Dooris 1/10 Teema: masennus

w w w.demarinaiset.fi

1/2010

TEEMA: MASENNUS

Kiltti ja onnellinen nainen – mahdoton yhtälö? s. 22

Päät sumussa s. 17 Masennuksen politiikkaa s. 12 Dooris_10_v1.indd 1

6/2/10 10:11 PM

Kannen väri: ADEA COSMETICS 000 SYNKKÄ KAUDEN KYNSILAKKA SAATAVILTA TOIMISTOLTA.

tYÖhuone

tÄ MÄn n uMeRon ku vitti :

Emilie Uggla, 29 v Graafinen suunnittelija ja kuvittaja (TaM) Tätä numeroa tehdessäni ajattelin... synkeitä asioita eläytyessäni teemaan, mutta kuvitusten tekeminen oli silti hauskaa Idolisi?

Tove Jansson ja Muumilaakson asukkaat Parasta juuri nyt?

Pieni kummipoikani, turkkilainen omenatee ja valo.

2 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 2

6/2/10 10:11 PM

DOORIS 1/10 TEEMA: MASENNUS

Päät sumussa s. 17

Yhden 16-30-vuotiaan potilaan terapian kokonaiskustannukset ovat kolmisentuhatta euroa. Yhden vuoden masennuslääkehoidon keskimääräinen hintalappu Kelalle on parisataa.

Yhden syrjäytyneen nuoren aikuisen hinta yhteiskunnalle on miljoona euroa.

Kiltti ja onnellinen nainen – mahdoton yhtälö? s. 22

Työhyvinvointia vai varhaiseläkettä? s. 14

Naisten harteille laskeutuu usein kiltin kärsijän rooli, jonka tuloksena on valitettavan usein uupumus, kirjoittaa Maisa Akkola.

Aikainen eläköityminen maksoi suomen kansantaloudelle vuonna 2007 21 miljardia euroa. Tämä on yli puolet suomen vuosittaisesta kokonaisbudjetista.

s. 12 Vappu Taipale: Masennuksen politiikkaa

s. 25 Uusi kolumnit Feministimorsiamen päiväkirja

s. 13 Pakarinen: Herkkyyden ehdoilla

s. 31 Uusi sarjakuva Valistussatuja

s. 20 Työelämän huonontumisen jatko-osa

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 3

Joka numerossa: s. 2 Työhuone s. 4 Postit s. 8–9 PMS s. 8 Me- ja nenaiset s. 27 Annamari vänskä s. 28 Jäseninfo s. 29 Puheenjohtajalta s. 30 Järjestöpalsta s. 33 Depishoroskooppi s. 34 Meta

Dooris 1/2010 3

6/2/10 10:11 PM

POSTIT

Dooris 1/2010 sa ! m yö s ve rkos Do or is ny t ustele! sk ke ja stu tu ehti.fi. Tu www.doorisl

syrjityksi. Miesten etuoikeudet ovat niin hyvin sisäistettyjä, että ne ovat näkymättömiä.”

Mitä ne miesten etuoikeudet käytännössä ovat? Lailla taattu oikeus maanpuolustukseen?

Sanoisin päinvastoin: Koska miehillä ei RYHMÄNÄ ole etuoikeuksia, yksittäinen mies tunnistaa feministisen patriarkaattisumutuksen.

Koska taas naisilla käytännössä on huomattavia etuoikeuksia RYHMÄNÄ, yksittäinen nainen voi ”miesten edelleen hallitsemassa maailmassa tuntea olonsa voimattomaksi ja syrjityksi” - harhaisesti.

Anna palautetta os. dooris@sdp.fi! Palautteen lähettäjien kesken arvomme kolme paria Dooristukisukkia.

Itkisitkö onnesta? ”On myös otettava huomioon se, että kaikki miehet eivät ole miehisessä yhteiskunnassakaan voittajia.”

Niin, ja se olisi pitänyt tässäkin kirjoituksessa pitää koko ajan mielessä. ”Miesten valta” ja ”etuoikeudet” viittavat ainoastaan pieneen poliitikan, talouden jne. eliittiin, jossa miehillä on epäilemättä enemmistö.

Vaikka tätä haluttaisiin väkisin kutsua ”patriarkaatiksi”, se ei tarkoita, että miehillä ryhmänä olisi mitään etuoikeuksia, pikemmin päinvastoin. ”...miehinen valta on niin yleistä, että monet miehet eivät itsekään havaitse sitä.

Yksittäinen mies voi siksi miesten edelleen hallitsemassa maailmassa tuntea olonsa voimattomaksi ja

/ nimim. brunologi

V: Kiitos Henry.

Mahtavaa!

Todella asiallisesti kirjoitettu ja mielipiteet perusteltu erittäin hyvin! Jatkakaa samaan malliin, niin saamme muutettuakin jotain epätasa-arvoisessa Suomen maassamme. Kiitos! / Raudun tyttö

V: Kiitos palautteesta, välitämme sen jutun kirjoittajalle.

Tämänkertaiset palautteemme on poimittu Dooriksen nettisivuilta viime numeron Vihaiset miehet keskustelupalstoillaan -jutun kommenteista. Toimitussihteerin mielestä olis ihan tosi kiva, jos joskus laittaisitte niitä palautteittanne kirjallisena kun mä en jaksais myydä tähän kohtaan mainosta.

Keskustele tämän lehden jutuista: www.doorislehti.fi

Julkaisija Sosialidemokraattiset Naiset Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki p. (09) 478 988, f. (09) 712 752, Sähköposti: dooris@sdp.fi www.doorislehti.fi Päätoimittaja: Merja-Hannele Vuohelainen merja.vuohelainen@sdp.fi Toimitussihteeri: Nanna Jussila, p. 0440 615 086 nanna.jussila@sdp.fi Mediamyynti: Kati Oksman, p. 045 633 2636 kati.oksman@sdp.fi Tämän numeron tekivät: Sonia Meltti, Kati Oksman, Petra Jämsä, Joonas Lepistö, Piia Vaara, Meri Larivaara, Emilie Uggla, Vappu Taipale, Anna Pakarinen, Maisa Akkola, Katri Nokela, Maria Guzenina-Richardson, Elisa Lipponen, Annamari Vänskä ja Nanna Jussila.

Kiitos myös kaikille avustajille.

Painos: 1.100 kpl, T-print Ky Koko ja väritys: 210 x 270 mm, 36 sivua, 4/4.

Ilmoituskoot: 1/1-sivu 210 x 270 mm 1/2 vaaka 210 x 135 mm 1/2 pysty 105 x 270 mm 1/4-sivu 100 x 130 mm käyntikortti 92 x 45 mm Ilmoitusaineistot: Sähköinen tiedosto PDF, EPS tai JPEG-tiedostona. Kaikki aineistot osoitteeseen: kati.oksman@sdp.fi Hinnat sopimuksen mukaan.

Tiedustelut ja tilaukset: p. 09 478 988, dooris@sdp.fi tai www.doorislehti.fi

Ruusuja? risuja? ideoita?

Lähetä palautteesi os. dooris@sdp.fi.

Parhaat palautteet palkitaan!

4 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 4

6/2/10 10:11 PM

PÄÄKIRJOITUS

B-paperit, B-luokan kansalainen?

Media, erityisesti naistenlehdet, ovat ottaneet masennuksen asiakseen.

Käydään kuilun partaalla, avioero pysäyttää tai liika työ ajaa totaalisiin irtiottoihin.

J

ulkkisten burnout-tarinoilla tuntuu kuitenkin olevan aika vähän yhteistä sen ystävän kanssa, joka ei päässyt vuoteestaan ylös kuukausiin ja jonka työkyvyn palautumisesta ei ole edelleenkään varmuutta.

Median suosimat masennustarinat ovat muodikas ilmiö, jonka huomaa 2000-luvulla lisääntyneissä julkisissa tilityksissä. Median tuottama masennuspuhe näyttäytyy tai pikemminkin kuulostaa kevyeltä. Pienikin alakulo ollaan mielellään nimeämässä masennukseksi. Masennuksesta selviytyminen vaikuttaa helpolta.

Toisaalta selviytymistarinat ovat tärkeitä, koska ne toimivat vastapainona sellaiselle ajattelulle, joka näkee masennuksen totaalisena ja kaikkivoipaisena, erityisesti sairauden kautta.

Masennus on monimerkityksinen sana.

Samalla termillä voi kuitata ohimenevän mielipahan tai (kuoleman)vakavan sairauden.

Kyse on samaan aikaan myös hyvin yksityisestä ja yleisestä – kansanterveydellisenä ilmiönä mitä merkittävimmästä yhteiskunnallisesta – asiasta.

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 5

Erityisen suosittuja mediassa ovat eri versiot oravanpyörästä hyppäämisestä: ratkaisu tyytymättömyyteen on maallemuutto ja lampaidenkasvatus. Yksilön valintana tällaiset elämänmuutokset ovat täysin inhimillisiä ja ymmärrettäviä, lehtijutuksi puettuna viihdyttäviä viiden minuutin todellisuuspakomatkoja.

Näissä tarinoissa pari seikkaa jää usein huomiotta. Ensinnäkin, valinnanvaraa on lopulta melko harvalla. On huomattavasti helpompaa ’toteuttaa haaveitaan’ ja downshiftata jos tilille on kertynyt mukavasti pääomatuloja siellä vaativassa työelämässä, johon ensin sai yhteiskunnalta maksuttoman koulutuksen. Toinen, mikä näissä tarinoissa jää kertomatta, on työelämän kritiikki. Miksi työelämä ajaa ihmiset tällaisiin muutoksiin? Pitäisikö työelämälle kenties tehdä jotain?

Tällä kertaa Dooris yrittää ymmärtää masennus-nimistä ilmiötä.

Nanna Jussila toimitussihteeri Ps. Erityissuuri kiitos kaikille avustajille!

Dooris 1/2010 5

6/2/10 10:11 PM

6 Dooris 4/2009

Dooris_10_v1.indd 6

6/2/10 10:11 PM

Kuvitus: Emilie Uggla

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 7

Dooris 4/2009 7

6/2/10 10:11 PM

PMS

Vuoden ensimmäisen kvartaalin masentavimmat poliittiset keskustelut

Dooriksen toimitus seuraa nykyisin uutisia vain pakon edessä ja tässä syy, miksi. Pelkästään päivän lehden avaaminen takaa sellaisen annoksen toinen toistaan ankeampia poliittisia ulostuloja, ettei niiden aiheuttaman melankolian torjumiseen riitä kirkasvalolamppu, suklaa tai punaviinikään.

Hallitus palkkaa konsulttifirman laatimaan seuraavan hallitusohjelman Asiantuntijaosaamisen hankkimisella jo ennen vaaleja vältytään siltä, että kansalaiset tai poliittiset puolueet päättäisivät politiikan suuntaviivoista epäasiantuntijamaisesti esimerkiksi sillä perusteella, mikä on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista.

Eikä liene kovin vaikea arvata, kenen etuja edistävää politiikkaa tämä asiantuntija, siis ylikansallinen, liikkeenjohtoa konsultoiva suuryritys, suosittelee. Seuraavien eduskuntavaalien lopputulos ja hallituspohja sisältyy ilmeisesti pakettiin, eihän kukaan muuten kehtaisi tilata ohjelmaa etukäteen valtioneuvoston piikkiin. Eihän?

Kasvisruokapäivä Helsingin kouluihin Käytettyjen puheenvuorojen määrän ja kiihkeyden perusteella ilmeisesti tärkein asia, joka Helsingin kaupungissa on päätetty. Sukupolvemme Taistelu, joka määrittelee ihmiset hyviin ja pahoihin. Ja kukapa järkevä ihminen ei kasvisruokapäivää kannattaisi? Kasvisruokapäivän kiihkomielistä kannattamista surullisempaa on vain sen vastustaminen.

Hazard-kohu Tony Halme oli eläessään muun muassa syytteessä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

ME JA NE NAISET Jokaiselle Suomessa syntyvälle ja tänne muuttavalle on jaettava selviytymispakkaus. Se sisältää hyvät jalkineet, ulkoiluasun ja kirjastokortin.

- Kreetta Onkeli, HS 18.1.2010 Mitä on olla nuori nainen työssä tänään: On vakuutettava, ettei naisena oleminen ole mikään ongelma, salattava raskaus, siedettävä monimielisyyksiä, hehkuttava ja tuoksuttava – ja kannettava perheen tunnevastuu, laukattava kodin ja työn välillä kuin ennen aikojaan polvilleen piiskattu ruuna.

- Hilkka Olkinuora, Tulva 1/2010 Työn mielekkyys on liian usein synonyymi

huonoille työehdoille, pienelle palkalle ja järjettömälle määrälle ylitöitä.

- Antti Järvi, Ylioppilaslehti 2/2010 Samat ihmiset, jotka pauhaavat kunnon tuomioita lääkäreinä esiintyneille, saattavat vaivoineen käydä kaikenkarvaisilla hippaterapeuteilla, kosketusanalyytikoilla ja kättenpäällepanijoilla, joiden ammatti­taitoa tai muuta laillisuutta ei tule mieleenkään kysellä.

- Anja Snellman, Iltalehti 26.1.2010 Ei ole yhtään häpeä, jos joutuu menemään hulluuslääkärille, kun pää on ihan dingdong, viriviri, tööttööt.

- Rauno Repomies, PASILA

rasististen kommenttiensa vuoksi ja viittasi täysin vapautuneesti vaikkapa afrikkalaisiin kamelinpaskanuotiolla kykkivinä beduiineina. Lisäksi tämä kansallissankari oli tuomittu huumausaine- ja ampuma-aserikoksesta sekä rattijuopumuksesta. Tästä huolimatta Hazardin mediaa ja sen luomia myyttejä kärkkäästi käsittelevä kolumni liikaa nettikilipäille, joiden mielestä ”se läski ämmä pitäisi viedä saunan taakse lopetettavaksi”, koska käytti sopimatonta kieltä vainajasta. Voiko tästä enää hullummaksi keskustelu mennä?

Kokkarinuoret ja kiintiöpakolaiset Kokoomusnuorten puheenjohtajan mielestä Suomen ei enää pitäisi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Tämä siksi, että Suomea uhkaa nyt monikulttuurisuus, jonka saavat aikaan kotinsa menettäneet, sodasta ja poliittisesta vainosta kärsineet ihmiset. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa jaossa olevat rasistiäänet on kiinnitetty kokoomukselle.

Maksullinen koulutus Maksuton koulutus on suomalaisen tasaarvon kivijalka, jota myös kokoomus ja keskusta luonnollisesti kannattavat. Linjaus ei tietenkään koske ei-eurooppalaisia (vrt. edellinen kohta), pieniä viattomia kokeiluja eikä tulevaisuuden korkeakouluopiskelijoita.

Bubbling under Suomen taidemaailmaa hallitsee maolainen klikki (Niinpä tietysti, vasemmistolaisia kiilusilmiä on joka puolella), Lauri Tähkä haluaa kiittää menestyksestään fanejaan ja Lappajärven kettufarmareita (siis Lappajärven kettufarmareita?), Nokia Siemens Networks myi Iranin teokraattiselle diktatuurille vähän valvontajärjestelmiä, joilla väärää mieltä olevia kansalaisia voidaan tarkkailla (vähän jos bisneksiä tekee, niin pitääkö heti alkaa?) … ja Nokia Siemens Networksin yhteiskuntasuhteista ja yritysvastuusta vastaava Lauri Kivinen nimitettiin sittemmin suomalaisen sananvapauden linnakkeen Ylen toimitusjohtajaksi (Näin nämä hommat nyt vaan menee, kun poikien kanssa vähän sovitaan juttuja).

