Issuu on Google+

2

2009

partiolippukunta ilvesveikot

75

vuotta

IVE 75


3 4 5 6

grigori fedorets

PÄÄKIRJOITUS

heidi korhonen

TÖTÄN TERVEHDYS saara heinänen

PÄPAN TERVEHDYS

markus helaniemi

JUHLAVUOSIKATSAUS

martti heinänen

8 10

EXTREME EXPEDITIONS: JÄÄMERIKEIKKA

12 14 15

VEIKKOJEMME VUODET: 1954-1974

kari, tatu ja aku

KAUNEUS PETTÄÄ

aleksi kyöttinen

toimitus

MENNYTTÄ JA TULEVAA LIHAKAUPAN SETÄ

IVE 75 10

8

12

murina@ilvesveikot.fi julkaisija osoite

Ilvesveikot ry

Mechelininkatu 49, 00250

Helsinki | www.ilvesveikot.fi vastaava päätoimittaja

lippukunnanjohtaja Grigori Fedorets 041 534 0134 toimituspäällikkö

Markus Helaniemi | 050 4666 551 toimitussihteeri

Aleksi Kyöttinen | 050 431 8161 taitto ja ulkoasu

  

Markus Helaniemi

toimituksen sähköposti

etunimi.sukunimi@ilvesveikot.fi painos painopaikka

250 kappaletta

Kopio Niini Oy Helsinki

issn kansi kuva

Markus Helaniemi

takakansi

M U R I N A 2 • 2 0 0 9

75

2

IVEn paraatiosasto

kuva jutut

0782-8977

Juhlavuosi 2009

Arttu Talvitie

sähköpostitse .txt, .doc tai

.rtf -muotoisena liitetiedostona osoitteeseen murina@ilvesveikot.fi postitse c/o Markus Helaniemi Pohjoisranta 20 C 65 00170 Helsinki Töölön tai Pasilan kolon ilmoitustaululle kuvat

liitetiedostona osoitteeseen markus.helaniemi@ilvesveikot.fi osoitteenmuutokset www.ilvesveikot.fi -> yhteystiedot


3 PÄÄKIRJOITUS

A

[OTTEITA PUHEESTA JÄÄMEREN RANNALLA]

rvon veikot, olemme tulleet pitkän matkan tänne maailman laidalle. Tämä on kuitenkin lyhyt matka verrattuna lippukuntaamme, joka on taivaltanut jo

varsin kunnioitettavan 75 vuoden ajan. Mitä kypsä 75 vuoden ikä tarkoittaa meidän ikäisille, maailmaa vielä aika vähän nähneille? Ainakin se kertoo

75 M U R I N A 2 • 2 0 0 9

sen, että partiopoikatoiminta on asia, joka kiinnostaa, ja jolle on tilausta aikakaudesta huolimatta. Tämä kannattaakin pitää mielessä niinä heikoimpina partiohetkinä, joita itse kullekin joskus väistämättä tulee. Ilvesveikkojen vahvuutena on perinteisesti ollut sukupolvien välinen siteiden säilyminen. Minulla on ilo nähdä täällä maailman äärellä veikkoja neljältä eri vuosikymmeneltä. Edellämme avautuvat varsin komeat maisemat. Samaa voidaan todeta myös Ilvesveikkojen tulevaisuudesta, josta tämäkin matka on mitä parhain osoitus. Eipä tule heti mieleen toista samanlaista joukkoa, joka tällaiselle matkalle lähtisi. Ja mitä parasta: tällä kertaa kotiin jääneissä nuoremmissa kavereissa on innokkuutta ja tarmoa mukana. Uskonkin, että kymmenen vuoden päästä mukana vastaavalla matkalla on mukana porukkaa jo viideltä eri vuosikymmeneltä. 75 vuotta on siis lähestulkoon takana. Jos haetaan vertausta oikeasta maailmasta, niin mieleen tulee viisauden

“P

artiopoikatoiminta on asia, joka kiinnostaa, ja jolle on tilausta aikakaudesta huolimatta”

saavuttaneen miehen ikä. Sukupolvien viisaus ja uroteot ovat taustalla muistuttamassa meitä siitä, että ilvesveikoille oikeastaan kaikki ovet ovat avoinna. Niin rakentajat, kasvattajat, graafikot kuin byrokraatitkin muusikoista ja kokeista puhumattakaan ovat voineet aina puuhastella mieleistään partiossa samanhenkisen porukan kanssa. Tämä päällepäin usein näkymätön harmonia on kantanut hedelmää jo 75 vuotta, ja tulee kantamaan vielä pitkään. Täten julistan ilvesveikkojen juhlavuoden avatuksi.

