etenkin HAKAn hyödyntämiseen osaamispäiväkirjana ja altistumisen seurannassa. SPEKin osastolla olivat tavattavissa kansainvälisten asioiden asiantuntija Annika Rinne, palokuntajohtaja Petri Jaatinen, asiakaspalveluassistentti Emma Glad ja kehittämispäällikkö Markku Savolainen.
Erillisverkot kiittää Palopäällystöpäivien kävijöitä hyvistä ja rakentavista keskusteluista Virve 2 -migraatioon liittyen. Virve 2 tarjoaa toimintavarmat ja turvalliset laajakaistaiset mobiilipalvelut.
SuomenTerästekniikkaOy:n MAVATECH-henkilöpuhdistuskontit ja -järjestelmät on tarkoitettu vaativiin, suuronnettomuustilannetta vastaaviin olosuhteisiin. Puhdistuskontit ja -järjestelmät vastaavat viranomaisten erikoisvaatimuksiin ja suorituskyvyn kehittämisessä ovat käyttäjät olleet kiinteästi mukana. Potilaspuhdistuslinjastot ovat operatiivisessa käytössä pelastusviranomaisilla, myös niissä jäteveden keruujärjestelmä sisältyy vakiotoimitukseen.
SunitOy:n SUNIT-FX ja SUNIT IVIA 5G ovat ajoneuvokäyttöön suunniteltuja, erittäin suorituskykyisiä tietokoneita vaativiin kenttäolosuhteisiin. Ne tarjoavat tehokkaan prosessoinnin, laajat liitännät (CAN, I/O, 5G), sekä kestävän rakenteen. Ratkaisut soveltuvat mm. viranomaiskäyttöön, ANPR-järjestelmiin ja reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon liikkuvissa ympäristöissä.
Secapp on ammattikäyttöön kehitetty kriittisen viestinnän ja hälyttämisen ratkaisu. Järjestelmällä voidaan lähettää massaviestejä, hälyttää yksilöitä ja ryhmiä sekä kerätä ja jakaa tietoja. Lisäksi se tarjoaa reaaliaikaiset chat- ja videoyhteystoiminnot.
TecnexOy on erikoistunut laadukkaiden kokonaisturvallisuuden tuotteiden maahantuontiin. Palopäällystöpäivillä oli esillä Shark Roboticsin palonsammutusrobotti. Myös Notre-Damen palon sammuttamiseen osallistunut robotti herätti laajaa kiinnostusta, ja osallistujat pääsivät demotilaisuudessa näkemään ensisilmäyksen siitä, mihin robotti kykenee. Esillä oli lisäksi dekontaminaatiotuotteita ja kemikaalianalysaattoreita. Kiitos hyvästä tapahtumasta kaikille osallistujille!
Turvallisuus2027 on palo- ja pelastusalan yhteinen kokoontumispaikka. Tule tapaamaan juuri oikeat alan ammattilaiset tehokkaasti kahden päivän aikana. Tapahtuma järjestetään SPLY:n toimeksiannosta yhdessä ohjelmakumppaneiden SPPL:n ja SPEK:n kanssa.
TeknosafeOy:n osastolla teemana oli tänä vuonna pelastajien altistumisen hallinta. Anna Helminen ja Elina Metsi esittelivät tuotteita ja palveluita altistumisen hallintaan ja vähentämiseen, kuten aktiivihiilishampoota ihon ja hiusten pesuun, kapselointikasseja likaisille varusteille, hiukkassuojaavia alusasuja sekä varusteiden LCO2-pesua eli nestemäisellä hiilidioksidilla toteutettavaa dekontaminaatiota.
VeljeksetKulmalaOy edustaa laajaa valikoimaa sammutus-, pelastus-, vahingontorjunta- ja vedensiirtokalustoa, lämpökameroita, käsivalaisimia, kiinteitä vaahtokomponentteja sekä henkilökohtaisia suojavarusteita.
VemaLiftlle on tärkeää olla mukana kehittämässä alan turvallisuutta ja toimintakykyä yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Oli jälleen ilo tavata vanhoja ja uusia tuttuja Palopäällystöpäivillä. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden keskustella pelastusalan ammattilaisten kanssa ajankohtaisista aiheista ja tulevaisuuden ratkaisuista.
VitecCodean operatiivinen tilanneviestintäjärjestelmä Optivi tuo sopimuspelastajien hälyttämiseen täysin uuden standardin varmistaen nopean ja luotettavan tavoittamisen. Navigointija tilannetieto-ohjelmisto Nasta ohjaa yksiköt sujuvasti kohteeseen ja tarjoaa reaaliaikaisen tilannekuvan. Yhdessä ne vahvistavat operatiivisen tehokkuuden lisäksi strategista johtamista, parantavat ennakoitavuutta ja tukevat resurssien vaikuttavaa kohdentamista.
