Ruokateollisuuden sivuvirrat palaavat kiertoon
teksti: Anna-Maria Mäki-Kuutti kuvat: Olli Häkämies
Jätettä yhdelle, arvokasta apetta toiselle. Esimerkiksi ruokateollisuuden joidenkin sivutuotteiden luontainen maitohappokäyminen on hyväksi sikojen suolistolle.
Tulevaisuudessa elintarviketeollisuuden sivutuotteita hyödynnetään kenties ihmisravinnoksi, mutta nyt ne käytetään pääasiassa rehuksi. MTT:ssä on tutkittu monien sivuvirtojen energia- ja valkuaisarvoja. Tiedot on päivitetty myös rehutaulukoihin.
E
lintarviketeollisuudessa syntyy päätuotteen ohessa ylijäämiä, jotka eivät sellaisenaan kelpaa ihmisravinnoksi. Huonoimmassa tapauksessa ne päätyvät jätteeksi. Perinteisesti elintarvikevalmistuksen sivuvirtoja on käytetty eläinten ruokinnassa sinällään tai rehujen raaka-aineena. Kun tutkija Kirsi Partanen MTT:stä aloitti sikojen ruokintaan liittyvän tutkimuksensa 1990-luvulla, mukana tutkituissa sivuvir-
4
MTT ELO l www.mttelo.mtt.fi
roissa oli myös teurasjätteitä kuten lihaluujauho. – BSE-kriisin myötä tutkittavat vaihtuivat kasviperäisiin sivutuotteisiin, Partanen muistelee yhtä tutkimuksen käännekohtaa.
Arvokkaat ravintoaineet talteen MTT:ssä on viime vuosina tutkittu useissa hankkeissa kasviperäisten sivutuotteiden rehuarvoa ja tuotantovaikutuksia si-
oilla, naudoilla ja turkiseläimillä. Partanen toteaa, että sivutuotteet sisältävät eläimille arvokkaita ravintoaineita. – Niistä saadaan valkuaista, energiaa, kivennäisiä ja kuitua. Joidenkin sivutuotteiden luontainen maitohappokäyminen on hyväksi sikojen suolistolle. Lämpö ja käyminen tehostavat myös fosforin sulavuutta ja säästävät siten ympäristöä, hän selvittää. Tutkimusta tarvitaan, jotta raaka-aineesta saadaan kaikki irti ja jätteen määrä vähenee. Keskeisiä tavoitteita ovat myös kotimaisten rehuaineiden saatavuuden lisääminen ja tuontivalkuaisen korvaaminen sekä rehukustannusten alentaminen.
Valikoima laajenee jatkuvasti MTT:ssä on tutkittu eniten volyymituotteita eli etanoli-tärkkelysteollisuuden si-