Juhlajulkaisu 2015

Page 1

Oulun Insinöörit ry 70 vuotta


Oulun Insinöörit ry 1945 - 2015

Oulun Insinöörit ry on vuonna 1945 perustettu Insinööriliitto IL ry:n Oulun, Pohjois-Pohjanmaan ja Koillismaan alueen alueyhdistys. Yhdistyksessä on yli 3000 jäsentä, ja Oulun Insinöörit ry on siten yksi Insinööriliitto IL ry:n suurimmista alueyhdistyksistä ja suurin Pohjois-Suomessa.

70-vuotisjuhlajulkaisu: Julkaisija

Oulun Insinöörit ry

Levikki yhteensä n. 4000 kpl (sähköisenä ja painettuna)


ILOINEN JA ELINVOIMAINEN SEITSENKYMPPINEN! Oulun Insinöörit ry perustettiin vuonna 1945 omaksi yhdistyksekseen Tampereen teknilliset -yhdistyksen alakerhosta. Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin yhdistys on elinvoimainen ja neljänneksi suurin Insinööriliiton alueyhdistys. Yhdistyksen 70-vuotista taivalta juhlitaan koko vuosi teemalla ”Oulun Insinöörit 70-vuotta - hyvän mielen vuosi”. Teemavuoden aikana Oulun Insinöörit haluaa tuottaa iloa ympärilleen ja haluamme ravistella mielikuvaa tyypillisestä, ehkä hieman tylsästä insinööristä. Toivomme, että positiivisuus lisää positiivisuutta ja annamme hyvän kiertää. Jokaiselle kuulle on valittu oma hyväntekeväisyystempaus. Alkuvuoden aikana mm. luovutimme verta, viihdytimme vanhuksia, suojelimme luontoa ja järjestimme iloa Oulun Poikien ja Tyttöjen talolle. Loppuvuonna keräämme roskia, istumme vähemmän, tuemme Oulun Ensi- ja Turvakotia ja osallistumme Joulupuukeräykseen. Kymmenen vuotta sitten yhdistys teetti 60-vuotishistorian pro gradu tutkielmana. Tämä juhlajulkaisu täydentää tuota historiaa ja sisältää ”Minun Insinööritarinani” -kirjoituskilpailun satoa. Kirjoituskilpailu järjestettiin syksyllä 2014 ja se keräsi tosipohjaisia kaunokirjallisia kertomuksia, tarinoita ja muistelmia insinööriydestä. Kirjoituksissa on erilaisia kasvutarinoita ja polkuja, joihin on helppo insinöörinä samaistua. Toivon miellyttäviä kokemuksia tarinoiden parissa! Ja ennenkaikkea, iloista ja positiivista juhlavuotta kaikille!

Riitta Rusila Puheenjohtaja Oulun Insinöörit ry


OULUSSA KATSOTAAN ETEENPÄIN Oulun Insinöörien 70-vuotisjuhlavuonna ympäröivässä maailmassa tapahtuu paljon. Alkukesästä sovittiin työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuodesta maltillisine palkankorotuksineen. Keväästä lähtien on puhuttu myös yhteiskuntasopimuksen tarpeellisuudesta. Yhteinen tavoitetila on saada Suomen kilpailukyky ja talouskasvu nousuun, mutta samalla on pidettävä huolta palkansaajien asemasta. Työtä on jaksettava tehdä myös tulevaisuudessa. Uuteen kasvuun tarvittavat innovaatiot eivät synny uupuneen työntekijän päässä. Oulu on tunnettu osaavien ja innovatiivisten insinöörien kaupunkina. Vaikka talouden taantuma on jättänyt jälkensä seutukuntaan irtisanomisten ja toimipisteiden lakkautusten myötä, moni insinööri on löytänyt paikkansa uudesta työyhteisöstä tai perustanut oman yrityksen. Oululaiset insinöörit eivät ole luovuttaneet vaikeinakaan hetkinä, vaan menneet rohkeasti eteenpäin. Oulun Insinöörien toimintaa kuvastaa asioihin ja töihin tarttuva asenne. Kun yhdistyksellä on sanottavaa tai tehtävää, silloin laitetaan hihat heilumaan. Yhdistyksen aktiivisesta paikallisesta toiminnasta kertovat muun muassa jäsenistölle järjestettävät tapahtumat sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Yhdistys vaikuttaa myös näkyvästi Insinööriliiton hallinnollisissa elimissä. Oulun Insinöörien toiminnan erityispiirteitä kuvastaa lisäksi naisten vahva ja aktiivinen rooli yhdistyksessä. Eteenpäin suuntautuva yhdistys kiinnostaa ja houkuttelee mukaan myös uusia jäseniä. Toivotan lämpimästi onnea 70 vuotta täyttävälle Oulun Insinööreille sekä aktiivisia tulevia vuosia.

Pertti Porokari Puheenjohtaja Insinööriliitto


VUODET VIERII JA IKÄÄ KARTTUU Nyt seiskakymppisiä juhlitaan Oulussa, kun Oulun Insinöörit ry täyttää 70 vuotta. Toivotan Teille paljon Onnea ja Menestystä seuraaville vuosikymmenille. Monenlaista on tietysti mahtunut näihin vuosiin. Itse muistan lämpimästi vuodet 1985 - 2012 toimiessani Oulussa Insinööriliiton Pohjois- Suomen piirin asiamiehenä. Tullessani Ouluun vuonna 1985 Oulun Insinöörit oli noin 600 insinöörin yhdistys. Tänään jäsenmäärä on runsaat 3000. Yhdistyksen toiminta on monipuolistunut samassa suhteessa vuosien aikana. Yhdistys on mukana vahvasti opiskelijoista senioreihin. Yhdistys tukee jäsenten kehittymistä, työllistymistä ja työssäjaksamista monin tavoin. Paljon tapahtumia pidetään Villa Kaljaasilla. Itse Villa Kaljaasista on muodostunut oma käsite jäsenkunnan keskuudessa. Minulle varsinais-suomalaisena insinöörinä jäi hyvät muistot täällä vietetyistä vuosista ja pohjoisen insinöörikunnasta ja kaikesta siitä missä sain olla mukana. Oulun ja Pohjois- Suomen insinööri on avoin, reilu, yritteliäs ja hyvätuulinen. Minun oli helppo tulla toimeen Teidän kanssanne. Vielä lopuksi lämpimät onnittelut Oulun Insinöörit ry:lle.