Zenitel on kriittisen viestinnän luotettava kumppani pelastus- ja turvallisuusalalle. Ratkaisumme varmistavat selkeän, häiriöttömän ja turvallisen viestinnän silloin, kun sillä on eniten merkitystä. Zenitel tukee viranomaisia, pelastuslaitoksia ja varautumista nyt ja tulevaisuudessa.
Kuvassa Tommi Sundelin ja Merja Teerikangas
Turvatan osastolla oli esillä laaja tuotevalikoima: henkilökohtaiset varusteet, moottoriruiskut, lämpökamerat ja kaasumittarit. Mukana uutuudet Texportilta ja Holikilta, Nextorch-lamput, Hikmicro-lämpökamerat sekä PEPO-pelastuspotkukelkka. Esittelimme myös Puhdas paloasema -ratkaisuja, CBRN-varusteita ja ballistisia suojaratkaisuja.
Tamrexilta olivat paikalla Jarmo Leino, Pasi Uurasmaa, Tomi Heinikoski ja Raul Volke. Tuotteiden osalta pääpaino oli erilaissa suojavarusteissa. Perinteisten pelastushenkilöstön tuotteiden lisäksi esittelimme ballistista suojavarustemallistoamme. Lisäksi esillä oli mm. mittauskalustoa sekä uutuutena Weberin akkukäyttöinen poljinleikkuri. Kiitämme laadukkaista päivistä ja hyvistä kohtaamisista.
TalhuOy tarjoaa vaativiin tilanteisiin Gridex ja SPT-uppopumput kemiallisesti saastuneiden tai +100 C asteisten vesien pumppaamiseen. Löydät valikoimistamme myös Husqvarnan Rescue-sahat ja Pramacin aggregaatit tai virtapankit sekä paljon muuta : www.talhu.fi
Mediayhteistyökumppani:
Översikt av presentationer, diskussioner och gemensamma teman för brandbefäl och räddningstjänst.
Inledning
Det Nordiska brandbefälsmötet hölls i Lund, Sverige den 8–9 april 2026 och samlade representanter från Sverige, Norge, Danmark
och Finland. Island hade inte möjlighet att delta. Mötet syftade till att stärka samarbetet och utbyta erfarenheter kring ledning, utbildning och beredskap inom nordisk räddningstjänst.
Presentationer: Ledningsstrukturer efter skogsbränder
En central punkt på agendan var ledningsstrukturer efter de senaste årens omfattande skogsbränder. Presentationen av Joel Johansson belyste lärdomar kring beslutsfattande, samverkan och vidare diskuterades det hur olika länder hanterar ledningsfrågor vid stora olyckor.
Norge: Organisationsförändring och namnbyte
Norge informerade om en pågående organisationsförändring inom brandbefälsförbundet, inklusive ett officiellt namnbyte till Norsk Brandfaglig Landsforbund och nya riktlinjer för medlemskap. I fortsättningen kommer man i Norge inte att ha personmedlemmar utan det kommer att vara räddningsverken som står som medlemmar i förbundet. Organisationen påminner i förtsättningen mycket om den i Danmark.
Danmark: Expertgrupp och definition av total beredskap
Danska delegationen presenterade sitt arbete med en expertgrupp som utvecklar en nationell definition av "total beredskap". Gruppen har kartlagt behov och identifierat nyckelkompetenser för att möta framtida utmaningar och hur man på sikt skall jobba tillsammans mellan stat och kommun. Man har definierat att den danska räddningstjänsten skall vara robust, effektiv, skalbar och ett yrkesmässigt fundament.
Sverige: Utbildningspaket och civil beredskap
Sverige rapporterade om ett omfattande utbildningspaket med fokus på civil beredskap och samverkan som riktas till samtliga räddningstjänster. Satsningen ska underlätta för snabbare och effektivare insatser vid samhällsstörningar.
Gemensamt tema: Beredskap för undantagsförhållanden
Samtliga nordiska länder betonade vikten
av att utveckla strategier och kompetenser för beredskap vid undantagsförhållanden. Diskussionerna kretsade kring samordning, kommunikation och delning av resurser.
i Aarhus
Information gavs om den kommande Nordiska studieveckan, som arrangeras 14-18.9.2026 i Aarhus, Danmark. Veckan riktar sig till brandbefäl och erbjuder föreläsningar, studiebesök och nätverksbyggande. Anmälningarna skall vara inne i början av augusti 2026. Man har beredskap att ta emot tre personer från varje land. Mera information fås från Brandbefälsförbundets kansli.
