Muistikodin opas by muistisalo

Muistikodin opas

Suunnitteluapua muistiystävällisen asumisen tueksi Muistikylä-projekti 2016-2018 Salon Muistiyhdistys ry

Julkaisun sähköinen osoite: www.muistisalo.fi Oppaan toteutus: Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä-projekti 2016-2018 www.muistisalo.fi/projektit www.facebook.com/muistikyla Tekstit: Kaarlela Kirsi-Marja, Haapakoski Maija, Metso Mari ja Aulén Riina Neuvonantajat: Taina Semi, Eerik Virtanen, Jere Kaunisto ja Jere Rajaniemi Taitto: Rauno Kokko/AdReactor Kansikuva Karen Cipre/Muistikylä-projekti 2018 Tero Teränen/StudioLuxi kuvat 1, 26, 98 Karen Cipre/Muistikylä-projekti kuvat 3, 11, 12, 28, 30-40, 100 Karen Cipre/Monikulttuurinen muisti-projekti kuvat 4, 6-10, 13, 14, 41-44 Maija Haapakoski/Muistikylä-projekti kuvat 2, 5, 15-21, 27, 29, 45, 46, 49-75, 100 SuvantoCare kuvat 22, 23 Clutter Image Rating kuva 24 Varsinais-Suomen pelastuslaitos kuva 25 Salon Muistiyhdistys ry ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry kuvat 47, 48 Laura Zia ja Satu Aaltonen kuvat 76-83 Maija Haapakoski, Laura Zia ja Satu Aaltonen 84-97 Monikulttuurinen muisti-projektin etnistaustaisille henkilöille kohdennetut muistisairauksien tunnistamisen ja keskustelun kuvakortit 4, 14, 41, 44 Monikulttuurinen muisti-projektin videoiden kuvat 10, 13, 42, 43 Linkit videoihin ja muuhun materiaaliin löytyy osoitteesta www.muistisalo.fi/projektit 1. painos 12/2018 2

Muistikodin opas Suunnitteluapua muistiystĂ¤vĂ¤llisen asumisen tueksi

1. Alkusanat Valmennuksista saadun palautteen ja havaintojen perusteella huomasimme, että kohderyhmillä on melko vähän tietoa erityisesti fyysisen ympäristön merkityksestä toimijuuden ja osallisuuden tukena. Toisaalta palautteissa nousi esille uutena oivalluksena oman käytöksen merkitys ja osuus onnistuneessa vuorovaikutuksessa muistisairautta sairastavan henkilön kanssa.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta noin 193 000 etenevää muistisairautta sairastavaa henkilöä. Vaikka muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä, on työikäisiä muistisairaita maassamme noin 7000. Kuten Muistikylä-projektin hankehakemuksessa todetaan, useat muistisairaisiin henkilöihin kohdentuvat toimenpiteet liittyvät sairauden tunnistamiseen ja hoitoon, aivoterveydestä huolehtimiseen ja lähipiirin tukemiseen. Sen sijaan vähäisemmälle on jäänyt muistisairaan henkilön lähiympäristön huomioiminen ja merkitys toiminnan tukena, vaikka muistisairaudet aiheuttavat erilaisia haasteita arkiympäristössä toimimisessa. Muistioireisen ikääntyneen kodin muutostöihin on tartuttu valtakunnallisesti muun muassa Ympäristöministeriössä ja THL:ssa, mutta toimenpiteiden jalkautuminen laajalle käytäntöön näyttää olevan vielä edessäpäin. Ammattihenkilöillä saattaa olla pirstaleiset tiedot toimenpiteistä sekä niiden vaikutuksista ja esimerkiksi taloyhtiöt jäävät yleensä ilman asiantuntija-apua muutostöitä suunniteltaessa.

Idea Muistikodin oppaasta syntyi, kun huomasimme, että on tarve saada opas, johon olisi kerätty tiivistetysti ja käytännönläheisesti yhteen kaikki oleellinen tieto liittyen muistisairaan henkilön esteettömyyteen. Fyysisen ympäristön suunnittelua tukemaan toteutimme yhteistyössä Salon kaupungin sekä Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen kanssa muistiystävällisen ja paloturvallisen esimerkkiasunnon Rumpali 21. Oppaasta löytyy tietoa myös tästä. Aluksi Muistikodin oppaasta piti tulla Muistiesteettömyyskartoitus, jonka avulla kodin tai muun ympäristön muistiesteettömyyttä olisi voitu tutkia ja kartoittaa. Projektin aikana kuitenkin huomasimme, että on haastava tehdä kartoitusta näin laajasta aiheesta. Tästä syystä päädyimme kuvitettuun oppaaseen, johon olemme keränneet kaiken käsiimme saadun tiedon aiheesta. Olemme keränneet oppaaseen asioita, joita on hyvä ottaa huomioon muistisairaan henkilön asuinympäristöä tarkasteltaessa ja kehittäessä. Oppaan avulla pyrimme levittämään tietoutta muistiesteettömyyteen vaikuttavista asioista ja muistiystävällisestä ympäristöstä.

Salon Muistiyhdistyksen Muistikylä -projektin (2016-2018) yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa ja jalkauttaa projektin kohderyhmille tietoa muistiesteettömästä ja muistiystävällisestä toimintaympäristöstä sekä edesauttaa näiden toimintaympäristöjen kehittämistä. Tämän kautta pyritään ylläpitämään ja lisäämään muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä toimijuutta sekä osallisuutta. Kokonaisuudessaan projektin kohderyhmää ovat olleet muistiperheiden lisäksi muun muassa palvelualan ammattilaiset ja taloyhtiöiden toimijat, sosiaali- ja terveysalan henkilöstö sekä eri alojen opiskelijat.

Oppaassa oleellisessa osassa olevien kuvien ja esimerkkien tarkoituksena on auttaa lukijaa hahmottamaan helpommin mahdollisia ratkaisuja omaan tarpeeseen. Vaikka oppaan muutostöiden kohteena onkin koti, voidaan monia asioita soveltaa myös julkisiin tiloihin. Olemme keränneet oppaaseen myös hyvään

Projektin aikana järjestettiin yhteensä 16 Muistiystävällinen toimija -valmennusta muun muassa palvelualan ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä vapaaehtoistyöntekijöille. 4

ja arvostavaan kohtaamiseen liittyviä asioita. Positiivinen, turvallinen, ymmärtävä ja ystävällinen ilmapiiri on olennainen osa muistiystävällistä ympäristöä. Tärkeää on, että ympäristö vielä tämän lisäksi osaa huomioida muistisairaiden ihmisten erityistarpeet. Lisäksi olemme koonneet ympäristön toimijoille (esimerkiksi palvelualan ammattilaiset) vinkkejä muistiystävällisestä palvelusta.

Opas on tarkoitettu muistisairautta sairastavalle, hänen perheelleen ja läheisilleen, sekä kaikille, joita muistiesteettömän ja muistisairaan henkilön toimijuutta vahvistavan ympäristön kehittäminen kiinnostaa.

Oppaan lopusta löytyy opinnäytetyö, jonka tuotoksena syntyi haastatteluohjeistus muistiesteettömyyden kartoittajalle. Haastatteluohjeistus on opinnäytetyön lopussa ja linkki opinnäytteeseen löytyy kohdasta ”Projektille tehdyt opinnäytetyöt” (neljäs opinnäytetyö Muistisairaan kokemus ympäristöstään ja haastatteluohjeistus kokemusasiantuntijoiden haastatteluun).

Olemme saaneet kullanarvoista apua sekä kollegoiltamme että myös yhdistyksen ulkopuolelta. Opas ei olisi valmistunut ilman eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten monipuolista apua. Kiitos kaikille mukana olleille!

Opas on pyritty pitämään käytännönläheisenä ja selkeänä, jotta siitä olisi hyötyä ja iloa mahdollisimman monen arjessa.

Salossa 30.11.2018 Mari Metso, Maija Haapakoski

Kuva 1. Maija ja Mari Taukopaikka-penkillä

Maija Haapakoski on muotoilija ja

Mari Metso on lähihoitaja ja teologi,

sisustussuunnittelija. Maijan vastuualueena Muistikylä-projektissa on ollut fyysinen esteettömyys. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi tilojen suunnittelua, tilasuunnittelun ohjeistuksen kehittämistä ja muistiesteettömyyden hahmottamista.

jonka vastuualueena on ollut sosiaalinen esteettömyys. Mari on projektin aikana muun muassa käynyt pitämässä Muistiystävällinen toimija -valmennuksia, Aistipuutos -testauksia ja kirjoittanut näistä hyvät käytännöt.

Sisällys 1. Alkusanat ____________________________________________________________ 4 2. Muistiesteettömyys __________________________________________________ 8 Fyysinen esteettömyys ________________________________________________ 10 Sosiaalinen esteettömyys ______________________________________________ 11 Psyykkinen esteettömyys ______________________________________________ 11 Kognitiivinen esteettömyys _____________________________________________ 12 Aistiesteettömyys ____________________________________________________ 13 Näkö ________________________________________________________ 13 Kuulo ________________________________________________________ 13 Tunto ________________________________________________________ 14 Maku ja haju __________________________________________________ 14 Taloudellinen esteettömyys _____________________________________________ 15 Kulttuurinen esteettömyys _____________________________________________ 15

3. Muistiesteettömyyden kartoittaminen ja kodin merkitys ________________ 16

Muistiesteettömyyskartoitus _____________________________________ _______ 17 Kodin merkitys _______________________________________________________ 18 Mikä tekee kodista kodin _______________________________________________ 19 Turvallisuuden tunne ja kodikkuus ________________________________________ 19

4. Turvallisuus ja teknologia _____________________________________________ 20

Teknologian hyödyt ja haasteet __________________________________________ 20 Kodin turva _________________________________________________________ 22 Esteettömyys ja apuvälineet ____________________________________________ 24 Paloturvallisuus _____________________________________________________ 26 Liikkuminen ________________________________________________________ 29

5. Valaistus ja värit ______________________________________________________ 30

Hahmottaminen ja kontrastit ____________________________________________ 31 Tunnelman luominen __________________________________________________ 32 Ratkaisuja valaistukseen _______________________________________________ 32 Vuorokausirytmin tukeminen ____________________________________________ 33

6. Tilat ja niiden suunnittelu, muutto

__________________________________ Muutto ____________________________________________________________ Yleisesti tärkeää huomioitavaa __________________________________________ Pihapiiri ___________________________________________________________ Sisääntulo ja eteinen _________________________________________________

34 35 36 37 38

Keittiö ____________________________________________________________ 40 Saunatilat _________________________________________________________ 41 Kylpyhuone ja WC ____________________________________________________ 41 Makuuhuone _______________________________________________________ 42 Olohuone __________________________________________________________ 43 Tavaroiden ja vaatteiden säilytys _________________________________________ 44 Materiaalit ja akustiikka ________________________________________________ 44 Suunnittelijalle ______________________________________________________ 45

7. Muistiystävällinen kohtaaminen _____________________________________ 46

Asenne ratkaisee ____________________________________________________ Onnistunut kohtaaminen ______________________________________________ Muistiystävällinen kieli _______________________________________________ Vinkkejä muistiystävälliseen palveluun ___________________________________

8. Muistisairauksien hoidon lääkkeettömät keinot

46 48 50 51

_______________________ 52

9. Esimerkit ja materiaali

______________________________________________ 54 Tarkistuslista: Turvallisuus kotona _______________________________________ 55

Esimerkkitilat CASE Rumpali21 _______________________________________________ 57 CASE Salon Muistiyhdistyksen Päiväpaikka _________________________ 66 CASE Ilolansalo ________________________________________________ 68 CASE Särkisalokoti ______________________________________________ 72 CASE Taukopaikka-penkki ________________________________________ 78 CASE Muistikodin pienoismalli ____________________________________ 79 Projektille tehdyt opinnäytetyöt Paikannusapuvälineet muistisairaan ulkona liikkumisen tukena __________ 80 Puhevammaisten tulkkauspalvelun soveltuvuus ______________________ 80 Näyttötyö Rumpali21 sisustussuunnitelma __________________________ 81 Muistisairaan kokemus ympäristöstään ja haastatteluohjeistus kokemusasiantuntijoiden haastatteluun _____________________________ 81

10. Lähteet ja lisätietoa _________________________________________________ 82

2. Muistiesteettömyys ”Esteettömyyttä ja saavutettavuutta käytetään usein sanaparina. Esteettömyydellä tarkoitetaan lähinnä fyysistä ympäristöä, kuten rakennuksia, ulkoalueita ja julkisia liikennevälineitä. Saavutettavuudella tarkoitetaan ”aineetonta” ympäristöä, kuten tietoa, verkkosivuja, palveluja ja asenteita.” Lähde: www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/ saavutettavuus 3.12.2018.

Tässä luvussa perehdytään siihen, mitä esteettömyys ja muistiesteettömyys tarkoittavat ja mitä eri osa-alueita näiden termien alle kuuluu. ”Esteettömyys ja turvallisuus korostuvat muistisairauden edetessä, kun hahmottaminen, toiminnanohjaus ja lähimuisti heikkenevät.” (Muistiliitto: Hyvän hoidon kriteeristö 2016)

Saavutettavuus on kohtalaisen uusi termi ja sen määritelmät vaihtelevat Suomessa ja muualla maailmassa jonkin verran. Koska olemme itse perehtyneet asioihin enemmän esteettömyyden näkökulmasta, päätimme käyttää selkeyden vuoksi tässä oppaassa vain termiä esteettömyys, myös silloin kun käsitellään aineetonta ympäristöä.

Invalidiliiton vuonna 2009 julkaiseman Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoituksessa todetaan, että esteettömyydellä tarkoitetaan yhdenvertaisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan itsenäisesti ja omana itsenään. Esteettömyys on fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen ympäristön toteutumista siten, että jokainen meistä voi toimintakyvystään riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Muistinäkökulmaa tarvitaan mukaan esteettömyyden määrittelyyn, sillä silloin otetaan huomioon myös muistisairauksien aiheuttamat erityistarpeet. Muistiesteettömyyden tärkeimmät osaalueet ovat sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen, kognitiivinen sekä aistiesteettömyys. Muistiesteettömyys on siis yleistermi, joka kattaa kaiken sen, mitä tulee huomioida, kun kohderyhmänä ovat muistisairautta sairastavat henkilöt.

Esteettömät ja toimivat ratkaisut helpottavat jokaisen ihmisen liikkumista ja toimimista. Arvion mukaan kaikki ihmiset ovat keskimäärin 40% elinajastaan eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteisiä, joten jossain elämän vaiheessa meistä jokainen joutuu tekemisiin ympäristön esteettömyyden kanssa.

Muistiesteettömyys on yksilöllistä ja tästä syystä muistiesteettömyyden kartoitusta on hyvä tehdä moniammatillisessa tiimissä, jossa tärkeimpänä osana on muistisairas ja hänen läheisensä. Esteettömyyden eri osa-alueiden lisäksi muistiesteettömyyteen liittyy olennaisena osana muistiystävällisyys. Muistiystävällisyydestä lisää oppaan luvussa 7.

Myös saavutettavuudesta puhutaan nykyään paljon ja termi sisältää paljon samoja asioita esteettömyyden kanssa. Invalidiliitto määrittelee saavutettavuuden ja esteettömyyden lyhyesti näin:

Oppaassa tutustutaan esteettömyyden eri osa-alueisiin, jotka ovat aina suhteessa kokonaisuuteen sekä toisiinsa. Esteettömyyttä olisikin mahdollisuuksien mukaan arvioitava aina yksilöllisesti, jokaisen ihmisen 8

Termien viidakossa voi eksyä ja siksi onkin hyvä muistaa, että käytännön arkielämässä ei tarvitse muistaa mikä esteettömyyden osa- alue milloinkin on kyseessä. Pääasia muistiesteettömässä ympäristössä on, että se on positiivisesti toimintaa ohjaava ja jossa jokainen kohdataan kunnioittavasti, osallisuutta ja toimijuutta tukien.

kohdalla erikseen. Kaikissa tämän oppaan esteettömyyksien kuvauksissa pääasiallinen lähestymistapa on muistisairaan henkilön näkökulma. Tarkastelemme muistisairaan henkilön ympäristöä ennen kaikkea kotija lähiympäristön kannalta ja oppaasta löytyy käytännön esimerkkejä siitä, miten ympäristöä tai vallitsevaa ilmapiiriä voidaan muuttaa muistiesteettömäksi.

