KIRJASTOJEN, KIRJALLISUUDEN JA LUKEMISEN PUOLESTA JO 60 VUOTTA
Jussi Mustajärvi ”Uudet tuotteet suunnitellaan rikastuttamaan kirjastojen palveluita.”
Rauha Maarno ja Katri Riiheläinen ”Tulevaisuuden kirjasto seuraa oman alueensa kehitystä.”
Katriina Jaakkola ”Vastuullisuus lähtee meistä itsestämme.”
i
SUOMEN KIRJASTOPALVELU OY Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki Asiakaspalvelumme on auki klo 8:00–16:00 Puhelin: 09 5840 440 Sähköposti: asiakaspalvelu@kirjastopalvelu.fi www.kirjastopalvelu.fi
Kirjastojen, kirjallisuuden ja lukemisen puolesta Oma kieli, äidinkieli, on tunteiden ja ajattelun kieli. Innovatiivisuus ja luovuus kukoistavat omalla äidinkielellä, ja rakkauden sanat synnyttävät suurempia tunteita kertojan omalla kielellä sanottuna. Ilman kirjallisuutta kieli köyhtyy ja ilman kirjastoja kirjallisuus köyhtyy. Vaikka kirjastoille nykypäivänä asetetaan yhä laajempia tehtäväkokonaisuuksia, on lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen edelleen niiden tärkein tehtävä. Kirjastot tarjoavat kaikille tasa-arvoisen sisäänpääsyn lukemisen maailmaan. Monet kieliryhmät löytävätkin luettavaa omalla äidinkielellään, omasta kirjastostaan. Kirjastopalvelu perustettiin 60 vuotta sitten palvelemaan yleisiä kirjastoja. Vaikka liiketoiminnan lainalaisuudet asettavat yritystoiminnalle tuotto- ja kannattavuustavoitteita, on toimintamme ydin säilynyt samana. Missiomme on edelleen toimia julkisten opetus- ja sivistyspalveluiden edistäjänä. Meidän olemassaolomme on oikeutettua, kun pystymme tuottamaan yleisten kirjastojen tarvitsemia palveluita. Kirjastojen palvelemisen periaate on kantava arvo Kirjastopalvelun toiminnassa ja henkilökunnallemme itsestäänselvyys. Olemme ylpeitä siitä, että saamme toimia yleisten kirjastojen ja sen myötä myös lukemisen ja kirjallisuuden hyväksi. — Katriina Jaakkola toimitusjohtaja Suomen kirjastopalvelu Oy
”Toimitusjohtajan kanssa kuvassa on Aleksi, joka on saanut nimensä Kirjastopalvelun jo lopetetun palvelun eli lehtiä indeksoiva Aleksitietokannan mukaan.”
Jo 60 vuotta kirjastojen kumppanina Juhlavuottaan viettävä Suomen kirjastopalvelu Oy perustettiin palvelemaan kirjastojen tarpeita kuusikymmentä vuotta sitten. Tuo sama missio on leimannut kaikkea toimintaamme siitä saakka. Kirjastopalvelu eriytettiin omaksi yhtiökseen Suomen kirjastoseurasta 1.9.1961. Kirjastoseura on edelleen yksi omistajistamme ja työskentelemme lähellä asiakkaitamme, kirjastoja. Vahvuuksiamme onkin luottamuksellinen asiakassuhde ja pitkäaikainen yhteistyö kirjastojen kanssa. Halu palvella kirjastoja on säilynyt toimintamme punaisena lankana tähän päivään saakka. Olemme laajentaneet toimintaa myös koulujen palvelemiseen viime vuosien aikana. Luotettava ja asiantunteva yhteistyö kirjastojen, koulujen ja toimistojen
kanssa on nostanut meidät monipuolisen aineistovälityksen markkinajohtajaksi Suomessa. Vaikka asiakkaiden perustarpeet eivät juurikaan ole muuttuneet vuosien saatossa, olemme voineet parantaa toimintaamme ja palveluitamme muun muassa jatkuvasti kehittyvän teknologian ansiosta. Tänä päivänä palvelemme kirjastoja muun muassa toimittamalla laajat luettelointitiedot sähköisessä muodossa, muovitamalla kirjat, tarjoamalla nykyaikaiset, lainaajaystävälliset digituotteet ja kalustamalla kirjastojen toimitilat toimiviksi ja viihtyisiksi.
