Kotitalous 04/16

kotitalous

4/2016 • 7,90€

KOTITALOUS-, KULUTTAJA- JA RAVITSEMUSALAN AMMATTILEHTI

Tehdään yhdessä Ruoka-Kalevala

tarttumaton pinta

KEHITETTY JA VALMISTETTU SUOMESSA

kestää 220 astetta tilavuus 1,5 litraa

Avaa SAGAn joulukalenteri Facebookissa – arvomme ihania lahjoja joka päivä!

SAGA Suomi

kevyt

valmistettu pahvista ja leivinpaperista

ulkopinnassa kaunis kuviointi

Ihana uutuus kotileipureille: SAGA Paistovuoka SAGA Paistovuokaa ei tarvitse voidella ja jauhottaa, vaan se on heti valmis käyttöön. Kauniisti kuvioidusta vuoasta on myös mukava tarjoilla tai viedä leivonnainen vaikka lahjaksi!

Leivät

Kakut

Pullat

Tarjoiluun

Mukaan

Lahjaksi

sisällys

28

Puutarhakasvatus sopii uuteen opetussuunnitelmaan

Teema:

Ruokakulttuuri ja tuotekehitys ARTIKKELIT: 6 Makumestari-kiertue huipentui Tampereelle 9 Powerfood-kampanja toi kauran ja marjat koululaisten arkeen

23 Lisää kasvisruokaa, hedelmiä ja pähkinöitä –

näin nuoret haluaisivat kehittää kouluruokailua

24 Perinneruokien paluu

10 Tuotekehitys avain tuottavampaan toimintaan

26 Kotitalousopetusko ilmastokasvatusta?

11 Gluteeniton ruokavalio – trendi vai terveyttä?

28 Opeta toisin ja yllätä

12 Kokataan työelämätaidoista nuorille hyvä elämä 30 Puutarhakasvatus sopii uuteen opetus15 Tehdään yhdessä Ruoka-Kalevala 16 Pepparkaksformar och pepparkakor –

ämnesövergripande projekt i huslig ekonomi och slöjd

18 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto osana Taitaja2017-tapahtumaa

20 Kestävä kehityksen verkko-oppimisympäristö kotitalousopettajan työkaluna

22 Kotitalouden opettajat kehittämässä opetusta Seinäjoella

suunnitelmaan

PALSTAT: 5 Pääkirjoitus 8 Ajassa 14 Kolumni

• • • • • •

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

4

pääkirjoitus

Arjen hallintaa? ryhmäkoot ovat kasvaneet monissa kouluissa jopa 23 oppilaaseen.

Ainemäärärahoja leikataan, välineet vanhenevat ja rikkoutuvat, tietotekniset laitteet jäävät haaveeksi. Ajassa pysyminen vaatii opettajalta kekseliäisyyttä ja voimavaroja. Arjesta on tullut selviytymistaistelua.

Valmiuksia tulevaisuutta varten ei paljon säästötavoitteita tehtäessä ajatella. Olen aina kuvitellut tekeväni töitä laadukkaassa ja tulevaisuuteen tähtäävässä sivistyskunnassa. Tänä syksynä lintukotoni ravisti viimeisetkin rippeet laadusta ja tulevaisuuteen katsovasta opetuksesta. Säästöleikkuri leikkasi oikein toden teolla, hankinnat jäihin, sijaiskiellot voimaan ja opetussuunnitelmatyö minimiin. Laadusta ei tulevaisuuden säästötavoitteita katsottaessa ole tietoakaan. Monien kuntien sivistystoimen tavoitteissa lukee kuitenkin hienosti uusien opetussuunnitelmien jalkauttaminen, TVT-perusteisen opetuksen kehittäminen, robotiikka ja henkilöstön täydennyskoulutus. Missä ovat pitkäjänteiset suunnitelmat pedagogisten toimintojen kehittämisestä, ammattitaitoisen ja motivoituneiden opettajien täydennyskoulutuksesta ja pätevän henkilökunnan palkkaamisesta?

Kasvatukseen ja opetukseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen.

Toivottavasti sinä olet muutoksen edelläkävijä, asetu ehdolle kuntavaaleihin!

Syksyllä ajattelin kaiken olevan pitkästä aikaa järjestyksessä, kun palasin sairauslomani jälkeen innosta puhkuen koulutyöhön. Ensimmäisenä koulupäivänäni tunsin itseni ulkopuoliseksi. Olin kauhuissani, kuinka paljon kyselyitä, tiedotteita ja tehtäviä minun pitäisikään hoitaa ennen kuin pääsisin käsiksi arkeen. Tuntui tukahduttavalta, kuinka paljon tekemistä onkaan ennen joulua, on s-posteihin vastaamista, helmiviestejä, opehuoneen ilmoitustaulu pullollaan erilaisia tarkistettavia asioita, oppilaiden tukipapereita ja niihin liittyviä palavereja sekä vanhempain vartit. Opettajan työn kaikki kuviot iskivät kasvoille heti ensimmäisen työviikon aikana. Mielessä kävikin, mitäpä jos vaihtaisin ammattia.

Opettajan työ on muuttunut ja perinteinen ”opettaminen” on vain pieni osan päivittäisen työn sisällöstä. Yhteiskunnan muuttuessa myös opettajuus, kasvatustavoitteet ja pedagogiikka ovat muutoksessa. Tiedon välittäjästä on tullut ohjaaja ja oppimisen mahdollistaja. Opettaja on läsnä ja auttaa oppilasta omassa oppimisprosessissaan eteenpäin. Laadukasta opetusta ja varsinkin aineopetusta tarvitaan yhä laajemmin.

Opetuksen laadun turvaaminen on yksi kunnan sivistystoimen tulevaisuuden tehtävistä.

Opetuksen laatua verrataan käytettävissä olevien resurssien, oppilaiden ryhmäkoon tai tietoteknisten välineiden perusteella. Kunnissa vertaillaan opetuksen kustannusten kehitystä ja pohditaan, mistä voidaan ”säästää”.

Harvassa kunnassa ollaan ylpeitä opetukseen käytetyistä resursseista, opetuksen laadusta, miten opetetaan ja opiskellaan. Kuntien tiukassa taloustilanteessa resursseja pikemminkin supistetaan kuin kasvatetaan ja säästöt kovenevat loppuvuotta kohden. Kotitalouden

Voimia arkeen!

Anneli Rantamäki anneli.rantamaki@riihimaki.fi

kotitalous Kotitalous-, kuluttaja- ja ravitsemisalan ammattilehti Julkaisija

Kotitalousopettajien liitto ry

Toimitus

Päätoimittaja Anneli Rantamäki, Toimituspäällikkö Aira Kuvaja Snellmaninkatu 25 B 24, 00170 Helsinki puh. 040 500 8316, Aira Kuvaja puh. 040 510 9045, Anneli Rantamäki kotitalous.lehti@kolumbus.fi www.kotitalousopettajat.fi www.kotitalouslehti.fi Taitto: Mikko Suomalainen / Luova toimisto Greippi

Toimituskunta

Riitta Cederberg, Tapani Ervast, Aira Kuvaja, Emilia Myllyviita, Anneli Rantamäki, Antti Rantamoijanen ja Heli Valli

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Lehden toimitus tai Forssa Print / Päivi Isomäki puh. (03) 423 5625, paivi.isomaki@forssaprint.fi

Vuosikerta

Henkilötilaajat 49 € Yhteisötilaajat 73 € Opiskelijat 28€ Irtonumero 7,90 € (sis. alv.

23 %) Nordea FI26 1019 3000 2034 56

5

Ilmoitusmyynti

Palmera Ky Maritta Humala Lapinkaari 20 A 9, 33180 Tampere (03) 253 3940 tai 040 709 9856 palmera@kotiposti.net

Paino

Forssa Print ISSN 0047-3685 79. vuosikerta Aikakauslehtien liitto ry:n jäsen Toimitus pidättää oikeuden muokata saapunutta aineistoa. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

ajassa Kööpenhaminan malli: 90 % luomua julkisissa keittiöissä

Maailman suurimmat luomualan messut, Biofach-messut pidetään jälleen ensi kevättalvella, 15.–18.2.2017 Saksan Nürembergissä. Messujen tiedotustilaisuus pidettiin lokakuun alussa Kööpenhaminassa.

Paikalla oli alan väkeä Pohjoismaista, Baltian maista, Saksasta ja Hollannista. Olen kerran vieraillut messuilla Saksassa, ja tiedotustilaisuuteen Kööpenhaminassa osallistuin nyt toista kertaa Kotitalous-lehden edustajana.

Kiinnostavinta oli vierailu Copenhagen House of Foodiin. Saimme kuulla, että Kööpenhaminassa julkisten keittiöiden käyttämistä ruoka-aineista 90 prosenttia on luomua. Kustannukset eivät ole nousseet, vaikka luomu on tavallista ruokaa kalliiimpaa. Tähän Kööpenhaminan malliin on tarvittu ajattelutavan muutosta, ei suurempaa budjettia.