Sonia Meltti ja Elisa Lipponen

8 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 8

6/2/10 10:11 PM

PMS

Teksti: Anssi Häkkinen

OIKEUTTA TUOTANTOELÄIMILLE! Silloin tällöin lehdissä kirjoitetaan tuotantoeläinten jaksamisesta. Usein kyseessä on puhtaan tilastollinen toteamus: niin ja niin monta sairaslomapäivää on keskimäärin vuodessa. Sitten väännellään käsiä, kun kilpailukyky on uhattuna, kotimaiset eläimet eivät jaksa painaa yhtä pitkää päivää yhtäkipeänä kuin ulkomaiset. Joskus harvoin tuotantoeläin esiintyy jutussa yksilönä, kertoo, miten vaikea on jaksaa, toki nimimerkillä ja kasvot sumennettuina.

Sillä huonon tuottajan leima on niin henkilökohtainen häpeä, ettei tuotantoeläin halua naapurinsa sitä tietävän.

Tuotantoeloäimen tehtävä on tuottaa lisäarvoa. Tämä tarkoittaa sitä, ettäisäntä ansaitsee kaiken sen, minkä eläin tuottaa, ja maksaa eläimelle vähemmän rahaa korvaukseksi. Tämä isännälle jäävä erotus on liikevoittoa, ja motivoi isäntää: isäntä kertoo, että jollei tätä voittoa olisi, ei hänen kannattaisi työllistää yhtään eläintä.

Tuotantoeläintä liikevoitto ei motivoi, eikä etenkään se, kun liikevoitto jää turhan pieneksi ja isäntien on sanottava tuottajiaan irti.

Tuotantoeläintä kuitenkin rohkaistaan iloitsemaan isäntiensä menestyksestä. Näitä sanotaan kannustimiksi.

Tuotantoeläimelle luvataan, että isäntien menestys koituu lopulta kaikkien hyödyksi. Joistakin tuotantoeläimistä voi jopa lopulta itsestään tulla isäntiä; ei tietenkään kaikista, koska jonkun täytyy tuottaa, pitää tätä yhteiskuntaa pystyssä.

Yhteiskunta ei silti aina pysty pitämään tuotantoeläintä pystyssä. Kar-

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 9

sinan pohjalla on kyllä turvaverkko, mutta siihen putoamiseen kuuluu paljon lomakkeita, jonottamista ja haastatteluja. Erityisen ikävää on, jos tuotantoeläin ei esimerkiksi katkaise jalkaansa, vaan pahoittaa mielensä; ryhtyy pohtimaan sitä, miksi pitäisi tuottaa. Masentuneen tuotantoeläimen on vaikea osoittaa, miksi ei pysty tuottamaan niin kuin kaikki muut.

Tuotantoeläintä rohkaistaan iloitsemaan isäntiensä menestyksestä.

Näitä sanotaan kannustimiksi.

Parhaimmillaankin pitkää jonotusaikaa psykiatrille seuraa pitkäkarenssi ennen sairaspäivärahan perusosaa. Silloin yhteiskunnalla on tuotantoeläinlääkärin valkea takki. Arvovaltaiset konsulttiyritykset suosittelevat, että yhteiskunta tarjoaa tuotantoeläimille muutosturvaa, jotta ne voivat siirtyä toisiin karsinoihin.

Se ei masentuneena haluaisi tuottaa karsinassa, vaan olla enimmän osan aikaa ulkona laitumella ja pistäytyä kylmimpään aikaan navetassa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten suhtautua tämmöiseen tuottamattomaan tuotantoeläimeen: eivät toiset tuottajat, eivät isännät, ei yhteiskunta. Ne kaikki ovat syntyneet tuotannon maailmaan, jossa edes onnellisuutta tai joutilaisuutta ei voida mitata ilman, että sitäkin olisi joku valjastettu tuottamaan.

Loppujen lopuksi kaikki huolet tuotantoeläimen kohtalosta voi kuitata sillä, että miljoonat muut tuotantoeläimet suoriutuvat työvelvoitteestaan moitteetta, valittamatta, jopa riemumielin. Kaikille on annettu mahdollisuus olla yhtä iloinen tuottaja. Jos ei sitä mahdollisuutta ole käyttänyt, sanoo isäntä, ei siitä voi syyttää ketään muuta kuin itseään. Silloin tuotantoeläin ei voi vastata. Se voi vain tuijottaa karsinastaan suurilla kosteilla silmillään.

Kysy mieheltä

Masentunut tuotantoeläin ei toteuta tehtävää, johon se yhteiskunnan näkökulmasta on syntynyt. Se ei voi peilata itseään toisista eläimistä, sillä ne kaikki tuottavat ja saavat siitä kiitosta - palkkaa - paikan navetassa ja maailmassa.

Sekä isännillä että yhteiskunnalla on suuri kiusaus kaataa tämä poikkeavuus tuotantoeläimen itsensä niskaan, sillä heistä se on syyttä lakannut tekemästä työtään. Kuten nykyisin usein tapahtuu, väliaikaisella sopimuksella tuottavaa eläintä ei oteta takaisin, vaan hankitaan karsinalle uusi ottaja.

6.27pm Sonia miksi vaan ne miehet kiinnostuu, joista ei itse ole kiinnostunut? kysynpähän vaan hä? tulee mieleen paljon helppoja vastauksia, yksikään niistä ei kauheasti lohduta

Tuotantoeläimen tragedia on, että omasta näkökulmastaan sillä on viimeistään nyt syytä olla masentunut.

Keskustele tästä artikkelista netissä.

Lähetä kysymyksesti Miehelle os. dooris@sdp.fi. Lähetä.

6:29pm Nanna mulle ei tuu mieleen mitään vastauksia. käyks sellanen että. Hyvä kysyjä, tosi hyvä kysymys. En tiiä.

6:29pm Sonia :D käy 6:29pm Nanna ja keskustele tästä artikkelista netissä.

Dooris 1/2010 9

6/2/10 10:11 PM

TEEMA HENKILÖ

Ihmisten puolustaja Marita Ruohonen on Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja.

Ennen pestiään hän toimi pitkään mm.

Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtajana.

Teksti: Kati Oksman

Mikä suomalaisessa mielenterveydessä mättää?

Yksittäisiä isoimpia ongelmia ovat köyhyys ja yksinäisyys. Niin Suomessa kuin muuallakin köyhyys, syrjäytyminen, päihde- ja mielenterveysongelmat kasaantuvat yhä useammin samoille ihmisille. Yksinäisyyteen yhtenä asiana liittyy yhteisöllisyyden väheneminen. Paluuta entisaikojen kyläyhteisöihin ei ole eikä tarvitsekaan olla, koska niissä oli omat ongelmansa. Silti yhteiskunnassamme tarvittaisiin analyyttista keskustelua yhteisöllisyydestä ja sen edistämisestä.

Toinen iso mielenterveyteen vaikuttava seikka on jatkuva pärjäämisen tarve ja suorittaminen työelämässä. Työelämä on liian on-off; teet työtäsi joko 100-prosenttisesti mieluiten 110, tai olet työtön. Vaihtoehtoja

ja joustavuutta pitäisi olla enemmän. Suorittaminen on siirtynyt myös vapaa-aikaan.

Näetkö eroja tai erityispiirteitä miesten ja naisten henkisen hyvinvoinnin välillä? ”Eroja on ehkä vähemmän kuin ennen.

Nuoremmat ikäluokat tuntuvat yhä enemmän arvostavan kotia ja perhettä. Hauska ilmiö on homing: kotiin liittyvät harrastukset ovat in; kuten käsityöt ja kokkaus. Isyys on myös muodissa, mikä on hieno asia.

Mielen häiriöt ilmenevät eri tavoin naisilla ja miehillä. Naiset masentuvat, syömishäiriöt ja itsensä viiltely ovat tavallisia tapoja reagoida vaikeuksiin. Miehet päätyvät useammin itsemurhaan ja miesten väkivalta on toisiin kohdistuvaa.

Olet tehnyt työtä mielenterveysasioiden parissa pitkään. Mitkä asiat ovat muuttuneet vuosien varrella?

Mielen pahoinvoinnista puhutaan enemmän ja avoimemmin kuin ennen. Se on hyvä asia. Ihmiset huomaavat etteivät ole yksin vaikeuksiensa kanssa ja rohkaistuvat hakemaan apua.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tila huolestuttaa kovasti. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylpeys - universaalit korkeatasoiset palvelut kaikille - on romahtanut.

Mikä on suurin unelmasi mielenterveystyön saralla?

Yhdenvertaisuuden ja solidaarisuuden nouseminen yhteiskunnan tärkeimmiksi arvoiksi.

10 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 10

6/2/10 10:11 PM

TEEMA KRIITIKKO

Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen soitettiin viime vuonna 134 000 kertaa. Soittojen määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Viime vuonna yhteydenottoja oli 32 000 enemmän kuin vuonna 2008.

Vuonna 2009 pystyttiin vastaamaan noin 36 000 puheluun, mutta ilman apua jäi 98 000 yhteydenottajaa. Naiset soittivat kriisipuhelimeen edelleen miehiä enemmän, mutta miesten osuus on jatkuvasti kasvanut.

Nuorin soittajista oli 9-vuotias. Varsinkin työttömiksi jääneiden ja eläkeläisten soittojen määrä lisääntyi edellisvuodesta.

Yleisimmät yhteydenoton syyt olivat yksinäisyys, erilaiset ihmissuhdeongelmat, psyykkinen sairaus ja ahdistuneisuus. Yksinäisyys ja ahdistus soittojen syynä lisääntyivät selvästi viime vuonna. Ihmisten ongelmat ovat vaikeutuneet ja kriisipuhelimesta ohjattiin yhä useampi soittaja joko Mielenterveysseuran omiin tai muihin palveluihin jatkoavun saamiseksi.

Elämäntilanteiden vaikeutumisesta kertoo myös se, että puheluiden kesto pidentyi.

Jotta yhä useampi suomalainen saisi apua, Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin kaipaa kipeästi lisätukea. Puhelu voi pelastaa – äärimmillään itsemurhalta.

Valtakunnallinen kriisipuhelinnumero: 01019 5202 Aukioloajat: Ma–pe 9.00–06.00 La 15.00–06.00 Su 15.00–22.00

Kriisit kuuluvat elämään, kukaan ei välty niiltä.

Kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus saada tukea ja palveluja, kun omat voimat eivät riitä. Tuen saamisen ei pitäisi riippua asuinkunnasta. Hoitoa pitäisi olla tarjolla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä.

Toivon, että mielen häiriöiden stigma lieventyisi ja niihin suhtauduttaisiin kuin somaattisiin sairauksiin.

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 11

Sukupuolella on väliä !

T

Marja-Liisa Halko, Anne Mikkola & Olli-Pekka Ruuskanen (toim.): Naiset, miehet ja talous. Gaudeamus 2010.

aloustieteen valtavirta ylpeilee usein sukupuolineutraaliudellaan.

Kirjan artikkelit osoittavat selkein, mutta teoriaan nojaavien esimerkein, miten sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu. Kirjoittajat käsittelevät aihetta yksilön, perheen, työelämän ja taloudellisen kasvun näkökulmista. Kirjan toimittaneet taloustieteilijät Marja-Liisa Halko, Anne Mikkola ja Olli-Pekka Ruuskanen osoittavat, että sukupuolella on väliä myös taloudessa. Emansipaatio ei ole vielä niin pitkällä, että ideaali sukupuolen merkitsemättömyydestä olisi todellisuutta.

Ei ole mikään uusi huomio, että naisten palkat ovat miehiä jäljessä. Epätasainen tulonjako alkaa kuitenkin jo varhaisina teinivuosina: poikien saamat viikko- ja kuukausirahat ovat selkeästi korkeampia kuin tyttöjen. Ero kymmenvuotiaiden tyttöjen ja poikien viikkorahoissa oli suurempi, kun lapset pääsivät itse kertomaan summista.

Tutkimuksessa, jossa vanhemmat vastaavat, ero kaventui. Mistäköhän tämä johtuu?

Vanhemmuus ei kosketa vanhempia samalla tavalla, ainakaan taloudellisilla mittareilla.

Lapset tuntuvat huomattavasti enemmän äidin kuin isän kukkarossa. Isien palkat ovat lapsettomia miespuolisia kollegoitaan korkeammat, kun taas äidit jäävät miesten lisäksi jälkeen myös lapsettomista kanssasisaristaan.

Korkea koulutus saattaa tehdä miehestä houkuttelevan isäehdokkaan ja isyys nostaa luottamusta työantajan silmissä. Vaikka laskutavassa huomioidaan koulutus ja työkokemus, äitiys on mahdollisuuden sijaan vain uhka.

Naisjohtajat ovat usein huomattavan menestyneitä. Heidän menestyksensä ei kirjoittajien mukaan johdu naissukupuolen luontaisesta paremmuudesta.

Johtajiksi edenneet naiset ovat usein erityisen lahjakkaita. He ovat valikoituneet joukosta, eivätkä lasikatotkaan ole pysäyttäneet heitä. Näin talouskriisin aikaan korkeintaan keskiverroiksi luokiteltavien miesjohtajien suuri määrä ja heidän taipumuksensa uhkarohkeaan riskinottoon tuntuu melko pelottavalta yhdistelmältä.

Kasvun kannalta epätasa-arvo on suoranaista tuhlausta. Tutkimukset osoittavat selkeästi tasa-arvon ja taloudellisen menestymisen välisen positiivisen yhteyden. Jossain kylissä Intiassa seikka on huomioitu poikkeuksellisella tavalla: alaluokkaiset perheet saattavat lähettää tyttärensä kalliisiin englanninkielisiin kouluihin, koska uskovat, tai tietävät, poikien pärjäävän pelkkien suhteiden avulla työelämässä tyttöjä paremmin.

Naiset, miehet ja talous -kirjan ehdoton vahvuus on sen selkeys, vaikka artikkelien kielellinen taso hieman vaihteleekin. Se ei kuitenkaan kerro, mistä epätasa-arvo juontaa juurensa. Se joka tapauksessa alleviivaa ongelmakohdat niin selkeästi, että teoksen pohjalta on helppo alkaa analysoida rakenteita, jotka osaltaan pakottavat ja osaltaan ohjaavat miehiä ja naisia tekemään tietynlaisia valintoja ajankäytön sekä perhe- ja työelämän suhteen. Elisa Lipponen

Lapset tuntuvat huomattavasti enemmän äidin kuin isän kukkarossa.

Dooris 1/2010 11

6/2/10 10:11 PM

TEEMA POLITIIKKA

Masennuksen politiikkaa Teksti: Vappu Taipale

K

taalinen projekti. Se vaatii mielen taitoja, näytti tässä voimansa, myönteisellä tavalla. oppimista, luovuutta, innovatiivisuutta, Minusta on aina tuntunut, että lääketiede uudistumiskykyä, sosiaalisia taitoja, verkostoimii jotenkin yhteiskunnallisen anteeksitoitumista. Se myös pyynnön kanavana. kuluttaa mielen On yhteisöllisiä taitoja, uuvuttaa ja tilanteita, jotka kaiEihän se ole ihme, masentaa. Me olempaisivat yhteisöllisiä jos ihminen masentuu me tietoyhteiskunratkaisuja, mutta nan proletariaattia. niitä ei vain kyetä epävarmassa työssä, Annamme taitomme hahmottamaan. riistävässä työelämässä ja osaamisemme sille Lääkäri joutuu mitään vaatimatta, näiden tilanteiden ja kovassa työilmapiikun se on olevikanssa tekemisiin. rissä vanhetessaan. naan niin hienoa.

