Maanalainen
Palstalla esitellään luonnonharrastuksen laitamaita sekä synkintä undergroundia. Ainakin joskus.
Kakkaava meriharakka.
Harrasta kakkaa!
PIIRIEN YHTEYSTIEDOT
Hämeen piiri Heini Ojala Kuninkaankatu 39 33200 Tampere puh. 044 566 5899 hlp@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi/hlp
Kaakkois-Suomen piiri Yhteydenotot Luonto-Liiton keskustoimiston kautta Sami Säynevirta puh. 040 560 7303 sami.saynevirta@luontoliitto.fi
Keski-Suomen piiri puh. 044 535 3124 kessu@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi/kessu
Pohjanmaan piiri Viivi Kivelä puh. 044 032 6920 pj@polp.fi
Pohjois-Suomen piiri Perttu Anttonen www.luontoliitto.fi/possu possunmeili@gmail.com
Savo-Karjalan piiri Antti Saarelainen puh. 050 414 7492 saka@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi/saka
Uudenmaan piiri / Espoon nuoret ympäristönsuojelijat / Vantaan Luonnonystävät Petro Pynnönen Mechelininkatu 36 A 00260 Helsinki puh. 040 165 1907 lup@luontoliitto.fi www.luppi.fi
Varsinais-Suomen piiri Milla Aalto puh. 050 572 2345 milaal@utu.fi www.luontoliitto.fi/vasp
teksti: elina silkelä, kuvat: teemu saloriutta
K
akkaa on kaikkialla luonnossa. Pökäleitä kohdatessa kannattaa pysähtyä lyhyelle pohdinnalle, sillä ulosteen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä paikalla aiemmin ähkineestä kulkijasta. Nisäkkäistä lihansyöjien, kuten ketun, ahman, tai ilveksen, kakka on muodoltaan kierteistä ja pitkulaista. Lihansyöjien ulosteen seassa voi erottaa karvoja, luunpaloja, hampaita tai höyheniä. Pökäleissä karvat kietoutuvat pitkittäissuunnassa ja tekeleiden toinen pääty on pitkä ja suippo. Lihansyöjät ulostavat yksittäisiä ulosteita näkyvälle paikalle reviirinsä merkeiksi. Kasvinsyöjät, kuten hirvet, kauriit tai jänikset, kakkaavat kasoihin. Ulosteen määrä heijastaa kasvinsyöjien tarvetta syödä suuria määriä. Kesällä mehevimmillään olevan kasviston vesipitoisuus voi näkyä ulostekasoissa liimaantumisena yhtenäisiksi läjiksi. Näiden määritysten perusteella voinet pohtia, millaista on kasvisruokailevan ja kesäleireilevän ihmiseläimen huussikakka. Lintujen ulosteista tuovat mieleen lokkien paskomat valkoiset rantakalliot. Lintujen ulosteet erottaakin pötkylöiden valkoisesta päädystä, joka on linnun virt-
36
| nuorten luonto 4/2016
saa. Myös lintujen kakassa näkyy niiden hyödyntämä ravinto. Kakassa voi olla lintulajista riippuen kasvisilppua, hyönteisiä tai marjoja. Lintujen ulosteita voi havaita runsain määrin pesimä- tai yöpymispuiden alapuolelta. Puiden alta voi löytyä myös liito-oravan kakkapapanoita, sekä pötkylöitä, jotka eivät ole kakkaa lainkaan, vaan oksennusta. Lintujen oksennuspallot ovat lintujen tapa poistaa elimistöstä ravintoa, jota ne eivät pysty hyödyntämään. Oksennuspallot voi erottaa ulosteista siitä, että ne ovat kuivempia ja niissä on pyöreät päädyt. Esimerkiksi pöllöt, haukat ja lokit oksentavat palloja. Petolintujen oksennuspallot voivat sisältää nokkia, kynsiä, kalloja, karvoja ja luita. Myös kotipihan tutut harakat, varikset ja naakat oksentavat palloja. Varislintujen oksennuspallot ovat huokoisempia. Tarkkailemalla lähialueen pihalintuja voit siis hyvinkin päästä pökälelöytöjen jäljille. * > Lukuvinkki kakkaharrastuksen alkuun: Lars-Henrik Olsen: Mikä eläin? Eläinten jäljet ja elintavat
> Löydät lähes kaikki piirit myös Facebookista! Metson pötkylät.