Lisää kasviksia, eläimen koko ruho käyttöön Kasvisten käyttöä on lisätty Kööpenhaminan julkisessa ruokailussa, kasvikset ovat edullisia raaka-aineita. Samoin käytetään monipuolisemmin täysjyväviljoja ja tarjotaan erilaisia puuroja. Ruokahävikkiä vastaan taistellaan tehokkaasti.

Keittiöhenkilökunnalla on oltava taitoja, osaamista, tietoa ravitsemuksesta, luovuutta ja tehokkuutta. Etenkin ikääntyneet tarvitsevat paljon proteiinia ja haluavat syödä lihaa. Keittiössä on osattava käyttää hyödyksi kaikki ruhon osat. Tämä tulee halvemmaksi kuin ostaa ulkoa vanhusten ruokailuun vaikkapa valmiiksi tehtyjä kotletteja.

Mahdollisimman paljon raaka-aineista ostetaan lähialueelta, paikallisilta tiloilta. Kaikkien keittiöiden henkilökunta vierailee luomua

tuottavilla maatiloilla. Näin myös esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset keittiötyöntekijät, joita on paljon, saavat tietoa mm. pohjoismaisista satokausista.

Ruokaa tarjotaan sesonkien mukaan. Tuore salaatti on kesäajan kasvis, lokakuussa se vaihtuu juureksiin.

Kööpenhaminassa panostetaan myös siihen, että ruokailijoilla on aikaa istua ja syödä rauhassa. Näin kasvaa ruuan arvostus.

Kaikki lapset, jotka ovat Kööpenhaminassa julkisissa päiväkodeissa ja kouluissa, opiskelevat ruuanlaittoa Children´s House of Foodissa. Otollisin ikä oppia ruuanlaittoa ja arvostaa hyviä raaka-aineita on 10–14 vuotta. Kööpenhaminassa ajatellaan, että kun lapset laittavat itse ruokaa, he myös oppivat syömään monipuolisemmin.

Biofach: monimuotoisuutta ja vastuuta yhden maailman puolesta Biofach-messujen järjestäjien mukaan luomu tarjoaa ratkaisuja ilmastokriisiin, maailman nälänhätään ja luonnonvarojen tuhoamiseen. Messujen osallistujat esittelevät monia ekologisia ratkaisuja tulevaisuutta varten niin globaalista kuin paikallisesta näkökulmasta. Samassa yhteydessä pidetään luonnonkosmetiikan VIVANESS-messut.

Messuille on tulossa yhteensä noin 48 000 vierailijaa. Näytteilleasettajia on noin 2 600. Viimeksi tapahtumassa oli näytteilleasettajia 77 maasta ympäri maailmaa sekä vierailijoita 132 maasta.

Teksti: Aira Kuvaja

Uusi digitaalinen oppimateriaali hygieniaosaamisen opiskeluun Hygieniapassi plus -oppimateriaali sisältää hygieniaosaamisen teorian, tehtävät ja mallitestit. Oppimateriaalissa on tiiviissä muodossa ajantasainen tieto hygieniasta, mikrobiologiasta, omavalvonnasta sekä elintarvikelainsäädännöstä ja sen valvonnasta. Digitaalisuuden ansiosta teoriatekstit voi myös kuunnella ja katsoa materiaalin

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

8

sisältämiä havainnollisia videoita. Tehtävät voi tarkistaa itse ja harjoitella uudelleen niin kauan, että on omaksunut tarvittavat tiedot. Hygieniapassi plus henkilökohtaisen kuukauden lisenssin voi hankkia opiskelija itse tai oppilaitos oppilailleen. Lisätietoja ja demo: otava.fi/oppimateriaalit/ammatti- ja aikuiskoulutus

Powerfood-kampanja toi kauran ja marjat koululaisten arkeen Kaurayhdistyksen valtakunnallisen Powerfood-kampanjan tavoitteena oli edistää yläkouluikäisten kaura- ja marjatietämystä ja lisätä niiden käyttöä välipaloissa. Instagramissa toteutettu oppilashaaste sai osallistujat innostumaan omien kaura- ja marjavälipalareseptien tekemisestä niin paljon, että kaurahiutaleet tahtoivat olla kisaajien kotona alituiseen lopussa. kampanjan keulahahmon, Mustan Barbaarin kanssa. Räppäri oli luonteva valinta kauran puolestapuhujaksi, sillä hän on tunnettu terveellisistä elämäntavoistaan. Hän osallistui kampanjaan muun muassa esittelemällä joka kuukausi yhden kaura-marjareseptin omalla Instagram-tilillään. Postaukset keräsivät hetkessä tuhansia tykkäyksiä.

”Oli mukava seurata, miten innoissaan oppilaat tekivät kaura- ja marjavälipaloja. Haaste vaikutti konkreettisesti perheiden arkeen ja kauppaostoksiin, kaikki sukulaisetkin oli värvätty mukaan”, kertoo Kuulammen koulun opettaja Katja Myllymäki Tyrnävältä.

Jo viime vuonna alkunsa saanut Kaurayhdistyksen Powerfood-kampanja on nyt tulossa päätökseensä. Kampanjan toteuttivat konsulttitoimistot Jump Smart ja Fennopromo, suunnittelutoimisto Werklig Helsinki ja tutkimustoimisto 15/30. Luovana johtajana toimi Jump Smartin strategi Kati Saari ja projektin johdosta vastasi Fennopromon Eeva-Liisa Lilja.

Kampanjan taustalla oli huoli siitä, että nuorten ruokailu on puutteellista, eivätkä he ole tietoisia kauran alkuperästä, saati kauran ja marjojen terveellisyydestä. ”Aloitimme kampanjan kysymällä nuorilta itseltään, mitä he ajattelevat ja tietävät aiheesta. Tilanne oli aika haastava: tutkimukseen osallistuneet helsinkiläisnuoret eivät esimerkiksi osanneet nimetä yhtään viljaa”, Kati Saari kertoo.

Hyvä syy kokkailla ”Parasta kampanjassa oli se, että saimme nuoret edes hetken miettimään kauran ja marjojen hyviä ominaisuuksia ja käyttämään niitä arjessaan”, Saari sanoo.

Kilpailuun osallistuneet joukkueet ja opettajat pitivät kampanjaa innostavana ja hyvin toteutettuna. Tyrnävällä sijaitsevan Kuulammen koulun oppilaat olivat haasteessa erityisen aktiivisia. Samasta koulusta löytyivät sekä kilpailun ykkös- että kakkosjoukkueet, Kauratytöt ja yrittajyys_7d. ”Nämä olivat reippaita ja oma-aloitteisia ryhmiä, jotka lähtivät haasteeseen heti innolla mukaan. Oppilaat tsemppasivat toisiaan ja kilpailivat hyvässä hengessä. Toki myös palkinto oli houkutteleva”, yrittajyys_7d-joukkueen luokanopettaja Myllymäki kertoo.

Monille voittajajoukkueiden jäsenille matka Helsinkiin ja Linnanmäelle oli ensimmäinen laatuaan. Kun siihen lisättiin vielä Mustan Barbaarin, prinssi Jusufin, Seksikäs-Suklaan ja Iken keikka sekä Mustan Barbaarin tapaaminen, tunsivat nuoret kokkailleensa ahkerasti hyvästä syystä.

Tuhansia välipalareseptejä Instagramiin Kaura- ja marjatietoisuutta haluttiin lisätä sekä kotitalousopettajien että erityisesti nuorten keskuudessa. Se tehtiin tuottamalla lyhyitä videoita ja reseptejä opetuksen tueksi. Kaikki reseptit ja oppimateriaalit kerättiin verkkoon, osoitteeseen www.lumoudukaurasta.fi. Sinne on koottu myös kattava tietopaketti kauran hyvistä vaikutuksista.

Varsinaisesti projekti lähti lentoon Instagramissa, jossa nuorille järjestettiin Powerfood-kilpailu. Osallistujien piti valmistaa omia kaura- ja marjaherkkuja, ottaa niistä kuvia ja julkaista ne Instagramiin tunnisteilla #kauraamarjaa ja #voimaruokaa.

Kampanja poiki Instagramiin tuhansia koululaisten itse laatimia kaura-marjareseptejä.

Kaksi eniten välipaloja valmistanutta luokkaa ja lisäkilpailun voittanut luokka palkittiin retkellä Linnanmäelle ja tapaamisella

Lisätietoa ja kampanjan materiaalit osoitteessa: www.lumoudukaurasta.fi. Powerfood-kampanjasivu osoitteessa http://lumoudukaurasta.fi/powerfood.