Kuva 2. Muistiesteettömyys-sateenvarjo. ”Muistiesteettömyys on mielestäni sateenvarjo kaikille esteettömyyden osa-alueille. Kun nämä huomioidaan, tästä muotoutuu muistiystävällinen ympäristö. Muistiystävällisen ympäristön suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon muistisairaan ihmisen omat kokemukset koetusta ympäristöstä - siis sosiaalinen, fyysinen, kognitiivinen, aistillinen sekä organisationaaliset ympäristöt, jotka vaikuttavat muistisairaan ihmisen kokemuksen syntymiseen. Tulevaisuudessa toivon itse universaalia muotoilua. Sellaisia rakennettuja ympäristöjä, jotka sopivat kaikille, estävät leimaamisen ja lisäävät osallistumisen mahdollisuuksia arjen päivittäisiin toimintoihin sekä merkityksellisiin ihmissuhteisiin eri sukupolvien ja ryhmien kanssa.” (Taina Semi, sähköpostikeskustelu 13.11.2018) 9

Fyysinen esteettömyys Perinteisesti esteettömyyden ajatellaan tarkoittavan fyysistä esteettömyyttä. Fyysinen esteettömyys tarkoittaa siis sitä, että tilassa ei ole liikkumisen esteitä, tai jos on, ne on ratkaistu apuvälineillä. Fyysinen esteettömyys on hyvä lähtökohta esteettömyydelle ja sen konkreettisuus tekee esteettömyyden helpommin ymmärrettäväksi. Ikääntyminen heikentää lihasvoimaa ja rajoittaa vähitellen liikeratoja. Nämä vaikuttavat muun muassa tasapainoon ja liikkumiseen kokonaisuudessaan. Myös muistisairaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi jäykkyyttä ja askeleen madaltumista.

Kuva 3. 10

Fyysinen esteettömyys • Tasoerot huomioitu: tasaiset, portaattomat ja kynnyksettömät kulkuyhteydet, loivat luiskat, hissit, tasoerot tai portaan reunat merkattu näkyväksi kontrastivärillä • Tilaa liikkua: väljät ja siistit oviaukot, kulkuväylät, luiskat, hissit ja wc-tilat • Sopivat etäisyydet: korostuu kantamusten kanssa, hitaasti liikuttaessa, heikompikuntoisilla ja ikääntyvillä. Levähdysmahdollisuudet tukevat itsenäistä liikkumista • Ulottuminen: sopivalla korkeudella olevat painikkeet, naulakot ja tukikahvat. Riittävän paljon tukia • Orientoituminen ja tasapainon säilyttäminen: selkeät ja helposti hahmotettavat ratkaisut • Luistamattomia pintamateriaaleja, siisteyttä ja kunnossapitoa • Ajan tasalla olevat turvalaitteet ja tarvittavat apuvälineet • Vaaran paikat korjattu tai merkitty selkeästi • Suuria ja selkeitä opasteita (numerot, tekstit, kuvat) • Muistisairasta henkilöä pelottavat tai hänelle mahdollisesti vaaraksi olevat asiat ja esineet on poistettu • Hyvin suunniteltua ja esteettistä • Hyvälaatuisia ja loppuun saakka mietittyjä ratkaisuja • Kontrastivärejä tarvittavissa kohdissa • Tukevia ja oikein mitoitettuja huonekaluja • Riittävä ja tarkoituksenmukainen valaistus

Sosiaalinen esteettömyys

Psyykkinen esteettömyys

Sosiaalinen esteettömyys liittyy ihmisen ympärillä oleviin toimijoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Yksinkertaistettuna sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa avointa, kannustavaa ja turvallista ilmapiiriä, joka ilmenee kohtaamisissa kunnioittavan ja arvostavan asenteen kautta. Sosiaalisesti esteettömään ympäristöön ihminen kokee olevansa tervetullut omana itsenään ja tulleensa kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Lisää sosiaalisesta esteettömyydestä luvussa 7.

Psyykkinen esteettömyys kulkee käsi kädessä sosiaalisen esteettömyyden kanssa. Näitä kahta esteettömyyden muotoa voidaan kutsua myös yhteisellä nimellä psykososiaalinen esteettömyys. Kun sosiaalinen esteettömyys liittyy ihmisen ulkopuolella olevaan, psyykkinen esteettömyys keskittyy ihmisen sisälle, hänen kykyihinsä, tietoihinsa ja taitoihinsa. Psyykkinen esteettömyys rakentuu muun muassa suhtautumisesta omaan itseensä ja omien voimavarojen tunnistamisesta. Ihmisen sisäinen tunne osallisuudesta, kuulumisesta joukkoon ja elämänhallinnasta on osa psyykkistä esteettömyyttä. Lisää psyykkisestä esteettömyydestä luvussa 7.

Kuva 4.

Kognitiivinen esteettömyys

Ympäristöä voidaan muokata siten, että sairastuneen on mahdollista toimia itsenäisesti ja saada onnistumisen kokemuksia mahdollisimman pitkään. Lisää kognitiivisesta esteettömyydestä luvussa 8. Muistisairauksien hoidon lääkkeettömät keinot

Kognitiivinen esteettömyys on ympäristön tai palvelun ymmärrettävyyttä. Tämä voi tarkoittaa asioiden hahmottamista, vuorovaikutuksen tukemista, opastuksen katkeamattomuutta sekä tiedon sujuvaa käsittelyä. Näitä parantamalla vahvistetaan yksilön osallisuutta yhteiskunnassa. Kognitiivinen esteettömyys tukee muistin toimintaa ja toiminnanohjausta. Kognitiivisen esteettömyyden rinnalla on ryhdytty käyttämään termiä kognitiivinen saavutettavuus. Kyse on tiedon saavutettavuudesta eli ymmärtämisen ja käytettävyyden helpottamisesta ja viestien selkeydestä. Kognitiiviset muutokset muuttavat sairastuneen käyttäytymistä, sillä ympäristöstä tulevia viestejä on vaikeampi ymmärtää sairauden edetessä ja väärinkäsitysten mahdollisuus lisääntyy.

kuva5. Kuvaa ja tekstiä yhdistävät opasteet helpottavat hahmottamista.

Aistiesteettömyys Aistiesteetön ympäristö on aisteja tarpeen mukaan rauhoittavaa, stimuloivaa tai tukevaa. Se on hyvin hahmotettavaa ja miellyttävää tilasuunnittelua, jossa tiettyjä aisteja tukemalla voidaan vahvistaa tilan hahmottamista, tilaan sopeutumista ja tilassa rauhoittumista. Ihmisellä on viisi perusaistia, näkö, kuulo, tunto, maku ja haju. Näihin aisteihin liittyy myös muita aisteja, kuten tasapaino, kipu, lämpö, värinä ja asentoaisti.

Näkö

Kuulo

Kun ihminen havainnoi ympäristöään, hän käyttää kaikkia aistejaan. Näköaisti kuitenkin hallitsee kokemustamme, sillä näkevä ihminen saa kaikesta ympäriltään tulevasta informaatiosta noin 70% näköaistinsa kautta. Näkökyvyn heikentyessä toimiminen ympäristössä muuttuu ja muiden aistien rooli voimistuu. Näönvaraiseen eli visuaaliseen esteettömyyteen liittyvät muodot, värit, kontrastit, tekstiilien ja tapettien kuviot, sekä valaistus.

Kuulonvaraiseen eli auditiiviseen esteettömyyteen liittyy hyvä akustiikka mutta myös hyvä äänieristys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että juuri ne äänet kuuluvat, joiden on tarkoitus kuulua, ilman häiritsevää taustamelua. Kuten valaistus, myös ääni on keino vaikuttaa tunnelmaan. Rauhoittava taustamusiikki voi tasoittaa levottoman mielen tai rytmikäs musiikki innostaa liikkumaan. Myös kuuloaistiin liittyy väärintulkitsemisen mahdollisuus.

Luonnonvalo on parasta valoa, mutta sitä on välillä niukasti saatavilla. Kun käytetään keinovaloa, hajautettu ja tarpeeksi tehokas yleisvalo on toimivinta. Toisaalta niissä paikoissa, joissa tarvitaan lisää valoa, on oltava lisäksi vielä kohde- ja työvalaistus.

Muistisairaalla ihmisellä on taipumus stressaantua meluisassa ympäristössä. Hänen voi myös olla vaikea seurata keskustelua, jos ympärillä on paljon huomiota vieviä ääniä, tapahtumia ja asioita. Hänen voi olla hankala seurata tilanteen etenemistä ja hahmottaa sitä, milloin häneltä odotetaan vastausta tai toimintaa. Muistiesteetön ympäristö tukee ihmisten mahdollisuuksia toimia rauhallisessa akustisessa ympäristössä ja mahdollisuuksien mukaan taustalla häiritsevien äänien ulottumattomissa.

Valaistus pitää suunnata niin että se ei häikäise ja valaisee juuri sen kohteen, mikä on tarkoituskin valaista. Suurta valojen ja varjojen eroa tulee välttää, sillä voimakkaat varjot tai pimeät nurkkaukset saattavat aiheuttaa muistisairaassa henkilössä pelkoa. Toisin sanoen valon ja varjon on hyvä olla tasapainossa. Valo on tehokas tunnelman luoja ja valoilla voidaan myös rytmittää vuorokauden kulkua. Esimerkiksi valoja himmentämällä voidaan vahvistaa viestiä siitä, että on ilta ja valmistaudutaan nukkumaan. Aamulla voidaan sarastusvalon tai päivänvalovalaisimen avulla tukea tai helpottaa heräämistä.

Tunto Tuntoaistin avulla ihminen saa tietoa ympäristöstään ja omasta kehostaan. Tuntoaisti mahdollistaa esimerkiksi kehon ääriviivojen hahmottamisen ja kehon sisäiset tuntemukset, vaikkapa kivun. Tuntoaisti on usein mukana myös kohtaamisissa, sillä koskettaminen ja kosketetuksi tuleminen muodostavat suuren osan ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Tuntoaisti vaikuttaa tasapainoon ja siksi aistin heikkeneminen näkyy myös liikkumisessa. Tasapainoon vaikuttaa tämän lisäksi muun muassa alaraajojen lihasten heikkeneminen sekä sisäkorvan tasapainoelimen muutokset.

Kuva 6.

Maku ja haju

Tuntoaistiin liittyvä esteettömyys liittyy niihin asioihin, joita ihminen kokee omalla kehollaan joko ulkoisesti tai sisäisesti. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset pintamateriaalit, lämpötila, kivun tunne, tasapaino sekä liike. Tuntoaisti on mukana tilan hahmottamisessa ja myös tätä aistia voidaan hyödyntää tunnelman vahvistamisessa. Esimerkiksi lämmin ja ystävällinen kosketus rauhoittaa ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta.

Maku ja hajuaisti vaikuttavat toisiinsa ja maun maistaminen on mahdollista hajuaistin kanssa yhteistyössä. Myös nämä aistit heikkenevät ikääntyessä. Alzheimerin taudissa ja Parkinsonin taudin muistisairaudessa makuaisti voi hävitä lähes kokonaan. Tämä voi selittää huonoa ruokahalua tai esimerkiksi lisääntynyttä mausteiden käyttöä.

Muistisairaudet voivat vaikeuttaa erilaisten tuntemusten sanoittamista, ilmaisua ja tunnistamista. Esimerkiksi janon tunne voi näyttäytyä levottomuutena, jos ihminen ei itse osaa tunnistaa tarvetta juoda tai ei kykene ilmaisemaan sitä toiselle. On tärkeää, että muistisairautta sairastavan ihmisen ympärillä olevat henkilöt osaavat tukea sairastunutta myös tästä näkökulmasta.

Kuva 7.

Taloudellinen esteettömyys Taloudellinen esteettömyys liittyy siihen, miten henkilö pystyy, osaa ja saa hoitaa omia raha-asioita. Taloudellinen esteettömyys on omien taloudellisten asioiden hoitamista joko itsenäisesti tai tuetusti. Taloudellisten asioiden hoitaminen vaatii sen, että ymmärtää ja hallitsee rahan käyttöä. Jossain vaiheessa muistisairauden edetessä tulee eteen tilanne, jolloin raha-asioiden hoitaminen on annettava jonkun toisen henkilön tehtäväksi. Ajoissa tehty edunvalvontavaltuutus takaa sen, että asioiden hoitamisessa noudatetaan jatkossakin sairastuneen henkilön tahtoa.

Kuva 8.

Kuva 9.

Kulttuurinen esteettömyys Kulttuurinen esteettömyys tarkoittaa sitä, että ihmisellä on lupa, vapaus ja turva toteuttaa omaa kulttuuriaan. Tähän sisältyy esimerkiksi ihmisen maailmankatsomus, kieli, kansallisuus, suvun ja perheen kulttuuri, ammatti ym. tavat ja tottumukset.

Kulttuurinen esteettömyys on siis sitä, että ymmärretään ihmisten erilaiset lähtökohdat ja annetaan kullekin mahdollisuuksien mukaan tilaa toimia oman kulttuurinsa mukaisesti.

3 Muistiesteettömyyden kartoittaminen ja kodin merkitys Muistisairaan henkilön kotona selviytyminen ei ole pelkästään kotiaskareissa pärjäämistä. Se on myös lähiympäristössä toimimista ja oman arjen pyörittämistä kokonaisuudessaan, mikä on yhtä tärkeää meistä jokaiselle.

Tässä luvussa tarkastellaan kodin merkitystä ja esitellään tarkistuslistat, joita voidaan käyttää muistiesteettömyyskartoituksen apuna. ”Asumisympäristön ja tilan hahmottaminen heikentyy sairauden edetessä, muistisairauden vaikuttaessa muistiin, hahmottamiseen ja muihin kognitiivisiin toimintoihin.” (Muistiliitto: Hyvän hoidon kriteeristö)

Muistiesteettömyyden kartoittaminen on tärkeää, jotta muistisairautta sairastavan henkilön kodista ja mahdollisesti myös lähiympäristöstä saadaan miellyttävämpi, toimivampi ja turvallisempi.

Kuva 10. 16

Muistiesteettömyyskartoitus

Muistiesteettömyyden kartoittamisen tueksi: Opinnäytetyö: Muistisairaan kokemus ympäristöstään ja haastatteluohjeistus kokemusasiantuntijoiden haastatteluun, Sanni Ahanen ja Tanja Silfver, Turun AMK 2018.

Muistiesteettömyyskartoitus tarkoittaa muistisairauteen sairastuneelle henkilölle hänen omassa toimintaympäristössään tehtävää yksilöityä kartoitusta. Tarkoituksena on kartoittaa ympäristön haasteet tämän henkilön kohdalla ja pohtia niihin ratkaisuja, jotka tukevat ja ylläpitävät toimintakykyä. Esteettömyyttä vahvistaa myös sairastuneen ihmisen henkilöhistorian tunteminen. Silloin esimerkiksi tietynlaista toimintatapaa on helpompi ymmärtää ja tukea.

Tarkistuslista: Turvallisuus kotona (Salon Muistiyhdistys ry ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistys 2018) Muistikka-projektin tilakohtaiset tarkistuslistat (Muistiliitto ja Pohjois-Savon Muisti ry:n) Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus (Invalidiliitto 2009)

Kartoitukseen saadaan hyvä pohja esimerkiksi Invalidiliiton esteettömyyskartoituksella. Tähän täytyy kuitenkin lisätä huomioitavia kohtia muistisairaiden henkilöiden näkökulmasta, sillä muistisairaudet tuovat erilaisia muutoksia liittyen ympäristön hahmottamiseen ja siellä toimimiseen. Kokemus ympäristöstä on yksilöllinen ja se riippuu aina persoonasta, muistisairaudesta, sairauden vaiheesta ja ihmisen elämänkokemuksesta.

Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö -opaskirja (Ympäristöministeriö 2018) Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin (Ympäristöministeriö 2007). Linkit näihin löytyvät oppaan lopusta.

Kun muutostöitä varten kartoitetaan muistisairaan henkilön kokemusta omasta asuinympäristöstään, tulee haastattelun tekemiseen varata runsaasti aikaa sekä mahdollisesti useampia haastattelukertoja. Muistiesteettömyyskartoituksen helpottamiseksi on tehty haastatteluohjeistus, joka löytyy tämän oppaan liitteistä. Turun Ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat tekivät opinnäytetyönään ohjeet henkilölle, joka tekee muistiesteettömyyden kartoittamista omaisen, läheisen tai asiakkaan luona. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on auttaa hahmottamaan kartoituksen laajaa kokonaisuutta ja huomioida haastattelutilanteessa muistisairaan henkilön oikeanlainen kohtaaminen.

