Page 1

Turku Sodassa 1939-1944


TURKU SODASSA Kesä 1939 oli erittäin helteinen. Turun satamassa oli vilkasta ja teollisuus kukoisti. Uusi linja-auto asema valmistui, Åbo Akademin Merihistoriallinen museo hankki kuunarilaiva Sigynin ja Artukaisten lentokentältä lennettiin maailmalle. Elämä hymyili, mutta kesän jälkeen pilvet synkkenivät. Talvisota syttyi 30.11.1939. Turun seudulle ensimmäiset pommit osuivat 19.12.1939 reilut pari viikkoa sodan syttymisen jälkeen. Vaikka Turku sijaitsi kaukana rintamalinjasta, niin sota koetteli Turkua kovalla otteella. Turusta tuli sodan aikana Suomen toiseksi eniten pommitettu kaupunki. Pommeja putosi 4 401 ja ilmahälytyksiä oli 126. Pommituksessa kuoli 53 ihmistä ja 319 rakennusta tuhoutui kokonaan tai osittain. Erityisen haavoittuvaksi Turun teki sijainti Suomenlahden ja Pohjanlahden yhtymäkohdassa. Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelman mukaan pommitusten tarkoituksena oli tuhota sataman alue, liikenneyhteydet sekä teollisuusja hallintokohteet. Teksti ryöstetty: Piia Heikkinen, Turun Sanomat 30.11.2009 Kuvat: suurin osa kuvamateriaalista on peräisin SA-kuvaarkistosta (sa-kuva.fi) ja siten vapaita käytettäväksi ja kopioitavaksi. Osa kuvista on otettu Finna-hakupalveluista (finna.fi) ja osan alkuperä ja mahdolliset tekijänoikeudet eivät ole tiedossa. Tämä julkaisu on täysin vapaa jaettavaksi ja muuten käytettäväksi, mutta tekijä ei omista yksittäisten kuvien ja tekstien oikeuksia - teos polkaistiin kokoon viikonlopun aikana lupia kyselemättä.


Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivat Kaarinaan, etelä- tai itäpuoliset Maariaan. Asukkaita Turussa oli vuonna 1940 noin 65000. Turku oli kehittynyt leimallisesti teollisuuskaupungiksi jo Suomen itsenäistymiseen mennessä. Vientimarkkinansa menettänyt telakkateollisuus vahvistui suurten yritysjärjestelyiden ja valtion sukellusvene- ja panssarilaivatilausten ansiosta. Sotavuosina konepajateollisuudella oli keskeinen merkitys maan sotaponnistelujen kannalta. Neuvostoliitolle aiemmin 1930-luvulla tehdyt laivasarjat ja telakan teknillinen uudistaminen vaikuttivat siihen, että Wärtsilä-yhtymään kuulunut Crichton-Vulcanin telakka sai rakentaakseen suurimmat Neuvostoliiton toisen maailmansodan jälkeen sotakorvauksina vaatimat alukset.

05


06

TURUN POMMITUS 1939 Turku sai oman osansa pommeista 19. joulukuuta alkaen. Turkuun hyökkäsi jo talvisodassa yli 400 viholliskonetta kymmenissä pommituksissa. Neuvostoliitto pudotti Suomen vanhimpaan kaupunkiin kahden kuukauden aikana yli 4 000 pommia, jotka tuhosivat tai vaurioittivat yli 600 rakennusta. Pommituksissa kuoli 52 ja haavoittui 151 henkeä.


08


Pommitukset taukosivat talvisodan jälkeen 15 kuukaudeksi. Seuraavan kerran rytisi jatkosodan alkajaisiksi juhannuksena 1941, kun Tiilentekijänkadun ja Tervahovinkadun seudut murskattiin rauniokasaksi. Turun linna paloi samaan syssyyn. Kesän 1941 jälkeen rintama vetäytyi neuvostopommittajien kannalta aivan liian kauas itään. Niinpä turkulaisten niskaan nakattiin pommilasteja vasta helmikuussa 1944. Tuo suurpommitus jäi Turun osalta sodan viimeiseksi. Jatkosodan tuoksinassa Turkua pommitettiin yhteensä seitsemän kertaa. 30 ihmistä kuoli, 212 rakennusta vaurioitui.


