85
Taskiselle ja veljelleen Einolle. Elina Taskinen kuoli vuonna 1981 hieman yli 90vuotiaana ja talon peri näin yksin hänen poikansa Eino Olavi Taskinen. Eino Taskinen, joka valmistui eläinlääkäriksi Tukholmasta vuonna 1947 avioitui sairaanhoitaja Salme Inkeri Arvitoromin kanssa vuonna 1950. Heille syntyi kolme poikaa Heikki Ilmari (1951), Risto Olavi (1954) ja Paavo Juhani (1960). Eino Taskinen toimi kunnaneläinlääkärinä Rantasalmella vuosina 1947-1956, puoli vuotta Joensuun kaupungineläinlääkärinä 1956-1957 ja vuodesta 1957 aina vuoteen 1979 ensin Varkauden kauppalan ja sittemmin kaupungineläinlääkärinä, jolloin siirtyi eläkkeelle ja muutti kotitilalleen Mikkelin Heikkalaan. Tasavallan presidentti myönsi joulukuussa 1979 Eino Taskiselle eläinlääkintöneuvoksen nimen ja arvon. Opiskeluaikanaan Mikkelin lyseossa Eino kuului Rämälän kylään perustettuun Mikkelin pitäjän suojeluskunnan ratsuosastoon. Harjoitukset pidettiin usein Veikan kartanossa, jonka silloin omisti maanviljelijä Niilo Häkkänen. Harjoituksissa piti olla oma hevonen, mutta varusteet niin miehille kuin hevosille saatiin suojeluskunnalta. Vuonna 1984 Eino Taskinen luopui isännyydestä. Vanhin poika Heikki, joka isoäitinsä apuna oli hoitanut tilaajo usean vuoden ajan, sai omistukseensa päätilan rakennuksineen ja maineen sekä Rahulan kylässä sijaitsevan, alkuaankin Heikkalan kantatilaan kuuluneen ns. Tervasen metsäpalstan. Mikkelin pitäjän kirkonkylässä sijaitseva Kovalan metsäpalsta jäi Eino Taskisen ja hänen poikiensa Risto Olavin ja Paavo Juhanin yhteisomistuk.seen. Eino Taskinen lahjoitti vuonna 1986 ede1lä mainitusta metsäpalstasta osansa puoliksi pojilleen Ristolle ja Paavolle. Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan alueliitoksen yhteydessä vuonna 1985 Rahulan kylässä sijaitsevat maa-alueet - lukuunottamatta edellä mainittua Tervasen palstaa liitettiin Mikkelin kaupunkiin.
TILAN KOKO JA SUAINTI Antti Nikutaisen isännyyden aikana Heikkalan kokonaispinta-ala, kuten edellä on kerrottu, kasvoi siihen, mitä se lienee ollut suurimmillaan eli hieman vajaat 570 ha. Maista suunnilleen puolet sijaitsee Mikkelin pitäjän kirkonkylässä ja toinen puoli saman pitäjän Rahulan kylässä. Kirkonkylässä on kaksi maapalaa, joista suurempi n. 300 ha (nyt. Kirkonkylä RNo 4:23) sijaitsee 10 km Mikkeli-Jyväskylän valtatien pohjoispuolella ja toinen varsin pieni pala- vain n. 12 ha (Kirkonkylä RNo 4:22) - melkein Kavalan kylän keskellä. Myös Rahulassa sijaitsevat maat ovat kahdessa lohkossa. Tilan keskus rakennuksineen ja niitä ympäröivine peltoineen sekä noin 100 ha metsämaata, sijaitsevat 6 km Mikkelin kaupungista pohjoiseen ja 1 km Mikkeli-Juva maantiestä (Rahula RNo 2: 15). Vuoden 1985 alusta on tämä tilan osa kuulunut Mikkelin kaupunkiin. Toinen lohko runsaat 100 ha (Rahula RNo 2: 14) sijaitsee Tervanen-nimisenjärven pohjoispäässä ja kuuluu edelleen Mikkelin maalaiskuntaan. Tilan yllämainittu 570 ha maata, josta n. 35 ha peltoa pysyi muuttumattomana aina siihen saakka, jolloin torpparilaki astui voimaan. Heikkalan omistivat tällöin yhteisesti Lauri ja Eino Taskinen isänsä Einar Taskisen kuoltua vuonna 1918.
1
l