Sananvapaus on yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti keskeinen

Sananvapaus - yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti keskeinen arvo

Seuraava teksti on kirjoitettu äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaksolla ÄI5. Opintojaksolla käsiteltiin kieltä ja valtaa.

Sananvapautta pidetään yleisesti – ainakin sellaisissa maissa, joissa se on kohtuullisella tasolla - kehityksen ja oikeudenmukaisesti toimivan demokraattisen yhteiskunnan perustana ja kiistattomana perusoikeutena.

Kehityksen perusta se todella onkin. Suuressa osassa maailmaa ei kuitenkaan ole tällaisia yhteiskuntia. Syyt, miksi jokin maa ei ole sananvapaudellinen demokratia, ovat tietysti osittain tapauskohtaisia mutta ihmisvihamielinen ja samalla inhimillinen vallantavoittelu on aina taustalla.

Pelkästään eettinen näkökulma tuntuu ohjaavan jo sananvapauden itsestäänselvyyteen, mutta myös historia. Millä perusteella edes olisi oikeus rajoittaa toisen ihmisen vapautta mielipiteisiin tai muuhun ilmaisuun?

Hyvä määritelmä sananvapaudelle löytyy Wikipedian artikkelista koskien Euroopan ihmisoikeussopimusta. Siinä todetaan sananvapauden olevan oikeus, johon sisältyy vapaus mielipiteisiin, tiedon vastaanottoon ja levitykseen, alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten puuttumatta. Täyttä sananvapauttahan missään ei kuitenkaan ole. Ala-asteella opettajan käskiessä minut istumaan sanoin vastustaen, että Suomi on vapaa maa. Tästä seurasi puhuttelu. Hän käytti valtaa. Esimerkki on laajempaan keskusteluun kelvoton, mutta on huomioitava, että joskus valtaa voi käyttää sananvapauteen puuttumiseen tai muutoin oppitunnit eivät sujuisi.

Samoin salassapitovelvollisuuksia tarvitaan yksityisyydensuojaan, mutta hyväksyttäviin rajoituksiin liittyen vihapuhe on kiistelyä herättävä kysymys.

Kuten eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo Ylen haastattelussa 14.5.2021, vihapuheen määritelmällinen haastavuus on ongelma ja Suomessa viranomaisilla on jo nykyisellään työkaluja.

Esimerkiksi väkivallalla uhkaamisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta rangaistaan. On hyvä myös huomata, että väkivallalla uhkaaminen ja kansanryhmää vastaa kiihottaminen ovat yrityksiä rajoittaa jonkun sananvapautta.

Ja sananvapaus ei aja asiaansa, jos kaikilla ei ole mahdollisuutta siihen. Sipilän puheenvuoron perusteella voi myös sanoa, että sananvapautta arvostetaan Suomessa selvästi instituutiotasolla.

Se on hyvä merkki, sillä nimenomaan ylemmän tahon vallantavoittelu on usein keskeinen syy sananvapauden rajoittamiseen.

Sananvapauden rajoittaminen onkin läpi historian ollut tyypillistä autoritäärisille hallinnoille ja oikeastaan vaatimuskin niiden olemassaololle. Sensuuri mahdollistaa vallan keskittämisen, sen turvaamisen ja osittain kulttuurin ohjaamisen haluttuun suuntaan.

Tällaisissa yhteiskunnissa hyvinvointi ei ole keskeistä, vaan ne ajavat täysin eliitin hyötyä. Vallan sanotaankin korruptoivan ihmisiä. Sananvapaus on tähän oireeseen lääke, jonka keskeinen ainesosa on vapaa lehdistö.

Kuten Wikipedian lehdistönvapautta koskevassa artikkelissa tiivistetäänkin, vapaa lehdistö on demokratian kulmakivi. Se kritisoi, tutkii korruptiota ja tarjoaa vaihtoehtoisia ja uusia näkökulmia. Kuten demokratia, on lehdistönvapauskin puutteellista maailmalla.