LINNAN POMMITUS 1941 Turun linnan päälinna paloi neuvostoilmavoimien pommituksessa 26. kesäkuuta 1941. Verkkoon avatussa Puolustusvoimien SA-kuva-arkistossa on heti sammutustyön jälkeen otettuja kuvia tuhoista. Enemmän tai vähemmän raunioituneena päälinna oli kirkkoa lukuunottamatta ollut jo ennen sotaa, ja restaurointisuunnitelmia oli tehty, kuten vuosikirjoista olemme voineet lukea.


11


Eteläsiiven 1700-luvun alusta peräisin oleva kirkko tuhoutui täysin. Päälinnan pihan länsipäästä avautui kaoottinen näkymä (oik.): “Huokausten sillasta” oli jäljellä vain osa lattialankkuja. Linna sai pahoja vaurioita pommituksessa. Sodan jälkeen linnaan entistettiin 1946-1961. Entistämistyö oli suurin, mitä Pohjolassa oli tehty vuoteen 1961 mennessä.

12


KESKUSTAN POMMITUS Tammikuun puolivälistä lähtien Neuvostoliiton ilmavoimat alkoivat tietoisesti moukaroida Turun keskustaa ja asuinalueita. “Yllätysmaanantaina” 29. tammikuuta peräti 36 ihmistä kuoli, kun pommikoneet ehtivät Turun päälle ennen hälytystä. Keskustan kaduilla lojui verisiä, silpoutuneita ruumiita. Ilmapuolustusta vahvistettiin panssarilaivoilla, hävittäjäosastoilla ja Ruotsista hankituilla Boforsin ilmatorjuntatykeillä. Vakinainen palokunta ja VPK:n vapaaehtoiset sammuttivat paloja paukkupakkasessa.


LAPSET KOTIRINTAMALLA Lasten elämästä tuli sota-aikana arvaamatonta. Turvaa tuovat ihmissuhteet muuttuivat. Sota merkitsi monille lapsille eroa vanhemmista sekä kodin ja läheisten menettämistä. Sota on jättänyt jälkensä myös sodan jälkeisiin kiintymyssuhteisiin. Melkein miljoona lasta joutui elämään herkintä lapsuuttaan talvi- ja jatkosodan aikana. Naisten oli lähes pakko osallistua työelämää ja lapset piti saada johonkin hoitoon elleivät he sitten jääneet kotiin keskenään. Syntyi uusia lastentarhoja. Äideillä oli erilaisia keksintöjä, joilla lapset pidettiin navetassa turvassa eläimiltä. Lapsi laitettiin tyhjään vasikankarsinaan tai saaviin istumaan.


19


Suomesta siirrettiin 1-14-vu asiassa yksityisiin perheisiin viime sotien aikana 1939-45 tensiirtojen maailmanennäty 1939 Arcturus-laivalla.

SOTALAPSET

Ruotsiin lähetetyistä lapsista vat sydäntä särkevistä kohta


uotiaita lapsia ilman vanhempiaan sotaa pakoon talvi- ja jatkosodan aikana 1939-1945 muihin Pohjoismaihin pään. Heitä sanottiin sotalapsiksi. Heidät lähetettiin osoitelappu kaulassa kohti tuntematonta kohtaloa. Kaikkiaan 5 Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan yhteensä lähes 80 000 lasta. Suhteessa väkilukuun se on lasys. Noin 15 500 jäi palaamatta Suomeen. Ensimmäiset sotalapset matkustivat Turusta Tukholmaan 15. joulukuuta

a 5 158 oli sairaita. Näistä 182 kuoli Ruotsissa. Lapsista luopuminen ei ollut helppo asia. Lasten kuljettajat kertoauksista keräilyasemilla. Itkevistä äideistä, jotka viimeiseen saakka puristivat lapsia syliinsä.

21


22

Kun talvisota alkoi, nuoret miehet ympäri m tuhansia ihmisiä auttamaan pientä Suomea eniten, tanskalaisia toiseksi eniten. Jos yks ryhmä talvisodassa oli ruotsalaisten muodo oli myös norjalaisia. Lisäksi yli 500 ruotsala sia Turun satamassa. Vasemmalla toivoteta


maailmaa halusivat taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan. Ulkomailta saapui a taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Ruotsalaisia tuli suomalaisten avuksi sittäisiä maita laskee, niin niitä oli monia. Suurin yksittäinen vapaaehtoisten ostama Svenska Frivilligkåren, jonka riveissä taisteli yli 8 000 miestä. Mukana aissotilasta palveli muissa joukko-osastoissa. Oikealla unkarilaisia vapaaehtoiaan ruotsalainen majuri tervetulleeksi Suomeen.