Harri Haapasalo Insinööriliiton Pohjois-Suomen asiamies 1985-2012


POHJOIS-SUOMEN PIIRIN TERVEHDYS Insinööriliitto IL ry on jaettu kuuteen alueelliseen piiriin. Piiritoiminta on alueella toimivien Insinööriliiton jäsenjärjestöjen alue-, paikallis- ja valtakunnallisten yhdistysten yhteistoimintaa. Yksi piireistä on Pohjois-Suomen piiri. Se on vuodesta 1976 lähtien toiminut Pohjois-Suomen insinöörikunnan yhdistämiseksi ja yhteisen etujen ajamiseksi. Piiritoiminta on saanut alkunsa Oulun Insinöörien aloitteesta ja Pohjois-Suomen piiri on vanhin Insinööriliiton piireistä. Piirin jäsenmäärä oli tämän vuoden alussa noin 5500. Piiri koostuu kuudesta paikallisyhdistyksestä; Oulun, Lapin, Länsi-Pohjan, Raahen, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun Insinööreistä. Toiminnassa on mukana myös kaksi valtakunnallisesta yhdistyksestä; Tietoalan Toimihenkilöt ja Valtion Insinöörit. Oulun Insinöörit on yksistään suurempi kuin muut piirin viisi jäsenyhdistystä yhteensä. Vaikka Oulun Insinöörien juhlavuotena on ollut suuria paikallisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, on Oulun Insinööreillä ollut kyky uudistua ja toimia suunnitelmallisesti jäsenten ja Insinööriliiton etujen ajajana. Oulun Insinöörit on panostanut paljon opiskelijatoimintaan myös valtakunnan tasolla mitattuna. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on ollut mallikasta. Opiskelijoista löytyy alueellinen ja koko Insinööriliiton jäsenkehityksen paras potentiaali. Toiminnan jatkuvuuden ja jäsenkehityksen takia alueelliseen toimintaan pitää saada nuoria. Sieltä tulee uusia innovatiivisia aloitteita toiminnan kehityksen takaamiseksi. Kiitän Oulun Insinöörejä aktiivisesta yhteistyöstä ja rakentavasta uudistushenkisestä toiminnasta Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirissä. Piirin puolesta esitän parhaimmat onnittelut 70 vuosipäivänä ja toivon yhdistykselle ja sen toimijoille onnea ja menestystä vaativaan työhön.

Ali Heiskanen Puheenjohtaja IL Pohjois-Suomen Piiri


HYVÄÄ JUHLAVUOTTA OULUN INSINÖÖRIT! Minulla on ilo onnitella Oulun kaupungin puolesta 70-vuotisjuhlaansa viettävää Oulun Insinöörit ry:tä. Yhdistys on tehnyt arvokasta edunvalvontatyötä jäsentensä hyväksi ja vaikuttanut yhteiskunnassamme aktiivisesti monin eri tavoin Oulussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Koillismaalla jo seitsemän vuosikymmentä. On koittanut ansaittu juhlavuosi. Oulun Insinöörit ry on kantanut vastuuta jäsenistään jo usean sukupolven ajan. Yhdistyksen aloittaessa toimintansa maaliskuussa vuonna 1945 kaupunkimme asukasluku oli noin 30 000. Tänä päivänä Oulussa, Pohjois-Skandinavian pääkaupungissa, on lähes 200 000 asukasta. Myös teknologian saralla on nähty valtaisaa kehitystä, mistä kertoo mm. se, että Merikosken vesivoimalaitoksen sähköntuotanto aloitettiin vuonna 1948, kolme vuotta yhdistyksenne perustamisen jälkeen. Kokemus on osoittanut, että alueellisuudella on tärkeä paikkansa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Jotta alueemme kehittyminen jatkuisi, on oleellista tietää omat vahvuutemme. Toki me ne tiedämme. Insinöörien, rakennusarkkitehtien ja muiden tekniikan alojen aikaansaannokset ovat yksi tärkeimmistä alueemme vahvuuksista. Oululaisten huippuosaajien tuomien ja perustamien menestyvien yritysten vanavedessä on hyvinvointia ja vaurautta virrannut koko pohjoiseen Suomeen. Vaikka Oulu on viime aikoina joutunut pyristelemään vastavirtaan, on se edelleen pohjoisen sydän, joka sykkii elinvoimaa koko Pohjois-Suomeen. Toivotan teille, hyvät Oulun Insinöörit, mitä parhainta juhlavuotta. Te olette olleet mukana kehittämässä Oulua siksi huippuosaajien kaupungiksi, mikä Oulu tänä päivänä on. Jatkukoon työnne menestyksekkäästi myös tulevina vuosina!

Matti Pennanen Kaupunginjohtaja


INSINÖÖRI ON AINA MUODISSA Insinööriyden on todettu olevan nyt muodikasta, kun pääministerinä on insinööri ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Ja höpö höpö, sanon minä. Insinöörithän ovat olleet muodin valtavirtaa jo vuosikymmeniä. Suomi ei olisi noussut yhtä nopeasti kehitysmaasta menestyväksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ilman insinöörejä. Nyt insinöörejä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomi on taantumassa. Maamme tarvitsee uusia ja rohkeita innovaatioita, uusia tekniikoita ja tuotteita aina sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista yritysten vientituotteisiin. Me tarvitsemme suomalaista insinööriä ja hänen asiantuntemustaan. Niinpä on ensiarvoisen tärkeää, että me pidämme insinööreistämme ja heidän työllisyydestään hyvää huolta. Insinööri ei naksauta aivojaan pois päältä, kun kello lyö viisi. Tämän vuoksi Akava on vaatinut muun muassa työaikalain uudistamista, rotia harmaisiin ylitöihin, työmatka-aikojen tunnustamista työajaksi sekä työttömien työmarkkina-aseman parantamista. Ay-liikettä haastetaan nyt monelta suunnalta ja ymmärrämme itsekin, että meidän on uudistuttava. Tähän me tarvitsemme teitä kaikkia. Muutosvoiman oikea suunta on alhaalta ylöspäin, joten kysykää, kyseenalaistakaa, vaatikaa ja tulkaa entistä aktiivisemmin mukaan vaikuttamaan Akavan ja työelämän päivittämiseen 2020-luvulle. Insinööriys on ollut osa akavalaisuuden peruskivijalkaa ensi vuonna jo 40 vuotta, edustaahan Akava korkeakoulutettuja asiantuntijoita, esimiehiä ja johtajia. Hyvä näin. Oulun insinööreillä on 70-vuotisjuhlan kunniaksi hyvän mielen teemavuosi. Minä uskon akavalaiseen insinööriyteen jatkossakin ja minä uskon siihen, että yhdessä me teemme tästä hyvän mielen vuosisadan. Paljon onnea ja menestystä Oulun insinööreille myös seuraavalle 70 vuodelle!

Sture Fjäder Puheenjohtaja Akava ry


INSINÖÖRI MUUTTAA MAAILMAA Insinöörit ovat olleet tärkeinä tekijöinä maamme kehittymisessä ja suomalaisen elämän suuressa muutoksessa sotien jälkeisestä ajasta tähän päivään. Tänä päivänä muutos on edelleen voimakas. Oulun seudulla koetusta rakennemuutoksesta huolimatta insinöörien monipuoliselle osaamiselle on jatkossakin tarvetta. Oulu on edelleen vahvasti ICT-teknologiakaupunki, energiakysymykset ovat elintärkeitä maailmanlaajuisesti, asumiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja tekniikka kehittyy huimaa vauhtia. Kuten työelämässä, niin myös insinöörien koulutuksessa on pysyttävä mukana muutoksessa. Oamk on vastannut muutokseen aktiivisella kehittämistoiminnalla ja yrittäjyyttä ja uutta liiketoimintaa edistävällä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla, jossa vahvana taustatekijänä on yhteiskunnan digitalisoituminen. Insinöörialoilla haluamme olla maailman kärjessä esimerkiksi painettavan elektroniikan ja energiatehokkaan rakentamisen kehittämisessä. Vuorovaikutus eri toimijoiden, yritysten, yhteisöjen ja oppilaitosten kesken on olennaista koko yhteiskunnan kehittymiselle ja kilpailukyvylle. Siksi Oulun ammattikorkeakoulu pitää tärkeänä yhteistyötä työelämään siirtyneiden insinöörien kanssa.