Ledarskapsseminarium och styrelse
Ärenden gällande FEU (Federation of EUropean fire officers) behandlades också på mötet, med särskilt fokus på det planerade ledarskapsseminariet i samband med Interschutz i Hannover och aktuella frågor från styrelsen. Ledarskapsseminariet har inte lockat så många deltagare som man hade önskat. En person kommer att avgå från styrelsen men ingen ny nominering har ännu kommit in. Delegaterna diskuterade även nordiskt inflytande och samverkan inom FEU.
Nästa år står Finland som arrangör för det Nordiska brandbefälsmöte som då kommer att hållas i Mariehamn på Åland i maj 2027.
För ytterligare information: torbjörn.lindstrom@ovph.fi
Torbjörn Lindström räddningsdirektör/ pelastusjohtaja Österbottens räddningsverk/ Pohjanmaan pelastuslaitos Svenska kommittén Finlands Brandbefälsförbund
Tiivistelmä
Pohjoismaiset palopäällystöliitot kokoontuivat Ruotsissa
Lund 8.–9.4.2026
Yhteistapaamisilla vahvistetaan yhteistyötä sekä vaihdetaan ajatuksia johtamisesta, koulutuksesta ja valmiudesta pohjoismaiden pelastustoimessa.
Tällä kertaa kaikki Pohjoismaat korostivat tarvetta kehittää strategioita ja osaamista poikkeusolojen varautumiseen. Keskusteluissa painottuivat yhteensovittaminen, viestintä ja resurssien jakaminen. Keskeisenä aiheena oli viime vuosien laajojen metsäpalojen jälkeen muotoutuneet johtamisrakenteet. Oppeja ja ajatuksia jaettiin päätöksenteosta ja yhteistoiminnasta sekä suuronnettomuuksien johtamiskysymysten käsittelystä.
Norjan palopäällystöliitossa on organisaatiomuutos: nimi muuttuu Norsk Brandfaglig Landsforbundiksi, ja jatkossa siinä ei ole henkilöjäseniä, vaan pelastuslaitokset toimivat liiton jäseninä samoin kuin Tanskassa.
Tanskan delegaatio esitteli asiantuntijaryhmänsä työtä, jossa kehitetään kansallinen määritelmä ’kokonaisvalmiudelle’.
Ruotsi kertoi laajasta, kaikille pelastuslaitoksille suunnatusta koulutuspaketista, jossa painottuvat siviilivalmius ja yhteistoiminta. Tavoitteena on mahdollistaa nopeampia ja tehokkaampia toimia yhteiskunnan häiriötilanteissa.
Pohjoismaisen palopäällystön opintoviikko pidetään 14.–18.9.2026 Aarhusissa, Tanskassa. Suomesta osallistumista koordinoi Palopäällystöliitto.
Esillä oli myös pohjoismainen vaikutusvalta ja yhteistyö FEUssa (Federation of EUropean fire officers). FEUn toiminnasta nostettiin vahvasti Interschutzin yhteydessä pidettävä johtajuusseminaari. FEUn hallituksessa on vapautumassa paikka, johon ei olla vielä nimetty uutta ehdokasta.
Suomen Palopäällystöliitto järjestää seuraavan Pohjoismaisten palopäällystöliittojen kokouksen toukokuussa 2027 Ahvenanmaalla.
Palopäällystöliiton ”kevätlukukausi” on lehden ilmestyessä loppusuoralla ja onkin hyvä hetki muistella mennyttä ja hahmotella tulevaa ennen kesän lomia. Alkuun ISOT KIITOKSET menneestä kaudesta kaikille hanke-, kehittämis- ja koulutusasioissa syksyn ja kevään aikana mukana olleille.
Miten meni niin kuin omasta mielestä? No, ainakin liiton asiantuntijatoiminnan näkökulmasta vuosi 2025 meni jälleen vauhdilla, hommia riitti ja paljon saatiin aikaan jälleen kerran. Samaa rataa jatkettiin kevät 2026, ja muutamia juttuja on syytä nostaa esiin ihan erikseen.