ULKOMAILTA TURKUUN AUTTAMAAN


UNKARILAISET TURKULAISTEN APUN 24

Talvisodan aikana koko maailman sympatiat olivat Suomen puolella, mutta vain har kuin Unkarilta. Talvisotaan lähetettiin muun muassa vapaaehtoispataljoona, sotaka Suomi-kuva muuttui Unkarissa merkittävästi juuri talvisodan vaikutuksesta, ja urho alettiin suhtautua esimerkkinä ja sen taisteluun lupauksena paremmasta tulevaisuu vapaaehtoisia silloisten tietojen mukaan yli 20 000. Matkaesteiden takia heitä saapu vapaaehtoiset Turun satamassa.


NA

rvalta valtiolta saapui yhtä paljon apua alustoa ja humanitaarista apua. MyÜs oolliseen pohjoiseen veljeskansaan udesta. Unkarista oli ilmoittautuneita ui vain noin 300. Kuvissa unkarilaiset


26


MERISOTA JA

TURUN PUOLUSTUS Talvisodan aikana Turku oli maan ykkössatama. Uudenvuodenpäivänä 1940 oli jo selvää, että satama on kaupungin tärkein tuhoamiskohde. Ratkaiseva parannus ilmatorjuntaan saatiin vasta kun Suomen laivaston ylpeydet, Turussa 1932 - 1933 rakennetut panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen asettuivat sataman edustalle 21.1.1940; Ilmarinen Pikisaarenlahdelle ja Väinämöinen Iso-Pukin saaren luo. Torjuntatulellaan ne pudottivat ainakin neljä viholliskonetta. Vasemmalla kuva Väinämöisen kannelta tunti ennen edessä näkyvän Ilmarisen uppoamista. Ilmarinen upposi neljässä minuutissa vieden 271 merisotilasta syvyyteen. Ilmarisesta pelastettiin 132 miestä. Oikealla saksalaisia kuljetusaluksia Turun satamassa.


28

KUMMIPOIKA Ilmarisen kummipoika. Hän on erään talvisodassa merellä surmansa saaneen poika, jonka Ilmarisen kantahenkilökunta oli ottanut kummipojakseen. Hinaajalla matkalla Turkuun eräs aliupseeri kertoi komentaja Grönsonille iloissaan, että kummipojan rahasto pelastui hänen taskussaan.


ILMARISELTA PELASTUNEET Haaksirikkoiset nousevat autobusseihin Turun satamassa 15.9.1941. Osa oli kiivennyt kaatuneen laivan pohjan päälle, joka ei ollut liukas vaan ruosteinen ja täynnä näkinkenkiä. Toiset saivat elinikäisiä vammoja jouduttuaan kamppailemaan öljyisessä vedessä. Kaikille jäi viimeiseksi mieleen näky, jossa loukkuun jääneet ojentelivat käsiään ikkunaventtileistä.


PANSSARILAIVAT SUOMEN YLPEYTENÄ Panssarilaiva Väinämöinen Turun satamassa jäähyväistilaisuudessa 1944. Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen rakennettiin Turun Chrichton Vulcanin telakalla vuosina 1932 ja 1933. Niiden tehtävänä oli näyttää maailmalle, että Suomi on kykenevä puolustamaan merirajojaan. Väinämöinen osallistui jopa Englannin kuningas Yrjö VI:n kruunajaisten kunniaksi 1937 järjestettyyn laivastoparaatiin.

31


TURKULAISTA

MERIOSAAMISTA Oikealla uusi T-luokan mt-vene Turun Veneveistämöllä 10.6.1943 Mannerheimristin ritari Pirhosen kokeiltavana. Vuosina 1889–1954 toiminut Åbo Båtvarf oli Pohjoismaiden suurin veneveistämö ja merkittävä tekijä koko Euroopan mittakaavassa. Veistämöllä rakennettiin kaikkiaan yli 5 000 venettä. Turun Veneveistämö onnistui rakentamaan jo vuonna 1929 puisen moottoriveneen, joka ylsi noin 60 solmun eli reilusti yli 100 kilometrin tuntivauhtiin. Ei siis ole ihme, että veistämön osaamista arvostettiin sota-aikaina. Sukellusvene Vetehistä (vas. ylhäällä) korjataan telakalla Turussa 1942. Vetehinen upotti vihollisen sukellusveneen erikoisella tavalla: törmäämällä. Rysähdyksessä Vetehinenkin koki kovia, mutta selvisi, koska se oli valmistettu Turussa.