Kuva 11.

Kodin merkitys

Kodin merkitys oli muuttunut iän myötä siten, että kodissa viihdyttiin iäkkäänä yksin ajatusten ja muistojen kanssa, eikä sieltä mielellään muutettaisi. Koti antoi voimia tuttuudella ja turvallisuudella. Muistisairautta sairastavalle kodin merkitys yleensä korostuu keskimääräistä enemmän. Turvallinen ja turvallisen tuntuinen oma koti on paikka, jossa osaa ja saa vapaasti tehdä tuttuja arkiaskareita oman toimintakyvyn mukaan.

”Tunne ja tila ovat kodin ilmapiirin rakentajat. Hyvinvoinnillemme on suuri merkitys, millaisessa tilassa vietämme suurimman osan elinajastamme. Tunteet taas vaikuttavat siihen, kokeeko ihminen kuuluvansa johonkin tilaan vai ei. Tunne paikkaan kuulumisesta nopeuttaa siihen sitoutumista. Voikin ajatella, että minuus ja rakennettu ympäristö ovat suhteessa toisiinsa, vuorovaikutuksessa.” (Elina Jaakkola: Onko kotini minun näköinen, puolisoni vai lapsuudenkodin näköinen. Artikkeli Hidasta elämää-sivustolla 1.9.2016)

Kotiin liittyy perustarpeita tyydyttäviä tuntemuksia, kuten turvallisuuden, inhimillisen lämmön ja yhteisöllisyyden tunne. Muistisairauden edetessä yksi asumiseen liittyvä haasta saattaa olla se, että senhetkinen koti ympäristöineen alkaa tuntua oudolta ja vieraalta. Ihminen kaipaa omaan kotiin, mutta kaipauksen kohteena voi fyysisen paikan sijaan olla ennemminkin kotiin liittyvät tuntemukset. Tähän kaipauksen tunteeseen vaikuttavat kaikkien aistien kautta välittynyt informaatio: mitä nähdään, kuullaan, tunnetaan, haistetaan ja maistetaan. Lisäksi tunteeseen vaikutta myös se, miten tilassa osaa toimia.

Sekä Tarja Halminen että Sirpa Nykänen ovat tutkineet kodin merkitystä iäkkäälle. Tutkimuksissa selvisi, että merkitys laajeni kodin seinien ulkopuolelle, ulos ympäristöön. Kodin merkitys liittyy elintilan ja ympäristön kokemiseen kokonaisuutena. Ihmisellä voi olla elämän varrella monta kotia ja näistä jokaisella on oma merkityksensä. Tutkimushaastatteluissa kävi ilmi, että jos muistot lapsuudenkodista ovat hyvät, suurimmalle osalle lapsuudenkoti tuntui rakkaimmalta. Tästä huolimatta monelle nykyinen koti oli kuitenkin hyvä ja mieluisa.

Mikä tekee kodista kodin

Turvallisuuden tunne ja kodikkuus

Halmisen ja Nykäsen tutkimusten mukaan koti koostuu perheestä, muistoista, muurin lämmöstä ja kodin hengestä. Myös kodin ympäristö on osa kotia ja monelle tutkimukseen osallistuneille oma piha olikin tärkeä. Muita oleellisia kotiin kuuluvia asioita ovat muun muassa itsemääräämisoikeus, sosiaaliset suhteet, vapaus olla oma itsensä sekä kodissa olevat valokuvat. Kodin merkitystä lisäsi tutkimuksen mukaan se, jos koti oli itse rakennettu.

Turvallisuus on sekä fyysistä turvallisuutta, että turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunnetta lisää se, että koti tuntuu omalta. Kodin pitää olla asujansa näköinen ja viestittää sitä, että asukas kuuluu juuri tähän kotiin. Kodikkuus rakentuukin yksilöllisesti itse kullekin merkittävistä elementeistä. Näitä voivat olla tutut kalusteet ja tavarat, joilla on tunnearvoa ja joihin liittyy erilaisia muistoja. Kodinomaisuutta luovat myös esillä olevat valokuvat tärkeistä läheisistä, jotka ihminen tunnistaa. Joskus peilikuva tai heijastus lasikaapin ikkunasta saattaa muuttua pelottavaksi. Näissä tilanteissa pelkoa aiheuttavat esineet ja huonekalut kannattaa poistaa.

Tila muuttuu kodiksi vasta siinä asuvien ihmisten kokemusten kautta. Koti on omaa yksityistä tilaa ja se ilmentää aina jollain tavalla minuutta. Parhaimmillaan koti on hoivaava paikka mutta pahimmillaan se voi olla loukku, josta ei ole poispääsyä.

Arkisten kotiaskareiden tekeminen ylläpitää toimintakykyä ja sitä kautta elämänlaatua. Jos henkilö pystyy esimerkiksi tekemään itse ruokaa, on tärkeää, että hänellä on siihen mahdollisuus. Kodissa pitäisi olla tunne vapaudesta liikkua ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudesta. Parhaassa tapauksessa koti on tiivis osa yhteisöllistä naapurustoa, jossa ympärillä olevat tutut ihmiset vahvistavat turvallisuuden ja kodikkuuden tunnetta.

Kuva 13.

4 Turvallisuus ja teknologia Tässä kappaleessa tutustutaan muistisairautta sairastavan ihmisen kodin turvallisuuteen. Luku on kirjoitettu yhteistyössä teknologiaasiantuntija Jere Kauniston sekä palotarkastaja Eerik Virtasen kanssa.

Teknologian hyödyt ja haasteet

Muistisairaan ihmisen turvallinen ympäristö muodostuu monista osista, jotka kiteytyvät muistiesteettömyyden ympärille. Turvallisuus on meille kaikille sekä konkreettista turvallisuutta, että turvallisuuden tunnetta niin kotona, kuin kodin ulkopuolella. Turvallinen paikka on tila, jossa on tunne siitä, ettei mitään pahaa tule tapahtumaan.

Teknologia ja sen palvelut on hyvin nopeasti kehittyvä kokonaisvaltainen ala, joka tuo mukanaan jo nyt paljon arkea helpottavia ratkaisuja. Teknologia ei ole vain laitteita ja sovelluksia, vaan laaja kokonaisuus, jonka hyötyjä ei olla vielä osattu täysin ottaa käyttöön. Teknologian pääpainon tulisi olla siinä, että sen avulla luodaan ihmisten elämää helpottavia kokonaisuuksia, jotka mahdollistavat huomattavasti turvallisemman, paremman ja sujuvamman arjen. Teknologiaan kohdistuvia ennakkoluuloja ja rajoituksia voidaan vähentää kehittämällä yhdessä kohderyhmien kanssa palveluita ja ratkaisuja. Tämä on myös avain teknologian hyötyjen tehokkaampaan käyttöön nyt ja tulevaisuudessa.

Turvallisuus on tunteen lisäksi myös konkreettista turvallisuutta. Kodin ja lähiympäristön turvallisuutta voidaan lisätä monilla eri keinoilla. Fyysiseen turvallisuuteen liittyvät muun muassa pihojen kunnossapito, riittävä valaistus niin ulkona kuin sisälläkin, sekä turvalaitteiden käyttö. Teknologia on alue, joka kehittyy jatkuvasti ja nopeasti ja siitä voi parhaimmassa tapauksessa olla suunnattoman suuri apu. Turvallisuutta lisäävät ratkaisut tulee toteuttaa aina niin, että ne palvelevat muistisairasta henkilöä, eivätkä aiheuta esimerkiksi pelkoa tai hämmennystä.

kuva 14. 20

Miten teknologia voi auttaa? • • • • •

Luo turvaa yksin asuvalle tai yksin liikkuvalle Helpottaa omaisen, läheisen ja hoitohenkilökunnan työtä Helpottaa yksin asuvan elämää kokonaisuudessaan Mahdollistaa paljon asioita, joita ei ole aiemmin osattu ajatella tai toteuttaa Mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsiirron ja ilmoitukset kaikista arkielämän ympärille liittyvistä asioista, jolloin eri verkostojen ja palveluntarjoajien avulla pystytään vastaamaan välittömästi jokaiseen tilanteeseen • Mahdollistaa muistisairaan henkilön, omaisten, läheisten, hoitohenkilökunnan ja muidenkin mahdollisten tahojen yhteistyön • Kotihoidon etäpalvelut ovat hyvä esimerkki, miten teknologia auttaa arjessa. Esim. https://www.hel.fi/seniorit/fi/apua/kotihoito/kotihoidon-etapalvelut/

Haasteita • • • • • •

•

• • •

Näkökulma – ajatellaanko teknologiaa mahdollistajana vai rajoittavana tekijänä Turvallisuuden tunteen säilyttäminen uusien asioiden tullessa eteen Paljon vaihtoehtoja, haastava selvittää mikä olisi itselle parhaaksi, jos ei pääse kokeilemaan Käytön aloittamisen ja opettelun pitäisi tapahtua tarpeeksi ajoissa Eettiset kysymykset, esimerkiksi kuka saa seurata, ketä ja milloin Teknologian ja palveluiden nopean kehityksen hyödyntämistä hidastaa se, että byrokratia, tutkimukset ja lainsäädäntö tulevat jäljessä (vaikkakin muuttuvat jatkuvasti joustavammaksi ja ketterämmäksi), jarruttaen näin teknologiasta saatavien hyötyjen jalkauttamista Kentän hajanaisuus hankaloittaa oikeiden palveluiden ja tuotteiden löytämistä ja hyödyntämistä, koska suurin osa tekijöistä (palveluntuottaja, asiakas, tuotemyyjä ym.) keskittyy pääasiallisesti vain omaan ydinosaamiseensa Teknologiaa ja palveluita on paljon, eikä ole yhtä selkeää, yleisesti ja laajasti tunnettua tahoa viemässä eteenpäin teknologian hyötyjä asiakkaille Muistisairauksien erityispiirteet ja sairauden vaihe tulee ottaa huomioon muistisairaille tarkoitettua teknologiaa suunniteltaessa Palveluiden ja tuotteiden tunnettavuus ja saatavuus paranee jatkuvasti. Ne eivät ole kuitenkaan vielä sillä tasolla, että olisivat laajasti ja kokonaisvaltaisesti tiedossa

kuva15. Rumpali21:n keittiö. Safera Airis -liesivahti mahdollistaa muistisairaan asukkaan itsenäisen ruoanlaiton.

Kodin turva Koti on paikka, jonne kenenkään kutsumattoman ei pitäisi päästä, mutta esimerkiksi tulipalon syttyessä sieltä tulisi päästä nopeasti ulos. Markkinoilla on olemassa paljon erilaisia turvalaitteita moneen eri tarpeeseen. Kotona olevien turvalaitteiden kunto, toimivuus ja ajanmukaisuus tulisi tarkistaa säännöllisin väliajoin. Kotona toimimisen seurantaan tarkoitetut turvalaitteet ovat itsenäisen toiminnan taustaturva. Näitä on esimerkiksi • Oviturvatuotteet, esimerkiksi lukot, ovikamerat, ovisilmät, ovensulkimet, osastoivat ovet • Paloturvatuotteet, esimerkiksi palovaroittimet, liesivahti, alkusammutusvälineet, sammutinlaitteistot • Kodin turvajärjestelmät, jotka seuraavat onko asukkaalla kaikki hyvin. Esimerkiksi havainnoivat ja oppivat järjestelmät, automaattiset hälytykset ennalta sovitusti, tunnistimet, älylattiat ja aktiivisuuden seurantalaitteet • Paikantimet, jotka kulkevat mukana, esimerkiksi avaimenperät, kaulaan ripustettavat, rannekkeet, kengänpohjalliset ja vaatteisiin sijoitettavat paikantimet • Hälyttimet, jotka hälyttävät automaattisesti tai käyttäjän itse hälyttäessä Lisätietoa löytyy oppaan lopusta. 22

Turvallisuuden tarkistamisen apuna voi käyttää tarkistuslistoja, jotka löytyvät ainakin täältä: • • • • • •

Muistiliitto Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä-projekti Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Turvallisesti kotona-projekti Pohjois-Savon Muisti ry Muistikka-projekti Invalidiliitto, Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus SPEK, paloturvallisuuden tarkistuslistoja

kuva 16. Abloy DC330 ovensuljin Rumpali21:ssa

kuva 17. Everon Q-fog mobiili vesisumusprinkleri Q1 sekä Bellman Visit-järjestelmä kuulovammaisille Rumpalissa: palovaroitin BE1480, täristin, kannettava vastaanotin ja flash-vastaanotin

kuva 18. Safera Airis liesivahti

kuva 19. Led-kynttilät Rumpali21:ssa 23

Esteettömyys ja apuvälineet Erilaisiin ja erityisiin tarpeisiin löytyy kattavasti apuvälineitä myös muistisairaalle henkilölle. Näitä ovat esimerkiksi: • • • • • •

Painopeitto rauhattoman nukkumisen avuksi Kalenterikellot Muistitaulut selkeyttämään päivien kulkua Tukituotteet, esimerkiksi tukikaiteet Kontrastiväriset apuvälineet Liikkumisen apuvälineet

Muistisairaille soveltuviin apuvälineisiin pääsee tutustumaan muun muassa Turun Ammattikorkeakoulun KunnonKodissa sekä Salossa sijaitsevassa Salon Muistiyhdistyksen ja Salon kaupungin hallinnoimassa muistiystävällisessä ja paloturvallisessa esimerkkiasunnossa Rumpali21:ssa.

kuva 20. Korpinen Oy, Gaius-kylpyhuonetuotteet Rumpali21:ssa

kuva 21. Rumpali21:ssa on muistitauluna tussitaulu Tokmannilta

kuva 22. SuvantoCaren SuvantoKotona-jĂ¤rjestelmĂ¤

kuva 23. SuvantoCaren SuvantoMukana-laite 25

Paloturvallisuus Paloturvallisuuden huomiointi on yksi tärkeimmistä asioista asumisen turvallisuuteen liittyen. Paloturvallisuutta kartoittaessa on huomioitava muun muassa ovatko paloturvallisuuteen liittyvät laitteet toimintakunnossa, onko paloja häkävaroittimet tarkistettuja ja ajan tasalla, havaitseeko tai kuuleeko asu-kas varoittimen äänen ja tietääkö hän mitä hälytyksen sattuessa pitää tehdä, hallitseeko asukas edelleen avotulen käytön ja mitä mahdollisia muita riskejä asunnossa on paloturvallisuuteen liittyen. • Palovaroitin asennetaan kattoon, vähintään 50cm irti seinistä ja niitä pitää olla vähintään yksi alkavaa 60neliötä kohden talon jokaisessa kerroksessa. Näin palovaroitin voi havaita mahdollisen palon nopeasti. • Testaa tai testauta palovaroitin kerran kuussa, tai jos olet pitkään poissa, vaikka lomamatkan jälkeen. Paristo on hyvä vaihtaa tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa. Testauksen ja pariston vaihdon helpottamiseksi on lisälaitteena saatavilla alas laskettava paristokotelo • Taloyhtiöissä, joissa on sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, kuuluu huolto ja varoittimen vaihto taloyhtiölle. Palovaroittimen testaus kuuluu kuitenkin edelleen asukkaalle. • Ellei asukas kuule normaalia palovaroitinta ilman kuulolaitetta, pitäisi hänelle hankkia kuulovammaisille tarkoitettu palovaroitin. • Palovaroittimen käyttöikä on noin 8-10 vuotta. Vanhat varoittimet kannattaa vaihtaa säännöllisesti. • Jos asukas ei ymmärrä palovaroittimen merkitystä tai asukkaalla on paloturvallisuuteen liittyvää riskikäyttäytymistä, johon ei voida vaikuttaa, on jälkikäteen asennettava huoneistokohtainen sammutuslaitteisto ratkaisu turvallisempaan asumiseen. • Häkävaroitin on hyvä asentaa jokaiseen huoneeseen, jossa on tulisijoja tai kaasulaite, kuten kaasulämmitin tai kaasuhella. • Yhdistelmävaroitin, jossa on sekä häkä ja palovaroin samassa asennetaan se yleensä aina kattoon ja pelkkä häkävaroin yleensä seinälle. Tarkemmat ohjeet varoittimien asennukseen on laitteen mukana olevassa asennusohjeessa. • Pidä liesi ja lieden ympäristö vapaana syttyvistä tavaroista, kuten patalapuista ja puuropaketeista. • Lieteen on saatavilla lämpötiloja ja liikettä mittaavia liesivahteja, jotka sammuttavat liedestä virran ennen syttymislämpötiloja. • Liesivahti on paras keino ennaltaehkäistä liedestä aiheutuvia paloja. • Turvaliesi tai liesivahti, johon säädetään vain tietty käyttöaika, ei ole riittävän turvallinen. Liesipalo voi syntyä muutamassa minuutissa ja usein ajastimen aika on säädettävissä 30 120 minuutin välille. • Asunnon siisteys ja järjestys lisää turvallisuutta asunnossa liikkumiseen liittyen ja vähentää myös kaatumisriskiä. • Paloturvallisia tekstiilejä kannattaa harkita esimerkiksi verhoihin ja sisustustekstiileihin. Paloturvallisia materiaaleja saa myös huonekaluihin. • Asukasta ei saa lukita huoneeseen tai asuntoon. Tarvittaessa saatavilla on erilaisia paikannuslaitteita, joilla voidaan nähdä missä asukas liikkuu. • Asunnosta pitää aina päästä poistumaan turvallisesti, myös hätätilanteessa. • Saunaa ei saa käyttää tavaroiden säilytykseen eikä pyykkien kuivaukseen. Jos saunaa käytetään näihin tarkoituksiin, otetaan kiukaan sulakkeet pois käytöstä tai kiuas tehdään muuten virrattomaksi sähkömiehen toimesta. 26