Kirjastopalvelu on ollut osa Booky Groupia tammikuusta 2017 lähtien. Konserniin kuuluvat myös Booky.fi Oy, Porvoon Kirjakeskus Oy ja Ostinato Oy.
”Olemme voineet parantaa toimintaamme ja palveluitamme muun muassa jatkuvasti kehittyvän teknologian ansiosta.”
Kirjastopalvelussa ennakoidaan kirjastojen tarpeita Nivalan kaupunginkirjasto ja musiikkiopisto valmistui vuonna 1987 palvelemaan kaupunkilaisia. Kirjaston palvelukulttuuri kuitenkin muuttui 30 vuoden aikana niin, että kalusteisiin ja sisustukseen kaivattiin asiakaslähtöistä päivitystä. “Halusimme pystyä muokkaamaan lainausosastoa mm. musiikkiesitysten ja kirjailijavierailujen tarpeen mukaan. Toiveemme siitä, että kirjasto olisi kaupunkilaisten yhteinen olohuone, toteutui erinomaisesti”, kiittää Päivi Holsti, Nivalan kaupunginkirjasto, kirjastotoimenjohtaja.
u
Kirjastopalvelu toimi luettelokorttien painattajana ja jakelijana vuoden 1986 loppuun asti. Varsinaista luettelointityötä ei tuolloin vielä tehty. Kirjastopalvelun historiikissä kerrotaan, kuinka ensimmäisten kymmenien vuosien aikana korttien tilaajia olikin vain muutamia kymmeniä kirjastoja.
i
Uudistettu kirjasto avasi ovensa kesällä 2018. Ihastuneita huokauksia kuului useammasta suusta. Asiakkaat kiittivät erityisesti kirjaston väritystä, tilojen avaruuden tuntua, valoisuutta ja kalustusta.
s
Kirjastopalveluveteraani, kirjastoneuvos Kaarlo Lausti muistelee yhtiön historiikissa toimitusjohtaja Airi Karin ideoineen kätevän kortistolaatikoston kirjastojen käyttöön. Lausti ja Kari ideoivat yhdessä myös kirjastoauton prototyypin, joka Laustin mukaan laukaisi suomenkielisen kirjastoautotoiminnan Espoon kaupunginkirjasto tekee Kirjastopalvelun kanssa yhteistyötä kirjastoaineiston hankinnan, luettelointipalvelun ja valikoimapalvelun puitteissa. “Olemme ulkoistaneet joitakin aineiston valinnan määrällisesti pieniä mutta työläitä osa-alueita valikoimapalvelulle, mikä on ollut hyödyllistä. Luettelointipalvelusta meillä on hyviä kokemuksia, kun olemme lähteneet kehittämään englanninkielisen valinnan ja hankinnan toimintamalleja molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Myös luettelointipalvelun perusprosessi on nykyisin hyvin toimiva”, Espoon kaupuninkirjaston kirjastopalvelupäällikkö Miika Miettunen kertoo yhteistyöstä. “Tulevaisuutta ajatellen olisi hyödyllistä tarkastella tällä hetkellä ”hajoavien” aineistoketjujen koko kaarta (valinta – hankinta – luettelointi) myös valtakunnallisella tasolla relevanttien toimijoiden kesken”, Miettunen ehdottaa.
te
“Työskentelin Kirjastopalvelussa melkein koko 1990-luvun, ja tein koko sen ajan lehtiartikkeli-indeksointia. Minusta oli todella mahtavaa tehdä kirjastoille niin tärkeää työkalua kuin uutuus-indeksi ja Aleksi aikanaan olivat”, muistelee kansallisbibliografiapalveluiden palvelupäällikkönä Kansalliskirjastossa työskentelevä Katri Kananen. “Kirjastopalvelun ja Kansalliskirjaston yhteistyöllä on pitkä historia. Kirjastopalvelu on todella tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa jaamme kotimaisten painettujen kirjojen kuvailuvastuun. Arvostamme kovasti kuvailijoiden ammattitaitoa. Toivon, että yhteistyömme tästä vain vahvistuu ja löytää uusia muotoja.”