Oamk onnittelee 70-vuotiasta Oulun Insinöörit ry:tä ja toivottaa menestyksekästä tulevaisuutta!

Jouko Paaso toimitusjohtaja, rehtori, Oulun ammattikorkeakoulu


MINUN INSINÖÖRITARINANI -KIRJOITUSKILPAILUN VOITTAJAT

MINUN INSINÖÖRITARINANI oli Oulun Insinöörit ry:n jäsenille avoin kirjoituskilpailu, jonka aihepiirinä oli mm. insinööriys, insinööriperinteet, insinöörin elämän tapahtumat ja urakäänteet. Kilpailu järjestettiin juhlavuoden kunniaksi.

Minun insinööritarinani - kirjoittanut nim. annejohanna Miksi ratakisko taipuu insinöörin alla?

tävä, on näytettävä kykenevänsä aina vain

Fiksumpi antaa aina periksi. Vai miten se

vaativampiin tilanteisiin ja tehtäviin. Ohi-

meni?

menevät epätoivonhetket saattavat näkyä

On aika miettiä mitä haluan tulevaisuudelta. Olen väsynyt, en nauti työstä, viikoittainen matkustaminen käy voimille ja olen paljon pois kotoa. Kysyn itseltäni: Onko tämä sitä mitä haluan loppuelämältä vai onko aika hengähtää ja miettiä, mitä oikeasti haluan tehdä. Palataan ajassa taaksepäin. Valmistuin insinööriksi viime vuosituhannen loppupuolella, täynnä intoa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Oli hyvä tilanne, opiskeluaikana kesätyöpaikoista ei ollut pulaa ja töihin pääsi suoraan valmistumisen jälkeen. Eletään elektroniikkateollisuuden valtakautta, olen töissä teollisuuden kunnossapidon parissa. Olen työssä, missä viihdyn. Elämä tuntuu kiireiseltä, töissä on pärjät-

kasvoiltani, mutta vauhti ei hiljene. Työilmapiiri on erinomainen ja työkaverit mukavia, elämä tuntuu hyvältä. Vuodet vierivät, elektroniikkateollisuus hiipuu, työt vähenevät, yt-kierre alkaa ja minun on laajennettava reviiriä. Muutama vuosi vierähtää matkustellen työn perässä ja olen siinä pisteessä, etten löydä elämälleni suuntaa. Minulla on yli kymmenen vuotta työhistoriaa takana. Näen mahdollisuuden pienelle tauolle ja jään vuorotteluvapaalle. Olen pois töistä puoli vuotta. Nautin elämästä ja vapaudesta. Teen asioita, mitkä ovat jääneet unholaan kiireisten työvuosien aikana. Matkustelen, valokuvaan, kerään kokemuksia ja nautintoja. Pidän huolta itsestäni ja terveydestäni.


Puoli vuotta kuluu nopeasti. Neljän kuu-

laskuissa, kuinka monet neuvottelut olen-

kauden vapaan jälkeen tuntuu ensimmäis-

kaan käynyt läpi reilun kymmenen vuoden

tä kertaa siltä, että olen saanut lomailla

työhistoriani aikana, kerran tai pari vuodes-

tarpeeksi ja työasiat palaa mieleen. Kaksi

sa pitää henkilöstön valppaana. Pari vuotta

viimeistä kuukautta menee työhön paluuta

aikaisemmin jouduin irtisanomaan omat

odottaessa. Olen taas valmis työelämään.

alaiseni, onko nyt minun vuoroni lähteä, toivon sitä salaa, sillä en näe tulevaisuutta

Hyvin pian huomaan kaiken olevan ennallaan. Jatkan siitä, mille asteelle asiat

itselleni tässä työpaikassa. Ja ei näe työnantajakaan.

puolivuotta aikaisemmin olivat jääneet. En voi ymmärtää miten seesteistä elämä

Juhannus lähestyy, kerään tavarani ja

työpaikalla on ollut viime kuukaudet. Tu-

sanon lopullisesti hyvästit menneelle elä-

leva tilanne ei näytä millään tapaa hyvältä.

mälle. Nyt olen vapaa tekemään mitä ha-

Näköpiirissä on organisaatiomuutoksia ja

luan, elämän avaimet ovat käsissäni, täytyy

työnantaja haalii takaisin riveihinsä johta-

vain löytää se oikea ovi mihin niitä käyttää.

jia, joiden aikaan tilanne oli parempi. Onko

Tästä alkaa se aika, että voin hengähtää ja

tämä uudistamista vai tekohengittämistä,

miettiä, mitä oikeasti haluan tulevaisuu-

veikkaan jälkimmäistä.

delta.

Kevät tekee tuloaan eikä tilanne näytä

On kesä, saan nauttia auringon valosta ja

kohenevan. Kesälomiaan odottava henki-

lämmöstä samalla valmistautuen tulevaan

löstö saa jälleen kuulla ilouutisen, yt-neu-

synkkään syksyyn ja pakkastalveen. Pitää

vottelut alkavat. En ole pysynyt mukana

pysyä aktiivisena, paikalleen jääminen ei


näytä hyvältä, ansioluetteloon ei saa tulla

että tänään on luvattu ilmoittaa. “Onneksi

aukkoja, mitkä näyttäisi joutenololta.

olkoon, sinut on valittu hakemaanne tehtävään ja työt alkaa elokuussa.”

Syksyn ja talven aikana suoritan verkko-opintoja ja opiskelen valokuvausta,

Tänään on loppuelämäni ensimmäinen

mikä on rakas harrastukseni. Haluan ha-

päivä, elämäni avaimet ovat löytäneet oi-

kea luovuudella vastapainoa menneeseen

kean oven ja työ jatkuu kunnossapidon pa-

elämään ja uusia ideoita tulevaisuuteen.

rissa tulevaisuudessakin. Olen saanut elä-

Haen samalla töitä ja rekisteröidyn rekry-

mänilon takaisin ja väsymys on takanapäin.

tointipalveluita tuottavien yritysten listoille. Teen hakemuksia ja viilaan ansioluette-

Ja hei, ei se ratakisko taivu insinöörin

loa kuntoon. Olen onnellinen, kun pääsen

alla. Olen nyt reilun vuoden aikana saanut

haastatteluihin ja saan huomata, että työ-

tutustua uudessa työpaikassani ratakiskon

historiaani arvostetaan työmarkkinoilla.

sielunelämään, kyllä se vaatii vähän isommat voimat.

