65
V. 1873 kartano siirtyi possessionaatti Emil Tandefeltille, mutta jo kahden vuoden päästä omistajaksi tuli kestikievarin pitäjä Johan Rako1ainen Ahvenniemen tilalta Mäntyhaijusta. Kartanon omistajia rasitti koko ajan velat. Vuosina 1892-1897 kartanon omisti herastuomari Jaakko Hartonen, sitten Alfred ja Bertta Hartonen sekä vuodesta 1919 heidän poikansa Lauri Hartonen. Kartano oli kiinnitetty 1800-luvun lopulla 1.100.000 markan saatavasta. Pulakauden lähestyessä kartano vaihtoi omistajia. Se kiinnitettiin ja siitä lohkottiin tonttipalstoja. Hartosten jälkeen omistajaksi tuli liikemies Gideon Valdemar Grönlund v. 1927. Vuonna 1929 Grönlund myi maanviljelijä Väinö Hellbergille sekä pankinjohtaja Hannes ja Saima Keljoselle 500 ha:n suuruisen alueen rakennuksineen eroteltavaksi Sairiian kartanon päätilaksi, jota pohjoisessa erottivat Visulahden ja Juoniomaan tilat. Kaupan hinta oli 2 milj. markkaa. Keljonen lohkotutti erilleen Sairiian pääkartanon ja sen ympäriltä 15 tilaa. Suuri talouslama tuli maahamme 1928-1931. Lama kosketti erityisesti maaseudun väestöä. Sairiian kartanon kantatilaa vaadittiin pakkohuutokaupattavaksi. Huutokauppa pidettiin v. 1932, jolloin kartano siirtyi Suomen Maatalousosakepankin Mikkelin Tila osakeyhtiön haltuun. Mikkelin Tila sai haltuunsa lisäksi edellä mainitut lohkotilat. Sairiian kartanon viljelmiä oli hoitamassa työnjohtaja Väinö Vuoriharju sekä mylläri Albin Oinonen.
TALOUS
1920~LUVULLA
Maanviljelyksen apuna oli ainakin jousiäes, kääntöaura ja kuorma-auto. Kartanon tilanhoidossa ruvettiin käyttämään myös sähkövoimaa. Sähkövirta saatiin omaa rakennettua sähkölinjaa myöten myllyyn sijoitetusta sähkölaitoksesta, jonka yhteydessä toimi edelleen kotitarvemylly ja pärehöylä. Kartanolle perustettiin myös pieni tiili tehdas, jossa valmistettiin kartanon saviperäisestä maasta tiiliä. Vuonna 1930 uusittiin 60 lehmän navetta. Maitoa myytiin Mikkelin osuusmeijeriin. Auton lisäksi kuljetuksia varten oli moottorivene. Sairiian kartanon tilanhoidon erikoisalaksi muodostui 1920-luvulla metsänhoito. Kartanon sekametsistä myytiin mm. polttopuita Mikkeliin. Metsä oli jo kasvanut kaskeamisen jäljiltä.