19 Tarkasteltavat tuotantovaiheet
TARKASTELTAVAT TUONTANTOVAIHEET
Jätehuolto ja kierrätys
Taimikasvatus Kalkin, lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistus
Pakkaus ja kuljetus
Kolumni Aapo Korkeaoja aapo.korkeaoja@gmail.com
Kasvualustan tuotanto ja loppukäsittely
Kasvatusruukut
Sähkön- ja lämmöntuotanto Lämpöverhot ja jäähdytysjärjestelmät
Hiilidioksidin lisäys Kastelu
Valaistus
Kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälki selville Kasvihuoneviljelijöiden käyttöön tuleva laskuri auttaa selvittämään oman tuotteen viljelystä aiheutuvan hiilijalanjäljen. Suomalaisen kasvihuonetuotannon elinkaaren kaikkien vaiheiden ilmastovaikutukset selvitetään MTT:n, Kauppapuutarhaliitto ry:n ja Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund rf:n tutkimushankkeessa. Syksyllä käynnistyneessä tutkimuksessa seurataan tomaatin, kurkun, ruukkusalaatin, leikkotulppaanin ja kukkivan ruukkukasvin tuotantoketjujen eri vaiheissa syntyviä yleisimpiä kasvihuonekaasuja: hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia tuoteyksikköä kohden.
kasvihuonekaasupäästökertoimet riippuvat käytetystä energianlähteestä. Jokaisen tuotteen lähtötiedot kerätään neljästä erilaisia tuotantotapoja käyttävästä kasvihuoneyrityksestä. Tavoitteena on energiantuotantotapojen, viljelykauden pituuden ja taimien istutusajankohdan optimoiminen hiilijalanjäljen kannalta.
Eri tuotantotavat huomioidaan Viljelymenetelmänä voi olla joko ympärivuotinen tai kausiviljely. Lisäksi kasvihuoneiden käyttämän lämpö- ja sähköenergian
Lisätietoja: frans.silvenius@mtt.fi Puh. 040 847 2689
Teema
hiilijalanjälki ennen ja nyt Aiempien kotimaisten tutkimusten mukaan kurkun ja tomaatin hiilijalanjäljet vaihtelevat. Oletusarvona uudessa tutkimuksessa on, että kasvihuonetuotteiden keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt johtuen lisääntyneestä uusiutuvan energian käytöstä. Tutkimustuloksista selviävät tehokkaimmat mahdollisuudet pienentää kasvihuonealan hiilijalanjälkeä. Frans Silvenius ja Heli Yrjänäinen, MTT
Maatiaiskanoille ja omenalle Kulttuurirahaston tukea Suomen Kulttuurirahasto myönsi 100 000 euron apurahan MTT:n professori Asko Mäki-Tanilan tutkimusryhmälle maatiaiskanalinjojen sekä paikallisten omena- ja päärynälajikkeiden alkuperän ja sukulaisuuksien tutkimukselle. Paikallisen omenan kannoista tunnetaan 50 vanhaa lajiketta, päärynästä parikymmentä. Lajikkeen alkuperän selvittämisessä käytetään historiatietoja. Mielenkiintoisimpia ovat lajikkeet, jotka voidaan yhdistää johonkin paikkakuntaan, puutarhaan tai kartanoon. Löytöjen aitous varmistetaan molekyyligeneettisesti. Tällä lähestymistavalla saatiin esimerkiksi Huvitus-omenan emopuu paikallistetuksi Yläneelle. Maatiaiskanojen historia selville MTT on koordinoinut maatiaiskanojen säilytystä yli kymmenen vuotta. Maatiaiskanalinjoja on tusinan verran, ja osa kannoista on hyvin pieniä. DNA-tutkimuksilla saadaan paljastettua, kuinka paljon kannoissa on vaihtelua ja kuinka läheistä tai kuinka kaukaista sukua kannat ovat toisilleen.