Grigori Fedorets Lippukunnanjohtaja

AP


7 TÖTÄN TERVEHDYS

T

öölön Tähystäjät ry:n puolesta, minun on ilo onnitella vanhentuvaa pikkuveljeämme Ilvesveikot ry:tä, sen täyttäessä 75 vuotta.

Lippukuntamme ovat toimineet yhteistyössä 1960-lu-

vulta lähtien. Olemme siis kasvaneet yhdessä läpi erilaisten vuosikymmenten. Tiiviistä yhteistyöstä huolimatta, olemme kuitenkin säilyttäneet omat identiteettimme. Lippukuntiemme erilaiset perinteet ja kulttuurit nivoutuvat hienosti yhteen esimerkiksi suurilla kesäleireillämme,

“O

lemme siis kasvaneet yhdessä läpi erilaisten vuosikymmenten”

erähenkisillä talvileireillämme sekä erilaisissa kaupunkitapahtumissa. Autamme ja tuemme toisiamme, kuten sisarusten kuuluu. Osaamme kuitenkin kritisoida toisiamme häpeilemättä ja antaa rakentavaa palautetta, kun siihen on tarvetta. Tapamme toimia yhdessä antaa molemmille loistavat puitteet erinomaiselle partiotoiminnalle. Kiitos siitä.

Toivotan Ilvesveikoille onnea juhlapäivänä sekä me-

nestystä tulevalle partiotaipaleelle.

Heidi Korhonen Lippukunnanjohtaja


5

I

PIIRIN TERVEHDYS

lvesveikot on tullut kunnioitettavaan 75 vuoden ikään. Juhlavuotta vietätte suomalaisen partion juhlavuoden aattona: ensi vuonna saamme iloita siitä,

että partiota on ollut Suomessa jo sata vuotta. On siis aika juhlia!

Olemme pari vuotta eläneet partiossa suuren uudis-

tuksen aikaa, kun partio-ohjelma ja koulutusjärjestelmä

on pantu uuteen uskoon. Syynä muutoksille on ollut partion jäsenmäärän laskeva suunta. Uudistuksilla on haluttu

taata, että partion antama lupaus tekemisestä ja toiminnasta voitaisiin pitää. Jokaisella partiolaisella on oikeus päästä tekemään itse ja oppimaan siten käden ja mielen

taitoja. Parasta partiota ovat kokoukset, retket ja leirit, jotka ovat täynnä toimintaa, vauhtia ja uusia kokemuksia.

Ilvesveikot on hyvin perinteikäs lippukunta. Perinteet

ovat hyvä voimavara. Vanhat, tutut tavat yhdistävät ihmisiä nyt ja vuosienkin eron jälkeen, ja perinteikkääseen

menoon voi turvautua silloin kun ei ole liikaa voimia keksiä aina uutta ja hohdokasta. Mutta lippukunta ei voi pitkään

pysyä paikallaan ja muuttumattomana. Sen kokoonpano ja nuori johtajisto voi muuttua nopeasti, ja ympäröivä yhteiskunta asettaa omat vaatimuksensa toiminnalle.

Muuttuvassa maailmassa selviytyminen ja menestyminen vaatii kykyä uudistua, joskus nopeastikin. On pystyttävä

vastaamaan eteen tuleviin haasteisiin ja omaksuttava uusia tapoja toimia.

“I

lvesveikoissa on kaikki se, mitä vaaditaan menestykseen ja kasvuun” Saatuani seurata Ilvesveikkojen toimintaa läheltä jo

vuosien ajan, olen vakuuttunut siitä, että IVE:ssä on kaikki se, mitä vaaditaan menestykseen ja kasvuun: jotain

vanhaa ja perinteikästä, jotain uutta ja vauhdikasta, ja jotain sinistä – partioaate. Ilvesveikot on tehnyt hyvää työtä toiminta-alueellaan partion hyväksi koko 75-vuotisen olemassaolonsa ajan. Lippukunnasta on aina ollut myös

aktiivisia johtajia mukana kantamassa yhteistä vastuuta

partiotoiminnasta piirissä. Vastuun kantamista Ilvesveikoissa ei ole koskaan pelätty. Toivon, että jatkatte toimintaanne mainioina veikkoina pitkään. Elinvoimainen lippukunta on partion ydin. Lämpimät onnittelut 75-vuotisjuhlavuonna ja paljon hauskoja toimintavuosia lisää!

Saara Heinänen Piirinjohtaja

5 75 M U R I N A 2 • 2 0 0 9


JUHLAVUOS  Mitä sinun lippukunnassasi

lokakuun toisena

tänä vuonna

lauantaina

lippukuntamme

täyttää 75 vuotta. Juhlavuosi näkyy lippukunnan toiminnassa koko vuoden ajan eri tavoin, juhlallisuuksista erilaisiin hankintoihin. Murina otti selvää mitä kaikkea IVEn synttäreiden kunniaksi

puuha-

taan.

