32 Edellä mainittu Johan Reinhold Holmberg (1797- 1856) ei ollut aivan tavallinen isiintä, vaan hiin oli ollut muun muassa hallitusneuvoksenaja Viipurin ja Mikkelin läänien lääninkamreerina ja saaden vuonna 1841 kamarineuvoksen arvonimen. Maaomaisuulla Holmbergillä oli miuavasti, Leponin lisäksi hän omisti ll:!OO-luvun puolivälissä SeppäJan ky lästä Veikan, Kaipialan, Nykiiiän ja
Lu~tigin
(Lusti) eli
yhteensä lähes 1 300 hehtaaria maata. Vuonna 1856 Holmberg nimitettii n kamreeriksi senaatin kamari- ja tilintekotoimituskuntaan, mutta hän ei ehtinyt ottaa virkaa vastaan, vaan kuoli Mikkelissä samana vuonna. Itse hän ei tiettävästi maata viljellyt, vaan tilalla oli puutarhamestariksi kutSUtltl tilanhoitaja
nimelt~i
Olaf Friberg.
Holmbergin aikana Leponin tilalla sijaits i vuosi na 1842-1851 Mikkelin piUijän viinanpolttirno, joka valmisti viin«a myymiin. Leponikin joutui 1800-luvun puoli vHI issä Holmbergin kuoleman jälkeen tuomari Johan Wilhelm Nygrenin ja myöhemmin hänen poikansa Juliuksen haltuun ja Julius Nygren perheineen ja s isaruksinecn myös asui 1850- 1860-lukujcn vaihteessa Leponin talossa. 1863 tila oli Pckolan Ehrnrooth-veljesten nimissä ja tilaa hoi ti lampuoti Gustaf (Kustaa) Valjakka. Tilasta oli tuolloin erotettu ja myyty noin 50 hehtaarin suuruinen ulkopalsta (nyky inen AhoJan tila Ro itontien varressa Kalvitsassa), joka oli Axel (Akseli) Eerikinpoika Kuvan omistuksessa. Leponin tilaan kuuluva ns. Haisevin mylly oli 1860-luvun puolivlilissä vielä Julius Nygrcnin omistuksessa ja toi minna~sa. l\oihin aikoihin tilalla oli kaksi torppaa. Lampuoti Valj akka osti Leponin p;mtilan itselleen, mutta hän kuoli jo 1866 ja hänen perikunnaltaan tilan osti Veikan kartanon isänt;i Karl (Kalle) Häkkänen vuonna 1874. Häkkäsen
aik~1oa
Lcponin tilalla
a~u i
vain torppareita. Tilan toisella osalla (Ahola)
isäntien vaihtuvuus oli melkoinen. sillä 1880-luvulla aikana omistajina ol i peräti kolme eri henkilöii. Vuonna 1895 tilan tämä osa oli jo August Sehadewit7.in, Kalvitsantilan isännän omistuksessa ja lampuotina oli Tsak Mikonpoika Jämsä. Tämän vuosisadan alussa
ll ~ikk iiscn
omistamalla Leponin ti lalla asui siis torppareita
ja Sahinjocn torpassa oli torpparina Heikki Hokkanen ja Nikinlammella Tahvo Hotti. Schadewitzin tilaa (Ahola) hoidettiin taas lampuotien voimin, joita olivat Jiims;in jiilkeen David (Taavetti) Keitu ri, Aatami Asikainen ja vuodesta 1910 August Hyyryläinen. Vuonna 1922!\iilo Hiikk[isen omistaman Leponin osti Taipatsaaresta kotoisin olleet Juho ja Anna Rautio, jotka muuttivat samana vuonna yhdeksän lapsensa kanssa tilalle. Tuolloin tilan pinta-ala oli 280 hehtaaria. 1920- 1940-luvuilla Leponissa asui