asti kuntaliitoksista huolimatta. Ihmisten asuinpiiri on edelleen joko kaupunkimaista tai maaseutumaista. ”Ihmiset ovat valmiita käymään keskuksissa töissä aika kaukaakin, mutta palvelut he haluaisivat läheltä. On eri asia käydä päivällä kaukana töissä kuin lähteä yöllä hoidattamaan lapsen korvatulehdusta 40 kilometrin päähän muutaman kilometrin sijasta”, Muilu muistuttaa. Vuonna 2013 syntyvä uusi Oulu koostuu nykyisten Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin alueista. Kuntaliitokseen liittyvässä keskustelussa on Muilun mukaan puhuttu paljon perus- ja lähipalvelujen säilyttämisestä koko uuden kaupungin alueella. ”Mielestäni valmistelussa on vilpitöntä yritystä huomioida myös uuden Oulun reuna-alueet. Pitää kuitenkin muistaa, että jo nykyisin monilla näiden alueiden asukkailla on pitkä matka palveluihin”, hän arvioi.
”Identiteettimme on yleisesti sekä-että, ja suomalaiset kaupungitkin oikeastaan maaseutumaistuvat kuntaliitoksissa pinta-alan kasvaessa ja asukastiheyden laskiessa.” Toivo Muilu
YLI-II
Suuruus = tehokkuus? Uuden Oulun asukasluku on Suomen kuntaliitosalueista toistaiseksi suurin, lähes 190 000. Tällä asukasmäärällä Oulu ohittaa Turun suurten kaupunkien joukossa. Asukasluku on Toivo Muilun mukaan kunnille tärkeä imagotekijä ja siksi siihen keskitytään myös kuntaliitoskeskustelussa. Muilu kuitenkin hieman vierastaa pelkkää suuruus- ja tehokkuusajattelua. ”Asukasluvun lisäksi perusteluna on käytetty väittämää, että suuri ja keskitetty on suunnilleen aina tehokkaampaa kuin pieni ja hajautettu. Näin ei välttämättä ole, sillä byrokratia ja hallinto usein lisääntyvät esimerkiksi terveyspalveluissa”, hän väittää. Joidenkin tutkimusten mukaan tehokkaimpia olisivat noin 20 000 asukkaan hallintoalueet, mutta tällöinkin etäisyydet pitää ottaa huomioon. ”Esimerkiksi uuden kuntaliitoskeskustelun alle hautautuneessa, sinänsä kritisoidussa Paras-hankkeessa tehokkaiden peruspalvelujen turvaamisen minimitasona pidettiin 20 000:tta asukasta”, Muilu muistuttaa.
HAUKIPUDAS KIIMINKI
OULU OULUNSALO 21