On kulunut vuosi siitä, kun pakkasin tavarani edellisestä työpaikastani. Taidekoulun valokuvausopinnot ovat takanapäin,

annejohanna

kymmeniä hakemuksia on lähtenyt uuden työpaikan toivossa ja muutama haastattelu on tuonut lisää kokemusta tämän hetken työmarkkinoista Juhannus tekee tuloaan, valmistaudun keskikesän juhlan viettoon, puhelimeni soi ja vastaan. Tätä soittoa en osannut odottaa, sillä olin jo unohtanut,

Uusikatu 26 2 krs, puh: 3113191 Herkullinen kotiruokalounas noutopöydästä arkisin klo: 10.30- 15.00


Kun tietotekniikka tuli rakennustyömaalle - Kirjoittaja: Janne Kalinainen

Rämpytä rämpytä sitä konetta sanoo

paremmankin suorituksen jälkeen, saati

vastaava mestari vieressäni. Ja minä poika

sitten jos jokin ei oikein meinaa sujua. No

rämpytän. Tällä hetkellä vuorossa on sel-

ainakin on motivaatiota pyrkiä aina par-

vittää onko työmaalle toimitettu tarvittavia

haimpaan suoritukseen. Eikä toisaalta jää

rakenteita ja jos on, mistähän ne nyt löytyi-

epäselväksi tuliko tehtyä hyvää työtä vai ei.

sivät. Hetken naputtelun jälkeen on helppo todeta, että ne tulivat 22.10. kuormassa ja

Olen ensimmäisellä isommalla työ-

purettiin alueen 350 taakse. Kun samal-

maalla

la vilkaisen sähköpostista suunnittelijalta

mestarina on eläkkeeltä tähän firman his-

tulleen viestin, voin vielä huikata: ”Sen A22

torian isoimpaan ja kiireisimpään projektiin

pilariin tulevan tukipalkin saa hitsata kiin-

houkuteltu teknikko. Hän on johtanut töitä

ni”. Ovi kalahtaa kiinni ennen kuin viimei-

jo yli 40 vuotta eikä enää kenties muista

sen tavun kaiku on kadonnut vastaavan

miten lasketaan kaikki kuormitukset ja tar-

mestarin harppoessa työmaalle. Melkein

vittavat pienan paksuudet, mutta voi koke-

kuulen konttorille asti mestarin äänen kun

muksellaan ravistaa hihasta täysin oikean

hän noituu miksei osia ole vielä löydetty ja

vastauksen ja siteerata perään joko tek-

miten leväperäistä toiminta ylipäätään on…

niikan taulukkokirjaa tai rakentamismää-

Katson seinällä olevaa motivaatiotaulua

räyskokoelman liitettä B7. Yksi suuri puute

jossa sanotaan englanniksi ”Life is hard –

hänestä löytyy: hän ei ole yhteensopiva

it’s even harder if you’re stupid”, eli elämä

tietokoneen kanssa. Ja kun nykyisin vaati-

on kovaa ja vielä kovempaa jos olet tyhmä.

muksena on laadun ylläpitämiseksi ja ra-

Tällä työmaalla tyhmyydestä sakotetaan ja

portoinniksi dokumentointi, nimenomaan

kunnolla.

tietokoneella, koitui minulle onneksi saada

projekti-insinöörinä.

Vastaavana

tämä työ ja ”hoitaa se pakollinen tietokoJos vastaavalla mestarilla onkin monia

neen rämpyttäminen”.

hyveitä joista suurimpana rautainen, tai pikemminkin titaaninen ammattitaito, niin

Minulle tämä on lottovoitto. Seuraamal-

kärsivällisyys ja ymmärrys tahallista tai ta-

la kokenutta työnjohtajaa ja muistamal-

hatonta tyhmyyttä tai laiskuutta kohtaan

la puoletkaan ohjeista saa kirittyä monta

ei taatusti niihin kuulu. Yleensä minulla

vuotta kokemusta. Ja kun vastaava mesta-

punoittavat korvat jo hieman normaalia

rikin huomaa, etten ole niitä ”tietokoneen


taakse hautautuvia ja toimistoon unohtu-

tai lähetettiin se pikapostissa suunnitteli-

via insinöörinplanttuja” niin juttu alkaa jo

jalle. Hyvällä tuurilla jo seuraavana päivä-

jossain määrin luistamaan. Vielä kun osaa

nä, sovitun puhelinpäivystystunnin aikana

käyttää tietokonetta ja pitää asiat järjestyk-

saattaisi joku soittaa konttorille. Silloin pi-

sessä tällä reilun sadan hengen työmaalla,

täisi ehdottomasti olla päivystämässä pai-

sekä tarvittaessa vaikka kaivettua tiedot

kalla.

milloin tarvittava materiaali on saapunut tai saapumassa, leimauduin hänen silmissään

Tuon reilun vuoden aikana minusta tuli

jo melkein hyödylliseksi. Kun vielä näytin

insinöörin sijaan oikea insinööri. Olen epä-

3D-mallista miksi tiettyjä rakenteita piti

röimättä käyttänyt hyväksi kaikkia niksejä

muuttaa asennuksen onnistumiseksi sain

joita tuolloin opin. Onneksi osaan ja mal-

jopa kuulla että ”ehkä noista rakkineista

tan edelleen käyttää tietokonetta, vaikka

voi joskus olla jopa hyötyäkin eikä pelkkää

minulla onkin alaisena nuoria insinöörejä

haittaa ja ajankulua”. Olin itsekin aika otettu

jotka hoitavat sen ”perusrämpyttämisen”.

noista sanoista.

Yritän ohjata heitä oikealle polulle hieman hienovaraisemmin kuin minua aikanaan

Ilmeisesti tietokoneesta ja osaavasta

ohjattiin. Siitä huolimatta he kiittelevät, et-

käyttäjästä kuitenkin oli hyötyä. Siinä vai-

tei jää epäselväksi milloin onnistuu ja mil-

heessa kun toimitusjohtaja tyrmäsi vaatee-

loin ei. Ja kaikesta palautteesta huolimatta

ni paremmasta tietokoneesta tai elämää,

hekin haluavat oikeiksi insinööreiksi. Kuka-

korjaan työtä,

pa ei.

helpottavasta älyluurista,

otti tämä vastaava mestari vuorostaan puhelun toimitusjohtajalle. En valitettavasti (tai onnekseni) kuullut mitä sanottiin, mutta jonkin ajan päästä yleensä sain tämän tarpeellisen laitteen. Uusi ja vanha aikakausi alkoivat elää sulassa sovussa yhdessä. Vielä myöhemminkin mestari edelleen päivitteli, miten helppoa nykyisin on vain napata kännykällä kuva ongelmapaikasta, lähettää se suunnittelijalle ja odottaa kommentteja muutaman tunnin päästä sähköpostilla. Vain muutama vuosi aikaisemmin otettiin kuva kameralla, ajettiin lähimpään kaupunkiin kehittämään filmi ja faksattiin