Teksti: Ilona Haahtela

9

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Kokataan työelämätaidoista nuorille hyvä elämä Milloin sinulta on viimeksi kysytty, mikä työssäsi on parasta? Haluan esittää vielä jatkokysymyksen – miksi hakeuduit aikoinaan kotitalousopettajaksi? Konsultoin asiassa myös Googlea ja kysyin: Mikä opettajuudessa on parasta? Google vastaa: ”Näen, että oppilas ymmärtää sen asian. Hymy, se tiedon ja uuden oppimisen oivallus. Ja kun oppilas sanoo, että on kivaa oppia. Opettajuuteen liittyy myös yhteiskunnallista ajattelua, oikeasti vaikutusta siihen, millaisia ihmisiä lapsista kasvaa. ”

U

ei ole yhtä suosittu kuin kotitalous. Lukuisat kerrat olen joutunut sanomaan innokkaille oppilaille, että kurssi on valitettavasti jo täynnä.

Usein olen kuullut oppilaiden lupauksia siitä, etteivät he olisi häiriöksi tunnilla ja tekisivät kaiken opettajien toivomusten mukaan.

Please, pääsenkö kurssille?

Uudessa opetussuunnitelmassa oppilas on aktiivinen toimija.

Oppilas on vahvasti mukana koko oppimisprosessissa: asettamassa tavoitteita, ratkomassa pulmia ja arvioimassa oppimistuloksia. Oppiminen tapahtuu osana yhteisöä ja yhdessä muiden kanssa. Keskeisinä teemoina ovat oppilaiden vahvuuksien tukeminen, elämää varten oppiminen sekä positiivisten asioiden huomioiminen.(Kristiina Janhonen, KT/ Kotitalous 3/2016) Osallistuin Kotitalousopettajien seminaariin Riihimäellä syyskuussa. Sain kuulla kotitalousopettajilta mitä haasteita ja unelmia heillä on kotitaloustuntien suhteen. Monet mainitsivat haasteina aikapulan sekä monet rinnakkaisryhmät. Yhteisenä toiveena oli, että

skon, että meistä opettajista moni on samaa mieltä hakukoneen kanssa.

Kotitalous on investointi tulevaisuuteen, arjen viisautta ja yhteistä pääomaa kuten eduskunnan kannanotossa sanotaan. Se on mielestäni todella näin.

MOL.fi 11.10.2016 Ravintolatyöntekijöitä haetaan töihin: positiivinen asenne, joka tarttuu työkaveriin ja asiakkaaseen, hyvät sosiaaliset taidot, reipas, hygieniapassi tarvitaan, rohkeutta heittäytyä, huumorintaju tallella, halu haastaa itsensä Kotitalous on mielestäni täydellinen oppiaine, jossa vahvistetaan tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön. Olen ollut 16 vuotta opettajana, yläkoulussa ja lukiossa, näistä viimeiset kuusi vuotta yläkoulun opinto-ohjaajana. Sen vuoksi tiedän, että mikään oppiaine

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

12

ruuanlaittokertoja olisi harvemmin ja silloin kun niitä on, panostettaisiin laadukkaimpiin raaka-aineisiin. Osalla opettajista oli mielenkiintoa käsitellä laajempia kokonaisuuksia. Ne olisivat silloin enemmän ”Arkisia asioita elämänhallintaan” -tyyppisiä oppitunteja.

Marja Väärälä (Kotitalous-lehti 3/2016) kirjoittaa, että mikään oppiminen ja opiskelu digitaalisessa ympäristössä ei poista kotitaloustunneilta käytännön työtaitojen, yhteistyö- tai vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Millaisia taitoja ja tietoja oppilaat tarvitsevat selvitäkseen arjessa ja myöhemmin työelämässä?

MOL.fi 11.10.2016: Ravintolatyöntekijältä toivotaan: haluat kehittyä monipuoliseksi osaajaksi, olet vastuuntuntoinen ja luotettava, yhteen hiileen puhaltava joukkuepelaaja, ylpeä osaamisestasi, mutta persoona ja asenne ratkaisevat Koska uudessa opetussuunnitelmassa ei tarjota erikseen lisätunteja työelämätaitojen harjoitteluun, niin haluan tästä syystä esittää sinulle kolme kysymystä: Mitä vastaat artikkelin alussa esitettyyn kysymykseeni: Mikä työssäsi on parasta?

Entä minkälaisia työelämätaitoja haluat nuorilla olevan?

Millä oppitunnilla voi mielestäsi luontevasti harjoitella työelämätaitoja?

Hyvät kotitalousopettajat – olkaa ylpeitä osaamisestanne ja puhaltakaa edelleenkin yhteen hiileen, niin kuin työpaikkailmoituksessakin neuvottiin.

Mukavaa syksyn jatkoa teille kaikille nuortemme parissa!

MOL.fi 11.10.2016 Haemme joukkoomme ravintolatyöntekijöitä: Olet joustava, ripeä, kärsivällinen, oma-aloitteinen,

Nuori Yrittäjyys ry on toiminut Suomessa vuodesta 1995. Olemme osa kansainvälistä verkostoa. Voittoa tavoittelematon yhdistys toimii globaalisti yli 120 maassa, Euroopassa 40 maata on mukana tukemassa nuorten yrittäjämäistä asennetta -tekemällä oppien.

osaat tehdä yhteistyötä, ehdottomana edellytyksenä on tekemisen meininki Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa opetussuunnitelmien tavoitteita tukevia ohjelmia 7 - 25-vuotiaiden yrittäjyysasenteen, työelämävalmiuksien sekä oman taloudenhallinnan vahvistamiseen – tekemällä oppien.

Kotitalousopettaja Minna Kotiranta-Taipale on hyödyntänyt opetuksessaan valmiita Nuori Yrittäjyys ry:n materiaaleja. Minna on erittäin innostunut Vuosi yrittäjänä -ohjelmasta, koska siinä opitaan hänen mielestään kotitaloudenkin sisältöjä: yhteistyötaitoja, kuluttajatietoa, oman työn suunnittelua ja aikatauluttamista sekä taloudellista toimintaa.

Tulevaisuudessa työ löytyy monenlaisista verkostoista. Minnan mielestä on tärkeää, että oppilaat saavat jo kouluaikanaan käsityksen verkostoista sekä miten niitä voi itse rakentaa ja laajentaa. Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa oppilaat toimivat erilaisissa verkostoissa ja tätä kautta he saavat vahvistusta esimerkiksi omille ideoilleen ja ajatuksilleen. Rohkeus ottaa yhteyttä vieraisiin ihmisiin kasvaa.

Minna jatkaa, että monet nuorten yritysideoistahan liittyvät ruokaan tai elintarvikkeisiin. NY:n ohjelmat sopivat Kotiranta-Taipaleen mielestä peruskoulussa monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin.

Kotitaloudessa kannattaakin ehdottomasti hyödyntää oppilaiden innostusta ruokaan ja harjoitella jo kouluaikana miniyrityksen pyörittämistä Minna toteaa lopuksi.

www.nuoriyrittajyys.fi FM Eeva Korhonen Asiantuntija Nuori Yrittäjyys ry

Uudet opetussuunnitelmat eivät tarjoa lisäaikaa vuorokauteen Tulevaisuuden työelämässä vuorovaikutustaidot, avoin suhtautuminen uuteen ja kyky kohdata muutoksia ovat avainasemassa. On oltava valmis oppimaan uutta ja sopeutumaan ajatukseen, että ei ole olemassa muuttumatonta työelämää.

13

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Kuva: Matti Matikainen

KOLUMNI Leipäjonojen kasvu on vakava signaali

S

uomessa ei kenenkään vielä tarvitse nähdä nälkää, vaikka talous on monessa perheessä tiukalla. Lapsiperheille tilanteeseen tuo helpotusta se, että kouluruokailu on Suomessa säilynyt maksuttomana ja tälläkin hetkellä moni koululainen syö päivän ainoan lämpimän ateriansa koulussa. Se, että leipäjonot kasvavat on kuitenkin vakava signaali.

Miksi kotimaisuus on ruoan tuotannossa niin tärkeää? Vastaus on yksinkertainen, meillä tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.

Suomessa ei käytetä antibiootteja tuotantoeläinten rehussa ja tuotteiden alkuperän jäljitettävyys onnistuu. Ruoan puhtaus tulee olemaan Suomen valttikortti myös tulevaisuudessa, ajatellen kotimaisten elintarvikkeiden vientiä.

Suomessa kiinnitetään huomiota myös eläinten hyvinvointiin.

Possu saa pitää saparonsa, broileri saa säilyttää nokkansa ja kanat munia vapaana. Me kuluttajat olemme avainasemassa tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Meillä on mahdollisuus suosia tuotteita, joiden lähtökohta on kotimaisuus ja eettisyys.

Kuluttajien tulisi arvostaa kotimaista ruokaa entistä enemmän.

Olemme etuoikeutetussa asemassa, koska meillä on maailman puhtaimpiin lukeutuva kotimainen ruoka ja toimiva elintarviketuotanto.