Hän näkee yhden Olemme oikeasti potilaan, ja etsii proletariaattia, ratkaisua tämän mutta emme tajua sitä, koska meillä ei ole ihmisen ongelmaan. Hänen lääkkeensä on eidän sukupolvemme halusi yhteisyyttä. Olemme atomisoitunutta masanteeksipyyntö, koska parempaa ratkaisua vapaan abortin osana tasasaa, kukin erikseen. Ennen työväki nosti ei ole käsillä. arvotaistelua ja terveydellisistä punaisen lipun ja lähti yhteisten vaatimussyistä. Kun nykyinen aborttilaki sitten tuli ten taakse. voimaan 1970-luvun alussa, tilastot muutasennuksen politiikkaa on tuivat salamannopeasti. Laillisia abortteja tehty Suomessa pitkään ihmistehtiin ensimmäisinä vuosina reippaasti yli ten työkyvyttömyyseläkkeissä. asennus iskee nuoriin erityisesti parikymmentä tuhatta. Laittomat abortit Masennuksen osuus kasvaa koko ajan ja nuoriin naisiin vielä erityisemhävisivät kokonaan. Hävisi myös viisitueläköitymisen syynä. Lääkärit tarvitaan min. Naiseuden pakkopaita on hatta tapausta nuorten naisten vakavaa taas esittämään yhteiskunnallinen anteektullut tiukemmaksi sitten emansipaation masennusta. Yhdessä vuodessa suomalaissipyyntö eläkelausuntoineen. Kukaan ei alun. Naisliikkeellä on nousunsa ja laskunten naisten masennusmaisema oli totaaliuskalla asettua työelämän kovuutta vastaan sa, se lienee luonnollista yhteiskunnallisen sesti muuttunut. eikä kehittää yhteisöllistä liikkeen ollessa kyseessä. Olisiko nyt aika Kenenkään ei ratkaisua. Eihän se ole analysoida, mitkä ovat ne yhteisölliset voitarvinnut pohtia ihme, jos ihminen masenmat, jotka lannistavat ja masentavat nuoria Kukaan ei uskalla itsemurhaa tai tuu epävarmassa työssä, naisia? Lääkärit ovat taas valmiina yhteisasettua työelämän potea masennusriistävässä työelämässä kunnallisen anteeksipyyntönsä kanssa: kovuutta vastaan. ta enää. Aborttija kovassa työilmapiirisnapsikaa mielialalääkkeitä! Masennuslääklainsäädäntömme sä vanhetessaan. Mutta keiden kulutus onkin meillä Suomessa ihan on näyttänyt joukossa on myös ihan huipputasoa, muut Pohjoismaat selviävät voimansa, nyt olemme kymmenentuhannen nuoria ihmisiä, työelämän varhain loppuun vähemmällä. ”Masennuslääkkeiden yleispinnassa. Kauhulla olen lukenut EU-parlakuluttamia, poisheitettyjä kuin tyhjä kuori. tyminen näkyy synnytysosastolla” kertoo mentin aborttiäänestyksistä ja porvarimeviikon Lääkärilehti. Mielialalääke on niin peistä – ei enää takapakkia meille! yse on tietoyhteiskuntakehityksestä. helppo ja halpa aloittaa, mutta vieroitus on tuskan takana. Tulet raivopääksi, et tunne Tietoyhteiskunta muuttaa kaiken, itseäsi, salamat risteilevät päässäsi. Vaatii tuotantotapa vaikuttaa ihmisten borttihistoria kertoo kirkkaasti, kuukausien kärsivällisyyttä päästä irti kavaelämään syvästi. Tietoyhteiskunta ei ole miten yhteisölliset voimat riepovat lasta koukusta. koneita, vehkeitä ja piuhoja, se on menihmisiä. Masennuksen politiikka

un aloitin lääkärinopintoni 1960-luvulla, abortti oli Suomessa lähes laiton. Vain äärimmäisen masentuneet ja itsemurhan partaalla olevat yläluokan nuoret naiset voivat saada yksityislääkärin todistuksella ratkaisun ongelmiinsa. Nykyisin on vaikea mieltää sitä, miten suuri häpeä avioton lapsi oli silloisessa yhteiskunnassa tytölle ja koko perheelle – mieshän ei ollut kuviossa mukana. Laittomia abortteja tehtiin arvioilta joka vuosi parikymmentä tuhatta, ja niistä jäi pahaa jälkeä naisten elimistöön. Enkelintekijät eivät olleet kovin taitavia työssään.

M

A

M

M

K

12 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 12

6/2/10 10:11 PM

Kommentti

PAKARINEN

HERKKYYDEN EHDOILLA

1

R

iittääkö lääkitys meille? Entä jos tehokkuuden, kauneuden ja menestyksen ulkoa tulevat vaatimukset ovat kohtuuttomia, ihmisyyttä vääristäviä? Tavallinen arkielämä pikku iloineen on menettänyt merkityksensä.

Entä jos koko elämän mielekkyys on kadoksissa tämän säihkeen ja bling blingin keskellä? Facebook on hauska, mutta se ei voi korvata konkreettista ihmisten läheisyyttä ja omaa panosta yhteisössä.

Tiedämmekö edes, mitä nämä maailman terveimpinä lapsina nuoruuteensa tulleet ihmiset oikeasti ajattelevat ja tuntevat?

E

n vähättele masennusta tautina.

En vastusta oikea-aikaista lääkitystä. Haluan lisää lyhytterapiaa ja kaikenlaisia hoitomahdollisuuksia. Mutta eikö meidän pitäisi panostaa tämän kansantaudin ehkäisyyn?

Kirjoittaja toimi Demarinaisten puheenjohtajana 1984–1990, sosiaali- ja terveysministerinä 1982–1983 ja Stakesin pääjohtajana 1992–2008.

980-luvulla seurasin ystäväni kanssa mielenkiinnolla vedonlyöntiä siitä, että sisarukset Michael Jackson ja LaToya Jackson ovat yksi ja sama henkilö.

Tämänhetkisen tiedon valossa kyseessä on kuin onkin kaksi eri henkilöä, joskin minun on välillä vaikeaa päästää irti ajatuksista, jotka minua jostain intuitiivisesta syystä tai toisesta miellyttävät.

Oleellista tarinassa on se, että tuolloin ymmärsin: on olemassa juonia, ja on olemassa henkilöitä, jotka haluavat paljastaa juonet. Päätin kasvaa tarkkasilmäiseksi aikuiseksi. Minulla oli mie-

lessä kai jotain salapoliisin ja Hannu Karpon väliltä. Lopulta, ei enempää eikä vähempää kuin maailman pelastaminen.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

T

arkkasilmäisyyttä voi toki harjoitella, mutta useimmilla se tuntuu olevan luonnostaan. Jotkut ovat tarkempia kuin välttämättä haluaisivatkaan. Heillä on niinsanotusti hyvät anturit, rivien välistä lukemisen taito ja kuuntelemisen kyky. Näiden ihmisten parissa ilmenee paljon ylikorostuneita myötäelämisen, vastuun, syyllisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita. Ja maailmantuskaa.

Tyhmässä elokuvassa What women want tyhmä Mel Gibson alkoi yhtäkkiä kuulla ihmisten ajatukset. Ehkä teistä joku on nähnyt tämän tyhmän elokuvan. No, yliherkälle ihmiselle se on arkipäivää. Hän on kuin avoin radiovastaanotin ihmisvirrassa – pelkoa, yksinäisyyttä, ylenkatsontaa, vihaa, viimeisiä hetkiä, varjoja, väkivaltaa.

Kakofonialta ei erota itseään tai sitä, että ei enää jaksa.

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 13

Henkisesti herkkiä pidetään helposti naiiveina untuvikkoina, jotka tahattomasti tai tahallisesti ovat epärealistisia todellisuuspakolaisia.

Heidän saatetaan ajatella vain hakevan huomiota tai vastaavasti väistävän vastuuta.

Kaikkien kannalta lienisi helpompaa, jos tosiasioiden sietokyky olisi hivenen harjaantuneempi.

Mutta herkän ihmisen on vaikea hyväksyä todellisuutta. Tuntuu kuin kaikki muut olisivat kokoajan väärässä – tai vastaavasti itse ei millään löytäisi oikeaa reittiä elämässä tai ajatuksissa. Absoluuttisen

sävelkorvan omistavilla ihmisillä taitaa olla sama juttu. Kokonaisuudessa on lähes aina joku virhe.

M

inä olen jutellut monen terapiassa käyvän ihmisen kanssa.

Vaikka he näkevät paljon ja kaikkea, heiltä on usein jäänyt näkemättä jotain olennaista. Tai vastaavasti heillä on ongelmia näkemisen tulkitsemisessa.

Rajusti yleistäen, terapiassa heitä siis opetetaan katsomaan ja ajattelemaan uudelleen.

Pikkuveljelleni opetettiin 20 vuotta sitten väkisin samanlainen ärrä kuin muille.

Hän on myöhemmin kysynyt katkerana, miksi vanhemmat antoivat luvan siihen?

Hän haluaisi pystyä keskustelemaan Le Monden artikkeleista natiiviranskalla, sillä täydellisellä ärrällä, jonka syntymässään sai. Vaan pakko-ohjelmoitu kieliparka ei enää taivu niin.

Minä puolestani näen edelleen Michael Jacksonin ja LaToyan häkellyttävän yhdennäköisyyden. Asiaa mutkisti se, että toinen heistä meni kuolemaan. Mutta minä perhana pidän pääni, edes tässä asiassa. On rohkeutta uskoa omaan päähänsä. Anna Pakarinen

Dooris 1/2010 13

6/2/10 10:11 PM

TEEMA: Työhyvinvointi

Teksti: Joonas Lepistö

Kiire, jatkuva muutos, ennakoimattomuus, kasvavan tehokkuuden vaatimukset, kehittyminen/kehittäminen/ keskittäminen, inhimillisyyden häviäminen, vapaa-ajan ja työn rajan hämärtyminen. Kuulostaako turhan tutulta?

Muuttunut työelämä tarvitsee rinnalleen entistä pontevampaa työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Se auttaa ihmiset pysymään töissä ja tuo jopa säästöjä.

”K

uka tämän työrauhan rikkoo, niin raskauttavien asianhaarain vallitessa älköön sille annettako hyviä ja osaavia työntekijöitä tulevaisuudessa, vaan työvoimapula. Kuka työntekijä omalta osaltaan tämän rikkoo,

kärsiköön omissa nahoissaan.”

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka julisti työrauhan kirjan muodossa taantuman kolhimaan Suomeen viime vuonna. Mankan mukaan hallituksen suunnitelmat työvuosien pidentämistä eläkeikää korottamalla eivät auta, sillä suomalaiset jäävät jo nyt eläkkeelle ennen kuin vanhuuseläke koittaa.

14 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 14

6/2/10 10:11 PM

TEEMA: Työhyvinvointi

Vuonna 2007 38 prosenttia eläkkeelle jääneistä lopetti työuransa työkyvyttömyyseläkkeelle ja 19 prosenttia työttömyyseläkkeelle, Manka sanoo.

”J

äin työkyvyttömyyseläkkeelle 58-vuotiaana. Työelämä alkoi 15-vuotiaana. Oli yötyötä, vuorotyötä, päivätyötä, mutta fyysisesti raskasta.

Yritin saada helpotusta työoloihin, kun alkoi olla kremppoja. En saanut tukea työterveyshuollosta. Työnantajan kommentti oli, ettei täällä ole pakko olla. Niinhän siinä kävi, että tuli loppuun palaminen.”

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen on laskenut, että vuonna 2007 aikainen eläköityminen maksoi Suomen kansantaloudelle 21 miljardia euroa.

Eläkkeelle siirrytään keskimäärin hieman alle kuusikymmenvuotiaana. Keskiarvoa laskevat työkyvyttömyyseläkeläiset, jotka siirtyvät pois työelämästä jo keskimäärin 52-vuotiaana. Ylipäätänsä vain 43 prosenttia suomalaisista jaksoi vanhuseläkkeelle asti.

Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa 530 000 työvuoden menetystä yhden vuoden aikana. Lukuun voi lisätä vielä 4 miljardia vuosittaisten sairauspoissaolojen ja työtapaturmien johdosta. Päädytään summaan, joka on reilusti yli puolet Suomen vuosittaisesta kokonaisbudjetista.

Työterveyshuolto maksaa noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Summa on 2 prosenttia yllä olevasta miljardiluvusta.

Jos panostus kymmenkertaistettaisiin ja sen seurauksena suomalaisten työurat pitenisivät kahdella vuodella, satsaus maksaisi itsensä takaisin.

Dragsfjärdin kunta koetti jotain vielä suurempaa. Se veti läpi kolmevuotisen hankkeen, jonka avulla kunnan työterveyshuoltomenot 20-kertaistettiin. »

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 15

Koiranpennusta sängynpohjalle ”Pääsin sihteeriksi kansainväliseen suuryritykseen kolme vuotta sitten. Minulle luvattiin, että saan tehdä lopputyöni firman kehittämiseksi, ja edetä urallani sen jälkeen. Työni ei ollut vaativaa, mutta sitä oli paljon. Tiimissäni ei pidetty kahvitaukoja. Kerran puolessa vuodessa käytiin yhdessä syömässä.

Töitä oli niin paljon, että jäin välillä yöksi työpaikalle. Nukuin neukkarin sohvalla.

Olin kuin koiranpentu, joka oli valmis tekemään mitä vaan palkankorotuksen vuoksi.

Työstä tuli elämä. En siivonnut kotona, enkä hoitanut asioita työn ulkopuolella.

Pari vuotta huhkittuani aloin myöhästellä töistä ja nukkua pommiin. Pidin kulissit pystyssä. Huijasin käyneeni lääkärissä yms., vaikka elämä oli katastrofaalista.

Eräs kerta kämppikseni tuli herättämään minut kolmen vuorokauden nukkumisen jälkeen. Pelästyin. Menin lääkäriin, joka diagnosoi masennuksen. Nyt olen ollut sairaslomalla yhdeksän kuukautta. Välillä koetin käydä töissä. Palattuani työkaverit tulivat kertomaan omasta pahasta olostaan. Parhaillaan odotan pääsyä päiväsairaalaan opettelemaan elämänhallintaa.” Nainen, 30 vuotta Neljä päivää viikossa riittää ”Työni ei välttämättä koskaan ollut kurjaa, mutta se vei aikaa. Tuntui siltä, että joka arkipäivä väsytti ja töitä oli aina liikaa.

Työviikon jälkeen viikonloppu meni nukkuessa ja sitten jotenkin yritti tehdä kahdessa päivässä kaikki ne asiat, jotka viikolla jäi tekemättä.

Meillä oli joka vuosi yt-neuvottelut.

Aloin toivoa, että minut lomautettaisiin.

Olin miettinyt lyhennettyä työviikkoa useita vuosia. Päätös oli kuitenkin vaikea.