Henkilöstö kuin yhtä perhettä “Toimiston sihteeri piti tarvittaessa koko henkilöstön kurissa ja nuhteessa, mutta järjesti meille myös syksyisin viininmaistajaiset naposteltavan kera aina kun uusi Beaujolais Nouveau oli saapunut Alkoihin”, muistelee Tintti 1990-luvun lopun tunnelmia. “Pikkujoulut olivat meillä aina suuri salaisuus, eivätkä muut tienneet missä paikka sijaitsi. Marika Haapaniemen johdolla ne päätettiin järkätä Malmin lentokentän terminaaliin. Check-in oli toimistolla, ja sieltä sai lunastaa matkaliput ja drinkkikupongit. Lentoemännät veivät matkustajat lentokentälle ja kävivät bussimatkalla läpi turvaohjeet asiantuntevasti. Perillä odotti lähtö- ja turvatarkastus, ja jopas löytyi kaikenlaista matkustajien taskuista. Onneksi turvaportti ja -laitteet toimivat hyvin, niin saatiin rosmot kiinni. Matkalipun kanssa pääsi sitten yläkerran ravintolaan syömään ja juomaan. Alakerran odotustilaan oli järkätty myöhemmin bändi soittamaan ja virvoitusjuomia piisasi illaksi. Oli meillä hauskaa, tanssittiin ja juhlittiin”, lentoemäntä Carita hymyilee.
lut
Digitaaliset tuotteet ja palvelut rikastuttavat kirjastoja Uusia tuotteita etsitään aktiivisesti helpottamaan lainaajien asiointia ja rikastuttamaan kirjastojen palveluita. Avainasiakaspäällikkö Jussi Mustajärvi osallistuu työssään tuotteiden arvioimiseen ja valitsemiseen Kirjastopalvelun tuotevalikoimaan. Kun hyvä tuote saadaan tarjontaan, se esitellään kirjastoille. “Viddla on esimerkki onnistuneesta tuotteesta. Vaikka innostuminen elokuvien tarjoamiseen digitaalisessa muodossa olikin odotettua hitaampi prosessi, on lopputulos loistava. Viimeistään korona on osoittanut digitaalisten palveluiden merkityksen lainaajille”, Jussi kertoo.
Jussi Mustajärvi
Elokuvien suoratoistopalvelu on saanut hyvää palautetta kirjastoilta ja lainaajilta. “Varsinkin Viddlan kokoelmaa on kehuttu hyväksi. Se lämmittää mieltä, sillä olemme panostaneet kokoelmatyöhön viime vuosina. On tärkeää, että valikoima kiinnostaa lainaajaa heti ensi silmäyksellä, jotta hän innostuu palvelusta.” Tuotteita ja palveluita kehitetään Kirjastopalvelussa myös itse, mutta kuitenkin aina asiakkaiden tarpeiden ja saadun palautteen pohjalta. Hyvä esimerkki tästä on luetteloinnin Extranet, joka palvelee kaikkia yleisiä kirjastoja.
Digitaalisuutta myös kirjastotilaan Kirjastopalvelu on toimijana tunnettu ja yhtiötä lähestytään aktiivisesti yhteistyötarjouksilla. Viimeaikaisista uutuustuotteista mielenkiintoinen poiminta ovat yhdessä tanskalaisen kumppanin kanssa kirjastoille tarjotut digitaaliset näyttöratkaisut. “EasyScreen tuotteilla voi kirjastojen valikoimaa ja palveluita esitellä lainaajille erilaisten näytöllä toimivien ratkaisujen kautta. Sen avulla kirjastotilaa voi myös muokata interaktiivisemmaksi ja innostavammaksi.” “Uskon digitaalisten palveluiden kasvattavan suosiotaan lähitulevaisuudessa. Uusien tuotteiden avulla kirjastoympäristöjä on helppo muokata monipuolisemmiksi. Muun muassa omatoimikirjastojen suosion kasvamisen myötä uusien toiminnallisuuksien tarve fyysiseen kirjastotilaan on kasvanut.” Kuuntelemme kirjastojen toiveita ja kokemuksia herkällä korvalla. Osa asiakkaille suunnitelluista uusista tuotteista ja palveluista on ollut menestyksiä ja osa ei. Tärkeää on kuitenkin aina ollut, että uuden kokeilemiseen on kirjastoilla aina ollut kiinnostusta!