Juhlaleiri Kiila IVEn ja TöTän perinteinen kesäleiri järjestetään tänä vuonna IVEn juhlavuoden teemalla 29.7.-6.8. Ohjelma

sisältää

vähintään

spektaakkelimaista

menoa synttärisankarin juhlistamiseksi. ”Juhlailtanuotio tulee lennättämään hatun paljonnähneenkin PJ:n päästä”, leirinjohtaja Arttu Piipponen kertoo.

80-vuotish Tänä

v

Ilvesveikkoje

riikin työstä

tehdään, läh

ryhmä perus

odotettavis

Edellis ovat

ja

Jäämerikeikka Juhlavuoden

startiksi

joukko vanhempia veikkoja suuntasi meren

toukokuussa

rannalle

Jää-

saunomaan

IVEn saunateltassa. Lue lisää reissusta tämän lehden

sivuilta

Uu uudisti Vanha uuden

Kylttiin o

tu lippuku

10-11!

sekä kuva

bongasiv

tikuuss

IVE Pääjuhla

Pääjuhla

pidetään

syntymäpäivä-

nä, lokakuun kymmenentenä, ja sinne

kutsutaan kaikki ilvesveikot perheineen.

70-vuotisjuhlista tuttu Ritarihuone ehdit-

tiin tänä vuonna viedä IVEn nenän edestä,

M U R I N A 2 • 2 0 0 9

75

6

mutta juhlapaikaksi löytyi Merisotakoulun juhlasali Suomenlinnassa. Tiedossa ainakin puheita, esityksiä, ansiomerkkien jakoa, kakkua, kahvia ja muuta hauskaa. Kutsu kolahtaa postiluukusta kesän kuluessa.


IKATSAUS  tapahtuu juhlavuonna?

7 75 M U R I N A 2 • 2 0 0 9

Juhlaretki syksyllä Synttäreiden teemalla

jatketaan

IVEn syysretkellä. Retken suunta ja ajankohta pidetään vielä pimennossa, mutta

meno

syksyises-

sä metsässä on varmasti mieleenpainuva ja juhlallisuudet huikeita.

Juhlamurina Pidät sitä kädessäsi! Tähän vuoden toiseen numeroon on kerätty juhlavuotta koskevia juttuja, siitä löytyvät TöTän ja PäPan tervehdykset lippukunnallemme ja se

historiikki

vuonna

en

täydentää

aloitetaan

IVEn

historiasta

kertovaa Veikkojemme Vuo-

80-vuotishisto-

det -sarjaa.

äminen. Suunnitelmia

hteitä kootaan ja työ-

stetaan. Tuloksia on

ssa vuonna 2014.

set

historiikit

vuosilta 1984

Uudet Trangiat

a 2004.

Juhlavuoden kunniaksi Ilvesveikot hankki kuusi uutta Trangia-keitintä retkikäyttöön. Uudet Trangiat ovat erittäin kovaa ja

usi kyltti Tänä myös

kevyttä alumiiniseosta ja jokaiseen

vuonna

IVE

keittimeen kuuluu kaasupoltin. Keit-

lippukuntakyltin.

timiä on jo päästy kokeilemaan

puinen kyltti sai siirtyä

ja

alumiinisen kyltin tieltä.

keittimien

on lasertekniikalla kirjoitet-

juhlasyysretkellä testailu

jatkuu.

untamme nimi ja kotipaikka

attu ilvespää-logo. Tarkimmat

vat kyltin jo paraatissa huh-

sa.

E 75 J uhl av u o s i merkki

Juhlavuoden merkik-

si jokaisen veikon par-

tiopaitaan

suunnitellaan

juhlavuosimerkki.

Monet

muistavat varmasti metallisen

70-vuotismerkin, jonka jokainen sai itse kaivertaa. Merkki julkaistaan viimeistään syysretkellä.

Johannes ja Juri kyltin kanssa


toriaan on mahtunut paljon toinen toistaan erikoi-

mahdolli-

ja

mitä

to-

Jäämeren pär skeissä Ville ja Put te

Reissu alkoi kololta torstaiaamuna 21.5.2009

IVE:n telttasaunassa ja tulla takaisin.

lopun aikana matkata Jäämeren rannalle, saunoa

toteuttaa yhden ikiaikaisen unelmamme: viikon-

päätimme

juhlavuonna

teuttaa. Tänä

dollista

ei ole mah-

omin voimin

jotain,

suuksia kokea

elämyksiä

le

n u o r e m mil -

on ollut antaa

laatuista. Vanhempien partiojohtajien tavoitteena

halu rikkoa rajoja ja kokea jotain uutta ja ainut-

tempauksissa on, partiotoiminnan lisäksi, ollut

sempia tempauksia. Yhdistävänä tekijänä näissä

e x p e d i t i o n s:

AP

Loppureissun suunnitelma oli yksinkertaisuu-

dessaan ajaa illaksi Kemijärvelle ja seuraavana aa-

muna sitten takaisin Töölöön. Mutta mikäs koskaan

olisi niin yksinkertaista? Aamu alkoi tällä kertaa tyh-

jentyneen renkaan vaihdolla. Aivan formulalukemiin

vaihtoaikamme ei riittänyt, sillä ensin oli saatava uusi

metrin syvyyteen rakennettuun tunneliin, pääsim-

me vihdoin maailman laidalle. Kapean, mutta sitä-

kin pidemmän tien päässä, jonka varrella oli varsin

runsaasti paikallisia kesämökkejä trampoliineineen,

kävimme kääntymässä Hamningbergin kylässä etsi-

en samalla suojaisaa yöpaikkaa.

Norjassa osataan suomea.

oli rapusaaliin puolesta pettymys, maisemat ja illan

kylään.

kiin saarella ja sinne johtavaan meren pohjalle 90

keama reitiltä pikkuteitä sinänsä kauniiseen kylään

matkamittariin ja koukata paluumatkalla Pykeijan

Lisäksi saatoimme todeta, että kyllähän Pohjois-

lua kuningasrapua. Vaikka lähes 50 kilometrin poik-

saimme kuningasvinkin lisätä kilometrejä Sprinterin

rapukekkerit palkitsivat kyllä tämän koukkauksen.

roksen jälkeen Pykeijan kylään ostamaan maan kuu-

roja in-the-most-northern-pitseria-of-EU. Samalla

Kierrettyämme yöttömän yön vaaleudessa

matkamme jatkui muutaman liikenneympyräkier-

käytimme viimeisen mahdollisuutemme tuhlata eu-

Varangin niemimaan ja tutustuttuamme kaupun-

Lauantai alkoi juhlavasti paraatilla ja lippukun-

nanjohtajan juhlavuoden avaavalla puheella. Pian

ja Norjaan. Ennen valtakunnan rajan ylittämistä

nottua ja vuonojen katveessa yövyttyä.

Perjantaina pääsimme sitten viimein tositoimiin

toi aistia lappilaista asumista vuosisatojen takaa.

Kyltinkantaja

jylhässä

vuonomaisemassa

VS

marssin tahdissa. Ohi-

osasto marssi Putte Huiman soittaman partio-

Varangerin

osastonjohtaja antoi osastolle lähtökäskyn.

riosasto Petteri Lankisen johdolla. Tasan kello 7

riryhmä. Muodon päätti Ilvesveikkojen mootto-

paikkasi Pekka ”Putte” Huiman luotsaama kita-

nen ja Villejen osasto. Rumpuryhmän poissaoloa

jooni” Piipponen, osastonjohtaja Martti Heinä-

Tomi ”Räkä” Männistö, lipunkantaja Arttu ”Pei-

kot järjestäytyivät muotoonsa.

Toukokuun 23. päivän aamuna paraatijou-

meisellä rannalla.

tiin käyntiin järjestämällä paraati maailman vii-

Ilvesveikkojen 75-vuotisjuhlallisuudet polkais-

juhlavuosi käyntiin maailman laidalla

a k k i e k i r e m ä ä j

tulee kuluneeksi 75 vuotta Ilvesveikot

ry:n perustamisesta. Ilvesveikkojen pitkään his-

tänä vuonna

e x t r e m e


hapiiri rakennuksineen oli hieno paikka, jossa saat-

saunoa ja harjoitella kylmässä vedessä uimista. Pi-

lauantaina. Sakarin sukutilalla saatoimme grillata,

jossa oli aikomus viettää myös paluumatkan yö

Kemijärvellä sijaitsi reissumme perusleiri,

tavissa.

saadaksemme tietää, onko reitti Ouluun asti ajet-

desta, lisäksi tapasimme Otson nelostien varrella

varrelta poimittiin Sakke Tikkurilasta ja Tomi Lah-

käyntiin ja matka kohti Kemijärveä alkoi. Matkan

kello viiden aikaan. Täyteen ahdettu Mersu hyrähti

Löydettyämme komean lahdenpoukaman lei-

nähdä

“S

jäämeressä tuli uitua, sen rannalla sau-

ulosteensekainen pommitus. Yhtä kaikki,

kien vastaus Amerikan-hapatukseen oli

onnistuihan se, tosin paikallisten kalalok-

lintuparven hätistelemiseksi onnistuisi. Ja

Baywatch-tyyppinen juoksentelu rannalla

toutuneena päätti Putte kokeilla miten

musta ja vaatimuksia. Ehkäpä tästä in-

Extreme Expedition eli EE-merkin ole-

haksia ja synnyttelimme myös tulevan

Sauna lämmössä vetreytimme li-

pesu- ja kiuasveden.

josta saimme myös tarvittavan makean

Jengi koossa

Extreme expeditor

Martti Heinänen

ke, Tomi, Ville H. & Ville S.