Omilla ostopäätöksillämme voimme tukea tai olla tukematta kotimaista tuotantoa. Suomessa julkisissa hankinnoissa on alettu lisätä kotimaisuutta. Kotimaista lähiruokaa syödään lisääntyvässä määrin kouluissa ja virastoissa. Tämä on oikea linja, joka hyödyttää kaikkia.

Kun olin lapsi, meillä oli navetassa lehmiä, kanoja, vasikoita, sikoja, sonni, hevonen ja jopa kalkkunoita. Se oli ihanaa aikaa, koska rakastan eläimiä. Oli aina kova paikka, kun karja-auto ajoi pihaamme ja vei jonkun rakkaan eläinystävän pois. Pöydässä oli aina kotitilan tuotteita. Äiti leipoi usein ja kaupasta ostettiin vain perusasioita. Kun tulin koulusta kotiin, söin usein viisikin kananmunaa, paistettuna tai keitettynä. Pelloilta, metsistä ja puutarhasta kerätty sato otettiin aina talteen. Maaseudulla kasvaessani minulle syntyi vahva perusta terveellisen elämäntavan harjoittamiseen. Ns. roskaruokaa ei juurikaan ollut tuolloin tarjolla.

Nuoria tulisi nykyään totuttaa enemmän esimerkiksi kotimaisiin juureksiin ja ylipäätänsä peruselintarvikkeisiin. Jos pienestä pitäen ei ole tottunut niiden makuun, voi olla hankalaa pitää niistä aikuisiällä. Liian usein ostoskärryjen näkee täyttyvän makeista juotavista, pikaruoasta ja perunalastuista.

En halua ryhtyä sormi pystyssä moralisoimaan kansalaisten ruokailutottumuksia. Kaikilla on vapaus tehdä oma valintansa tässäkin asiassa. Kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että helpointa on pitää paino kurissa ja silti tasapainossa, kun herkuttelee sopivin välein ja ottaa säännöllisen liikunnan mukaan. Kun kurinalaisuutta ja sallivuutta oppii soveltamaan sopivassa suhteessa, niin dieetit voi heittää romukoppaan! Piste.

Ritva "Kike" Elomaa Kansanedustaja

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

14

Tehdään yhdessä Ruoka-Kalevala Suomalaisen ruokakulttuurin tarina on vielä kirjoittamatta. Siksi S-ryhmä, Martat ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät 100 000 muistoa ruoasta. Niistä syntyy Ruoka-Kalevala.

S

Teksti: Tiina Leppiniemi Kuvat: SOK MEDIA

uomeen on syntynyt rikas ruokakulttuuri idän ja lännen puristuksessa. Intohimo, jolla me valmistamme, uudistamme ja rakastamme ruokaa kertoo, että ruokakulttuurimme on meille tärkeä.

Nyt suomalainen ruokakulttuuri kirjoitetaan ja taltioidaan ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan. S-ryhmän, Marttaliiton ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran operaation tavoite on kerätä 100 000 suomalaisten ruokamuistoa ja -kokemusta.

Operaation keskellä on S-ryhmän ylläpitämä verkkopalvelu ruokakalevala.fi, jonka kautta suomalaiset voivat jakaa pienet ja suuret ruokatarinansa kaikkien luettavaksi. Palvelu kokoaa yhteen myös sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #ruokakalevala ja #suomiruoka merkittyjä kuvia, twiittejä ja päivityksiä.

PYÖREÄ JÄLKI LUMESSA Koululaisena muistan äidin jäähdyttäneen lumihangessa marjapuurokattilaa, siitä jäi pyoreä jälki lumeen ja se oli merkkinä että sai marjapuuroa, kun tuli koulusta.

RITVA Tarinoista syntyy myöhemmin myös Suomen Kirjallisuuden Seuran kustantama kirja Ruoka-Kalevala.

Kerro oma ruokamuistosi Ruokatarina on herkullinen, ihan tavallinen, pohjaan palanut tai koskettava, sellainen kuin me suomalaiset itsekin. Tarinoita voivat kertoa ketkä tahansa: koululaiset, opiskelijat, äidit, isät, isovanhemmat, opettajat, sairaanhoitajat, kokit, juristit ja toimitusjohtajat.

Kaikki tarinansa kertovat ovat mukana kokoamassa suurta suomalaista ruokatarinaa ja kulttuuritekoa.

Tarinoiden kerääjäksi on valjastettu myös nykyajan Lönnrot, monien suomalaisten tuntema toimittaja Kari Lumikero. Hänen videolle keräämiään tarinoita sekä muiden suomalaisten kertomuksia voi katsoa osoitteessa ruokakalevala.fi.

Käy siis pöytään ja kerro oma tarinasi.

Tee näin: Klikkaa Ruokakalevala.fi ja kerro omin sanoin tarinasi, kokemuksesi tai ajatuksesi ruoasta.

Innosta tuttusi mukaan! Pääset myös selaamaan ja katselemaan muiden tarinoita.

Käytä tunnistetta #ruokakalevala ja #suomiruoka. Ruokakalevalan löydät myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

15

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Gluteeniton ruokavalio – trendi vai terveyttä?

Farina-tuoteperhe ulottuu tapiokatärkkelyksestä lettujauhoseokseen.

Lettujen reseptin löydät: http://www.vuohelanherkku.fi/ reseptit/gluteenittomat-letut

Ennen gluteenittomuus tarkoitti keliaakikkojen känttyleipää, jonka maku muistutti pahvia. Nyt gluteenittomiin tuotteisiin on tullut herkullisuutta ja valinnanvaraa – ja ruokavalion ovat löytäneet hekin, jotka eivät sitä tarvitse. Miten siis puhua nuorille gluteenittomuudesta?

S

uomen suosituimpien ruokavalioiden listalla kärkisijaa pitää laktoositon/ maidoton, jota noudattaa 17 % suomalaisista. Gluteeniton/vehnätön on siihen verrattuna harvinaisempi: 5 % suomalaisista nimeää sen ruokavaliokseen.* Pari prosenttia heistä on keliaakikoita.

Gluteenitonta käyttävät myös vilja-allergikot sekä ihmiset, jotka saavat gluteenista oireita ilman keliakiaa tai vilja-allergiaa. Tämä ns. gluteeniherkkyys on ilmiö, jota tutkitaan kiivaasti.

Jarrua dieettishoppailulle Gluteenittomuus on noussut myös trendikkääksi ruokavalioksi, jolla tavoitellaan parempaa oloa, laihtumista ja energisyyttä. Perusteet ovat joskus heppoisia. Eräässä amerikkalaistutkimuksessa yleisin syy gluteenittomien tuotteiden ostamiselle oli ”muuten vaan”.** Nuorten keskuudessa vallitsevat tiukat kauneusihanteet ja fitness-buumi voivat houkutella vaihtamaan erikoisruokavalioon.

Gluteenittomaan dieettiin ei kannata siirtyä liian herkästi. Keliakialiiton kanta

on, että ruokavalio aloitetaan vasta diagnoosin varmistuttua. Samalla on mietittävä, miten turvata esimerkiksi riittävä kuidun saanti.

Tarkkana keittiössä Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin valkuaisaineet vaurioittavat ohutsuolen suolinukkaa. Vilja-allergia sen sijaan on yliherkkyyttä viljan proteiineille.

Nuorten – niin kuin meidän kaikkien – on hyvä hahmottaa gluteenittomuuden erilaiset roolit. Ruokavaliota puhtaasti mielenkiinnosta kokeilevalle yhteisen voiveitsen käyttäminen ei ole terveysriski, mutta keliaakikolle gluteeniton ruokavalio on ehdoton vaatimus.

Moni hyvää tarkoittava leipurikaveri ei välttämättä tiedä, että esimerkiksi osa tuorejuustoista ja suklaista sisältää gluteenia. Tai että leikkuulaudat ja muut työvälineet eivät saa mennä sekaisin. Tuotetietojen lukeminen on hyvä neuvo, kunhan vielä tietäisi esimerkiksi sen, että luontaiset aromit ovat usein ohrapohjaisia. Nyrkkisäännöksi voisikin antaa, että keliaakikko tai allergikko

saisi aina itse tarkastaa hänelle tarjottavan ruokatuotteen turvallisuuden.

Mitä tilalle?

Ruoanlaitossa ja leivonnassa voi käyttää korvaavia gluteenittomia viljoja, kuten tattaria, riisijauhoja tai gluteenitonta kauraa. ”Markkinoilla on niin perusjauhoja kuin jauhoseoksia, joissa leivontaa helpottavat apuaineet ovat valmiina. Yksi tällainen tuoteperhe on Farina, jonka tuotteet jauhamme Suomessa”, kertoo Jaana Heikkilä, luontaisesti gluteenittomiin leipomo- ja jauhotuotteisiin erikoistuneen Vuohelan Herkun myynti- ja markkinointipäällikkö.