Rahaa ei ollut ylimääräistä.

Nyt olen vähemmän väsynyt ja pinna ei ole niin kireällä. Lyhyempi työviikko myös motivoi tekemään työnsä hyvin. Työnteko tuntuu mielekkäämmältä. Jos en olisi saanut lisävapaapäivää, olisin tällä hetkellä varmasti aika kypsä.

Arjessa joutuu katsomaan vieläkin tarkemmin, mihin rahansa laittaa. Välillä tunnen kiusausta palata normaaliin työviikkoon lisärahan saamiseksi. Valitettavaa on se, että osa porukasta yhä kyseenalaistaa muun kuin viisipäiväisen työviikon.

Pomo vihjailee, että kait teen opintoja ylimääräisellä vapaapäivälläni. Lyhennetty työviikko tuntuu yhä olevan muiden hyväksyttävissä, vain jos siihen on pätevä syy.” Nainen, 41 vuotta

Vuosi jotain aivan muuta ”Työni on hyvin raskasta fyysisesti. Saatan kantaa yhden päivän aikana kymmenen tonnia tavaraa. Firmalla alkoi mennä entistä paremmin ja työtaakka kasvoi entisestään. Uudet laitteistot toivat psyykkisesti ahdistavia elementtejä ja pakottivat yhä suurempaan tehokkuuteen. Monilla työkavereilla alkoi ylittyä sietokyvyn rajat.

Firmastamme moni on ollut vuorotteluvapaalla. He ovat kehuneet kokemuksiaan.

Ajatus siitä, että saa tehdä vuoden ajan sitä, mitä huvittaa, alkoi tuntua mielenkiintoiselta. Se synnyttää uutta ja ylläpitää vanhaa. Sen lisäksi koin tarvetta viettää enemmän aikaa poikani kanssa.

Mielestäni koko idea vuorotteluvapaasta on yksi hienoimpia työlainsäädännössä olevia pykäliä. Itse prosessi meni vaivatta.

Työnantaja hoiti paperityön. Ainoa, mitä minun piti tehdä, oli hoitaa paperit työttömyyskassaan.

Nythän sitä saa vähemmän rahaa. Saa nähdä, miten onnistuu kitkuttelemaan talouden kanssa. Minulla on paljon unelmia, joita on nyt aikaa toteuttaa. Oloni on oikein vapautunut.” Mies, 35 vuotta Stoppi vuokratyölle ”Minulla on huonoja kokemuksia kuudesta eri vuokratyöfirmasta. Kaikista näistä luvattiin töitä, mutta niitä ei koskaan tullut yhdestäkään. Lopulta sain töitä seitsemännen vuokratyöfirman kautta. Duuni oli yli vuoden kestävä komennus metallialan yrityksessä. Työpäiväni eivät oikeastaan olleet yhtään erilaisempia kuin vakkareiden.

Huomasin, että joissain paikoissa vuokramiestä pidetään hieman ulkopuolisena.

Pahiten töissä pelotti kuitenkin se, että meillä vuokramiehillä ei ollut minkäänlaista suojaa irtisanomisen suhteen. Yt-neuvotteluiden vuoksi minut irtisanottiin samana aamuna, kun siitä tultiin minulle ilmoittaan.

Tulin seitsemäksi töihin ja kymmenen yli seitsemän minulle sanottiin, että ei ole enempää hommia. Sitten kello 15.30 laitoin viimeiset tuntini listaan.

Nyt olen työtön, mutta olen tämän vuoden aikana ollut kahdella työnantajalla töissä pätkähommissa. Jos vuokratyöntekijöiden irtisanomissuojaan tulee joskus joku tolkku, niin voin palata niihin hommiin. En ennen.” Mies, 32 vuotta

Dooris 1/2010 15

6/2/10 10:11 PM

TEEMA: Työhyvinvointi

Summa tuotti 46 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle. Säästöt syntyivät pääosin työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen merkittävänä vähentymisenä.

Ahosen mukaan henkilöstön kehittäminen on yleensä valitettavasti juuri se kohta budjetissa, mistä leikataan taantuma-aikana.

Asian pitäisi olla nimenomaan toisinpäin.

- Jos työhyvinvointityöhön panostetaan matalasuhdanteen aikana, nousukauden alkaessa työnjohto osaa tehtävänsä, työyhteisö toimii saumattomasti ja kestää myös tiivistä työpäivää, Ahonen muistuttaa.

Ahonen on erityisen huolissaan resurssipulassa olevien pk-yritysten mahdollisuuksista ja tietotaidosta koskien työhyvinvointia. On laskettu, että työhyvinvoinnin kehittämiseen käytetään keskimäärin 800 euroa henkeä kohden vuodessa. Julkisella puolella summat ovat suuremmat, kuljetusalalla kaikkein pienimmät. Ahosen mukaan satsaukset ovat täysin alimitoitettuja.

- Työntekijä nähdään liialti kustannuseränä. Tämä estää työnteon tarkastelun pitkällä aikavälillä.

”9

0-luvun alussa olin 22-vuotias opiskelija, pätkätyöläinen ja koko maailmalle avoinna. 2000-luvun alussa kahden lapsen isänä ja 7 vuotta työttömänä olleen naisen miehenä olin jo ymmärtänyt, että en minä tule ikinä mitään eläkkeitä nauttimaan.”

Työsopimuslain mukaan työnantajan on edistettävä suhteitaan työntekijöihin ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Suomessa työpaikkakiusaaminen on kuitenkin yhä Euroopan yleisintä. Julkisella puolella jopa 30 prosenttia kokee olevansa kiusattu työpaikallaan. Manka on tutkinut työuran jatkamisen keinoja. Haastattelujen perusteella työntekijöiden töissäjatkamispäätökseen vaikuttaa paljon enemmän työpaikan ilmapiiri kuin taloudelliset kannustimet.

Eläketurvakeskuksen mukaan omalla terveydentilalla ja työnantajan suhtautumisella

on suuri vaikutus halukkuuteen pidentää työuraa. Mankan mukaan työilmapiirillä onkin 50–90 prosentin vaikutus työtehoon.

Mielenterveysongelmat ovat nousseet merkittäväksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyksi. Vuonna 2007 pelkästään masennuksen vuoksi eläkkeitä maksettiin 490 miljoonaa euroa ja Kelan sairauslomakorvauksia 110 miljoonaa euroa. Työterveyslaitos on tutkinut, että työyhteisöissä, joissa sosiaalinen pääoma on vähäistä, sairastumisen riski on 1,3-kertainen keskimääräiseen verrattuna ja masennusoireiden riski 20–50 prosenttia. Manka kehottaakin välttämään pelon ilmapiiriä työpaikoilla: - Viime lama-ajan vaikutuksista tehdyt tutkimukset osoittavat, että saneeraukset ja henkilöstön vähennykset heijastuvat jäljelle jääviin työntekijöihin terveysongelmina. ”Konepajalla, missä minäkin olen ollut ja jouduin sieltä irtisanotuksi 1,5 v sitten, oli tosi ahdistava työilmapiiri ikään katsomatta, niin 25-vuotiailla, kuin siellä lähempänä eläkeikää olleilla. Tämä johtui just siitä helvetillisestä kiireestä, ja että ihminen alkoi olla melkein kone, siltä vaan vaadittiin enemmän ja enemmän.”

V

arsinkin prekariaattikeskusteluun osallistuneen sosiologi Jukka Pelkokosken mukaan ammattiyhdistysliikkeen pitäisi ottaa paljon vakuuttavampi rooli työntekijöiden jaksamisen puolustamisessa: - Ay-liikkeen pitää radikalisoitua ja tunnustaa, että emme elä enää perinteisessä teollisessa yhteiskunnassa. Itse työvoiman on syytä alkaa organisoida entistä enemmän uutta tuotantoa, jossa tuottavuudesta tingitään vapaaehtoisesti työn- ja elämänlaadun hyväksi. Perinteisen osuuskuntaliikkeen elvyttäminen voisi myös olla tarpeen.

Jutun sitaatit on poimittu aihetta käsitteleviltä nettifoorumeilta.

16 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 16

6/2/10 10:11 PM

teema: tYÖHYVinVOinti

Päät sumussa Pikkujoulujen jäljiltä asunnosta löytyy yksittäinen pilleri. Se on masennuslääke.

Tarkemman miettimisen tuloksena tajuan, että se voisi olla kenen tahansa vieraista.

Teksti: Petra Jämsä, Nanna Jussila, Sonia Meltti, Piia Vaara, Elisa Lipponen

H

avahtumisesta seuraa, että alan ynnätä ystäväpiirin diagnooseja. On burnoutia, lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta, uupumusta, alakuloisuutta, terapiaa ja analyysia. Mielialalääkkeet ovat niin yleisiä, että pelkän disperiinin käyttäjät alkavat lähipiirissäni olla vähemmistöä. Miten tähän päädyttiin? Ja mitä pitäisi muuttaa: systeemiä, kulttuuria, lääkäriä – vaiko kenties kaveripiiriä? Pilleriä tarjotaan usein henkiseksi laastariksi, kun ihmisen mieli murtuu. Laastaroinnille on kysyntää; yhä useampi suomalainen elää » www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 17

Dooris 1/2010 17

6/2/10 10:11 PM

teema: masennUs

masennusdiagnoosin kanssa tai hakee apua. Tarjolla on esimerkiksi lääkehoitoa ja terapiaa, joiden valitsemisesta keskustellaan yhdessä lääkärin kanssa.

PSYYKKINEN SAIRASTAMINEN SUOMESSA MERKITSEE VAARAA JOUTUA YHTEISKUNNAN ULKOPUOLELLE JA KÖYHYYDEN KIERTEESEEN.

”Mutta onko tässä mitään tehtävissä? Mä en jaksa ’ryhdistäytyä’ enkä repiä itseäni ylemmäs kuivalle maalle. Tiedän mitä kaikkea (ravinto, ulkoilu ym) pitäisi tehdä olon paranemiseksi, mutta en vaan jaksa.

Päivät ja viikot valuvat ohi... koko ajan yritän päästä mahdollisimman vähällä ja helpolla... *huoh*.

Olen miettinyt keskusteluavunkin hakemista. Mutta tuntuu luuserimaiselta mennä johonkin kertomaan, että olen taas masentunut...

Ja kun on kerran ollut Kelan korvaamassa terapiassa niin pääseekö sellaiseen koskaan uudestaan? Voisin hyötyä siitä, harmittaa, että edellisen kerran tein virheen sen kanssa :( -nimim. miisaliina (verkkoklinikka.fi, 8.1.2010)

M

asennuksen vaikeusaste ohjaa hoitomuodon valitsemista olennaisesti. Akuuttihoidossa keskeisimpiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat. Suurin teho on yhdistelmähoidolla.

Mitä vaikeampi masennustila on, sitä tärkeämpi rooli on lääkehoidolla – ja psykoterapiaa käytettäessä terapian yhdistämisellä lääkitykseen. Muita tarpeellisia hoitoja sovelletaan yksilöllisesti. (Käypä hoito -suositus 2009.)

Vuonna 2008 Kela korvasi alle 30-vuotialle suomalaisille yli 400 000 sairauspäivää mielenterveyden häiriöiden perusteella.

Vuoteen 2004 verrattuna määrä oli 44

prosenttia suurempi.

Työkyvyttömyyseläkkeen syynä masennus on jo ohittanut tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Masennukselle myös tulee hintaa.

Työterveyslaitoksen mukaan alle 35-vuotiaana eläkkeelle jäävien suomalaisten hinta yhteiskunnalle on noin 6,6 miljardia euroa vuodessa. Summaan on laskettu hoitokulut sekä menetetyt verotulot; masentuneen ja läheisten inhimilliselle kärsimykselle hintaa on jo vaikeampi määrittää.

Masennuksen roolista yhteiskunnassa on tutkimustuloksia, ja tulokset näyttävät masennuksen koskettavan yhä useampaa suomalaista. Masennuksen hoitamistakin tutkitaan, ja löydetään entistä tehokkaampia hoitomuotoyhdistelmiä.

Miksi masentuneet sitten edelleen putoavat arjesta ja masentuneiden joukko kasvaa entisestään? Eikö masennuksesta toipumiseen saa Suomessa apua, vai mistä kiikastaa? ”Reseptien uusiminen ei riitä” Vuoden 2009 Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että ”masennus eli depressio on yleinen sairaus, mutta vähemmistö hakee siihen apua”. Jos varsinkin lievästä masennuksesta voi selviytyä suhteellisen lyhytkestoisellakin hoidolla, miksi apua ei haeta?

Käypä hoito -suosituksen mukaan lievähköstä masennuskaudesta voi selviytyä lyhyellä psykoterapialla. Joskus tarvitaan sekä lääkitystä että terapiaa ja vuosia kestävä hoitosuhde. Valtaosa masennuspotilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa.

MASENNUS ON VALTAVA BISNES.

Perusterveydenhuoltoa pidemmälle ei siis välttämättä tarvitse mennä. Kuitenkaan perusterveydenhuoltoonkaan ei välttämättä aina pääse.

Viime kesänä lama sai mielenterveysjärjestöt vetoamaan päättäjiin mielenter-

veyspalveluiden puolesta. Finlands Svenska Psykosociala Centralförbund, Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena -keskusliitto sekä Suomen Mielenterveysseura keräsivät nimiä adressiin, koska katsoivat taloustilanteessa olevan vaarana, etteivät kunnat kohdista riittävästi rahoja mielenterveystyöhön. ”OLEN SAANUT JOTAIN JOPA AIKAAN KOTONA ELI PYYKKIÄ ON SAANUT PESTYKSI JA KAUPASSA KÄYTYÄ. JEE!”

Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen painotti, että mielenterveyspalvelujen tilanne ei ollut hyvä ennen lamaakaan. Vaikka hoitotakuu mielenterveystyössä näyttäisi toteutuvan tilastoissa, Ruohosen mielestä todellisuudessa lääkkeiden uusiminen kerran kuukaudessa ei ole mielenterveyspotilaan tai kuntoutujan tarvitsemaa tarkoituksenmukaista avohoitoa.

Mielenterveysjärjestöt muistuttivat yhteen ääneen, että psyykkinen sairastaminen Suomessa merkitsee vaaraa joutua yhteiskunnan ulkopuolelle ja köyhyyden kierteeseen. Järjestöjen mielestä laadukkaaksi psykiatriseksi avohoidoksi ei riitä käynti terveyskeskuksessa lääkereseptejä uusimassa, vaan avohoitoa tulisi kehittää esimerkiksi kotikäyntien, etsivän mielenterveystyön, riittävien asumisen tukipalvelujen ja ympärivuorokautisen avohoitopäivystyksen avulla.

Uusitaan siis lääkereseptejä, kun muuhun ei ole resursseja.

Mielenterveyden markkinat Amerikassa ostettiin vuonna 2008 masennuslääkkeitä noin 6,7 miljardilla eurolla.

Vuonna 1996 masennuslääkkeitä käytti 13 miljoonaa ihmistä, vuonna 2005 jo 27 miljoonaa.

Suomessa Kela korvaa masennuslääkkeitä reilulle 400 000 suomalaiselle. Yhteiskunnalle tämä maksaa miljoonan. Ei epäilystäkään: masennus on valtava bisnes.

Näiden lukujen varjossa on hämmästyttävää, että aivojen toiminnasta masennuksen oireiden yhteydessä tiedetään varsin vähän.