Liiton asiantuntemus pohjautuu pitkälle sen jäsenten osaamiseen. Tätä osaamista onkin kanavoitu pelastusalan kehittämiseen ja koulutuksiin muun muassa asiantuntijatoimikuntien (10) avulla, joista uutena aloitti tänä keväällä Pelastusalan venetoiminnan toimikunta. Toimikunnan aloituskokouksessa oli innostunut tunnelma, ja yhteinen näkemys oli, että onkin jo korkea aika panostaa alan venetoiminnan osaamiseen, tehokkuuteen ja työturvallisuuteen. Kulttuurissa lienee muutakin muutettavaa: virallisten tietojen mukaan pelastusveneilyssä ei juuri tapahdu läheltä piti -tilanteita tai onnettomuuksia, mutta silti veneitä korjataan vuosittain isoilla rahoilla ja potkurikauppiaille riittää asiakkaita. Ehkäpä jotain pitäisi tehdä? No mehän teemme! Jätimme Palosuojelurahastoon (PSR) Pelastustoimen venetoiminnan jatkokoulutus (PETOVEKO2) -hankehakemuksen, jonka avulla osaamista ja opetusmateriaaleja edelleen kehitetään. Hanke on jatkoa aiemmalle Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishankkeelle. Jatkohankkeen avulla saataisiin luotua varsin kattava systeemi pelastuslaitosten omien veneilykoulutusten järjestämisen tueksi.
Positiivista on, että olemme nostaneet itsemme uudelle tasolle pelastusalan kehittämisessä hankerahoitusten avulla. Samaan aikaan olemme toteuttaneet koulutuksia entiseen malliin, mutta myös uusia tapahtumia luoden. On myös mahtavaa, että olemme kehittäneet hankkeita yhdessä muun muassa Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston, pelastuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa.
Liiton asiantuntemus
pohjautuu pitkälle sen jäsenten osaamiseen. Tätä osaamista onkin kanavoitu pelastusalan kehittämiseen ja koulutuksiin muun muassa asiantuntijatoimikuntien avulla .
Tarkemmin kaikkeen liiton toimintaan voit tutustua erityisesti verkkosivuiltamme löytyviin vuosikertomuksiin tutustumalla ja muuta viestintäämme seuraamalla.
Olemme siis voimallisesti uudistaneet toimintaamme sekä määrällisesti että laadullisesti. Nyt tämän toiminnan jatkamisen turvaksi onkin hyvä vielä saada laajennettua rahoituspohjaamme entisestään. Tässä myös jäsentemme ja muiden sidosryhmiemme apu on voimaa – hyvät kokemuksenne ja kehut toiminnastamme noteerataan. Haluamme nimittäin jatkaa työtämme pelastusalan kärkikehittäjänä, ja niinhän sitä sanotaan, että hyvä kello kauas kantaa!
Hankkeisiin liittyen vielä: seurailkaa liiton somea, meillä on mielenkiintoisia rekryjä avautumassa muun muassa Arvioiva valvontamenetelmä ARVI 2.0 -hankkeeseen ja muihin hommiin.
Mukavaa ja rentouttava kesää!
Antti Kinnunen kehittämispäällikkö Suomen Palopäällystöliitto
Suomen Palopäällystöliitto jakaa nyt jo 12 . kerran Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa.
Tunnustuksen kriteerit
Tunnustus voidaan myöntää henkilölle, joka on:
• toiminut sopimuspalokunnan päällikön tehtävissä
• toiminut pitkään ja aktiivisesti sopimuspalokunnassa
• edistänyt ja kehittänyt laaja-alaisesti sopimuspalokuntatoimintaa Edellä esitetyistä muodollisista kriteereistä voidaan erityisistä syistä johtuen poiketa, mikäli tunnustusta esitetään myönnettäväksi henkilölle, joka on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta tai uhrautuvuutta pelastustoimen operatiivisessa tehtävässä.
Pelastusalan arvot
Tunnustuksen saajan edellytetään käyttäytyvän pelastusalan arvojen mukaisesti:
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti.
Arvojen mukaista toimintaa käytetään tunnustuksen saajan valintaperusteena.
Ehdotuksen tekeminen
Tee ehdotuksesi 1.10.2026 mennessä liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella: sppl.fi/vuoden-sopimuspalokunnan-paallikko-tunnustus/
Yläpohjien palo-osastoinnin toimivuus ja -ratkaisut -koulutuskiertue
Suomen Palopäällystöliitto järjestää koulutuskiertueen palo-osastoinnin toimivuudesta ullakoilla ja yläpohjissa. Koulutukset järjestetään yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen ja yhteistyötahojen kanssa.
Tilaisuudet järjestetään kutsuvierastilaisuuden periaatteella. Jos et ole saanut kutsua alueesi Road Show -tapahtumaan, ole yhteydessä hankepäällikkö Juhan-Petteri Laaksoon kutsun saamiseksi: juhan-petteri.laakso@sppl.fi.