33


RANNIKKO TYKISTÖ

Russarön järeä merikann Be) putki painoi 30 414

Näillä tykeillä ammuttiin voja vastaan käyty kamp ton hävittäjää vastaan p puolisempi kuin talvisod kevyitä aluksia. Maa-am


nuunan (234/50 Be) evakuoitiin talvisodan jälkeen Turkuun. Russarön 234 mm:n järeän merikanuunan (234/50 kiloa, joten sen liikuttamiseen tarvittiin kosolti voimaa. Vasemmalla kanuunaa ollaan siirtämässä laivaan.

n vuonna 1939 joulukuussa venäläinen sota-alus Kirov, joka hinattiin Paldinskin satamaan. Suuria taistelulaippailu tapahtui Saaristomerellä. Myös Utön raskas patteri ampui kymmeniä laukauksia kahta Itämeren laivaspakottaen alukset vetäytymään. Jatkosodan aikana rannikkotykistön tehtävien kirjo oli huomattavasti monidan aikana, sillä sodan luonteesta ja olosuhteista johtuen rannikkotykistön merimaalit olivat pääsääntöisesti mmuntoja ammuttiin huomattavasti enemmän kuin meriammuntoja.

35


36


TURUN ILMATORJUNTA Turun edustalle saaristoon rakennetuilla ilmavalvontatorneilla oli merkittävä rooli suojautumisessa ja vastaiskuissa. Kun saaristossa nähtiin koneen lähestyvän, tieto saatiin nopeasti Turkuun. Ilmatorjunnan valmiustilaa nostettiin ja kaupunkilaisia määrättiin väestönsuojiin. Postitalon pommituksessa pommikoneet nähtiin saapuvan ja lotta Sally Oksanen ilmoitti siitä. Turussa ilmoitusta ei kumminkaan uskottu ja jälki oli sen mukainen. FO-konetta kunnostetaan (vas. alhaalla) ilmatorjuntalennolle.


TURKULAISET RINTAMALLA Oikealla turkulainen koulupoikapatteri pehmittää Hämeenkosken mottiin suljettuja vihollisia 18.7.1941. Patterin miehistö oli erään turkulaisen koulun rehtorin kokoama ja siinä oli vain vapaaehtoisia. Rehtori itse sai sankarikuoleman ollessaan tulenjohtajana kaukana edessä. Alla turkulainen KTR 5 ruokailemassa metsässä TuupovaaraKorpiselällä 2.7.1941. Keskellä alla turkulaisia poikia Kiestingin itäpuolella 2.11.1941. Oikealla alla Viipurin rintamalla 7.7.1944 vaununjohtaja Börje Brotell, 22-vuotias entinen SS-mies, joka on kiertänyt Ukrainan ja Kaukasian päätyen kotirintamalle. Häntä kuvailtiin täysiveriseksi sotilaaksi.

38


VIIHDYTTÄJÄT RINTAMALLA

Sota-ajan viihdytystoiminta oli laaja, mutta myös kiistelty ilmiö. Joidenkin mielestä viihdyttäminen vei terää armeijalta ja vaikutti vastoinkäymisiin neuvostohyökkäyksen alettua 1944. Eiköhän toiminta silti pikemmin auttanut siinä, että suomalaisten henkinen selkäranka kesti niin sodan kuin sen jälkeiset vaaran vuodet.


41

Viihdytyskiertueella saattoi nähdä kauniisti puetun naisen esittämässä viekottelevaa tai kaihoisaa lemmenlaulua. Tämä suorastaan vavahdutti nuoria miehiä, joiden kokemukset erotiikasta olivat ajan yhteiskunnassa usein niukat. Kaikki oli toki ulkoisesti kovin siveää. Kuvissa Turun teatterin naiset joukko-osastovierailulla 1943.