Siis itse asiassa SSRI-lääkkeitä määrätään useimmille siksi, että ne ovat auttaneet

18 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 18

6/2/10 10:11 PM

teema: masennUs

osaa masennuksen oireista kärsiviä, vaikka ylipäänsä syy-seuraussuhteet ovat hämärän peitossa?

The Journal of the American Medical Association -lehti julkaisi hiljattain laajan artikkelin masennuslääkkeiden hyödyistä. Sen mukaan lääkkeet auttavat vain vaikeasta masennuksesta kärsiviä. Lievien oireiden hoidossa vaikutukset olivat olemattomat.

Masennuslääkkeitä kuitenkin määrätään heppoisin perustein, myös ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa.

Tätä taustaa vasten tuntuu erikoiselta lukea masennuslääkkeen tuoteselostetta.

Erään masennuslääkkeen haittavaikutuksista mainitaan, että pahoinvointia esiintyy useammalla kuin yhdellä kymmenestä lääkkeen käyttäjästä.

YHDEN 16-30-VUOTIAAN POTILAAN TERAPIAN KOKONAISKUSTANNUKSET OVAT KOLMISENTUHATTA EUROA. YHDEN VUODEN MASENNUSLÄÄKEHOIDON KESKIMÄÄRÄINEN HINTALAPPU KELALLE ON PARISATAA.

Useammalla kuin yhdellä sadasta, mutta harvemmalla kuin yhdellä kymmenestä lääkkeen käyttäjästä esiintyy seuraavia haittavaikutuksia: tukkoinen ja vuotava nenä (sivuontelotulehdus), ruokahaluttomuus tai lisääntynyt ruokahalu, ahdistus, levottomuus, poikkeavat unet, nukahtamisvaikeudet, uneliaisuus, huimaus, haukottelu, vapina, ihon pistely, ripuli, ummetus, oksentelu, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, lihas- ja nivelkivut (myalgia ja artralgia), sukupuolielämän häiriöt (viivästynyt siemensyöksy, erektio-ongelmat, vähentynyt sukupuolinen halu ja naisilla vaikeus saada orgasmia), väsymys, kuume ja painon nousu. Melko harvinaista on esimerkiksi se, että lääkettä käyttävältä ihmiseltä lähtee hiuksia tai tämä saa paniikkikohtauksia.

Näin käy useammalle kuin yhdelle tuhannesta, mutta harvemmalle kuin yhdelle sadasta. Sivuvaikutuksista huolimatta masennuslääkkeet auttavat useita ihmisiä.

Näin kertovat nimimerkit neito29 ja streorte erään masennuslääkkeen vaikutuksista suomi24.fin keskustelupalstalla: ”Olen nelisen viikkoa käyttänyt kyseistä lääkettä ja mulla www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 19

ainakin se tuntuu auttavan. Saan nukuttua suht koht hyvin, en itkeskele enkä pelkää sosiaalisia tilanteita niin paljon kuin ennen.

Aluksi vatsa oli vähän sekaisin ja laihduin muutaman kilon, mutta nyt on ok. Alkuun ei ruoka maistunut. Seksihalut ehkä vähän vähenivät, orgasmit eivät ole enää niin voimakkaita kuin ennen. Olen saanut jotain jopa aikaan kotona eli pyykkiä on saanut pestyksi ja kaupassa käytyä.

Jee!” -neito29 (suomi24.fi, 28.2.2010) ”minä en ole huomannut mitään muuta muutosta kun parempi olo! Itkuisuus hävisi kokonaan.

Jotenkin paljon helpompi olo. En ole huomannut mitään sivuvaikutuksia, siis haitallisia. Olen aika monelle lääkkeelle allerginen joten sitäkään en ole huomannut. Ruokahalut eivät ole kadonneet eikä lisääntyneet.” -streorte (suomi24.fi,

7.4.2010)

E

simerkiksi SSRI-masennuslääkkeet, jotka kuuluvat masennuslääkkeiden ryhmään nimeltä serotoniinin takaisinoton estäjät, vaikuttavat aivojen serotoniinijärjestelmään serotoniinin määrää lisäävästi. Serotoniinijärjestelmän häiriöiden katsotaan liittyvän masennuksen ja muiden psyykkisten sairauksien syntymiseen.

Suomessa lääkkeiden markkinointi suoraan kuluttajille on laitonta. Sairauslähtöinen markkinointi on kuitenkin sallittua, eli lääketehtaat voivat tuottaa markkinointimateriaalia, jossa jostakin sairaudesta kerrotaan yleisesti tuotemerkkejä mainitsematta. Tällaista mainontaa ja erilaisia sivustoja on ilmaantunut erityisen runsaasti internetiin.

Halpaa lääkehoito kuitenkin on, verrattuna terapiaan.

Terapiaviidakossa Suomessa toimi vuoden 2009 alussa noin 4500 laillistettua psykoterapeuttia, joista suurin osa on saanut koulutuksen yhteen terapiamuotoon. Käypä hoito -suosituksen mukaan terapiamuodot voidaan jakaa lyhyt- tai pitkäkestoisiin: Keskeisiä lyhytpsykoterapiamuotoja ovat esimerkiksi kognitiivinen, interpersonaalinen ja psykodynaaminen lyhytpsykoterapia. Pitkäkestoiseen psykodynaamiseen tai kognitiiviseen psykoterapiaan ohjaamista harkitaan, jos lyhytterapian ennakoidaan olevan potilaalle riittämätön esimerkiksi sen takia, »

Harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta lakisääteistä toimintaa Teksti: Petra Jämsä

K

untoutuspsykoterapiaa tarvitseville halutaan paremmat mahdollisuudet päästä hoitoon ensi vuoden alusta alkaen. Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesitys, jonka mukaan Kelan nykyisin harkinnanvaraisena kuntoutuksena korvaama kuntoutuspsykoterapia siirrettäisiin Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi, lakisääteiseksi toiminnaksi. äin ollen kuntoutuspsykoterapiaan varatut määrärahat eivät enää rajoittaisi palveluiden piiriin otettavien uusien asiakkaiden määrää, vaan kuntoutuspsykoterapiaa korvattaisiin kaikille sitä tarvitseville, kuntoutuspsykoterapian kohderyhmään kuuluville vakuutetuille. Lisäksi korvauspäätöksestä olisi muutoksenhakuoikeus. ain tavoitteena on hidastaa nuorten ja aikuisten joutumista pois työmarkkinoilta mielenterveydellisten syiden takia. Kela korvaisi kuntoutuspsykoterapiaa 16—67-vuotiaille vakuutetuille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveydenhäiriön vuoksi uhattuna.

Kuntoutuspsykoterapian korvaamisen tavoitteena on työ- tai opiskelukyvyn palauttaminen tai parantaminen ja tämän myötä työssä pysyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen.

N

L

Lain on tarkoitus tulla voimaan tammikuun 1. päivä 2011.

Dooris 1/2010 19

6/2/10 10:11 PM

teema: masennUs iLmiÖnÄ

TYÖELÄMÄN HUONONTUMISEN JATKO-OSA Teksti: Sonia Meltti

Juha Siltalan Työelämän huonontumisen lyhyessä historiassa kasvava työuupumus liitetään yleisemmin työelämässä tapahtuneeseen muutokseen, jossa viimeisien parinkymmenen vuoden ajan painopiste on ollut työn tuottavuuden jatkuvassa parantamisessa. Joustava osapuoli tässä projektissa on ollut työntekijä. Työolobarometrien mukaan kaikilla aloilla työntekijöitä on liian vähän ja palkattomien ylitöiden tekemisestä on tullut normaalia, maan tapa, kuten Siltala tilannetta luonnehtii.

SILTALAN MUKAAN työntekijän kannalta kulta-aikaa, jolloin tehdyn työn ja siitä saadun palkan vaihtosuhde oli paras, olivat 1960–1980-luvut. 90-luvun laman myötä varmat työpaikat hävisivät ja sosialismin uhan kadottua siirtyminen fi nanssi- ja kvartaalikapitalismiin lisäsi työnantajien sijoittamalleen pääomalle asettamia tuottotavoitteita.

Työntekijän kannalta tämä tarkoitti kasvavia tuottavuusvaatimuksia.

Työuupumusta aiheuttaa Siltalan mukaan paitsi epäoikeudenmukainen vaihtosuhde (tehty työ – työolosuhteet ja palkka) myös vai-

Erityisesti kiusaamista on naisvaltaisilla ja julkisen alan työpaikoilla. kutusmahdollisuuksien väheneminen ja yleinen tunne epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Yksilö tuntee vaikutusmahdollisuuksien vähenevän ja subjektiutensa katoavan ja tämä aiheuttaa uupumusta ja masennusta.

Nykypäivän työmaailmassa tyypillistä on esimerkiksi, että työntekijä ei pysty parantamaan asemaansa työpaikalla tekemällä työnsä hyvin: kasvaneista tuottavuusvaatimuksista johtuen hyvästä ja nopeasta työnteosta ei seuraa parempaa asemaa työpaikalla ja suurempaa tunnetta oman työn hallinnasta – vaan enemmän töitä.

Naistenlehtien tarinat oravanpyörästä pois hyppäämisestä ovat mahdollisia niille, jotka voivat vapautua epäreilusta vaihtosuhteesta omaisuutensa turvin. Suurimmalle osalle työntekijöistä tämä ei ole realistinen vaihtoehto.

Omaa asemaansa voi yrittää parantaa hankkiutumalla sellaiseen asiantuntija-asemaan, jossa on työnantajalle korvaamaton. Monilla aloilla tämäkin on käytännössä mahdotonta.

Edes korkea koulutus ei takaa sitä, että työntekijä olisi työnantajalleen korvaamaton. Niinpä työelämän parantamiseen tarvittaisiin joukkovoimaa – vaikkapa voimakasta ay-liikettä.

Läl-läl-läl-läl-lieruu…

Masennuksen taustalla voi olla myös työpaikkakiusaamista. Työyhteisöjen sisäiset ongelmat eivät ole irrallaan työelämän yleisestä kehityksestä: kiireinen ja stressaava työpaikka, joka on jatkuvien muutosten kourissa, on altis myös erilaisille, ihmisten välisille konfl ikteille.

Työpaikkojen epävarmuus voi myös asettaa työntekijät kilpailuasemaan suhteessa toisiinsa. Työpaikkakiusaamisessa Suomi on Eurobarametrin mukaan EU:n kärkimaa. Suomalaiset tulevat noin kaksi kertaa useammin kiusatuksi työpaikoillaan kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Erityisesti kiusaamista on naisvaltaisilla ja

Kontrolliin ja käskyttämiseen perustuva johtamismalli, joka perustuu ajatukseen fyysisen työsuorituksen tekijästä, joka on helposti korvattavissa toisella, on täysin toimimaton asiantuntijaorganisaatiossa. julkisen alan työpaikoilla. Työpaikkakiusaaminen huonontaa koko työyhteisön ilmapiiriä, lisää sairauspoissaoloja ja varhaiseläkkeelle jäämistä.

Erityisesti koulutettujen työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeet johtuvat yhä useammin masennuksesta, jonka taustalla on olot työpaikalla: kiire, vähäiset vaikutusmahdollisuudet, kovat paineet, kiusaaminen, henkinen väkivalta ja epäoikeudenmukainen johtaminen, johon kuuluu myös palautteen annon puutteellisuus

ja tavoitteiden epäselvyys.

Eri tutkimusten mukaan suomalaisten

”Jos pomosi ärsyttää sinua, kyse ei ole siitä, että sinulla on ollut huono isäsuhde.” esimiesten toiminnassa olisi paljon parantamisen varaa: esimerkiksi konsulttiyhtiö Cubiksin Hyvää esimiestä etsimässä –tutkimuksessa haastatelluista työntekijöistä lähes puolet oli vaihtanut työtä huonon johtajan takia ja lähes 90 prosenttia katsoi huonon johtajuuden vähentävän heidän työmotivaatiotaan.

Konsultti Petteri Kilpeläinen kirjoittaa Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa, että suomalaisessa johtajuuskulttuurissa vallitsee yhä sama ajattelutapa kuin viime vuosisadan perusteollisuuden johtamisessa. Kun kuitenkin yhä useampi suomalainen työntekijä on korkeasti koulutettu ja tekee luovaa ajattelutyötä, pitäisi johtamiskulttuurinkin heijastella tätä muutosta.

Kontrolliin ja käskyttämiseen perustuva johtamismalli, joka perustuu ajatukseen fyysisen työsuorituksen tekijästä, joka on helposti korvattavissa toisella, on täysin toimimaton asiantuntijaorganisaatiossa. Sillä ei pystytä motivoimaan ajatustyön tekijää ja pahimmillaan seuraukset huonosta johtajuudesta näkyvät paitsi motivaation ja työn ilon puuttumisena, myös sairaspoissaoloina ja varhaisena eläköitymisenä.

Koska masennus on mielletään yleisesti yksilön ongelmaksi, sen yhteys laajempiin, yhteiskunnan epäkohtiin voi tässäkin hävitä näkyvistä. Tai kuten eräs kolumnisti totesi: ”Jos pomosi ärsyttää sinua, kyse ei ole siitä, että sinulla on ollut huono isäsuhde. Kyse on luultavasti vain siitä, että pomosi on kusipää.”

20 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 20

6/2/10 10:11 PM

teema: masennUs iLmiÖnÄ

että ongelmat ovat ilmeisen monimuotoisia tai potilaan soveltuvuus lyhytterapiaan on huono.

Lähinnä lievissä depressioissa voidaan soveltaa myös ongelmanratkaisuterapiaa tai ratkaisu- ja voimavarakeskeistä terapiaa. Kestoltaan lyhytterapiat vaihtelevat muutamasta käyntikerrasta 20–30 kertaan.

YHDEN SYRJÄYTYNEEN NUOREN AIKUISEN HINTA YHTEISKUNNALLE ON MILJOONA EUROA.

Käyntejä on tavallisesti kerran viikossa ja käynti kestää noin 45 minuuttia. Pitkäkestoiset terapiat voivat joskus jatkua useita vuosia. Niitä annetaan 2–3 kertaa viikossa.

Kelan psykoterapiakuntoutuksen tavoite on opiskelu- tai työtilanteen parantaminen tai ylläpitäminen. Siksi korvauksen saamiseksi vaaditaan erikoislääkärin B-lausunto.

Psykoterapia myös auttaa: Työ- tai opiskeluelämässä ennen terapiaa olleista kolme neljäsosaa oli jatkanut tai aloittanut opiskelua tai oli ansiotyössä. Työttömistä ja työkyvyttömistä keskimäärin joka toinen oli aloittanut opiskelun tai työllistynyt.

Työttömyys altistaa masennukselle – ja varmasti myös päinvastoin. Amerikassa taantuma on lisännyt masennus- ja unilääkkeiden käyttäjiä huikeasti.

Mitä masennus sitten yhteiskunnalle maksaa? Yhden 16–30-vuotiaan potilaan terapian kokonaiskustannukset ovat kolmisentuhatta euroa. Vertailuna: yhden vuoden masennuslääkehoidon keskimääräinen hintalappu Kelalle on parisataa.

Ja yhden syrjäytyneen nuoren aikuisen hinta yhteiskunnalle on miljoona euroa. ”Kelan korvaamaan terapiaan voi ehkä päästä uudelleen, mutta se taitaa tänä päivänä olla taistojen tanner ja siihen ei ole voimia kun on masis päällä.”