HS:n toimittajien kokoama maailmankartta Toimittajat ilman rajoja järjestön tietojen pohjalta onkin sävyiltään pääosin tumma; mitä tummempi maa, sen puutteellisempi on maan lehdistönvapaus.

Karttaan on myös merkitty journalistien vangitsemisia ja jopa murhia. Tiedon leviämisen uhka ansaitsemattomasti asemissaan oleville vallanpitäjille välittyy siitä karmean hyvin. Tosiaan samat värit löytyisivät myös demokratiaa arvioivasta kartasta.

Sanoessani lapsena opettajalleni Suomen olevan vapaa maa olin oikeassa, olemme lehdistönvapaudessa toisella sijalla, mutta siihen ei tule tottua itsestäänselvyytenä. Maailmalla ja Euroopassakin, esimerkiksi Unkarissa, on viime vuosina nähty sananvapauden heikentymistä. Perusoikeuksien heiketessä median sensuurin takia tietämätöntä kansaa on harhautettu tyytyväiseksi esimerkiksi veronpalautuksilla. Perusoikeudelta vaikuttavan asian heikkeneminen eittämättä vaikuttaa taantumukselliselta.

Jos ihmiskunta ei tavoittele kehitystä parempaan, niin mitä me sitten teemme? Lehdistön tehtävä on ikään kuin toimia vallanpitäjien valvojana ja kansalaisten tiedottajana, usein kriittisestikin, osittain mahdollistaa kehityksen.

Lehdistönvapauden ansiosta yhteiskunnallinen keskustelu ja politiikka tulevat näkyviksi ja ihmiset pysyvät perillä heitä ja ympäröivää maailmaa koskevista asioista.

Tieteellinen tutkimus on keskeisin kehityksen ajaja ja vaatii niin luonnontieteissä kuin humanistisissa tieteissä sananvapauden taakseen, jotta tutkimus ja sen tuloksista raportointi on mahdollista. Jos tiedettä aletaan rajoittamaan ja määräämään, siitä tulee näennäistiedettä ja itse totuus vääristyy, mikä on monin tavoin vaarallista. Tiedettä onkin joskus hyödynnetty sananvapauden kaventamiseen.

Itse ihmisyys, meille kaikille keskeinen asia, on myös vaakalaudalla sananvapauskysymyksessä. Henkilökohtainen kehitys ja hyvinvointi vaativat monesti sananvapautta. Perusoikeudeksihan sitä kutsutaan.

Sanoisin sananvapauden tavoittelun kuuluvan jopa ihmisluontoon ja sen vuoksi onkin taisteltu ja taistellaan yhä, oman hengenkin uhalla. Ihmismielen luova taiteellinen ilmaisu on aina ollut osa tätä taistelua. Erilaisia rajoituksia eli sensuuria on myös kierretty kekseliäästi ja ajatuksia herättäen taiteen kautta.

On myös tiedossa, että stressi, jota sanktioiden uhka omista ajatuksista tai identiteetistä voi hyvinkin nostaa, heikentää merkittävästi ihmisen toimintakykyä eli tavallaan tyhmentää. Ilman sananvapautta ihmismieli siis typistyy ja omannäköisen elämän tavoittelu voi olla mahdotonta.

Oma suhtautumiseni sananvapauteen on aina ollut sitä tietoisesti arvostava, mutta kuitenkin melko huoleton asuinpaikkani takia. Suomessahan asiat sen suhteen ovat maailman mittakaavalla erinomaisesti.

On kuitenkin niin, että sananvapaus vaatii arvostusta ja taakseen eri voimia säilyäkseen ja kehittyäkseen, sillä sen vallanhimoisia kaventajia tuntuu nousevan yhä uudelleen.

Sananvapaus on edellytys demokratian, tieteellisen kehityksen ja kulttuurillisen ilmaisun kannalta. Hyvä ihmiselämä ja koko ihmiskunnan menestyksekäs tulevaisuus vaatii sitä.

Teksti Miro Lundberg Kuvitus Nana Erälähde