sin realismia ensin positivistista suuntausta (jonka kästystä, sille oli ymmärrettävä syy Putnamin fimukaan totuus ja merkitys palautuvat todennetta- losofian suurempien linjojen varjossa. Koska mievuuteen) sekä myöhempää kuhnilaista relativismia lentiloilla katsotaan yleensä olevan semanttista sivastaan. Erityisesti jälkimmäisessä tapauksessa se- sältöä, funktionalistinen mielen teoria näyttää joumanttisen eksternalismin teoria toimi tärkeänä tuvan hyväksymään, että tämän sisällön on oltava elementtinä relativismin välttämisessä.1 chomskylaisesti kiinnitetty ”mielentilaohjelmaan”, Yksi kuhnilaisista perusväitteistä on se, että teo- sillä kausaaliset suhteet eivät voi olla apriorisesrioiden muuttuessa tieteellisten termien merkitys ti osa ohjelmaa. Putnamin mukaan funktionalismuuttuu, ja tiukasti ottaen kaksi eri teoriaa eivät tinen teoria joutuu siis hyväksymään jonkinlaisen ole verrattavissa keskenään. Mikäli, kuten klassi- internalismin, mikä ei ollut hänen mielestään hynen deskriptivismi väittää, merkitys määrittyy in- väksyttävää. tension kautta, tämä näyttää välttämättömältä seuPutnamin käsitys realismista muuttui vuosien raukselta. Jos kaksi teoriaa määrittävät terminsä eri varrella. Hän hylkäsi metafyysisen realismin, joka tavoin, eivät ne oikeastaan puhu samoista asiois- tekisi jokapäiväisistä uskomuksistamme ja tieteen ta. Eksternalistinen referenssinteoria kykenee kiel- näkemyksestä ”todellisesta maailmasta” yhteentämään tämän. Erilaisista termien määritelmistä sopimattomia (Putnam 1987). Putnamin mukaan huolimatta kaksi teoriaa voi puhua samoista asiois- metafyysisen relativismin kieltäminen ei tarkoita ta, sillä maailma määrittää viittaussuhteen. kulttuurisen tai yksilöllisen relativismin hyväksyRealismi ja eksternalismi näkyvät vahvasti mistä – voimme sen sijaan hyväksyä käsitteellisen myös Putnamin epistemologisten kirjoitusten ta- relativismin ja ”sisäisen” realismin. kana. Artikkelissa ”Brains in a Vat” (1981) Putnam pyrkii kaatamaan skeptikon arguPutnam muutti, korjasi ja kumosi mentin tiedon mahdottomuudesta. ”Aivot altaassa” -skenaario, Descartesin demonia näkemyksistään enemmän monin päivitetty versio, kaatuu itseensä, kuin suurin osa filosofeista ja koska merkitys vaatii kausaalisen suhteen tiedemiehistä. maailmaan, ja aivoilla altaassa ei järin ole kausaalisia suhteita maailmaan. Siten ”olen aivot altaassa” ei viittaa aivoihin eikä altaisiin (kuten me ne ymmärrämme) siinä tapauksesPutnamin sisäisen realismin (tai ”arkirealissa, että olen aivot altaassa, ja on silloin esitettynä min”, joksi hän sitä myös myöhemmin kutsui) teejoko epätosi – jos sanat kuitenkin viittaavat johon- sin mukaan ei ole mielekästä puhua ”todellisesta” kin – tai merkityksetön. tai perimmäisestä maailman rakenteesta. Se, miPutnam tunnetaan myös mielenfilosofisen tä meille on olemassa, on riippuvaista käsitteistösfunktionalismin kehittämisestä (esim. Putnam tämme ja tiedonintresseistämme. Tämä mahdollis1960).2 Funktionalismista tuli yksi Putnamin tun- taa järkevän puheen tavallisista pöydistä ja tuoleisnetuimmista suunnanmuutoksista: hän päätyi lo- ta ilman niiden palauttamista fysiikan yksinkerpulta hylkäämään jo varsin suosituksi tulleen tee- taisimpiin partikkeleihin; mutta se mahdollistaa sinsä (Putnam 1988). myös järkevän puheen elektroneista ja kvarkeista. Vaikka Putnamin uusi kanta aiheutti jopa när- Kenties tärkeämpää kuin se, onko sisäinen realismi Internalistisen merkitysteorian mukaan merkitykset ovat jossain mielessä sisäisiä; esimerkiksi deskriptivistisestä näkökulmasta ilmauksen merkityksen ymmärtäminen on jonkinlaisen kuvauksen tai kuvausjoukon ”sisäistämistä”. Semanttinen eksternalismi vastustaa tätä väitettä. ”Meanings just ain’t in the head”, kirjoitti Putnam tunnetussa eksternalismin puolustuksessaan (1975), ja jätti jälleen yhden lainauksen filosofian lentävien lauseiden joukkoon. Putnamin, kuten muiden eksternalistien, mukaan merkitys kiinnittyy maailmaan. Termin (erisnimen, luonnollisen luokan) merkitys kiinnittyy sen referenttiin, ei kuvaukseen, esimerkiksi kausaalisen suhteen kautta. Kielellisen työnjaon teoria liittyi myös tärkeänä osana Putnamin kielenfilosofiaan. 1
Yksinkertaistaen asioita jälleen kerran hieman, funktionalismin mukaan henkiset tilat määrittyvät niiden roolin mukaan. Uskomus on siis kuten tietokoneohjelma: laitteisto, joka suorittaa ohjelman, voi olla mikä tahansa. Ihmistai eläinaivot ovat vain yksi mahdollinen hardware. 2
2/2016 KIIRE
59