ROAD SHOW 2026 -paikat (päivittyvä lista)
6.5. Kuopio, Pohjois-Savon pelastuslaitos
19.5. Lappeenranta, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, LAB AMK
22.9. Kokkola, Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos
24.9. Tampere, Pirkanmaan pelastuslaitos
29.9. Rovaniemi, Lapin pelastuslaitos
22.10. Hämeenlinna, Kanta-Hämeen pelastuslaitos
3.11. Oulu, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos
Lue lisää: sppl.fi/ylapohjat-roadshow
Palopäällystöliiton mentorointiohjelma tarjoaa liiton jäsenille tukea ammattiin tai harrastukseen liittyvään kehittymiseen ja ajatusten jäsentelyyn.
Aktoriksi kannattaa hakea, jos olet urasi alkuvaiheessa tai vaihtanut uusiin tehtäviin
Mentorointi oli mielekäs kokemus, joka mahdollisti hyvää keskustelua ja myös oman kentän laajempaa tarkastelua. - mentori
Hyvää oli se, että sain aivan uuden kontaktin, jolla on uutta osaamista ja näkemystä. - aktori
ja haluat kehittää osaamistasi. Mentoroinnissa mentori tukee aktorin ammatillista kehittymistä, ajattelua ja ymmärtämistä kahdenkeskisten keskustelujen kautta. Mentoroinnista saa kokemusperäistä tietoa ja viisautta.
Mentoriksi sopii jo syvempää osaamista omaava henkilö. Palautteen perusteella mentorina oleminen on positiivinen ja kehittävä kokemus. Usein myös mentori oppii uutta tai pohtii sellaisia asioita, mitä ei muuten tulisi pohdittua. Mentorointiohjelman alussa mentoreille järjestetään muutaman tunnin
mittainen koulutus, mikä antaa hyvän pohjan mentorina toimimiselle.
Tavoitteena mentorointiohjelmassa on, että aktori ja mentori tapaavat ainakin kuusi kertaa noin vuoden aikana. Tapaamisia voi järjestää etänä, mutta suosittelemme, että ainakin alussa olisi livetapaaminen. Mentorointipari voi itse sopia mentoroinnin tavasta ja aikataulusta.
Kannustamme sekä pelastusalalla töissä olevia että sopimuspalokuntatoimijoita hakemaan mukaan mentorointiohjelmaan. Ohjelma on Palopäällystöliiton jäsenen jäsenetu.
Miten pääsen mukaan mentoriohjelmaan?
Osallistu mentorointiohjelmaan lähettämällä vapaamuotoinen hakemus sähköpostilla osoitteeseen joel. kauppinen@sppl.fi. Mainitse hakemuksessa haetko aktorin vai mentorin rooliin, kuvaile lyhyesti taustaasi ja kerro, mihin kaipaisit mentorointia tai mihin teemoihin koet, että sinulla olisi annettavaa mentorina.
Lähetä hakemuksesi viimeistään 31.7.2026 mennessä. Lue lisää: sppl.fi/ mentorointi
Yhteiskunnallisessa keskustelussa rasismi ja väkivalta ovat olleet aikaisempaa enemmän pinnalla viime vuosina. Palopäällystöliiton Kestävän kehityksen toimikunta toteutti keväällä 2026 pelastusalalle pikakyselyn rasismista.
Rasismi tarkoittaa ajattelutapaa, toimintaa tai rakenteita, joissa ihmisiä kohdellaan eri tavoin oletetun etnisen alkuperän, ihonvärin, kansallisuuden tai muun vastaavan taustaoletuksen perusteella. Rasismi perustuu hierarkkiseen jaotteluun, jossa jotkut ihmisryhmät nähdään toisia alempiarvoisina.
Rasismi ilmenee esimerkiksi vihamielisinä tekoina ja suorana syrjintänä kuten nimittelynä, uhkailuna, väkivaltana, ihmisen sivuuttamisena ja palvelun epäämisenä.
Rasismi voi olla myös rakenteellista. Silloin lait, normit tai toimintatavat johtavat epätasa-arvoisiin lopputuloksiin.
Symbolista ja kulttuurista rasismia kuvaavat stereotypiat, vihapuhe, ryhmästä esitetyt leimaavat käsitykset sekä kulttuurin tai identiteetin vähättely.
Rasistinen toiminta ei kuitenkaan edellytä pahaa tahtoa vaan henkilö voi toimia syrjivästi tiedostamattaan.
Rasismi on lainvastaista
Perustuslain 6 § takaa kaikille yhdenvertaisen kohtelun eli rasismi on suoraan perustuslain vastaista. Perustuslain 22 § perusoikeuksien turvaamisesta käytännössä velvoittaa viranomaiset aktiivisesti estämään syrjintää – pelkkä syrjimättä oleminen ei riitä. Lisäksi ainakin yhdenvertaisuuslaki ja rikoslaki estää syrjinnän.
