Liite 4/2010
n
20.12.2010
Laatutyö etenee lihasikaloissa KARI SALONEN
Lihayritykset edellyttävät lihasikaloilta vähintään kansalliseen terveysluokitukseen kuulumista. Sikavan ehdot täyttävä saa tuotantosopimuksen ja ensimmäisen laatulisän. Lisäksi yritykset ohjaavat sikatiloja erilaisin yrityskohtaisin porkkanoin. Somerolaisen Jarmo Viholaisen sikala on LSO Foodsin laatusopimuksen ylemmällä portaalla, Priimus-luokassa. Sopimusehdot ovat Viholaisen mielestä perusteltuja ja edistävät tuotannon kannattavuutta. Vuodenvaihteessa teurastamot alkavat jäljittää ongelmatiloja teurasraporttien tietojen avulla. Yritys voi kieltäytyä ostamasta eläimiä tilalta, jonka teuraista liian suuri osa päätyy hylkyyn. ”On hyvä, että yritys saa keinot puuttua laiminlyönteihin”, Viholainen sanoo. Omassa keskikokoisessa lihasikalassaan hän pyrkii kasvattamaan siat nopeasti ja terveesti. Terveyden kulmakivi on porsaiden osto vain kolmesta eri lähtöpaikasta, joiden terveystaso on tiedossa. Monelta tilalta kerättyjen porsaiden kasvatus tuskin onnistuisikaan Viholaisen jatkuvatäyttöisessä sikalassa, jonka pesu vaatii kekseliäät keinot, ja jossa tuotantotulosten seuraaminen ei ole yhtä yksinkertaista kuin kertatäyttöisissä tai osastoiduissa sikaloissa. Sivut 8-9
Maatila voi säästää energiaa monella helpolla tavalla
Jukka Ahokas
Maatilan energiansäästö virtaa pienissä puroissa. Esimerkiksi viljankuivauksessa tarvittavaa energiaa on mahdollista säästää 10–20 % eristämällä kuivuri ja huoltamalla sitä säännöllisesti. Työkoneiden kuljettajan ajotavalla sekä koneiden säädöllä ja huollolla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta useita kymmeniä prosentteja. Sivu 6
Yhteistyö lisäisi paliskuntien painovoimaa
Mauri Nieminen
MTT:n kannattavuuskirjanpidon tulosten mukaan porotalouden keskimääräinen kannattavuus on viime vuosina kohentunut, mutta tulokset vaihtelevat paljon. Poronlihalla on kuitenkin hyvä imago ja kysyntää riittää. Paliskuntien aiempaa tiiviimpi yhteistyö toisi poronlihan tuottajille neuvotteluvoimaa markkinoilla. Sivu 7 Pohjoismaissa tuotetaan vuosittain noin kuusi miljoonaa kiloa poronlihaa. Suomi on suurin tuottaja.
Koneellisesti ilmastoidun sikalan lämpöhukkaa voidaan vähentää lämmönvaihtimilla.
Isäsian rodulla ei niin väliä
Saparo säilyy virikkeillä
Sienten perimän saloja selvitetään
Lämmin vesi ei kasvata vasikoita
Maataloustieteet yhteen laitokseen
Tutkimuksen mukaan isän rotu ei juuri vaikuta rotuyhdistelmäpossujen lihasika- ja porsasominaisuuksiin. Emän rodulla on enemmän merkitystä.
Sikojen hännänpurenta on stressin seurausta. Yksi keino vähentää hännänpurennan riskiä on varata naskeille karsinaan riittävästi tonkimismateriaalia.
Sienet vaikuttavat viljelykasvien kasvuun ja terveyteen eri tavoin. Sienten perimän tuntemus auttaa kehittämään aiempaa kestävämpiä kasveja.
Juomaveden lämmittäminen ei lisää maitorotuisten vasikoiden kasvua kasvua eikä rehun syöntiä tai hyväksikäyttöä.
Helle kuritti palkoviljoja
Sivu 3
Sivu 5
Sivu 11
Sivu 13
Vastuullista joulunaikaa!
Sivu 10
Sivu 14
Sivu 16
MTT on Suomen johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Maaseudun Tiede -liite kertoo MTT:n ja sen yhteistyötahojen uusimmista tutkimuksista. Liite ilmestyy neljä kertaa vuodessa.