29 Tämän talonosan omisti 1880-luvulle tultaessa Kalle Puhukaisen leski Hippolita Paavilainen ja vuosisadan vaihteessa omistivat ensin Kustaa Taavetinpoika Myyryläinen ja hiincn vaimonsa ja vuodesta 1909 Jaakko Mäkelä. Itätaloksi sanottu osal<llo oli vuodesta 1920 l;ihtien Kalle Hurrin omistuksessa ja sen jälkeen vuodesta 1936 aina 1950-luvulle Tauno Muttilaisclla. Hurrien aikaan 1920luvulla TuhkaJan kantatilan Paavilaisten ja Itätalon Hurrien asuinrakennus oli yhteinen eli Hurrit asuivat pohjoispäässä ja Paavilaiset eteliipäässä samaa taloa. Myöhemmin talon pohjoispäätä rcmontoitiin, kun Tauno Mutti laisen perhe oli rakentanut vuonna 1930 oman asuinrakennuksen vajaan sadan metrin pä~ihän Paavilaisten talosta. Muuilaisten jälkeen tilalla on asunut vahliisiä aikoja monia asukkaita ja nyttemmin se on ollut useita vuosia au tiona. Tonlti j<~ talo ovat ollet viime vuosiin saakka viimeisen vakituisen asukkaan Vilho Oinosen (osti talon vuonna 1968) omistuksessa ja pellot omistaa Markku Tissari Kalvitsasta.
Huhtinen Tämä osatalo siit1yi 1880-luvun puolivälissä Alamaan kyHin Matiskal:tn isännän Anui Valjakan omistukseen hänen ostettuaan sen Adam Tuomaanpoika Huhtisen perillisiltä. Edellisen isännän nimestä lienee tullut myös talon nimikin. Valjakka vuokrasi talon ensin larnpuodille nimeltä Abraham Kä~i riäincn . 1890-luvun alussa Huhtisen lampuotina oli Mikko Paalanen, rnuua J896 oli lampuoti vaihtunut Fredrik Frilanderiksi ja tilan ainoassa torpassa asui Heikki Paasonen. :VIyöhenunin Suomen itsenäistymisen jälkeen Fredrik Frilanderin pojanpoika Alarik sai tila n itselleen (vuonna J922). Isä Juho ol i kuollut vuonna 1905 ja Alarik perheineen asui Huhtisessa 1920-Juvun lopulle saakka. Huhtisen talon osti 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa Frilanclereiden luo\'uHua tilast:.t entinen Myyrylän vuokraaja Otto Lampinen, jonka pojista cn:;in V~linö (kaatui 1 9~0} ja myöhemmin Adi jatkoivat isäntinä. Nyky isin tila <>n Lampistt'n suvull a kolmannessa polvessa ja sen omistavat Kauko ja vaimonsa Raili Lalllpinen pitiien lypsykatjaa.
Näreselkä Aikaisemmin Näreselkil ja Huhtinen olivat olleet yhtä ja samaa tila.."t, mutta il!neis.:sti Näreselkä oli aikaisemmin 1800-luvun lopulla ollut Huhtisen torppa,josta oli siucn tullut erillinen tila. Samalla se oli Huhtisen tavoin jmaunut 'vlatbkalan An tti Valjakalle. Näreselässä oli lampuotina 1890-luvulla Mikko Paalm1en ja vuodesta