-86
Torpparilain ja maanhankintalain perusteella on Heikkalasta jouduttu luovuttamaan runsaat puolet kokonaispinta-alasta niin, että tänä päivänä tilaan kuuluu vähän yli 20 ha viljeltyä maata ja n. 260 ha metsää.
TORPPARIT JA TORPPIEN ITSENÄISTYMINEN Torppa käsitti päätalosta erottamattoman, mutta silti tavallisesti erillisen viljelmän eikä vain asuntotonttia tai -tilaa. Ns. kartanotorpat oli perustettu pääasiassa päätilan työvoimatarvetta ajatellen, koska vuokra maksettiin ensi sijaisesti työnä. Torpparilaki eli laki vuokra·alueiden lunastamisesta - myös Lex Kalliona tunnettu - sai lopullisen muotonsa v. 1922, jolloin sitä alettiin käytännössä myös täydellä teholla toteuttaa. Tähän lakiin nojautuen saivat Heikkalan kaikki viisi (5) torppaa itsenäisyyden. Vapaaehtoisella kaupalla myytiin torppari August ja Maria Kääriäiselle vuonna 1922 Rahulassa Tervasen järven pohjoispäähän ulottuvasta palstasta Kylmäkorvenojan· niminen torppa pinta-alaltaan 40 ha. Lohkomisen jälkeen vuonna 1931 tila sai nimen Metsä.lä RNo 2:1. Nikutaisen omistaessa Heikkalan, oli mainitun torpan vuokraajana Henrik Johan Siiskonen. Metsälän tila on edelleen Kääriäisen suvun hallussa ja viljelyksessä. Kirkonkylässä anoivatlunastusoikeutta vuokra-alueisiinsa neljän torpan vuokraajat melko samanaikaisesti vuosina 1924-1925. Päätös oli jokaisen kohdalla myönteinen, mutta kesti aina 1930-luvun alkuun ennen kuin lopulliset päätökset itsenäistymisestä oli tehty, 1unastushinta arvioitu ja määrätty sekä lohkominen suoritettu. Kuitenkin possakan tekemisen isäntätaloon päättyi yleensä vuoden 1925 lopulla. Itsenäisiksi tiloiksi erotettiin kirkonkylässä seuraavat torpat. Eloselän torppa (RNo 4:12), pinta·alaltaan 39,98 ha, itsenäistyi Otto Tarssasen ollessa vuokraajana vuodesta 1919 lähtien. Ennen Tarssasia oli torppareina ollut mm. Kaalep Hokkanen vuosina 1906-1913 ja hänen jälkeensä Otto ja Taneli Partti vuosina 19131919. Otto Tarssasen poika Hugo myi tilan vuonna 1972 teollisuusneuvos Matti Pylkkäselle Mikkelistä. Vuodesta 1982 omistaa tilan Pylkkäsen tytär Marjatta Rasinsuo. Tila ei ole viljelyksessä. Petäjäselän torpan (RNo 4: 13), pinta·alaltaan 40,18 ha, vuokraajaksi tuli vuonna 1907 Otto Liukkosen jälkeen Petter Ikonen. Ikosen vuokrasopimus, jonka isäntien puolesta oli allekiljoittanut Hilda Loviisa Nikulainen, oli tehty 10 vuodeksi. Ikosta seurasi torpan vuokraajana Taskisten isännyydessä Einari Kylliäinen, jonka aikana torppa myös sai itsenäisyyden. Hänen jälkeensä on Petäjäselän omistajina ollut ainakin Erkki Liuttu ja Lauri Kohvakka. Tila on edelleen viljelyksessä ja sen omistaa vuodesta 1964 Esko Kiiskineo vaimonsa Eevan kanssa. Torpparin välikiljan mukaan oli Oskar Nikolainen ottanut Tieselän torpan (RNo 4: 18) asukkaaksi Freetrik Lindenin. Välikirjassa, joka on allekiljoitettu 9. päivänä maaliskuuta 1908, oli vuokra-ajaksi sovittu 20 vuotta. Jostakin syystä tämä vuokrasuhde kuitenkin katkesi jo vuonna 1912, jolloin Heikkalan isäntänä oli Einar Taskinen. Torpan vuokraajaksi tuli Taavetti Myyryläinen. Myyryläisen suku on asunut ja viljellyt samaa tilaa pitempään kuin kukaan muu Heikkalan neljästä kirkonkylän torpparista. Taavetti