Janne Kalinainen


Insinööritarinani - Kirjoittaja: Mika Manninen 70-luvun alussa syntyi pieni keskospoika

niset aineet olivat hyvin kiehtovia ja niiden

Kuusamolaiselle maatilalle. Pienen elämän

soveltaminen laboraatioina oli hyvin miele-

alku ja synty tarvitsi merkittävää insinööri- ja

kästä. 4 vuoden aherruksen jälkeen hän val-

lääkäritaitoa, sillä verivasta-aineiden vuoksi

mistui toivomaansa ammattiin, koneauto-

häntä oli jouduttu hoitamaan verensiirroin

maatioinsinööriksi. Valmistumisen jälkeen,

jo kohtuun ja sen jälkeen. Kohdunsisäinen

Suomen ollessa lamassa, ei työpaikkaa heti

verensiirto oli huipputekniikkaa OYKS:ssä

löytynyt. Tilapäisesti hän työskenteli kesän

tuolloin ja on toimenpiteenä harvinainen

Kuusamolaisessa autokorjaamossa peltiä

nykyisinkin. Poika kehittyi puuhastellen

oikoen ja autoja kitaten. Syksyllä hän työllis-

maatilan töissä ja kiintyi koneisiin ja laittei-

tyi Ouluun, prosessiteollisuuteen koneiden

siin. Isän mopedi sai tuntea nuoren asen-

kehitysinsinööriksi. Työpaikan saamisen eh-

tajan iskut 8-vuotiaalta pojalta, kun hän

tona oli, että hän ottaa lykkäystä armeijaan

purki moottorin käyttäen vasaraa ja leikko-

menosta 2 vuotta ja tulee töihin heti. Näin

tamppia. Sedän auton akku tarvitsi hänen

tehtiin. Työ vei 3 vuotta ja sitten hän suoritti

mielestään kraanavesi täydennystä ja niin-

armeijan Oulun keskustan kasarmilla, auto-

pä häntä nimitettiinkin kauan sen jälkeen

hallilla. Armeijassa, autohallin luutnantti sai

akunkorjaajaksi. Peruskoulun 8. luokalla

kuulla insinööri-asentajataustan ja oman

hänelle tuli selväksi, että hänestä tulee ko-

halun auttaa raskaankaluston huolloissa.

neautomaatioinsinööri. Kuusamossa ei ol-

Viivästyneiden huoltojen vuoksi armeijan

lut ammattikoulussa konealan opintolinjaa,

kalustoa jouduttiin seisottamaan. Yhteises-

niinpä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa va-

ti esikunnan kanssa sopien päätettiin, että

littiin ponnistusalustaksi autonasentajalinja.

päivisin 7 ja 16 välillä hän teki määräaikais-

Ainahan asentajan taitoa tarvittaisiin. Perus-

huoltoja armeijan kalustoon ja vastapainok-

jakson jälkeen olisi ollut mahdollista pyrkiä

si hänet vapautettiin palveluksesta ilta- ja

Oulun teknilliseen oppilaitokseen, mutta

yölomalle aina klo 17 jatkuen seuraavaan

autojen tekniikka kiinnosti ja ne opiskelut

aamuun klo 7:ään saakka. Näin tapahtui

veivät 3 vuotta ja hän valmistui raskaanka-

alokaskauden päättymisestä aina siviiliin

lustonasentajaksi.

siirtämiseen saakka. Vapaiden aikana sekä arki-iltoina hän kävi työpaikallaan töissä.

Kesäloman jälkeen oli edessä muutto

Kyseinen järjestely hämmensi komppa-

Ouluun ja insinööriopintojen aloittaminen.

niassa etenkin suurten hälytysharjoitusten

Opinnot sujuivat hyvän muistin avulla hel-

aikana, sillä koko henkilökunta oli myös

posti. Fysiikka, matematiikka ja kaikki tek-

poistumiskiellossa, mutta insinööri lähti


ulos töihin. Kukaan ei uskaltanut uhmata

tantolinjoja ja hankittiin ympäristö- ja laa-

esikunnan päätöksen voimaa. Isänmaan

tusertifikaatit. ”Vaalean viikingin” oleskelu

eduksi toimiminen palkittiin ylennyksellä ja

tummien kiinalaisten keskuudessa herätti

sotilaskotilahjalla ennen kotiutusta.

paikallisissa suurta ihmetystä ja tuijotusta. Siihen hän tottui jopa niin hyvin, että Suo-

Armeijasta päästyään hänen työpaikalla

messa lomaillessa itse etsi, että mikä vikana

oli jälleen uuden tuotantolinjan käyttöönot-

kun ihmiset ei tuijota. Elämä ulkomailla sujui

toprojekti tulossa. Hän oli jo aiemmin käyt-

hyvin ja hänen englannin kieli karttui ja kii-

töönottanut uuden tuotantolinjan ennen

nan kieli alkoi arkielämässä sujua.

armeijaan menoa. Linja asennettiin ja käyttöönotettiin, mutta sitten tuli tieto että nyt

Komennus päättyi ja hän palasi takaisin

tuotanto täytyy käynnistää Kiinassa ja pikai-

Oulun tehtaalle. Tehtaalla oli edelleen laa-

sesti. Koska koneiden valmistusaika oli pit-

jenemistarpeita ja niinpä hän oli jälleen lin-

kä, päätettiin juuri asennettu laitteisto irroit-

ja-asennusten kimpussa. 2 vuoden perästä

taa lattiasta ja pakata kontteihin ja Kiinaan.

tuli jälleen laajennustarvetta Kiinan tehtaal-

Merirahdin aikana linjadokumentaatio kun-

le ja kysyttiin, että lähdetkö vielä? Yes ja li-

toon englannin kielellä ja eteen tuli kysy-

säksi laitettiin kiinalaisen myyntitoimiston

mys, kuka lähtee käyttöönottamaan linjan?

toimitusjohtajan tehtävät ja vastuu. Vanha

No, ehdotus oli selvä. Sinä tiedät jo linjan,

ympäristö ja jo aiemmin luotu verkosto ja

pakkasit sen, lähdetkö 1,5kk ajaksi sinne?

kokemus auttoi hänet jälleen hyvään suori-

Huh, pienestä 15 henkilön kylästä kotoisin

tukseen. Toinen kausi Kiinassa kesti 2 vuot-

oleva mies miljoonakaupunkiin? Englantia

ta.

hän ei ollut oppinut kouluaikana kovin hyvin. Puheesta juuri ja juuri ymmärsi YES ja

Ouluun palattuaan hän työskenteli asia-

NO. Vastaus oli kuitenkin YES, hän lähtisi

kashallinnassa, koneiden kehitystehtävissä

käymään siellä ja puhuisi vaikka käsillä.

ja tuotekehityksessä. Elämä oli ulkomailla opittuun nähden puuduttavaa. Nyt heräsi