Pian optimaalinen paikka löytyi pienen joen törmältä,

hu hei poijjaat, me

koskaan. Huhahha

teimme sen: Arttu, Grigori, Martti, Pena, Putte, Sak-

aunan paikkaa arvottiin pitkään pyrkien huomioimaan vuoroveden tuomat pulmat”

aamuna saunamme olevan nousuveden saartama.

seuraavan

neet

edistymistä ja suunniteltiin tulevia. Säät suosivat ja

johon oli toki pakko kaikkien pulahtaa, ja toisaalta

aurinko ei laskenut

ihmeteltiin vaihtuvia maisemia, jäisiä järviä, kevään

pystyttää lämmön lähdettä liian kauas merestä,

halun-

nut. Juttu luisti, musiikki soi ja korttia pelattiin. Välillä

tuomat hienoiset pulmat. Toisaalta emme halunneet

emme

Vaikka matkaa kertyi lähes 3 300 kilometriä 85

tunnin aikana, ei pikkubussissa istuminen puudutta-

pitkään pyrkien huomioimaan vuoroveden vaihtelun

vaihdetuksi, ilman kunnollisia auton työkaluja.

rengas ruostuneesta telineestä irti ja tyhjä rengas

ja tietenkin telttasaunaa. Saunan paikkaa arvottiin

ripaikaksi aloimme välittömästi pystyttää telttoja kunnanjohtaja

”Ohimarssi

tilaiJäämeren lippukunnan-

jälkeen

joukot

pakkaantuivat

Ville Salo Extreme expeditor

saittuja maksamakkaravoileipiä.

moottoriosastoon ja alkoivat nauttia hyvin an-

Paraatin

levaisuuteen.

komeaan historiaan ja entistä komeampaan tu-

ympäröivää jylhänkomeaa luontoa lippukunnan

johtajan puhe, jossa muun muassa verrattiin

päätti

pauhun saattelemana

suuden

Juhlallisen

ohittaneet.

kun joukot olivat hänet

lippukunnanjohtaja

si

tote-

konsanaan”,

sa

sujui kuin oppikirjois-

vastaan.

na ottamaan paraatin

Fedorets oli jo valmii-

lippuGrigori

marssipaikalla


Kauneus pettää Kevätretki, joka kuori lumet maasta oli keväinen ilta

Helsingin rautatieaseman palloukkojen

luona. Paikalle oli kerääntynyt useita rinkoin varustautuneita sankareita, jotka olivat lähdössä kokeilemaan rajojaan. Juna- ja bussimatkojen jälkeen saavutaan kylmään pohjoiseen, jonnekin kauas... Hyiseen Nuuksioon! Heti alkuun tiedettiin, että retkellä selviäisivät vain ne astetta kovemmat kaverit. Päästyämme päivän määränpäähän pystytimme teltat ja siirryimme iltanuotiolle. Nuotiolla meitä kaikkia viihdytti IVEn oma satusetä Arttu Talvitie. Vähän sivummalla Pyry, lippukuntamme toinen satusetä, analysoi kylmän rauhallisesti ja rakentavasti partiota, mitä se Pyrylle on ja mitä Pyry on siitä mieltä... Iltanuotiolta siirryttiin puolijoukkuetelttoihin, missä osa pääsi nukkumaan ja osa jäi valvomaan kipinävuorossa. Lauantaina heräsimme lumisista pedeistämme uuteen päivään. Runsaan puuromuonituksen jälkeen oli ohjelman aika. Joukkueiden jaon jälkeen lähdimme vaeltamaan suureen tuntemattomaan mukanamme vain paperin pala, mitä myös kartaksi voisi joku kutsua.