Kalle Da Silva (oik.) Helsingin poliisilaitokselta oli Palopäällystöpäivillä keskustelemassa rasismista. Hän totesi, että: "Kaikilla meillä on tiedostamattomia ajatuksista toisista ihmisistä. Meidän tuleekin tulla tietoiseksi niistä, jotta emme tulisi kohdelleeksi toisia syrjivästi.
Rasistinen puhe normalisoi syrjintää ja eriarvoisuutta. Rasistinen puhe jakaa ihmisiä meihin ja muihin. Se voi muuttaa ihmisten asenteita erilaisia ihmisiä kohtaan ja aiheuttaa tiedostamattomastikin rasistista käytöstä. Yhteiskunnan tasolla rasistinen puhe lisää vastakkainasettelua. Se rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan ja instituutioihin,
heikentää demokratiaa ja lisää riskiä väkivallalle. Rasismin ja eriarvoisuuden lisääntyminen heikentää luottamusta viranomaisiin ja sitä kautta se kasvattaa väkivallan riskiä myös heitä kohtaan.
Pelastustoimi ei ole immuuni rasistiselle puheelle tai käytökselle. Rasismista pelastustoimessa ei juuri ole puhuttu julkisuudessa tai laajemmin alan sisällä eikä tietoa asiasta ole oikein saatavilla.
Pelastustoimen rasismikysely
Kestävän kehityksen toimikunta toteutti pikakyselyn rasismista keväällä 2026. Kyselyyn vastasi 117 henkilöä. Vastaajista 70 oli pelastusalalla töissä, 32 sopimuspalokuntalaista ja 13 oli sekä töissä että sopimuspalokunnassa. 2 vastaajaa oli alan ulkopuolelta, joista ainakin toinen oli eläköitynyt pelastusalalta.
Kyselyn tuloksien perusteella noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että pelastustoimen sisäiset keskustelut eivät ole aina muita kulttuureja kunnioittavia, ja kahvipöytäkeskusteluissa kuulee rasistista kielenkäyttöä.
Niin ikään puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kahvipöytäkeskusteluissa ei puututa rasistiseen kielenkäyttöön. Yli kolmannes ajatteli, että alan yhteisöissä ei puututa rasistiseen keskusteluun.
Kyselyn mukaan myös asiakkaita kohdellaan eri tavalla etnisen alkuperän mukaan. Tämä oli ainoa teema, missä pelastustoimessa töissä olevien ja sopimuspalokuntalaisten vastaukset erosivat toisistaan. Pelastustoimen töissä olevista viidennes oli sitä mieltä, että etnisellä alkuperällä on vaikutusta asiakkaiden kohteluun. Sopimuspalokuntalaisten osalta yhdeksän prosenttia ajatteli näin. Lukemat olivat likimain samanlaisia myös, kun kyseessä oli hälytystehtävä.
Yleisesti monet vastaajat ajattelivat, että rasistinen puhe on vähentynyt ja lieventynyt. Useampien kommenttien perusteella ”vanhoille jäärille” ei mahdeta mitään, mutta kulttuuri muuttuu, kun nuorempaa porukkaa tulee alalle. Toisaalta kävi myös selkeästi ilmi, että törkeä kielenkäyttö ja rasismi on ar-
kipäiväistä ja sitä käytetään pelastajasta ylimpään päällystöön. Rasistisia juttuja verhotaan osin myös palokuntahuumoriin kuuluvaksi.
Kyselyyn vastasi muutama etnisen vähemmistön edustaja. Toinen ei ole kokenut rasismia ja toinen on huomannut rasismia, mutta puheet siistiytyvät, kun henkilö on paikalla. Vallalla on ajatus, että ”meillä ei esiinny rasismia”.
Tunnistatko ja puututko?
On luonnollista, että kaikilla on tiedostamattomia ajatuksia toisista ja erilaisista ihmisistä. On tärkeää tunnistaa omat ajattelumallit ja oma puhetapa. Niin ikään on tärkeää tunnistaa, jos yhteisössä syrjitään tai keskustelut ovat rasistisia tai rasistisesti värittyneitä.
On selvää, että rasismi ei kuulu pelastus-
On selvää, että rasismi ei kuulu pelastustoimeen eikä pelastustoimessa tule hyväksyä rasistista puhetta tai käytöstä.
Rasistinen toiminta ei kuitenkaan edellytä pahaa tahtoa vaan henkilö voi toimia syrjivästi tiedostamattaan.
toimeen eikä pelastustoimessa tule hyväksyä rasistista puhetta tai käytöstä. Kuitenkin tiiviissä yhteisössä voi olla vaikea puuttua rasistiseen keskusteluun. Vaarana on ainakin leimautua ilonpilaajaksi, hankalaksi tai pikkumaiseksi.