Kiinassa käyttöönotto sujui ripeästi ja

ajatus uudestaan kouluttautumisesta. Oli-

tarvittiin osaamista operaattorihenkilöstön

han korkeakoulu-uudistuksessa käynyt niin,

valintaan. Teknisen henkilöstön valintaan

että opistoinsinööri ei olisi julkisiin virkoihin

piti kehtittää ”palikkatesti” ja yrityksen hen-

hakukelpoinen ennen tutkinnon päivittä-

kilöstö lähti kasvamaan. Tuotannon läh-

mistä amk-tasoiseksi. Kajaanissa aloitet-

dettyä käyntiin, tuli ryhtyä apufunktioita ra-

taisiin kaivosinsinööriksi muunto-opetus,

kentamaan ja ohjaamaan. Niinpä hän joutui

johon hän haki, mutta hakijoiden puutteen

toimimaan rekrytoijana, tuotannon suun-

vuoksi koulutuksen alku lykkääntyi vuodel-

nittelijana, henkilöstön koulutustehtävissä,

la. AMK-insinööritutkinnon hän suoritti siellä

tuotantopäällikkönä, tavarantoimittajien va-

sitten 2 vuodessa. Koulutuskipinän sytyttyä

litsijana yms. Alunperin ajateltu 1,5kk keikka

hän päätti hakea vielä Kemi-Tornion AMK:-

venähti 1001 päivän sopimukseen. Tuossa

hon ylempään amk-insinöörin koulutuk-

ajassa rakennettiin uusi tehdas, lisättiin tuo-

seen ja pääsi sinnekin. Koulutus siellä kesti


2 vuotta ja samalla heräsi ajatus, entäpä jos sitten joskus tohtoriksi? Useat läheiset ovat tuumanneet, että on se ihme, että niin pienestä rääpäleestä tuli tuommonen mies. Tällä he ovat tarkoittaneet hänen sinnikkyyttä ja uusien asioiden omaksumiskykyä. Vastaus on ollut, että mitä lie piikittäneet silloin pienenä ja keskeneräinenhän tässä taitaa olla kokoikänsä. Takana on asentajakoulutus, 3 insinööritutkintoa ja silti hänestä tuntuu, että vielä pitäisi jotain opiskella ja tehdä. Tähän keskeneräisyyden tyydyttämistarpeeseen hän aloitti mehilästarhauksen ja kiinnostus mehiläisen biologiasta ja hoitotekniikasta on herättänyt tutkivan insinöörisielun huimaan lentoon. Elämä on hunajaista kun uskaltaa heittäytyä mukaan ja luottaa itseensä. Suuri kiitos kuuluu perhelleni ja kaikille läheisilleni heidän tuestaan elämäni eri käänteissä ja ymmärryksestä antaa luovuuteni kukoistaa.

Mika Manninen

Vietä riemukas koko perheen kylpyläloma Kuusamon Tropiikissa Holiday Club Kuusamon Tropiikissa saa koko perhe lomastaan ilon irti! Majoittua voi mukavasti hotellissa tai tilavassa ja hyvin varustellussa loma-asunnossa. Luvassa on pulikointia kylpylän virkistävissä poreissa, bostonilaisia herkkuja sekä rentoa tunnelmaa O’Learyssa sekä tietysti hauska päivä koko perheen suosikkipuisto Angry Birds Activity Parkissa! Tähän eivät aktiviteetit toki lopu – tarjolla on nimittäin myös monipuolisia sisäaktiviteetteja sekä golfkenttä aivan hotellin vieressä. Katso lisää ja varaa paras loma holidayclub.fi Holiday Club Kuusamon Tropiikki Kylpyläntie 5, 93600 Kuusamo 030 686 4400

Pidätämme oikeuden muutoksiin. Puheluiden hinnat 030-numeroihin: lankapuh. 0,0828 €/puh. + 0,07 €/min. Matkapuh. 0,0828 €/puh. + 0,17 €/min.


Oululaisten lasten ajatuksia INSINÖÖREISTÄ Insinööri vois tehä jotaki semmosta, että se johtaa jotakin paikkaa.

Insinööri kuulostaa toimistohommalta. TYTTÖ 7v

Mutta ei se ainakaan koko maapalloa johda. POIKA 6v No ehkä se on joku lääkäri. Se työskentelee uimavalvojana. Meijän iskä kaivaa työkseen kuoppia, niin varmaan se on insinööri. POIKA 7v Insinööri on jonkulainen semmonen tietäjä. En tiiä mitä se tietää. Se on töissä jossakin salissa. POIKA 6v

No en kyllä tiiä. Insinöörit tekee varmaan kaikkia temppuja. POIKA 4v

Insinööri on pelastaja. Se on Batmanilla töissä. POIKA 5v Se on isin työpaikka. TYTTÖ 3v Insinööri vois olla semmonen joka keksi jottain. Tai tietää jottain. POIKA 7v Mä oon ennen ollu semmonen, mutta nyt mää en muista yhtään mitä ne tekee. TYTTÖ 4v Juoksee, kävelee ja taputtaa käsillä kun kävelee. Ja mököttää. TYTTÖ 4v


Insinööri ehkä pelastaa vaikka kaloja joistain hain ansoista. Se on töissä jossakin pelastuspaikassa. POIKA 4v

Se pelaa Uunoa ja tekee makkaraa. POIKA 5v

Se lentää lentokoneella. TYTTÖ 6v Insinööri tekee puhelimia. POIKA 7v


PUHEENJOHTAJIEN MIETTEITÄ MENNEELTÄ VUOSIKYMMENELTÄ Riku Leminen toimi puheenjohtajana 2006 - 2007 ja 2009. Rikun tarinoimaa; Olen valmistunut insinööriksi 1987. En päässyt yliopistoon lukemaan matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa tai äidinkieltä, mutta hain varmuudeksi opiskelemaan tietoliikennetekniikkaa Oulun teknilliseen opistoon. Insinööriys merkitsee minulle hyvää koulutusta, työtä ja palkkaa. Lähdin Oulun Insinöörien toimintaan, kun Palovaaran Matti soitti 1990-luvun alkupuolella ja pyysi mukaan. Olen toiminut työsuojeluvaltuutettuna ja useissa eri tehtävissä Nokian Oulun Seudun Ylemmät Toimihenkilöt NOSYT ry:ssä, jonka perustajajäsen olen, YTN:n tietotekniikan palvelualan taustaryhmässa ja Insinööriliiton TES-valtuuskunnassa. Olen ollut myös YTN:n hallituksen varajäsenenä, Akavan Pohjois-Pohjanmaan aluetoimikunnan jäsenenä ja Akavan liittokokousedustajana. Olen toiminut Oulun Insinööreissä erilaisissa tehtävissä neljännesvuosisadan. Olen yhdistyksen pitkäaikaisin sihteeri; menossa on 8. kausi.

heenjohtajat kehittivät kokouskäytäntöjä. Kokouksen kulku näyttää varsin erilaiselta puheenjohtajan tehtävästä käsin. Edelliset puheenjohtajat kehittivät yhdistystä ja sen toimintaa voimakkaasti. Erityisesti ICT-alan työpaikkojen määrä oli Oulussa kasvussa. Yhdistyksen jäsenmäärä oli kasvanut voimakkaasti; yksin vuonna 2001 jäsenmäärä kasvoi 15 prosentilla. Minun aikanani yhdistys veti henkeä ja keskittyi vakiinnuttamaan toiminnan tason. Suuria uusia kehitysaskeleita ei otettu. Jäsenmäärän kasvu tasaantui, mutta jatkui vielä hyvänä. Uusia jäseniä saatiin erityisesti valmistuneista insinööreistä. Yhdistys kehitti yhteistyötä TEK:in kanssa järjestämällä työmarkkinailtoja. Lisäksi OI loi suhteita muiden keskusjärjestöjen paikallisiin toimijoihin.

Oulun Insinööreissä pidän eniten hyvästä yhteishengestä. Pidän Insinööriliiton vahvoista perinteistä ja vanhoista hyvistä ajoista. Liitolla on osaava henkilökunta.