Vastuullisuus on osa toimivaa ja turvallista arkea “Olemme asiantunteva, luotettava ja toisia kunnioittava työnantaja ja yhteistyökumppani.” Toimintamme perusta on kirjastoalan asiantuntijuudessa. Tuotamme palveluita, jotka tukevat parhaiten kirjastojen työtä ja pyrimme vastaamaan tu levaisuuden tarpeisiin ennakoivasti. Moni työntekijöistämme on saanut kirjastoalan koulutuksen ja siirtynyt meille pitkältä uralta kirjastotyössä. Vahva ymmärrys ja asiantuntijuus alan tarpeista, kehityssuunnasta ja haasteista auttaa suuntaamaan toimintaamme.
Huomioimme ympäristönäkökohdat kaikin mahdollisin tavoin. Ympäristöjärjestelmämme noudattaa ISO 14001 -standardin mukaisia periaatteita.
Luotettavuus ja toisen kunnioittaminen ovat arvojamme sekä työskennellessämme kollegoiden kanssa tiimeissä ja toimistolla että asiakastyössä. Toisia kunnioittava työ vahvistaa sekä työhyvinvointia, toiminnan tuloksellisuutta että auttaa meitä kantamaan vastuumme myös yhteiskunnassa. Noudatamme kaikessa toiminnassamme Suomen lakia ja asetuksia. Lisäksi noudatamme EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia ja pidämme huolen, ettemme riko sen tarjoamaa suojaa kuluttajille.
“Aito vastuullisuus on sitä, että toimitaan eettisesti ja ympäristöä kunnioittaen, koska se on oikein. Vastuullisuus lähtee meistä itsestämme.” “Olimme muuttaneet uusiin toimistotiloihin, ja jo ensimmäisellä viikolla huomasimme ihmisten lähtevän keittiöstä banaaninkuoria kantaen. Uuteen toimistoon ei oltu vielä saatu biojäteastiaa. Niinpä työntekijät halusivat viedä omat ruuantähteensä kotiin biojäteastiaan”, muistelee toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.
Kirjastopalvelussa on aina pohdittu toiminnan eettisyyttä. Esimerkiksi kirjojen muovittaminen on ollut aktiivisesti pohdinnan ja puntaroinnin kohteena aina sen kehittämisen ja käyttöönoton ajoista lähtien 1950–60 -luvuilla. Keväällä 2021 Kirjastopalvelu teki päätöksen päällystää kaikki kirjastojen kirjat jatkossa Pelloplastin ympäristöystävällisellä Bio-Kirjamuovilla. “Valitsemme kestäviä materiaaleja, jotta ympäristö kuormittuisi vähemmän, koska mielestämme se on oikein. Kunnioitamme työkavereitamme ja kehitämme yhteistyötä, koska silloin meillä jokaisella on mukavampaa töissä. Jos löydämme virheen, tunnustamme sen asiakkaalle ja lähdemme korjaamaan tilannetta, koska niin asiat on mahdollista korjata.”