“R

astien teemat vaihtelivat kompassin käytöstä kylmäkuoleman partaalla olevan hoitoon” Lähdimme varmoina ensimmäiselle rastille ja muuta-

man käännöksen jälkeen sinne myös saavuimme. Perinteikkään EA-rastin jälkeen vaellus jatkui. Melkein polven korkuisessa lumessa ja kovassa pakkasessa ei mielemme horjunut. Seuraavien rastien teemat vaihtelivat kompassin käytöstä

kylmäkuoleman

partaalla

olevan

ihmisen

hoitoon ja tietysti ruokaan. Jotkut

onnekkaat

pääsi-

vät jopa tanssahtelemaan. Monen

tunnin

tarpomisen

ja harhaan menon jälkeen saavuimme tutulle kämpälle jossa nuorempi väki jo odottikin. Nopean puolijoukkueen

GF

M U R I N A 2 • 2 0 0 9

75

10


11 pystyttämisen jälkeen fiilistelimme hetken, mutta ohjelma ei suinkaan ollut vielä ohi, vaan saimme vielä purkaa turhaa energiaa präidiksen merkeissä. Riehumisen jälkeen oli sauna. Joku rohkea sielu taisi avantoonkin pulahtaa. Päivä rupesi jo kääntymään seuraavaksi kun viimein painuimme telttaan nukkumaan. Sunnuntaina olikin sitten kotiinlähtöpäivä. Kämpällä siivoiltiin ja kamat pakkailtiin. Tämän jälkeen olikin aika

75 M U R I N A 2 • 2 0 0 9

palata takaisin sivistyksen pariin.

K ari K arttunen & Tatu Vehmas Varpushaukka

GF

kauneus pettää

–retki oli ehkä yksi tärkeimmistä partioret-

kistä, pääasiassa siksi, että sain riihitettyä kolmannen luokan. Mutta oli retkellä vaativatkin puolensa, 20 kilometriä apostolinkyydillä painava rinkka selässä. Aluksi käveltiin noin neljä kilometriä leiriytymispaikalle ja pystytettiin puolijoukkueteltat, yksi kylmä ja toinen lämmin kamiinalla lämmitetty teltta. Kun teltat oli pystytetty alkoi retken keittiö lämmittää ruokaa. Kauan siinä kestikin, saimme lämmintä vatsaamme vasta puoli yhdeltätoista. Keittiön valmistaessa ruokaa vartiolaiset leikkivät Arttu Piipposen johdolla Tömpstömps, wiuu wiuu, -räyhräyh-leikkiä. Ruuan valmistuttua söimme, haimme hiukan polttopuita ja menimme nukkumaan. Aamulla klo 10 alkoivat vartiot riihittämään. Riihittäessä vierähti 10 kilometriä tuosta vain. Kämpälle saavuttiin vaatteet märkänä, varpaat kylmettyneinä mutta kaikkien kasvoilla oli helpottunut ja onnellinen ilme: Jes, se on ohi. Loppuretki vietettiin partioaskareiden parissa, esimerkiksi teltanpystyttämistä, riukujen kuljetusta ja halkojen hakkaamista.

Aku Haapanen Villisika-vartio

GF

GF


Veikkojemme 1954vuodet 1974 Lähteenä teksteille ja kuville on käytetty Partiolippukunta Ilvesveikot ry:n 50-vuotishistoriikkia, julkaisuvuosi 1984. Vuonna 1955 Partiolippukunta Ilvesveikkojen perustamisesta oli kulunut kaksikymmentä vuotta. Pienestä ja vaatimattomasta lippukunnasta oli kasvanut yksi Helsingin suurimpia. Jäsenmäärä oli 282 jäsentä ja Suomenlinnaan oli perustettu oma osasto, joka keskittyi meripartiointiin. Kalusto oli vuosien mittaan kasvanut ja Suomenlinnan osastolla oli käytössä lahjoituksina saatuja pelastusveneitä. Suurin ja merkittävin lahjoitus oli vanhan merikarhun, kapteeni Vaarnan, kaksimastoinen kuunari ”Peter Simple”. Vesillelasku ei kuitenkaan mennyt odotusten mukaan, sillä alus upposi lähes saman tien. Kuunari saatiin kuiville, mutta sitä ei enää vesillä nähty. Aluksen uppoaminen varmisti omalta osaltaan sen, että Ilvesveikot lippukuntana pysyi maalla. Maineikas Ilves-vartio niitti kunniaa samana vuonna -55 voittamalla piirin partiotaitomestaruuskisan ja moni

“A

luksen uppoaminen varmisti sen, että Ilvesveikot lippukuntana pysyi maalla” vanhempi poika oli mukana rakentamassa piirin kämppää Kiljavalla. Vuonna 1956 muutettiin taas kerran. Tällä kertaa Mechelininkatu 49:n kellariin, jossa oli toiminut peltisepänverstas. Suurella työllä kolo saatiin varsin siistiksi

Lollipop aalloilla, peräsimessä Olli Aulio

kokoontumispaikaksi. Tuohon aikaan lippukunnalla ei ollut M U R I N A 2 • 2 0 0 9