Asetuin ehdolle puheenjohtajaksi, kun pyydettiin. Puheenjohtajakautenani ymmärsin, miksi edelliset pu-

Toivoisin, että liiton sisäisistä kiistoista luovuttaisiin ja pikku hiljaa keskityttäisiin


taas jäsenten etujen ajamiseen. Insinööri-

ainoana YTN:n jäsenliittona voisi hankaloit-

liiton pitäisi ottaa sille kuuluva keskeinen

taa yhteistyötä YTN:ssä ja näin heikentää

rooli YTN:n ja Akavan kehittämisessä. Toi-

insinöörien edunvalvontaa.

von, että IL pysyisi edelleen Akavassa. Insinöörit muodostavat yhdessä YTN:n muiden

Ennustan, että vuonna 2025 Oulun seu-

jäsenliittojen jäsenten kanssa ylempien toi-

dun tilanne näyttää murheelliselta. Olen tul-

mihenkilöiden henkilöstöryhmän, jolle YTN

lut siihen ikään, että toivon vanhojen hyvien

neuvottelee pääosin työehtosopimukset.

aikojen palaavan. Toivon myös pääseväni vii-

Kaikki YTN:n liitot ovat myös Akavan jäsen-

meistään tuolloin eläkkeelle.

liittoja. Toiseen keskusjärjestöön siirtyminen

Antti Huopana toimi puheenjohtajana 2008 ja muistelee uraansa seuraavin sanoin: Valmistuin 2004 ja suoritin ylemmän

opin

ammattikorkeakoulututkinnon 2013. Läh-

pyy-

din opiskelemaan tietokonetekniikkaa Raa-

t ä -

heen, koska olin suunnitellut sitä jo perus-

mään

koulusta asti ja ala kiinnosti. Siinä vaiheessa

kysy-

insinööriys ei ollut ensisijainen tavoite. Tänä

mykset ennalta, jos haastattelu lähetetään

päivänä insinööriys merkitsee tapaa nähdä

radiossa. Kansainvälinen talouskriisi alkoi

asioita ja maailmaa jossa elämme, ja kehit-

2008, mutta vaikutukset näkyivät Oulussa

tää välineitä elämisen helpottamiseksi.

vasta lievästi. Nokia irtisanoi parisataa työntekijää.

Opiskeluajoilta jäi lämpimät muistot järjestötoiminnasta, erityisesti insinöörijärjestöistä. Tarkoitus oli pitää muutama välivuosi

Oulun Insinööreis-

ja keskittyä työuraan, mutta naiset saivat ylipuhuttua Oulun In-

sä arvostan erityi-

sinöörien toimintaan mukaan..

sesti vahvaa yhteisöllisyyttä - Oulun

Olin puheenjohtajana, kun OI:n vahvasti

henkeä. Toivoisin yhdistykseltä voimak-

ajamasta KTK-yhdistymisestä oli kulunut

kaampia päänavauksia jäsenistön etujen ja

muutama vuosi. Yhdistymisen mukana tuli

Oulun talousalueen puolesta.

kasvukipuja; liitto oli riitaisa ja yhdistys oli yksi kärsijöistä. Oululla meni hyvin ja se saattoi

Insinööriliitossa on osaava ja asialleen

tuntua pienoisena kateutena. KTK nosti kyt-

omistautunut henkilökunta. Liitto on ollut

kintä puheenjohtajakauteni lopussa. Tuolloin

riitaisa Viljasen lähdöstä asti. Riitaisuuksista


on päästävä rakentavampaan tapaan viedä

kehitysyrityksiä. Vuonna 2025 Rajakylän lähi-

liittoa eteenpäin.

juna-asema valitaan vuoden rakennusteoksi, Hietasaari on muuttunut vilkkaammaksi ja

Ennustan, että kymmenen vuoden päästä

OI:n johtokunta pohtii, voidaanko Villa Kaljaa-

Oulu on toiminut jo kaksi vuotta erityistalo-

sia vuokrata ravintolayrittäjälle. OI on saanut

usalueena, joka on tuonut alueelle runsaasti

riveistään ensimmäisen naispuheenjohtajan

insinöörejä työllistäviä kansainvälisiä tuote-

Insinööriliittoon.

Tiina-Maria Siipola toimi puheenjohtajana vuonna 2010-2013. Tiina-Maria kertoo; Valmistuin insinööriksi 2001. Olin päättänyt hakeutua tekniselle alalle jo lapsena, mutta tarkka ala ei ollut selvillä. Sain positiivisen käsityksen insinööritehtävistä ja tietokonetekniikasta sukulaisperheestä,

sinööriliitossa tulisi nimenomaan kuulua

jossa oli alan ihmisiä. Tutkinto on talouden

meidän työikäisten ääni. Ajattelin, että jos

kivijalka, jota ei voi ottaa pois. Sen varaan

pystyn tuunaamaan yhdistyksen toimintaa

on hyvä rakentaa, mutta tietysti osaami-

niin, että sen johdossa ja johtokunnassa voi

sesta on huolehdittava. Insinööriys on

olla ihan tavallinen työssä käyvä, perheel-

myös yhteisö, johon kuulua; oma salaseu-

linen insinööri, olisi jäsenten etujen ajami-

ramme. Insinööriä ymmärtää vain toinen

nen uskottavampaa, kuin että sen tekisi

insinööri.

joulupukkipataljoona, jollaisiksi näin osan isoista yhdistyksistä

Lähdin Oulun Insinöörien toimintaan mukaan vahingossa, kun

muuttuneen. Siellä

nykyinen puheenjohtaja Riitta Rusila haki osallistujia tulevai-

ei kuulunut enää ri-

suustyöryhmään samaan aikaan, jolloin olin vaihtanut matkus-

vi-insinöörien ääni,

tusta vaatineen työn rauhallisempaan. Näin palasin opiskeluai-

vaan jo menneiden

kaiseen harrastukseen.

vuosien rahina.

Ryhdyin puheenjohtajaksi, koska näin

Opin puheenjohtajakautenani, että yh-

OI:n toiminnan vetämisessä mielenkiin-

distystoiminnan lainalaisuudet ovat erilai-

toisen haasteen. Miten voi yhdistää haas-

set kuin työpaikan. Toiminta on fiilispohjais-

tavan työn, perheen ja järjestötoiminnan?

ta, mihinkään ei oikeastaan voi velvoittaa

Olin juuri saanut lapsen ja vaihtanut työ-

- voi vain toivoa, pyytää ja innostaa. Yhdes-

tehtäviä, mutta pidin tärkeänä, että In-

sä tekeminen on kaiken pohja ja sitoutumi-


nen tapahtuu henkilöiden ja tavoitteiden

Meillä ei sama puheenjohtaja ole hallinnut

tasolla.

vuosikymmeniä, vaan taakkaa on jaettu.

Yhdistys oli puheenjohtajakauteni alus-

Insinööriliitossa arvostan asiantuntevaa

sa elävä ja virkeä yhdistys. Jäsenkehitys

henkilökuntaa, jolta saa apua aina tarvit-

oli tasaantunut ja haasteina oli nuorten in-

taessa. Se on kuitenkin se tärkein asia, mik-

sinöörien saaminen jäseniksi ja heidän py-

si liittoihin kuulutaan.

symisensä

jäseninä.

