Uelimadliv-fän aailieita
148
Kerran 1930-luvulla oli hiihtokil pailut Vanhalass.'l ja :.illoin påateniin. ellei ylämäkeä saanut edetä juoksemalla.
~1ukana
kilpailemassa Jääkerin tilalta kotoisin ollut Ivar
Valjakka ei ehkä kuullut sopimusta, kun hän hc::ti
cnsi mmäis~~sä
ylämiil!ssä otti
sukset jalasta ja al koi juosta. Hänet tietenkin hylättiin. Seuran nimessä luki
Voimistel u- ja Urheiluseura ja kylHi hiin
voimistelua
alkuvuosikymmeninä harjoitettiinkin. Hiihdon ohella se ol ikin ai noa urheil umuoto. jot;\ ylipäätääu pystyttiin tal vella harmstarnaan. Ongelmana voimistelussa oli riittävän ison tilan löytäminen, mikä ratkesi. kun seurn sai vuokrata Alamaan koulun salia käynöönsä. Voimailuakin harmstettiin. :-limittain Myryn lavan takana oli vuosikym menet suuri irtokivi. Se palveli voimainkocruksessa paikkakunnan miehiä. jotka usein iltamailtoina koettivat nostaa kiven aidan ylitse. Onni
L1it i n~ n
ja Sulo Parkkinen
muistetaan miehinä, joilta tämä voimainkocrus onnistui helposti. mikii sinänsä ei ollut ihan helppo juttu, silläkivellä lienee ollut painoa pitkälti yli sadan kilnn.
Ta nssit j a muut varainh ankin takeinot Varainhankinta kes kittyi lavan mkentamiscsta lähtien ilramien tuonoihin ja tietysti myös osansa kassaan toivat jäsen- ja osallistumismaksut. Arpajaisrakin pidettiin, jolloin oikein isot arpajaiset olivat vuosina 1929-1930. Tulos et vnin tai nnut o lla o ikc.>i n mairitteleva. sillii arpoja j !ii myy mättä
melkoi n~n
miHirä. lltamia pideni in 30-
luvulla myös talvisin isommissa taloissa, mutta cpäilemiitlii juu ri kes<iiset ta nssit ja ennen kaikkea juhannustanssit olivat tärkeimmiit tulonlälnet:t. Tavall isten tanssien lisäksi seur:t järjesti yleensä yhdet suuremmat kesäjuhlat ja ensimm1iiset pideuiin jo vuonna 1928 oman lavan valmistuttua. N<i rnii ensimmäiset juhlat alkoi vat sunnunraipäivå nii jo kello 14.00, jolloin
t>n~in
0 li urheilukilpailut
lajien ollessa 10-<>ttelu ja 30<Xl metriä miehille, 400 metriä alle 16 -vuuuaillc pojille ja 3-ottelu naisille. Sinen seurasi muutaman tunnin viiliaika. mikä oli rarpccn. jotta ihmiset ehtivät käydä
lypsiim iis~
~incn
lehmät ja ohjelma jatkui
kello 20 aikoihin
iltamilla. Nii hi n kuului juhlapuhe, laulu· ja runoesityksiä. nåytdtnii ja lopuksi tanssia. Kesäjuhlista tuli sittemmiu perinne, joka jatkui 1C)(J0-Iu vullc sMkka. /\siat eivät aina edenneet sopuisasti, monessa muussakin seurassa.
kut~n
oli ja on tietysti edelleen ti lannc: niin
Esimerkiksi
1930-luvun
johtokunnalla ja rahastonhoitajilla erinrielisyyksiii seuran
a l u~~~~
va roj~n
oikeusjuttu oli lähellä. Tiimä ei ollut toki ainoa kcna. kun
oli
muulla
kiiytösrä ja jopa
a~ roista
syntyi jyrkkiä