Kirjastot elävät mukana asiakkaidensa arjessa Kirjastot ovat viime aikojen poikkeustilassa vahvistaneet merkitystään kansalaisille. Suomen kirjastoseura ry:n toiminnanjohtaja Rauha Maarno ja Suomen kirjastopalvelu Oy:n palvelujohtaja Katri Riiheläinen pohtivat kirjastojen merkityksen taustoja ja vaikutuksia. Entä miltä näyttää kirjastolaitoksen tulevaisuus? Kirjastojen sulkeminen osoitti niiden merkityksellisyyden kansalaisille Viimeaikainen pandemia ja poikkeustila sulki kirjastojen ovet kahdeksi kuukaudeksi viime vuonna. Kirjastoseura teetti Kantarilla tutkimuksen poikkeustilan ja kirjastojen täyssulun vaikutuksista ihmisten elämään vuonna 2020. Jopa 50 % vastaajista koki täyssulun vaikuttaneen elämäänsä negatiivisesti. Kolmasosa opiskelijoista koki opiskelun vaikeutuneen. Täyssulku vaikeutti monien ihmisten elämää rajoittamalla muun muassa netin käyttöä ja hankaloittamalla tiedonsaantia. Katri Riiheläinen
Digitaaliset tuotteet ja palvelut ovat tulleet jäädäkseen E-kirjastojen käyttö kasvoi 40 % vuonna 2020. E-materiaaleja opittiin käyttämään ja käytön lisäännyttyä myös hankkimaan kirjastoille. Tämä tukee formaatin kasvua jatkossakin. Rauha: Poikkeustila todisti digipalveluiden merkityksen tulevaisuuden kirjastoille. E-kirjasto ei kuitenkaan tule poistamaan painettujen kirjojen merkitystä. Molemmat formaatit elävät varmasti vahvoina rinnakkain myös tulevaisuudessa. Rauha Maarno
Katri Riiheläinen: Koronavuosi vaikutti myös lapsiin ja nuoriin. Rajoitustoimien vuoksi esimerkiksi päiväkotiryhmät eivät voineet vierailla kirjastoissa. Toivottavasti tällä ei ole vaikutusta lasten kirjaston käyttötottumuksiin tai lukuharrastukseen. Rauha Maarno: Onneksi kirjastot avattiin nopeasti minimiasiointiin ja kirjastojen perustoimintojen eli kirjojen lainaaminen ja palautus sekä tietokoneiden käyttö oli taas mahdollista.
Katri: Takavuosien uhkakuvista huolimatta e-kirjan ja painetun kirjan yhteiselo on tosiaan pysynyt sopuisana. Molemmilla on paikkansa ja käyttäjänsä. E-kirja ja etenkin äänikirja tavoittaa uusia lukijoita ja edistää siten koko kansan lukuharrastusta.
Kirjasto on muutakin kuin kirjoja Myös kirjastojen tilat ovat kunnille ja kuntalaisille tärkeitä. Uusien kirjastojen rakentamiseen on viime aikoina panostettu esimerkiksi Kirkkonummella ja Helsingissä. Hämeenlinnassa puolestaan tehtiin mittava pääkirjaston uudistus.
Rauha: Kunnat voivat järjestää kirjastojen tiloissa muitakin toimintoja, kuten Espoossa organisoitu palvelutori ja Kuopiossa kirjaston ja museon yhdistävä Kantti-talo. Katri: Kirjastojen merkityksen painopiste on laajentunut kokoelmien ulkopuolelle hyvinkin konkreettisesti. Kirjastoon tullaan paitsi lukemaan tai opiskelemaan, myös kohtaamaan, äänestämään, harrastamaan tai vain katsomaan kauniita julkisia tiloja. Moni kirjasto on myös arkkitehtuurinen nähtävyys.
Lukutaito rikastuu kirjastoissa Peruskoulu ei riitä takaamaan hyvää lukutaitoa, vaan se edellyttää nuorilta monenlaisten tekstien lukemista vapaa-ajalla. Katri: Mielestäni lasten lukuharrastuksen tukeminen onkin yksi kirjastojen tärkeimmistä tehtävistä. Siitä kaikki lähtee: hyvä lukutaito tukee lapsen kehitystä kohti aikuisuutta ja lukuharrastus siirtyy helpommin sukupolvelta toiselle. On arvokasta, että kirjastot tarjoavat paljon lasten lukuharrastusta tukevia palveluja ammattimaisen henkilökunnan ohjauksessa. Rauha: Monipuolisen luettavan lisäksi kirjastot tarjoavat lapsille ja nuorille myös muuta sisältöä elämään.