Joissakin tilanteissa asunnossa olevat olosuhteet ovat muuttuneet erittäin riskialttiiksi. Yleensä syynä on asukkaan alentunut toimintakyky. Kerrostaloissa ja rivitaloissa kyseessä on yleensä asukaan lisäksi myös naapureiden turvallisuus. Näihin tilanteisiin pitää pystyä puuttumaan ja niiden ilmoittamisesta on säädetty myös pelastuslaissa. Jos asunnossa on ilmeinen palovaara, tai muu onnettomuusriski on viranomaisilla velvollisuus ilmoittaa siitä alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus kokee viranomaisten lisäksi myös joitakin muita tahoja kuten esimerkiksi kotihoitoa ja ensihoitoa. Katso pelastuslain 379/2011 42§. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379 Kysy oman alueen pelastuslaitokselta, miten heille voi asioista ilmoittaa. Useasti asioihin voidaan vaikuttaa jo ennakolta omaisten, vanhuspalveluiden tai sosiaalitoimen toimesta, jolloin tilanne ei vaadi pelastusviranomaista ja turvallinen asuminen voi jatkua. Joskus asiat tulevat eteen yllätyksenä tai muuten etenevät väärään suuntaan, jolloin ilmoitus pelastusviranomaiselle tulee tehdä. Asioita hoidetaan yleensä yhteistyössä asianosaisten tahojen kanssa, kuten asukkaan, viranomaisten ja omaisten kanssa. Esimerkkinä muutamia tyypillisiä ilmoituksen aiheita: • Jos asunto on täynnä tavaraa, jolloin asunnosta poistuminen hätätilanteessa ja/ tai asukkaan pelastaminen on oleellisesti vaikeutunut tai estynyt kokonaan. Tällainen tilanne yhdistettynä vielä asukkaan huolimattomaan tulenkäsittelyyn on vielä vaarallisempi tilanne käsillä. • Clutter Image Rating on yksi apuväline arviointiin, jos kyse on pelkästä tavaramäärästä. Jos asunto muistuttaa kuvaa kuusi tai siitä eteenpäin, huolenaihe on välitön.

kuva 24. 27

• Asunnossa ei ole paljon tavaraa mutta siellä on palojälkiä esimerkiksi sohvalla, lattioilla tai vuoteessa. • Liedellä on sulaneita muoviastioita tai vaikka hiiltyneitä puisia pannualusia tai muita palonalkuja. • Yleensä näitä tilanteita on henkilöillä, joilla on tavalla tai toisella alentunut toimintakyky. • Kannattaa tarkistaa myös, onko asukkaalla haasteita avotulen käytössä (esimerkiksi kynttilät ja tulitikut). Tavalliset kynttilät voi halutessa korvata led-kynttilöillä. • Tulisijan käyttöä on hyvä seurata ja tarkistaa ettei sen käyttö aiheuta vaaratilanteita • Tupakointia kannattaa välttää sisätiloissa ja polttaa tarvittaessa ulkona. Tupakka kannattaa tumpata mieluiten palamattomaan kannelliseen astiaan. Jos jollain asunnossa asuvalla on kotihappihoito, on tupakointi kielletty asunnon sisällä kokonaan.

Kuva 25. Liedellä tapahtunut palonalku oli polttanut osin liesituuletinta

Liikkuminen Liikkumisen tueksi on kehitetty paljon sekä fyysisiä että teknologisia apuvälineitä • Liikkumisen tuet (rollaattorit, kävelykepit, jne.). Nykyään näissä on myös teknologiaa apuna mm. keräämässä tietoa liikkumisesta, vaaratilanteista, jne. • Liukastumisen estoon nastapohjaiset kengät ja irrotettavat nastapohjat kenkiin • Sähkökäyttöiset pyörätuolit • Pyörälliset kauppakassit • Paikannuslaitteet ja henkilöpaikantimet: avaimenperät, kännykkäsovellukset, kengänpohjalliset, ranteisiin ja vaatteisiin laitettavat paikantimet

Liikkumista tukee myös säännöllisille välimatkoille sijoitetut levähdyspaikat. Keltainen Taukopaikka-penkki kannustaa levähtämisen lomassa aloittamaan jutustelun penkillä istuvan kanssa. Oman Taukopaikka-penkin tekemiseen löydät ohjeet oppaan lopusta.

kuva 26.

5 Valaistus ja värit verkkokalvoille pääsee vain kolmasosa siitä valon määrästä, joka tavoittaa 20-vuotiaan verkkokalvon. Parasta valoa on luonnonvalo ja siksi kannattaakin huolehtia siitä, että tätä valoa pääsisi mahdollisimman paljon ikkunoista sisään. Ikkunalaudoilta kannattaa siirtää esimerkiksi suuret kasvit hieman sivuun ja vaihtaa kappaverhot sivuverhoiksi. Luonnonvalo tulee sisään yläviistosta, jolloin ikkunan yläosassa oleva verhokappa estää parhaan valon pääsyn asuntoon.

Tässä luvussa perehdytään valaistuksen ja värien käyttöön sekä toiminnan tukemisen että turvallisuuden näkökulmasta. Ikääntyminen heikentää kaikkia aisteja, vaikka ikääntymisen tuomat muutokset ovatkin aina yksilöllisiä. Näkökykyyn liittyen voidaan yleisesti todeta, että ikääntyessä silmän mykiö ohenee ja kellastuu. Tämän seurauksena ympäristö nähdään himmeämpänä ja kylmien sävyjen erottaminen vaikeutuu. Lämmin punainen ja keltainen säilyvät näkökentässä pisimpään.

Muistisairaudet voivat aiheuttaa näönvaraiseen hahmottamiseen muutoksia. Tämä vaikuttaa siihen, että ihmisellä saattaa olla vaikeuksia tulkita näkemiään asioita oikein. Esimerkiksi kiiltävä lattia voi näyttää liukkaalta ja märältä, pöytäliinan voimakkaat kuviot taas roskilta, jolloin esimerkiksi ruokailuvälineiden hahmottaminen muuttuu hankalammaksi. Muistiesteetön ympäristö tukee siinä toimivien ihmisten näönvaraista hahmottamista sekä oikein tunnistamista.

Iän myötä heikentyy sekä näön tarkkuus että kontrastien ja värien erotuskyky. Näkökenttä muuttuu kapeammaksi ja mukautuminen valotason muutoksiin tapahtuu hitaammin. Saman sävyiset värit sekoittuvat helpommin toisiinsa ja muotojen sekä yksityiskohtien havaitseminen ja tunnistaminen vaikeutuu. Ikääntynyt tarvitsee enemmän valoa nähdäkseen kunnolla. 60-vuotiaan

kuva 27. Ruokailutilanne Aistipuutos-testauksesta, johon on demonstroitu sekä muistiesteellinen että muistiesteetön kattaus. Värikkään pöytäliinan päältä heikkonäköisen on haastava erottaa ruokailuvälineitä, kuvioiden sekamelska vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja ruoan löytämistä. Yksivärinen pöytäliina ja kontrastiväriset ruokailuvälineet helpottavat hahmottamista ja auttavat myös muistisairasta syömään itsenäisesti.

Hahmottaminen ja kontrastit Hyvää näköympäristöä tarvitaan, jotta ihminen voi toimia paremmin arjessa. Riittävä ja laadukas valaistus auttaa näkemään mitä ympärillä on. Silloin ihminen pystyy käyttämään suuntavaistoaan, tunnistamaan erilaisia merkkejä, näkemään muiden kasvot sekä osallistumaan toimintaan. Väreillä ja kontrasteilla voidaan tukea tilan hahmottamista, tilassa liikkumista ja tilaan tottumista. Esimerkiksi lattian ja seinän välinen väriero auttaa hahmottamaan tilan syvyyttä ja muotoa.

Kun suunnitellaan heikkonäköiselle ihmiselle paremmin hahmotettavaa ympäristöä, kannattaa hyödyntää värikontrasteja. Värikontrasti tarkoittaa värien riittävää valoisuus- ja kylläisyyseroa suhteessa taustaan. Silloin väri erottuu taustastaan valoisuuden ja värikylläisyyden eron ansiosta. Kontrastiväri voi siis olla periaatteessa mikä hyvänsä väri riippuen aina taustastaan. Kontrastien lisääminen helpottaa tilan hahmottamista, mutta siihen vaikuttaa myös luonnollisuuden mukaileminen. Tämä tarkoittaa sitä, että lattia on tummin, seinät taas lattiaan verrattuna vaaleammat ja katto kaikista vaalein osa tilaa.

Hyvässä näköympäristössä valo ja varjo ovat tasapainossa, eli tilassa ei esimerkiksi ole voimakkaita varjoja. Tasapainoinen valo tukee tilan hahmottamista. Tällaisessa tilassa on helpompi havaita oikein ulottuvuuksia, välimatkoja ja muotoja. Hyvä valaistus tukee siis ihmisen liikkumista.

kuva 28. Muistiystävällinen keittiö 31

Tunnelman luominen Tilan hahmottamista voidaan tukea myös väreillä ja niillä on merkitystä tämän lisäksi myös tilassa viihtymiseen ja ihmisen hyvinvointiin. Eri vuodenaikoihin ja juhliin liittyvät omat värinsä, mutta värien merkitys on myös kulttuurisidonnaista. Tämän lisäksi värien aistiminen sekä niiden merkitys on aina yksilöllistä ja värimieltymykset ovat henkilökohtaisia. Tästä syystä tilaa suunniteltaessa tai remonttia mietittäessä on otettava huomioon asukkaan omat mieltymykset, henkilöhistoria ja kulttuuritausta. Väreillä on myös psyykkisiä vaikutuksia ja suunnitelmissa on hyvä ottaa nämäkin seikat huomioon. Esimerkiksi viileä sininen rauhoittaa, kun taas lämmin

kuva29. Itsenäisyyspäivän viettoa

punainen ja oranssi aktivoi.

Ratkaisuja valaistukseen Valaistusta suunniteltaessa on hyvä huomioida seuraavia yksityiskohtia. • Tummat ja suuret varjot saattavat aiheuttaa pelkoa– niiden kohdalla täytyy miettiä, voiko asialle tehdä jotain valaistuksen tai muun sisustuksen avulla • Hyvä yleisvalo on erittäin tärkeä koko tilan hahmottamisen takia • Luonnonvalo on parasta valoa • Hajautettu yleisvalo luo pehmeän yleisvalaistuksen • Kohdevalot paikkoihin, jossa tarvitsee nähdä paremmin, esimerkiksi keittiössä työskennellessä tai lukunurkkauksessa • Ikääntyminen huomioidaan valaistusta suunniteltaessa. Ikääntynyt tarvitsee keskimäärin enemmän valoa kuin nuori • Valon tulosuunta vaikuttaa näkemiseen ja hahmottamiseen • Häikäistymisen mahdollisuus minimoidaan oikein suunnatulla valaistuksella • Liiketunnistimella toimiva tai automaattinen yövalaistus helpottaa esimerkiksi vessaan kulkemista ja vähentää tapaturmariskiä. • Valokatkaisijoiden korostamisella tuetaan valonlähteiden katkaisijoiden löytymistä. 32

Nykyratkaisuja • Led-valot • Valaistussuunnittelu • Valojen ohjelmointi, eli ns. älykoti-järjestelmät • Valaistuksen lisäksi järjestelmiin voi ohjelmoida myös muita laitteita, kuten lämmitys, ilmastointi, pistorasiat, auton lämmitys, verhot ja markiisit • Järjestelmiä tarjoaa esimerkiksi Lounea, Cozify, Light Cognitive, ABB.

kuva 30.

Lisätietoa: https://www.nkl.fi/fi/etusivu/saavutettavuusesteettomyys/rakennetun-ymparistonesteettomyys-ja-opasteet/valaistus-kontrastit-javarit

Vuorokausirytmin tukeminen Muistisairaus voi vaikuttaa vuorokausirytmiin ja siihen, että vuorokauden ajan tunnistaminen vaikeutuu. Vuorokausirytmiä on mahdollista tukea valaistuksella, pimentävillä verhoilla, apuvälineillä ja teknologian avulla. Unen ja valveillaolon rytmittäminen esimerkiksi valaistuksen avulla voi vähentää mahdollista iltaa kohti lisääntyvää levottomuutta. Päivärytmiä voidaan tukea seuraavilla keinoilla • • • • • • • • •

Aamulla sarastusvalo Päivänvalovalaisimet Verhojen avaaminen Kalenterikello, joka kertoo kellonajan lisäksi päivän, kuukauden ja vuoden ja sen, mikä aika vuorokaudesta on meneillään Iltaa kohden himmenevä valaistus Illalla pimennysverhot ikkunan eteen Yöllä vain himmeä valo, joka tukee öistä toimintaa Liiketunnistimet valaisimiin Vuorokausirytmiä tukevan valaistuksen ohjelmointi

6 Tilat ja niiden suunnittelu, muutto

kuva 31.

Ympäristöministeriön niin kutsuttu Kuunteleva Koti-toimintamalli tarkoittaa sitä, että kodin toimivuutta arvioidaan säännöllisesti ja tarpeen tullen myös suunnittelua ja korjausta tehdään säännöllisesti. Apua ja tukea kannattaa kysyä myös oman alueen korjausneuvojalta. Tiedot löytyvät Vanhustyön keskusliiton sivuilta http://www.vtkl.fi

Tässä luvussa käydään huonekohtaisesti läpi niitä asioita, jotka kannattaa huomioida, kun suunnitellaan ja toteutetaan muistikodin muutostöitä. Muistisairaan ihmisen kodin ja lähiympäristön suunnittelussa on hyvä olla mukana monialainen tiimi. Tiimin tärkein osa on luonnollisesti muistisairautta sairastava henkilö ja hänen läheisensä. Perusteellinen ja hyvin tehty suunnittelu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa muistisairautta vähentää muutostöiden kustannuksia myöhemmin.