Materiaaleja tunnille Vuohelan Herkku tarjoaa kotitalousopettajille materiaalipaketin, joka sisältää mm. tietoa gluteenittomuudesta ja reseptiikkaa.

Aineiston voi ladata osoitteessa www.vuohelanherkku.fi/kotitalous. Nopeille ilmoittautujille on luvassa myös Farina-tuotteita!

Kuvat: Vuohelan Herkku Oy / Trust Food Teksti: Marjut Kuula, Mira Salo

* Nielsen – Sensitive Eaters 2016. ** Hartman Group – Health & Wellnes 2015 / Organic & Natural 2014.

11

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Uusi digitaalinen oppimateriaali

misen iaosaa Hygien kseen ja opetu keluun itseopis

•

Hygieniaosaamisen yleinen teoria tiiviissä ja helppotajuisessa muodossa

• •

Teoriatekstit voi myös kuunnella Aihealueina hygienia, mikrobiologia, omavalvonta sekä elintarvikelainsäädäntö ja sen valvonta Reilusti tehtäviä, joiden oikeat vastaukset voi tarkistaa itse

• •

Harjoitella voi niin monta kertaa, kuin haluaa

•

Mukana on myös kolme mallitestiä

•

Toimii tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella

Hygieniapassi plus Henkilökohtainen 1 kuukauden lisenssi 9,90 € ISBN 978-951-1-30312-1 Saatavilla hyvin varustetuista verkkokirjakaupoista Oppilaitos voi tilata henkilökohtaisia lisenssejä opiskelijoille koulukohtaisilla tunnuksilla: otava.fi/verkkokauppa koulu.kirjavalitys.fi Oppikirjailijat: Tuija Ijäs, Maisa Saloniemi

17

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto osana Taitaja2017-tapahtumaa Taitaja2017 tapahtuma valtaa Helsingin 15.–18.5.2017. Messukeskus ja koko Stadi on toukokuussa neljän päivän ajan täynnä tämän päivän ja tulevaisuuden huippuosaajia.

T

apahtuma järjestetään vuosittain ja aina eri puolella Suomea. Viime keväänä kisat olivat Seinäjoella. Kisoja järjestäneiden paikkakuntien lista on pitkä ja Tampere ottaa kisaisännyyden vastaan vuonna 2018.

Taitaja-kilpailuissa ratkotaan ammattitaidon Suomen mestaruudet. Kisat on tarkoitettu kaikille alle 21-vuotiaille ammatillisessa koulutuksessa oleville. Kisoissa opiskelijat saavat esitellä osaamistaan ja kilpailevat samalla SM-ammattitaitokilpailun mitaleista. Tulevissa Taitaja2017 Helsinki -kisoissa on kilpailijoita mukana yli 500 yli 50 eri ammattialalla.

Taitaja-tapahtumassaTaitajaPLUSammattitaitokilpailun pääosassa ovat erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. TaitajaPLUS on ammattitaitokilpailu, joka käydään vuosittain Taitaja-kilpailun yhteydessä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki perustutkinto-opiskelijat, joille on oppilaitoksessa laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. TaitajaPLUS-kilpailu on esteetön ja kaikkien Taitaja-kilpailun lajien kanssa

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Teksti: Mervi Rantanen

yhdenvertainen. Kilpailun tavoitteena on edistää ammatillisen erityisopetuksen arvostusta, tukea nuoria ammatin valinnassa sekä kertoa heidän osaamisestaan työnantajille. Kilpailun alaikäraja on 15 vuotta, yläikärajaa ei ole.

Samanaikaisesti järjestetään myös yläkoululaisten kädentaitokilpailu, Taitaja9-finaali. Tähän vauhdikkaaseen kilpailuun voivat osallistua 7. – 9.-luokkalaiset kilpailijat.

Kansainvälisiä kilpailijoita Tulevassa Taitaja2017 Helsinki -tapahtumassa nähdään myös kansainvälisiä kilpailijoita, lajikohtaisia tapahtumia, seminaareja, ammatti- ja yritystori sekä paljon muuta.

Osassa kilpailulajeista myös lukio- ja ammattikorkeakouluopiskelijat tulevat kokeilemaan osaamistaan.

Taitaja-tapahtuma on ammatillisen koulutuksen näyteikkuna ja kehittäjä. Se on työelämän, koulujen ja opiskelijoiden kohtauspaikka. Taitajassa pääsee verkostoitumaan ja peilaamaan itseään ja omaa oppilaitostaan muihin: osaamista, työmenetelmiä,

18

työkaluja ja työympäristöä.

Taitaja-tapahtuman taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry. Se pyrkii edistämään suomalaisen ammattikoulutuksen ja -osaamisen arvostusta. 1993 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys tekee yhteistyötä samoja arvoja ja tavoitteita ajavien sidosryhmien kanssa, jotka ovat kiinnostuneet kädentaitojen arvostuksen kohentamisesta. Taustavoimia ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja ammatilliset oppilaitokset sekä keskeiset työmarkkina- ja opetusalan järjestöt.

Ennen varsinaiseen finaaliin pääsyä usealla paikkakunnalla käydään eri lajien semifinaalit. Useassa oppilaitoksessa järjestetään omat esikarsinnat, joiden voittajat pääsevät semifinaaleihin.

Kaupunki kaupungissa Stadin ammattiopisto ja Helsingin kaupunki järjestävät yhdessä pääkaupunkiseudun oppilaitosten ja monien eri ammattialojen yritysten kanssa ikimuistoiset kisat, joihin odotetaan yli 80 000 vierailijaa.

Messukeskukseen rakennetaan kaupunki minikoossa. Tapahtumassa yleisöllä on ainutkertainen tilaisuus tutustua eri ammattialoihin ja osaamiseen. Tapahtuman kilpailualueet ovat Helsingin kaupunginosien mukaan nimettyjä alueita, joissa esitellään yrittäjyyden ja palvelutoiminnan kautta eri ammattialojen osaajia ja taitajia.

Kilpailualueiden viereen rakennetuilla Ole hyvä -tehtäväpisteillä on mahdollista kokeilla eri ammatteihin liittyviä taitoja. kilpailulajin yhteyteen rakennetaan oma Ole hyvä -tehtäväpiste, jossa ohjausta ja opastusta antavat opiskelijat ja opinto-ohjaajat.

Tehtäväpisteet ovat saaneet nimensä tapahtuman sloganilta ”Ole hyvä!”. Se viestii hyvistä tavoista, kohteliaisuudesta ja siitä, että me kaikki olemme hyviä ja ylpeitä osaamisestamme. Taitaja2017 Helsinki slogan puhuttelee: ”Ole hyvä – olen hyvä”.

Taitajakilpailujen kilpailujohtajana toimii Stadin ammattiopiston Sari Karjalainen ja kilpailupäällikkönä Tapio Kattainen.

Taitaja2017 Helsinki on itsenäisyyden juhlavuoden tapahtuma, joka korostaa yhdessä tekemistä ja vastuullisuutta.

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon Taitaja-kilpailutehtävät Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnosta voi valmistua joko kodinhuoltajaksi tai toimitilahuoltajaksi. Tätä tutkintoa opiskelevat opiskelijat voivat osallistua Taitaja-lajiin 306 puhdistuspalvelut tai TaitajaPLUS puhdistuspalvelut.

Toimitilahuoltaja ja kodinhuoltaja tuottavat erilaisia kotityö-, puhdistuspalvelu- tai kiinteistöpalvelualan palveluita. Tutkinnon suorittanut osaa tehdä ylläpito- ja perussiivoustehtäviä erilaisissa toimintaympäristöissä. Tutkinnosta riippuen hänellä on valmiuksia tuottaa myös mm. ateriapalveluja, tekstiilienhuoltopalveluja ja asiakkaan avustamiseen liittyviä palveluja erilaisissa ympäristöissä.

Kilpailu on tarkoitettu kaikille kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa opiskeleville sekä kiinteistönpalvelujen perustutkinnossa toimitilapalvelujen koulutusohjelmassa opiskeleville. Kilpailutehtävät ja arviointikriteerit perustuvat ko. tutkintojen kiitettävän tason (K3) ammattitaitovaatimuksiin.

TaitajaPLUS, puhdistuspalvelut -lajin kilpailutehtävä pohjautuu kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon (2015), kotityöpalvelujen ja puhdistuspalvelujen osaamisalojen yhteisten pakollisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Arviointiasteikkona käytetään mukautettua K3(M) -tasoa. Kilpailutehtäviä voidaan hyödyntää ammattiosaamisen näytöissä. Kilpailuun osallistuvat opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, joille on tehty HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

koskeva suunnitelma) ja tutkinnon ammattitaitovaatimuksia on mukautettu ainakin yhdessä tutkinnon osassa. Kilpailutehtävä on yksilötehtävä.