75

12

muita tukijoita kuin kannatusyhdistys. Varainhankinnalla laskuista selvittiin ja kololle järjestettiin esimerkiksi jätepaperin vastaanottopiste. Näihin aikoihin Suomenlinnan osastosta tuli itsenäinen meripartiolippukunta. Vuonna 1957 Jamboreelle Englantiin osallistui peräti 12 poikaa, mikä oli erityisen paljon ottaen huomioon, että 50-luvulla ei monikaan suomalalainen matkustellut ulkomailla. Jamboree oli siihenastisista maailman suurin,


13 osallistujia oli yhteensä 30 000. Ilvesveikko Heikki Virtakannas valittiin suomalaisten edustajista kättelemään itse kuningatar Elisabethia.”En pese kättäni ainakaan kolmeen viikkoon”, kerrotaan pojan sanoneen. Kansallissäveltäjä

Jean

75v

Sibeliuksen

hautajaisissa

30.9.1957 Ilvesveikot muodostivat partiopoikien lippujoukkueen ja näin olivat osana kunniakujaa. Vuonna 1958

kirjattiin

lippukunnan

vahvuudeksi 241 poikaa ja historiikissa mainitaan, että Ilvesveikot taisi silloin olla Helsingin ta.

suurin

lippukun-

Samaisena vuonna han-

kittiin,

mistäs

muualtakaan,

kuin Veikkolasta Simolammen Rannalta 6400 m² retkeilypalsta. Kannatusyhdistys teki rohkeasti

velkaa, jota pikkuhiljaa lyhennettiin. Meripartiotoimintaa varten hankittiin purjevene nimeltä ”Lollipop”. Lippukuntalehti

Murina

perustettiin

vuonna

1958 ja siinä kerrottiin tulevista ja menneistä tapahtumista. Alkuvuosien Murinoissa oli paljon vitsejä ja kilpailutehtäviä. 60-luvun luetuin palsta oli mitä luultavimmin ”Silppusäkki”, jossa kerrottiin pikku-uutiset ja kuumimmat juorut. Ensimmäinen ilvesveikkojen talvileiri pidettiin Veikkolassa vuonna 1959 ja mukana oli myös Haagan Eräveikkoja. 60-luvun alussa vartioita oli toiminnassa seitsemän. Merkkejä suoritettiin ahkerasti, kisoissa käytiin ja retkeiltiin. Joka vuosi järjestettiin kesä- ja talvileiri ja 60-luvulla oli suunnistus-uinti-, soutu- ja ampumahiihtokilpailuja. Johtajisto oli mukana verenluovutustoiminnassa ja filmi iltoja pidettiin. Vuonna 1963 Ilvesveikot järjestivät koko par tiopoikapiirin salapoliisikilpailun

Hiipivän

“I

lvesveikot taisi olla silloin Helsingin suurin lippukunta”

Haamun. Samaisena vuonna Veikkolan kämppää alettiin rakentaa ja ”Lollipop” oli myytävä varoja varten. Vuonna 1965 itse kämppä saatiin valmiiksi, tosin sauna puuttui, koska varat loppuivat kesken. Myös ensimmäiset johtajiston leffamarathonit pidettiin 60-luvun lopulla. 1970-luvulla Ilvesveikkojen toiminta painottui historiikin mukaan, kuten aikaisemminkin, kunnon vanhanajan partiotoimintaan. Johto oli sen verran konservatiivista, ettei aivan heti menty uusien järjestötuulien mukaan. Vartioiden kokoukset, retket, leirit ja kilpailut muodostivat toiminnan rungon. Vuonna 1974 Ilvesveikot täytti kunniakkaat 40 vuotta ja samaisena vuonna Ilvesveikot ottivat itselleen päävastuun Hiipivästä Haamusta. Vuosina 1955–75 lippukunnanjohtajina toimivat: Ilmari Paasiala, Martti Laiho, Asko Rantti sekä Olli ja Paavo Aulio. Kahdenkymmenen ensimmäisen vuoden aikana Ilvesveikkojen toiminta oli melko hektistä, sillä koloa vaihdettiin ahkeraan. Mutta onneksi vuosina 1955–75 muuttotahti rauhoittui, kun Ilvesveikot löysivät vihdoin sen oikean, Mechelininkadun kolon. Olemmehan vielä tähänkin päivään asti viihtyneet siellä vallan hyvin. Kiitos kuuluu myös kannatusryhditykselle Veikkolan maista ja kämpästä. Kolo ja kämppä ovat monelle Ilvesveikolle kuin toinen koti.

