kokonainen kansa olisi unohtanut alkuperänsä, kielensä ja historiansa hyvin nopeasti. Tämä kaiken historian vastainen ja epälooginen johtopäätös pitää valtaa British-Israelismissa. Kuinka moni israelilainen joutui lähtemään maastaan Assyrian alueelle? Tiedetään, että merkittävä määrä eri heimoista oli jo aiemmin siirtynyt Juudan alueelle. Myös osa British-Israelismin kirjoittajista myöntää sen. Tiedetään myös, että tällaisissa karkotuksissa ei useinkaan viety koko kansaa, vaan merkittävin osa siitä. Keskeisin joukko karkotukseen joutuvia olivat kyvykkäät, ns. jalosukuiset ja yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset ihmiset. Kun Juuda aikanaan vietiin pakkosiirtolaisuuteen, niin 2.Kun.24:14 kertoo: ”Ja hän vei pakkosiirtolaisuuteen koko Jerusalemin, kaikki päälliköt ja kaikki sotaurhot, kymmenentuhatta pakkosiirtolaista, ja kaikki sepät ja lukkosepät; ei jäänyt jäljelle muita kuin maakansan köyhät.” Jer. 52 luvussa kerrotaan, että osa maan köyhistä vietiin, osa jätettiin. Valloittajan tarkoitus oli lamauttaa valloitetun maan poliittinen ja taloudellinen voima niin, että siitä ei ollut uhkaa valloittajalle. Pohjoisten heimojen pakkosiirtolaisuutta kuvaa teksti Sargon II58 ajalta. Siinä mainitaan, että 27 290 israelilaista vietiin pakkosiirtolaisuuteen hallituskaupunki Samariasta. Pakkosiirtolaisuuteen joutui merkittävä määrä kansaa, mutta eivät kaikki. Pakkosiirtolaiset, joista osa varmaan kuoli matkan rasituksiin, vietiin silloisen Mesopotamian, Tigris- ja 58
Assyrian hallitsija 721 (t.722)-705 eKr. 75