T
oistaiseksi voimassa oleva työsopimus (niin sanottu vakituinen työsopimus) päätetään normaalisti jommankumman työsopimusosapuolen suorittamalla irtisanomisella ja tällöin työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisajan pituus puolestaan määräytyy joko työsopimuslain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaan. Muu sopiminen (”jollei muusta sovita”) tarkoittaa, että irtisanomisajoista voidaan sopia toisin työsopimuksessa. Sopimuksessa sovittu irtisanomisaika peittoaa siis laissa säädetyt irtisanomisajat. Myös työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa saattaa olla määräyksiä noudatettavasta irtisanomisajasta. Ne vastaavat pääsääntöisesti lain mukaisia aikoja. Mikäli työehtosopimuksen mukainen irtisanomisaika ja työsopimuksessa sovittu irtisanomisaika eroavat toisistaan, noudatetaan työehtosopimuksen määräystä, ellei sitten työehtosopimuksessa ole annettu vapautta sopia asiasta toisin työsopimuksessa.
Irtisanomisajan lyhentäminen Irtisanomisen yhteydessä ei normaalisti ole mitään syytä suostua irtisanomisajan lyhentämiseen tai sen noudattamatta jättämiseen. Esimerkiksi työttömyyspäivärahaa ei makseta ajalta, jolta työntekijän olisi kuulunut saada irtisanomisajan palkkaa. Irtisanomisaika sitoo työsopimuksen kumpaakin osapuolta. Jos irtisanomisaikaa ei noudateta, toinen osapuoli voidaan velvoittaa maksamaan vahingonkorvausta. Vahingonkorvauksen määrä on noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Työntekovelvollisuudesta vapauttaminen Työntekijällä on irtisanomisaikana oikeus ja velvollisuus tehdä työsopimuksessa sovittuja tehtäviä ja työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa. Myyntityössä on kuitenkin yleistä, että työnantaja vapauttaa työntekijän työntekovelvollisuudesta irtisanomisajaksi. Helposti syntyy mielikuva siitä, että myös työsuhde päättyy tällöin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan työsuhde jatkuu muutoin normaalisti, työnantaja ei vain enää vastaanotakaan työntekijän työpanosta. Ilmoitus työntekovelvollisuudesta vapauttamisesta on syytä saada kirjallisena. Vaikka työntekovelvoitetta ei olisi, on työntekijällä siis oikeus saada irtisanomisajalta normaali palkkansa luontoisetuineen. Provisiopalkkaisella työntekijällä irtisanomisajan palkka on keskimääräinen palkka laskettuna esimerkiksi viimeisen puolen vuoden tai vuoden ajanjaksolta. Työntekijällä on myös oikeus käyttää esimerkiksi työterveydenhuollon palveluita. Mikäli työntekijällä ei ole luontoisetujaan käytössä irtisanomisaikana, tulee työnantajan korvata ne työntekijälle rahassa; käytännössä rahapalkkaan siis lisätään edun verotusarvon määrä. Työsopimusosapuolten tulee edelleen noudattaa normaalia työsuhteeseen liittyvää lojaliteettivelvollisuutta, riippumatta siitä
IRTISANOMISAJAT Jollei muusta sovita, työsopimuslain mukaan työn-
antajan noudatettavat irtisanomisajat ovat: • 1 4 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
• y ksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta • k aksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta • n eljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta • k uusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat: • 1 4 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta • y ksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
tehdäänkö irtisanomisaikana töitä vai ei. Työntekijän näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi kieltoa harjoittaa kilpailevaa toimintaa. Muun kuin kilpailevan työn vastaanottaminen puolestaan on sallittua, jos työvelvoitetta ei ole.
Vuosiloma irtisanomisaikana Työnantaja voi määrätä työntekijän vuosilomalle myös irtisanomisaikana. Tämä perustuu siihen, että vuosilomalain mukaan loman ajankohdan määrää viime kädessä työnantaja. Jos työnantaja määrää työntekijän lomalle, työnantajan tulee kuitenkin noudattaa laissa säädettyä ilmoitusaikaa ja säännöksiä loman sijoittamisesta lomakausiin. Työnantajan tuleekin ilmoittaa lomasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on loman ajankohta kuitenkin ilmoitettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Lomakausi on 2.5.–30.9. Vuosilomasta 24 päivää, eli kesäloma, voidaan määrätä pidettäväksi tällä lomakaudella ja sen ylittävä osa eli talviloma (6 päivää), ajalla 1.10.‒ 30.4. Vain jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4.–31.3.) ansaitut lomat voidaan määrätä pidettäväksi. Muut työsuhteen päättymiseen asti kertyneet ja pitämättömät lomapäivät maksetaan työntekijälle lomakorvauksena.
Myynti&Markkinointi
63