ELOKUUSSA JUHLITAAN ITÄMERTA

Viidettä kertaa vietettävä Itämeripäivä kutsuu tekemään tekoja ja lupauksia meren hyväksi.

Elokuun viimeisenä torstaina 31.8. tehdään tekoja ja lupauksia Itämeren hyväksi. Tänä vuonna viidettä kertaa vietettävä Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä vuosittainen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on lisätä tietoa Itämeren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta sekä innostaa ihmiset nauttimaan meren tarjoamista mahdollisuuksista.

Viestinnän asiantuntija Maija Soljanlahti John Nurminen Säätiöstä mainitsee, että Itämeri on suomalaisille monella tapaa tärkeä. Merta käytetään kulkureittinä, merestä saadaan luonnonvaroja ja meri tuottaa meille hyvinvointia. Moni elinkeino nojautuu mereen ja sen antimiin. Tunnemme ja tiedämme myös Itämeren haasteet, kuten jokakesäiset sinilevälautat, vähintäänkin uutiskuvista.

”Itämeri on herkkä ja rehevöitynyt meri, josta puhutaan aika paljon juuri ongelmien kautta. Sen vastapainoksi haluttiin järjestää yksi päivä vuodessa, jolloin Itämerta erityisesti juhlitaan”, Soljanlahti kertoo.

Itämerimenussa maistuu kala

Itämeripäivää voi juhlia monella tapaa. Kahviloille, ravintoloille ja ruokapalveluille helppo tapa osallistua päivän viettoon on tarjota Itämeriteemaan sopivaa ruokaa.

Itämerimenussa suositaan erityisesti Itämeren ja lähivesien kalaa, kuten silakkaa, lahnaa, särkeä, muikkua tai ahventa. Kasvisruokavaihtoehtoihin pääraaka-aineeksi sopivat esimerkiksi pavut, härkäpapu tai herneet. Kokonaisuutta täydentävät satokauden kotimaiset kasvikset ja marjat sekä täysjyväiset viljat.

”Tällainen itämerellinen ruoka on tutkitusti terveellistä ja lisäksi ympäristöystävällistä”, Soljanlahti sanoo.

Soljanlahti kannustaa kaikenkokoisia ammattikeittiöitä Itämeripäivän viettoon. Jokaisella aterialla on merkitystä ja liikkeelle voi lähteä pienelläkin toteutuksella. Kokonaisen menun sijaan tarjolla voi olla esimerkiksi päivän teemaan sopivaa salaattia, voileipää tai piirakkaa.

Ammattikeittiöiden kannattaa hyödyntää viestinnässään Itämeripäivän yhteistä, maksutonta markkinointimateriaalia. Itämeripäivän verkkosivuilta löytyy käyttöön muun muassa juliste ja valmis menupohja.

Kouluissa ja oppilaitoksissa Itämeri-teemaa voi hyödyntää paitsi ruokailussa, myös osana erilaisia oppimisen kokonaisuuksia. Esimerkiksi kotitalousopetuksessa voidaan harjoitella silakan perkaamista.

HELPPO TAPA osallistua Itämeripäivän viettoon on tarjota teemaan sopivaa ruokaa.

Kansainvälinen juhlapäivä

John Nurmisen Säätiön Itämeri-hankkeet ovat kansainvälisiä, sillä Itämeri on monen valtion yhteinen sisämeri. Itämeripäivän vietto on rantautunut vahvasti myös Ruotsiin ja Viroon, ja lisäksi sen tiimoilta tehdään yhteistyötä myös Latviassa ja Liettuassa. Tavoitteena on, että päivä saisi vahvemmin sijaa myös Saksassa ja Puolassa.

Viime vuonna Itämeripäivän viettoon osallistui kaikkiaan yli 250 yhteistyökumppania ja sen mittaan järjestettiin yli 200 kaikille avointa tapahtumaa. Tänä vuonna mukaan tavoitellaan vähintään 300 yhteistyökumppania.

Itämeripäivän tapahtumat näkyvät vahvasti muun muassa Helsingin ja Turun katukuvassa. Helsingissä Espan lavalla järjestetään keskustelutapahtumia, joiden aihepiiriin lukeutuu esimerkiksi silakka. Merentutkimusalus Arandalla vietetään päivän kunniaksi avoimia ovia.

Tehdään Itämeri-tekoja

Soljanlahti kannustaa osallistumaan Itämeripäivän viettoon myös tekojen ja lupausten muodossa. Niitä voi tehdä kuka tahansa yksin tai isommalla porukalla.

”Monissa yrityksissä Itämeripäivä on henkilöstön hyvinvointipäivä. Lähdetään yhdessä esimerkiksi piknikille merenrantaan tai järjestetään pyöräretki, jonka kertyneistä kilometreistä lahjoitetaan rahaa Itämeren suojeluun. Itämeripäivää voi viettää monella tapaa.”

Soljanlahden mukaan kaikki kestävää elämäntapaa edistävät teot ja lupaukset sopivat Itämeripäivän teemaan. Hyvä lupaus on esimerkiksi se, että syö kerran viikossa Itämeren kalaa.

”Yksittäisen ihmisen arjessa ruokavalio on tärkeä Itämeri- teko. Kun syö Itämerestä pyydettyä kalaa, se kerää merta rehevöittävää fosforia pois. Olisi hienoa, jos ravintolat ja ruokapalvelut mahdollistaisivat ihmisten Itämeri-lupauksia tarjoamalla säännöllisesti Itämeren kalaruokia.”

Arkiset ruokatottumukset linkittyvät vahvasti Itämeren hyvinvointiin, sillä maatalouden ravinnepäästöt ovat merkittävä Itämerta kuormittava ja sen rehevöitymistä lisäävä tekijä. Itämeren suojelemiseksi on jo tehty paljon tuloksellisia toimia. John Nurmisen Säätiö yhteistyökumppaneineen on saanut vähennettyä 75 prosenttia Itämeren fosforikuormitusta.

”Yksi hyvin toimiva keino on peltojen kipsikäsittely, joka vähentää pelloilta vesistöihin karkaavaa fosforikuormaa”, Soljanlahti kuvailee.

Taidetta meren äärellä

Itämeripäivästä vastaavan John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Vuonna 1992 perustettu säätiö toteuttaa Itämeren tilaa parantavia suojelutoimia tehden yhteistyötä muun muassa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Säätiöllä on lisäksi maailmanlaajuisesti kiinnostava merikulttuurinen kokoelma, johon kuuluu vanhoja karttoja sekä meritaidetta ja -antiikkia.

Maija Soljanlahti suosittelee yhdeksi Itämeripäivän käyntikohteeksi Suomenlinnaa, jossa John Nurmisen Säätiö järjestää tänä kesänä ajankohtaisen Tuntematon Itämeri -näyttelykokonaisuuden. Maksuton näyttely on avoinna syyskuun puoliväliin saakka ja se kokoaa yhteen valokuuvaja Meeri Koutaniemen sekä kuuden muun taiteilijan teoksia.

”Tavoitteena on, että ihmiset pysähtyisivät Itämeren äärelle myös taiteen kautta.”

Ammattitaidoista kilpailtiin Espoossa

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestettiin toukokuussa Espoossa. Mukana oli 50 lajia ja näytöslajia. Tapahtuma keräsi suuryleisön, yhteensä 85 000 ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen äärelle. Meira Nova sponsoroi tapahtumaa tavaranlähetyksellä.

www.taitaja2023.fi

Tutustu Meira Novan valikoimaan ja lue lisää tuotteistamme: multicatering.fi