”Ihan järkyttävän näköstä mössöö!”

”Ihan järkyttävän näköstä mössöä!”

Toimitus pyysi kahdeksaa opettajaa näyttämään taiteelliset lahjansa. Opettajien tehtävänä oli koristella piparkakku omalla luovalla tavalla.

Oona – Toiveuni

Oonalla on mennyt jo kaksi vuotta siitä, kun viimeksi tuli koristeltua pipareita. Hän lähtikin jännittyneesti mutta positiivisin fiiliksin koristelemaan: “On niin jännää, et kädet vaan tärisee.” Oona ei todellakaan halunnut teemakseen matikkaa vaan käytti inspiraationa sitä, miten kaikki aina haluavat päästä talviunille. Oona tajusi myös, ettei piparia tehdessä tarvitse Maolia, koska kyseessä on piparikaava.

Oona esittelemässä toiveunipipariaan, kun Reima vielä viimeistelee omaansa intensiivisesti. Oona ei halunnut pipariinsa mukaan matikkateemaa, kun taas Reimalle se oli tärkeää.

Reima – Joulu-unelma

Reima lähti matikkateema edellä kaunistamaan pipariansa ja hänelle oli selkeää, että muistikaava on löydyttävä. Reiman piparista löytyykin “muistikaava, koska sitku olen seniili nii ei muista omaa nimee nii tän muistan ja eka joka tuli mieleen”. Reima koki onnistumisen tunteita tehdessään piparia ja hän sai älynväläyksen, että sokerikuorrutetta voi pursottaa suoraan suuhun. Kia tarvitsi pinsettejä avukseen, koska nonparellit olivat hyvin liukkaita.

Kia – Pupu metsässä

Kia taiteili pipariinsa kanin, josta on näyttänyt kuvia bilsan tunneilla. “Tää on siis mun visio. Visio on se, että mä oon opetellu urani aikana piirtää pupun ja mä teen sen aina. Aina on pupu. “ Tämä oli Kian vuoden ensimmäinen pipareiden koristelukerta, mutta hommassa hän on jo konkari. Kia on tehnyt jopa itse kaavat pipareihinsa, esimerkiksi piparilinnunpönttöön. Kia käyttää yleensä itse tekemäänsä pikeeriä, joten kaupan valmis kuorrute oli uusi kokemus.

”On niin jännää, että kädet vaan tärisee.”

Altti – Sielunmaisemani Kainuusta

Altti saapui paikalle valmiin suunnitelman kanssa. Pipariin muodostui talvinen sielunmaisema Kainuusta. Koristellessaan Altti kuvaili toimitukselle (ja Arjalle), kuinka hänen kotikunnassaan Hyrynsalmella on aina talvisin lunta ja on outoa, kun Helsingissä ei yleensä ole valkoista joulua. Kainuulaisen talven lisäksi Altti jutusteli aktiivisesti esimerkiksi joulun vietosta. Lisäksi Altinkin mukaan piparikuorrute oli ”ihan kökköä”.

”Piparikuorrute on ihan kökköä. ”

Manuel valitsemassa tarkasti, mitä koristeita hän käyttää.

Manuel –Alppien unelma

Manuel saapui paikalle kertoen, että hänellä oli kyllä tarkka suunnitelma, mutta se ehti jo unohtua. Hän ikävöi kovasti Sveitsiä ja inspiraationa toimivatkin Sveitsin maisemat. Piparista voi bongata Alppivuorien punastumisen (tästä mainitaan Sveitsin kansallislaulussa). Manuelille piparien koristelu ei ole kovin tyypillistä, sillä se ei ole oikein keskieurooppalainen perinne, mutta hän koki sen stressiä lieventävänä taideterapiana. Piparin koristelun ohessa Manuel paljasti vihaavansa Last Christmas -biisiä.

Auli – Kemian maailma

Aulin visio piparin koristeluun oli alusta alkaen selkeä. Kemian opettaja muotoili sokerikuorrutteesta tietysti atomimalleja. Lisäksi piti vielä lisätä kemiallisia merkkejä, jotta kaikki varmasti tajuaisivat aiheen. Auli painotti tarkkuuden olevan kemian A ja O. Seuraavaksi kaikki strösselit levisivät ympäri pöytää. Kuorrutteiden surkeudesta Auli oppi, että seuraavalla kerralla kuorrutetuubit kannattaa lämmittää. Aulin koristeluista sekä piparin nimestä huomaa, mikä aine on hänen erikoisalaansa.

Auli painotti tarkkuuden olevan kemian A ja O. Seuraavaksi strösselit levisivät ympäri pöytää.

Jukka – Joulupotpuri

Jukka ryhtyi hommiin ammattimaisin ottein hahmottelemalla suunnitelman paperille. Hänkin halusi sisällyttää pipariinsa oman aineensa äikän ja siksi kuvituksessa on aakkosia. Suhtautuminen omaan koristeluun oli varsin kriittinen, ja Jukka olikin aluksi ehdottomasti sitä mieltä, ettei kenellekään saa kertoa, kuka kyseisen piparin on koristellut. ”Tästä ei kyllä kiitettävää saa”, totesi Jukka omasta piparistaan ja kertoi kuviksen numeronsa olleen lukion päättötodistuksessa kasi, vaikka ei kuulemma mitään ollut osannut. Onneksi lopulta Jukka antoi piparin omalla nimellään lukijoille ihasteltavaksi.

Arja – Rauhan piparkakku

Piparia koristellessaan Arja sai tuntea samoja fiiliksiä, mitä oppilaat kokevat hänen tunneillaan.

Arja puolestaan saapui piparipisteelle vartin myöhässä. Arja ei vaikuttanut nauttivan piparin koristelusta järin paljon, sillä valitettavaa kuorrutteista ja koristeista oli erittäin paljon. ”Tää näyttää ketsupilta, ihan järkyttävän näköstä mössöä”, totesi Arja. Hän kiteytti tuntemuksensa koristelusta yhteen lauseeseen: ”Nyt mä tiedän, miltä teistä tuntuu kuvistunnilla, kun kaikki menee päin seiniä.” Loppuun piti vielä piparia nimetessä harkita, voiko piparin nimetä pipariksi, koska sanalla on hänen mukaansa liian kaksimielinen merkitys. Arja päätyikin sanaan piparkakku.

Arja ei vaikuttanut nauttivan piparin koristelusta järin paljon, sillä valitettavaa kuorrutteista ja koristeista oli erittäin paljon: ”Tää näyttää ketsupilta, ihan järkyttävän näköstä mössöä.”

Piparien koristelu vaikutti niin hauskalta, että toimituksen Vernankin oli tehtävä oma pipari. Tässä piparissa teemana oli tietenkin O’Times. Kokonaisuudessaan piparien koristelussa kaikilla oli kivaa ja lopputulokset olivat hienoja, vaikkeivat kaikki opettajat olleetkaan niin tyytyväisiä oman käden jälkeensä.

Kuvat Matias Hännikäinen ja Pihla Jutila Teksti Siiri Kotkaslahti, Eevi Grönlund, Emmi Lehtinen ja avustaja Viola Nenonen