Missä he ovat nyt? - Essi Jaakola

Essi päätyi takaisin OYK:hon bussissa vappuna tehdyn ehdotuksen vuoksi

Miltä tuntuisi päästä kurkistamaan opettajanhuoneeseen ja näkemään, mitä omat lukio-opettajasi siellä välituntisin oikeasti tekevät? Paljastuisiko opettajistasi jotain yllättävää? Olisivatko he samanlaisia kuin luokan edessä?

Peruskoulun äikän ope Essi Jaakola viettää nyt arkensa – ja välillä juhlansakin – entisten opettajiensa seurassa eikä se oikeastaan tunnu ollenkaan niin ihmeelliseltä kuin hän olisi kenties nuorempana luullut.

Essi Jaakola liittyi viime lukuvuonna koulumme opettajakuntaan ja seuraa samalla Petteri Wellingin, Mikko Naukkarisen ja Jussi Lehtosen jalanjäljissä. He kaikki ovat käyneet Oulunkylän yhteiskoulua.

– Koulun tavat ja tilat sekä hyvä meininki olivat tuttuja ja siksi tänne asettuminen kävikin melko helposti, kertoo Essi. – Ja se, että entiset opettajat vaikuttavat nyt opehuoneessa samoilta kuin silloin omina kouluvuosinani, kertoo siitä, että meillä opet ovat omia itsejään ja persooniaan myös pitäessään oppituntejaan.

Omilta lukiovuosilta Essillä tulee ensimmäisenä mieleen yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen niin opiskelussa kuin vapaa-ajallakin.

– Päntättiin yhdessä, laskettiin yhdessä mutta tehtiin paljon myös vapaa-ajallakin juttuja yhdessä, sanoo Essi. Essille on myös jäänyt lukioajoilta kaveriporukka, jonka kanssa hän pitää edelleen yhteyttä. Essi kuului lukioaikanaan myös O´Timesin toimitukseen. – Oli kiva raapustella juttuja ja meillä oli tosi hyvä porukka kasassa, muistelee Essi.

Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen toimituksen kuvaukset opettajien ruokailutilassa eli akvaariossa. Rekvisiitaksi toimittajat toivat erilaisia sukeltamiseen liittyviä välineitä ja valokuva otettiin ikkunoiden ulkopuolelta.

O´Times herätti myös kiinnostuksen toimittajan työtä ja kirjoittamista kohtaan ja Essi pääsikin opiskelemaan Tampereen yliopistoon journalistiikkaa suoraan lukiosta. Yllä oleva kuva on myös O´Timesin toimituskuva. Kyseisen lehden idea oli julkaista kaikista sivuprofiili.

Akvaariokuvassa Essi on kolmas vasemmalta. O´Timesin ohjaavana opettajana toimi Satun vanhempainvapaan aikana edellisen vuoden ylioppilas ja lukioaikansa O´Timesissa ollut Saila (toinen vasemmalta).

Äidinkielen opettajan arki sisältää paljon lukemista. Kuitenkin ihan parasta Essin mielestä opettajana olemisessa on se, että saa tehdä työtä nuorten kanssa.

O´Times herätti myös kiinnostuksen toimittajan työtä ja kirjoittamista kohtaan ja Essi pääsikin opiskelemaan Tampereen yliopistoon journalistiikkaa suoraan lukiosta.

Opinnot Tampereella kestivät kuitenkin vain vuoden, koska Essi löysi jotain parempaa. – Aiemmin opettajan ammatti ei ollut käynyt edes mielessäni mutta päädyin sijaistamaan ja silloin syntyi ajatus, mitä jos musta tulisikin ope, kertoo Essi. Essi haki opiskelemaan suomen kieltä Helsingin yliopistoon ja vaihtoi opiskelupaikkakuntaa Tampereelta takaisin Helsinkiin.

Seuraavana vappuna Essi törmäsi bussissa Satuun, joka pyysi häntä sijaisekseen. Viimeisenä opintovuonnaan Essi teki OYK:ssa jo pidemmän sijaisuuden ja nyt hän on täällä pysyvästi.

MISSÄ HE OVAT NYT? -sarjassa entisiltä Oulunkylän yhteiskoulun oppilailta on kysytty usein, mitä ohjeita he antaisivat nuorelle minälleen. – Yllättävän vaikea kysymys, pohtii Essi. Pienen mietinnän jälkeen hän kertoo, että kannustaisi nuorta itseään olemaan rohkea ja kokeilemaan uusia juttuja, vaikka ne välillä jännittäisivätkin.

Teksti Satu Mäkinen Kuvat Satu Mäkinen ja O´Timesin arkistot

Musikaali tulossa keväällä!

I love you, Roger Taylor! -musikaalin harjoitukset alkavat kolmannen jakson alussa.

Mukaan musikaaliin on tulossa viitisenkymmentä lukiolaista. Tähän joukkoon mahtuu kaikista eri osa-alueista kiinnostuneita tekijöitä: näyttelijäntyö, musiikki, tanssi, av-tekniikka, puvustus, lavastus ja maskeeraus.