O

letko käynyt tk lekurilla? Hänen kanssa voi neuvotella ainakin keskustelupaikasta. En tiedä oletko työelämässä (mutta oletan että olet), silloin työpaikkalääkärin kautta kannattaa kokeilla tikulla jäätä. Et sinä ole luuseri jos keskusteluapua haet, sinä vaan yrität estää sillä oman vajoamisen liian syvälle.

En minä ole täsmälleen samanlainen kuin sinä kuvauksesi perusteella, sillä minä en ole päästänyt irti psyk.polista. Minua kyllä

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 21

’potkitaan’ erikoissairaanhoidosta pois ja se on näiltä näkymin kevään tai kesän kysymys.” nimim. Bige vastaa nimim. miisaliinalle (verk-

koklinikka.fi , 9.1.2010)

S

uomalainen sisu/ sitkeys/ läpi harmaan kiven/ aina ollaan selvitty -kulttuuri parhaimmillaan estää masennusta. Pelkkä ajatus siitä, että suuretkaan vastoinkäymiset eivät tarkoita maailmanloppua, voi olla vapauttavaa. Kuitenkin käytännössä päällimmäiseksi nousee ajatus siitä, että jos oleminen muuttuu raskaaksi, on epäonnistunut ihmisenä. Avun pyytäminen tai heikkouden myöntäminen on kunniakysymys.

Kansallisena vahvuutena pidettynä sitkeys voikin estää avun hakemisen.

Masentuneen kannalta on epäoleellista, miten tilanteeseen on päädytty. Masennusta ei ole mitään syytä vähätellä, etenkin kun masentuneet usein vähättelevät itse itseään varsin hyvin. Oleellista on saada hoitoa elämäntilanteesta tai -vaiheesta riippumatta.

Hoidon saamisessa ihmiset ovatkin sitten hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. uutta lakia odotellessa ”Siis jos vaivana on masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ym niin ekaksi kannattaa kääntyä psykiatrin puoleen. Varsinkin alkuvaiheessa saattaa olla tarvetta jonkiasteiselle lääkitykselle, jotta saa elämänhallintaa ja voimia, jotta sitten jaksaa alkaa käymään asioita läpi.”

Ainakin itselläni toimi tosi hyvin. Psykiatri määräsi lääkkeen (tarve oli noin vuosi), kontrolloi ja varmisti, että annostus ym on kunnossa ja määräsi/suositteli sitten terapeutille eli psykologille. Mun kohdalla toimiva ja näin jälkikäteen erittäin hyvä ratkaisu.

Ja yksityispuolella, omalla rahalla, pienituloisena. Silti ei harmita. Jos joudun samaan pisteeseen jatkossa, otan vaikka pankkilainaa.

Ottaahan ihmiset autojaankin varten. Ja minä olen sentään aika paljon enemmän.... Se, onko varaa, on vain arvokysymys. Julkiselle puolelle en olisi päässyt, kun en ollut riittävän sekaisin.

Paniikki ja ahdistushäiriö on silti viheliäinen vaiva, vaikka ei riittävä.” -nimim. koettu,

(plaza.fi , 5.11.2007)

N

imimerkki koettu katsoo, että ei olisi saanut hoitoa julkiselta puolelta, koska ei ollut ”riittävän sekaisin” paniikki- ja ahdistushäiriönsä takia. Näin ollen nimimerkki turvautui yksityispuolen terapiaan, vaikkakin pienituloisena.

”minäkin olen hakeutunut yksityisen psykiatrian kautta terapiaan, Hain kelan tukea ja sain eli suurimman osan kustannuksista maksaa kela, vaikka jäähän sitä omaa kustannettavaakin liki 20 euroa kerta..

Tuo ei mielestäni pidä paikkaansa että julkisella puolella pitäisi olla riittävän sekaisin että saa apuja. Näin tosin minäkin ennen luulin, mutta esim kelan terapiatuki hylätään useimmiten sen takia että potilas on liian huonossa kunnossa.

Itse olen työssä käyvä ja ongelmani eivät ole pahimmasta päästä, mutta kela on katsonut että minua kannattaa vielä auttaa koska en ole syrjäytynyt työelämästä ja työvuosiakin on runsaasti jäljellä. Valitettavasti kela katsoo aika pitkälti sen kannattaako kuntouttaa.. eli onko mahdollista saada esim menetetty työkyky takaisin yms.” -nimim. miiira:: vastaa nimim. koetulle (plaza.fi, 5.11.2007)

N

imimerkki miiira::n kirjoituksesta käy ilmi, että masennuksen hoitamisessa arvioidaan esimerkiksi mahdollisuus kuntoutua takaisin työelämään.

Työelämän tarpeisiin on herätty päättäjätasollakin. Eduskunnalle annettiin toukokuussa lakiesitys, joka tekisi Kelan harkinnanvaraisesta kuntoutuspsykoterapiasta lakisääteistä toimintaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Psykoterapian korvaaminen edellyttäisi, että terapialla todennäköisesti saavutettaisiin työ- tai opiskelukyky. Lisäksi edellytettäisiin, että hakija olisi ollut vähintään kolme kuukautta asianmukaisessa hoidossa ja psykiatrian erikoislääkäri on arvioinut kuntoutustarpeen.

Ajatus on kaunis – nyt katsotaan, mitä ensi vuosi tuo tullessaan.

Dooris 1/2010 21

6/2/10 10:11 PM

TEEMA HENKILÖ

Dooris_10_v1.indd 22

6/2/10 10:11 PM

TEEMA HENKILÖ

Naiset ovat masentuneempia kuin miehet.

Masennus on naisten sairaus. Masennus johtuu naisille luontaisesta tunteellisuudesta.

Väärin, väärin ja väärin. Mutta miksi naisilla sanotaan olevan masentuneisuutta enemmän kuin miehillä?

–N

Naisten masennuksen syyt ovat hyvin yksilöllisiä. Vaikka masennus koetaan naisten sairaudeksi, niin tosiasiassa kyse on siitä, että naiset hakevat apua masennukseen helpommin kuin miehet, kertoo psykologi Sari Nevalainen.

Avun hakeminen mielenterveysongelmiin onnistuu siis naisilta paremmin kuin miehiltä. Naisen on hyväksyttävämpää kärsiä, mutta naisen on myös hyväksyttävämpää päästä kärsimyksestään eroon hakemalla apua. Kulttuuriset konstruktiot määrittävät pitkälti sitä, mikä kenellekin on hyväksyttävää. Naisilta odotetaankin usein täydellistä suoriutumista elämän eri osa-alueilla, kiltteyttä ja tunnollisuutta. Samaan aikaan on perustettava perhe, luotava nousujohteinen ura ja oltava ainakin hyvä ellei paras kaikessa mitä tekee… Tämän painolastin alla naiset usein väsyvät, sillä yhteiskunnan odotukset naisia kohtaan ovat usein suuremmat kuin miehiin kohdistuvat odotukset.

Mies saa epäonnistua, se on jopa suotavaa.

Mies myös saa epäonnistumisensa helpommin anteeksi kuin nainen. Naisille asetetut vaatimukset pärjäämisestä elämässä kovaa työtä tekemällä, apua keneltäkään pyytämättä saattavat käydä raskaiksi. Tietynlaiseen naisen malliin mukautumisen paineet ovat kovat ja voivat johtaa masennukseen.

– Tietynlaisiin naiseuden raameihin mukautuvat naiset ovat usein vaativia ja tunnollisia. Juuri nämä naiset vaativat itseltään täydellistä suoriutumista elämän eri osa-alueilla, jolloin liiallinen kiltteys koituu kohtaloksi. Omien rajojen määrittäminen on tärkeää. On osattava sanoa ei, mitä mawww.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 23

sennukseen taipuvat naiset eivät välttämättä osaa. Tällöin voimavarat loppuvat.

Raadollisimmalla tavalla naiseuteen liittyvät vaatimukset tulevat esiin synnytyksenjälkeisessä masennuksessa. Moni äiti kokee paineita hyvästä äitiydestä, joka pitää suorittaa ja saavuttaa. Hoivan ja kiltteyden vaatimukset kulminoituvat usein pienen lapsen hoitamiseen, jolloin äiti voi kokea että mikään ei riitä. Juuri tämän takia epävarmuus omista toimintatavoista ja itseluottamuksen puute voivat edesauttaa synnytyksenjälkeisen masennuksen puhkeamista. Lisäksi raskauden jälkeen masennusalttiutta lisää kehossa tapahtuvat hormonaaliset muutokset.

Tytöstä naiseksi

Nuorten tyttöjen masennus on yleistynyt.

Jo yläkouluikäisistä nuorista tytöistä lähes viidennes kärsii masennuksesta. Toisaalta ongelmiin osataan nykypäivänä puuttua aiemmin, mutta vaaditaanko nykypäivänä yhä nuoremmilta aina vain liikaa? Kohtaavatko jo yläkouluikäiset tytöt vaatimuksia tietynlaisesta naiseudesta?

– Nuoret naiset kokevat paineita usein esimerkiksi ulkonäöstä ja menestymisestä.

Näitä paineita tulee niin yhteiskunnalta, perheeltä ja kaveripiiriltä. Tämän lisäksi nuoruusikä on sellainen vaihe, että on monta kysymystä ratkaistavana, toteaa Nevalainen.

Ulkonäköön ja menestymiseen liittyvät paineet näkyvät osin myös syömishäiriöiden yleistymisenä. Etenkin nuorena paine mukautua tietynlaisen naisen muottiin on kova.

Syömishäiriöön sairastuneista suurin osa on nuoria naisia. Masennus liittyy usein syömishäiriöön – tai syömishäiriö masennukseen. Sitä, kumpi oli ensin, syömishäiriö vai masennus, on vaikea sanoa. Syömishäi-

Teksti: Maisa Akkola

riöiden syynä on usein huono itsetunto, joka korreloi masennukseen sairastumisen kanssa. Tyhjyyden, riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteet ovat yhteisiä syömishäiriöön ja masennukseen sairastuneille. Näistä tunteista sairastunut yrittää päästä eroon syömishäiriökäyttäytymisellä, mikä johtaa usein masennuskierteeseen – tai toisin päin.

Nuorten naisten pärjääminen ei kuitenkaan ole herättänyt erityisemmin huolta.

Nuoret naiset kouluttautuvat, nuoret naiset pärjäävät työelämässä ja menestyvät urallaan. Kuitenkin tietty epävarmuus leimaa erityisesti pätkätyösukupolven naisten elämää: Lapset on hankittava mahdollisimman nuorena ja ura tehtävä samalla. Lapsia on hoidettava kolmivuotiaiksi kotona, mutta silti mentävä mahdollisimman aikaisin töihin. Ristiriitaiset naisille kohdistuvat vaatimukset tuottavat usein ahdistusta.

Moni kokee nämä yhteiskunnan vaatimukset raskaina, mutta mukautuu niihin olosuhteiden pakosta.

Riittävästi hoitoa?

Nevalaisen mukaan sosiaalisen elämän pirstaloituminen on yksi syy masennuksen taustalla. Kun opintojen tai työn perässä muutetaan vieraalle paikkakunnalle, voi yksinäisyys muodostua ongelmaksi. Yhteisön ja perheen tukea ei ole aina saatavilla. Tämä selittää sen, miksi masennus on länsimaisen, individualistisen kulttuurin ilmiö.

Länsimaisessa kulttuurissa painotetaan painotetaan valitettavan usein sitä, että yksin on pärjättävä, oli mikä oli.

Masennuksesta parantumiseen tarvitaan usein ulkopuolista tukea, jota ei ole syytä vähätellä. Naisten masennusta saatetaan ja sen syitä saatetaan usein vähätellä. Masennuksen oletetaan olevan naisille ominaista luonnostaan. Näin ongelma » Dooris 1/2010 23

6/2/10 10:11 PM

TEEMA HENKILÖ

Yhteiskunta olettaa naisen olevan hoivaava, alistuva ja kiltti.

osin lakaistaan maton alle – yleinen, mutta virheellinen, ajatusketju perustelee asian niin, että kyse on vain naisista, jotka ovat tunteellisia luonnostaan. Masennuksesta toipuminen on pitkä prosessi. Masennusta hoidetaan keskusteluavulla ja lääkkeillä – erikseen tai yhdessä. Paranemisen ennuste on hyvä, mikäli hoito on onnistunutta ja asiantuntevaa. Hoidon tarve tulisi arvioida Nevalaisen mukaan jokaisen ihmisen kohdalla yksilöllisesti. Terapeuttista hoitoa pyritään ehkä tarjoamaan kaikille, mutta todellisuudessa tilanne vaihtelee. Usein hoitoa ei ole tarjolla riittävän helposti ja vaivattomasti, mistä kertoo jatkuva jono esimerkiksi mielenterveyspoliklinikoille.

Etenkin julkisen puolen mielenterveyspalveluihin on jatkuvasti jonoa, eikä resursseja ole usein tarpeeksi. Valitettavaa on se, että terapeuttisen hoidon saatavuus vaihtelee suuresti paikkakunnittain.

Apua verkostoista

Masennuksen hoidossa apua voi olla myös itsehoidollisista ryhmistä. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi vertaistukiryhmät ja erilaiset ryhmäterapiat. Esimerkiksi ryhmämuotoinen feministinen radikaaliterapia on auttanut monia sosiaalipsykologi, VTT Jaana Jaatisen mukaan. Feministisen radikaaliterapian tekee radikaaliksi se, että se korostaa itsehoidollisuutta ja toimii ilman asiantuntijaa. Ydinajatus feministisessä radikaaliterapiassa perustuu jokaisen ihmisen kykyyn hoitaa itse itseään. Ryhmän myötä feministisessä radikaaliterapiassa syntyy turvallinen tila, jolloin luodaan hyvät edellytykset vaikeidenkin aiheiden käsittelyyn.

Feministinen radikaaliterapia on nimestään huolimatta lempeä itsehoidollinen

terapiamenetelmä, joka korostaa ihmisen omaa valinnanvaraa ja rytmiä toipumisessa – jokainen ihminen luo itse edellytyksensä omalle hyvinvoinnilleen.

Ryhmän vaikutuksen feministisessä radikaaliterapiassa Jaatinen näkee keskeisenä, sillä jakamisen maailma löytyy naisryhmissä helposti. Naisten ongelmissa on usein häkellyttävän paljon yhteistä, sillä ne heijastelevat vanhoja patriarkaalisia yhteiskunnan rakenteita. Feministisessä radikaaliterapiassa ongelmat pyritään myös sijoittamaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Jos naisen tulee aina olla kiltti ja kuuliainen sekä alistua muiden, esimerkiksi miesvaltaisen yhteiskunnan, tahtoon, niin ongelmista pääsemiseen tarvitaan tasa-arvoista naisryhmässä tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Masennuksesta kärsiviä naisia hakeutuu feministiseen radikaaliterapiaan usein, mutta myös miesryhmissä on toteutettu feminististä radikaaliterapiaa. Asenteet ja rooliodotukset vaikuttavat ihmisten vuorovaikutukseen niin, että ilman vastakkaista sukupuolta vuorovaikutus ryhmässä on vapaampaa.

Liian kiltit naiset, kiltteydestä kipeät?