Vuoden 2016 kilpailutehtävät Seinäjoella antavat hyvän esimerkin alan monipuolisesta tehtävien osaamisesta.

Kilpailutehtävissä arvioitiin ateriapalvelu-, ylläpito- ja käyttöönottosiivoustaitoja annetussa toimintaympäristössä, koneiden ja puhdistusaineiden tuotetietoutta, pinta-

19

materiaalien tuntemusta sekä hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvää tietoutta.

Tehtävä 1. Ateriapalvelutehtävä työohjeen mukaisesti Tehtävä 2. Tilojen ylläpitosiivous työohjeen mukaisesti Tehtävä 3. Lattian käyttöönottopesu Tehtävä 4. Tunnistustehtävä ja siivouksen suunnittelu Tehtävä 5. Hyvinvointitehtävä Tehtävä 6. Ympäristötehtävä Jokainen tehtävä arvioidaan kokonaan objektiivisesti. Jokaista tehtävää on arvioimassa 2 - 3 tuomaria. Kilpailija suorittaa itsearvioinnin työohjeen mukaisesti.

Vuoden 2017 Taitaja-tapahtumassa ammattitaidon osaamisen lisäksi tullaan arvioimaan erityisesti yrittäjyyttä, kestävää kehitystä sekä työhyvinvointia ja työturvallisuutta osana ammatillista osaamista.

Helsingin kisojen kisatehtävistä ja lajialueesta vastaavat Keskuspuiston ammattiopiston kotityö- ja puhdistuspalvelualan opettajat, Mervi Rantanen ja Rauni Lehisto. Kisa-alueen ja kisatehtävien suunnittelussa on mukana joukko alan asiantuntijoita.

Tehtäviä suunniteltaessa mietitään samalla kiinteistö-, kotityö- ja puhdistuspalvelualojen tutkintojen perusteiden tulevaa uudistamista ja sen vaikutusta tuleviin kilpailutehtäviin.

Vuoden 2017 puhdistuspalvelujen lajiohjausryhmään kuuluvat lajivastaavien lisäksi muun muassa: Tiia Brax, Kiinteistötyönantajat ry; Minna Kyllinen, RTK-palvelut; Elli Velling, ISS Palvelut Oy; Merja Sirkka, KiiltoClean Oy; Janne Suntio, Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry; Satu Lind, Tampereen palvelualan ammattiopisto; Päivi Vuorihuhta, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia.

Sisäänpääsy tapahtumaan on maksuton.

Lähteet: http://taitaja2017.fi/ [1] http://skillsfinland.fi/fi

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Perinneruokien paluu Suomalaiset perinneruuat ovat syntyneet sekoituksesta itäisiä ja läntisiä vaikutteita. Samalla niitä ovat määrittäneet vuodenajat ja saatavilla olevat raaka-aineet.

Teksti: Iiris Lagus Reseptit: Ruokatieto Makuja Suomesta Kartta: Expedia Suomi Kuvat: Creative Commons/Northsky71 ja Creative Commons/Sampo Ruohomäki

V

iimeisen vuoden aikana perinneruoka on noussut todenteolla puheenaiheeksi.

Tänä syksynä äänestetään kansallisruokaa ja kootaan Ruoka-Kalevalaa. Kaupunkeihin on avataan kiivaalla tahdilla perinneruokaa tarjoavia ravintoloita, joissa ruokailijaa hemmotellaan erilaisilla vaihtoehdoilla tuhdeista kotiruoka-annoksista kokeellisiin maistelumenuihin.

Viime vuonna teetetyn tutkimuksen mukaan suomalaiset tahtovat säilyttää arkiruokavaliossa lapsuuden kotiruuat. Sinivalkoinen jalanjälki 2016 –tutkimus selvitti, että suomalaiset ovat kotimaisesta ruuasta ylpeitä. Perinneruuan suosion kasvun vahvistavat myös päivittäistavarakaupat.

Mitä suomalainen perinneruoka sitten on ja miten se on syntynyt?

Suomalaista ruokakulttuuria ovat muovanneet aikojen saatossa niin itäiset kuin läntiset vaikutteet.

Esihistoriallisella ajalla Suomessa oli kaksi asutuskeskusta: yksi idässä Laatokan Karjalassa ja toinen Turun ja Kokemäen seudulla lännessä.

Alueiden väliset yhteydet olivat niin vähäisiä, että Suomeen muodostui kaksi erilaista ruokakulttuuria.

Idässä tehtiin ruokaa uunissa. Siinä valmistuivat leivät, piirakat ja pataruuat. Lännessä ruoka lämpeni avotulella padassa. Keitot ja merenantimet olivat suosittuja. Erilaisista ruuanvalmistustavoista johtuen länttä kutsuttiin keittoruoka-alueeksi, itää uuniruoka-alueeksi.

Ennen Suomessa elettiin omavaraistaloudessa. Ruokaa tehtiin aineksista, joita omassa kunnassa oli kuhunkin vuodenaikaan tarjolla.

Maakuntien perinneruuat ovat tätä perua. Vaikka erot ovat tasoittuneet, vaalivat maakunnat ylpeinä omia perinneherkkujaan.

Makuja Suomesta -perinneruokakartta esittelee kolmekymmentäyksi perinneherkkua resepteineen. Tässä niistä tarkemmassa syynissä viisi.

Muurinpohjaletut Muurinpohjaletut ovat eväsretken herkku.

Voissa paistetut ohuet lättyset maistuvat hillon kanssa.

Alun perin muurinpohjaletut ovat kotoisin Savosta. Perinteen toivat sinne venäläiset sotilaat Suomen sodan aikana.

Aselevon aikana venäläissotilaat elelivät Suomessa melko normaalia elämää ja kokkailivat omia suosikkiruokiaan. Niihin lukeutuivat blinit, joita myös paikalliset pääsivät maistelemaan.

Kun sota oli ohi ja venäläiset sotilaat lähteneet, jatkoivat savolaiset tapaa. Heillä ei ollut kuitenkaan ollut samanlaisia pannuja kuin venäläisillä, joten lättyset paistettiin rautapatojen pohjilla.

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

24

Lisää kasvisruokaa, hedelmiä ja pähkinöitä – näin nuoret haluaisivat kehittää kouluruokailua Oma valinta on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke, jonka kohteena on nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hanke on tarpeellinen erityisesti yläkouluikäisten terveyskäyttäytymisen kannalta, sillä tutkimusten mukaan nuorten liikkuminen on vähentynyt ja epäterveelliset ruokatottumukset ovat yleistyneet.

Teksti: Silja Hakala ja Henri Karjula Kuva: Silja Hakala

S

Ruokakasvatuksen monet ulottuvuudet

Välipalakulttuuri on vahvistunut, ja kouluruoka saatetaan jättää kokonaan väliin tai jättää osa syömättä. Koulun läheisyydessä sijaitsevasta kaupasta ostetaan epäterveellisiä välipaloja. Yläkoulussa nuorten ruokavalintoihin vaikuttavat kaverit ja perheestä saatu malli.

Osassa oppilaskunnan pitämistä kioskeista tai kouluruokaloista voi ostaa välipalatuotteita.

Kouluruokailuissa on mahdollisuus näyttää mallia sosiaalisesta ja ravitsemuksellisesti terveellisestä aterioinnista. Kouluissa tapahtuu ruokakasvatusta joka päivä kouluruokailun yhteydessä.

Uuden opetussuunnitelman mukaan ruokakasvatusta tulisi vahvistaa ja nostaa osaksi opetusta. Ruokakasvatus linkittyy opetussuunnitelman mukaisen kouluruokailun toteuttamiseen. Opetussuunnitelmassa ja Oma valinta -hankkeessa oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Ruokakasvatuksen eri ulottuvuuksien tulisi näkyä käytännön tasolla paremmin ja nähdä kouluruokailu oppimisympäristönä. Kouluruokailu antaa mahdollisuuden toteuttaa monialaisia oppimiskokonaisuuksia.

Terveyskasvatus ei saa jäädä vain terveystiedon oppiaineeseen vaan sen tulee näkyä myös kouluruokailun yhteydessä.

Kouluruoka on hyvä esimerkki terveellisestä ateriakokonaisuudesta, joka on laadittu suositusten mukaan.

Usein koulun kioskeissa on myynnissä ravitsemussuosituksista poikkeavia välipaloja. Hankkeessa pääsee ideoimaan kouluruokailun lisäksi koulun välipalatarjontaa.

Lisäksi oppilaille annetaan tilaisuus päästä kehumaan kouluruokailua ja välipaloja. Samalla kehittyvät ryhmä- ja esiintymistaidot.

Kouluruokailu ja välipalat kehittämisen kohteena

Oppilaat terveellisten elämäntapojen edistäjinä

Viime aikoina on keskusteltu lasten ja nuorten lihavuuden lisääntymisestä. Ravitsemus on tärkeä osa terveyttä. Nuorten terveydessä epäsäännöllinen ateriarytmi sekä sokerija rasvapitoinen ravinto näkyvät lihavuuden ja kakkostyypin diabeteksen kasvuna.