Trendit vaikuttavat kirjastojen toimintaan Kirjastot seuraavat kaupunkien ja asuinalueiden kehitystä jatkuvasti ja niiden erityistarpeita pyritään tunnistamaan. Rauha: Monikulttuurisen väestön palveleminen on tärkeää. Jo nyt tunnistetaan tarve monikulttuurisen henkilöstön kouluttamiselle kirjastoalalle. Katri: Alueen yhteisöjen kanssa tehdään usein yhteistyötä eri väestöryhmien tavoittamiseksi. Kirjasto voi näin tukea yhteiskuntaa syrjäymisen ja segregaation lieventämisessä. Katri: Kirjasto ehkäisee osaltaan myös vanhusten syrjäytymistä. Kotipalvelu on ehkä hiukan huonosti tunnettu palvelu, mutta sen merkitys on monille vanhuksille suuri. Palvelun merkitys tulee vain korostumaan tulevaisuudessa. Kierrätys, kasvisruokailu ja arjen valinnat ovat aikaansa seuraaville lainaajille tärkeitä asioita. Lapset ja nuoret ovat hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Voisivatko kirjastot kasvattaa ilmastotietoutta eri ikäluokissa? Katri: Jo kirjaston toiminta-ajatus toteuttaa kestävää kehitystä: Kuluttamisen sijaan lainataan ja omien
tilojen tai välineiden hankkimisen sijaan käytetään yhteisiä tiloja ja välineitä. Yksi viimeaikaista kehitysaskeleista kirjastoissa on ollut esimerkiksi biomuovin käyttöönotto kirjojen muovituksessa. Ilmastokasvatuksen ja -tietouden lisääminen voisi tosiaan olla se seuraava askel. Rauha: Kirjastojen hiilijalanjälki selvitettiin jonkin aikaa sitten. Selvityksestä ilmeni, että kirjastojen tilat on kirjastojen suurin ilmastoa kuormittava tekijä. Kirjojen muovittamisen ilmastovaikutus on vain verrattain pieni paha. Rauha: Erilaisten esineiden lainaaminen kirjastoista tulee varmasti lisääntymään osana kestävää kehitystä. Kirjastot toteuttavat tätä aluekohtaisesti ja perehtymällä siihen minkälaisen esineistön lainaaminen on milläkin alueella hyödyllistä.
Miten kirjastoja voidaan tukea jatkossa? Katri: Kirjaston henkilökunnan tulee pystyä keskittämään päähuomionsa olennaiseen: palvelujen kehittämiseen ja tarjoamiseen alueensa yhteisöille ja asukkaille. Ja samalla säilyttää oma ammattitaitonsa. Tässä apuna voivat toimia perustyötä tukevat palvelut sekä kirjastojen henkilökunnan elinikäistä oppimista tukevan koulutuksen tarjoaminen. Rauha: Kumppaneiden, eri alojen yritysten ja järjestöjen, merkitys kirjastoille on huomattava. Esimerkiksi Oodissa toteutetaan jopa 80 prosenttia kaikista tapahtumista kumppanuuksien avulla. Kirjasto toimii ns. alustana, jossa kumppani voi tarjota lainaajia rikastuttavaa sisältöä. Kumppanuuksien hallinta vaatii sekin omaa erityisosaamista, jota tulisi kirjastoissa kehittää. Katri: Kumppanuudet voivat rikastuttaa merkittävästi kirjastojen palvelutarjontaa. Kirjastoon voidaan tuottaa upeaa sisältöä yhdistämällä eri alojen ammattitaitoa kirjaston alueellisiin tarpeisiin. Rauha: Myös kuntien hankintaosaamisen kehittäminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää. Esim. tietojärjestelmien hankinta niin, että niissä huomioidaan eri toimijoiden tarpeet.
111-vuotias Kirjastoseura on kansalaisjärjestö, jonka jäsenet ovat kirjastojen ystäviä, yksityishenkilöitä ja kirjastoammattilaisia. Järjestön tavoitteena on varmistaa, että kirjastojen toiminta kehittyy ja että toiminnalle on hyvät edellytykset. Kirjastoseura julkaisee Kirjastolehteä ja järjestää Kirjastopäivät-tapahtumaa.