Jatkuva miellyttäminen ja toisten tarpeisiin mukautuminen oman hyvinvoinnin kustannuksella on myös usein ominaista naisille. Yhteiskuntahan olettaa naisen olevan hoivaava, alistuva ja kiltti. Roolien ristipaineessa naisen on onnistuttava siinä, mitä ikinä tekeekin, ainakin yhtä hyvin kuin miehet. Epäonnistumisen pelko määrittää usein sitä, mitä voi ja uskaltaa tehdä.

Tämän pelon varjossa jatkuvasti eläessään moni nainen jättää tavoittelematta niitä asioita, joita eniten haluaisi.

Mitä sitten tehdä, jos kiltteys uuvuttaa?

Omien rajojen tunnistaminen ja sanan ei käyttäminen ovat avain hyvinvointiin.

Tämä on usein huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. Jos on oppinut alistumaan muiden tahtoon ja miellyttämään muita siinä, mitä ikinä tekeekin, on astunut uuvuttavan kiltteyden ansaan. Tällöin asettuvat naisen omat voimavarat koetukselle.

Omien rajojen ja voimavarojen tiedostaminen voi tuntua vaikealta, mutta on lopulta palvelus sekä itselle että muille.

Lähteet: Liisa Huhta & Rosa Meriläinen: Kilttien kapina: tottelemattomuuden alkeet naisille. (Edita 2008).

Masennuksen hinta kansanterveydelle on kova. Sitä ei edesauteta yhteiskunnalla, jossa työnjako on jakautunut sukupuolen mukaan. Nykyinen systeemi kärjistyy pahimmillaan siihen, että naiset hoivaavat ja miehet rakentavat. Yhteiskunnan arvostus naisten panosta kohtaan taas näkyy siinä, että naisille maksetaan huomattavasti vähemmän kuin miehille. Tämän myötä naisten harteille laskeutuu usein kiltin kärsijän rooli, jonka tuloksena on valitettavan usein uupumus.

24 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 24

6/2/10 10:11 PM

FEMINISTIMORSIAMEN PÄIVÄKIRJA

KIHLOISSA ILMAN SORMUSTA Katri Nokela

5.10. / Rakas päiväkirja,

Osaan sanoa sen jo hyvin mekaanisesti: ”Kihlaus on lupaus avioliitosta, ei siihen sormuksia tarvita.” Se on vastaukseni ihmettelyyn, miksei meillä ole sormuksia.

Joillekin todella tulee vielä yllätyksenä, että kihloissa voi olla ilman metallista rengasta sormessa. Seuraava kysymys onkin, että miten minua kosittiin. Tarina on lyhyt: ”Ei mitenkään.” Me päädyimme menemään naimisiin keskustelujemme pohjalta.

Harvemmille olen kertonut, mitä teimme heti tämän päätöksen tehtyämme. Menimme lukemaan avioliittolakia netistä. Voih, kuinka epäromanttista!

14.12. / Rakas päiväkirja,

ei, en halua valkoista pukua . www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 25

Miksi kaikki kysyvät, olenko MINÄ jo aloittanut askartelun. Miten MINULLA häiden suunnittelu etenee. Olenko MINÄ jo päättänyt häitteni teemavärin. Huokaus.

Nämä häät ovat MEIDÄN, eivät minun.

Minä kun en edes näitä hääjuhlia halunnut.

Se oli puolisoni toive.

Nyt, kun olen tottunut ajatukseen juhlista, olen innostunutkin niistä. Mutta en välttämättä jaksa puhua niistä jokaisen vastaantulevan ihmisen kanssa. Varsinkaan, kun he kysyvät, miten minun hääjuhlani suunnittelu sujuu minulta. Yritä tässä sitten toteuttaa ajatusta stressittömästä juhlien järjestelystä. Täytyy taas muistuttaa itseäni siitä, että hääjuhla on meitä kahta varten.

Se on tilaisuus, johon elämämme tärkeimmät ihmiset (plus ne pari pakollista) tulevat juhlimaan kanssamme. Hääjuhla ei asia, josta täytyy suoriutua mahdollisimman hyvällä arvosanalla. Kympin tytön syndrooma iskee päälle kovaa.

23.1. / Rakas päiväkirja,

Sain vihdoin kerättyä rohkeuteni lähteä juhlapukuliikkeisiin. Nämä häät ovat pilanneet iloni iltapukuliikkeissä käynnistä. Pidän iltapuvuista. Pukuliikkeissä on ihana katsella ja kokeilla erilaisia asuja. Hääpukuostos sen sijaan saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitäni pitkin. Ei, en halua valkoista pukua.

Ei, en halua kermanvalkoista pukua. Ei, en halua edes yksinkertaista valkoista pukua.

Ei, en myöskään halua jakaa hääsuunnitelmia kanssasi. Ei, kyse ei ole elämäni täydellisimmästä päivästä, jossa morsiamen mekon väriset serviettirenkaatkin tehdään itse (tätä ehdotti erään pukuliikkeen myyjä, kun hän innostui suunnittelemaan koko hääjuhlan teemaa kokeilemani puvun perusteella).

3.3. / Rakas päiväkirja,

Välillä mietin, miksi teen elämästäni niin vaikeaa olemalla tällainen tiukkapipoinen feministi. Sitten havahdun ja muistutan itselleni, etteivät feministit ole tiukkapipoisia eivätkä itse tee elämästään vaikeaa.

Mutta kuinka kauan minun täytyy perustella sitä, että yhteiskunnan rakenteet ovat mätiä ja niitä pitäisi kierrättää uuteen tulokulmaan. Siihen, missä avioliitto olisi sukupuolineutraalia ja parisuhteessa ei tarvitse mitellä kaapin paikan näyttäjän tittelistä.

Dooris 1/2010 25

6/2/10 10:11 PM

Räväkkä kansainvälinen laatulehti rauhasta & politiikasta, tasa-arvosta & oikeudenmukaisuudesta.

Kestotilaus

Vuositilaus

€ 28 € 35 / 4 nroa / vuosi

Tilaa Ydin!

Opiskelijatilaus 20 euroa / vuosi, kolme vuotta

www.ydinlehti.fi 26 Dooris 4/2009

Dooris_10_v1.indd 26

6/2/10 10:13 PM

ANNAMARI Vänskä

HEJA SVERIGE, PAKKOILOISUUDEN MAA! Annamari Väskä

M

Tuppisuisen suomi-kliseen toiselta puolelta paljastui empatian kyky, luotettavuus ja luonteenlujuus. www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 27

ikael! Älä hyppää, minulla on idea. Keskustellaan!

Huudan jo kaukaa. Se te­ hoaa aina. Edes masennuksessa rypevä itsemurhaa hautova ruotsalainen ei kieltäydy keskustelusta.

Näin kirjoittaa Miika Nousiainen esikoisteoksessaan Vadelmavenepakolainen (2007). Kohtauksessa kirjan suomalainen päähenkilö Mikko Virtanen suostuttelee itsemurhaa hautovan ja masentuneen ruotsalaisen Mikael Andersonin luopumaan itsemurha-aikeestaan ehdottomalla tälle keskustelua. Ja totta kai ruotsalainen suostuu; kansankoti-ideologian peruskallioon kuuluva käyttäytymiskoodi ei unohdu edes synkimmällä hetkellä.

Romaanissa suomalainen Mikko haluaa muuttua onnelliseksi ruotsalaismieheksi, sillä hän on aina tuntenut olevansa sellainen. ”Olen kansallisuustransvestiitti”, Mikko luonnehtii itseään. Tämä tarkoittaa, ettei hän koe samastuvansa ahdistuneisiin suomalaisiin mörökölleihin vaan kiltteihin ja mukaviin ruotsalaisiin perheenisiin, jotka lainaavat ehdottomasti naapurilleen grillihiiliä.

Ruotsalainen Mikael puolestaan haluaa kuolla, koska hänellä ei omien sanojensa mukaan ole mitään. Hänellä ei ole perhettä, hän on epäsosiaalinen, hän on menettänyt työpaikkansa ja pahinta kaikesta: hän on alkoholisoitunut.

Kirja leikittelee miesten kansallisilla identiteettikliseillä. Mitä tehdä, jos suomalainen onkin kuin ruotsalainen ja päinvastoin? Onko silloin parempi vaihtaa identiteettiä vai kuolla?

Nousiaisen kirja on humoristinen kuvaus ruotsalaisuuden kliseistä. Yksi niistä on onnellisuus. Kirjassa se ilmenee säröttömänä täydellisyytenä ja kohteliaana small-talk -taitona. Negatiivisten tunteiden osoittaminen, saati masennuksesta puhuminen,

puolestaan on tabu. Ikävistä asioista on syytä olla hiljaa, koska kansankodin ideologiaan ei myöskään kuulu liiallisen melun pitäminen itsestään.

Vaikka kyse onkin fiktiivisestä ja kärjistävästäkin romaanista, olen törmännyt samaan ilmiöön myös elävässä elämässä.

Asuttuani Ruotsissa vasta muutaman kuukauden, työtoverini halusi yllättäen uskoutua minulle. Hän kertoi elämäntilanteestaan, joka ei näyttänyt kovin valoisalta.

Hän kertoi muun muassa kärsivänsä masennuksesta. Ajattelin hänen olevan todellisessa umpikujassa: Eikö hänellä ollut ketään tuttua, jolle asiasta puhua?

Ihmeteltyäni asiaa ääneen työtoverini sanoi: ”Te suomalaiset olette kokeneet kovia ettekä kiusaannu, jos teille puhuu epämiellyttävistäkin asioista.” Tämän lisäksi sain kuulla, että suomalaiset ovat luotettavia toisin kuin ruotsalaiset, jotka juoruavat selän takana. Minulle oli siis uskouduttu, koska olin suomalainen. Tilanteen vakavuudesta huolimatta tämä hiveli kansallista itsetuntoani: paljastuihan tuppisuisen Suomikliseen toiselta puolelta yllättäen empatian kyky, luotettavuus ja luonteenlujuus.

Suomalaiset harmittelevat turhan usein mainettaan angstisena kansana. Jos minulta kysytään, niin on se kuitenkin parempi kuin pakkoiloisuuteen piiloutuva ahdistuneisuus, jonka purkamiseksi tarvitaan apua lahden toiselta puolelta.

Kirjoittaja on visuaalisen kulttuurin tutkija, joka on tällä hetkellä vierailevana tutkijana Tukholman yliopistossa.

Dooris 1/2010 27

6/2/10 10:13 PM

Työväen Kukkasrahaston kirjekukkia käyttämällä tuet yhteiskunnallista tutkimus- ja tasa-arvotyötä naisten ja perheiden parhaaksi.

Uudet sähkeenomaiset kirjekukat löydät www-sivuiltamme, välitämme onnittelusi tai osanottosi perille tilauksesi mukaan.

HUOMINEN KASVAA TÄNÄÄN

Jäseninfo 1/10

Dooris goes Työväen Musiikkitapahtuma!

Tule mukaan Dooris-verkoston tapaamiseen lauantaina 31.7. Valkeakoskelle! Tutustu toverittariin ja booriksiin, skoolaa kesälle, debatoi feminismistä ja sosialidemokratiasta VTT Pilvi Torstin kanssa ja nauti hyvästä musiikista.

Tarjoamme lauantain rannekkeen ja yhteismajoituksen 50 ensimmäiselle Dooris-aktiiville. Alkumaljat klo 12 Myllysaaren museosalissa.

Festarialueella, Tervasaaren paperitehtaan kupeessa mm. Chisu, Them Bird Things ja Eläkeläiset. Katso koko perinteikkään festarin runsas ohjelma www.valmu.com Kaikille avoin keskustelutilaisuus festarin ilmaisalueella. Tarvitseeko sosialidemokratia feminismiä? Aika: lauantai 31.7.2010 klo 13–14 Myllysaaren museolava.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset (pe 9.7. mennessä): www.demarinaiset.fi tiedottaja Nanna Jussila puh. 044 061 5086, nanna.jussila@sdp.fi tai järjestösihteeri Kati Oksman puh. 045 633 2636, kati.oksman@sdp.fi

Perusta työryhmä! Ryhdy Dooris-verkoston vetäjäksi!

●

Dooris_10_v1.indd 28

(09) 5868 530 ● muista@sivistysrahasto.com ● www.sivistysrahasto.com

Oletko kiinnostunut jostakin tasa-arvoon aiheesta ja haluaisit saada siitä kavereidesi kanssa lisätietoa? Tai haluatko koota samanhenkisiä ihmisiä yhteen keskustelemaan? Perusta Demarinaisten työryhmä tai ryhdy koordinoimaan Dooris-toimintaa omalla alueellasi. Lisätietoja toimintamahdollisuuksista: järjestösihteeri Kati Oksmanilta, p. 045 633 2636, kati.oksman@sdp.fi.

6/2/10 10:13 PM

PUHEENJOHTA JALTA

MORNING SUN Maria Guzenina-Richardson

Kirjoitin googlen hakuun sanan masennus.

Ensimmäiseksi minulle tarjottiin masennustestiä. Pitihän se tehdä. Kymmeneen aika yleiseen monivalintakysymykseen klikkaamieni vaihtoehtojen perusteella sain vastaukseksi: Sait 5 DEPS-pistettä, vastauksesi perusteella et pode masennusta.

Helpottava tuomio, vaikka se olikin jo tiedossani.

On helppoa olla, kun ei ole masentunut.

Kiire töissä tai väsymyskään ei haittaa pahasti, kun elämäniloa syntyy arjen pienimmistäkin asioista.

Robbie Williamsin laulussa Morning sun esitetään myös kysymyksiä. Miltä uusi päivä näyttää unettoman yön jälkeen, onko mielesi toiveikas vai onko päivän myötä entistä tyhjempi olo? Miten arvotat aamuauringon? Jonkin sortin arvion omasta tilastaan voi kai tehdä näidenkin perusteella.

Ylä- ja alamäet kuuluvat elämään, mutta toivon menettäminen ei. www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 29

Ystäväni oli pahasti maassa, masentunut, usean kuukauden ajan. Hän ei halunnut puhua aiheesta, hän ei kokenut sitä tarpeelliseksi. Leffaan tai ulos kävelylle häntä oli vaikea saada. Kun muu ei auttanut, kävin kylässä. Istuin keittiönpöydän ääreen ja luin ääneen iloisia uutisia lehdistä ja toin kuunneltavaksi musiikkia, jonka toivoin kirkastavan mieltä. Siinä alkoi tuntea itsensäkin aika voimattomaksi, kun näki, että toinen ei vain tokene. Ja sitten alkoi toipuminen.

Se oli upeaa! Aivan kuin ystäväni ympäriltä olisi varissut tukahduttava kipsi. Hymy alkoi paistaa taas hänen silmistään. Minulle hän kertoi vain heränneensä kuin pitkästä raskaasta unesta.

Tohtorit.fi sivustolle kerrotaan, että masennustiloista kärsivät ovat selvästi muita useammin naisia, kärsivät tai ovat kärsineet takaiskuista työ- tai muussa sosiaalisessa elämässä ja muun muassa tupakoivat enemmän kuin muut. Miehillä avioerot ovat yh-

teydessä masennustiloihin, kun taas naisilla tällaista yhteyttä ei ole osoitettu. Voimakkaimpia masennustiloille altistavia tekijöitä ovat aikaisemmin sairastetut masennustilat, psykososiaaliset stressitekijät sekä toisaalta perinnölliset tekijät. Fyysinen sairaus, muu mielenterveyden häiriö tai päihteiden käyttö voivat myös altistaa masennustiloille.