Muutto ”Sitä oppii paremmin nauttimaan uudesta kodista ja kaikesta mitä on ympärillä, jos muuttaa ajoissa vaikka maalta kaupunkiin. Varsinkin muistisairas, kuten minun sisko, muutti heti diagnoosin jälkeen palvelutaloon. Ehtii nauttia uudesta ympäristöstä ja ehtii kotiutua uuteen kotiin.” Rouva +60v Muutto vanhasta kodista uuteen kannattaa tehdä ajoissa. Tärkeintä on, että: • • • • •

Uusi koti on asukkaansa näköinen ja se on neliöiltään hallittavan tuntuinen ja kokoinen Muutokset tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Kaikki muutokset tehdään ajatuksella ”kuin mikään ei muuttuisi” Huomioidaan sairauden erityispiirteet ja ikääntymisen tarpeet Kotona säilyy vapaus liikkua ja toteuttaa itseä (Muistiliitto, Hyvän hoidon kriteeristö 2016)

kuva 32. Muistiystävällisen kodin huoneita 35

Yleisesti tärkeää huomioitavaa Muistisairautta sairastava ihminen on vaikutuksessa ympäristönsä kanssa eri tavoin kuin ikääntynyt, jolla ei ole muistisairautta. Muistisairas tarvitsee ympäristöltä tukea, mutta tuen laatu sekä määrä riippuvat muun muassa sairaudesta, sen vaiheesta ja ihmisen voimavaroista. Esteetön ympäristö tukee ihmiselle tärkeiden ja mieluisten toimintojen toteuttamista kun taas esteellinen ympäristö saattaa rajoittaa niitä. Muutostöiden tilakohtaiset ratkaisut kannattaa räätälöidä yksilöllisesti ja ratkaisuissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa tavallisten arkirutiinien sujuvuuteen, tarvittaviin uusiin päivittäisiin tai säännöllisiin toimintoihin sekä kulkureittien toimivuuteen ja turvallisuuteen. Yleisesti tulee huomioida, että: • • • • •

Kotiympäristö pysyy mahdollisimman tutun näköisenä turvallisuudesta tinkimättä Aistien muutokset ja liikkumisen heikentyminen huomioidaan Vaaranpaikat korjataan tai merkitään näkyvästi Kompastumis- ja kaatumisvaara kotona minimoidaan (matot, kynnykset, turhat tavarat jne.) Laitteet ja kalusteet kiinnitetään niin, etteivät ne kaadu, jos ihminen ottaa niistä tukea horjahtaessaan • Käytössä on tarvittavat apuvälineet, eli sopivat istuimet, tukikaiteet, kulkemisen apuvälineet, pienapuvälineet ja teknologia • Suuret kuviot voivat näyttää pelottavilta kun näköaisti heikkenee ja nähdyn tunnistaminen muuttuu. Erilaiset värit ja pinnat voivat näyttäytyä syvyyden eroina ja vaikuttavat esimerkiksi lattiassa ollessaan kävelyyn ja lisätä kaatumisriskiä.

• • • • • •

Esimerkiksi: Voimakkaat graafiset kuviot voivat näyttää kasvoilta Raidat verhoissa tai tapeteissa saattavat näyttää kaltereilta Tummat osat lattiassa voivat näyttää kuopilta, vaaleat korokkeilta, kiiltävät liukkailta tai märiltä. Tästä syystä lattian suuria pinta- ja värivaihteluita tulee välttää. Pienikuvioiset ja hennon sävyiset sekä luonnonkuvioiset tapetit ja kuosit ovat turvallisia valintoja. Tehdään houkuttelevaksi sitä, mihin toimintaa halutaan suunnata Häivytetään sitä, mikä halutaan jäävän huomiotta.

Pihapiiri Pihapiiriä kartoittaessa ja muutostöitä suunnitellessa tulee huomioida, että: • Koti on helposti löydettävissä. Kadun tai tien nimi on näkyvillä ja talonumero valaistu • Kulkeminen sisään on mahdollista apuvälineiden kanssa, esim. rollaattori tai pyörätuoli • Kulkeminen on turvallista ja helppoa: kulkuväylät ovat tasaiset ja pihalla on selkeät alueet eri toiminnoille. Vaaranpaikat on merkattu näkyväksi ja tarpeen tullen on asennettu kulkemista helpottavat luiskat sekä erottuvat tukikaiteet • Kunnossapito on ajan tasalla: lumityöt on tehty, liukkauden esto on hoidettu, lehdet haravoitu, tavarat ovat pois kulkuväyliltä jne. • Valaistus on riittävän tehokas ja valaisimia on tarpeeksi kulkuväylien varrella ja oven suussa. Valaistus voi toimia liiketunnistimella • Kun pihalla on riittävästi levähdyspaikkoja sekä mielenkiintoista tekemistä ja katseltavaa se houkuttelee liikkumaan • Pihan houkuttelevuutta lisää sen looginen suunnittelu ja turhien näköesteiden poistaminen

kuva 33. Muistiystävällinen kerrostalon pihapiiri. Kuva Karen 37

Sisääntulo ja eteinen Liikuntarajoitteisilla henkilöillä tai mahdollisiin liikuntarajoitteisiin ennalta varautuvilla suunnitteluun pätevät normaalit esteettömyyssuositukset. Sisäänkäyntijärjestelyjä kannattaa miettiä, vaikka esteettömyydelle ei olisikaan tarvetta juuri nyt. Ulko-oven lukoksi voidaan valita sellainen lukkotyyppi, jonka saa lukittua ja avattua myös muuten kuin avaimella. Tämä ratkaisu toimii, jos käyttäjä pystyy oppimaan uuden lukon toimintatavan. Ulko-oven lukitsemisessa on myös syytä muistaa, että asukkaan on päästävä nopeasti ulos hätätilanteessa. Ulko-oven kohdalla voidaan miettiä myös näitä lisäratkaisuja: • Ovensuljin, joka pitää oven riittävän kauan auki, mutta myös sulkee oven kiinni asti. Tämä on tärkeää paloturvallisuuden ja murtosuojauksen näkökulmasta. • Ovisilmä, turvalasi tai ovikamera, jonka avulla näkee ovea avaamatta, kuka on oven takana • Liiketunnistimella toimiva valo

kuva 34. Esteetön kotipiha 38

Eteisessä tulee huomioida seuraavat seikat: • • • • • • •

Vaatteiden säilytys on käytännöllinen ja valaistu Vain vuodenaikaan sopivat vaatteet ovat esillä Hyvä valaistus ja kohdevalaistus tarkkuutta vaativiin kohtiin, esimerkiksi kulkuväylällä Säilytyspaikka niille apuvälineille, joita ei tarvita sisällä Tukeva, käsinojallinen ja riittävän korkea levähdyspaikka, jossa voi esimerkiksi riisua kengät Tilaa sen verran, että myös omainen mahtuu toimimaan Siisteys

kuva 35. Muistiesteetön eteinen

Keittiö Itsenäistä toimimista voidaan tukea muun muassa siten, että keittiö pidetään siistinä ja esillä ovat vain tarpeelliset asiat. Samalla huomioidaan kuitenkin se, että tila pysyy mahdollisimman muuttumattomana ja tuttuna. Turvallisuutta ja omatoimisuutta voidaan tukea seuraavin ratkaisuin: • Lieden alue on siisti, ei tavaroita lieden lähettyvillä tai päällä • Tarvittaessa esillä on vain päivittäin tarvittavat tavarat ja ruoka • Astiat ja käyttöesineet on sijoitettu niin, että niitä ei tarvitse kurkotella. Esimerkiksi mikroaaltouuni kannattaa sijoittaa työtasolle. Korkeammalla olevasta uunista kuuma lautanen saattaa tipahtaa päälle • Liesivahti (ei turvaliesi) • Toimivat ja ajanmukaiset sähkölaitteet • Jääkaappi, joka hälyttää oven jäädessä auki • Kosketusvapaa vesihana • Keittiöaltaan viemärisiivilään suoja, joka pelastaa pudonneet pikkutavarat • Tarvittaessa hakaset tai lapsilukot kaappeihin, joissa vaarallisia tai helposti rikkoutuvia asioita, tulitikkuja tai sytyttimiä, teräaseita, pesuaineita tai liuottimia. • Kontrastivärien käyttö hahmottamisen avuksi • Kattamisen avuksi voidaan käyttää tablettia, jossa on ruokailuvälineiden kuvat • Kuvalliset tukiohjeet keittiön kaappien oviin sekä laatikoihin. Kuvasta näkee mitä missäkin kaapissa säilytetään • Turvallinen lääkehoito ja päivitetty lääkelista. Vain tarvittavat lääkkeet saatavilla ja muut lääkekaapissa. Vanhentuneiden ja tarpeettomien lääkkeiden huolehtiminen apteekkiin • Hyvä valaistus

kuva 36. Muistiesteetön keittiö 40

Saunatilat Saunominen on monelle viikon kohokohta ja merkittävä osa suomalaista kulttuuria. Tästä huolimatta saunan käytöstä poistamista kannattaa pohtia, jos sen käytön turvallisuutta ei voida taata. Kiukaan sulakkeen irrottaminen on helppo keino varmistua siitä, että sauna pysyy kylmänä. Tällöin saunan saa myös nopeasti toimintakuntoon silloin, kun läheinen pääsee varmistamaan turvallisen saunomisen. • • • • • • •

Panosta saunatilojen siistiyteen, kunnossapitoon ja hahmotettavuuteen Hyväkuntoiset lauteet, mahdollisesti säädettävällä korkeudella Kiuas tarkoituksenmukaiseksi ja ajanmukaiseksi, mahdollisesti ajastettava Riittävästi tukikaiteita Riittävä valaistus Rauhoittava tunnelma Saunatilaa ei saa käyttää säilytystilana

Kylpyhuone ja WC Helpota liikkumista ja hahmottamista: • • • • •

Jos asunnossa on kylpyamme, harkitse sen remontoimista suihkutilaksi Asenna liukuesteet suihkutilan tai kylpyammeen lattialle ja eteen Hanki wc-istuin, jonka korkeutta voidaan säätää, tai erillinen WC-koroke Kiinnitä tukikahva tai kaide wc-istuimen ja suihkun/kylpyammeen läheisyyteen Käytä kontrasteja: värikäs wc-istuimen kansi ja rengas, sekä selkeästi taustastaan erottuvat tukikahvat ja kaiteet helpottavat hahmottamista • Hanki suihkutuoli, mieluiten seinään kiinnitettävä • Asenna yövalo, mieluiten liiketunnistimella toimiva Lisää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta: • Varmista, että WC:n lukon voi avata myös ulkopuolelta tai poista lukko kokonaan • Asenna viemäriritilään suojasiivilä • Siirrä pienet sähköiset laitteet pois kylpyhuoneesta • Poista tai peitä peili, jos se ahdistaa tai pelottaa • Asenna kosketusvapaa vesihana, joka ei salli liian kuuman veden käyttöä • Lattian liukkauteen kannattaa kiinnittää huomiota. Rautakaupoista on saatavilla pinnoitetta, joka tekee lattiasta vähemmän liukkaan (esim. Slip Guard liukuestepinnoite)

kuva 37. Muistiesteetön kylpyhuone 41

Makuuhuone Helpota hahmottamista, tue aikaan ja paikkaan orientoitumista: • • • • • •

Hanki yövalo tai siirrä vuode lähelle valokatkaisijaa Tarkista, että valaistus on tarpeeksi kirkas Tee isoja kontrasteja: esim. vuode ja lattia erivärisiä Hanki pimennysverhot Hanki selkeä ja iso kello Sisusta tutuilla ja turvallisilla tavaroilla

Vältä tapaturmia ja tulipaloja: • • • • • • • • • • •

Vältä lämmittimiä tai tuulettimia, joiden lapojen väliin voi laittaa jotain Kiinnitä sänkyyn tai sen vierelle tukikahva Varmista, että huonekalut ovat jykeviä, jotta niistä voi ottaa tukea Hanki tarvittaessa sängynjalkojen korokkeet Hanki hälytin, jolla saa tarvittaessa apua Vältä sähköpatjojen ja sähköhuopien käyttöä Piilota johdot niin, etteivät ne aiheuta kompastumisvaaraa Sijoita sähkölaitteet niin, etteivät ne kuumetessaan sytytä tulipaloa Hanki ikkunaan liukumekanismit säätelemään aukeamista Harkitse turvamaton hankkimista vuoteen viereen Vältä mattoja, joihin voi herkästi kompastua

Helpota hoitamista: •

Hanki kotihoitosänky hoitamisen helpottamiseksi

kuva 38. Muistiesteetön makuuhuone 42

Olohuone Varmista, että olohuone säilyy mahdollisista muutoksista huolimatta kotoisana. Sisusta tutuilla asioilla ja esineillä, kuten valokuvilla. • Jos olohuoneessa on lasiovet, laita hahmottamisen tueksi lasioveen kuva tai lappu, joka muistuttaa lasista • Hyödynnä kontrasteja: esim. tumma tuoli erottuu hyvin vaaleaa lattiaa vasten • Säilytä kaukosäätimiä ja muita käyttöesineitä tutussa paikassa • Kiinnitä johdot lattialistoihin tai piilota ne kompastumisen estämiseksi • Hanki tukevia huonekaluja ja tarpeeksi korkeita tuoleja • Asenna kahvoja tai sijoita huonekalut niin, että niistä voi tarvittaessa ottaa tukea • Vältä mattoja, joihin voi kompastua tai liukastua • Sijoita sähkölaitteet turvallisesti, jotta ne eivät kuumetessaan sytytä tulipaloa • Tarkista, etteivät huonekasvit ole myrkyllisiä

kuva 39. Muistiesteetön olohuone

Tavaroiden ja vaatteiden säilytys Järjestyksen ylläpito voi sairauden edetessä muuttua ja tuntua haasteelliselta. Tilanteessa auttaa yhdessä siivoaminen, tavaramäärän vähentäminen ja vain tarpeellisten tavaroiden esillä pitäminen. Tavarat saattavat eksyä vääriin paikkoihin. Säilytystiloja, kuten laatikoita, kaappeja ja hyllyjä voi merkitä tunnistamisen helpottamiseksi tekstein ja kuvin. Tähän apua löytyy esimerkiksi Papunetin verkkosivuilta (papunet.net/kuva/) ja esimerkkikuvia löytyy tämän oppaan kohdasta Case Rumpali21, kuvat sivuilla 63-65. Kuvat ja tekstit helpottavat oikean kaapin tai laatikon löytymistä ja tukevat toimintaa.

kuva 40. Muistiesteetön eteinen.

kuva 41. Tavarat väärässä paikassa.

Materiaalit ja akustiikka Kodin äänimaisemaan on mahdollista vaikuttaa materiaalivalinnoilla. Akustiikkaa voi helposti parantaa verhoilla, tyynyillä tai muilla tekstiileillä. Myös matot parantavat akustiikkaa, mutta kompastumis- tai liukastumisvaaran vuoksi kannattaa miettiä tarkasti mattojen sijaintia tai jopa niiden poistoa. Matoista sopivimpia voivat olla liukuestepohjaiset käytävämattotyyppiset vaihtoehdot. Huonekasvit tuovat tilaan myös akustiikkaa parantavan elementin.

Suunnittelijalle Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, toimintaterapeutti tai fysioterapeutti osaa kartoittaa ne asiat, jotka suunnittelussa kannattaa huomioida liittyen muistisairauden etenemisen tuomiin mahdollisiin muutoksiin esimerkiksi kätevyydessä, liikkumisessa ja toiminnanohjauksessa.

Suunnittelijalle tärkeintä on tiedostaa muistisairauksien tuomat erityistarpeet liittyen esteettisten ja toimivien tilojen suunnitteluun. Tilanteessa on huomioitava myös asiakkaan haavoittuvuus ja siten suunnittelijan oma ammattietiikka on tärkeässä osassa prosessia. Suunnittelutiimissä on mukana sairastunut itse sekä hänen läheisensä. Läheinen voi olla tarvittaessa muistin tukena, kun mietitään esimerkiksi asiakkaan henkilöhistoriaa. Jos asiakas ei itse kykene tuomaan kaikkea oleellista esille, voi läheinen kertoa esimerkiksi niistä elementeistä, joita sisustuksessa juuri tämän asiakkaan kanssa kannattaa välttää tai josta hän erityisesti pitää. Läheinen myös varmistaa, että suunnittelu perustuu asiakkaan kokemukseen ja hänen tarpeidensa tunnistamiseen.