Kouluruokailua ja välipalatarjoilua tulisi kehittää siten, että oppilaat saavat äänensä kuuluville ja osallisuuden kokemuksen.

Hankkeessa on tullut erinomaisia kehittämisideoita. Ajankohtaisuus näkyy idealaboratorion vastauksissa, kuten toi-

uomessa nuoret syövät selvästi alle keskiarvon marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Liikunta-aktiivisuus vähenee huomattavasti yläasteikäisillä nuorilla.

Avain muutokseen on nuorten mukaan ottaminen heitä koskevan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

23

veet vegaaniruoan lisäämiseen. Oppilaat haluaisivat useammin hedelmiä ja pehmeää leipää. Monet toivovat, että koulu tarjoaisi välipalaa ilmaiseksi. Paras investointi tulevaisuuteen on huolehtia ennaltaehkäisevästi lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista.

Osallisuutta ja kehittämistä Keinoja nuorten ravitsemuksen parantamiseen on, mutta aina ne eivät tehoa toivotusti.

On mielekkäämpää, että terveyden edistämistä tapahtuu nuorten osallisuuden ja heille tärkeiden kanavien kautta. Hankkeessa hyödynnetään sosiaalista mediaa.

Lisäksi demotaan konkreettisen esimerkkien kautta – kuten sokeripalanäyttelyllä – koulun kioskin tuotteiden sokeripitoisuuksia.

Nuorten ottaminen mukaan kehittämistyöhön on väylä parantaa ruokakäyttäytymistä terveellisempään suuntaan. Nuoren tulee saada tulla kuulluksi ja vaikuttaa häntä koskeviin asioihin.

Yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien, sidosryhmien ja muiden oppilaiden kanssa saadaan aikaan vuorovaikutusta ja vahvistetaan kouluyhteisöä.

Suomessa on pitkät perinteet terveellisen ja täysipainoisen kouluruokailun järjestämisessä. Sen ainutlaatuisuus ja arvokkuus tulisi saada loistoonsa tukemalla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Annetaan nuorille mahdollisuus päästä vaikuttamaan arjen valintoihin ja koulun toimintakulttuuriin.

Haluatko järjestää Idealaboratorion koulullasi?

Tiedustele valmiita tukimateriaaleja: henri. karjula@nuortenakatemia.fi Lisätietoa hankkeesta: www.omavalinta.fi

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Kotitalousopetusko ilmastokasvatusta?

Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä maailmaan ja elämäntapaamme nyt ja etenkin tulevaisuudessa vaikuttavista asioista. Ilmastopäästöjä syntyy kaikesta ihmistoiminnasta, mutta päästöjen määrä vaihtelee huomattavasti elämäntapamme mukaan. Asumisen, liikkumisen ja syömisen taustalla olevat teollisuudenalat ovat suurimpia globaalien päästöjen aiheuttajia ja nämä toiminnot aiheuttavat valtaosan myös yksilön ilmastopäästöistä.

J

os ajatellaan, että koulun tehtävänä on antaa oppilaille valmiudet kohdata elämässä eteen tulevia haasteita ja selvitä niistä, on ilmastonmuutoksen monipuolinen käsittely kouluopetuksessa välttämätöntä.

Ilmastonmuutosopetuksen, tai ilmastokasvatuksen tavoitteena on yleensä ihmisen käyttäytymisen muuttaminen ilmastovastuulliseen suuntaan. Kotitalousluokka on erinomainen paikka harjoitella monia ruokaan ja asumiseen liittyviä tietoja ja käytännön taitoja, joita yksilö tarvitsee ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tutkimusten mukaan suomalaistenkin opettajien ilmastonmuutokseen liittyvät tiedot ja taidot ovat usein kuitenkin puutteellisia.

Ongelmaa ratkomaan julkaistiin elokuussa 2016 Open ilmasto-opas. Se on koulujen opetus- ja kasvatustyön tueksi tehty ilmainen ja avoin, verkossa oleva opasmateriaali, joka kuvaa ilmastonmuutos-ilmiön jokaisen koulussa opetettavan oppiaineen näkökulmasta. Lisäksi opas tarjoaa tehtäväideoita ja yleistietopaketit ilmastonmuutoksesta ja ilmastokasvatuksesta. Oppaan on toteuttanut ympäristökasvattaja Pinja Sipari Maj ja Tor Nesslingin säätiön apurahalla. Sisältöjen ideointiin ja kommentointiin osallistui alkuvuoden 2016 aikana yli sata suomalaista ilmasto- ja kasvatusalan toimijaa opettajista tutkijoihin ja kansalaistoimijoihin.

Tarkoituksena on, että jokaisen oppiaineen opettaja löytää oppaasta parilla klikkauksella oman opetuksensa näkökulmasta oleellisen ilmastonmuutostiedon ja uskaltautuu siten käsittelemään aihetta opetuksessaan. Esimerkiksi kotitalouden materiaalissa käsitellään ruoan ja asumisen ilmastovaikutuksia, sekä uusia kuluttamisen

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

tapoja. Kemian materiaali avaa mm. kasvihuonekaasujen rakennetta ja energiajärjestelmää. Kuvataiteen materiaalissa taas keskitytään taiteeseen ilmastoviestinnän, tuotesuunnittelun ja tunteiden käsittelyn välineenä.

Kotitaloustunnilla voidaan luontevasti harjoitella ilmastoystävällisen elämän taitoja, kuten maukkaan kasvispainotteisen ruoan valmistamista ja kodin energiankulutuksen vähentämistä. Nämä ovat tärkeitä keinoja oman elämän aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisessä, elämänlaadusta tinkimättä. Samalla on hyvä keskustella yksittäisten valintojen takana olevista laajemmista asiakokonaisuuksista, kuten ruoan koko elinkaaren aikaisista päästöistä.

Kotitalousopetus on merkittävässä roolissa ilmastonmuutos-ilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen

26

maailman rakentamisessa, mutta ilmastonmuutos on monitieteinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi on tehtävä monialaista yhteistyötä ja kartutettava monipuolisesti erilaisia tietoja ja taitoja. Kaikilla koulussa opetettavilla oppiaineilla on annettavaa ilmastoratkaisujen etsimiseen. Open ilmasto-opas tarjoaa hyvät lähtökohdat myös monialaiseen ilmastokasvatusyhteistyöhön eri oppiaineiden välillä. Viestiä materiaaleista saa mielellään viedä eteenpäin opettajanhuoneisiin. Tervetuloa mukaan ilmastoystävällistä maailmaa rakentamaan!

Tutustu Open ilmasto-oppaaseen täällä: http://openilmasto-opas.fi/ Ilmastokasvattajat -ryhmä Facebookissa: https://www.facebook.com/ groups/1676462429233075/ Teksti: Pinja Sipari

Kotitalousopettajien koulutuspäivän ilmasto-pajan antia Liiton koulutuspäivänä ilmasto-opas sai kiinnostuneen vastaanoton. Työpajan aluksi oppaan kehittäjän Pinja Siparin avasi oppaan tarkoitusta ja ilmasto-opetuksen ja kotitalouden yhteyttä videotervehdyksessään.

Tämän jälkeen pajaan osallistuneet opettajat pohtivat ilmasto-aiheisen opetuksen sovelluksia.

Nopeasti huomattiin, että ilmastokasvatukseen liittyvät aiheet sopivat helposti kotitalouden sisältöihin ja aiheen voisi ottaa osaksi jokaista oppituntia. Jo yhdellä

opetuksen lomassa esitetyllä kysymyksellä aihe pysyisi koko ajan mukana opetuksessa: Miten pesen astioita tuhlaamatta lämmintä vettä? Mitä on vihreä sähkö? Mitkä kulutustottumuksesi tuhlaavat tai säästävät sähköä?

Miksi roskien lajittelu on tärkeää?

Ilmasto-opetuksen oppiaineyhteistyöhön keskittyvässä työpajassa vauhtiin päästyään ideoita olisi riittänyt vaikka millä mitalla. Osa opettajista ideoi kasvissyöntiin liittyvä opetuskokonaisuutta. Oppilaat tutustuisivat ravitsemukseen ja monipuoliseen

kasvisruokavalioon, kotimaiseen ruokatuotantoon ja kasvissyöjän proteiininlähteiden alkuperään ja tuotantoon. Lähteitä tarkasteltaisiin mediakriittisesti ja kasvissyönnin taustalla olevia tekijöitä pohdittaisiin ilmaston, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, eettisten valintojen, uskonnon tai yksilön näkökulmista. Mukaan voisi liittää useita oppiaineita: kotitalous, maantiede, biologia, matematiikka, terveystieto, äidinkieli, yhteiskuntaoppi. teksti: KV-toimikunta

Huslig ekonomi och klimatfostran En av skolans målsättningar är att ge eleverna färdigheter i att klara av kommande utmaningar. Klimatfostran är idag en viktig del av undervisningen.