Lähisukulaisia voidaan käyttää heikentyneiden kantojen vaihtelun voimistamiseen. Tällaisella maatiaiseläin- ja kasvikantojen tutkimuksella voidaan vahvistaa kantojen paikallisleimaa ja edistää niiden hyödyntämistä.
LAMPAITA
Järki hoi Järki on tullut tiensä päähän. Sinä päivänä, kun viljan hinta alkoi ohjautua futuurien mukaan, menetimme järkemme. Tarpeemme on järkevä, mutta tapa hinnoitella se on puhdasta taikauskoa. Järki on heikko ja olen pettynyt. Ajatus siitä, että järki hallitsee maailmaa kuulostaa hyvältä, sillä jumalaahan ei ole ja valta on meidän. Aristoteleen Fronesis (käytännön järki) ja Sofia (viisaus) ovat kuitenkin vieraita nykyaikaiselle järkiajattelulle, jota leimaavat tehokkuus, kasvu ja pyrkimys vapauteen. Näitä argumentteja uusliberalistinen kapitalismi on 2000-luvun alkuvuodet jankannut ja nyt asiat ovat päin härmäläistä honkaa. Järjellä on voitu perustella toimia, joilla ei ole tekemistä viisauden tai käytännöllisyyden kanssa. Maailmanmarkkinat on viidakko, jossa säntäilevä marakattilauma kuuntelee rapinoita ja poukkoilee sinne tänne välillä kuoleman pelosta, välillä kiimasta sekaisin. Järkemme riemuvoiton oireita, kuten rahoituskriisiä, voidaan ainoastaan tyynnytellä, ei kuitenkaan hallita. Eikö olekin erikoista? Näennäisesti järkevä perustelu löytyy monille elämäämme vaikuttaville tekijöille. Logiikka voi olla kuitenkin rakennettu huojuvaksi torniksi, kompromissiksi ilman eheää ydintä. Tuotannosta irrotetut maataloustuet ovat yksi leikkaa-liimaa-kompromissikeiton lopputuloksista, joissa on kyllä omalaatuinen järki, muttei paljoa muuta. Mitä kauemmaksi arkipäiväisten asioiden arvoketju karkaa silmistämme, sitä vaikeampaa on erottaa hyvää pahasta, arvokasta arvottomasta. Korruption siemen on kylvetty.
Markkinatalouden arvot, kuten tehokkuus tai vapaus määrittävät järjen käytön raamit, mutta yksipuolisesti tulkittuna ovat ristiriitaisia. Vanhukset pidetään osastoilla kipulääkkeillä turrutettuina hengissä, sillä elämällähän on itseisarvo. Tehokkuus ei kuitenkaan välttämättä kohtaa viisautta, eikä elämälle jää muita arvoja, kuin itseisarvo, joka riutuu pissavaipoissa puolitajuttomassa tilassa kuolemaa odottaen. Tieteen perustekijä, maalaisjärki, toimii omassa elinpiirissämme, näkemämme ja kokemamme perusteella. Sen etiikka rakentuu tekojen suorille seurauksille. Maalaisjärki ei ole pelkästään pellon laidoilta loppuun kulutettu slogan, vaan terveen järjen perusta. Sen vastine, globaalin kapitalismin järki, on altis spekulaatioille ja vallankäytölle. Yhteisten pelisääntöjen puutteessa globaalin kapitalismin järki kääntyy itseään vastaan, kun kuolemansynti (ahneus) perustellaan kardinaalihyveellä (viisaus). Järki on siis henkitoreissaan, mutta maassa kytee vielä sen siemen. Itse aion keskittyä viljelemään järkeä riippumattomana Yara-Monsantojen riesasta, luottaen luomuun ja lähiruokaan. Kyse ei ole sulkeutumisesta Euroopan kylmään kolkkaan, vaan globaalin markkinatalouden suitsimisesta takaisin rengin rooliin. Monikulttuurinen Suomi on arvokas realiteetti, mutta kvartaaliseen höpöhöpöön nojaava talous vaarallista. Aristoteleen on täytynyt olla maanviljelijä.