42

Kuvassa on Turun Toverien naisvoimistelijoita Karhumäessä 1.5.1942, eli vappuna. Ikäväntorjunta nousi kansalliseksi käsitteeksi sotavuosina. Jatkosodan kynnyksellä puolustusvoimien ylipäällikkö päätti talvisodan kokemusten nojalla erityisten viihdytysjoukkojen perustamisesta. Päämajan mukaan viihdytystoiminnan tarkoituksena oli vahvistaa asevelihenkeä ja tuoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toiminnalla yritettiin irroittaa miehet hetkeksi sodasta tuomalla tuulahdus kotirintamalta ja näin estää sotaväsymystä ja turhautumista.


ELÄMÄÄ VÄLIRAUHAN AIKANA

Turkua Isosaaresta käsin puolustaneet sotilaat viettivät aikaansa muun muassa nyrkkeilemällä ja voimailemalla. Kaupungilla urheiltiin ja vietettiin juhlapyhiä tavalliseen tapaan. Aikalaiset muistelevat, että nuoriso notkuu väärissä paikoissa, liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa järjestyshäiriöitä, pyöräilijöiden ajamista jalkakäytävillä paheksutaan ja Kauppatorikin on


epäsiisti. Sodan aikana, kun isät olivat rintamalla, kuri höltyi ja nuoret pääsivät tekemään mitä halusivat. Monet nuoret halusivat tanssia, huvitella ja elää kun se taas oli mahdollista, mutta valtiovalta piti sitä haudoilla tanssimisena, niin kuin osa kansalaisistakin. Viranomaiset jatkoivat poikkeusaikaa. Tanssikielto oli voimassa, mutta nurkkatanssit pauhasivat, vaikka kirottua tanssikieltoa lievennettiin hiukan. Menetetty sota-aika otettiin takaisin järjestämällä tansseja monta kertaa viikossa.

45


TURUN JUUTALAISET

Kuvassa on juutalaisia sotilaita Turun synagogan edessä vuonna 1943. Sota-ajan erityispiirteisiin Turussa lukeutui Iso-Heikkilässä sijainnut “Pikku-Berliiniksi” kutsuttu saksalainen varuskunta, jonka asukkaiden tiedetään ajoittain tuottaneen harmia Turun pienelle juutalaisyhteisölle. Vaikka Suomi liittoutui jatkosodassa Saksan kanssa, juutalaisten kansalaisoikeuksiin ei kajottu. Kaikkiaan talvi-, jatko- ja Lapin sodissa palveli yli 350 juutalaista. Sodissa kaatui 23 juutalaista. Yad Vashemin tilastojen mukaan noin 22 suomenjuutalaisia kuoli holokaustissa, mutta tosiasiassa nämä kaatuivat Suomen armeijan riveissä taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaiset yrittivät sodan aikana saada Suomen luovuttamaan juutalaisia kansalaisiaan tuhottaviksi, mutta tämä kilpistyi viime kädessä Mannerheimin vastustukseen: koska Suomen armeijassa taisteli juutalaisia sotilaita, ei muitakaan Suomen juutalaisia luovutettaisi saksalaisille. Saksalaiset joutuivat hyväksymään tämän.


47

Turunkin juutalaisia varten oli kesäkuussa 1944 laadittu pelastussuunnitelma. Sen mukaan maamme kaikki kaksituhatta juutalaista olisi kuljetettu turvaan Ruotsiin. Pelastussuunnitelmalle oli myÜnnetty Yhdysvalloista rahoitus, ja viisumit olivat valmiina.


48

SOTATEOLLISUUS TURUSSA Turkulainen Sytytin Oy valmisti sotatarvikkeita, kuten erilaisia ammuksia. Tietoa yrityksestä ei juuri löydy - ilmeisesti sen toiminnasta ei ole haluttu julkaista tietoa kovin avoimesti. Jostain syystä aseteollisuus ei ollut prioriteettien kärkipäässä sotaa käyneessä Suomessa. Esimerkiksi useimmat tehtaat toimivat vain osan viikosta ja kranaattien tuotantoa jopa vähennettiin sodan edetessä.


51


FIN

As Oy Koulumäki sai pommista täysosuman tapaninpäivänä 1939. Kuva: TS-arkisto.

Turku sodassa 1939-1944  

Kokoelma valokuvia sota-ajan Turusta. Teoksen on koonnut belgialainen sikafarmari Jöns Poirot.

Turku sodassa 1939-1944  

Kokoelma valokuvia sota-ajan Turusta. Teoksen on koonnut belgialainen sikafarmari Jöns Poirot.