K

”open ilmasto-opas”. Klimatguiden finns nu tillgänglig på netet.

Materialet har sammanställts av biologen Pinja Sipari och förverkligats med ett stipendium tilldelats av Maj och Tor Nesslings stiftelse. Över 100 pedagoger bidrog med komentarer och material under arbetets gång.

Materialet som är utarbetet för läroämnet huslig ekonomi behandlar bland annat matens och boendets klimatpåverkan samt ämnet konsumtion. Att studera hur människan kunde påverka genom att minskade på köttätandet och ersätta köttet med vegetabilier, är ett exempel. Då kunde eventuellt odlingsmarkerna utnyttjas till att mätta flera magar.

Rekommendationerna förespråkar att den grundläggande utbildningen i Finland bör innehålla mera klimatfostran.

Rekommendationer förespråkas även att inkludera ett tvärvetenskapligt och genomgående klimattänkande på alla utbildningsnivåer. Men man bör även öka på lärarens och fostrarnas klimatkunnande genom grundläggande och kompletterande utbildning.

limatärenden och klimatförändringen har tidigare varit svagt representerade i den grundläggande utbildningen.

En god fostran innebär att de ungas människo- och världsuppfattning utvecklas etiskt, det vill säga tar hänsyn till andra människor och till naturen.

Människan utgör en integrerad del av naturen. Avgörande för ett bra liv i framtiden är utvecklandet av ett ansvarsfullt förhållande till naturen. Detta är en av skolans viktigaste målsättningar. Människan bär till exempel ansvar för att styra teknologin i en riktning som på bästa sätt säkerställer människans och naturens framtid.

Centrala innehåll i läroämnet huslig ekonomi ska väljas så att eleverna utvecklar en mångsidig hushållskompetens och ett mångsidigt hushållstänkande samt tillägnar sig principerna för hållbar utveckling. Aktuella ämnen med lokal, regional och global anknytning ska utnyttjas och tillämpas vid planeringen av uppgifter. Uppgifterna ska anknyta till målen i huslig ekonomi och variera beroende på eleverna, de lokala förhållandena och skolans prioriteringar.

I augusti 2016 publicerades ett nytt lärarmaterial i ämnet klimatfostran,

Text: Lena Lietepohja och Pinja Sipari

Kuvat: Creative Commons

27

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Puutarhakasvattaja Janne Länsipuro esittelee fenkolia Helsingin Rudolf Steiner -koulun 3a luokalle heidän palstallaan.

Puutarhakasvatus sopii uuteen opetussuunnitelmaan Uuden OPSin myötä opettajia kannustetaan etsimään uusia oppimisympäristöjä ja oppilaiden toivotaan oppivan kokonaisvaltaisesti elämämme perusteista. Tekemällä oppiminen ja projektit ovat oppilaillekin mielekkäitä tapoja tutustua uusiin aiheisiin ja mukavaa vaihtelua tietopohjaiseen pänttäämiseen. Yksi tapa toteuttaa uuden OPSin vaatimuksia on perustaa kouluun kasvitarha.

T

Kokeilukenttä uusiin opetusmenetelmiin

yöskentely puutarhassa tarjoaa luo lapselle omakohtaisen luontosuhteen, jonka myötä lapselle avautuu ympäristön suojelemisen merkitys.

Opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kertoo puutarhakasvatuksen sopivan mainiosti uuteen OPSiin: “Kouluissa tapahtuu yhä enemmän ilmiö-oppimista, opetussuunnitelma edellyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia, jotka ovat eri oppiaineita integroivia kokonaisuuksia. Koulupuutarha on mahdollisuus lähes kaikille oppiaineille, sillä se on toiminnallinen tapa oppia ja sitä voidaan lähestyä eri oppiaineiden näkökulmasta.”

Koulupuutarhoista opinnäytetyönsä kirjoittanut ympäristökasvattaja, FM Pinja Sipari tavoitti pro gradua -tutkielmaansa varten yksitoista suomalaista koulua, joissa harjoitetaan jonkinlaista puutarhatoimintaa. Tutkielmassaan Sipari esittää, että koulupuutarhatoiminta voi toimia kannustimena ja eräänlaisena kokeilukenttänä uudenlaisten opetusmenetelmien ja yhteisöllisyyden hyödyntämisessä opetuksessa. ”Kun valmiita toimintamalleja ja opettajien osaamista tulevaisuuden koulun vaatimia uudistuksia varten on olemassa vasta vähän, on koulupuutarha luonnollinen paikka niitä harjoitella ja rakentaa.

Toiminta voi kannustaa opettajaa hyödyntämään ja ottamaan käyttöön uudenlaisia opetusmetodeja, kuten ulkona opettamista ja kokemuspohjaista oppimista, vaikka ne alkuun saattaisivatkin tuntua vaativalta. Sama pätee myös koulun ulkopuolisten toimijoiden ottamiseen mukaan koulun toimintaan”, Sipari sanoo.

Siparin havaintojen mukaan kiinnostusta olisi pinnan alla enemmänkin, mutta hidasteiksi koetaan mm. opetusmateriaalien puute.

Tähän vajeeseen on tulossa helpotusta vielä tämän vuoden puolella, kun Helsingin steinerkoulut julkaisevat opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman Koulut puutarhassa! -hankkeen tuotokset. Myös Tiina ja Antti Herlinin säätiön tukemasta Ympäristökasvatusta puutarhassa -hankkeesta on lupa odotella materiaaleja kuluvan vuoden aikana. Internetistä löytyy englanninkielistä aineistoja yllin kyllin.

Oppia ruuan alkuperästä Koulupuutarhat ovat kuuluneet suomalaiseen koulujärjestelmään menneellä vuosisadalla, mutta niiden käyttö vähentyi peruskoulu-uudistuksen myötä. Nyt aikamme uudet haasteet ovat laittaneet ihmisen pohdiskelemaan suhdettaan ympäristöön ja sitä myöten kulutusvalintoihin ja elämäntapaan, monenlaisiin pieniin arkisiin asioihin, siinä missä suurempiin kokonaisuuksiin.

Ruoka muodostaa kolmasosan ihmiskunnan ilmastopäästöistä ja kenties olisikin oleellista oppia jo varhain, mistä ruokamme tulee, mitä asioita ruoantuotantoon liittyy ja millaisia vaikutuksia syömillämme aterioilla on meidän itsemme ulkopuolella. Ruokajärjestelmän ymmärtäminen ja ruokaan liittyvien syy-seuraussuhteiden ja monimutkaisten vaikutusketjujen hahmottaminen, ruokataju, on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Opetushallitus suosittelee ruokakasvatuksen sisällyttämistä paikalliseen opetussuunnitelmaan.

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

Teksti: Natalia Teikola Kuvat: Pinja Sipari

30

avoin.jyu.fi

Uutta osaamista?

Terveystiedon aineenopettajan kelpoisuus • • • •

Aloita milloin vain Tee opintoja etänä Lähiopetusta Jyväskylässä ja Helsingissä Innostu verkkoinfoissa, kysy lisää chatissa: to 1.12. klo 15-15.30 tai ke 21.12. klo 15-15.30

Katso lisää: avoin.jyu.fi/tto Muiden opetettavien aineiden kelpoisuuksia • • • • • • •

Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Psykologia Yhteiskuntaoppi IImaisutaito: draamakasvatus Äidinkieli ja kirjallisuus: suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja

Lisätietoja:

avoin.jyu.fi 31 avoneuvo@avoin.jyu.fi 040 576 7760

KOT I TA LO U S 4 • 2 0 1 6

PS O I UUS n Onni o tit resep uudet

n Onni o i ark sujuva

Onni on uusi kotitalous 7–9 Onni on yhdessä tekemisen iloa, oivalluksia ja onnistumisen elämyksiä jokaiselle oppilaalle. Uusi Onni-oppimateriaali tarjoaa yläkoulun kotitalouteen toimivan kokonaisuuden, jonka seurassa on hauska oppia arjen perustaitoja. Onni opastaa kestäviin valintoihin, tietoiseen kuluttajuuteen ja luovuuteen. Onni huomioi erilaiset oppijat, ja sen avulla on helppo eriyttää ylös- ja alaspäin.

Onni kotitalous 7– 9 on käytössäsi syksyllä 2017: • Oppikirja, ilmestyy tammikuussa 2017 • Digikirja, ilmestyy keväällä 2017 • Digiopetusaineisto opettajalle, ilmestyy keväällä 2017

Oppikirjailijat: Katariina Kukkola, Kaisu Meronen, Anna-Mari Summanen

n Onni o oti siisti k

Tutustu: otava.fi/onni