139 Johtohenkilöiden vaihtominen ei toimintaa kuitenkaan aktivoinut, vaan vähi tellen työväenyhdistyksen toimi nta kutisrui ja loppui kokon~an. 1950-luvulla pidettiin enää yleensä pakolliset vuosi kokoukset, joiden merkinniit pöytäkirja~sa loppuvat vuoteen 1956. Tämän jälkeen yhdistys oli katsottava lakanneeksi. Sodan jälkeinen innostus haihtui siten hyvinkin nopeasti. Ilmeisesti Mikkelin riennot kiinnostivat ihmisiä entistä enemmiin ja toisaalta voi olettaa. että monet perheet keskiuyivät oman kodin rakentamiseen ja el inolosuhteiden parantamiseen, jolloin aikn:t ei työväenyhdistyksen kaltaiselle toiminalle löytynyt. Ja toisaalta vaikka viikeä oli kylällä paljon. niin ns. työväkeii alkoi olla yhli viihemmän. Useimmilla oli oma mökki ja vähän maata, joten h~
eivät ehkä enää tunteneet kuuluvansa työväkeen.
Työvaenyhdistyksen paperit jäivät viimeisen
~ihteeri n
Martti Purhosen haltuun, joka
viisaasti otti yhteyttä :VI ikk.din Työväenyhdistykseen, jonka kautta asiakirjat s.1atiin Työväen arkistoon Helsinkiin.
K ALVITSA-LO UKEEN MAAMIESSEU R A R Y Samoihin aikoihin vuonna 1917 perustett•in myös Kalvitsa- l.oukeen maamiesseura ry.joka toisin kuin työväenyhdistys toimii eddlet>nkin. Seuran vanhat asiakirjat ovat vai itettavasti hävinneet, joten varhaisista vaiheista ei ok tarkkaa tietoa. Oletettavasti seura kuitenkin toimi etupäässä Kal vitsan alueella, vaikknjo alkuperiiisessä nimessä oli Loukee mukana. Maamiesseurojen yleisenä tavoitteena oli levin:ää uusia tyomenetelmili, järjeståä kursseja eri aloilta.
lisätä yhteistyötä liiallisten kesken ja yleensäkin lisätä
maanviljelijöiden tietoja ja taitoja. Niinpä voi olcrtaa, ett:i Kalvi rsa-Loukeen maamicsseurakin on alkuaikoina toiminut näin. Myöskiiiin .'icuran jäsenistä tai johtokunnassa olleista ei ole saatavilla tarkempia tietoja, mutta olctel!avasti jäseninä on ollut vakaavaraisia talollisia eikä niinkään torpparcita tai pienvi ljelijöitä. Tarkempia tietoja on vasta sotien jälkciselta ajalta. jolloin mukaan tu livat myös metsänhoidolliset asiat ja esimerkiksi ravien jitrjcståminen talvisin Aholaularnmilla Roitontien varressa ja kesäisin itse tiellä. Seura hankki myös tarpeellisia koneita. joita sittenjäsenet saivat vuokrata sekä teki retkiä maatalousniiyllelyihin. 1950-luvulla seuran puheenjohtajana toimivat ainaki n Paavo Hyvärinen ja Aimo Kiukas Kalvitsasta ja vuosina 1957-1961 puheenjohtajana oli Eino Haapsaari Loukeelta. Sihteereistä muistct<wn Aimo Häkkinen Kalvitsasta, jok<t oli erityisesti ravien puuhamies. Vuonna 1966 puheenjohtajnna oli KalviNtntil nn isäntä Aimo