Suunnitteluammattilainen, esim. sisutussuunnittelija tai arkkitehti huolehtii projektista kokonaisvaltaisesti. Myös korjausneuvojan apua kannattaa käyttää. Hän on mukana tarvittaessa myös avustusten hakemisessa sekä muutosten toteuttamisessa. Oman alueen korjausneuvoja löytyy Vanhustyön keskusliiton sivuilta http:// www.vtkl.fi

7 Muistiystävällinen kohtaaminen Tässä luvussa kerrotaan mitä muistiystävällisyys ja sosiaalinen esteettömyys tarkoittavat ja miten esimerkiksi omainen tai palvelualan ammattilainen voi käytöksellään vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen ja positiivisen ilmapiirin luomiseen. ”Minkälaista kohtelua saa, se vaikuttaa niin paljon” Näillä sanoilla muistisairautta sairastava kokemusasiantuntija kuvaili sitä, mikä kodin ulkopuolella asioidessa kaikkein eniten merkitsi ja mihin hän toivoi ihmisten kiinnittävän huomiota. Tärkeintä on tulla kohdatuksi kauniisti ja asiallisesti niin, että saa mahdollisuuden osallisuuden tunteeseen. Oikeanlainen asenneilmapiiri on otettu mukaan myös Muistiystävällisen Suomen perusrakenteisiin. Kansallisen muistiohjelman työryhmän linjauksen mukaan Muistiystävällinen Suomi koostuu neljästä kivijalasta: 1. 2. 3. 4.

Aivoterveyden edistämisestä Oikeanlaisista asenteista aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen Hyvän elämänlaadun varmistamisesta muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistamisesta

Muistiystävällisyys liittyy toisin sanoen muun muassa ihmisoikeuksien vaalimiseen, osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiseen, tukeen ja tiedon levittämiseen kaikille. Muistiystävällisyyden lisäksi muistista ja aivoista huolehtiminen koskettaa kaikkia. Muistikylä-projektin painopisteet muistiystävällisyyden määritelmän näkökulmasta katsottuna ovat olleet erityisesti oikeanlaiset asenteet ja muistiperheen hyvän elämänlaadun varmistaminen. Oikeanlaisilla asenteilla turvataan muun muassa sairastuneen henkilön osallisuus ja arvostava kohtaaminen. Kun muistisairaalla henkilöllä on tunne siitä, että hän on hyväksytty ja arvostettu, tukee se sekä hänen että koko muistiperheen toimijuutta.

Asenne ratkaisee Muistisairaiden henkilöiden hyvään elämänlaatuun vaikuttavat muun muassa selviytyminen päivittäisistä asioista ja se että henkilö kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Näihin osa-alueisiin vaikutetaan muun muassa ilmapiirillä, joka on turvallinen, kaikille avoin, kannustava ja positiivinen. Oikeanlaisen asenteen lisäksi on tärkeää, että ympäristö huomioi sairauden erityispiirteet.

kuva 42. Hyvä kohtaaminen

Kaikille avoimet matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat yksi keino vahvistaa vaikkapa oman asuinalueen yhteisöllisyyttä ja muistiystävällisyyttä. Naapurin muistuttaminen tai yhdessä kohtaamispaikoille kulkeminen voi olla toimiva keino saada mukaan myös niitä henkilöitä, jotka eivät itsenäisesti muista, tai esimerkiksi eksymisen pelossa uskalla lähteä liikenteeseen.

Sosiaalinen esteettömyys tulee esiin konkreettisesti kohtaamisissa. Se, miten tilanteissa toimitaan, vaikuttaa siihen onnistuvatko kohtaamiset ylläpitämään sairastuneen käsitystä esimerkiksi omasta toimijuudesta, arvokkuudesta ja sitä kautta lisäämään elämänlaatua. Tilanteisiin vaikuttaa myös muun muassa sairastuneen henkilön käsitykset omasta itsestä, omista voimavaroista ja ryhmään kuulumisesta, sekä suhtautuminen omaan sairauteen. Tätä ihmisen sisältä lähtevää esteettömyyttä voidaan kutsua termillä psyykkinen esteettömyys.

Erilaisiin menoihin voi pyytää mukaan myös Muisti-KaVeRin. Tämä koulutettu vapaaehtoinen auttaa tukemaan ihmisen omannäköisen elämän jatkumista muistisairaudesta huolimatta. Jos yksin ei uskalla tai osaa lähteä, voi Muisti-KaVeRin pyytää seuraksi esimerkiksi kävelylle tai vaikkapa teatteriin. Lisää tietoa löytyy sekä Muistiliitolta että oman alueen muistiyhdistyksestä.

Filosofi Frank Martela kirjoittaa, että kun itsensä toteuttamisen mahdollisuudet pienenevät, kokemus oman elämän arvokkuudesta on paljon kiinni siitä, minkälaista kohtelua muilta ihmisiltä saa. Meillä kaikilla on mahdollisuus tukea ympärillämme olevien ihmisten arvokkuuden tunnetta ja ylläpitää tai jopa parantaa elämänlaatua. Sosiaaliseen esteettömyyteen liittyy siis tietoisuus oman käyttäytymisen vaikutuksista.

kuva 43. Yhdessä kulkeminen 47

Onnistunut kohtaaminen ”Kohtaaminen ei ole tietämistä. Se on mieluummin tunnustelemista, ymmärryksen kiintopisteiden etsimistä. Se on tanssin kaltaista improvisaatiota, jossa osapuolet paljastavat toisistaan jotakin.” (Anneli Vainio 2007) Muistisairautta sairastavan henkilön elämänlaatuun vaikuttaa muun muassa arkiympäristön toimijoiden ymmärrys sairastuneen erityistarpeista sekä siitä, kokeeko sairastunut saavansa apua sitä tarvitessaan.

Sairaus saattaa näyttäytyä arjessa kodin ulkopuolella toimiessa esimerkiksi • Lähimuistin ongelmina: vaikeaa löytää ulko-ovi, kassa, tietyt tuotteet • Hahmottamisen haasteina: suunnat ja etäisyydet hakusessa, eksyminen tutussakin paikassa • Vaikeutena käyttää tuttuja laitteita: ovien aukaisu, liukuportaat, hissi, maksupääte • Puhumisen haasteina: keskustelun aloittaminen, avun pyytäminen, tarpeen ilmaisu • Toiminnanohjauksen vaikeuksina: valintojen tekemisen vaikeus, jonottaminen ei onnistu

kuva 44. Muistisairaalla ihmisellä voi olla vaikeuksia tunnistaa tuttujakin ihmisiä. Se ei vähennä tilanteen merkityksellisyyttä. Kohtaaminen on tärkeää joka tapauksessa.

Kanssakäyminen muistisairautta sairastavan henkilön kanssa riippuu muun muassa sairauden laadusta, sairauden vaiheesta sekä luonnollisesti myös henkilön persoonasta. Muistisairaus ilmenee ja etenee yksilöllisesti. Vaikka sairauden alkuvaiheessa kommunikointi saattaa sujua lähes entiseen tapaan, on toisen osapuolen hyvä olla tietoinen siitä, miten edesauttaa onnistunutta kohtaamista, vahvistaa sairastuneen omaa toimijuutta ja minkälaisia muutoksia sairaus saattaa kohtaamistilanteisiin tuoda. Muistisairaus muuttaa ihmisen tapaa ajatella ja ymmärtää asioita. Se muuttaa käsitystä itsestä, muista ja ympäristöstä. Puheen ymmärtäminen ja tuottaminen vaikeutuu vähitellen, mutta se ei vähennä tarvetta vuorovaikutukseen. Seuraavat vinkit voivat olla avuksi kohtaamisissa muistisairautta sairastavan henkilön kanssa: • • • • • • • • • • • •

Ole rauhallinen ja positiivinen Kerro asiat selkeästi Jos ympäristö on hälyinen, siirtykää mahdollisuuksien mukaan rauhallisempaan paikkaan Älä korosta muistamattomuutta Sanoita asia eri tavalla, jos huomaat, ettet tule ymmärretyksi Tue keskustelua muistuttamalla tarpeen tullen siitä, mistä olette puhumassa Kerro ystävällisesti ja konkreettisesti mitä odotat hänen tekevän Toimintaohjeet on hyvä antaa yksi kerrallaan Ole valmis yllättäviin käänteisiin Ymmärrä sairastuneen näkökulmaa ja hänen tunteitaan Luo ja vahvista onnistumisen kokemuksia Kuuntele ja ymmärrä omasta käsityksestäsi poikkeavaa todellisuutta.

Muistiystävällinen kieli täsmällistä, paikkaansa pitävää ja kattavaa. Se ei leimaa negatiivisesti muistisairauksia eikä muistisairautta sairastavia henkilöitä. Muistiystävällinen kieli ei toisin sanoen yleistä eikä liioittele. Se kertoo tasapuolisesti ne asiat, jotka siinä tilanteessa on merkityksellistä kertoa.

Kielellä on suurempi voima, kuin mitä ehkä arjessa tulemme ajatelleeksi. Sanojen käyttö on aina jollain tasolla valitsemista, sillä valitsemme sanat ja painotukset, näkökulmat sekä sen mitä kerromme, mutta myös sen mitä jätämme kertomatta. Valitseminen voi olla joko tiedostettua tai tiedostamatonta ja välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten itse eri tilanteissa puhuu.

Muistiystävällinen kieli huomioi, että muistisairaus on vain yksi osa sairastunutta henkilöä. Kieli ei vahvista stereotypioita vaan siinä käytetään ilmaisuja, jotka ovat asiallisia, täsmällisiä ja juuri siihen tilanteeseen sekä henkilöön sopivia. Muistiystävällinen kieli ei myöskään tee oletuksia, vaan ottaa mahdollisuuksien mukaan selvää mitä ja miten kukin ihminen haluaa itsestään puhuttavan tai kirjoitettavan. Muistiystävällinen kieli korostaa ihmisen voimavaroja, kykyjä ja jokaisen yksilöllistä persoonaa.

Sanat, joita käytetään puheessa tai kirjoituksissa voivat esimerkiksi vahvistaa negatiivisia käsityksiä sekä muistisairauksista että henkilöistä, jotka ovat sairastuneet muistisairauteen. Siksi on tärkeää, että keskitymme siihen, miten puhumme, kun puhumme muistisairaudesta tai muistisairautta sairastavasta henkilöstä. Voimme toimia muistiystävällisesti myös kielen kautta. Muistiystävällinen kieli on kunnioittavaa, voimaannuttavaa,

Vinkkejä muistiystävälliseen palveluun Muistiystävällisessä palvelussa huomioidaan mahdolliset muistisairauksien tuomat erityistarpeet liittyen kohtaamiseen ja ympäristöön. Muistiystävällistä palvelua tukee mahdollisimman muistiesteetön ympäristö. Monia kodin muistiesteettömyyteen liittyviä asioita voidaan soveltaa myös yleisiin tiloihin. Sitä, että ihminen osaa toimia ympäristössä ja tietää miten voi ja kuuluu tehdä, voidaan tukea esimerkiksi opasteilla, selkokielisyydellä, tukivihjeillä, kuvilla, kuvan ja tekstin yhdistelmällä, sekä hyvällä kohtaamisella.

kuva 45. Palvelupolku

Johdonmukaiseksi suunnitellut tilat auttavat esimerkiksi kaupassa ymmärtämään heti mistä löytää vaikkapa kassan, infopisteen ja ulko-oven. Toimintaa tukevat vihjeet ovat tärkeitä, sillä ne ohjaavat ja vahvistavat tunnetta siitä, että asiakas on oikeassa paikassa tekemässä oikeaa asiaa. Toimintaa tukevat vihjeet ovat muun muassa ”aloita tästä” ja ”maksa tähän”.

Tärkeintä kuitenkin on, että on mahdollisuus saada henkilökohtaista palvelua sitä tarvittaessa. Vaikka esimerkiksi tavaroiden siirtelyä ja tilan järjestyksen muuttamista kannattaakin välttää, ei tilan pitäminen muuttumattomana ole aina mahdollista. Hyvällä palvelulla voidaan asioinnista tehdä onnistunut, vaikka ympäristöä ei muilta osin pystyisikään pitämään esteettömänä. Vinkit onnistuneeseen kohtaamiseen löytyvät kohdasta ”Onnistunut kohtaaminen”.

Alueelliset muistiyhdistykset järjestävät kohtaamiseen ja muistiystävällisyyteen liittyviä koulutuksia. Esimerkiksi Muistiystävällinen toimija -valmennus on suunnattu henkilöille, jotka työssään tai vapaaehtoistoimissaan kohtaavat muistisairautta sairastavia henkilöitä. Lisää tietoa muun muassa www.muistisalo.fi kuva 46. Opasteiden selkeys vaikuttaa siihen, että asiakas näkee helposti mitä missäkin on. Opasteiden tulisi jatkua katkeamattomasti ja loogisesti. Kuvan ja tekstin yhdistelmää kannattaa suosia, sillä muistisairaus voi vaikuttaa lukutaitoon.

8 Muistisairauksien hoidon lääkkeettömät keinot Selvittelyssä tärkeä rooli on sairastuneen ja hänen elämänhistoriansa tuntemisella, sillä sen avulla on mahdollista ymmärtää käyttäytymistä ja sen taustalla olevia tarpeita. Oireita laukaisevien tekijöiden tunnistaminen auttaa muuttamaan tai poistamaan niitä. Tavoitteena on tukea sairastunutta siten, että hän voi hyödyntää voimavarojaan ja taitojaan sekä tehdä itsenäisiä valintoja mahdollisimman pitkään.

Tässä luvussa kerrotaan niin kutsutuista lääkkeettömistä hoitomuodoista muistisairauksien hoidossa ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Muistisairauksien hoito perustuu tarkoituksenmukaiseen lääkehoitoon. Lääkehoidon rinnalla lääkkeettömät hoitomuodot ovat välttämättömiä, niiden avulla voidaan ylläpitää toimintakykyä ja auttaa sairastunutta löytämään ja käyttämään voimavaroja sairauden tuomien muutosten keskellä. Muistikuntoutus on osa lääkkeetöntä hoitoa.

Omannäköisen elämän jatkaminen sairaudesta huolimatta on tärkeää. Itsenäinen toimiminen ja omista asioista päättäminen vie huomion pois kadonneista taidoista.

Lääkkeettömässä hoidossa tavoitteena on tunnistaa oireita aiheuttavat tekijät. Yhdessä sairastuneen ja hänen läheisensä kanssa selvitetään hänen vointiaan heikentäviä tekijöitä. Epämukavuutta aiheuttava tilanne voi johtua esimerkiksi vuorokauden ajasta tai jostakin aiemmin tapahtuneesta asiasta. Epämukavuutta voi aiheuttaa esimerkiksi se, ettei ole tullut kuulluksi. Fyysinen epämukavuus voi haitata hyvinvointia, esimerkiksi hoitamaton kipu aiheuttaa ärsyyntymistä kenessä tahansa.

Luottamus lähi-ihmisiin on sairastuneelle tärkeää. Luottamus perustuu tasavertaiseen suhteeseen, jossa kaksi aikuista ihmistä kohtaa toisensa. Kummallakin on tärkeä rooli vuorovaikutuksen onnistumisessa, dialogisuus on tärkeää. Muistisairaus ei vie ihmiseltä tarvetta tulla kuulluksi ja hyväksytyksi. Lääkkeetön hoito perustuu hyvään perushoitoon. Monipuolinen ravitsemus ja riittävä nesteytys, levon ja liikunnan sopiva suhde, puhtaus ja miellyttävä vaatetus, ummetuksen hoito sekä mahdollinen kivunhoito ovat tärkeitä hyvinvoinnin kulmakiviä kaikilla ihmisillä. Liikkumista ei tulisi rajoittaa ilman riittäviä perusteita ja päivien pitäisi sisältää riittävästi mielekästä tekemistä. Ympäristön selkeys, valaistus ja äänimaailma vaikuttavat sen hahmottamiseen ja turvallisuuteen. Selkeän ympäristön avulla voidaan kompensoida sairaudesta johtuvia puutteita ja tukea jäljellä olevaa toimintakykyä.

Emotionaalisen tuen tavoitteena on elämänlaadun parantaminen. Siinä apuna on esimerkiksi muistelu, musiikki, luontoja eläinavusteinen toiminta sekä taide ja kulttuuri.

Lääkkeettömiä hoitoja kutsutaan psykososiaalisiksi menetelmiksi. Niiden käytön tavoitteena on sairastuneen elämänlaadun parantuminen omia voimavaroja hyödyntämällä. Hän on oman elämänsä keskiössä, vahva osa verkostoaan ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Menetelmien avulla tuetaan kognitiivista toimintakykyä ja niillä voidaan parantaa mielialaa, psyykkistä toimintakykyä ja vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen vahvistamiseksi lähiihmisille hyviä malleja löytyy TunteVasta ja validaatiomenetelmästä.

