Miekka kivessä Kauan, kauan aikaa sitten suuret leijonakuninkaat hallitsivat Logresin saarta, kissojen vehmasta mutta sateista valtakuntaa. Eräänä päivänä leijonat kuitenkin päättivät palata etelään, lämpimiin maihin, mistä ne olivat tulleetkin. Logres jäi oman onnensa nojaan ja saarella koittivat levottomat ajat. Merisusien hyökkäykset ja rantarottien rähinöinti saivat rannikon asukkaat pelon valtaan. Pohjoisissa metsissä siniset villikissat ahdistelivat kissaserkkujaan ja yrittivät häätää nämä majoistaan. Rosvoritarit kiertelivät maata ja kiusasivat pienempiään. Ruhtinaat ja linnanherrat riitelivät keskenään. Kukaan ei ollut turvassa. Logresin kuningas, Uther Lohikäärmeenpää yritti parhaansa mukaan pitää järjestystä valtakunnassa. Tuskin hän olisi onnistunut ilman hyvää ystäväänsä Merliniä.
Merlin oli Logresin mahtavin taikuri ja velho. Hänen kerrottiin olevan keijukaiskuninkaan ja metsän prinsessan poika. Keijut olivat outoja olentoja, joista kissat eivät tienneet juuri mitään, paitsi että ne asuivat maan alla ja niitä oli syytä pelätä. 8