Puukonsaaren, Säkkisalon ja Vanhamäen saariston yk~ityi~ten maanomistajien metsäpinta-ala on tuhat hehtaaria. Kun lasketaan puuston keskikasvun olevan 4 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa, ja kun kaikki kasvu on yleensä bakattavaa, on vuotuinen hakkuumäärä keskimäärin neljätuhatta kuutiometriä vuodessa. Kun siihen lisätään Säkkisalon valtionmaan hakkuut noin 300 hehtaarilla, on vuotuinen määrä yhteensä keskimäärin viisiruhattu kuutiometriä vuodessa. Näin on tietysti sillä edellytyksellä, ettei saarien puustoa kokonaan suojella hak.kuilta . Yksityisille maanomistajille tulee siitä keskimäärin yli puoli miljoonaa markkaa vuo dessa. Siitä on tietenkin vähennettävä hoitokulut ja verot.
KINKEREITÄJA KOULUNKÄYNTIÄ KINKERIPERINNETTÅ Hirvensalmen historian mukaan jo vuoden 1686 kirkkolaissa oli määräykset lukukinkereistä ja rippikoulusta, mutta Hirvensalmeliu mainitaan kinkereistä vasta vuonna 1748 ja rippikoulusta vuonna J794. Ei ole tarkkaa perimätietoa siitä milloin Puukonsaaren kylässä on pidetty ensimmäiset kinkerit. Niiden aloittaminen ajoittuu todennäköisesti Puukunsaaren ky län perustamisen aikoihin 1850-luvulle. Silloin esimerkiksi Säkkisalon vuokraajan vuokraehtoihin kuuluivat kinkerien, "lukusten" ja kiertokoulun pitäminen vuorollaan. Puukunsaaren kylään muodostui 1870-luvulle mennessä kuusi itsenäistä taloa, jotka ovat muodostaneet siitä lähtien kinkeripiirin aina näihin päiviin saakka. Pyhäkoulutoimintaakin on varmaan saarbsa ollut, mutta ehkä vaihtelevammin. Kti stinopin ja lukutaidon opetus on saanut noina aikoina koulupakon Juonteen. Silloin on todettu kristinapin taidon olleen aikuisilla jo kohtalaisen. Määräys kiertokouluista oli jo olemassa. mutta niiden aloittaminen lykkäämyi Puukonsaaren ky lässä vuoteen 1919. Puulaveden vesien takana oli Kekkola mukaan luettuna ennen vi isi kinkeripiiriä. Talviset kinkerir pidettiin yleensä perätysten. Pappi ja lukkari kyydittiin hevosella edellisestä kylästä seuraavaan yöksi, jotta he o lisivat Jevänneilä aamun kinkereille. Vanhaan aikaan kinkerit kestivät lähes koko päivän. Edellisillä kinkereillä oli annetru virsiläksyjäja läksyjä raamatusta. Kristinapin kuulustelu raamattua lukemalla oli testi ky läläisten lukutaidosta. H uonon lukutaidon omaavat saivat papilta nuhtcita. Kun van hemmat ihmiset lukivat raamattua papin johdolla, kuulusteli lukkari rippikouluun pyrkiviltä katekismuksen käskyjä ja kristinoppia. Osaamattomilta lykkääntyi rippikouluun pääsy tuleviin vuosiin. 1\'aimisiin vihkimisen ehtona oli rippikoulun suoritus hyväksyttävästi. Kylälle valittiin 108