Psykomotorisia menetelmiä ovat tanssi, erilaiset pallo- ym. pelit ja muu liikunta sekä fysioterapia. Psykomotorisilla menetelmillä tuetaan aktiivisuutta ja vahvistetaan fyysisen toimintakyvyn säilymistä. Yhteisellä tekemisellä myös sosiaalinen kanssakäyminen vahvistuu. Mielekäs toiminta räätälöidään sairastuneen elämänhistorian ja mielenkiinnon perusteella hänen voimavarojensa mukaan. On tärkeää ottaa sairastunut mukaan suunnittelemaan itsensä näköistä toimintaa.

Psykososiaaliset menetelmät voidaan jakaa käyttäytymisen hallintaa parantaviin, emotionaalista tukea antaviin, psykomotorisiin ja kognitiivisia virikkeitä tarjoaviin menetelmiin sekä ympäristön parantamiseen liittyviin toimintoihin. Välillisesti menetelmiin kuuluvat myös omaisten ohjaus, tukeminen ja vertaisryhmätoiminta sekä palveluja hoitohenkilöstön koulutus. Käyttäytymisen hallinnan menetelmiin kuuluvat muun muassa vuorovaikutukseen liittyvät asiat kuten ihmisen hyvä tuntemus, hänen temperamenttinsa ja mieltymystensä sekä tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Hyvinvointiin liittyvien tekijöiden kartoittaminen on tärkeää: sairaudet, ravitsemustila ja mahdollinen lääkitys tai sen puute vaikuttaa myös hyvinvointiin.

9 Esimerkit ja materiaali Tarkistuslista: Turvallisuus kotona Käytössä on jo valmiiksi paljon erilaisia oppaita ja tarkistuslistoja, mutta näiden kaikkien yhteinen puute on kuvattomuus. Päätimme yhdistää kuvat ja ajankohtaiset turvallisuusohjeet. Listan kuvat tukevat kartoitettavan tilan huomiota vaativia kohtia.

Listan tarkoituksena on auttaa rakentamaan muistisairautta sairastavan henkilön turvallista ja muistiystävällistä kotiympäristöä. Lista auttaa huomioimaan yleisimmät paloturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät riskitekijät. Mitä aikaisemmassa vaiheessa muutoksia tehdään, sen paremmin ja pidempään muistisairas pärjää kotonaan.

Tarkistuslista: Turvallisuus kotona on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:n Turvallisesti kotona-projektin kanssa. Kodin turvallisuuden tarkistuslista löytyy tulostettavana Salon ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistysten nettisivuilta, Muistiliitolta, Invalidiliitolta sekä Salon kaupungilta.

Tarkistuslistan tekeminen lähti muun muassa kotihoidon ja pelastuslaitoksen työntekijöiden tarpeesta. Kentällä ei oltu varmoja, mitä pitäisi tehdä tai mitä ratkaisumahdollisuuksia on olemassa. Listan tuella saa nopeasti ja helposti kartoitettua tärkeimmät turvallisuutta parantavat kohdat.

kuva 47. 55

kuva 48. 56

Esimerkkitilat CASE Rumpali21 Suunnittelut käynnistettiin syksyllä 2017 tilojen varmistuttua. Vuoden 2018 alusta Muistikylä-projekti pääsi esittelemään muistiystävällistä tilasuunnittelua ja muistiesteetöntä ympäristöä paikallisen ammattioppilaitoksen (SSKKY) sisustussuunnitteluopiskelijoille. Luennon jälkeen Anne-Maj Sibelius ilmoitti halukkuudestaan Rumpali21:n suunnittelijaksi.

Rumpali21 on Rummunlyöjänkadulla Salossa sijaitseva muistiystävällisesti sisustettu, paloturvallisuutta lisääviä ja kognitiivista sekä visuaalista esteettömyyttä parantavia ratkaisuja sisältävä esittelykoti ja koulutustila. Tila on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen – tilassa pääsee näkemään konkreettisia apuja mitä kotiin voi hankkia turvallisuutta ja toiminnallisuutta parantamaan. Tila on tarkoitettu myös koulutustilaksi eri alojen ammattilaisille, esimerkiksi pelastusalan, sosiaali- ja terveysalan sekä sisustusalan ammattilaisille.

Suunnittelu alkoi asukkaan profiloimisella ja hänen tarpeidensa kartoittamisella. Koska varsinaista asukasta tilaan ei tule, suunnittelija loi asukkaalle profiilin: kuka hän on, millainen on hänen historiansa, mikä on nykytilanne ja mahdollinen tulevaisuus. Profiloinnin ja tarinan avulla tila oli helpompi suunnitella tarkoituksenmukaiseksi.

Rumpali21 on hyvällä yhteistyöllä aikaan saatu helmi. Mukana ovat Salon Muistiyhdistyksen Muistikylä-projekti, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, Salon kaupungin vanhuspalvelut, työllisyyspalvelut ja tilapalvelut, sekä Salon Seudun Koulutuskuntayhtymä. Tärkeitä yritysmaailman yhteistyökumppaneita ovat heti alusta saakka olleet Väinö Korpinen Oy, Abloy Oy, Safera Oy, Everon Oy ja Kuulotekniikka Hakala Oy. Yhteistyön tärkeimpinä arvoina olivat talkoohenki ja yhteisen päämäärän saavuttaminen tiukassa aikataulussa. Yhteistyön tuloksena on Suomen ensimmäinen muistiystävällinen ja paloturvallinen esittelyasunto ja koulutustila. Myöhemmin yhteistyökumppaneiden joukkoon liittyi vielä SuvantoCare Suvanto Kotona- ja Suvanto Mukana-tuotteillaan.

Ensimmäinen vaihe alkoi tilan tarinan ja tavoitteen suunnittelulla. Halusimme rakentaa Rumpalin remontoinnista tarinan, joka kertoo enemmän kuin pelkkä valmis tila. Toimme asuntoon huonekalut ja ”sisustimme” tilan keräilijäluonteisen ja nyt muistisairautta sairastavan henkilön kodiksi. Tilasta haluttiin turvallisuusriskien kannalta äärimmilleen viety versio, jota ryhdytään muuttamaan muistiystävälliseksi. Ensimmäisessä vaiheessa roskia oli kertynyt vähän joka paikkaan, kynttilöitä oli poltettu pöydällä ja lehtien päällä, osa kynttilöistä oli sisäkäyttöön vaarallisia ulkokynttilöitä, asunnon lattia oli täynnä pahvilaatikoita ja nurkissa oli roskasäkkejä, jotka eivät olleet koskaan jatkaneet matkaa ulkoroskikseen saakka. Keittiö oli sotkuinen, hellalla oli palavaa materiaalia ja jääkaapissa vanhoja ruokia. Lääkkeitä löytyi vähän joka paikasta ja vaatteet olivat tuolien selkänojilla ja lattialla. Ensimmäinen vaihe kuvattiin ja videoitiin 5.4.2018.

Rumpali21:n remontin kantavina ajatuksina olivat muistiystävällisyyteenkin hyvin soveltuva kierrätys yhdistettynä kodikkuuteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Tärkeimpinä asioina tilassa vierailleet ovat huomanneet, että jokaisella voi olla mahdollisuus toimivaan, turvalliseen ja kotoisaan asuinympäristöön iän ja muistisairauden mukanaan tuomista haasteista huolimatta. 57

kuva 49. Rumpalin wc 1. vaiheessa.

kuva 50. yleiskuva Rumpalin asunnosta 1. vaiheessa

kuva 51. Rumpalin keittiรถ 1. vaiheessa

Toinen vaihe alkoi tilan siivoamisella. Tavoitteena oli tuoda esille se, miten suuri merkitys jo pelkĂ¤llĂ¤ kodin siivoamisella on. Toinen vaihe kuvattiin ja videoitiin. 10.4.2018.

kuva 52. Rumpalin wc 2. vaiheessa.

kuva 53. yleiskuva Rumpalin asunnosta 2. vaiheessa

kuva 54. Rumpalin keittiĂś 2.vaiheessa

Kolmas vaihe alkoi remontin tekijöiden etsimisellä. Osaavat ja motivoituneet työntekijät löytyivät Salon kaupungin työllisyyspalveluista, Waltin työpajatoiminnasta. Sisustussuunnittelijaopiskelija Anne-Maj Sibelius toimi koko remontin ajan myös työmaan valvojana ja työnohjaajana. Rumpali21 -tilan avajaiset pidettiin 23.5.2018.

kuva 55. Rumpalin wc 3. vaiheessa

kuva 56. Rumpalin wc 3. vaiheessa. 60

kuva 57. Rumpalin keittiรถ 3. vaiheessa

kuva 58. Rumpalin keittiรถ 3. vaiheessa.

kuva 59. Rumpalin keittiรถ 3. vaiheessa 61

kuva 60. Ovi

kuva 61. RuokapĂśytĂ¤

kuva 62. Kattaus.

kuva 63. yleiskuva Rumpalin asunnosta 3. vaiheessa

kuva 64. Toimintavihjeet ovessa – pohdittavaa, kumpi erottuu paremmin ja millainen teksti on ymmärrettävää. Keltaisella taustalla oleva toimintavihje erottuu tummasta ovesta.

kuva 65. Eteisen keskipisteessä on ilmoitustaulu,

kuva 66. Ilmoitustaulu voi olla hyvä apuväline

kuvia, muistikirja ja muita tarpeellisia

muistisairaalle.

muistiapuvälineitä.

kuva 67. Vieraskirjaan voi jokainen vierailija jättää jäljen käynnistään. Tällä tavoin toiset vierailijat tietävät, ketä muistisairaan luona on vieraillut, mahdollinen kotihoito pysyy kärryillä vierailuista ja muistisairas voi mahdollisesti itse tarkistaa, onko hänen luonaan joku käynyt. Tämä voi lisätä turvallisuuden tunnetta.

kuva 68. Rumpalin kylpyhuone

kuva 69. Toimintavihjeitä eri värisillä pohjilla. Näin

kuva 70. WC:n toimintavihjeet tukevat asukkaan

vihjeet erottuvat hyvin taustasta.

omaa toimintaa. Toimintavihjeitä voi tulostaa Papunetin verkkosivuilta.

Tilaan voi kuka tahansa tulla tutustumaan varaamalla ajan Salon Muistiyhdistykseltä tai Salon kaupungin muistikoordinaattorilta.

Tutustumiset, koulutukset Varaa aika Salon Muistiyhdistys ry 044 333 7853 muistiyhdistys@muistisalo.fi tai Salon kaupungin vanhuspalvelut muistikoordinaattori 044 772 6566

CASE Salon Muistiyhdistyksen Päiväpaikka Salon Muistiyhdistyksen Päiväpaikka

kuva 71. Muistiyhdistyksen Päiväkuntoutuksen ruokailutilasta avautuu näkymä oleskelutilaan.

kuva 72. 66

kuva 73.

Kuva 74. Päiväkuntoutuksen wc-tilat kunnostettiin muistiystävälliseksi Aivoviikolle 2017.

kuva 75. Ilmoitustaululla on selkeästi asiakkaillekin esillä päivämäärä, päivän tapahtumat ja kasvokuvat nimineen kaikista paikalla olevista ihmisistä (kuvassa päiväpaikan ohjaajat 2017).

CASE Ilolansalo Sisustussuunnitelman toteuttivat sisustussuunnittelun opiskelijat (SSKKY) Laura Zia ja Satu Aaltonen. Suunnitelman perustana toimivat Ilolansalossa tehdyt haastattelut keväällä 2017 ja talvella 2018. Tiloissa tehtiin muistiesteettömyyden kartoitus haastatteluin ja tilat kuvattiin yhdessä työntekijöiden kanssa. Tilassa kartoitettiin haasteet ja asiakkaiden tarpeet hoitohenkilökunnan palautteen perusteella sekä muistikoordinaattori Kaisa Niinistön avustuksella. Suunnitelma tehtiin Aino- ja Aatoskodin muistiystävällisyyden ja muistiesteettömyyden lisäämiseksi. Suunnitelma palautettiin asiakkaalle syksyllä 2018 ja se toteutetaan asteittain.

Kuva 76.

Toisessa kodissa keskityttiin erityisesti valaistuksen, värityksen ja tilasuunnittelun kehittämiseen. Kognitiivisen esteettömyyden vahvistamisella ja materiaaliratkaisuilla parannettiin tilojen toiminnallisuutta asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Toisessa kodissa pyrittiin parantamaan erityisesti tilojen tunnelmaa ja rauhallisuutta. Yleisesti pyrittiin parantamaan viihtyisyyttä ja vähentämään turvallisuusriskejä parantamalla valaistusta ja kontrasteja ympäristössä. Kuva 77.

Kuva 78.

Kuva 79. 69

Kuva 80.

Kuva 81. 70

Kuva 82.

Kuva 83. 71

CASE Särkisalokoti Tulosten perusteella Muistikyläprojekti teki parannusehdotukset. Osa parannusehdotuksista on otettu jo käyttöön. Keväällä ja kesällä 2017 tehtiin täysi remontti viereisen vanhusten rivitalon muutamaan asuntoon ja yhdestä asunnosta remontoitiin samalla muistisairautta sairastavalle asukkaalle muistiesteetön. Yksityisasunnosta ei ole julkaistavia kuvia.

Särkisalokoti on vanha kunnan hoitokoti, joka on hoitokodin lopettamisen jälkeen siirtynyt usean toimijan yhteiseen käyttöön kuntalaisten hyväksi. Särkisalokotia hallinnoi Särkisalon vanhustenkotiyhdistys ry ja tapahtumia koordinoi Yhres Etteskesi -hanke. Särkisalokodin yhteisissä tiloissa tehtiin muistiesteettömyyden tarvekartoitus kyselymenetelmin ja ryhmähaastatteluna keväällä 2017.

kuva 84.

kuva 85.

kuva 86.

kuva 87.

kuva 88.

kuva 89. 74

kuva 90.

kuva 91.

kuva 92.

kuva 93.

kuva 94.

kuva 95. 76

kuva 96.

kuva 97.

CASE Taukopaikka-penkki ”Tul’ istuma ja virittelemä jutun juurt” kuva 100

Taukopaikan taustaa Salolainen Taukopaikka –penkki sai ideansa Amerikan Pennsylvanian ala-asteella koulukiusaamisen vähentämiseksi käyttöön otetusta Buddy benchistä eli kaveripenkistä. Penkin ideana on, että penkille istuva viestittää haluavansa mukaan leikkiin tai kaipaavansa jutteluseuraa. Penkki on vähentänyt koululaisten yksinäisyyttä sekä koulukiusaamista. Salossa tätä matalan kynnyksen kohtaamispaikan ideaa lähdettiin työstämään yhdessä Salon kaupungin viheraluetiimin kanssa. Nimikilpailun tuloksena salolaisen penkin nimeksi valikoitui Taukopaikka. Penkkeihin lisätyissä kylteissä lukee lisäksi: ”Tul´istuma ja virittelemä jutun juurt.” Penkkien tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä. Penkille istuva viestittää kaipaavansa juttuseuraa ja kuka tahansa voikin istua penkille kaveriksi juttelemaan. Salossa penkkejä on tällä hetkellä 8 ja Somerolla 1. Penkit on sijoitettu niin, että jutun juurta voi ryhtyä luomaan esimerkiksi penkiltä näkyvästä maisemasta. Penkit sijaitsevat Kankurinpuistossa, Krouvinpuistossa, Horminkadulla, Mököistenpuiston rinteessä, Vesikonpolun ja Tahkonkadun risteyksessä, Toijassa, Perniön kirkolla ja Halikossa. Somerolla penkki on Kiiruunpuistossa. Kuva 98.

Miten tehdä oma Taukopaikka? Taukopaikka –penkki erottuu alueemme muista penkeistä värikoodin ja kyltin avulla. Penkki on väriltään keltainen ja penkin selkänojan kyltissä lukee penkin nimi. Taukopaikka –penkki on toteutettavissa virallisten puistoalueiden lisäksi esimerkiksi taloyhtiöiden piha-alueille. Penkin toteuttamiseksi tarvitset: • Penkin, joka saa olla ulkomuodoltaan millainen tahansa. • Maalia, jonka värikoodi on RAL 1003. Maalia saa rautakaupasta. • Taukopaikka –nimikyltin. Kylttejä saa Salon Muistiyhdistyksen toimistolta osoitteesta Turuntie 21, 24240 Salo p. 044 333 7853. Kyltit on tilattu Eloquense Oy:ltä.