Perusteet puuttumiselle ovat kuitenkin erittäin vahvat, jo lainsäädäntöön perustuvat. Yhteisön kulttuuri muuttuu suvaitsevammaksi parhaiten ymmärrystä lisäämällä ja keskustelemalla asioista.
Kenelle vastuu rasistiseen puheeseen ja syrjiviin käytäntöihin puuttumisesta kuuluu? Johdolle vai jokaiselle? Jos vastuu on jokaisella, niin kenellä vastuu silloin oikeasti on?
Joel Kauppinen erityisasiantuntija
Suomen Palopäällystöliitto
Rasismikyselyn alussa kysyttiin, oliko vastaaja töissä pelastustoimessa, sopimuspalokuntalainen vai pelastustoimen ulkopuolinen henkilö. Vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon.
Sain palautetta, että eläkeläisiä ei huomioitu tässä jaottelussa. En itse eikä testivastaajatkaan olleet huomanneet tätä pientä, mutta oleellista virhettä. Lisäsin lomakkeeseen lennosta kohdan muu, mihin vastaaja sai itse määritellä, jos sopivaa kohtaa ei löytynyt annetuista vaihtoehdoista.
Tämä oli hyvä muistutus itselle, että pitää muistaa huomioida laajemmin erilaisia ihmisiä.
t. Joel
Onen. Pelastustoimeen ensikosketukset tulivat sopimuspalokuntalaisena työskennelleen isän kautta, kun vuonna 1999 liityin Saarijärvellä palokunnan nuoriso-osastoon. Vuodesta 2009 lähtien olen työskennellyt Keski-Suomen pelastuslaitoksella, joista viimeiset reilu kymmenen vuotta palomestarina. Nykyinen virka sisältää monipuolisesti tehtäviä, kuten palontutkijana sekä sopimuspalokuntien koulutusvastaavan toimimisen. Aloitin nyt osa-aikaisena hankepäällikkönä Palopäällystöliitossa.
Vapaa-aika kuluu avopuolison, kahden staffin sekä laajan harrastustoiminnan siivit-
tämänä. Myös meneillään olevan hankkeen tiimoilta matkustuspäiviä tulee runsaasti tulevien puolentoista vuoden aikana. (Lue
PetoJoSim-hanke (pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoittelu) on yli kahdeksan vuoden "harjoittelun" tuotosta, jossa visiot toimeenpannaan ja jalkautetaan ympäri Suomea kaikkien käytettäväksi. Aiempien vuosien aikana pienoismallisimulaatiot ja niillä harjoittelu ovat olleet suuressa roolissa virkatyössäni. Erityiskiitoksen simulaatioiden valtakunnallistamisesta hankkeen kautta haluan osoittaa Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö (evp) Pasi Uurasmaalle
PetoJoSim-hanke on yli kahdeksan vuoden "harjoittelun" tuotosta, jossa visiot toimeenpannaan ja jalkautetaan ympäri Suomea kaikkien käytettäväksi.
Nähdään hankkeen koulutuskiertueen tiimoilta – määrällisesti suuren kouluttajamäärän saavuttaminen palvelee yleensä pelastuslaitoksia pitkässä juoksussa eniten. Tervetuloa myös lokakuun lopun Pelastustoiminnan johtamisen opintopäiville Hämeenlinnaan, jossa annan oman panokseni ohjelmaan muun muassa simulaatioita hyödyntämällä.
Mauri Salo hankepäällikkö
PetoJoSim-hanke
Suomen Palopäällystöliitto
Suomen Palopäällystöliitolla on käynnistynyt Palosuojelurahaston rahoittama PetoJoSim-hanke (pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoittelu). Sen toteutusaika on 1.3.2026–31.12.2027.
Tavoitteena hankkeella on tuottaa 38 pelastustoiminnan johtamiseen liittyvää simulaattorikokonaisuutta, jotka koostuvat
3D-tulosteisista ajoneuvoista ja rakennuksista, printatuista pöytälevyistä, kustomoiduista kuljetuslaukuista sekä harjoitusten ohjekirjasta ja kohdekorteista. Simulaattorit ovat liikuteltavissa ja niiden kuljetuslaukku on hieman isoa matkalaukkua suurempi. Simulaattoreiden sijoituspaikoiksi tulevat kaikki pelastuslaitokset, pelastusalan liitot,
Suomen Sopimuspalokuntien liitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö sekä Suomen Palopäällystöliitto.