Oheinen kuva on OYK:n 90-vuotisjuhlan musikaalista Oltiinks mekin sellasii?

Opiskelu alkoi vauhdikkaasti

Tämän lukuvuoden alku oli erityinen uusille lukiolaisille mutta myös tutoreille. Ensimmäisinä päivitä tutoreiden merkitys oli suuri. He ryhmäyttivät, pitivät yllä positiivista ilmapiiriä ja auttoivat tarvittaessa.

- Ensimmäisenä tästä syksystä muistaa kuumuuden ja sen alkujännityksen ykkösillä ja myös tutoreiden kesken. Tulee myös mieleen se, kuinka sitten Kumpula-päivässä ja Ogelin kasteessa porukka oli jo paljon yhtenäisempi kuin ensimmäisinä päivinä, muistelee Lilja Päiväkumpu, joka toimii tutorina.

- Mulla tulee ryhmäytyksistä ekana mieleen hauskuus ja tosi hyvä tapa tutustua toisiin paremmin. Ryhmäytyksien ansiosta sain melkein kaikki mun nykyiset lukiokaverit, kertoo Anna-Sofia Havunen 22A-ryhmästä.

Ennen varsinaista tutorointia myös tutoreiden pitää ryhmäytyä.

Tässä tutor-koulutukseen osallistuvat esittelevät Journey stick -tuotostaan.

- Ykköset olivat mahtavan innokkaasti mukana ja tutorit olivat tehneet paljon valmisteluduunia! Ponileikki taisi olla lähes vakio ohjelmanumero! kehuu ryhmänohjaaja Marko Särkilahti.

- Ryhmäni on antanut positiivista palautetta käytännössä kaikesta, tutustuivat toisiinsa jo ensimmäisten päivien leikeissä. Alussa tutor-ryhmistä vain yksi opiskelijaryhmä oli innolla mukana, mutta tutorit tekivät ryhmäjakoihin uudelleenjärjestelyjä ja innostus saatiin laajenemaan. Kumpulassa ja Ogelin kasteessa oli kaikilla kivaa, sanoo Auli Maso, 22A:n ryhmänohjaaja.

- Ryhmäytyksissä on ollut hyvä meininki sekä koen ryhmäytysten auttaneen luomaan hyvää henkeä ykkösille. Lukion aloittaminen oli osakseen haastavaa uuden ympäristön vuoksi, mutta ensimmäisten viikkojen jälkeen sopeuduin hyvin Ogelin yhteisöön! kertoo 22A-ryhmän Vilho Hiilamo.

- Päällimmäisenä alkusyksystä muistan sen hirveän kuumuuden, mikä oli, hikoilin koko ajan! Huomasin myös, että ykkösten ryhmähenki tuntui rakentuvan todella nopeasti eikä ainakaan omalta osalta tarvinnut liikoja vääntää sen eteen, paljastaa tutor Tuure Österman.

Ogelin kaste alkoi koulun pihalta, missä ykköset jaettiin pienryhmiin. Oman ryhmänsä tunnisti otsaan kirjoitetuista numeroista.

Lukion opinto-ohjaaja Matias Huttunen teki ykkösille kyselyn lukuvuoden alun ryhmäytyksistä ja ilmapiiristä. Kyselyyn vastasi 105 ykköstä. Kyselyn perusteella jopa 76 prosenttia ykkösistä piti tutor-toimintaa erittäin tärkeänä. Toki kyselyssä tuli esiin se, että aivan jokainen ei nauttinut kaikista ryhmäytyksen leikeistä.

- Ehdottomasti Ogelin parhaimmat tapahtumat (tähän asti siis ;) ) ovat olleet Ogelin kaste ja Kumpulapäivä! kiittelee Ella Ala-Marttila 22A-ryhmästä.

Ensimmäisinä päivinä tutustuttiin muihin ykkösiin vauhdikkailla kisoilla mutta myös juttelemalla pienryhmissä. Vauhdikkain osio Kumpulassa oli kilpailu, jossa piti muun muassa noutaa sukka, vettä ja Matias-tutor.

Lukioon peruskoulun puolelta siirtynyt opinto-ohjaaja Marianna Jalkanen oli tyytyväinen tutoreihin: - Ryhmäytykset sujuivat mielestäni erittäin hyvin. Olin mukana Kumpulan maauimalalla ja Ogelin kasteessa, joissa molemmissa oli hyvä meininki. Tuutorit hoitivat tehtävänsä todella hienosti! Yhteishenki ykkösten kesken vaikutti oikein hyvältä.

On ollut upea kokemus olla tuutori. Meillä on ollu tosi hyvä ryhmähenki tuutoreiden välillä ja uskon, että se on tuonut myös paljon positiivisuutta uusille ykkösille. Ja ykkösten ja kakkosten välille on myös syntynyt tosi hyvä ilmapiiri! kertoo Elsa Rikala.