CASE Muistikodin pienoismalli ”Nukkekoti” Nukkekoti-pienoismalli oli ensimmäinen esimerkki muistiystävällisestä sisustuksesta. Nukkekoti on pienoismalli muistisairaan, hyväkuntoisen ihmisen kodin sisustuksesta. Kodissa on varauduttu muistisairauden tuomiin muutoksiin liittyen näön, hahmotuskyvyn, muistin sekä hieman liikuntakyvynkin heikkenemiseen. Nukkekoti on esittelyversio muistisairaan kodin sisustuksen mallista mm. messuille mukaan.

Kuva 99.

Kuva 100. 79

Projektille tehdyt opinnäytetyöt Kaikki projektille tehdyt opinnäytteet on arvosteltu kiitettävinä. Muistikylä-projekti suosittelee tutustumaan töihin tarkemmin.

PAIKANNUSAPUVÄLINEET MUISTISAIRAAN ULKONA LIIKKUMISEN TUKENA Linda Nyholm ja Mari Turunen, fysioterapian koulutusohjelma, fysioterapeutti (AMK). Turun AMK, kevät 2017. Theseus: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017083114677 Opinnäytetyön tavoitteena on saada uutta tietoa tutkimukseen valittujen paikannusapuvälineiden sekä niiden ominaisuuksien soveltuvuudesta muistisairaan ulkona liikkumisen tueksi. Opinnäytetyö pyrkii selvittämään, vaikuttaako paikannusapuvälineen käyttäminen muistisairaan itsenäisen ulkona liikkumisen määrään ja muistisairaan sekä hänen läheisensä turvallisuuden tunteeseen.

PUHEVAMMAISTEN TULKKAUSPALVELUN SOVELTUVUUS MUISTISAIRAILLE Eleonora Brandt, viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK). Diakoniaammattikorkeakoulu, Turku, kevät 2018 Theseus: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026125 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, aiheuttavatko muistisairaudet kommunikaatioongelmia, käyttävätkö muistisairaat henkilöt puhevammaisten tulkkauspalveluja ja määritelläänkö muistisairaus vammaksi. Opinnäytetyössä tutkitaan myös, miten muistisairaiden henkilöiden puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttöä voi kehittää voi kehittää. Tällä hetkellä muistisairaat henkilöt eivät käytä puhevammaisten tulkkauspalveluita laajalti, mutta osalle kohderyhmää tarve on ilmeinen. Muistisairaan määrittäminen vammaiseksi on vielä yhteiskunnan tasolla kompleksinen.

Näyttötyö RUMPALI21 SISUSTUSSUUNNITELMA Anne-Maj Sibelius, sisustussuunnittelun koulutusohjelma, sisustussuunnittelija. Salon seudun Koulutuskuntayhtymä SSKKY, kevät 2018. Kuvaus kohdassa Esimerkkitilat: CASE Rumpali21 www.muistisalo.fi/projektit Tutustumiset, koulutukset Varaa aika Salon Muistiyhdistys ry 044 333 7853 muistiyhdistys@muistisalo.fi tai Salon kaupungin vanhuspalvelut muistikoordinaattori 044 772 6566

MUISTISAIRAAN KOKEMUS YMPÄRISTÖSTÄÄN ja HAASTATTELUOHJEISTUS KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN HAASTATTELUUN Sanni Ahanen ja Tanja Silfver, toimintaterapian koulutusohjelma, toimintaterapeutti (AMK). Turun AMK, syksy 2018. Theseus: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420111 Opinnäytetyön tarkoituksena on etsiä tutkimustietoa muistisairaan ympäristön esteettömyydestä sekä luoda tiedon pohjalta kokemusasiantuntijan haastattelun ohjeistus. Kehittämistyön tavoitteena on haastattelun ohjeistuksen luominen osaksi Muistikodin opasta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä – projekti, joka kehittää muistiystävällisiä ratkaisuja muistisairaiden arjen tueksi. Toimintaterapeuttinen näkemys ohjasi opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kokemusasiantuntijan haastattelun ohjeistus pohjautuen tutkimustietoon muistisairaan esteettömyydestä ja vuorovaikutuksesta. Haastattelun tavoitteena on saada muistisairaan oma kokemus esille hänen toimintaympäristöstään ja sen esteettömyydestä. Haastattelun avulla saatujen tietojen avulla voidaan muokata ympäristöä henkilölle paremmin soveltuvaksi, jolloin muistisairaan mahdollisuudet osallistua toimintoihin vahvistuvat. Kokemusasiantuntijahaastattelu on tarkoitettu kotonaan asuville muistisairaille ja haastattelussa on huomioitava haastateltavan muistisairauden taso.

10 Lähteet ja lisätietoa Luku 2 Muistiesteettömyys Blomgren, Karin: Ikäkuulo. Lääkärikirja Duodecim 2015. Invalidiliitto ry www.invalidiliitto.fi Ikäinstituutti www.ikainstituutti.fi Jokiniemi, Jouko: Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä. Teknisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2007/29. Kotimäki, Jouko: Eikö ennen hyvältä maistunut ruoka maistu enää? Ruokahalu voi olla kiinni aisteistasi. Ylen uutiset 2016. Rajaniemi, Jere: Ikäinstituutti, sähköpostit ja keskustelut 5.11.2018 Semi, Salmi, Mykkänen: Yötaivaan toivo. 2016. Semi, Taina sähköposti 13.11.2018 Törmikoski, Ilona: Avaava Oy, sähköposti 12.11.2018 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/aistit Vates www.vates.fi Wäre-Åkerblom, Satu: Invalidiliitto puhelu 7.11.2018

Luku 3 Muistiesteettömyyden kartoittaminen ja kodin merkitys Halminen, Tarja: Kodin merkitys iäkkäälle. SAMK 2009. Jaakkola, Elina: Onko kotini minun näköinen, puolisoni vai lapsuuden kodin näköinen? hidastaelamaa.fi/2016/09/kodintunnelma/ Artikkeli 1.9. 2016 Muistiliitto: huonekohtaiset tarkistuslistat https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistiystavallinen-ymparistoturvallisuus Nykänen, Sirpa: Kot on paras paikka. Kotona asumisen merkitys ikääntyvälle. KaupunkiElvi -hankkeen osaraportti 2. Lapin yliopisto 2007. Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus (Invalidiliitto 2009) Sievänen, Sievänen, Välikangas ja Eloniemi-Sulkava: Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Ympäristöministeriö 2007.

Luku 4 Turvallisuus ja teknologia Palokuorman arviointiin: Clutter Image Rating http://www.hoardingconnectioncc.org/Hoarding_cir.pdf Palotarkastaja Eerik Virtanen 11/2018, sähköpostit ja keskustelut Riikonen Merja: Teknologiset apuvälineet parantavat muistisairaan arkea oikein käytettynä. Jyväskylän yliopisto 2018. https://www.hel.fi/seniorit/fi/apua/kotihoito/kotihoidon-etapalvelut/ Suomen Pelastusalan keskusliitto SPEK www.spek.fi Teknologia-asiantuntija Kaunisto Jere 11/2018, sähköpostit ja keskustelut Varsinais-Suomen Pelastuslaitos www.vspelastus.fi

Kotona toimimisen tueksi, lisätietoa: Abloy Oy www.abloy.fi Aputuote www.aputuote.fi Arjen älykkäät välineet-opas (Ikäteknologiakeskus, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) KÄKÄTE-oppaat (Ikäteknologiakeskus). Confienta www.confienta.fi Dementia Online Shop www.dementiaonlineshop.com Everon Oy https://everon.fi/ Finncabinova www.finncabinova.com Haltija www.haltija.fi Ikäteknologiakeskus www.ikateknologiakeskus.fi Ikäteknologiakeskus julkaisut ja oppaat: www.ikateknologiakeskus.fi julkaisut/oppaat/ http://www.ikateknologia.fi/fi/ teknologiatuotteet-ja-ratkaisut.html Kunnonkoti www.kunnonkoti.fi Kuulotekniikka Hakala Oy http://kuulotekniikka.com/ MariCare Oy https://maricare.com/fi/ MiniFinder www.minifinder.fi Respecta www.respecta.fi Rumpali21 Salossa www.muistisalo.fi/projektit Safera Oy www.safera.fi Suomen Pelastusalan keskusliitto SPEK www.spek.fi SuvantoCare www.suvantocare.fi Toimiva koti www.toimivakoti.fi Turvallisesti kotona-projekti, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys: www.muistiturku.fi/fi/kehittamistoiminta/turvallisestikotona/ Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry, Turvallisesti kotona-projekti: Muistiasiakkaan Turvallisia vuosia-opas www. muistiturku.fi Väinö Korpinen Oy www.korpinen.com

Luku 5 Valaistus ja värit Arnkil, Harald: Värit havaintojen maailmassa, 2008 https://www.akw-ltd.co.uk/wp-content/uploads/2016/06/AKW01884-Dementia-Friendly-Bathrooms-Guide-2016.pdf https://www.enablingenvironments.com.au/colour-perception-and-contrast.html Dementia Services Development Centre, Ireland dementia.stir.ac.uk/ https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/29872/Laine_Lauramaria.pdf Jokiniemi, Jukka: Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä. Teknisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2007/29 www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varilla-on-valia-nain-kodin-varisavyt-vaikuttavat-mielialaan/3315152#gs.0lId2o0 The Dementia Enabling Environments (DEEP) project www.enablingenvironments.com.au/ https://www.nkl.fi/fi/etusivu/saavutettavuus-esteettomyys/rakennetun-ympariston-esteettomyys-ja-opasteet/valaistuskontrastit-ja-varit Topo, Päivi: Keskustelut ja sähköpostit, kevät 2018 (Mary Marshall, Helle Wijk) Semi, Salmi, Mykkänen: Yötaivaan toivo. 2016 Sievänen, Sievänen, Välikangas ja Eloniemi-Sulkava: Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Ympäristöministeriö 2007 https://www.sherwin-williams.com/architects-specifiers-designers/inspiration/styles-and-techniques/SW-ART-STIRCOLOR-AGING-EYE Rihlama, Seppo: Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa, 2000 Lisätietoa: Alzheimer’s Australia www.alzheimerswa.org.au Light Cognitive Oy http://www.lightcognitive.com/ Marshall Mary, Pollock Annie: Designing Outdoor Spaces for People with Dementia, 2012 Marshall, Mary: Toilet talk: Accessible design for people with dementia https://www.dementiacentre.com/resources/61toilet-talk-accessible-design-for-people-with-dementia Näkövammaisten liitto ry www.nkl.fi Wijk, Helle: Ljus och färg som stöd eller hinder, 2014 Luku 6 Tilat ja niiden suunnittelu sekä muutto Muistiliitto: huonekohtaiset tarkistuslistat https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistiystavallinen-ymparistoturvallisuus Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus (Invalidiliitto 2009) Semi, Salmi, Mykkänen: Yötaivaan toivo. 2016. Sievänen, Sievänen, Välikangas ja Eloniemi-Sulkava: Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Ympäristöministeriö 2007. Toljamo & Koponen 2011: Muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukeminen. Opas toimeenpanijoille (Suomen Muistiasiantuntijat ry:n julkaisu nro 13/2011)

Luku 7 Muistiystävällinen kohtaaminen Dementia Alliance International (dementiaallianceinternational.org/what-is-dementia-friendly/) Dementia Language Guidelines: Dementia Australia Vesa Heikkinen: Kielen voima 2007 Escartin, Heljä: Kenen kehoa minä kannan. Kokemistasojen integraatio vuorovaikutuksellisen tuen avulla. Fysioterapian opinnäytetyö. Metropolia AMK 2017 Martela, Frank: Valonöörit 2015. Muistikylä-projekti: kokemusasiantuntija- haastattelut 9.1. ja 15.10. 2018 Muistiliitto: Hyvän hoidon kriteeristö 2016 Muistiliitto: Muistisairaiden ihmisten elämänlaatuun liittyvät tekijät 2015 Papunet: Muistisairaus ja vuorovaikutus. Sosiaali- ja terveysministeriö (2012) KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 2012-2020 - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10.

Luku 8 Muistisairauksien hoidon lääkkeettömät keinot Eloniemi-Sulkava, Ulla: Psykososiaaliset interventiot ja niiden vaikuttavuus, luentomateriaalit 9.12. 2014 Muistiliitto: Hyvän hoidon kriteeristö. Työkirja työyhteistöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Muistiliiton julkaisusarja 2/2016. Papunet: Muistisairaus ja vuorovaikutus. Vyyryläinen, Inkeri: Muistisairaudet ja niiden hoito 2015 Kysy lisää kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta ja toimintamalleista paikallisesta Muistiyhdistyksestä

Yleisesti projektin aikana käytettyjä lähteitä: Alzheimer’s Australia www.alzheimerswa.org.au https://www.akw-ltd.co.uk/wp-content/uploads/2016/06/AKW01884-Dementia-Friendly-Bathrooms-Guide-2016.pdf Arjen älykkäät välineet-opas http://www.valli.fi/ajankohtaista/uutiset/uusinta-tietoa-tarjolla-arjen-alykkaat-valineetopas-ikaantyneiden-kotona-asumisen-tueksi/ The Dementia Enabling Environments (DEEP) project www.enablingenvironments.com.au/ Dementia Services Development Centre, Ireland dementia.stir.ac.uk/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29872/Laine_ Lauramaria.pdf https://www.enablingenvironments.com.au/colour-perception-and-contrast.html Helminen, Laine, Sirén, Zotow toim.: Muisti muuttuu – arki muuttuu. Puheenvuoroja muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnista ja turvallisesta ympäristöstä. Artikkelikokoelma. ELDEM-projekti, DIAK Helsinki 2013. Invalidiliitto ry www.invalidiliitto.fi Jolanki, Leinonen, Rajaniemi, Rappe, Räsänen, Teittinen, Topo: Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. 2017. Keskustelut, mm. Taina Semin (Geroartist, Opri ja Oleksi-koti), Tuula Laulajan (Villa Tapiola) ja Päivi Topon kanssa. Keskustelut kokemusasiantuntijoiden (sairastuneet, läheiset, omaiset) kanssa 2016-2018. Kuuloliitto ry www.kuuloliitto.fi Monikulttuurinen muisti-projekti, muistisairauksien ja tunnistamisen keskustelukortit 2019 Monikulttuurinen muisti-projekti, videot www.muistisalo.fi/projektit Kuvasivut papunet.net/kuva Muistiliitto ry www.muistiliitto.fi Muistiliitto: Hyvän hoidon kriteeristö. Työkirja työyhteistöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Muistiliiton julkaisusarja 2/2016. Muistiystävällisen ympäristön pikaopas. Salon Muistiyhdistys ry, Muistikylä-projekti ja Muistiliitto ry, 2017. Näkövammaisten liitto ry www.nkl.fi/fi/etusivu Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus (Invalidiliitto 2009) Rappe, Erja; Kotilainen, Helinä; Rajaniemi, Jere; Topo, Päivi: Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö. Ympäristöministeriö 26.9.2018. https://www.samk.fi/uutiset/mita-on-aistiesteettomyys-esimerkkina-asuntomessutalo/ http://www.muistiasiantuntijat. fi/media-files/Dementoiviin%20sairauksiin%20liittyvat%20kaytosoireet%20-opas.pdf SPEK ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Semi: Mieleen tatuoitu minuus. 2015. Semi, Salmi, Mykkänen: Yötaivaan toivo. 2016. Selkosivut papunet.net/selko/ https://www.sherwin-williams.com/architects-specifiers-designers/inspiration/styles-and-techniques/SW-ART-STIRCOLOR-AGING-EYE Sievänen, Sievänen, Välikangas ja Eloniemi-Sulkava: Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Ympäristöministeriö 2007. Suomen Muistiasiantuntijat ry www.muistiasiantuntijat.fi/ Tarkistuslistoja esteettömyydestä, Invalidiliitto https://www.invalidiliitto.fi/tarkistuslistoja Tarkistuslistoja muistisairaan arkeen, Muistiliitto https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistiystavallinenymparisto-turvallisuus Tarkistuslistoja turvallisuudesta, SPEK http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Paloturvallisuus/Erityisryhmienasumisturvallisuus/Materiaalit Toljamo & Koponen 2011: Muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukeminen. Opas toimeenpanijoille (Suomen Muistiasiantuntijat ry:n julkaisu nro 13/2011) Vates www.vates.fi

Muistikodin opas

MuistiystĂ¤vĂ¤llinen ja paloturvallinen koti

Rumpali21