Oulussa oli vuodesta

Oulun Insinööreissä haasteena on jäsenhankinta ja -pito, jotka

2008 alkaen epävar-

pitää saada vaikeista vuosista huolimatta toimimaan. Opiske-

muutta

esimerkiksi

lijoiden tukeminen jäsenhankinnassa ja järjestäytyminen jo

Nokian

tulevaisuu-

kouluissa pitää saada kuntoon.

desta,

mutta

vielä

2009 toivoa oli ilmassa ja tuotekehitys jatkui

Insinööriliiton haasteena näen organisaa-

useiden yt-neuvotteluiden jälkeen. Sain olla

tion, jossa jäsenyhdistykset ja edunvalvonta

puheenjohtaja toistaiseksi pahimmat ICT-ir-

ovat kaukana toisistaan. Yhdistykset edus-

tisanomisvuodet 2010-2013. Lisäksi OI:n pit-

tavat liiton luottamuselimissä ja tekevät

kään jatkunut myötätuuli liittotasolla oli ohi.

paikallistoimintaa, mutta osassa yhdistyk-

Kokeneilla aktiiveilla oli taisteluväsymystä,

sistä ei ole kontaktia työpaikkoihin ja luot-

eikä ehdokkaitamme otettu vastaan liiton

tamushenkilöihin. Luottamushenkilöt taas

tehtäviin. Jäädessäni pois puheenjohtajuu-

eivät ole halukkaita toimimaan myös yhdis-

desta oli esimerkiksi pelkästään johtokun-

tyksissä, koska luottamushenkilön kuorma

nan jäsenistä suurin osa työttömänä. ICT-in-

työpaikalla on aika kova. Tämä eriytyminen

sinööreille suositeltiin työvoimatoimistossa

aiheuttaa ongelmia sen käsittämisessä,

alan vaihtoa. Maailma oli päälaellaan - in-

mikä jäsenistölle on merkittävää. Onneksi

sinöörejä hakeutui mm. terveydenhuollon

liiton henkilökunta kiertää kenttää ja on pe-

opintoihin. Muutto Oulusta oli yksi parhaista

rillä luottamushenkilöiden arjesta.

keinoista työllistyä. Yrittäjyyteen kannustettiin kaikkia, joilla siihen vain oli halua ja sitä kautta toivottiin Ouluun uutta kasvua.

Ennustan,

että

kymmenen

vuoden

päästä Oulussa eletään pienten ja keskisuurten suunnittelu- ja tuotekehitystoimis-

Oulun Insinööreissä pidän eniten aktii-

tojen aikaa. Peli- ja terveysteknologiasta

viporukasta, joka koostuu jo 1970-luvulla

puhuttaessa katseet kääntyvät Ouluun

mukaan tulleista aina tämän päivän opis-

rajojen ulkopuolellakin. Oulun Insinööreil-

kelijoihin. Meillä on hyvin heterogeeninen

lä on yli 4000 jäsentä, joista suurin osa on

porukka, jossa on erilaisia elämäntilanteita,

ohjelmistoinsinöörejä. Nuorisotyöttömyys

mutta kaikkia yhdistää insinööriys. Jokaisel-

on edelleen korkea, mutta tekniset alat ve-

le löytyy siivu tekemisestä ja mahdollisuuk-

tävät hyvin.

sia vaikuttaa. OI on aina uskonut ja luottanut nuoriin insinööreihin, mikä kantaa hedelmää.


Oulun Insinöörit ry:n kunniajäsenet 2005 Martti Heikkinen

2015 Erik Nurminen

Oulun Insinöörit ry:n puheenjohtajat 1945 - 2015 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980

Niilo Nieminen Niilo Nieminen Niilo Nieminen Niilo Nieminen Niilo Nieminen Niilo Nieminen Niilo Nieminen Juho Juntunen Juho Juntunen Mauno Kiiskinen Veikko Ukkola Väinö Saarikko Väinö Saarikko Urpo Teirikko Urpo Teirikko Urpo Teirikko Urpo Teirikko Matti Ojala Veikko Pohjoismäki Veikko Pohjoismäki Matti Ojala Eino Jokinen Eino Jokinen Kosti Kyhälä Onni Rautava Onni Rautava Onni Rautava Pentti Lahtinen Antti Anttinen Veikko Pohjoismäki Esa Konola Esa Konola Unto Mäkeläinen Erik Nurminen Erik Nurminen Erik Nurminen

1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Pentti Tammelin Pentti Tammelin Pentti Tammelin Aaro Myllyneva Lasse Jylhä Martti Heikkinen Martti Heikkinen Martti Heikkinen Matti Palovaara Matti Palovaara Matti Palovaara Kari Rinne Kari Rinne Kari Rinne Kari Rinne Pekka Ahola Pekka Ahola Pekka Ahola Jukka Kangas Matti Palovaara Matti Palovaara Anu-Leena Arola (Ent. Annala) Anu-Leena Arola Anu-Leena Arola Anu-Leena Arola Riku Leminen Riku Leminen Antti Huopana Riku Leminen Tiina-Maria Siipola Tiina-Maria Siipola Tiina-Maria Siipola Tiina-Maria Siipola Riitta Rusila Riitta Rusila


Insinööriliiton palkitsemat Oulun Insinöörit ry:n jäsenet INSINÖÖRILIITON KUNNIAJÄSENET 1994 Unto Mäkeläinen

1999 Erik Nurminen

KULTAINEN PLAKETTI 1985 Matti Ojala KULTAINEN ANSIOMITALI

1959 Väinö Saarikko

1990 Martti Heikkinen

1973 Onni Rautava

1995 Harri Haapasalo

1975 Antti Anttinen

1995 Ali Heiskanen

1981 Unto Mäkeläinen

1995 Esa Kuokkanen

1985 Erik Nurminen

2002 Matti Palovaara

1989 Pentti Tammelin

2005 Kari Rinne

2008 Riku Leminen HOPEINEN ANSIOMITALI

1969 Arvo Lehtonen

1985 Kauko Simonen

1969 Veikko Pohjoismäki

1989 Ali Heiskanen

1969 Sulo Siltari

1989 Harri Haapasalo

1969 Martti Uitto

1989 Esa Kuokkanen

1969 Veikko Ukkola

1990 Paavo Paaso

1972 Matti Ojala

1991 Matti Palovaara

1974 Pentti Lahtinen

1995 Aatos Ek

1975 Juhani Koskela

1995 Hanna-Kaisa Giers

1975 Eino Jokinen 1995 Jorma Pirilä

1976 Unto Mäkeläinen

1995 Matti Mäntymäki

1977 Esa Konola

1999 Pekka Ahola

1979 Erik Nurminen

1999 Kari Rinne

1981 Ahti Heikka 1999 Jari Valtonen

1983 Aaro Myllyneva

2001 Riku Leminen

1984 Pentti Tammelin 2006 Anu-Leena Arola

1985 Lauri Kinnunen

2008 Satu Huczkowski

1985 Martti Heikkinen

2008 Antti Huopana

PRONSSINEN ANSIOMITALI

PRONSSINEN PLAKETTI

1995 Maria Palomäki

2005 Markku Nissinen


Onnittelut 70-vuotiaalle Oulun InsinÜÜrit ry:lle! Tekniikan akateemiset TEK


Insinööriliitto onnittelee 70-vuotiasta Oulun Insinöörit ry:tä

Insinööriliitto vaikuttaa edunvalvonnan kärkijoukossa ja on tiukasti kiinni työelämän arjessa. Jäsenenä käytössäsi ovat liiton palvelut sekä tuki urasi kaikissa vaiheissa. Tekniikan alan ammattilaisten joukossa vahvistat verkostojasi työssä ja vapaa-ajalla.

Paremman työpäivän puolesta: www.ilry.fi


Copyright Oulun Insinöörit ry 2015


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.