Hankepäällikkönä toimii osa-aikaisesti palomestari Mauri Salo Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Hänellä on kahdeksan vuoden kokemus pienoismallisimulaatioiden käyttämisestä johtamisharjoitteissa. Hankkeeseen kuuluu simulaattorien toimittaminen sijoituspaikoilleen sekä niissä järjestettävä kouluttajakoulutus. Pelastuslaitokset ja liitot määrittelevät itse kouluttajakoulutuksen osallistujat.
Hankkeeseen liittyvät koulutukset äänitetään ja analysoidaan tekoälyllä. Saadulla materiaalilla kehitetään tekoälyäpohjaista keikkojen arvioinnin työkalua.
Kouluttajakoulutusten ja simulaattorien toimittamisen aikataulut pyritään sopimaan toukokuun 2026 aikana. Käytännössä 12 simulaattoria koulutuksineen toimitetaan syksyllä 2026, 13 keväällä 2027 ja 13 syksyllä 2027.
Työkaluna simulaattorit mahdollistavat pelastusmuodostelmien johtamisharjoitteiden sekä osaamisen kartoitusten järjestämisen kustannus- ja resurssitehokkaasti. Hyödyllisinä elementteinä simulaatioharjoittelussa toimivat myös jo alalta tutut OKA2-osaamisenkartoitusmalli sekä PTJ 2.0 -käsikirja.
Simulaattoreilla toteuttavaan harjoitteluun pääsee osallistumaan myös syksyllä 2026 järjestettävässä Pelastustoiminnan johtamisen koulutuspäivillä. Osallistujalle tarjoutuu siellä tilaisuus orientoida itseään johtamiskoulutuksiin sekä tutustua simulaatioon liittyvään pelastustoiminnan johtamisen kouluttajatoimintaan.
Mauri Salo hankepäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
Riskienhallinta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 7.10.2026 klo 16.15, Hämeenlinnassa. Tarkempi sijainti ilmoitetaan seuraavassa lehdessä.
Sopimuspalokuntatoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään 24.10.2026 Turussa. Tarkempi kellonaika ja paikka ilmoitetaan seuraavassa lehdessä.
Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 28.10.2026 Hämeenlinnassa. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan seuraavassa lehdessä.
Kaikki syksyn 2026 kokouskutsut julkaistaan syyskuun Palopäällystö-lehdessä 3/2026.
Valvontakohteiden luokittelu ja valvontavälit -kehittämishanke on päättynyt. Hankkeessa kehitettiin uusia menetelmiä valvontavälien määrittelyyn ja tarkastettiin samalla valvontakohteiden luokittelut.
Tutustu hankkeen raporttiin ja tuloksiin: sppl.fi/valvontakohteidenluokittelu-ja-valvontavalitkehittamishanke
Liiton toimistolla vietetään kesälomaa 13.7.–2.8.2026. Myös verkkokaupan toimituksissa on tuona aikana tauko.
Turvallista kesää toivottaen, Palopäällystöliiton väki
14.–16.9. Tieliikennepelastamisen tapahtuma: Guyancourt, Pariisi, Ranska 29.9. Ulkoinen pelastussuunnitelma (UPS) – Kaikille hyötyjä!, Fortumin pääkonttori, Espoo 29.–30.9. Tapahtumaturvallisuusfoorumi, Pori
7.–8.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Hämeenlinna
9.–10.10. Tieliikennepelastamisen tapahtuma: Rescue Days, Mosbach, Saksa 20.–21.10. Tieliikennepelastamisen tapahtuma: Crash Days, Münster, Saksa 27.–28.10. Vesisukellusseminaari 2026, Hämeenlinna
28.–29.10. Pelastustoiminnan johtamisen koulutuspäivät, Hämeenlinna
17.11. Palontutkinnan 10-vuotisjuhlaseminaari, Jyväskylä
18.–19.11. Palontutkinnan opintopäivät 18.–20.11. Yritysturvallisuusfoorumi, Helsinki–Tukholma–Helsinki 8.12. Jouluseminaari ja jouluglögit, Helsinki
SOPIMUSPALOKUNTATOIMINTA
23.–25.10. VI Sopimuspalopäällikköseminaari, alkaa Turussa 24.10. Sopimuspalokuntien opintopäivä ja Neljän Feeniksin Killan tapaaminen, Turku
15.–16.9. Vertaispurkuohjaajakoulutus (one-on-one), Vantaa 22.–24.9. Pelastusalan posttraumatyöpaja, syksy -26, Peurunka, Laukaa 7.–8.10. Jälkipurkuohjaajakoulutus (defusing), Vantaa
Katso Yläpohjien palo-osastoinnin toimivuus ja -ratkaisut -koulutuskiertueen aikataulu ja paikkakunnat: sppl.fi/ylapohjat-roadshow
Katso kaikki Palopäällystöliiton tapahtumat: sppl.fi