Aleksi Kyöttinen Toimitussihteeri

75 M U R I N A 2 • 2 0 0 9


MENNYTTÄ JA TULEVAA partiokausi päätettiin

tänä vuonna toukokuun lopulla mu-

kavasti kotoisessa Sibeliuspuistossa. Kevätkauden päättäjäisten järjestäjä Laura TöTästä oli löytänyt hyvän paikan monumentin viereisestä mäestä, joka toimi luonnollisena amfiteatterina. Paikalla oli paljon väkeä ja yhteishenki ilta-auringon teessa

pais-

lehmusten

alla oli hyvä. Perinteisten ryhmien esitysten välissä laulettiin ja leikittiin. MH

Heidi kertoo seuraavasta leikistä

Jäämerikeikalta kotiutuneet ilvesveikot pääsivät kertomaan kokemuksistaan laululeikin avulla ja etenkin hurja hippamarathon nosti hien pintaan. jaettiin

Lopuksi suoritus-

merkkejä ja muita huomionosoituksia ja

syötiin

tietysti

keksejä. MH

Hipan hurmaa

Ilvesveikkojen hopeinen ansiomerkki jaettiin 26.5. seuraaville: Ville Hautala Aleksi Kyöttinen Mika Länsimäki Tuomas Rauanheimo Murina onnittelee! ive ja tötä osallistuivat

huhtikuun lopulla perinteiseen

partioparaatiin Helsingin sydämessä. Tänä vuonna teeman “Kohtaaminen” saanut tapahtuma huokutteli aurinkoisille kaduille tuhansia partiolaisia marssimaan. Iven ja TöTän rivistö oli jälleen kaupungin särmin, ja kolmen hengen rumpuryhmä tahditti askeleet näyttävästi ja kuuluvasti. Paraatia edeltäneissä juhlallisuuksissa Senaatintorilla IVEstä Markukselle ja TöTästä Linda “Hapsu” Tuomiselle jaettiin toisen luokan Mannerheim-soljet. Murina onnittelee!

Tulevia tapahtumia

M U R I N A 2 • 2 0 0 9

75

14

Kevätkauden avaustapahtuma

26.8.

Juhlasyysretki

2.-4.10.

75-v. pääjuhla

10.10.


15

LIHAKAUPAN SETÄ huh huh,

hikeä valuu Sedän selkää pitkin näillä keleillä.

Sulatusuunia simuloivaa tunnelmaa Sedän lihanleikkaamossa ei ainakaan vähennä Sedälle lähetetyt kuumaakin kuumemmat skuupit. Muutamien Veikkojen toimien perusteella kevät on selvästi tullut ja mennytkin jo. Asiaan, eikö: Aloitetaan iloisilla perhetapahtumilla. Taatusti historian ensimmäinen Ilvesveikko-Ilvesveikko-parin lapsi on syntynyt! Aino ja Iglu saivat vuoden alussa kauniin tytön, joka kastettiin Helkaksi. Murina onnittelee uusia vanhempia ja toivottaa onnea perhe-elämään! Kuva 1 Lippukunnanjohtajamme Grigori on löytänyt työpaikaltaan Itellasta jopa itseään paremmin Suomen postinumerot hallitsevan henkilön, joka tottelee nimeä Katja. Voiko moista tyttöä vastustaa - ja aivan niin, suttuisen kuvamateriaalin tueksi ei enempää sanoja tarvita. Setä seuraa mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä. Gregi, olet listallani! Kuva 2 Palkitussa

lippukuntalehti

Murinassakin

vaikuttava

Aleksi “Smoothie” Kyöttinen on saatu kiinni itse teosta kevään partioparaatissa. Ovelasti matalalla profiililla suuren yleisön edessä pelaillut Aleksi pyöritteli vaaleaverikköä tunnetusti taitavilla repliikeillään. Kuva 3 Takavuosina Vuoden pelimies -titteleitä kuin horsmia kerännyt Pekka on tavattu eräässä kaupungin kulttuuritapahtumassa mielenkiintoisessa seurassa. Setä on saanut haltuunsa raskauttavaa kuvamateriaalia tilaisuuden naamiopukukoodista huolimatta. Rakeinen kännykkäkamerakuva ei aivan vastaa tuhatta sanaa, mutta kertoo ainakin yhtä paljon kuin 874 sanaa. Kuva 4 Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua kesäleiri Kiilan lähestyessä. Muistakaa lapset, että Setä on sielläkin valppaana seuraamassa tilannetta, ja vaikka ympäröivä metsä, pimenevät illat ja iltanuotion rätinä tuntuvat rauhallisilta, Setä on aina jossain.

1

3

2

4

75 M U R I N A 2 • 2 0 0 9


Haluatko tukea tätä joukkoa? Liity nyt Ilvesveikkojen Kannatusyhdistykseen ja tuet arvokasta partiotoimintaa Töölössä ja Pasilassa. Lisätietoja puheenjohtaja Heikki Hakalalta 040-504 4554

MURINA TUKEE MIEHEKSI KASVAMISTA


Murina 0902