Masennus on myös tilastojen mukaan yksi nopeimmin kasvavista kansansairauksistamme. Nuorten kohdalla suurin syy työelämästä poisjääntiin on masennus.

Tilanne on kestämätön ja silti sen korjaamiseksi tehdään liian vähän.

Työn voisi aloittaa vaikkapa koululuokkien kokojen pienentämisellä. Luokkakokojen yhteys lasten ja nuorten hyvinvointiin on osoitettu jo useaan otteeseen. Lapselle läsnä oleva ja kannustava opettaja luo perustan tasapainoisemmalle aikuisuudelle.

Lapsi ja nuori, joka tuntee olevansa tarpeellinen ja kyvykäs selviää elämän alamäistä paremmin kuin heikon itsetunnon omaava.

Suorituskeskeisyys yksilön lähtökohtaisen arvon sijaan istuttaa stressin siemenen jo pienestä pitäen.

Työpaikoilla hyväntahtoisen ilmapiirin saavuttamisen pitäisi olla johtoportaan tärkeyslistan kärjessä.

Ylä- ja alamäet kuuluvat elämään, mutta toivon menettäminen ei. Älkääkä väittäkö, että masennus pitää vain hyväksyä. Ei sitä pidä sen enempää kuin muitakaan sairauksia, joille voi tehdä jotain.

Kyllä jokaiselle soisi ilon herätä aamuihin täynnä tarmoa ja iloa uuden päivän tarjoamista mahdollisuuksista.

Kirjoittaja on Demarinaisten puheenjohtaja.

Dooris 1/2010 29

6/2/10 10:13 PM

JÄRJESTÖPALSTA

Naisten välisestä solidaarisuudesta

Teksti: Nanna Jussila Kuvat: Olli Urpela

SR ja Demarinaiset yhteistyössä tasa-arvo-hankkeita tukemaan

K

ansan Sivistysrahasto ja Demarinaiset lanseerasivat yhteistyönä uuden version perinteikkäästä kirjekukasta.

- Kirjekukka on juhlava sähke, joka toimitetaan vastaanottajalle lähettäjän haluamalla viestillä. Tuotot ohjataan kokonaisuudessaan Työväen Kukkasrahastoon, kertoo KSR:n asiamies Ulla Vuolanne.

Työväen Kukkasrahasto tukee ensisijaisesti naisten yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Rahaston alkupääoma kertyi Miina Sillanpään testamentista.

- Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen näkökulma on luonteva työväenliikkeen rahastolle.

Moni tasa-arvohanke saa nyt tukea tästä rahastosta.

Demarinaiset viettävät tänä vuonna 110-vuotisjuhlavuotta.

Juhlavuoden aikana naiset haluavat nostaa esiin esimerk-

kejä naisliikkeen aikaansaannoksista.

- Hienosta historiasta riittää ammennettavaa, sanoi puheenjohtaja Maria GuzeninaRichardson.

- Kirjekukan tapaiset perinteet ovat osoituksia naisten keskinäisestä solidaarisuudesta, kyvystä ja halusta luoda hyvinvointia yli sukupolvien. Kiitos Miina Sillanpään, moni tasaarvohanke saa nyt tukea tästä rahastosta. On upeaa uudistaa ja nostaa tällaista esiin, myös nuorempien tietoisuuteen.

Kirjekukan suunnittelija Riina Rosvall kertoo, että toiveena oli rohkea ja moderni ilme.

- Idean kuvioon sain äitini Japanista ostetusta neuleesta.

T

änä vuonna Demarinaisten kaikki onnittelut ohjataan Doorisverkoston alueellisen toiminnan

tukemiseksi. Näin rahaston kautta tuetaan erityisesti nuoria sekä uusia toiminnan muotoja.

Jokaisen myydyn adressin ja kirjekukan tuotto menee rahastoon kokonaisuudessaan.

- Muistamispalveluja kannattaa nyt markkinoida jäsenille ja järjestöille, sanoo Vuolanne.

Apuraha mahdollisti väitöskirjan Satu Liimakka sai vuonna 2008 apurahan väitöskirjatyöhönsä. Sosiaalipsykologian tutkijana Helsingin yliopistolla toimiva Liimakka osoitti hakemuksensa KSR:n yleisrahastoon. Nuorten naisten ruumiillinen toimijuus -väitöskirja sai Työväen kukkasrahastosta apurahan.

- Paitsi taloudellinen, apurahalla juuri tästä rahastosta oli myös suuri symbolinen merkitys, sanoi Liimakka.

Tutkimus pyrkii antamaan

aineksia rakentaa tytöille ja nuorille naisille hyväksyvää suhdetta omaan kehoonsa.

- Nuoret naiset ovat usein tyytymättömiä ulkonäköönsä. Toisaalta ruumista pitäisi muokata vallitsevien ihanteiden mukaisesti, ja toisaalta meillä on myös hyvin vahva itsenäisen toimijan ihanne, joka ohjaa olemaan kriittinen ihanteita kohtaan. Itsekriittisestä ulkonäkökeskeisyydestä vapautuminen mahdollistaa laajemman toiminnan, sanoi Liimakka.

Liimakan väitöskirja valmistuu tänä syksynä.

Café Ursula naisten perustama Tilaisuus järjestettiin Café Ursula Aleksissa. Perinteikäs kahvila Kaivopuistossa on alun perin muutaman puuhakkaan demarinaisen perustama.

- Naiset kokosivat alkupääoman kahvilan avaamista varten

30 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 30

6/2/10 10:13 PM

JÄRJESTÖPALSTA

KATRIINA KOSKINEN: VALISTUSSATUJA

Valistussatuja

pulloja ja sanomalehtiä keräten.

He päättivät parantaa kahvilanpidolla rahapulassa olevia hyväntekeväisyysyhdistyksiä.

Kahvilasta saaduilla tuotoilla lähetettiin lomalle mm. suurperheellisiä varattomia äitejä, kertoi Helsingin Naisyhdistyksen puheenjohtaja Irma Marttila.

Idean äiti Terttu Sainio toimi Ursula Oy:n toimitusjohtajana 30 vuotta. Edelleen Ursulan omistajia ovat äiti-, lapsi- ja vanhusjärjestöt.

Kirjekukka maksaa 7,50 euroa, juhlavissa kansissa 9,70 euroa.

Hinnat sisältävät kirjekuoren, tekstauksen ja postimaksun.

Tilaa helposti netistä www.sivistysrahasto.com Demarinaiset kannustavat jäseniään ja sisarjärjestöjä käyttämään muistamisissa uutta kirjekukkaa! www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 31

Siipi maassa Olipa kerran, kaukana täältä sellainen maa, jossa jokainen sai syntyessään kaksi ystävää. Toinen ystävä oli mahdollisimman läheltä ja toinen mahdollisimman kaukaa. Aika kului ja Annabella kasvoi. Hänestä tuli tyttö ja möhemmin nainen ja siinä tapahtui kaikenlaista, niin kuin elämässä kai useimmiten tapahtuu. Mutta sitten mikään ei enää tuntunut miltään.

Ja silloin lähellä oleva ystävä tuli ja rutisti oikein lujasti ja monta kertaa. Uudestaan joka päivä, niin kauan, että siivet irtosivat maasta.

Ja toinen, se ystävä kaukaa, lähetti karamellejä ja pienen äkäisen tontun. Tämä tonttu, ystävä kirjoitti, pitäisi huolta siitä, että Annabella muistaisi pitää puolensa, eikä näkisi vikoja vain itsessään. Hänen pitäisi kuljettaa sitä aina mukanaan. Voi ei, minkä ääliön kanssa jouduit taas palaveeraamaan, ärisi tonttu Annabellan käsilaukussa. Ja Annabella hyppäsi nauraen seuraaviin kurpitsavaunuihin. Sen pituinen se.

Dooris 1/2010 31

6/2/10 10:13 PM

Arjessa ja vapaalla

Joka päivä yli puoli miljoonaa ihmistä kohtaa meillä toisensa. Asiakkaina, tekijöinä tai yhteistyökumppaneina.

Hymyillään kun tavataan.

www.tradeka-yhtyma.fi

P.S. Lisää tietoa meistä ja jäsenillemme tarjoamista eduista löydät helpoiten internetistä osoitteesta tradeka-yhtyma.fi

Dooris_10_v1.indd 32

6/2/10 10:13 PM

depisHOROSKOOPPI

Kaksoset 21.5.–21.6.

Tarkkailet ympäristöäsi ja haet vahvistusta mielipiteillesi.

Ole rehellinen. Suorituspaineet kasvavat ja teet rohkeita siirtoja. Uskallat heittäytyä vapaalle! Edessä huima Rakkauden kesä ’10. Todennäköisin diagnoosi: tunteiden vuoristorata.

Rapu

22.6.–22.7.

Työhuoneeseesi kasautuneet dokumentoidut työsuoritteet yhdistettynä koivun kukintaan, salpauttavat hengityksen. Lopeta läähätys ja kuvitteellisten töiden listaus.

Elämä on parasta aikaa. Todennäköisin diagnoosi: akuutti lomadeprivaatio.

Leijona

23.7.–22.8.

Meneehän sitä hermot, kun Vesa ei tajua. Älä enää tee toisten puolesta, vaan taivuta rautalangasta ja venytä pinnaa. Oppihan se Pavlovin puudelikin äänimerkistä kuolaamaan. Todennäköisin diagnoosi: tunnetinnitus.

Neitsyt

23.8.–23.9.

Päivän valoisuus heijastuu suoraan mielialaasi. Pimeällä on pinna kireällä, sateella sapettaa, aurinkoisella kelillä ahmit autuaana jäätelöä. Luvassa hellekesä. Todennäköisin diagnoosi: syömishäiriö.

Vaaka

24.9.–23.10.

Olet vakaa kuin Olkiluodon peruskallio.

Työyhteisössä toimit ukkosenjohdattimena, jonka kautta konfliktit purkautuvat.

Joutenolo on suositeltava olotila. Todennäköisin diagnoosi: säkenöivästä voimasta johtuva oikosulku.

Skorpioni

24.10.–22.11.

Ryntäät aamupalaverista lobbauslounaalle, tiimipäivityksestä yhdistyksen kuukausikokoukseen. Välissä on pari lautakuntaa ja valtuuston istunto. Joko kesälomasuunnitelma on tehty? Todennäköisin diagnoosi: Henkinen masokismi.

Jousimies

23.11–21.12.

Talven lapsista Jousimies on se, jonka syntymäpäivä osuu onnekkaasti keskelle vilkkainta juhlakautta. Sosiaalisesti kyvykkäänä minglailijana Jousimies masentuu harvoin,

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 33

mutta saatat jäädä hyvä tyyppi -roolisi vangiksi. Todennäköisin diagnoosi: ADHD ilman AD:ta.

Kauris

22.12–19.1.

Mietteliäs tähtikartan tosikko Kauris etsii vastauksia suuriin kysymyksiin. Ympäröi itsesi oikeilla ihmisillä, jotka arvostavat tutkimusmatkojasi. Kyllä se siitä.

Todennäköisin diagnoosi: keskivaikea huvitus.

Vesimies

21.1.–19.2.

Vesimies ajelehtii alkukesän tuuliajolla.

Myrskyä tai tyyntä, Vesimies syyttää olosuhteita. Nyt kauhotaan eteenpäin kaksin käsin. Maata näkyvissä. Todennäköisin diagnoosi: kuumat aallot ja putkinäkö.

Kalat

20.2.–20.3.

Mustat aukot vetivät Kaloja puoleensa koko ällöttävän kylmän talven. Kaipaat trooppisiin vesistöihin. Saturnuksen integraali näyttää tuovan mielekkyyden elämääsi sitä mukaan kun vesi lämpenee.

Todennäköisin diagnoosi: runollinen melankolisuus.

Oinas

21.3.–20.4.

Jos jäät junnaamaan vanhoihin juttuihin, eivät voimasi riitä juuri mihinkään ja sairaudet iskevät tavallista helpommin. Pökkää itsesi liikkeelle, löydät laumasi ja lähdet tuoreille kesälaitumille. Todennäköisin diagnoosi: vuodenajoittain ilmenevä mökötys.

Härkä

21.4.–20.5.

Provosoituminen on helppoa jos mistäkin jonninjoutavasta. Adrenaliini pulppuaa ja olet täynnä elämänvirtaa. Pariutuminen parantaa elämänlaatuasi. Nauti, olet sen ansainnut. Todennäköisin diagnoosi: kohonnut verenpaine.

Dooris 1/2010 33

6/2/10 10:13 PM

Dooris – Naisasiaa. Asianaisille.

Demarinaiset on sosialidemokraattinen ja feministinen naisjärjestö, joka koostuu kaikenikäisistä, edistyksellisistä naisista.

Jäsenyys

Demarinaisten kannattava jäsenyys ei edellytä puolueen jäsenyyttä ja se on mahdollista kaikille. Jäsenyys maksaa 20 € vuodessa.

Dooris-lehti toimitetaan automaattisesti kaikille jäsenille. Jäseneksi liityt helpoiten osoitteessa www.demarinaiset.fi Yhteistyötahot

Teemme yhteistyötä monien järjestöjen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Tarkempia tietoja sidosorganisaatioistamme löydät nettisivuiltamme.

Toiminta

Perusjärjestöt, piirit ja keskustoimisto järjestävät monenlaista toimintaa sääntömääräisten kokousten ohella. Keskustelu- ja koulutustilaisuuksien ja seminaarien lisäksi Demarinaisten nuorten naisten Dooris-verkosto järjestää vapaamuotoisia tilaisuuksia ja lukupiirejä. Lisätietoja saat järjestösihteeriltä.

Helpoiten pääset mukaan ottamalla yhteyttä oman alueesi yhteyshenkilöön, liittymällä kannattavaksi jäseneksi tai inforinkiimme.

Tsekkaa uudet netttisivumme ja ryhdy bloggaajaksi osoitteessa www.demarinaiset.fi sekä blogit.demari.fi

TERVEISIN: Toiminnanjohtaja merja.vuohelainen@sdp.fi, p. 040 746 4070 Tiedotussihteeri nanna.jussila@sdp.fi, p. 044 061 5086 Järjestösihteeri kati.oksman@sdp.fi, p. 045 633 2636 Osastosihteeri mari.vasama@sdp.fi, p. 040 197 6404 Projektisihteeri anneli.velho@sdp.fi, p. 044 263 7021 (vaalityöntekijä 31.5.2011 saakka)

34 Dooris 1/2010

Dooris_10_v1.indd 34

6/2/10 10:13 PM

Vaikutetaan yhdessä paremman huomisen puolesta. www.sirpapaatero.net

Lisää osaavia demarinaisia eduskuntaan! www.susannahuovinen.fi

Työtä ja välittämistä!

Tuula Peltonen Kansanedustaja, erityisluokanopettaja, KM, Demarinaisten 1. vpj

tuula.peltonen@eduskunta.fi p. 050 512 2156 www.tuulapeltonen.net

Merja Kuusisto Kansanedustaja p. 050 512 2899 merja.kuusisto@eduskunta.fi www.merjakuusisto.fi

Johanna Ojala-Niemelä www.johannaojala-niemela.fi Ojala-Niemelä

www.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 35

1

18.11.2008, 09:06

Dooris 4/2009 35

6/2/10 10:13 PM

w w w.demarinaiset.fi

Dooris_10_v1.indd 36

6/2/10 10:13 PM